OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ramoninkatu 4, Rise-kampus ASEMAKAAVAN MUUTOS 14. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 32 TONTILLE 1 SEKÄ KATU- JA VIRKIS- TYSALUEELLE Kaavatunnus 14:059 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Hankkeen sopijaosapuolina ovat Jykes Kiinteistöt Oy uudisrakennuksen rakennuttajana, Senaattikiinteistöt rakennuksen vuokraajana ja Rikosseuraamuslaitos rakennuksen vuokraajana ja käyttäjänä. Asemakaavan muutoksessa käyttötarkoitus merkintä muutetaan vastaamaan haettua toimintaa. Lisäksi kaavamuutoksessa tutkitaan tontin pysäköinti, rakentamistapamääräykset, lähiympäristön käsittely sekä tontin muut toiminnot ja liittyminen ympäristöön. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (c). Aluetta sivuavat olemassa olevat moottoritie ja valtakunnallisesti merkittävä päärata. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (ei vielä lainvoimainen), joka on hyväksytty , suunnittelualue on strategista keskustatoimintojen aluetta. Aluetta sivuaa myös Kehä Vihreä virkistysreittien ja alueiden kehittämisen kohdealue. 1. Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Jyväskylän keskustassa, Tourulan kaupunginosassa osoitteessa Ramoninkatu Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kiinteistö Oy Jyväskylän Tourula (Jykes Kiinteistöt Oy) on hakenut asemakaavan muutosta omistamalleen toimistorakennusten tontille osoitteessa Ramoninkatu 4. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Rikosseuraamuslaitoksen 60-paikkaisen naisten ja miesten avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston muodostaman toimitilakokonaisuuden, ns. Rise-kampuksen rakentaminen ja toiminta kiinteistöllä. Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimisto sijaitsee tällä hetkellä Jyväskylän keskustassa ja Laukaan vankila Vihtavuoressa 20 kilometrin etäisyydellä Jyväskylästä. Toimipaikkojen yhdistäminen sisältyy Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisioon ja oikeusministeriön päätökseen toimitilaverkon kehittämisestä. Yleiskaavassa vuodelta 1982 (oikeusvaikutukseton) alue on virkistysaluetta V. Täydennysrakentamisen osayleiskaavassa vuodelta 2001 (oikeusvaikutukseton) alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi C. Asemakaava: Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty asemakaava. Kaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT) sekä katu- ja virkistysaluetta. Rakennusoikeutta tontilla on (saunatilat) kerrosalaneliömetriä. Kerrosluvuksi on merkitty ½ III. Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap/60 kem². Kivääritehtaan alueelle on ollut vireillä asemakaavan muutos vuonna 2010, jossa alueelle suunniteltiin laajaa yritysaluetta. Hankkeen suunnitelma perustui suunnittelun pohjaksi käydyn suunnittelukilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Hanke keskeytyi kaavan luonnosvaiheen jälkeen. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: - Luontoselvitys: Jyväskylän kaupunki on tehnyt alueelle luontoselvityksen keväällä Selvityksen perusteella alueella ei ole todettavia luontoarvoja. - Meluselvitys: Alueelle on laadittu meluselvitys keväällä 2016 (Ramboll Oy). ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 14:059 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) - Tärinäselvitys: Alueelle on laadittu tärinäselvitys keväällä 2016 (Ramboll Oy). - SVA-selvitys: Kaavamuutoksen taustaselvityksenä hankkeesta laaditaan sosiaalisten vaikutusten arviointi alkuvuoden 2016 aikana. - Katu- ja siltasuunnitelma, Ramoninkatu: Kaavan toteuttaminen edellyttää Ramoninkadun ja Tourujoen ylittävän sillan parantamista ajoneuvoliikenteelle sekä kevyelle liikenteelle. Kaava-aluetta varaudutaan laajentamaan Ramoninkadun katualueelle, mikäli silta- ja katusuunnittelun yhteydessä ilmenee tarkistustarpeita katualueen rajoihin. - Alustava tontinkäyttösuunnitelma: Kaavamuutoksen hakija on tehnyt hakemuksen liitteeksi alustavan tontinkäyttösuunnitelman (2016). Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue koostuu rakentumattomasta toimistorakennusten korttelista, joka sijaitsee Jyväskylän keskustassa Tourulan kaupunginosassa. Suunnittelualue sijaitsee liikenneväylien ja Tourujoen voimakkaasti rajaamassa vehreässä saarekkeessa. Koillisessa keskustan liittymäramppien takana n. 200 metrin etäisyydellä sijaitsevat Kivääritehtaan yritys- ja asuinalue. Lähimmät asuinrakennukset neljä kerrostaloa sijaitsevat lounaassa ja lännessä Heikinkadun varressa Tourujoen keskustan puolella. Etäisyyttä suunnittelualueelta asuinkiinteistöille on n. 100 metriä. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Liikennevirasto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö sekä muut tarvittavat tahot ilmakuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä Suunnittelualue rajoittuu koillispuoleltaan valtatien liittymäväyliin, kaakkoispuolelta rata-alueeseen ja valtatiehen, lounaispuoleltaan Tourujokeen ja luoteesta tontti- ja kevyenliikenteen katuun Ramoninkatuun. Tontti on rakentamaton ja kasvillisuudeltaan pääosin varttunutta koivu- ja leppävaltaista lehtimetsää. Alueella ei ole luontoselvityksen perusteella todettavia luontoarvoja. Tontti on koillisosaltaan melko tasainen, mutta viettää jyrkästi lounaisosassa kohti Tourujokea. Korkeuseroa tontilla on kokonaisuudessaan n. 8 metriä. Tontti on maaperältään pääosin silttiä (Ramboll Oy 2015). Tontti on kooltaan n m². Ajoyhteys alueelle on Ramoninkadulta, joka toimii nykyisin tärkeänä kevyen liikenteen väylänä. Lähimmät kunnallistekniset verkostot sijaitsevat Heikinkadun varressa. Alue tukeutuu keskustan palveluihin. 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietoma- ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

3 14:059 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) teriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Asemakaavan muutostyön pohjaksi on laadittava seuraavia lisäselvityksiä: - Kaavamuutoksen lähtötiedoksi laaditaan sosiaalisten vaikutusten arviointi. - Kaavamuutoksen oheissuunnitelmana laaditaan tontille lähiympäristösuunnitelma. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kesä 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi 2016) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kevät 2017) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Jussi Sievänen, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) jussi.sievanen@jkl.fi internet Viistokuva suunnittelualueesta idän suunnasta. Suunnittelualue on rajattu kuvaan viitteellisesti. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

4 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA

5 LIITE 3. asemakaavan muutosehdotus, pienennös

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Yleisten rakennusten kor elialue. Alueelle saa sijoi aa Rikosseuraamuslaitoksen toimintoja, kuten yhdyskuntaseuraamustoimiston ja avolaitos tyyppisen vankilan sekä näiden toimintaa palvelevia toimisto, liike ja työ loja. Kor elialueelle saa sijoi aa myös muuta kuin Rikosseuraamuslaitoksen toimisto loja, kuitenkin enintään 20 % rakennusoikeudesta. Lähivirkistysalue, jolla liito oravan liikkumisen kannalta rii ävä puusto tulee säily ää. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ton n raja. Kaupunginosan numero. Kor elin numero. Ton n numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Nuoli osoi aa rakennusalan sivun, johon kor elin rauta en puoleinen rakennus on rakenne ava kiinni. Merkintä osoi aa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, e ä melutaso sisällä ali aa val oneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Istute ava alueen osa. Puistomaisena toteute ava alueen osa, jonka tulee lii yä rakentamiseltaan ja kasvillisuudeltaan luontevas Tourujoen jokiympäristöön. Alueelle tulee istu aa suurikokoisiksi kasvavia puita. Katu. Jalankululle ja polkupyöräilylle vara u katu, jolla ton lle ajo on salli u. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle vara u alueen osa, sijain on ohjeellinen. Maanalaista johtoa varten vara u alueen osa. Maanalaista johtoa varten vara u alueen osa. Sijain on ohjeellinen. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : 1 autopaikka 200 yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä koh, 1 autopaikka 60 muiden toimisto lojen kerrosalaneliömetriä koh. RAKENTAMISTAPA Rakennusten tulee olla arkkitehtonises korkealaatuisia, mi asuhteiltaan sopusointuisia ja muotokieleltään moderneja. Kor elin rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa ka omuodoiltaan, väritykseltään ja arkkitehtuuriltaan keskenään yhtenäinen kokonaisuus. Rakennusten julkisivujen tulee olla väritykseltään ja materiaaliltaan rauta eympäristön kaupunkikuvaan ja luonteeseen sopivia. Julkisivumateriaalia tulee käy ää selkeänä ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Rakennusten kor elista ulospäin suuntautuvien julkisivujen tulee olla väritykseltään tummia. Rakennuksen ka omuotona tulee olla rakennuksen pitki äissuuntaises nouseva tai einen lapeka o, joka on muotoilultaan epäsymmetrinen. Katon tulee olla väritykseltään tumma. Asemakaavasta on laadi u havainnollistava suunnitelma, jossa on esite y alueen tavoi eellinen rakenne sekä rakennusten arkkitehtuurin periaa eet.

7 Ton lle ja rakennuksiin/rakennelmiin saa asentaa rakenteita ja lai eita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. Rakenteet ja lai eet tulee sovi aa alueen yleisilmeeseen ja rakennusten arkkitehtuuriin. Ton lle tulee laa a ulkovalaistussuunnitelma, joka hyväksytetään rakennusvalvonnassa. Valaistuksen tulee sopia rakennusten arkkitehtuuriin. Valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä ja alaspäin suunna ua. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Piha alueet tulee suunnitella ja toteu aa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Ton n rajaaminen tulee toteu aa viherrakentamisen ja maamassojen keinoin. Yksityisen ja julkisen lan ero elu tulee olla hienovaraista ja läpinäkyvää erityises Ramoninkadun ja virkistysalueen suuntaan. Umpinaista aitaa ei sallita. Ramoninkadun kevyenliikenteen katuympäristön viihtyisyyteen tulee kiinni ää huomiota. Liikennealueisiin rajautuvia ton n osia tulee jäsentää kasvillisuuden esimerkiksi puiden avulla. Ton lla syntyvien maamassojen mahdollinen hyödyntäminen tulee toteu aa hienovaraises ympäristörakentamisen keinoin olemassa olevia korkeusasemia mukaillen. Korkeuserot tulee ratkaista hallitus esimerkiksi astei ain porrastaen. Jyrkkiä ympäristöstä poikkeavia luiskia ei sallita. Maamassojen hyödyntäminen ei saa aiheu aa hai aa viereisille liikenne ja virkistysalueille. Kaavan yhteydessä on laadi u lähiympäristösuunnitelma, jonka periaa eita tulee nouda aa. Rakennuslupa asiakirjoihin on liite ävä erillinen pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman laa jan tulee olla amma taitoinen ja kokenut pihasuunni elija, esim. maisema arkkiteh tai suunni eluhortonomi. HULEVEDET Jos kor elialueelta tuleva hulevesivirtaama on yli 48 litraa sekunnissa (l/s), tulee hulevesiä viivy ää kor elialueella. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täy ymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. MELUN JA TÄRINÄNSUOJAUS Ton n oleskelualueet tulee sijoi aa tai suojata liikenteen melulta siten, e ä melutaso ei ylitä em. alueilla val oneuvoston ase amia ohjearvoja. Rataliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, e ä liikennetärinän osalta ei ylitetä VTT:n laa man ohjeen värähtelyluokan C raja arvoa 0,30. YLEISMÄÄRÄYKSET Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova ton jako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

8 VAL TAT IEN Pysäköinti LIIT TYM ÄT Huoltopiha kus Työpaja Pal vel uke s I MO N INK ATU As u in yk sik öt II RA III Jokiraitti TO U RU J RA UT AT IEA LU E Puistomainen tontin osa LIITE 4. OK I Viitteellinen havainnekuva tontin käytöstä ja lähiympäristöstä Ramoninkatu, Rise-kampus, asemakaavan muutosluonnos

9 Havainnekuva alueen tavoitteellisesta rakenteesta sekä rakennusten muodosta ja värityksestä Rise-Kampus, asemakaavan muutos

10 14:059, RAMONINKATU 4, RISE-KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS LIITE 5 KOOSTE LUONNOSVAIHEEN PALAUTTEESTA JA VASTINEET Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Luonnosvaiheen aikana saatiin lausunnot JE-Siirto Oy:ltä, Liikennevirastolta ja liikenne- ja viheralueet palvelualueelta. Lisäksi saatiin viisi mielipidettä. Alla on kooste lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet niihin. Alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet ovat saatavilla asemakaavoituksesta. LAUSUNNOT: JE-Siirto Oy: Tontilla sijaitsee Jyväskylän Energia Oy:n maanalaisia 20 kv:n kaapeleita ja viestiputki kaapeleineen. Kaavaan on merkittävä aluevaraukset johdoille. Tontille on varattava et-alue puistomuuntamoa varten. Kaavoittajan vastine: Tarvittavat aluevaraukset merkitään kaavaan lausunnon mukaisesti. JE-Siirto Oy on myöhemmin ilmoittanut, että lausunnossa esitetylle puistomuuntamolle ei tarvitse varata aluetta suunnittelualueelta. Liikennevirasto: Asemakaavaluonnoksessa on selvitetty rautatieliikenteestä aiheutuvat melu- ja tärinähaitat sekä varauduttu niihin soveltuvin määräyksin ja merkinnöin. Liikennevirasto ei osallistu maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. Liikenne ja viheralueet: Ramoninkadun osalta on hyvä ottaa huomioon kiinteistölle tapahtuva jätehuoltoliikenne niin, että kevyelle liikenteelle jää riittävästi tilaa jäteauton kulusta huolimatta. MIELIPITEET: Kannanotto (1492 allekirjoitusta): Esitämme että Ramoninkatu 4, joka on entistä Tourulan tilan aluetta, kaavoitetaan puistoalueeksi, ei avovankilan tai muunkaan rakennuksen kaavaksi. Jyväskylän alakaupungissa ja Tourulassa ei ole ulkoiluun tarkoitettua puistoa. Tourujoen rannat ovat ulkoiluun soveltumattomia kaistaleita. Neitsytpolku on ainoa kävelyyn soveltuva väylä Vanhan Hautausmaan ja pienen Neitsytpuiston sekä Vapaudenkadun välillä. Ramoninkatu 4:n puistikko voi tarjota kävelyä luonnossa kaiken ikäisille jona se on saanut olla 30 vuoden ajan. Lähiasukkaat ovat käyttäneet sitä runsaasti. Puustoa tulisi harventaa polkuja varten. Sinne on tilaa harjoitusvälineille pienimuotoista liikuntaa ajatellen. Rannalle voisi järjestää piknikkejä, rannalta onkimista ja melojille paikkoja rantautumiseen sekä laatikkoja keittiöpuutarhamaista viljelyä varten. Ursin ja 79 muuta henkilöä: Pidämme hyvin epäasiallisena kaavoitusprosessin käynnistymistä siten kuin meidän näkemyksillemme ei annettaisi minkäänlaista arvoa. Näinhän on tapahtunut. Jopa television pääuutisten yhteydessä olevissa alueuutisissa on jo esitetty itsestäänselvyytenä, että avovankila siirtyy Laukaasta ko. tontille Jyväskylään, vaikka koko prosessi on aivan alussa. Annetaan siis ymmärtää, että maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä kyllä noudatetaan, mutta niillä ei ole käytännössä mitään merkitystä kaupunkilaisten osalta. Kun Jykes Kiinteistöt Oy (omistajat Jyväskylän kaupunki, Laukaan ja Muuramen kunnat) hakee asemakaavan muutosta, niin sen mukaan mennään mielipiteistä välittämättä. Kysymys ei ole avoimesta, eikä oikeasta maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä noudattavasta asemakaavoituksesta. Ns. Kankaan alueen suunnittelussa on otettu periaate vapauttaa Tourujoki "energiakahleistaan", jolloin ko. jokiympäristöstä tulisi kaupungin läpi kulkeva virkistysalue, jolla myös virkistyskalastus, ym. olisi mahdollinen. Ramoninkatu 4 tontti tarjoaisi erinomaiset mahdollisuudet laatia asemakaavanmuutos niin, että sen mukaan tapahtuva ympäristöä kunnioittava rakentaminen palvelisi em. jokilaakson virkistyskäyttöä ja siten kaupunkilaisia, jopa matkailijoita. Sehän olisi mm. upea Tourujoen rantaravintolan paikka! Ehdotuksellamme emme vastusta avovankilan ja siihen liittyvien toimintojen siirtymistä Jyväskylään. Olemme nimittäin aivan varmoja siitä, että paikka sille laajentuneesta Jyväskylästä löytyy niin, että sen voivat myös asukkaat hyväksyä.

11 Ehdotamme, että kaavamuutoksen valmistelu esitetyllä tavalla lopetetaan ja avovankilalle sekä siihen liittyville toiminnoille haetaan toinen paikka. Toisena ehdotamme, että koko vapautuvan Tourujoen laakso suunnitellaan virkistyksen hyväksi. Oksiala-Mäki-Petäjä: Vankilakampus ei sovi Ramoninkatu 4, koska Tourujoki rantoineen on ainutlaatuinen ja monimuotoinen luonnonmukainen ympäristö Jyväskylän keskustassa. Hanke häiritsee mahdollisen Kehä-Vihreä jokiraitin suunnittelua ja toteutusta. Se häiritsee esim. uusien kahvila-, ravintola- ja kioskiyrittäjien tuloa Kehä Vihreän jokiraitin tuntumaan. Avovankilakampus häiritsee Kankaan yritys- ja asuinalueen suunnittelua ja toteutusta, eikä sovellu Kankaan arvokkaaseen kulttuuri- ja rakennushistorialliseen rakennusmiljööseen. Avovankilakampus häiritsee Tourulan ja Kankaan uudisasuntojen markkinointia ja lähialueen asuntojen arvojen säilymistä. Se ei myöskään sovellu Tourujoen rannalle eikä 100 metrin etäisyydelle opiskelija-asuntolasta. Hanketta ei ole valmisteltu riittävin luontoselvityksin ja yritysvaikutusten selvityksin. Miksi kaavahanketta ei löydy Jyväskylän kaavoituskatsauksesta ? Avovankilalle löytyy parempia vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja muualta vähemmän tunne- ja luontoherkiltä alueilta. Vaihtoehtoisia sijainteja voisivat olla esimerkiksi Jykes Kiinteistöjen omistamat tuotantotilat Laukaan Vihtavuoressa tai Haapamäellä Keuruulla. Onko avovankilan asiakkailta kysytty, mikä olisi heille paras ja kuntouttavin vaihtoehto uudeksi avovankilan sijainniksi? Nissinen: Vankilaa ei pidä missään nimessä rakentaa ja tuhota noin kaunista luontoa. Varmasti löytyy sopivampia tontteja ja alueita kyseiselle toiminnalle. Tyhjiä rakennuksia on vaikka kuinka paljon joka puolella. Hakkarainen: Ramoninkatu 4 asemakaavan muutosta ei tule tehdä. Vankilahanketta ei tule toteuttaa. Kaavoittajan yhteinen vastine mielipiteisiin: Esitys alueen kaavoittamisesta puistoksi ja virkistykselle Kaavamuutoksen kohteena on rakentamaton toimistorakennusten tontti, johon on haettu käyttötarkoituksen muutosta Rikosseuraamuslaitoksen toimintoja varten. Esitys tontin kaavoittamisesta puistoalueeksi ei ole kaavamuutoksen tavoitteiden eikä yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaista. Tontti soveltuu ominaisuuksiltaan ja keskeisen sijaintinsa puolesta hyvin rakentamiselle ja haetulle toiminnalle. Rautateihin ja valtateihin rajoittuvat alueet soveltuvat huonosti virkistykseen ympäristöhäiriöiden kuten liikennemelun vuoksi. Ilmakuvassa Tourulan ympäristöön suunnitellut puistoalueet (Tourujoen puisto ja Kankaanpuisto), Kankaan alue ja kaavamuutosalue (sinisellä). Rajaukset ovat viitteellisiä.

12 Tourulan ja Tourujoen alueen virkistysmahdollisuuksia kehitetään mm. Tourujoen kehittämissuunnitelmaan ja Kankaan alueen suunnitelmiin pohjautuen. Kehittämissuunnitelman mukaisesti Tourujoen varteen Tourulaan on tarkoitus rakentaa lähivuosina uusi oleskelupuisto Kansalaistoiminnankeskus Mataran viereen n. 200 metrin etäisyydelle kaavamuutosalueesta. Tourulan alueen virkistysmahdollisuuksia parantavat lähitulevaisuudessa lisäksi Tourujoen reitistön kehittäminen ja Kankaan alueelle suunniteltu puistovyöhyke Kankaanpuisto. Rise-kampuksen sijainnin vaihtoehdot Rikosseuraamuslaitos on selvittänyt tarpeidensa ja toimintansa kannalta sopivan sijainnin hankkeelle. Kaavamuutoksella ratkaistaan toiminnan sijoittumisen kaavalliset edellytykset hakemuksen mukaiselle tontille Ramoninkadulle. Asemakaavamuutoksessa ei oteta kantaa siihen, olisiko jokin muu sijainti toiminnalle sopiva. Mielipiteiden huomioon ottaminen ja kaavoitusprosessi Kaavamuutosta on valmisteltu normaalin Jyväskylän kaavoituskäytännön mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuen. Kaavaan liittyvä palaute (mielipiteet, muistutukset ja lausunnot) otetaan huomioon ja niiden vaikutukset kaavaratkaisuun arvioidaan kaavaprosessissa. Kaavasta annettu palaute on mukana kaavan eri käsittelyvaiheissa päätöksenteon tukena. Lähivuosien kaavoitusohjelman sisältävä Jyväskylän kaavoituskatsaus laaditaan vuosittain syksyllä. Risekampuksen kaavamuutoshakemus on saapunut maaliskuussa 2016, minkä vuoksi se ei ole ollut kaavoitusohjelman kohteena. Luontoselvitysten riittävyys ja Tourujokeen liittyvät suunnitelmat Tourujoen jokilaakson luontoselvitykset ovat varsin kattavia ja monia eliöryhmiä käsittäviä. Luontoselvityksiä on toteutettu jo aiempien kaavoitusprosessien ja hankkeiden yhteydessä (esim. Kankaan osayleiskaava, Kivääritehtaan alueen asemakaava ja Tourujoen kehittämissuunnitelma). Rise-kampuksen kaavaprosessin yhteydessä on tunnistettu päivitystarve liito-oravaselvitykselle, joka on toteutettu keväällä Osana liito-oravaselvitystä on koostettu yhteen myös koko suunnittelualuetta koskevat luontotiedot, jotka on esitetty liito-oravaselvityksen kanssa yhdistettynä raporttina. Tourujoen varrella on luonnontilaltaan ja monimuotoisuudeltaan hyvin vaihtelevia osuuksia. Luonnonarvokohteet keskittyvät Tourujoen luonnonsuojelualueen ja sen vastarannan tuntumaan. Suunnittelualueena oleva tontti edustaa vanhaa pihapiiri- ja peltoaluetta, joka on sittemmin metsittynyt. Alue on nykyisellään nuorta koivu- ja leppävaltaista, puustoltaan aukkoista lehtimetsää. Luontoselvityksissä suunnittelualueella ei ole tunnistettu erityisiä luontoarvoja. Jätöshavaintojen perusteella ja lähtötietojen perusteella suunnittelualue on osa liito-oravan jokivarrensuuntaista kulkureittiä. Kaavan suunnittelussa on otettu huomioon Tourujoen jokiraitin suunnitellut linjaukset. Linjausten mukaiset aluevaraukset on merkitty kaavaan ohjeellisina virkistysalueelle Tourujoen rantaan. Vaikutukset asumiseen, yritystoimintaan ja lähialueisiin Kaavamuutoksen mahdollistamalla Rikosseuraamuslaitoksen toiminnalla ei ole selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella ilmennyt merkittäviä haitallisia vaikutuksia lähiympäristön asumisen, uudisrakentamisen tai yritystoiminnan mahdollisuuksiin. Kaavamuutoksessa toimistorakennusten tontin käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi, johon voi sijoittua Rikosseuraamuslaitoksen toimintoja. Käyttötarkoituksen muutoksella ei ole arvioitu olevan merkittäviä yritysvaikutuksia, jotka edellyttäisivät erillisen yritysvaikutusten selvityksen tekemistä. Kaavamuutoksesta on luonnosvaiheessa tiedotettu Jyväskylän yrittäjäyhdistysten YRVA -työryhmää (yritysvaikutusten arviointi), joka on voinut tarvittaessa ottaa kantaa kaavamuutoksen yritysvaikutusten arvioinnin riittävyyteen. Työryhmä ei ole antanut mielipidettä kaavamuutokseen. Kaavamuutosalue sijaitsee n. puolen kilometrin etäisyydellä Kankaan alueesta, eikä kaavamuutoksen mahdollistamalla toiminnalla ole vaikutusta Kankaan alueen suunnitteluun tai toteutukseen eikä kulttuuri- tai rakennushistoriallisiin arvoihin.

13 14:059, RAMONINKATU 4, RISE-KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS LIITE 6 KOOSTE EHDOTUSVAIHEEN PALAUTTEESTA Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotuksesta on saatu lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, JE-Siirto Oy:ltä, Keski-Suomen pelastuslaitokselta ja rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi kaavaehdotukseen jätettiin neljä muistutusta. Alla on tiivistetty kooste lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet niihin. Alkuperäiset lyhentämättömät lausunnot ja muistutukset ovat mukana kaavaan liittyvässä päätöksenteossa ja saatavilla asemakaavoituksesta. Kaavamuutokseen liittyen Jorma Ursin on lähettänyt (nähtävilläolon jälkeen) kaupunginvaltuuston jäsenille mielipidekirjelmän. Mielipidekirjelmä on oheisliitteenä mukana kaavan päätöksenteossa. LAUSUNNOT: Rakennus- ja ympäristölautakunta Ei huomautettavaa kaavaehdotukseen. JE-Siirto Oy Ei huomautettavaa kaavaehdotukseen. Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa kaavamuutokseen. Ramoninkatua ja siltarakenteita uudistettaessa tulee varmistaa pelastuslaitoksen raskaan kaluston kantavuusvaatimukset. Vesihuoltoverkoston osalta tulee ottaa huomioon kunnan velvollisuudet järjestää sammutus- ja pelastustoimien turvaamiseksi pelastustoimen käyttöön soveltuvia maapaloposteja ja/tai sammutusvesiasemia. Keski-Suomen ELY-keskus (saapunut ) Kulkuyhteystarpeiden varmistamiseksi Tourujoen varteen osoitetun lähivirkistysalueen VL kaavamerkintään tulee liittää määräys riittävästä puustoisuudesta lähinnä liito-oravan ja lepakoiden kulkureittien turvaamiseksi. Kaavaselostuksessa on esitetty riittävät koosteet tehdyistä selvityksistä, joskin varsinaiset selvitykset olisi hyvä liittää kaava-aineistoon liitteiksi. Kaavoittajan vastine: Kulkureitin puustoisuuden varmistamiseksi VL-merkintää on täsmennetty ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Kaavaa koskevat taustaselvitykset on lähtökohtaisesti esitetty koosteena kaavaselostuksessa ja alkuperäiset selvitykset ovat saatavilla kaavoituksesta tarkempaa tutustumista varten. Selvityksiä on toimitettu osallisille ja ne ovat olleet esillä luonnosvaiheen yleisötilaisuudessa. Selvitykset on lisätty myös kaavan nettisivulle. MUISTUKSET: Muistutus (Jylhä, Kuusela, Ursin) Pidämme epäasiallisena kaavoitusprosessin käynnistymistä siten, että meidän näkemyksillemme ei anneta minkäänlaista arvoa. Edellinen nähtävilläolo mielipiteiden ilmaisemista varten oli harhaanjohtamista ehdotuksesta, joka oli julistettu lopulliseksi ratkaisuksi mediassa ennen kuin olimme päässeet sanomaan asiasta yhtään mitään. Kun Jykes Kiinteistöt Oy hakee asemakaavan muutosta, niin sen mukaan mennään mielipiteistä välittämättä. Kysymys ei ole ollut avoimesta, eikä oikeasta maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä noudattavasta asemakaavoituksesta. Muistutuksemme liitteenä on selvitys alueella elävästä liito-oravayhdyskunnasta. Se on jätetty lainvastaisesti asemakaavaehdotuksessa huomioimatta. (Muistutuksen liitteenä on ote Rise-kampuksen kaavan lähtötiedoksi laaditusta luontoselvityksestä ja ote vuonna 2009 alueelle laaditun kaavaluonnoksen selostuksesta.) Vaadimme selvitystä, miksi liito-orava-asiaa ei esitelty millään tavoin kaavaluonnoksen infotilaisuuksissa. Vaadimme lisäksi tarkennettua selvitystä, mitä liito-oravien reviireille on tapahtunut Kankaan alueen rakentamisen myötä. Alueen liito-oravat ovat tiettävästi hakeutuneet etsimään pesäpaikkoja myös Tourujoen alajuoksulle Ramoninkadun varrelle ja Jyväsjärven rantametsikköön. Ehdotuksemme on, että kaavamuutoksen valmistelu esitetyllä tavalla lopetetaan ja avovankilalle haetaan toinen paikka. Toiseksi ehdotamme, että Tourujoen laakso suunnitellaan virkistyksen ehdoilla ja otetaan huomioon kaava-alueen käyttömahdollisuudet virkistyksen hyväksi. Muistutus (Oksiala-Mäki-Petäjä)

14 Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu luonnosvaiheen mielipiteessä tuotuja asioita: Avovankilakampus häiritsee Kankaan yritys- ja asuinalueen suunnittelua ja toteutusta, eikä sovellu Kankaan arvokkaaseen kulttuuri- ja rakennushistorialliseen rakennusmiljööseen. Avovankilakampus häiritsee Tourulan ja Kankaan uudisasuntojen markkinointia ja lähialueen asuntojen arvojen säilymistä. Se ei myöskään sovellu Tourujoen rannalle eikä 100 metrin etäisyydelle opiskelija-asuntolasta. Hanketta ei ole valmisteltu riittävin luontoselvityksin ja yritysvaikutusten selvityksin. Avovankilalle löytyy parempia vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja muualta vähemmän tunne- ja luontoherkiltä alueilta. Vaihtoehtoisia sijainteja voisivat olla esimerkiksi Jykes Kiinteistöjen omistamat tuotantotilat Laukaan Vihtavuoressa tai Haapamäellä Keuruulla. Onko avovankilan asiakkailta kysytty, mikä olisi heille paras ja kuntouttavin vaihtoehto uudeksi avovankilan sijainniksi? Kaavaehdotuksen YVA-arviointi ei täytä lain vaatimuksia. Laaja YVA-arviointi on tehtävä kaavaehdotukseen, jossa huomioidaan muistutuksessa esitellyt luontoselvitykset (Kivääritehtaan luontoselvitys 2008, Kivääritehtaan liito-oravaselvitys 2010, Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011, Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset, Ramoninkadun luontoselvitys 2016). Miksi luontoselvitys on supistunut vain 8-sivuiseksi? Onko alueelta vuonna 2009 tehdyille metsänraivaustöille ollut lain vaatima poikkeuslupa? Koska avovankilahanke ulottuu liito-oravan elinpiirin ydinalueelle, on sen hävittämiseksi haettava poikkeuslupaa. Kaava-alueella esiintyy myös muita uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja, joita ei ole kartoitettu nyt valmisteilla olevaan kaavaan. Esitän, että Rise-kaavan valmistelu lopetetaan esittämilläni luontoselvitysasiakirjoilla, voimassa olevilla lainkohdilla sekä maalaisjärkisillä muilla argumenteilla. Muistutus (2 kpl, Ursin) Kaavaesitys rikkoo luontodirektiivin määräyksiä ja alueen luontoarvoja. Kaavan laadinnassa on jätetty huomioimatta Jyväskylän kaupungin aiemmat ja yksityiskohtaisemmat luontoselvitykset (Kivääritehtaan luontoselvitys 2008, Kivääritehtaan liito-oravaselvitys 2010, Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 ja Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset). Hanketta ei ole valmisteltu riittävin luontoselvityksin. Esitän, että luontoselvitysten perusteella vankilakampuksen hankesuunnittelu päätetään ja vankilalle etsitään sellainen sijaintipaikka, joka ei vaaranna luontoarvoja ja jonka alueen asukkaat voivat hyväksyä. Pidän epäasiallisena kaavoitusprosessin käynnistymistä siten, että kuntalaisten näkemyksillemme ei anneta minkäänlaista arvoa. Kun Jykes Kiinteistöt Oy hakee asemakaavan muutosta, niin sen mukaan mennään mielipiteistä välittämättä. Kysymys ei ole avoimesta, eikä oikeasta maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä noudattavasta asemakaavoituksesta. Sosiaalisten vaikutusten arviointi selvityksen ohjausryhmään ovat kuuluneet hankkeen toteuttaja, vuokraaja sekä kaavoituksen virkamiehet. Miksi työryhmään ei ole valittu kuntapoliitikkoja tai vankilan vaikutusalueen asukkaita? Miksi asukkaiden näkemyksiä ei ole selvitetty käytännön haastatteluin? Miksi lapsiperheiden haastatteluihin ei ole panostettu? Selvityksessä kerrotaan, että lisätietoja on hankittu mm. haastattelujen avulla, miksi ei kerrota ketä tai mitä tahoa nämä kahdeksan henkilöä edustavat? Hanke on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti niin merkittävä, ettei hankkeen toteutusta voi sälyttää näin suppealle haastattelupohjalle. Selvityksessä todetaan, että arviointi on tehty tiiviissä yhteistyössä naapurien ja sidosryhmien kanssa. Keitä ovat nämä mainitut naapurit ja yhteistyötahot? Arviointiin on etsitty mahdollisimman samankaltaisia benchmarking -kohdetta, mutta sen puutteessa tarkasteltiin eri kohteita, joilla oli yhtymäkohtia RISE-kampukseen. Jos ammattilainen vertaa eri kohteita, kohteiden tulisi olla vertailukelpoiset. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa todetaan, että Rise-toimistossa käy siviilejä eri ongelmineen, jolloin toisinaan asiakas saattaa saapua päihtyneenäkin. Kampuksella yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaat ja vankila-asiakkaat ohjataan eri paikkoihin lähinnä turvallisuussyistä, esimerkiksi ehkäisemään huumeiden vienti vankilaan. Päihteiden ilmestymien Tourulaan on ilmeinen riski, koska se on yksiselitteisesti myös todettu. Myös yleinen turvallisuus on jäänyt täysin huomioimatta. Vankilan vaikutukset alueen liiketoimintaan ja kouluun on jätetty arvioimatta. Missään vaiheessa ei ole käyty kuntalaisten kanssa avointa vuorovaikutteista keskustelua. Hankkeessa ollut fasilitaattori on kirjannut hankkeesta pääsääntöisesti Risen näkökulmasta ns. myönteiset asiat ja riskit ovat jääneet kokonaan pois. Riskinä vankien sijoittamisessa avovankilaan ovat luvattomat poistumiset sekä mahdolliset häiriöt alueella. Tilaisuuksiin olisi pitänyt osallistua sekä kaupungin ylintä johtoa sekä kuntapoliitikot. Lisäksi hankkeesta olisi pitänyt keskustella kaupunginvaltuustossa jo siinä vaiheessa, kun Jykes Kiinteistöt Oy oli tekemässä esitystä Riselle Tourulan tontille tai viimeistään ennen kuin Jykes Kiinteistöt Oy ja Senaatti Kiinteistö allekirjoittivat hankkeen toteuttamiseen ja vuokrasopimuksiin ehdolliset liittyvät asiakirjat.

15 Tourulan avovankilaan on suunniteltu ikkunaverstas. Käytännössä asia on sivuutettu kokonaan, eikä selvityksissä ole huomioitu, kuinka paljon se lisää liikennettä alueella. Kuopion kaupunkia ja asuntojen hintoja on käytetty vertailukohteena Tourulan alueen asuntoihin ja niiden hinnanmuodostukseen. On täysin perusteetonta verrata Kuopion ja Jyväskylän asuntojen hintoja, varsinkin vain yhden asian mukaan. Toisena Kuopion ja Jyväskylän asuntojen hintoja tai hintamuutoksia ei voida yleensäkään verrata keskenään, koska kaupungit ovat niin erilaiset. Melu- ja tärinäselvitysten perusteella alueella joudutaan käyttämään keskimääräistä kalliimpaa rakentamistapaa mm. julkisivun ääneneristämisen, tärinävaikutusten huomioimiseksi ja piha-alueiden suojaamiseksi. Muodostuuko vankilasta suljettu, jos piha-alueita joudutaan suojaamaan meluseinillä? Kaavoituksen vuorovaikutuksen kannalta olennaisen, vuosittaisen kaavoituskatsauksen on annettava totuudenmukainen kuva ajankohtaisista kaavahankkeista. Jyväskylä on tehnyt kolme päällekkäistä kaavoituskatsausta: vuosille , ja Missään näissä kaavoituskatsauksissa ei ole mainittu avovankilan valmistelua. Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt kaavasuunnittelun Kaavoittajalla on ollut Tourula-hanke täysin tiedossa syksystä 2015 lähtien. Kaupunkilaiset ovat vastustaneet hanketta voimakkaasti. Yksi kaupunginhallituksen jäsen ja yksi kaupunginvaltuuston jäsen ovat ilmaisseet Miksi Jyväskylän kaupunki ei huomioi kuntalaisten tai kuntapoliitikkojen näkemyksiä? Miksi Rise-kampus ei sopisi edelleen Laukaaseen? Koska on nähtävissä, ettei kaikkia näkökulmia ole pohdittu huolella, sillan korjaus ja erityisesti yleinen turvallisuus ja vaikutus Lutakon, Tourulan, Kankaan ja yleensä alakaupungin asumiseen on jäänyt huonolle selvitykselle. Asukastilaisuuksiin osallistuneena ja luettuni valmistelumateriaaliin suhtaudun kriittisesti hankkeen järkevyyteen. Esitän, että vankilahanke palautetaan uudelleen suunnitteluun tai hankkeelle etsitään toinen sijoittamispaikka, jonka kaupunkilaiset ja hankkeen osapuolet voivat hyväksyä. Muistutuksessa pohditaan lisäksi laaja-alaisesti hankkeeseen ja kaavoitukseen liittyviä asioita, jotka eivät liity varsinaisesti käynnissä olevaan kaavaprosessiin tai joita ei voida ratkaista tämän kaavamuutoksen puitteissa: Muistutuksessa pohditaan Rikosseuraamuslaitoksen hankkeeseen liittyvää päätöksentekoa, toteuttamista ja kustannuksia sekä osallistumismahdollisuuksia ja tiedottamista. Muistutuksessa pohditaan avovankilaan liittyviä toiminnallisia asioita, kuten vankien opiskelu- ja työmahdollisuuksia sijainnin näkökulmasta. Lisäksi pohditaan kaava-alueeseen sekä sen lähiympäristöön liittyviä aiempia kaavasuunnitelmia ja rakennushankkeita. Muistutus (1302 allekirjoittanutta) Nimilistoissa esitetään, että avovankilaa ei tulisi sijoittaa Tourulaan opiskelija-asuntojen viereen ja, että kaavamuutosalue tulisi kaavoittaa puistoalueeksi, eikä avovankilaksi. Kuntalaisaloite Ramoninkadun perustamiseksi (jätetty 16.1.) Kaupunginhallitukselle on toimitettu kaava-aluetta koskeva kuntalaisaloite ehdotusvaiheen nähtävilläolon ( ) jälkeen. Kuntalaisaloite koskee kaavoitusta ja viheralueiden suunnittelua, joten siihen vastaa Jyväskylän kaupungin hallintosäännön mukaisesti kaupunkirakennelautakunta. Aloite käsitellään kaupunkirakennelautakunnassa erillisenä asiana. Kuntalaisaloitteessa esitetään, että Ramoninkatu 4 tontille tulisi perustaa puisto. Aloitetta perustellaan seuraavasti: Tourulan asukkaat ja Tourujoen luonnon uhanalaiset eläimet ja kasvit tarvitsevat vehreän puiston. Rakennetulla alueella Tourujoen molemmin puolin ei ole yhtään ulkoiluun ja virkistykseen tarkoitettua viheraluetta. Asukasmäärät ovat Tourulan ja Kankaan alueiden asuntorakentamisen myötä kasvaneet ja kasvavat myös lähitulevaisuudessa Kaupunkisuunnittelijoiden tehtäviin kuuluu huolehtia, että asuinalueiden lomassa on puistoja. Kuntalaisaloitteessa on otettu kantaa myös käynnissä olevaan kaavamuutokseen. Aloitteessa on esitetty seuraavia kaavamuutokseen liittyviä asioita: Kaavamuutoksen valmistelussa ei ole noudatettu demokraattisen päätöksenteon vaatimaa menettelyä. Kaavamuutoksesta ei ole pyydetty lausuntoja Keski-Suomen liitolta, Alakaupungin asukasyhdistykseltä eikä museoviranomaisilta. Ympäristö- ja maisemavaikutukset, historiallisten rakennusten ja kulttuurimiljöiden inventointiselvitykset ja maakunnallisesti tärkeät arvioinnit puuttuvat. Tulisi myös selvittää onko kaavan valmistelijalla ollut riittävä asiantuntemus tehtävään. Ramoninkatu on kevytväylä, jota käyttävät opiskelijat ja lähiasukkaat. Se on syytä säilyttää. Jos asemakaavan muutos hyväksyttäisiin, tuloksena olisi nykyisen kevytväylän loppu ja liikenteellinen sumppu Heikinkadun ja Vapaudenkadun risteyksessä.

16 Kaavaan liittyvät luontoselvitykset olisi pitänyt tuoda esille asukastilaisuuksissa. Kivääritehtaan luontoselvityksessä (2009) oli todettu Tourulan tilan metsikössä asuvan kolme liito-oravaa. Kaavan oheisliitteistä puuttuu Tourujoen jokivarsiluontoa koskeva luontoselvitys (2012). Kaavamuutos Kehä Vihreän reitille estäisi Tourujokivarren täysipainoisen kehittämisen kaupunkilaisten virkistyskäyttöön tarkoitettuna alueena. KAAVOITTAJAN VASTINE MUISTUTUKSIIN: Kaavoitusprosessi ja osallisuus, kaavoituskatsaus Kaavoitusprosessi Kaavamuutosta on valmisteltu normaalin Jyväskylän kaavoituskäytännön mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuen. Kaavaan liittyvä palaute (mielipiteet, muistutukset ja lausunnot) otetaan huomioon ja niiden vaikutukset kaavaratkaisuun arvioidaan kaavaprosessissa. Kaavasta annettu palaute on mukana kaavan eri käsittelyvaiheissa päätöksenteon tukena. Kaavamuutoksesta on tiedotettu laaja-alaisesti lähiympäristön asukkaita, asukasyhdistyksiä ja toimijoita. Kaavamuutoksen aikana on pidetty kaksi avointa yleisötilaisuutta; aloitus- ja luonnosvaiheessa. Lisäksi kaavoitus on osallistunut hankkeeseen liittyen mm. Risen ja Alakaupungin asukasyhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin. Lausunnot ja osalliset Kaavamuutoksesta ei ole pyydetty lausuntoa Keski-Suomen liitolta, koska kaavaan ei liity merkittäviä maakunnallisia tai seudullisia erityiskysymyksiä. Kaavamuutos on maakuntakaavan ja Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukainen. Kaava-alueeseen ei liity rakennettuun ympäristöön liittyviä suojeluarvoja, jonka johdosta kaavasta tulisi pyytää lausunto museoviranomaisilta. Asemakaavan muutoksessa osallisia ovat olleet lähialueen asukasyhdistykset; Alakaupungin asukasyhdistys ry ja Lutakon asukasyhdistys ry. Osallisia on tiedotettu kaavamuutoksesta kaavan vireilletulon ja luonnosvaiheen nähtävilläolon yhteydessä. Asukasyhdistykset eivät ole ottaneet kantaa kaavamuutokseen. Kaavoituskatsaus: Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa. Kaavoituskatsauksessa esitellään ne kaavahankkeet ja - hakemukset, jotka ovat tiedossa kaavoituskatsauksen valmistelun aikana. Kaavoituskatsauksessa mainittujen kohteiden lisäksi vuoden aikana voi käynnistyä nopealla aikataululla muita merkittäviä kaavahankkeita, jotka eivät edellä mainituista syistä näy kaavoituskatsauksessa. Rise-kampuksen kaavoitus on käynnistynyt kaavahakemuksesta maaliskuussa Kaavoituskatsaus on hyväksytty jo marraskuussa Valmistelun loppuvaiheessa (ehdotusvaihe ja hyväksymisvaihe) olevia kaavoja ei pääsääntöisesti luetella seuraavan vuoden kaavoituskatsauksessa. Rise-kampuksen kaavamuutos on ehdotusvaiheessa ja etenee hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta 2017, minkä vuoksi kaava ei ole ollut uusimmassa kaavoituskatsauksessa. Esitys alueen kaavoittamisesta puistoksi ja virkistykselle: Kaavamuutoksen kohteena on rakentamaton toimistorakennusten tontti, johon on haettu käyttötarkoituksen muutosta Rikosseuraamuslaitoksen toimintoja varten. Esitys tontin kaavoittamisesta puistoalueeksi ei ole kaavamuutoksen tavoitteiden eikä yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaista. Tontti soveltuu ominaisuuksiltaan ja keskeisen sijaintinsa puolesta hyvin rakentamiselle ja haetulle toiminnalle. Rautateihin ja valtateihin rajoittuvat alueet soveltuvat huonosti virkistykseen ympäristöhäiriöiden kuten liikennemelun vuoksi. Tourulan ja Tourujoen alueen virkistysmahdollisuuksia kehitetään mm. Tourujoen kehittämissuunnitelmaan ja Kankaan alueen suunnitelmiin pohjautuen. Kehittämissuunnitelman mukaisesti Tourujoen varteen Tourulaan on tarkoitus rakentaa lähivuosina uusi oleskelupuisto Kansalaistoiminnankeskus Mataran viereen n. 200 metrin etäisyydelle kaavamuutosalueesta. Tourulan alueen virkistysmahdollisuuksia parantavat lähitulevaisuudessa lisäksi Tourujoen reitistön kehittäminen ja Kankaan alueelle suunniteltu laaja (n. 5 hehtaaria) puistovyöhyke Kankaanpuisto. Uudet puistot ja virkistysalueet palvelevat Tourulan ja sen lähiympäristön nykyisiä ja tulevia asukkaita. Tourujoen ympäristön luontoarvot ja luontoselvitysten huomioon ottaminen Tourujoki on n. 2,7 kilometriä pitkä joki, jonka varrella on luonnontilaltaan ja monimuotoisuudeltaan hyvin vaihtelevia osuuksia. Luonnonarvokohteet keskittyvät Tourujoen luonnonsuojelualueen ja sen vastarannan tuntumaan. Tourujoen jokilaakson luontoselvitykset ovat varsin kattavia ja monia eliöryhmiä käsittäviä. Luontoselvityksiä on toteutettu jo aiempien kaavoitusprosessien ja hankkeiden yhteydessä (esim. Kankaan osayleiskaava, Kivääritehtaan alueen asemakaava ja Tourujoen kehittämissuunnitelma). Rise-kampuksen kaavamuutoksen suunnittelualueena oleva tontti edustaa vanhaa pihapiiri- ja peltoaluetta, joka on sittemmin metsittynyt. Alue on nykyisellään nuorta koivu- ja leppävaltaista, puustoltaan aukkoista lehtimetsää. Kaavaprosessin yhteydessä on tunnistettu päivitystarve liito-oravaselvitykselle, joka on toteutettu keväällä

17 2016. Osana liito-oravaselvitystä on koostettu yhteen myös koko suunnittelualuetta koskevat luontotiedot (mm. aiemmat selvitykset), jotka on esitetty liito-oravaselvityksen kanssa yhdistettynä raporttina. Luontoselvityksissä suunnittelualueelta ei ole tunnistettu erityisiä luontoarvoja, joita tulisi ottaa huomioon kaavamuutoksessa. Jätöshavaintojen ja lähtötietojen perusteella suunnittelualue on osa liito-oravan jokivarrensuuntaista kulkureittiä. Tontilta ei ole havaittu liito-oravan pesäpuita, eikä aluetta ole luokiteltu selvityksissä liitooravan elinpiirin ydinalueeksi. Kulkureittinä toimiva viheryhteys, Tourujoen rantavyöhyke, säilyy virkistysalueena kaavamuutoksessa. Muistutuksissa esille tuodut Tourujoen ja Kankaan alueen luontoselvitykset koskevat laajaa aluetta, josta nyt kaavamuutoksen kohteena oleva alue kattaa vain pienen osan. Myöskään näissä selvityksissä nyt kyseessä olevalta kaava-alueelta ei ole ilmennyt erityisiä luontoarvoja, joita tulisi ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. Pääsääntöisesti luontoselvitysalueet ovat olleet laajempia kuin varsinainen kaavamuutosalue, mikä tulee ottaa huomioon selvitysten tulosten ja suositusten tulkinnassa. Asian selventämiseksi kaavaselostukseen on lisätty koosteena aiempien luontoselvitysten keskeinen sisältö ja johtopäätökset, jotka ovat olleet taustatietona kaavamuutoksen luontoselvityksen laadinnassa. Jyväskylässä luontoselvitysten riittävyydestä ja tulkinnasta vastaavat luontoselvittäjä ja kaavoitusbiologi. Lisäksi luontoselvitysten riittävyyteen voivat ottaa kantaa muut ympäristöalan viranomaiset. Kankaan rakentamisen vaikutuksia ei arvioida tämän kaavamuutoksen puitteissa. Kankaan alueen luontoarvot on selvitetty ja rakentamisen vaikutukset arvioitu kyseisen alueen kaavoituksen yhteydessä. Kankaalla rakentaminen sijoittuu pääosin entiselle rakennetulle tehdasalueelle. Vaikutusten arviointi (mm. yritysvaikutusten arvioinnin, YVA:n tarpeellisuus) YVA-menettelyn tarpeellisuus: Hankkeella ei ole sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, että sen sijoittumisesta tulisi laatia ns. YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Kyseistä arviointimenettelyä (YVA) sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä ympäristövaikutuksia kuten raskas teollisuus, suuret tuotantolaitokset ja laajat liikenneväylähankkeet. Kaavamuutoksessa tontin pääkäyttötarkoitukseksi on merkitty yleisten rakennusten korttelialue, joka mahdollistaa tontille toimistotiloja ja asuntola/laitostyyppistä asumista. Kaavamuutoksen vaikutuksia on arvioitu ja tarpeellisilta osin tutkittu erillisselvityksin kaavan laadinnan aikana. Yritysvaikutukset: Kaavamuutoksessa toimistorakennusten tontin käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi, johon voi sijoittua Rikosseuraamuslaitoksen toimintoja. Käyttötarkoituksen muutoksella ei ole arvioitu olevan merkittäviä yritysvaikutuksia, jotka edellyttäisivät erillisen yritysvaikutusten selvityksen tekemistä. Kaavamuutoksesta on luonnosvaiheessa tiedotettu Jyväskylän yrittäjäyhdistysten YRVA -työryhmää (yritysvaikutusten arviointi), joka on voinut tarvittaessa ottaa kantaa kaavamuutoksen yritysvaikutusten arvioinnin riittävyyteen. Työryhmä ei ole antanut mielipidettä kaavamuutokseen. Vaikutukset asumiseen tai lähiympäristön kiinteistöille: Kaavamuutoksen mahdollistamalla Rikosseuraamuslaitoksen toiminnalla ei ole selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella ilmennyt erityisiä haitallisia vaikutuksia lähiympäristöönsä. Kaavamuutos luo edellytykset Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan asianmukaiselle järjestämiselle tontilla. Kaavamuutoksen yhteydessä ei ole tehty vertailua eri kaupunkien asuntojen hinnanmuodostukseen eikä lähiympäristön asuntojen arvon kehitykseen. Lähiympäristön asuntojen arvonselvitykset eivät kuulu asemakaavan sisältövaatimuksiin. Kaavoituksella ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähiympäristölle. Kaavamuutoksen mahdollistamalla toiminnalla ei ole arvioitu sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka erityisesti heikentäisivät tai rajoittaisivat lähialueen asumisen mahdollisuuksia, asuinkiinteistöjen käyttöä, yritystoimintaa tai palvelujen järjestämistä. Sosiaalisten vaikutusten arviointi Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tehtävänä on ollut muodostaa kattava ja todenmukainen kuvaus Rikosseuraamuslaitoksen avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston toiminnasta sekä vireillä olevasta hankkeesta ja sen pohjalta arvioida onko hankkeella erityisiä sosiaalisia vaikutuksia, joita tulisi kaavamuutoksessa ja maankäytön suunnittelussa ottaa huomioon. Selvitys on toiminut lähtötietona ja taustaselvityksenä kaavamuutoksen sosiaalisten vaikutusten arvioinnille. Yhtenä tiedonkeruumuotona arvioinnissa on ollut haastattelut, joissa pääpainona, kuten selvityksestä ilmenee, ovat olleet Rikosseuraamuslaitoksen ja Laukaan avovankilan henkilökunta sekä muut toimintaa hyvin tuntevat asiantuntijat ja viranomaiset. Kaavoittaja on osallistunut henkilökunnan haastatteluihin ja tutustunut avovankilan toimintaan Laukaassa. Selvityksestä ilmenee, että haastattelujen tavoitteena on ollut lisätietojen hankkiminen mm. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta, asiakkaista ja koti- ja ulkomaisista käytännöistä.

18 Selvityksen laatija on myös osallistunut hankkeesta ja kaavasta käytyihin yleisötilaisuuksiin selvittääkseen minkälaisia mielikuvia ja ajatuksia hankkeesta on muodostunut asukkaille ja kaupunkilaisille. Selvityksen tehtäviin ei kuitenkaan ole kuulunut varsinaisesti laaja-alainen mielipiteiden kerääminen hankkeesta tai kaavamuutoksesta. Selvityksessä on tuotu esiin osallisten ja asukkaiden ajatuksia ja heränneitä huolenaiheita (esim. yleinen turvallisuus, päihteiden käytön lisääntyminen alueella ja asuntojen arvon laskeminen) hankkeesta ja niitä on arvioitu Rise-kampuksen toiminnan ja kaavoituksen näkökulmasta. Kaavan laadinnassa on paneuduttu hankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointiin kokonaisuutena varsin kattavasti ja taustaselvitystyö on ollut maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen tarpeisiin riittävän laaja-alainen. Arvioinnin perusteella ei ole ilmennyt sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka olisivat este toiminnan sijoittumiselle kaava-alueelle. Arvioinnin suositusten mukaisesti kaavamuutoksessa on kiinnitetty erityisesti huomiota viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön muodostumiseksi mm. viherrakentamista, valaistusta ja rakentamistapaa koskevilla määräyksillä. Melu ja tärinä Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu alueelle melu- ja tärinäselvitys, jonka pohjalta kaavaan on esitetty asianmukaiset määräykset meluntorjuntaan ja tärinään liittyen. Kaavaratkaisussa pääasialliset piha-alueet on mahdollista sijoittaa suojaan melulta radan puoleisen pitkittäisen rakennuksen taakse. Lisäksi tarpeen vaatiessa piha-alueiden melusuojausta voidaan parantaa radan puolelta esimerkiksi meluaitarakenteella. Muilta suunnilta erillisille meluntorjuntarakenteille ei selvitysten ja hankesuunnitelman perusteella ole todennäköisesti tarvetta. Rakennusten ulkoseinien riittävä ääneneristys sisätilojen osalta ja tärinäntorjunta ratkaistaan rakennussuunnittelun yhteydessä ja niistä vastaa toteuttaja. Liikenne Asemakaavan yhteydessä on arvioitu kaavamuutoksen muodostamaa kokonaisliikennemäärää hankeselvitykseen, kaavan käyttötarkoitukseen, paikoitusnormiin ja liikennetarpeeseen perustuen. Kaavan toteutuessa liikennemäärän lisäys Heikinkadun liikennemäärään nähden on vähäinen. Alueelle mahdollisesti siirtyvä pienimuotoinen ikkunatyöpaja on osa avovankilan kuntouttavaa toimintaa. Työpajan toiminnasta muodostuva asiakasliikenne on vähäistä ja otettu kaavan liikennemäärää arvioitaessa huomioon. Laajamittaista teollista yritystoimintaa kaavan käyttötarkoitus ei mahdollista. Kaavamuutoksessa ei määritellä mahdollisen kuntouttavan toiminnan sisältöä. Ramoninkatu säilyy kaavamuutoksessa kevyenliikenteen väylänä, jolla tontille ajo on sallittu. Ramoninkadun liikennejärjestelyt ratkaistaan sillan ja kadun toteutussuunnittelun yhteydessä. Esimerkiksi sillan kohdalla ja sillalta Heikinkadulle kevyen liikenteen väylä tullaan toteuttamaan ajoneuvoliikenteestä erotettuna. Rise-kampus hanke, sijainnin vaihtoehdot ja kaavamuutos Rikosseuraamuslaitos on selvittänyt tarpeidensa ja toimintansa kannalta sopivan sijainnin hankkeelle. Kaavamuutoksella ratkaistaan toiminnan sijoittumisen kaavalliset edellytykset hakemuksen mukaiselle tontille Ramoninkadulle. Tämän asemakaavamuutoksen puitteissa ei ratkaista avovankilan sijoittumista muihin mahdollisiin paikkoihin, eikä oteta kantaa siihen, olisiko muistutuksissa esitetyt paikat (Laukaa, Vihtavuori, Haapamäki) tai jokin muu sijainti toiminnalle sopivia. Rise-kampus/avovankilan rakentaminen Tourulaan on valtion ja Rikosseuraamuslaitoksen hanke, jonka toteuttavat Senaatti Kiinteistöt ja Jykes Kiinteistöt Oy. Rakennushankkeen toteuttamisesta ja kustannuksista ei vastaa kaupunki. Jyväskylän kaupunki toimii hankkeessa asemakaavan muutoksen laativana viranomaisena ja kaavamuutos valmistellaan hakemukseen perustuen. Kaupunki vastaa yleisten alueiden kunnossapidosta, korjaamisesta ja rakentamisesta, kuten Ramoninkadun sillan korjaamisesta sekä katualueiden ja valaistuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Hankkeen toteuttajat ja Rikosseuraamuslaitos on vastannut hankkeeseen liittyvästä tiedottamisesta. Kaavoitus on vastannut kaavamuutokseen liittyvästä tiedottamisesta kaavahakemuksen saavuttua. Hankkeesta ja kaavoitusprosessin vaiheista on pyritty tiedottamaan mahdollisimman kattavasti ja hankkeen tiimoilta on järjestetty useita yleisötilaisuuksia. Kaupungin järjestämiin yleisötilaisuuksiin on ollut vapaa pääsy. Kaupungin luottamushenkilöt ovat voineet osallistua kaavan valmisteluun, esimerkiksi yleisötilaisuuksiin oman harkintansa mukaisesti. Asemakaavalla ohjataan rakentamista ja maankäyttöä. Asemakaavalla ei voida ottaa kantaa Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan yksityiskohtaiseen järjestämiseen liittyviin seikkoihin, kuten asiakkaiden ja vankien opiskeluun, työpaikkojen tai kuntouttavan toiminnan järjestämiseen (esim. ikkunapaja). Rikosseuraamuslaitos järjestää ja suunnittelee toimintaansa asemakaavan antamissa maankäytöllisissä puitteissa.

19

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 32 SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEEN Kaavan nimi ASEMAKAAVAN MUUTOS (Ramoninkatu 4, Rise-kampus) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :059 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pintaala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 1,2471 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] -0,7131 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,2471 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,30 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 0, , ,40 0, C yhteensä K yhteensä -0, T yhteensä V yhteensä 0,0995 8,0 0,0000 R yhteensä L yhteensä 0, ,5 0,0438 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Yhteensä -0,7131 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

21 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, , ,30 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 0, , ,40 0, Y/r 0, , ,40 0, C yhteensä K yhteensä -0, KT -0, T yhteensä V yhteensä 0,0995 8,0 0,0000 VP -0,0995 VL/s 0, ,0 0,0995 R yhteensä L yhteensä 0, ,5 0,0438 Kev.liik.kadut 0, ,0 0,0438 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Yhteensä -0,7131 ma/a -0,7131 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

22 Suunnitelmaselostus RISE-kampuksen lähiympäristösuunnitelma

23 Sisältö Sisältö... 2 Suunnittelukohteen kuvaus... 3 Tavoitteet... 3 Suunnitelmavaihtoehdot / RISE-kampuksen lähiympäristösuunnitelma

24 Suunnittelukohteen kuvaus Lähiympäristösuunnitelman tavoitteena on liittää suunnitelma-alue kaupunkikuvaa tukevalla tavalla ympäristöönsä sekä esittää tontin toiminnallisia tavoitteita tukevia ratkaisuja. Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän keskustassa Tourulan kaupunginosassa osoitteessa Ramoninkatu 4. Suunnittelualue koostuu rakentumattomasta toimistorakennusten korttelista, sekä siihen rajautuvista virkistys- ja katualueista. Suunnittelualue rajoittuu koillispuoleltaan valtatien 9 ja 4 liittymäväyliin, kaakkoispuolelta rata-alueeseen ja valtatiehen, lounaispuoleltaan Tourujokeen ja luoteesta tontti- ja kevyenliikenteen katuun Ramoninkatuun sekä Tourujokilaaksoon. Suunnittelun kohteena oleva tontti on kooltaan n m². Ajoyhteys alueelle on Ramoninkadulta, joka toimii nykyisin tärkeänä kevyen liikenteen yhteytenä Seppälän ja keskustan välillä. Suunnittelualue on koivu- ja leppävaltaista lehtimetsää. Alueella kasvaa myös villiintyneinä koristepensaista ja pihapuita. Alueen eteläpuolisko laskee jyrkästi lounaaseen kohti Tourujokea. Koillisessa keskustan liittymäramppien takana n. 200 metrin etäisyydellä sijaitsevat Kivääritehtaan yritys- ja asuinalue. Lähimmät asuinrakennukset neljä kerrostaloa sijaitsevat Heikinkadun varressa Tourujoen toisella puolella. Etäisyyttä suunnittelualueelta asuinkiinteistöille on n. 100 metriä. Alueen keskeinen kaupunkirakenteellinen sijainti vaatii erityishuomiota ympäröiviltä alueilta avautumiin tonttinäkymiin. Tontin näkyvyys onkin erityisen hyvä pohjoisessa tonttia sivuavan Vaajakosken moottoritien (Vt4 / Vt9) suuntaan. Itäpuoliselta rata-alueelta maaluiskat estävät selkeitä näkymiä tontin rakennetulle osalle. Heikinkadun suunnasta rakennukset ja rannan kasvillisuus estävät avoimia näkymiä tontille. Ramoninkatua pohjoiseen liikuttaessa näkymät avautuvat laajasti yli koko suunnittelualueen, vaikkakin nykytilassa kasvillisuus katkaisee pidemmät näkymät. Edettäessä Ramoninkadun sillan yli, alkaa väylä laskeutua tonttiosaa alemmalle tasolle, jolloin maaston luiskat muodostavat Ramoninkadun suhteen luonnollisen rajauksen. Tavoitteet Lähiympäristösuunnitelman vaihtoehdoissa suunnitelma-alue jaetaan kolmeen osaan. Tontin pohjoinen puolisko varataan varsinaisen käyttötarkoituksen mahdollistavalle rakentamiselle ja huollon toimintoihin. Pohjoista tontin osaa voidaan hyödyntää myös oleskelupihana ja toiminnallisessa vapaa-ajan käyttötarkoituksessa. Tontin eteläistä puoliskoa on taas tarkoitus hyödyntää rikosseuraamuslaitoksen asukkaiden harrastetoiminnoissa ja vapaa-ajan oleskelu alueena. Tavoitteena on muodostaa alueesta puutarhamainen, Tourujoen luontoon sopiva kokonaisuus. Vahvana tavoitteena oli varata mahdollisuus asukkaiden ylläpitämälle hyötytarhatoiminnalle. Oleellista eteläisen osan tarkastelussa oli arvioida nykyisellään jyrkästi kohti Tourujokea laskevan maaston hyödyntämismahdollisuuksia rakentamisen aikaisten ylijäämämassojen sijoitusalueena. Suunnittelualueen eteläosa jää tontin ja Tourujoen väliselle puistoalueelle. Alueen käsittely huomioidaan tarkemmin Tourujoen kehittämissuunnitelmassa. Tässä hankkeessa on kuitenkin huomioitu alueelle kaavaillun Tourujoen rantareitin sijoittumisen edellyttämä tilavaraus. Suunnitelmavaihtoehdot Yllämainittujen lähtökohtien perusteella laadittiin kolme suunnitelmavaihtoehtorunkoa, josta yksi nostettiin suositeltavaksi vaihtoehdoksi. Kaikissa suunnitelmaratkaisuissa yläpiha jäsennellään samanlaisten periaatteiden mukaan. Suunnitelmavaihtoehtojen erot yläpihan toimintojen osalta liittyvät tonttiliittymän järjestelyihin sekä Ramoninkadun rajautumiseen. Pysäköinti sijoittuu jokaisessa vaihtoehdossa tontin luoteiskulmaan. Myös linja-auton kääntösäteelle mitoitettu huoltopiha jää jokaisessa suunnitelmavaihtoehdossa paja rakennuksen edustalle. Pysäköinti alue ja huoltopihaa on rajattu kasvillisuudella Vaajakosken moottoritien suuntaan. Rakennusten ja pihan reitistöjen väliin jääviä va- 3/ RISE-kampuksen lähiympäristösuunnitelma

25 paa alueita voidaan hyödyntää monipuolisesti eteen tulevien tarpeiden mukaan oleskelu-, viher- tai toiminnallisena alueena. Kuva.1 Suunnitelmavaihtoehto 1 Vaihtoehdoissa 1 ja 2 tonttiliittymä pysäköintialueelle pyritään pitämään lyhyenä. Ratkaisun haasteena on kadun tasauksen toteutus sekä liittymäalueen epämääräinen jäsentyminen. Hyvänä puolena voidaan pitää avaran liittymän mahdollistamaa linja-autojen ja kookkaiden huoltoajoneuvojen sujuvaa kulkua tontille. Ramoninkadun ja Palvelukeskuksen väliin jäävä rinne tulee käsitellä pensas-, maanpeite- tai heinäkasveilla. Pelkästään nurmetettavaa luiskaa ei suositella. Tontin eteläosan järjestelyissä on pyritty luomaan esteetön reittiyhteys yläpihan ja tulevan Jokiraitin välille. Alas laskeutuvan reitin kaltevuus pidetään koko matkalla alle 8 %:ssa. Kiemurtelevan reitin suoraosuuden yhteyteen on pengerretty välitasanteet, joita voidaan hyödyntää hyötytarhatoiminnoissa. Vaihtoehdossa tontti liittyy melko avoimessa hengessä ympäröiviin alueisiin ja toteutuessaan tontin rajat tulisikin osoittaa satunnaisen läpikulun estämiseksi esim. porttiratkaisujen avulla. Ramoninkadun suuntaan pengerrys jää ensimmäisen polun kaarteen 4/ RISE-kampuksen lähiympäristösuunnitelma

26 jälkeen melko alhaiselle tasolle, mikä voi olla edullista ajatellen pohjamaan heikkoa kantavuutta. Kokonaismassojen täytön osuus jää vaihtoehdossa 1560 m3 ja kokonaistilavuusero n. 640 m3. Tontin ja Tourujoen väliin jäävälle viheralueelle on osoitettu varaus jokiraittiyhteydelle. Jokiraittiyhteyttä ei tulla toteuttamaan tontin rakentumisen yhteydessä ja alue tullaankin säilyttämään toistaiseksi luonnontilaisena. Kuva 2. Suunnitelmavaihtoehto 2 Suunnitelmavaihtoehto 2 poikkeaa vaihtoehdosta 1 lähinnä tontin eteläosan käsittelyn suhteen. Täyttömäärää on lisätty laajentamalla toisen tason täyttöalueen pinta-alaa. Hyötytarha-alueen saavutettavuus on pidetty kuitenkin edelleen esteettömänä, pitämällä reitti koko matkaltaan alle 8 % kaltevuudessa. Hyötytarha rajautuu tässä vaihtoehdossa melko pitkään 1:3 luiskaan, joka erottaa tontin jyrkästi Tourujoen viheralueesta. Kokonaismassojen täytön osuus on vaihtoehdossa 2540 m3 ja kokonaistilavuusero n m3. 5/ RISE-kampuksen lähiympäristösuunnitelma

27 Kuva 3. Suunnitelmavaihtoehto 3 Suunnitelmavaihtoehto kolmea pidettiin suositeltavana toteutusvaihtoehtona. Tontin ajoneuvoliittymä myötäilee Ramoninkadun suuntaa, jolloin liittymän tasaus voidaan toteuttaa suositeltavan loivana. Ratkaisu pienentää pysäköintialueen autopaikkojen määrää kolmella verrattuna vaihtoehtoihin 1 ja 2. Muilta osin yläpihan käsittelyn periaatteet säilyvät muiden vaihtoehtojen kaltaisina. Tontin eteläosa on toteutettu muotoilemalla nykyistä maaston muotoa seuraavin terassoinnein. Vaihtoehdossa maaston muodot luovat luonnollista rajausta tontin ja muun ympäristön välille. Terassien välinen kulku edellyttää portaiden käyttöä eikä ratkaisu tällaisenaan mahdollista esteetöntä ympäristöä. Vaihtoehdossa on korostettu voimakkaasti hyötytarha teemaa mutta toteutus voidaan tehdä samaa ideaa soveltamalla erilaisten tarpeiden mukaan. Vaihtoehdossa kokonaismassojen täytön osuus on 3940 m3 kokonaisuustilavuus eron ollessa 3087 m3. Kaikki vaihtoehdot edellyttävät stabiliteettitarkastelujen laatimista, jotta täyttöjen todellisista toteutusmahdollisuuksista saadaan varmuus. 6/ RISE-kampuksen lähiympäristösuunnitelma

28 Kuva 4. Leikkaukset A-A ja B-B suunnitelmavaihtoehdosta 3 Kuva 5. Leikkaus- ja täyttömassatarkastelu suunnitelmavaihtoehdosta 3 7/ RISE-kampuksen lähiympäristösuunnitelma

29 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakenne Liikenne ja viheralueet Valon kaupunki hanke RISE KAMPUS, ULKOVALAISTUKSEN PERIAATTEET, YLEISOHJE Asemakaavassa on mainittu valaistuksesta seuraavaa: Tontille tulee laatia ulkovalaistussuunnitelma, joka hyväksytetään rakennusvalvonnassa. Valaistuksen tulee sopia rakennusten arkkitehtuuriin. Valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä ja alaspäin suunnattua. Ulkovalaistussuunnitelma toteutetaan pihasuunnittelun yhteydessä ja sen tulee olla kokeneen valaistussuunnittelijan tekemä. Toteutussuunnitelman tulee noudattaa tässä kuvattuja valaistusperiaatteita. VALAISTUKSEN PERIAATTEET Ulkovalaistuksen tavoitteena on mahdollistaa alueen käytettävyys lisäämällä alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Valaistus on häikäisemätöntä ja valo suuntautuu alas, pois rakennuksen ikkunoista. Kohdekohtaiset suositeltavat valaistustasot: Sisäänkäynnit keskimäärin 30 luksia Oleskelualueet keskimäärin 20 luksia Pyörä ja jätekatokset keskimäärin 10 luksia Kulkuväylät P3 luokka (keskimäärin 7,5 luksia) Pihakadut ja parkkialueet P4 luokka (keskimäärin 5 luksia) Valaistustasojen toteutuminen määritetään valaistuslaskennan avulla (valaistusluokat standardin SFS EN :2003 mukaan). Valon väri ulkoalueilla on lämmin valkoinen (3000K) ja värintoistoltaan hyvä (>80 Ra). Valaisimet ovat valonjaoltaan kohteeseen soveltuvia ja häikäisemättömiä ja valo suuntautuu alaspäin. Opaalipintaisia valaisimia ei sovi käyttää pylväissä, pollareissa tai seinille tai katoksiin asennettuna. Pylväiden korkeus on 4 5 metriä. Kaikkien näkyvien valaisinkalusteiden tulee olla maalattuja ja värin tulee olla rakennettuun ympäristöön sopiva. Ramoninkadun valaisimet ovat väriltään tummanharmaat (RAL7024). Valaisinmallien periaatekuvat: Kohdevalaistusta voidaan käyttää korostamaan erityisiä viheraiheita tai muita rakenteita, mutta valo tulee silloin suunnata tarkasti vain kohteeseen eikä se saa aiheuttaa häikäisyä tai valosaastetta. Julkisivuvalaistusta ei suositella kohteeseen. Kaupungin valaistuskoordinaattori avustaa kaikissa valaistusasioissa.