j Erkki Heik inen A rw. u. Anna -Liisa Tarvainen 3 / i d (11 i O( VIEREMÄN KEHITYSVAMMAISTEN TUKIYHDISTYS RY

Transkriptio

1 VIEREMÄN KEHITYSVAMMAISTEN TUKIYHDISTYS RY ESITYS _ -...,.... M A Ylä-Savon Sote / Sosiaalityönpäällikkö Ritva Pääkkönen 3 / i d (11 i O( U 6 Vieremän Kehitysvammaisten Tukiyhdistys ry esittää Ylä-savon Sotelle, että Sotkanhelmen päivätoimintaan palkattaisiin askarteluohjaajan avuksi lisähenkilö. Sotkanhelmen päivätoiminnassa (maanantaina ja tiistaina ) käy Huitulanharjun palvelukodin asukkaiden lisäksi myös kotona asuvia vammaisia. Asukkaat ovat eri ikäisiä, toimintakuntonsa puolesta varsin omatoimisia, mutta myös autettavia. Yhdistys katsoo, että yhden askarteluohjaajan, kävijämäärä huomioiden, on mahdoton toteuttaa tehtävää niin, että se takaisi tasapuoliset mahdollisuudet esim. askarteluun kaikille päivätoiminnassa kävijöille. Päivätoiminnan tulisi olla mielekästä ja virikkeellistä toimintaa, ei pelkästään oleilua ja toisten touhujen katselua. Toivomme, että Sotkanhelmen päivätoiminta säilyy edelleen ja sitä voitaisiin toteuttaa esim. kolmena päivänä viikossa. Samalla siinä toteutuisi osaltaan erittäin tärkeä Huitulanharjun-ja kotona asuvien asukkaiden tärkeä ulkoliikunta. Tukiyhdistys toivoo, että lisähenkilön paikkaaminen askarteluohjaajan avuksi Sotkanhelmeen otettaisiin Ylä-Savon Sotessa vakavaan keskusteluun, ja asia päätyisi myönteiseen ratkaisuun. Myönteisellä ratkaisulla helpotettaisiin askarteluohjaajan työtaakkaa, parannettaisiin toiminnan laatua ja taattaisiin kaikille kehitysvammaisille paremmat mahdollisuudet osallistua virikkeelliseen päivätoimintaan. Vieremä VIEREMÄN KEHITYSVAMMAISTEN TUKIYHDISTYS RY A rw. u. Anna -Liisa Tarvainen puheenjohtaja j Erkki Heik inen rahastonhoitaja

2 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Aloite Sotkanhelmen päivätoiminnan lisähenkilön palkkaamisesta 1116/ /2016 Halljao Valmistelija: sosiaalityön päällikkö Ritva Pääkkönen, puh , ritva.paakkonen(at)ylasavonsote.fi. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kirjaamoon on saapunut Vie re män kehitysvammaisten tukiyhdistys ry:n esitys koskien Vie remän kehitysvammaisten päivätoiminnan järjestämistä. Yhdistys esittää kuntayhtymälle, että Sotkanhelmen päivätoimintaan palkattaisiin as kar te lu oh jaa jan avuksi lisähenkilö. Lisähenkilöllä parannettaisiin as kar te lu oh jaa jan työtaakkaa ja toiminnan laatua sekä taattaisiin kai kil le kehitysvammaisille paremmat mahdollisuudet osallistua vi rikkeel li seen päivätoimintaan. Esityksessä todetaan, että Sot kan helmes sä maanantaisin ja tiistaisin järjestettävässä päivätoiminnassa käy Huitulanharjun palvelukodin asukkaiden lisäksi myös kotona asu via vammaisia. Asukkaat ovat eri-ikäisiä, toimintakuntonsa vuoksi varsin omatoimisia, mutta myös autettavia. Yhdistys katsoo, että yh den askarteluohjaajan kävijämäärä huomioiden on mahdotonta to teut taa tehtävää niin, että se takaisi tasapuoliset mahdollisuudet esim. askarteluun kaikille päivätoiminnassa kävijöille. Päi vä toi minnan tulisi olla mielekästä ja virikkeellistä toimintaa, ei pelkästään olei lua ja toisten touhujen katselua. Yhdistys toivoo, että Sot kan helmen päivätoiminta säilyy edelleen ja sitä voitaisiin toteuttaa esim. kol me na päivänä viikossa. Samalla toteutuisi osaltaan erittäin tärkeä Hui tu lan har jun ja kotona asuvien tärkeä ulkoliikunta. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä järjestää Vieremällä ke hi tys vammais ten päivätoiminta Sotkanhelmessä kahtena päivänä viikossa, maa nan tai sin ja perjantaisin. Muina arkipäivinä päivätoimintatila on ikä ih mi sen käytössä. Päivätoiminnassa kävijöistä suurin osa on Huitu lan har jun palvelutalon asukkaita. Kotona asuvia päivätoiminnassa käy alle viisi. Esityksessa tulleesta aloitteesta todetaan seuraavaa: Sosiaalityön pal ve lut on tehnyt kuntayhtymän talousarvioon 2017 esityksen, jossa Vieremän kehitysvammaisten päivätoiminnan henkilöstöresurssia li sä tään kahdesta päivästä neljään päivään. Päivätoiminnan li sää minen edellyttää, että toiminnalle saadaan Vieremän keskustasta asian mu kai set tilat. Sosiaalityön palvelut selvittää parhaillaan Vie remän kunnan kanssa mahdollisia päivätoiminnan tilaratkaisuja. Tavoit tee na on, että viimeistään keväällä 2017 Vieremällä järjestetään

3 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus päi vä toi min taa kehitysvammmaisille neljänä päivänä viikossa ja että toi min nal la on oma ohjaaja ja toimitila. Suunniteluissa järjestelyissä voi daan huomioida paremmin myös eri kävijäryhmien päi vä toi minnan sisällölliset tarpeet. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallituksen jaosto esittää yhtymähallitukselle, että aloite ja aiem min tehdyt toimenpiteet merkitään tiedoksi ja että yhtymähallitus päät tää aloitteen käsittelyn. Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Yhtymähallituksen jaosto hyväksyy valmistelijan esityksen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Yhall Hyvinvointijohtajan päätösehdotus: Yhtymähallitus hyväksyy yhtymähallituksen jaoston esityksen ja toteaa, että aloite ja aiemmin tehdyt toimenpiteet merkitään tiedoksi ja päättää aloitteen käsittelyn. PoSote vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta Toimitusjohtajan päätösehdotus: Hyväksytään valmistelijan esityksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

4 Roth Tarja Lähettäjä : IISAKirjaamo Lähetetty : 22. heinäkuuta :50 Vastaanottaja : SOTE Kirjaamo Aihe: VL: Kuntalaisaloite (ID: 18427) Saapui Ø / Ylä-Savon SOTE K J N i A Y I! i Y M Å DN.o 4SS / Tehtäväluokka Lähettäjä : InfoWeb [mailto :infoweb@iisalmi.fi] Lähetetty : 21. heinäkuuta :43 Vastaanottaja: IISAKi rjaamo Aihe: Kuntalaisaloite (ID: 18427) ALOIT TEEN TEHIJ ÄN TIEDOT Nimi Johanna Torkkola Lähiosoite Makkazalahdenkatu 46 Postinro ja -toimipaikka Iisalmi Puhelin Sähköpostiosoite Pöytäkirjanotteet minulle saa lähettää Sähköpostitse, Kirjeitse I

5 ALOITE Vapaus valita, vaikuttaa ja päättää! Vaikeavammaisen lapsen tai nuoren vanhemmilla tulee olla oikeus päättää lapsen tai nuoren (alle 18 vuotiaan) tilapäishoitopaikka. Kehitysvammaiset ovat pieni ryhmä, jotka jäävät yhteiskunnan ulkopuollelle jos vanhemmat eivät aktiivisesti osallistu ja tuo heidän etujaan esille. Myös vanhemmat ja sisarukset syrjäytyvät yhteiskunnasta jollei lapsella ole toimivaa tilapäishoitopaikkaa. Myös vanhemmilla on oikeus elämään ja omaan vapaaaikaansa. Tilapäishoitopaikka tarjoaa sen mahdollisuuden. Ja mahdollistaa alle 18 vuotiaan kotona asumisen, joka tuo säästöjä kunnalle. r InföWeb 2

6 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Aloite vaikeavammaisten lasten ja nuorten tilapäishoitopaikoista 455/ /2016 Halljao Valmistelija: vammaispalvelujen esimies Sanna Suomi, puh , sanna.suomi(at)ylasavonsote.fi Kuntayhtymän hallituksen (Yhall ) päätöksen mukaisesti lasten tilapäishoitoa järjestetään kun ta yh tymän alueella ensisijaisesti kuntayhtymän omassa Vieremän vammais ten lasten asumis- ja tilapäishoitoyksikössä. Yksikön toiminta käyn nis tyy Yksikkö on perustettu pitkäaikaiseen pal ve lutuo tan toon, jolloin palveluiden järjestäminen asiakkaalle voidaan turva ta pitkäaikaisesti. Kuntayhtymä on sitoutunut tuottamaan palvelua alu eel la olevan palvelutarpeen mukaisesti. Lähtökohtaisesti kunnalla on oikeus valita palvelujen järjestämistapa. Ylä-Savon SOTE kun tayh ty mäl lä ei ole voimassa olevaa ostopalvelusopimusta ko. pal veluis ta kilpailutuksesta huolimatta, vaan palvelut on ostettu tähän saak ka asiakkaille määräaikaisina suorahankintoina. Kuntayhtymä to teaa, että lasten tilapäishoidon siirtyminen kuntayhtymän omaan yk sik köön ei aiheuta palvelun laadussa ja sisällössä hei ken ty mistä.yksikön toimitilat ja henkilöstön osaaminen vastaavat lasten palve lun tar vet ta. Asiakkaat yksikköön tulevat ensisijaisesti kuntayhtymän toi min ta-alueel ta yksilökohtaisilla päätöksillä. Palvelu ja yksittäiset hoitojaksojen pi tuu det myönnetään asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti. Asiakkaan palvelun sisältö ja toteutus määritellään vam mais pal veluis sa laadittavassa palvelusuunnitelmassa. Palvelusuunnitelma laadi taan yhteistyössä asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa tai hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Tilapäishoidosta tehdään viranhaltijapäätös yksilökohtaisine perusteluineen. Pää tök sestä on muutoksenhakuoikeus aluehallintovirastoon. Ennen pää töksen te koa asiakkaille on annettu mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa pal ve lun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi ennen asian rat kaise mis ta on jokaiselle varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta eli tulla kuulluksi. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallituksen jaosto esittää yhtymähallitukselle, että aloite merki tään tiedoksi ja että yhtymähallitus päättää aloitteen käsittelyn. Hyvinvontijoitajan päätösehdotus:

7 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jaosto esittää yhtymähallitukselle, että aloite merki tään tiedoksi ja että yhtymähallitus päättää aloitteen käsittelyn. Päätös: Hyväksyttiin. Yhall Valmistelija: sosiaalityön päällikkö Ritva Pääkkönen, puh , ritva.paakkonen(at)ylasavonsote.fi. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus hyväksyy yhtymähallituksen jaoston esityksen ja toteaa, että aloite ei aiheuta jatkotoimenpiteitä ja aloite todetaan loppuun käsitellyksi. PoSote vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta. Toimitusjohtajan päätösehdotus: Hyväksytään valmistelijan esityksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

8 l/ieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie Vieremä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Kirjaamo PL &salmi ALOTI'E i Øi6 ALOITE VIEREMÄN SENIORINEUVOLA -TOIMINNASTA Vieremän vanhusneuvosto on kokouksessaan päättänyt tehdä Ylä-Savon SOTE kun[ayh[ymälle aloitteen seniorineuvola toiminnan järjestämisestä Vieremän kunnassa. Vanhusneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että kotona asuville ikäihmisille, joilla ei ole vielä säännöllistä palvelun tarvetta, järjestettäisiin seniorineuvolassa käynti mahdollisuus Vieremällä tai kotikäyntinä syrjäkylien ikäihmisille. Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanottokäynti/kotikäynti tulisi ku[suna SOTEata ennahaehkäisevänä käyntinä esim. 70-vuotiaalle Vieremän asukkaille. Vieremäläisen ikääntyvän asukkaan hyvinvoinnin edistämiseen ja itsehoidon tiedon välittämiseen tälläinen ns. matalan kynnyksen toiminta auttaisi ikäihmistä arvioimaan omaa elämäntilannetta, terveyttä, elämäntapoja ja niihin liittyviä voimavazoja ennaltaehkäisevästi. Terveys[apaamisessa olisi mahdollisuus puhua myös vaikeista elämäntilanteista esim. surutyöstä, toimeentulovaikeuksista, yksinäisyydestä jatoimintakyvyn alentamisesta. Samalla käynnillä ikääntyvä henkilö saisi tietoa palveluista ja häntä voitaisiin ohjata tarvittaessa muihin terveys- ja hyvinvointipalveluihin sekä vapaa-ajan toimintaan ja kolmannen sektorin järjestämiin palveluihin. &salmessa Raili Heiskanen Tuula Tervonen puheenjohtaja sihteeri puh Postiosoite: Puhelin w w w w. v ie r e m a. f i Myllyjärventie 1 neuvonta: fax VIEREMÄ

9 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Aloite seniorineuvola-toiminnasta Vieremällä 598/ /2015 Halljao Valmistelija: Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen, puh , anne.mikkonen(at)ylasavonsote.fi. kotihoidon päällikkö Hanna Jokinen, puh , hanna.jokinen(at)ylasavonsote.fi avovastaanottojen päällikkö Sirpa Marjoniemi, , sirpa.marjoniemi(at)ylasavonsote.fi ajanvarausvastaanottopalvelujen esimies Kirsi Väisänen , kirsi.vaisanen(at)ylasavonsote.fi. Vieremän kunnan vanhusneuvosto on päättänyt aloitteesta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle seniorineuvola toimin nan järjestämisestä Vieremän kunnassa. Aloitteessa se nio ri neuvo la toimintaa pidetään erittäin tärkeänä kotona asuville ikäihmisille, joil la ei ole vielä säännöllistä palvelun tarvetta. Palvelumuotona olisi en nal ta eh käi se vä sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto Vie re män seniorineuvolassa tai kotikäynti syrjäkylien ikäihmisille. Esi mer kik si kutsuna 70 vuotta täyttäneille Vieremän asukkaille ns. ma ta lan kynnyksen palveluihin. Ikääntyvän hyvinvoinnin edistämiseen ja itsehoidon tiedon vä lit tä miseen tällainen ns. matalan kynnyksen toiminta auttaisi ikäihmistä arvioi maan omaa elämäntilannetta, terveyttä, elämäntapoja ja niihin liit ty viä voimavaroja ennaltaehkäiseväti. Tapaamisissa olisi mah dol lisuus ottaa esille myös vaikeita elämäntilanteita esim. surutyö, toimeen tu lo vai keu det, yksinäisyys ja toimintakyvyn alen tu mi nen. Samal la ikääntyvä saa tietoa palveluista ja häntä voitaisiin oh ja ta tar vittaes sa muihin terveys- ja hyvinvointipalveluihin sekä va paa-ajan toimin taan ja kolmannen sektorin järjestämiin palveluihin. Aloite tukee vanhuspalvelulain 12 mukaista ennaltaehkäisevää toimin taa. Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä ikään tyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja it se näis tä suoriu tu mis ta tukevia neuvontapalveluja, terveystarkastuksia, vas taanot to ja tai kotikäyntejä ja ainakin joitakin näistä palveluista on tar jot tava erityisesti niille ikääntyneille, joilla on elinoloihin tai elä män ti lantee seen liit ty viä riskitekijöitä mm. omaishoitajat, äskettäin les key tyneet, yksinäiset, sairaalasta kotiutuneet ja muistisairaat. (La ki ikäänty neen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäk käi den so si aa li-

10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus ja terveyspalveluista 2012/980, 12 ). Ikääntyneiden asiakasneuvonta Ohjuri tuottaa ohjausta, neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia ikäihmisille sekä heidän omaisille ja lähei sil le kuntayhtymän jokaisessa kunnassa. Ohjuri ohjaa myös tarvit ta viin monitoimijaisiin palveluihin. Muistisairaille Sote tuottaa palve lu ja muistihoitajan / geriatrin tutkimuksiin, diagnostiikkaan ja lääke hoi don toteutukseen muistivastaanotoilla ja osaston muis ti yksikös sä sekä seurantaa muistivastaanotoilla tai muis ti koor di naat to rin ko ti käyn tien avulla. Terveyspalvelujen avovastaanottotoiminta on sisältänyt ai kai sem min se nio ri vas taan ot to toi min taa. Vuoden 2016 alusta alkaen ter veys palve lut ovat tuottaneet omaishoitajille kohdennetuja ter veys tar kas tuksia. Vuoden toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa hoito- ja hoiva vas tuu alue ja terveyspalvelut huomioivat kohdennetut ter veys tarkas tuk set yli 65 vuotiaille terveyspalveluita runsaasti käyttäville ja Oh ju rin kautta ohjautuville asiakkaille, joilla ei ole ollut ter ve ysdenhuol lon kontaktia 5 vuoteen. Valmistelijan ehdotus: Merkitään aloite ja sen johdosta tehdyt toimenpiteet tiedoksi sekä pää te tään aloitteen käsittely Hoito- ja hoivajohtajan päätösehdotus: Merkitään aloite ja sen johdosta tehdyt toimenpiteet tiedoksi sekä pää te tään aloitteen käsittely. Päätös: Hoito- ja hoivajohtajan kokouksessa muutettu päätösehdotus: Yhtymähallituksen jaosto esittää yhtymähallitukselle, että aloitteen käsittely huomioidaan talousarvion 2017 valmistelussa sekä lisäksi pää te tään aloit teen käsittely. Hyväksyttiin. Yhall Hoito- ja hoivajohtajan päätösehdotus: Yhtymähallitus hyväksyy yhtymähallituksen jaoston esityksen ja toteaa, että aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet merkitään tiedoksi ja aloitteen käsittely päätetään.

11 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus PoSote vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta. Toimitusjohtajan päätösehdotus: Hyväksytään valmistelijan esityksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin.

12 Iisalmen kaupunki Kaupunginhallitus Ote pöytäkirjasta 3 Asianro: fis/78/0021/ Aloite vaikeavammaisen työnantajan henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon järjestämisen helpottamiseksi Kaupunginhallitus Valmistelija: hallintosihteeri Sanna Rönkkö, puh Iisalmen vammaisneuvostolta on saapunut seuraavansisältöinen aloite/ esitys Iisalmen kaupunginhallitukselle: Iisalmen vammaisneuvosto kääntyy Iisalmen kaupunginhallituksen puoleen seuraavan asian edistämiseksi: Vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun (avustajan) järjestämisessä on voimassa käytäntö, että vaikeavammaisen toimii itse työnantajina. Samalla hänelle kuuluu velvollisuus mm. hankkia avustajalleen lakisääteisen työterveyshuolto. Siinä on menettely tapana, että 1. työnantaja tekee sopimuksen Soten työterveyshuollon ka nssa, 2. avustajan käytyä työterveyshuollossa Sote lähettää laskun työnantajalle, 3. työnantaja maksaa lakisääteiset kulut kokonaisuudessaan Soten työterve ysh uollolle, 4. työnantaja lähettää maksusta Kelalle korvaushakemuksen, 5. Kelan korvaus tulee noin vuoden kuluttua, ja sen jälkeen työnantaja hakee Sote-kuntayhtymältä loppuosan korvaamista (mikä lakisääteisesti kuuluu Sotelle). Monellakaan henkilökohtaiseen apuun oikeutetulla vaikeavammaisella ei ole ensinnäkään ylimääräisiä varoja sidottavaksi näin pitkään prosessiin. Toisekseen erityisesti vajaakykyisille aiheutuu paljon turhaa ja monelle ylivoimaista työtä. Asia olisi yksinkertaisesti hoidettavissa niin, että vaikeavammaisen työnantaja tekisi lain vaatiman sopimuksen Soten työterveyshuollon kanssa, ja sen jälkeen Sote hakisi virkatyönä Kelalta korvaukset työterveyshuollostaan sekä hoitaisi suoraan sisäisellä laskutuksella loppumaksun. Julkisuudessa on puhuttu paljon turhan byrokratian purkutalkoista. Vammaisneuvostossa käydyn keskustelun mukaan tässä asiassa ei tarvita lainmuutosta eikä valtakunnallista ratkaisua. Asia voidaan hoitaa paikallisilla päätöksillä erityisesti kun työterveyshuollon antajana on Sote itse. Kyse on yksinkertaisesti turhan työn vähentämisestä. Iisalmen vammaisneuvosto vetoaa kaupunginhallitukseen, että se arvovallallaan hoitaisi yllä mainitun asian mielekkääseen ja asiakkaita palvelevaan järjestykseen Sote -kuntayhtymässä. Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähköposti:kirjaamo@iisalmi.fi Sanna Rönkkö etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

13 Iisalmen kaupunki Ote pöytäkirjasta 2 Kaupunginhallitus Liite: Ote Iisalmen vammaisneuvoston pöytäkirjasta / 78 Lisätietona jaetaan: - Aloite ja sen liitteenä ote Iisalmen vammaisneuvoston pöytäkirjasta / saapunut liite: Apulaisoikeusasiamiehen sijaisen ratkaisu henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon maksujen hakemiseen Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen tietoonsa saatetuksi. Kaupunginhallitus toteaa, että aloite koskee kaikilta osin Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän toimialaa ja pyytää kuntayhtymää käsittelemään aloitteen mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen. Toimenpiteet: Ote tiedoksi aloitteen tekijälle Ote Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kirjaamoon Ote Jaana Peksujeffille/ aloiteyhteenvetoon Iisalmen kaupunki Otteen oikeaksi todistaa: Puhelin Kotisivu: (017) Sähkäposti:kirjaamo@iisalmi.fi Sanna RÖnkkö etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

14 ;; ' 2 n n / ( / Iisalmen kaupunki SaApu 1 IISALMEN VAMMAISNEUVOSTO Esitys lisaimen kaupunginhallitukselle Iisalmen vammaisneuvosto kääntyy Iisalmen kaupunginhallituksen puoleen seuraavan asian edistämiseksi: Vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun (avustajan) järjestämisessä on voimassa käytäntö, että vaikeavammainen toimii itse työnantajana. Samalla hänelle kuuluu velvollisuus mm. hankkia avustajalleen lakisääteinen työterveyshuolto. Siinä on menettelytapana, että 1. työnantaja tekee sopimuksen Soten työterveyshuollon kanssa, 2. avustajan käytyä työterveyshuollossa Sote lähettää laskun työnantajalle, 3. työnantaja maksaa lakisääteiset kulut kokonaisuudessaan Soten työterveyshuollolle, 4. työnantaja lähettää maksusta Kelalle korvaushakemuksen, 5. Kelan korvaus tulee noin vuoden kuluttua, ja sen jälkeen työnantaja hakee Sote-kuntayhtymältä loppuosan korvaamista (mikä lakisääteisesti kuuluu Sotelle). Monellakaan henkilökohtaiseen apuun oikeutetulla vaikeavammaisella ei ole ensinnäkään ylimääräisiä varoja sidottavaksi näin pitkään prosessiin. Toisekseen erityisesti vajaakykyisille aiheutuu paljon turhaa ja monelle ylivoimaista työtä. Asia olisi yksinkertaisesti hoidettavissa niin, että vaikeavammainen työnantaja tekisi lain vaatiman sopimuksen Soten työterveyshuollon kanssa, ja sen jälkeen Sote hakisi virkatyönä Kelalta korvaukset työterveyshuollostaan sekä hoitaisi suoraan sisäisellä laskutuksella 1oppumaksun. Julkisuudessa on puhuttu paljon turhan byrokratian purkutalkoista. Vammaisneuvostossa käydyn keskustelun mukaan tässä asiassa ei tarvita lainmuutosta eikä valtakunnallista ratkaisua. Asia voidaan hoitaa paikallisilla päätöksillä erityisesti kun työterveyshuollon antajana on Sote itse. Kyse on yksinkertaisesti turhan työn vähentämisestä. lisaimen kaupunki Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kotisivu: Postiosoite PL 10 Sähköposti : kijfaamoccåiisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.

15 Iisalmen kaupunki 2 IISALMEN VAMMAISNEUVOSTO Iisalmen vammaisneuvosto vetoaa kaupunginhallitukseen, että se arvovallallaan hoitaisi yllä mainitun asian mielekkääseen ja asiakkaita palvelevaan järjestykseen Sote -kuntayhtymässä. Iisalmen vammaisneuvoston puolesta Osmo Turkki puheenjohtaja Tuija Sariola varapuheenjohtaja Liite Ote Iisalmen vammaisneuvoston pöytäkirjasta / 78 Iisalmen kaupunki Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kotisivu: Postiosoite PL 10 Sähköposti : kiriaamoccriisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.sukunimit iisalmi.fi

16 Iisalmen kaupunki PÖYTÄKIRJANOTE 1 IISALMEN VAMMAISNEUVOSTO 5 / 2015 Paikka: Ravintola Raatihuone, Kauppakatu 22, Iisalmi Aika: Ma klo Läsnä: Osmo Turkki, puheenjohtaja Päivi Luostarinen, sihteeri Tuija Sariola, varapuheenjohtaja Marketta Heilio, varajäsen Senja Jäderholm, jäsen Eila Huusko, jäsen Kaarina Räisänen, jäsen Jani Kukkonen, varajäsen Riitta Korpihalla, Iisalmen kaupunginhallitus Eero Väisänen, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hallitus Jyrki Könttä, Iisalmen kaupunki, tekninen keskus Anna -Mari Kurtelius, Iisalmen kaupunki, sivistyspalvelukeskus Ritva Pääkkönen, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä 73 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 78 Henkilökohtaisen avun työterveyshuolto Asia on ollut aiemmin vammaisneuvoston listalla , , ja Työterveyshuoltoa koskevassa asiassa on aiemmin kirjattu mm: "Asian 2 osalta puheenjohtaja on ollut yhteydessä vammaispalvelujen esimieheen Henriikka Strengelliin, joka on ilmoittanut Soten odottavan em. asiassa uuden vammaispalvelulain saamista. Koska kyseessä on voimassa oleva lakisääteinen työnantajatehtävä ja työntekijän terveyteen liittyvä seikka, saatu vastaus kuvastaa hieman leväperäistä suhteutumista lain velvoitteisiin. Odotettavissa ei ole tässä asiassa lainsäädännöllisiä muutoksia, eivätkä työterveyshuollon määräykset ole mitenkään riippuvaisia vammaispalvelulaista Puheenjohtaja on ollut asiasta yhteydessä sekä työterveyshuoltoon, sosiaali-ja terveysministeriöön, valtakunnalliseen vammaisneuvostoon ja Ylä-Savon Soten vammaispalveluun. Selkeämpi malli olisi se, että näissä tapauksissa Iisalmen kaupunki Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kotisivu : Postiosoite PL 10 Sahköposti: kjaamo(c>liisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.sukunimk iisalmi.fi

17 Iisalmen kaupunki PÖYTÄKIRJANOTE 2 IISALMEN VAMMAISNEUVOSTO 5 t 2015 työterveyshuolto laskuttaisi suoraan vammaispalvelua, joka viranomaistyönä hakisi Kelan korvaukset. Sotessa on asiaan alustavasti suhtauduttu ymmärtäväisesti, mutta mitään päätöstä ei ole saatu aikaan. Vammaisneuvosto : Ritva Pääkkösen mukaan asia on edelleen selvityksen alla. Mikäli henkilökohtaiseen apuun otetaan käyttöön paiveluseteli, työterveyshuoltoon liittyvä ongelma ratkeaa. Palvelusetelin käyttöönottoa aletaan valmistella syksyllä 2015, talousarvion 2016 valmistelun yhteydessä." Julkisuudessa on puhuttu paljon turhan byrokratian purkutalkoista. Esittelijän näkemyksen mukaan tässä asiassa ei tarvita lainmuutosta eikä valtakunnallista ratkaisua. Asia voidaan hoitaa paikallisilla päätöksillä erityisesti kun työterveyshuollon antajana on Sote itse. Kyse on yksinkertaisesti turhan työn vähentämisestä. Edellisessä kokouksessa ei ollut Soten edustajia paikalla. Esitys: 1. Vammaisneuvosto kuulee Soten tämänhetkisen tilanteen henkilökohtaisen avun työterveysasian suhteen. 2. Vammaisneuvosto ottaa asiaan kantaa em. selvityksen valossa. Päätös: Vammaisneuvosto katsoi, että hyvä ratkaisu olisi, että työnantajan asemassa oleva vaikeavammainen tekee sopimuksen ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä hoitaa laskutusasiat. Asian käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa. Vammaisneuvosto saanee lisätietoa Sote:n mahdollisuuksista hoitaa asia edellisessä kokouksessa esillä olleella tavalla. Päätös: Vammaisneuvosto tekee aloitteen Iisalmen kaupunginhallitukselle. Päivi Luostarinen sihteeri Iisalmen kaupunki Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kotisivu: Postiosoite PL 10 Sähköposti: kiriaamo(cdiisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.sukunimictfliisalmi.fi

18 Tegelberg Liisa Lähettäjä : Luostarinen Päivi Lähetetty : 19. helmikuuta :16 Vastaanottaja : IISAKirjaamo Aihe: Liite asianumeroon IISf78 Liitteet : eoak pdf Liite aiemmin tässä kuussa lähetettyyn esitykseen liittyen henkilökohtaisen avun työterveyshuollon maksuihin. Liite: Apulaisoikeusasiamiehen sijaisen ratkaisu henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon maksujen hakemiseen Ystävällisin terveisin Päivi Luostarinen palkkasihteeri puh paivi.luostarinen@ llasavonsote.fi Hallinto - ja tukipalvelut / Palkkahallinto Kankaankatu 1 C, Iisalmi Ylä-Savon SC1TE., Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4, Iisalmi 1

19 Dnro 5122/4/14 Ratkaisija : Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen Esittelijä : Oikeusasiamiehensihteeri Juha-Pekka Konttinen HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUJEN HAKEMINEN 1 KANTELU Kantelija arvosteli eduskunnan oikeusasiamiehelle osoittamassaan kirjoituksessa Jyväskylän kaupungin vammaispalvelun menettelyä henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon maksujen hakemista ja korvaamista koskevassa asiassa. Kantelukirjoituksessa arvosteltiin kaupungin ohjeistusta, jonka mukaan henkilökohtaisen avustajan työnantaja joutuu ensin maksamaan itse avustajan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat kulut ja hakemaan Kela-korvauksen. Kantelijan mukaan ongelmana on se, että Kela-korvausta voi hakea vasta tilikauden loputtua. Tämän jälkeen kaupunki korvaa Kelan päätöstä vastaan loppuosan työterveyshuollon kustannuksista henkilökohtaisen avustajan työnantajalle. Kirjoituksen mukaan tilanne voi muodostua kohtuuttomaksi avustajan työnantajalle, koska korvauksen saaminen voi kestää kuukausia, vaikka kysymyksessä pitäisi olla vaikeavammaiselle henkilölle maksuton palvelu. 3 RATKAISU 3.1 Henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon maksujen korvaaminen Oikeusohjeet Perustuslain 19 :n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 8 :n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle muun muassa henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain 8 d :n mukaan henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua muun muassa korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan paikkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Saman pykälän 3 momentin mukaan vaikeavammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa.

20 Vammaispalvelulain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 166/2008) mukaan työnantajan maksettavaksi kuuluvia lakisääteisiä maksuja ja korvauksia ovat vakiintuneen käytännön mukaisesti muun muassa työterveyshuollon maksut. Sosiaali - ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (asiakasmaksulaki) 4 :n 5 kohdan mukaan vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu on maksuton sosiaalipalvelu. Henkilökohtaisesta avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaispalvelulain nojalla. Työterveyshuoltolain 4 :n mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Sairausvakuutuslain 13 luvun perusteella Kela maksaa korvausta työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista. Oikeus korvaukseen on työnantajalla ja yrittäjällä sekä kunnalla, kun se järjestää yrittäjien työterveyshuoltopalveluita Kansaneläkelaitoksen (Kela) korvauslinjaus henkilökohtaisten avustajien työterveyshuollon korvausten hakemisessa Kela on antanut päivätyn muistion (Dno 3/310/2014) vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien työterveyshuollon korvausten hakemisesta ja maksamisesta. Muistion kohdassa 4 esitetyn korvauslinjauksen mukaan kun kunta järjestää vaikeavammaiselle henkilölle vammaispalvelulain mukaisia henkilökohtaisen avustajan palveluita ja kun vaikeavammainen henkilö toimii työnantajana henkilökohtaiselle avustajalleen, vammainen henkilö hakee itse sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen Kelasta ja omavastuuosuudestaan korvauksen kunnalta. Jos vammainen henkilö ei pysty tai halua hoitaa avustajalleen järjestämänsä työterveyshuollon korvausten hakemista, voidaan työterveyshuollon korvaamisessa toimia seuraavasti: Kun kunta maksaa työterveyshuollon ja vaikeavammainen henkilö antaa valtakirjan kunnalle, kunta hakee korvauksen työnantajan puolesta noudattaen vuonna 2009 tehtyä korvauslinjausta; Kun kunta on ulkoistanut työnantajana toimivan vaikeavammaisen tukipalvelut ulkopuoliselle taholle, vastaa kunta kuitenkin edelleen avustajan palkkaamisesta aiheutuvista kohtuullisista ja välttämättömistä kustannuksista kokonaisuudessaan. Vaikeavammainen voi antaa valtakirjan kunnan osoittamalle tai muulle taholle, jolle työnantajavelvoitteita on delegoitu. Tämä voi hakea Kelasta työterveyshuollon korvausta vastaavalla menettelyllä kuin kunta. Kunta ja työnantajavelvoitteita hoitava taho järjestävät keskenään työterveyshuollon kustannusten maksamisen ja korvausten tilityksen. Puheena olevassa Kelan muistiossa ja Kelan työterveyshuoltoa koskevassa etuusohjeessa on lisäksi yksityiskohtaiset menettelyohjeet korvauksen hakemiseksi ja maksamiseksi Saatu selvitys Kaupungin selvityksen mukaan se ei ole kilpailuttanut henkilökohtaisten avustajien työnantajien puolesta lakisääteistä työterveyshuoltoa, vaan vaikeavammainen työnantaja voi

21 valita itse mitä työterveyshuollon palveluntuottajaa käyttää. Tällöin työnantaja maksaa kustannukset palveluntuottajan hinnoittelun mukaan ja hakee ohjeistuksen mukaisesti korvausta Kelalta. Työnantaja saa kustannuksista 50 % takaisin Kelalta. Kaupunki korvaa loppuosan lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista avustajan työnantajalle Kelan päätöskopiota vastaan. Syntyneet lakisääteisen työterveyshuollon kustannukset korvataan työnantajalle täysimääräisesti Kelan ja kaupungin kautta. Kelalta saadun selvityksen mukaan työnantaja voi hakea työntekijänsä työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia kerran vuodessa kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Henkilökohtaisen avustajan työnantajan näkökulmasta kaupunki pitää kuitenkin erittäin valitettavana sitä, jos korvauksen saaminen Kelalta pitkittyy. Kaupunki toteaa selvityksessään, että kunnalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa Kelan korvauskäytäntöihin. Asiaan ei voida vaikuttaa muutoin kuin viemällä asiakkailta saatua palautetta eteenpäin. Kaupungissa on vahvistettu henkilökohtaisten avustajien työnantajien ohjausta ja neuvontaa siten, että sosiaalityön ja toimistotyön kautta saatavan ohjauksen lisäksi on järjestetty erillinen henkilökohtaisen avun palveluohjaus ja neuvonta. Tämän kautta työnantajien on mahdollista saada tarvittaessa erittäin konkreettista ohjausta ja apua työnantajavelvoitteiden hoidossa. Kelan muistion mukaan työterveyshuollon korvausten hakemiseen liittyvästä tilanteesta on kuultu Kelan vammaisetuuksia koskevaa asiakasraatia, jossa on edustettuna 14 vammaisjärjestöä. Raadin jäsenten mukaan osalla vaikeavammaisista on halu ja kyky toimia työnantajina. Kuitenkin osalle työnantajavelvoitteet, muun muassa työterveyshuollon järjestämisvelvoite, ovat vieraita, ja velvoitteiden hoitaminen on erittäin vaikeaa. Vähimmäisvaatimus kunnille olisi hyvän ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen, jossa voisi hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta. Raadin mukaan vaikeavammaisille tulisi kuitenkin tarjota mahdollisuus järjestää työterveyshuolto ja sen korvausten hakeminen myös niin, että he voivat valtuuttaa toisen tahon toimimaan puolestaan Arviointi Laillisuusvalvojana arvioitavanani on kysymys siitä, onko kaupungin menettely avustajan työterveyshuollon maksujen korvaamisessa lainvastainen ja voiko kaupungin korvauskäytäntö estää vaikeavammaiselle henkilölle myönnetyn palvelun käyttämisen ja perusoikeuksien toteutumisen. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu on palvelun saajalle maksuton sosiaalipalvelu, jolla turvataan vaikeavammaiselle henkilölle perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon. Perustuslain 22 :n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Henkilökohtaisen avun työnantajamallissa kunta korvaa vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen. Näitä lakisääteisiä maksuja ovat muun muassa avustajan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat maksut. Lainsäädännössä ei ole mainittu, missä vaiheessa kunnan tulee korvata syntyneet kustannukset vaikeavammaiselle työnantajalle. Saamani selvityksen perusteella korvattaviksi kuuluvat työterveyshuollon maksut korvataan jälkikäteen täysimääräisesti kantelijalle Kelan ja kaupungin toimesta. Kantelijan mukaan on kuitenkin kohtuutonta, että asian käsittelyssä ja korvausten maksamisessa voi kulua kuitenkin yhteensä jopa puoli vuotta. Totean, että joissain tilanteissa lopullisen korvauksen saaminen voinee käytännössä kestää yli vuoden työterveyshuollon kustannusten syntymisestä. Tämä johtuu siitä, että työnantaja voi hakea kela-korvausta vain kerran vuodessa tilikauden päätyttyä ja vasta tämän jälkeen kunta korvaa loppuosan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista.

22 Kantelukirjoituksen ja saamani selvityksen valossa en ole havainnut, että kaupunki olisi menetellyt työterveyshuollon maksujen korvaamista koskevassa asiassa lainvastaisesti tai laiminlyönyt sille kuuluvia velvollisuuksia. Mielestäni kaupungin työterveyshuollon maksujen korvaamiskäytäntö saattaa kuitenkin joissain tilanteissa vaarantaa haavoittuvassa asemassa olevan vaikeavammaisen henkilön oikeuksien toteutumisen. Henkilökohtainen apu on palvelu, jolla turvataan vaikeavammaisen henkilön perustuslain mukaista oikeutta välttämättämään huolenpitoon. Tilanne vol muodostua ongelmalliseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa vaikeavammainen henkilö on varaton tai vähävarainen, eikä hänellä tämän vuoksi ole mahdollisuutta järjestää ja maksaa lakisääteistä työterveyshuoltoa henkilökohtaiselle avustajalleen. Lisäksi työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat maksut voivat muodostua suuriksi tilanteessa, jossa vaikeavammaisella henkilöllä on useita henkilökohtaisia avustajia. Nämä seikat voivat joissain tilanteissa rajoittaa tai estää palvelun käyttöä. Vammaispalvelulain 8 d :n mukaan henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Vaikeavammaisella henkilöllä ei ole oikeutta vaatia kunnan velvoittamista erityiseen järjestämis - tai maksatustapaan. Kunnan on kuitenkin huolehdittava, ettei valittu järjestämis - tai maksatustapa tosiasiallisesti rajoita henkilölle kuuluvaa subjektiivista oikeutta henkilökohtaiseen apuun. Työterveyshuollon maksujen korvaamistapa ei johtaa siihen, että henkilökohtaisen avun palvelun käyttö estyy. Korostan, että vaikeavammaisella henkilöllä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus käyttää hänelle subjektiivisena oikeutena myönnettyä henkilökohtaisen avun palvelua. Mikäli kaupunki korvaa työterveyshuollon maksut jälkikäteen, on sen varmistettava palvelun käyttämismahdollisuus esimerkiksi käsittelemällä laskut nopeasti. Kaupunki voi myös korvata ennakolta vaikeavammaiselle työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvia kuluja. Korkein hallinto-oikeus totesi vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun maksukäytäntöä koskevissa päätöksissä (KHO T 5041 ja KHO T 3904), että kunnan on huolehdittava siitä, että henkilön oikeus kuljetuspalveluihin tosiasiallisesti toteutuu. Mikäli kunta maksaa kuljetuspalvelun jälkikäteen, on varmistettava palvelun käyttämismahdollisuus esimerkiksi matkaennakkoa myöntämällä tai käsittelemällä kuljetuspalvelulaskut nopeasti. Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutumisen kannalta pidän hyvänä ratkaisuna Kelan korvauslinjauksen mahdollistamaa käytäntöä, jonka mukaan kunta voi maksaa kokonaisuudessaan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, jos vammainen henkilö ei pysty tai halua hoitaa avustajalleen järjestämänsä työterveyshuollon korvausten hakemista. Tässä tilanteessa vaikeavammainen henkilö antaa valtakirjan kunnalle, joka voi hakea korvauksen Kelalta vaikeavammaisen työnantajan puolesta. Vaikeavammainen voi antaa korvauksen hakemista varten valtakirjan myös kunnan osoittamalle tai muulle taholle, jolle työnantajavelvoitteiden hoitamista on delegoitu. Kelan korvauslinjauksen mukaan kunta ja työnantajavelvoitteita hoitava taho järjestävät keskenään työterveyshuollon kustannusten maksamisen ja korvausten tilityksen. Totean vielä, että vaikeavammaisilla työnantajilla tulee kuitenkin halutessaan olla mahdollisuus hoitaa itse kaikki työnantajavelvoitteet. Vammaispalvelulain mukaan kunnalla on velvollisuus tarvittaessa ohjata ja auttaa vaikeavammaista henkilöä palkkaukseen liittyvissä asioissa.

23 4 TOIMENPITEET Kiinnitän Jyväskylän kaupungin sosiaalitoimen huomiota edellä esittämääni käsitykseen henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon maksujen hakemisessa ja korvaamisessa noudatettavasta menettelystä. Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennöksen tästä päätöksestäni Jyväskylän kaupungin perusturvapalveluille.

24 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Vaikeavammaisen henkilön henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon järjestäminen 226/ /2016 Halljao Valmistelija: terveysjohtaja Janne Forsberg, puh , janne.forsberg(at)ylasavonsote.fi. Iisalmen vammaisneuvosto on kokouksessaan ( 78) tehnyt aloitteen Iisalmen kaupunginhallitukselle vaikeavammaisten henki löi den henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon järjestämisen hel pot ta mi ses ta. Iisalmen kaupunginhallitus on puolestaan pää töksel lään siirtänyt aloitteen käsittelyn, sen toimiala huomioi den, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle. Aloitteessa esitetään, että vaikeavammaisen toimiessa itse avus tajan sa työnantajana, hän solmisi sopimuksen työterveyshuollon järjes tä mi ses tä SOTE kuntayhtymän kanssa ja SOTE kuntayhtymä haki si virkatyönä Kansaneläkelaitokselta työnantajalle työ ter veys huollon järjestämisestä kuuluvat korvaukset. Esityslistan liitteenä: Iisalmen kaupunginhallituksen päätös Iisalmen vam maisneu vos ton tekemän aloitteen käsittelyn siirtämisestä Aloitteen johdosta on selvitetty asiaan laaja liittyvä sää dös perus ta: Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista an ne tun lain (380/1987, myöh. "vammaispalvelulaki") 8 :n 2 mom mu kai ses ti kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle muun ohella henkilökohtaista apua ja 8 d :n mukaisesti palvelut voi jär jes tää: 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avusta jan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan mak setta vak si kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut (vaikea vam mai nen toimii avustajan työnantajana) 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden

25 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus hank ki mis ta varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä anne tus sa laissa (569/2009) tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on koh tuul li nen; taikka (palveluntuottaja toimii avustajan työnantajana) 3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita jul kisel ta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta (palveluntuottaja toimii avus ta jan työnantajana) tai järjestämällä palvelun itse (järjestävä kun ta toimii avustajan työnantajana) taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa (työnantajan vastuista so vitaan kuntien yhteistoimintasopimuksessa) Samaisen lainkohdan mukaisesti järjestämistavoista päätettäessä kun nan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mieli pi de ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yk si löl linen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Mm. vammaispalvelulain 8 d :n säätämiseen johtaneen hallituksen esi tyk sen (HE166/2008) mukaisesti siinä mainittuihin työnantajan laki sää tei siin maksuihin, jotka kunnan on korvattava vai kea vam maisel le hänen toimiessaan itse avustajansa työnantajana, kuuluvat vakiin tu neen käytännön mukaisesti muun ohella lakisääteisen työ terveys huol lon kustannukset. Työterveyshuollon lakisääteisyys puolestaan on määritelty työ terveys huol to lain (1383/2001) 4 :ssä, jonka mukaan työnantajan on kus tan nuk sel laan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työ olo suhteis ta johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja tor jumi sek si sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suo je le mi sek si ja edistämiseksi. Kyseisen lain soveltamisalaan kuulu via työnantajia ovat kaikki työnantajat, jotka ovat velvollisia nou datta maan työturvallisuuslakia (738/2002). Työturvallisuuslain 2 :n mukai ses ti kyseisen lain yleiseen soveltamisalaan puolestaan kuuluu kaik ki työsopimuksen perusteella tehtävä työ. Työterveyshuoltolain 7 :n mukaisesti työnantaja voi järjestää työ terveys huol lon palvelut, joko hankkimalla ne terveyskeskukselta tai työter veys huol to pal ve lu jen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai ammatinharjoittajalta. Lisäksi työnantaja voi tuottaa henkilöstönsä työ ter veys huol to pal ve lut itse tai ydessä toisten työnantajien kanssa, mut ta po tapauksissa, joissa vaikeavammainen toimii työnantaja avus ta jal leen tämä ei ole käytännöllisesti katsoen vaihtoehto. Tervey den huol to lain (1326/2010) 18 :n johdosta kunnan puolestaan on tarjottava työterveyshuoltolain 4 :ssä työnantajan jär jes tet tä väksi määrättyjä palveluja.

26 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Siinä laajuudessa, kuin Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän työ ter veyshuol to tällä hetkellä tarjoaa työterveyshuoltopalveluja, on kyseessä kun ta lain (410/2015) 15 luvun 126 :n tarkoittama kilpailluilla mark kinoil la toimiminen, jota koskee kyseisen lainkohdan tarkoittama yhtiöit tä mis vel vol li suus samaisen lain 150 :n määräämän siirtymäajan jäl keen lukien. Edelleen mainitun kuntalain perusteella työter veys huol to pal ve lui den hinnoittelun on oltava markkinaperusteista ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi puuttua kilpailulain (948/2011) 4a luvun tarkoittamalla tavalla toimintaan ja hin noit te luun yksityisen ja julkisen sektorin kilpailun tasapuolisuuden tur vaa mi sek si. Sairausvakuutuslain (1224/2004) IV osan 13 luvun 1 :n mukaisesti työn an ta jal la on oikeus saada korvausta työterveyshuoltolaissa työnan ta jan velvollisuudeksi määrätyn ja edellisessä kappaleessa ku vatul la tavalla järjestetystä työterveyshuollosta aiheutuneista tar peel lisis ta ja kohtuullisista kustannuksista Kansaneläkelaitokselta (myöh. Ke la). Korvauksen suuruus on 50% samassa luvussa määritellyistä niin sanotuista hyväksyttävistä kustannuksista tai 60%, mikäli työ paikal la on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä, miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea to teu tetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Näin ollen työn an ta jan itsensä maksettavaksi omavastuuosuudeksi jää 50 tai 40% hyväksyttävistä kustannuksista sekä kaikki ne kustannukset, joi ta Kela ei katso hyväksyttäviksi. Edelleen sairausvakuutuslain V osan 15 luvun 5 :n mukaisesti työnan ta jan on haettava em. työterveyshuollosta aiheutuneista kus tannuk sis ta korvausta kuuden kuukauden kuluessa kirjanpitonsa mukai sen tilikauden tai, jollei sellaista ole, kustannusten syntymistä kos ke van kalenterivuoden päättymisestä lukien. Tähän liittyen eduskun nan apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan (5122/4/14) koskien juuri aloitteessa mainittiua ja nyt käsittelyn kohteena olevaa tilan net ta, kiinnittänyt huomiota siihen, että jossain tilanteissa lo pul lisen korvauksen saaminen voi käytännössä kestää yli vuoden kustan nus ten syntymisestä. Edelleen apulaisoikeusasiamies katsoi, että tä mä voi muodostua perustuslaillisten oikeuksien näkökulmasta ongel mal li sek si esimerkiksi tilanteessa, jossa vaikeavammainen hen kilö on varaton tai vähävarainen tai työterveyshuollon kustannukset muo dos tu vat korkeiksi. Varsinaisena ratkaisuna kuitenkin apu lais oikeus mies katsoi, että kantelukirjoituksen kohteena ollut kunta ei ollut me ne tel lyt maksujen korvaamista koskevassa asiassa lain vas tai sesti tai laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Kela:n työterveyshuoltoa koskevassa etuusohjeessa (Työ ter veys-

27 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus huol to ) puolestaan todetaan vaikeavammaisen henkilön toi mi mi ses ta (avustajansa) työnanajana, että vaikeavammainen voi val tuut taa kunnan tai kaupungin puolestaan tekemään kor vaus ha kemuk sen ja samoin korvaus voidaan maksaa kunnan / kaupungin ti lille, mikäli se perustuu em. valtakirjaan. Yhteenvetona säädösperustan nojalla: Kuntayhtymän on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilökohtaista apua. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää usealla tavalla ja järjes tä mis ta paa valittaessa kuntayhtymän on otettava huomioon vaikea vam mai sen palvelutarpeen lisäksi hänen mielipiteensä sekä elämän ti lan ne. Mikäli henkilökohtainen apu järjestetään mallilla, jossa vai kea vammai nen toimii itse työnantajana, työhön noudatetaan työsuojelulakia se kä siten myös työterveyshuoltolakia ja näin ollen työnantajan on jär jes tet tä vä avustajalle vähintään lakisääteinen työterveyshuolto. Työnantaja voi solmia työterveyshuoltopalveluista sopimuksen kunta yh ty män tai yksityisen palvelutuottajan kanssa ja työnantajan on teh tä vä kyseinen valinta. Vammaispalveluiden toimintamallin tulee ol la sellainen, että yksityiset työterveyspalveluiden tuottajat ovat mai ni tus sa valintatilanteessa tasaveroisessa kilpailuasemassa kunta yh ty män oman työterveyshuollon kanssa. Kuntayhtymän on korvattava lakisääteisen työterveyshuollon jär jestä mi ses tä aiheutuvat työnantajan maksettavaksi jäävät kus tan nukset. Käytäntö, jossa kuntayhtymä korvaa vain työnantajan ns. omavas tuu osuu den ja työnantaja hakee itse Kela -korvaukset jäl ki käteen, on lainmukainen. Käytäntö voi kuitenkin muodostua on gel malli sek si tilanteessa, jossa vaikeavammainen henkilö on varaton tai vä hä va rai nen tai työterveyshuollon kustannukset muodostuvat korkeik si, esimerkiksi työllistettäviä avustajia on useita. Kela:n korvaushakemuskäytännön näkökulmasta olisi mahdollista, et tä kuntayhtymä työnantajan valtakirjalla hakisi työnantajalle kuu luvat korvaukset ja korvaus myös maksettaisiin kuntayhtymän tilille. Muil ta osin aloitteessa esitetty malli ei kuitenkaan olisi vaivatta yhteen so vi tet ta vis sa vallitsevan lainsäädännön kanssa ja val ta kir ja käytän tö olisi omiaan edelleen lisäämään asian hoitamiseen kuluvaa aikaa ja monimutkaistamaan toimintamallia. Sen sijaan edellä mainittuihin perustuen on selvää, että hen ki lö kohtai sen avun järjestämistapaa ratkaistaessa vaikeavammaisen elä-

28 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus män ti lan net ta arvioitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös sii hen, onko vaikeavammaisella tosiasiallisia edellytyksiä toimia työn an ta ja na sekä tarjota tarvittaessa myös muita elämäntilanteeseen pa rem min soveltuvia järjestämisvaihtoehtoja. Terveysjohtajan päätösehdotus: Merkitään aloite ja sen johdosta tehdyt toimenpiteet tiedoksi. Pää tetään aloitteen käsittely. Päätös: Hyväksyttiin. Yhall Valmistelija: terveysjohtaja Janne Forsberg, puh , janne.forsberg(at)ylasavonsote.fi. Esityslistan lisäaineistona jaetaan: Iisalmen kaupunginhallituksen päätös Iisalmen vam mais neuvos ton tekemän aloitteen käsittelyn siirtämisestä PoSote vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta. Toimitusjohtajan päätösehdotus: Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi aloitteen käsittelyn ja saattaa käsit te lyn edelleen valtuustolle tiedoksi. Päätös: Merkitään pöytäkirjaan, että Tommi Talasterä poistui asian käsittelyn aikana klo Pekka Ruotsalainen esitti, että aloitteen valmistelua jatketaan ja selvitetään tarkemmin valtakirjakäytännön käyttöönottoa. Toimitusjohtaja täydensi päätösehdotustaan: Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi aloitteen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi ja saattaa aloitteen käsittelyn edelleen

29 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhall valtuustolle tiedoksi. Pirjo Laitinen kannatti Pekka Ruotsalaisen esitystä. Suoritettiin avoin äänestys. EI: Pekka Ruotsalaisen esitys JAA: toimitusjohtajan täydennetty päätösehdotus EI -ääniä antoivat Pia Haikarainen, Matti Kauppinen, Jouko Tossavainen, Pirjo Laitinen, Pirkko Rytkönen, Pekka Ruotsalainen, Helena Koivunurmi, Rauno Pikkarainen, Mikko Mustonen, Leo Hentilä ja Helka Luttinen. JAA -ääniä antoivat Jouko Tenhunen ja Kauko Korolainen. Äänijakauma: EI -ääniä 84,45 % ja JAA -ääniä 15,55 %. Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että yhtymähallituksen päätökseksi tuli Pekka Ruotsalaisen esitys. Yhall Valmistelija: toimitusjohtaja Leila Pekkanen, puh , leila.pekkanen(at)ylasavonsote.fi. ja Virpi Kauppinen, puh , virpi.kauppinen(at)ylasavonsote.fi Yhtymähallitus päätti kokouksessa palauttaa aloitteen vaikea vam mai sen henkilön henkilökohtaisen avustajan työ ter veys huollon järjestämisen helpottamiseksi uudelleen valmisteltavaksi yh tymä hal li tuk sen jaostolle. Päätöstä tehdessä on syntynyt menettelyvirhe, sillä yh ty mä hal li tuksel la ei ollut toimivaltaa palauttaa asiaa jaoston valmisteluun. Aloite on käsitelty yhtymähallituksen jaostossa hallintosäännön mukaisesti ja jaosto on päättänyt ettei aloite aiheuta toimenpiteitä. Yh ty mä hal litus ole käyttänyt otto-oikeuttaan määräajan kuluessa. Kuntayhtymän hallintosäännössä on määritelty yhtymähallituksen jaos ton tehtävät sekä otto-oikeuden käyttäminen seuraavasti:

30 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus "17. Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kuntayhtymän toimielimen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tar kas ta mi ses ta ilmoitettava kuntayhtymänhallitukselle ja lau ta kunnal le niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa yhtymähallituksen tai lau ta kun nan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika las ke taan pöytäkirjan allekirjoittamisesta." "38. Yhtymähallituksen jaosto: Yhtymähallituksen jaoston tehtävät ja kokoonpano Kuntayhtymässä on yhtymähallituksen jaosto, joka vastaa sosiaalija terveydenhuollon lainsäädäntöön ja määräyksiin liittyvästä ja viran omais pää tös tä vaativasta yksilökohtaisesta päätöksenteosta ja muu tok sen haus ta ellei hallintosäännöstä muuta johdu. Lisäksi yhtymähallituksen jaoston erityisiin tehtäviin kuuluu: - yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien valvonta ja rapor toin ti yhtymähallitukselle. - potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelun järjestäminen, raporttien kä sitte ly ja esitykset yhtymähallitukselle - palvelujen tasapuolisen saatavuuden ja laadun seuranta sekä rapor toin ti yhtymähallitukselle - palautejärjestelmän kehittäminen - kuntayhtymälle esitettyjen aloitteiden käsittely sekä esitykset yh tymä hal li tuk sel le - kuntayhtymälle esitettyjen palautteiden käsittely sekä esitykset yhty mä hal li tuk sel le - lausuntojen antaminen tarvittaessa merkittävistä palvelutuotannon uu dis tuk sis ta ja muutoksista yhtymähallitukselle - yhtymähallituksen erikseen määräämät tehtävät" Hallintosäännössä on määritelty aloitteen käsittely seuraavasti: "19. Kuntayhtymän toimialueen asukkaiden aloitteet Yhtymähallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitet tä vä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyis tä kuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdos ta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Yhtymähallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloit teista on vastaavasti esitettävä tiedot yhtymähallitukselle ja asian omaisel le lautakunnalle niiden päättämällä tavalla.

31 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Jos aloitteen valmistelu vaatii aikaa enemmän kuin kuukauden, sen vi ran omai sen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloit teen tekijälle kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioi tu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä." Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus päättää itseoikaisuna kumota kokouksen pää tök sen. Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi aloitteen ja toteaa aloitteen loppuun kä si tel lyk si ja saattaa aloitteen käsittelyn edelleen valtuustolle tie dok si. PoSote vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta. Toimitusjohtajan päätösehdotus: Hyväksytään valmistelijan esityksen mukaisena. Päätös: Toimitusjohtaja muutti kokouksessa käydyn keskustelun perusteella päätösehdotustaan seuraavasti: Yhtymähallitus päättää, että aloite palautetaan uudelleen jaoston käsiteltäväksi. Lisäksi yhtymähallitus toteaa, että jaostolla ei ole itsenäistä päätösvaltaa aloitteiden käsittelyssä vaan sen tehtävänä on tehdä esityksiä hallitukselle. Hyväksyttiin. Merkitään pöytäkirjaan, että Seija Kärkkäinen ja Leila Pekkanen poistuivat kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo Halljao Valmistelija: terveysjohtaja Janne Forsberg, puh , jan ne.forsberg(at)ylasavonsote.fi.

32 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhtymähallitus päätti kokouksessa ( 71) jatkaa val mis telua asiassa, joka liittyy aloitteeseen vaikeavammaisen henkilön henki lö koh tai sen avustajan työterveyshuollon järjestämiseen. Yh ty mähal li tuk sen jaosto käsitteli asiaa viimeksi kokouksessaan (19 ). Jatkovalmistelussa on käyty läpi aikaisempi asiaan liittyvä val mis telu työ. Tuon pohjalta todetaan, että jo aikaisemmin valmistelussa esil lä ollut ja aloitteessa esitetty ns. valtakirjamalli ei ole vaivatta yhteen so vi tet ta vis sa vallitsevan lainsäädännön kanssa ja se on lisäksi omi aan monimutkaistamaan asiaa sekä lisäämään asian hoi ta miseen käytettävää aikaa. Vaikeavammaisten oikeuksien toteumisen kan nal ta henkilökohtaisen avun työnantajamalliin liittyvät ongelmat voi daan parhaiten ratkaista käyttämällä ja tarjoamalla joustavasti myös muita järjestämisvaihtoehtoja työnantajamallin lisäksi. Terveysjohtajan päätösehdotus: Yhtymähallituksen jaosto päättää esittää yhtymähallitukselle, että aloit teen johdosta tehdyt toimenpiteet merkitään tiedoksi ja aloitteen kä sit te ly päätetään. Päätös: Hyväksyttiin. Yhall Toimitusjohtajan päätösehdotus: Yhtymähallitus hyväksyy yhtymähallituksen jaoston esityksen ja toteaa, että aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet merkitään tiedoksi ja aloitteen käsittely päätetään. Päätös: Pirjo Laitinen esitti, että valtakirjamalli otetaan käyttöön vaikeavammaisen henkilön henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon järjestämisessä. Rauno Pikkarainen kannatti Pirjo Laitisen tekemää päätösesitystä. Koska kokouksessa on tehty kannatettu, toimitusjohtajan päätösehdotuksesta poikkeava esitys suoritettiin nimenhuutoäänestys.

33 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus JAA = toimitusjohtajan päätösehdotus EI = Pirjo Laitisen esitys JAA-ääniä antoivat Pirkko Rytkönen, Jouni Toppinen, Suvi Happonen, Helena Koivunurmi, Jouko Tenhunen, Mikko Mustonen, Leo Hentilä, Helka Luttinen ja Kauko Korolainen. EI-ääniä antoivat Satu Juuti, Matti Kauppinen, Anne Kekkonen, Pirjo Laitinen ja Rauno Pikkarainen. JAA- äänet 62,48 % ja EI-äänet 37,52 %. Puheenjohtaja totesi, että hallituksen päätökseksi tuli toimitusjohtajan päätösehdotus.

34 Kirjelmä Ylä -Savon Sote kuutayhtymäu hallitukølle Satpui / aa 6 AUTISTIEN ASUMISPALVELUT YLÄ-SAVOSSA Ylä-Savon Sote kuntayhtymän taholta on oltu yhteyksissä autististen nuorten ja nuorten aikuisten vanhempiin asiassa, joka koskee näiden autistien asumispalvelujenjitkumista Kirkonsahnen Autismiyksikössä. Taustalla on tilanne, jossa asumispalvelujen kilpailutuksessa Kirkonsalmen Autismiyksikön palvelutarjousta ei ole hyväksytty hinnaltaan edullisempien, mutta palvelutasoltaan vaatimattomampien tarjousten vuoksi. Viranhaltijat ovat siksi esittäneet esimerkiksi Kirkonsahnen Autismiyksikössä asuvien siirtymistä uuteen, juhannuksen aikoihin valmistuvaan asumispalvelupaikkaan. Sen autismiosaaminen ja autististen asiakkaiden palvelukyky on tässä vaiheessa täysi kysymysmerkki. Taustalla oleva palveluntuottaja ei ole asiassa kunnostautunut. Kaikki muutokset ovat autisteille vaikeita. Tässä asiassa heidät ja heidän itsemääräämisoikeutensa on sivuutettu. Kukaan vastuullinen autistisen henkilön vanhempi/edunvalvoja ei voi antaa suostumusta tämänkaltaiseen siirtoon, varsinkin, kun tieto tällaisesta muutoksesta on herättänyt autistisissa asiakkaissa voimakkaita kielteisiä reaktioita. Autistiset asiakkaat että heidän vanhempansa/edunvalvojansa ovat lähteneet siitä, että Autismiyksikkö tulee olemaan heidän turvallinen kotinsa, jossa he saavat vammaisuuteensa perustuvan lakisääteisen kuntoutuksen ja hoivan. Heidän kuntoutuksensa perustuu yksilöllisien tavoitteisiin, joita pitää tazkistaa määräajoin. Testaajan on hyvä olla autisteille tuttu ohjaaja, jotta testin tulos olisi mahdollisimman luotettava. Testaajana on tähän asti ollut Autismiyksikkö. Autistit eivät pysty heikon tai olemattoman kommu iokykynsä vuoksi pitämään kiinni heille kuuluvista oikeuksista, joten he ovat suuressa vaarassa joutua yhteiskunnan heittopusseiksi erityisesti siinä vaiheessa, jolloin vanhemmat eivät enää ole autistisen lapsensa tukena. Tuota aikaa ajatellen on merkittävää, että asumispalvelupaikkaan voidaan luottaa. Kirkonsalmen Autismiyksikön palvelutaso on 10 v aikana luotu yksikön kehittämiseen sitoutuneen työnantajan tuella ja koulutetun henkilöstön pitkäjänteisellä työllä. Kaikki se on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa alan asiantuntijoiden javanhempien kanssa, yksilöllisten taustatietojen ja hoitosuunnitelmien pohjalta. Monista muista vammaisryhmistä poiketen jokainen autisti on suuresti erilainen ja myös palvelutarve yksilöllinen. Työvoiman ja -ajan mitoituksessa ei autistien kohdalla voida käyttää kilpailutuksen kaavamaista laskemista niin, että vain kahdenkeskinen aika otetaan huomioon. Tilanteesta ja asiakkaista riippuen tarvitaan haastavan käyttäytymisen vuoksi ajoittain kaksi työntekijää yhtä asiakasta kohden. Tällä hetkellä Kirkonsalmen Autismiyksikkö on saatujen tietojen mukaan Soten suorahankintakumppani. Ylä-Savon Autismi- ja Aspergeryhdistys ry (YSAA) on kirjelmällään pyytänyt Soten viranhaltijoilta kirjallista vattnennusta siihen, että autististen asiakkaiden asuminen Kirkonsalmen Autismiyksikössä voisi jatkua ilman pakkomuuton uhkaa. Varmennusta ei ole saatu. Lisäksi saatujen tietojen mukaan Kirkonsalmen Autismiyksikössä ovat myös tilapäishoitomahdollisuudet loppumassa syyskuun 2016 jälkeen. Yksikkö on kuitenkin alun perin rakennettu niin, että siellä on 10 vakioasukasta ja yksi tilapäishoidon paikka. Tilapåishoitopaikka on

35 esim. omaishoitajien kannalta ensiarvoisen tärkeä, että he voivat turvallisin mielin jättää autistisen lapsensa niiksi muutamiksi päiviksi, jolloin he voivat hetken kerätä voimia jaksaakseen vaativassa tehtävässään. Autismiyksiköllä on lupa tämän hoidon järjestämiseen. Yhteiskunnan kokonaisresurssien kannalta on vahingollista, jos jälkeenpäin tehdään varta vasten ja tietoisesti sellaisia ristiriitaisia ratkaisuja, joissa olemassa olevat toimivat rakenteet ja järjestelyt sivuutetaan tilapäisten ja yksipuolisten säästönäkökohtien vuoksi. YSAA katsoo autistien edun vaativan, että Kirkonsalmen autismiyksikön tilapäishoito ja myös samaa asiakaskuntaa palveleva tasokas päivätoiminta saavat jatkua edelleen syyskuun jälkeenkin. Ylä-Savon Autismi- ja Aspergeryhdistys ry kääntyy nyt Soten hallituksen puoleen pyytäen sitä varmistamaan, että Kirkonsalmen Autismiyksikön asiakaslähtöiseksi rakennettu ja tarpeenmukainen työ voisi jatkua Ylä-Savossa myös Soten alueella asuvia autisteja palvelemassa. Muut kunnathan eivät ole asiaa kyseenalaistaneet. Iisalmessa Ylä-Savon Autismi - ja Aspergeryhdistys ry Osmo Turkki puheenjohtaja C & Merja Kaivo-oja varapuheenjohtaja

36 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Aloite koskien autistien asumispalveluita Ylä-Savossa 437/05.00/2016 Halljao Valmistelija: vammaispalvelujen esimies Sanna Suomi, puh , sanna.suomi(at)ylasavonsote.f.i Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kirjaamoon on saapunut Ylä-Sa von Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kirjelmä koskien asu mispal ve lui den ja tilapäishoidon jatkumista Kirkonsalmen Au tis mi yk sikös sä. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kilpailutti vammaisten ja ke hi tysvam mais ten asumispalvelut alkuvuodesta Palveluntuottajilla oli mahdollisuus tarjota palveluasumisen lisäksi myös päivätoimintaa ja tilapäishoitoa. Hankintapäätöksessä ovat ne palveluntuottajat, joilta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ostaa palveluasumista al kaen. Tämän jälkeen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä teki suo rahan kin ta so pi muk set niiden asiakkaiden osalta, jotka olivat pää töshet kel lä palveluasumisessa palveluntuottajalla, joka ei tullut valituksi kil pai lu tuk sen yhteydessä. Nämä päätökset ovat voimassa tois taisek si. Suorahankinnan piirissä olevilla asiakkailla on mahdollisuus siir tyä niin halutessaan palveluasumisyksikköön, joka on tullut va lituk si kilpailutuksessa. Kunnalla on tästä tiedotusvelvollisuus. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on toiminut lakien ja ohjeistusten mukaisesti tie dot taes saan Kirkonsalmen autismiyksikön asiakkaille ja heidän omai sil leen mahdollisuudesta siirtyä toiseen palveluasumisyksikköön. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallituksen jaosto esittää yhtymähallitukselle, että aloite merkitään tiedoksi ja että yhtymähallitus päättää aloitteen käsittelyn. Hyvinvontijoitajan päätösehdotus: Yhtymähallituksen jaosto esittää yhtymähallitukselle, että aloite merkitään tiedoksi ja että yhtymähallitus päättää aloitteen käsittelyn. Päätös: Hyväksyttiin.

37 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallituksen jaosto Yhtymähallitus Yhall Valmistelija: sosiaalityön päällikkö Ritva Pääkkönen, puh , ritva.paakkonen(at)ylasavonsote.fi. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus hyväksyy yhtymähallituksen jaoston esityksen ja toteaa, että aloite ei aiheuta jatkotoimenpiteitä ja aloite todetaan loppuun käsitellyksi. Esityslistan lisäaineistona: Ylä-Savon autismi- ja aspergeryhdistys ry:n kirjelmä PoSote vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta. Toimitusjohtajan päätösehdotus: Hyväksytään valmistelijan esityksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

38 Ytä-Savon SOTE M U N T A Y T Y M A Saäpui y DN:o IS (n /_ Tehtäväluokka Iisalmi Ylä-Savon Sote - kuntayhtymän hallitukselle Asia: Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen tilaamiseen liittyvät lakiin perustumattomat maksut Ylä -Savon Sote - kuntayhtymässä. Iisalmen vammaisneuvosto on kokouksessaan / 5 yksimielisesti päättänyt esittää Ylä- Savon Sote - kuntayhtymän hallitukselle, että se ryhtyisi toimiin vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelumaksujen saattamiseksi Sote -kuntayhtymässä lain mukaiselle kannalle ja asiakkaille aiheutuneiden ylimääräisten kulujen korvaamiseksi. Esitys kokonaisuudessaan perusteluineen on oheisessa pöytäkirjanotteessa. Viittaukset vammaispalvelulain mukaiseen laintulkintaan löytyvät esityksen valmistelutekstistä. Iisalmen vammaisneuvoston valtuuttamina Iisalmessa /, Osmo Turkki puheenjohtaja Tuija Sariola varapuheenjohtaja Liite Ote Iisalmen vammaisneuvoston pöytäkirjasta / 5

39 Iisalmen kaupunki PÖYTÄKIRJANOTE 1 IISALMEN VAMMAISNEUVOSTO 1 / 2016 Paikka : Kokoushuone Virta, Iisalmen terveyskeskus II kerros, Meijerikatu 2 Aika: To klo Läsnä: Poissa : Osmo Turkki, puheenjohtaja Tuija Sariola, varapuheenjohtaja Senja Jäderholm, jäsen Eila Huusko, jäsen Jani Kukkonen, jäsen Pertti Laajalahti, jäsen Kaarina Räisänen, jäsen Päivi Luostarinen, sihteeri, Ylä-Savon sote ky Elina Siirola, kaupunginhallituksen varaedustaja Minna Taipale, sivistyspalvelukeskus Riitta Korpihalla, kaupunginhallitus Eero Väisänen, Ylä-Savon Sote ky:n hallitus Jyrki Könttä, tekninen keskus Ritva Pääkkönen, Ylä-Savon Sote ky 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 5 Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen tilaaminen Sotellisalmi Vammaisneuvosto on käsitellyt kuljetuspalveluasiakkaiden pyynnöstä asiaa kokouksissaan ja Asiasta on em. käsittelyjen jälkeen pyydetty vielä tarkentavia lausuntoja. Ongelma on seuraava: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelumatkat on alkaen kehotettu tilaamaan numerosta Puhelun hinta on 1,24 pvm+0,.. Tilattaessa on kerrottava, että kyyti on vammaispalvelulain mukainen kuljetus (ks. kuljetuspäätös) sekä lähtöpaikka, lähtöaika, mahdollinen pysähtyminen matkalla ja päätepiste. Vammaisneuvostolle on tuotu tiedoksi, että yhden matkan tilaamisen ylimääräiseksi kustannukseksi tulee esim. aikaan ei aina edes ehdi selittää kaikkia vaadittavia tietoja. Todellisuus on osoittanut, että tilauksen hinnaksi voi muodostua jopa 4 - Iisalmen kaupunki Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kolisivu: Postiosoite PL 10 Sähköposli: kiriaamo (dtiisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017)

40 Iisalmen kaupunki PÖYTÄKIRJANOTE 2 IISALMEN VAMMAISNEUVOSTO 1 / 2016 vaikuttavat mm. tilaajan kommunikaatiokyky ja tilauksen vastaanottajan pyytämän tarkentavan tiedon tarve. Kuukaudessa (jos käytetään vpl:n mukaiset vähimmäismäärät, 18 yhdensuuntaista matkaa ) ylimääräistä puhelinkulua kertyy laskennallisesti em. kahden minuutin Tällainen tulonsiirto vähätuloisilta vaikeavammaisilta on melkoinen. Tietoon on jo tullut, että asiakkaat ovat vähentäneet tästä syystä kuljetusmatkojen käyttöä, vaikka heillä on niihin lakisääteinen oikeus. Kuljetuspalveluasiakkaita on Soten piirissä n Laskennallisesti kahden minuutin puheluista kertyisi kuukaudessa n euron varainsiirto, vuositasolla euroa. Riippumatta siitä, kuka varainsiirrosta hyötyy tai kenelle ne menevät, tilanne on lainvastainen. Tiettävästi Sote ei ole pyytänyt eikä saanut kuljetuspalvelun asiakkailta suostumusta tällaiseen lainvastaiseen rasitteeseen. Lähtökohtana tilanteen korjaamiseen lainmukaiseksi viittaamme seuraaviin asiakirjoihin ja oikeuden päätöksiin, joista on otettu tähän olennaiset osat. Kokonaisuudessaan ne löytyvät netistä. Invalidiliiton lakimies : Järjestettäessä vammaispalvelulain mukaisia vaikeavammaisten kuljetuspalveluita tulee palvelun käytöstä asiakkaalle aiheutuvien kulujen vastata asiakasmaksulain enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Muut palvelusta aiheutuvat kustannukset ovat yksiselitteisesti lainvastaisia. Kaupunki on hankintasopimuksia tehtäessä vastuussa siitä, että sopimusehdot tilausjärjestelmän tai muun kuljetuspalveluita järjestävän ulkopuolisen sopimustahon kanssa vastaavat palveluiden käytöstä asiakkaalle asiakasmaksulakia, eikä palvelun käytöstä aiheudu asiakkaalle välillisiä kuluja. Näin myös Hämeenlinna hallinto-oikeus /0149/3 Dnro 00694/07/2299; "Vaikeavammaiselta henkilöltä voidaan periä kuljetuspaivelumatkoista enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen korvaus. Muista kuljetuspalvelumatkojen kustannuksista on matkoja järjestäneen kunnan huolehdittava. Tilanne, jossa vaikeavommaiselta peritään matkaa tilatessa edellä tarkoitetun maksun lisäksi erityinen tilausmaksu, on lainvastainen.". Tilausnumeron tai jonotuksesta aiheutuvat maksut muodostavat edellä olevien lakiperusteiden valossa selkeästi lainvastaisia välillisiä kustannuksia, jotka eivät kuulu asiakasmaksulain piiriin. Näin ollen, jos vaikeavammainen asiakas ei pysty käyttämään kuljetuspalveluita ilman niitä ja jos ko. välillistä kulua ei ole huomioitu jo perityssä vaikeavammaisen kuljetuspalveluiden omavastuuosuudessa on kyseessä asiakasmaksulain vastaisesti peritty asiakasmaksu. Iisalmen kaupunki Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kotisivu : Postiosoite PL 10 Sähköposti : kiriaamoroliisalmi.fi tai Puhelin (017) , (aksi (017 ) etunimi.sukunimi@iisalmlfi

41 Iisalmen kaupunki PÖYTÄKIRJANOTE 3 IISALMEN VAMMAISNEUVOSTO 1 / 2016 Helsingissä 14. kesäkuuta 2010 Elina Akaan -Penttilä lakimies" Toisessa, eri kaupunkiin liittyvässä tapauksessa ratkaisua on haettu Korkeimmasta hallinto-oikeudesta: Korkeimman halllnto -oikeuden päätös : Vammaispalvelu - Vaikeavammaisen kuljetuspalvelut - Palvelun järjestämistapa - Taksin tilausmaksu - Tilaaminen puhelimella. Vuosikirjanumero: KHO:2013:62 Antopäivä : Taltionumero : Diaarinumero : 3377/3/11 Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluja käyttävä asiakas joutui maksamaan kuljetuksensa tilaamisesta puhelimitse erityistä tilausmaksua. Kuljetuspalveluja ei ollut järjestetty vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa tarkoitetulla tavalla, mikäli hänelle tällöin palvelun käyttämisestä aiheutuvat kustannukset tosiasiassa ylittivät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 6 :ssä vaikeavammaisten kuljetuspalveluista perittävälle maksulle säädetyn kohtuullisena pidettävän maksun enimmäismäärän. Korkelmman hallinto -oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus kumoaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajalautakunnon ja hallintooikeuden päätökset ja palauttaa asian sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajalautakunnalle uudelleen käslteltäväks/. Oikeudellinen arviointi Edellä selostettujen säännösten mukaan vaikeavammaiselta henkilöltä voidaan periä vammaispalvelulain mukaisista kuljetuspalveluista enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. välitysnumeroon soittamisesta on kuitenkin aiheutunut vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua saavalle vaikeavammaiselle A:lle tilausmaksun suuruinen ylimääräinen kustannus. Kun otetaan huomioon saatu selvitys ja vammaispalvelulain esityöt, A:n subjektiivinen oikeus kuljetuspalveluihin ei ole toteutunut vammaispalvelulaissa tarkoitetulla tavalla, mikäli palvelun käyttämisestä A:IIe aiheutuva kuljetuksen tilausmaksu jää lopullisesti hänen kustannettavakseen ja mikäli tällöin hänelle aiheutuvat kustannukset tosiasiassa ylittävät Iisalmen kaupunki Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kotisivu: Postiosoite PL 10 Sähkäposti: kijriaamoeiisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimisukunimieiisalmi.fi