-2, YRL :30

Transkriptio

1 -2, YRL :30 Kokouskutsu Keskiviikko klo Rakennusvalvontatoimiston kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Jorma Vertanen, puheenjohtaja May Nyman Michael Östman, varapuheenjohtaja Sixten Rönn Kerstin Lindén Kristina Lundström-Björk Bodil Eklund Conny Englund Ilmari Heinonen Veikko Kuusela Marina Johansson-Sundqvist Merike Åkerblom Tauno Vornanen Erkki Salmu Anders Byggmästar Gunilla Nybäck Mervi Soini Tauno Markkula Muut läsnäolijat Peter Boström, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Marita Salmu, kaupunginhallituksen edustaja Jenny Strandvall, nuorisovaltuuston edustaja Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Anne Ekstrand, kaupunginlakimies, sihteeri Rune Hagström, vt. tekninen johtaja Micael Nylund, johtava rakennustarkastaja Sofia Zittra-Bärsund, vt. ympäristönsuojelupäällikkö Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Anne Ekstrand sihteeri

2 28, YRL :30 KOKOUKSEN LAINMUKAISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja julistaa kokouksen avatuksi ja toteaa sen olevan laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen.

3 29, YRL :30 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Yhden pöytäkirjantarkastajan valinta.

4 30, YRL :30 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN

5 31, YRL :30 ILMOITUSASIAT: YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO Seuraavat asiakirjat ovat saapuneen ympäristönsuojelutoimistoon. Asiakirjat ovat nähtävissä ympäristönsuojelutoimistossa ja läsnä lautakunnan kokouksessa. - Ekorosk Oy Ab; Vuosiyhteenveto 2016 ympäristöluvan mukaan. - Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Päätös EPOELY/64/2017, Lausunto vesirakennustyöstä kiinteistöllä Torkholmskata, , Torkholmintie 59 Kyrkoby, Pietarsaari. - Pietarsaaren satama Oy Ab; Vuosiyhteenveto 2016 ympäristöluvan mukaan. - Pietarsaaren ympäristönsuojelutoimisto; Vt. Ympäristönsuojelupäällikön päätös 3/2017 lomasta ( ), Esa Koskela. - Pietarsaaren ympäristönsuojelutoimisto; Ilmanlaadunmittaukset Pietarsaaren seudulla 01/ Nablabs; Pietarsaaren merialueen seuranta 10/ Nablabs; Luodon Öjanjärven vesitutkimukset, 10/ OSTP Finland Oy Ab; Ympäristöraportti 2016 ympäristöluvan mukaan. - PTI-Palvelut Oy; Haitta-ainetutkimus ja toimenpideraportti, St1, Permonkaarre Pöyry; Pietarsaaren satama- ja väyläruoppauksien kalataloudellinen tarkkailu vuonna Ramboll; Pietarsaaren vesi, Alhedan kuormitustarkkailu 01/ UPM Kymmene Oyj; Luodon Öjanjärven säännöstelyn raportointi 01 ja 02/ UPM Kymmene Oyj: Jätevesitarkkailu ja päästöt ilmaan 9-12/2016, 1/2017. Ehdotus Vt. ympäristönsuojelupäällikkö: Asiat merkitään tiedoksi.

6 32, YRL :30 ILMOITUSASIAT: RAKENNUSVALVONTATOIMISTO -Tekninen johtaja: Micael Nylundille on myönnetty lomaa Ehdotus Merkitään tiedoksi.

7 33, YRL :30 MB: 901/2016 APULAISRAKENNUSTARKASTAJAN VALINTA YRL Anomus henkilöstöjaostolle: Liite 181 A Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyy anomuksen ja päättää lähettää sen henkilöstöjaostolle käsiteltäväksi. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Anders Byggmästar ilmoitti eriävän mielipiteen. YRL Henkilöstöjaoston päätös: Liite 188 A Ilmoitus: Liite 188 B Ehdotus Päätös Johtava rakennustarkastaja: Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyy ehdotuksen ilmoituksesta ja päättää julkaista ilmoituksen seuraavissa lehdissä: Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Vasabladet, Pohjalainen ja Keskipohjanmaa sekä kaupungin kotisivulla. Ehdotus hyväksyttiin. YRL Ehdotus Päätös Johtava rakennustarkastaja: Lautakunta päättää, että kaikkia hakijoita haastatellaan. Ehdotus hyväksyttiin. Haastattelut pidetään klo

8 33, YRL :30 MB: 901/2016 YRL Kaikkia hakijoita haastateltiin Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Päätösehdotus annetaan kokouksessa.

9 34, YRL :30 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN TILINPÄÄTÖS 2016 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tilinpäätös 2016: Liite 34 A Ympäristönsuojelutoimiston tilinpäätösteksti: Liite 34 B Rakennusvalvontatoimiston tilinpäätösteksti: Liite 34 C Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Ympäristö- ja rakennuslautakunta merkitsee vuoden 2016 tilinpäätöksen tiedoksi.

10 34, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A-C

11 34, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A-C

12 34, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A-C

13 34, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A-C

14 34, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A-C

15 34, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A-C

16 34, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A-C

17 34, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A-C

18 34, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A-C

19 34, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A-C

20 34, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A-C

21 35, YRL :30 VANHOJEN SAATAVIEN MERKITSEMINEN KUSTANNUKSEKSI Vuotta vanhemmat saatavat on tilinpäätösohjeiden mukaan merkittävä kustannuksiksi. Saatavan merkitseminen kustannukseksi ei tarkoita sen poistamista, vaan saatava on jäljellä ja perintä jatkuu yhtä voimakkaasti kuin ennenkin. Rakennusvalvontatoimiston osalta ovat vuoden 2015 saatavat 100 euroa merkitty kustannukseksi. Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Lautakunta merkitsee asian tiedoksi.

22 36, YRL :30 CFV: 30/2017 LAUSUNTO PIETARSAAREN UUDEKSI JOHTOSÄÄNNÖKSI ALK Liite 36 A: Ote pöytäkirjasta, kaupunginhallitus, 52, Liite 36 B: Ehdotus uudeksi johtosäännöksi Kaupunginhallitus pyytää lausuntoa uusista johtosäännöistä. Lausunto pitää antaa viimeistään Uudet johtosäännöt odotetaan astuvan voimaan Hallintosäännössä on mukaan otettu määräyksiä, jotka aiemmin olivat valtuuston työjärjestyksessä, hallintosäännössä, arkistosäännössä, talous- ja tilintarkastussäännössä, palkkio- ja matkustussäännössä ja Pietarsaaren Veden johtosäännössä. Luonnoksessa poliittiset toimielimet pysyvät samoina ja samankokoisina yhtä muutosta lukuun ottamatta. Luonnoksessa ehdotetaan, että sivistyspuolella olisi jatkossa kaksi lautakuntaa: sivistyslautakunta (koulutusasiat) ja kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta. Esittelijänä molemmissa lautakunnissa toimisi sivistysjohtaja. Erilliset liikunta- ja kulttuurijaostot lakkautettaisiin. Konsernihallinnon virkanimikkeisiin esitetään uudistuksia, joilla ei ole vaikutusta työn vaativuuteen tai palkkaan. Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Pykälä 29 Ympäristö- ja rakennuslautakunta ratkaisee kohdan 10.1 mukaan lautakunnan tehtäviin kuuluvat asiat pitää muuttaa seuraavaksi: Ympäristö- ja rakennuslautakunta ratkaisee kohdan 31.1 mukaan lautakunnan tehtäviin kuuluvat asiat. Pykälän 29 viittaus 5:ssa kohdassa pitää päivittää ympäristönsuojelulakiin 156d. Ympäristö- ja rakennuslautakunnalla ei ole muuta huomauttamista ehdotukseen.

23 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL A PIETARSAAREN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Pöytäkirjanote Sivu 1 Kokouspäivämäärä Diaarinro CFV 30/ PIETARSAAREN KAUPUNGIN UUSI HALLINTOSÄÄNTÖ LUKIEN Hallintosääntöluonnos: Liite 52 Kaupunginsihteeri: Hallintosäännön sisällöstä säädetään kuntalain 90 :ssä. Hallintosääntö on kaupungin hallinnon ja toiminnan sekä toimielinten kokousmenettelyjen keskeinen ohjausväline. Kuntalain mukaan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1. hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista 2. päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä asioista 3. valtuuston toimintaan liittyvistä asioista. Hallintosäännössä annetaan myös tarpeelliset määräykset, joilla turvataan kielilaissa (423/2003) ja muualla laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa. Kunnissa on seuraavan valtuustokauden alkaessa oltava hyväksyttynä kuntalain 90 :n mukainen hallintosääntö. Uuden kuntalain lähtökohtana on, että kaikki johtosäännöllä määrättävät asiat kootaan hallintosääntöön, jolloin ei tarvita muita johtosääntöjä. Hallintosääntöön otetaan määräykset, jotka aiemmin olivat valtuuston työjärjestyksessä, hallintosäännössä, talous- ja tilintarkastussäännössä, palkkio- ja matkustussäännössä ja Pietarsaaren Veden johtosäännössä. Jatkossa hallintosäännön ohella muita kaupungin toiminnan keskeisiä ohjausvälineitä ovat kaupunkistrategia, talousarvio ja taloussuunnitelma. Hallintosääntöä laadittaessa on käytetty pohjana Kuntaliiton laatimaa hallintosääntömallia. Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön määräykset on jaettu viiteen osaan ja 17 lukuun. Hallintosääntöön on otettu määräykset, jotka aiemmin olivat valtuuston työjärjestyksessä, hallintosäännössä, arkistosäännössä, talousja tilintarkastussäännössä, palkkio- ja matkustussäännössä ja Pietarsaaren Veden johtosäännössä. Luonnoksessa poliittiset toimielimet pysyvät samoina ja samankokoisina yhtä muutosta lukuun ottamatta. Luonnoksessa ehdotetaan, että sivistyspuolen alla olisi jatkossa kaksi lautakuntaa: sivistyslautakunta (koulutusasiat) ja kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioiden lautakunta. Esittelijänä molemmissa lautakunnissa toimisi sivistysjohtaja. Erilliset liikunta- ja kulttuurijaostot lakkautettaisiin. Konsernihallinnon virkanimikkeisiin esitetään modernisointeja, joilla ei ole vaikutusta työn vaativuuteen tai palkkaan.

24 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL A PIETARSAAREN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Pöytäkirjanote Sivu 2 Kokouspäivämäärä Jatkossa toimielimet voivat ohjata toimintaansa tämän hallintosäännön lisäksi omilla toimintasäännöillään. Uutta hallintosääntöä sovelletaan alkaen. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää käydä lähetekeskustelun hallintosääntöluonnoksen pohjalta. Lisäksi kaupunginhallitus päättää lähettää hallintosääntöluonnoksen lausuntokierrokselle kaikkiin lautakuntiin ja Pietarsaaren Veden johtokuntaan. Lausunnot on toimitettava kaupunginhallitukselle mennessä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Otteen oikeaksi todistaa Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

25 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B PIETARSAARI LOGO Hallintosääntö (LUONNOS) Hyväksytty [toimielimen nimi] [pvm] [xxx]

26 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Sisällysluettelo I OSA HALLINNON JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKU... 9 KUNNAN JOHTAMINEN Hallintosäännön soveltaminen Kaupungin johtamisjärjestelmä Esittely kaupunginhallituksessa Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät Kaupunginhallituksen muiden jäsenten tehtävät Kaupungin viestintä LUKU TOIMIELINORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Talous-, Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto sekä henkilöstöjaosto Tarkastuslautakunta Lautakunnat Kuntien yhteiset lautakunnat Kunnan liikelaitos Muut toimielimet Vaalitoimielimet Vaikuttamistoimielimet LUKU HENKILÖSTÖORGANISAATIO Kaupunkiorganisaatio Kaupunginjohtaja Toimialojen organisaatio ja tehtävät Toimialat Liikelaitoksen johtaja LUKU KONSERNIOHJAUS JA SOPIMUSTEN HALLINTA Konsernijohto Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako Sopimusten hallinta LUKU TOIMIALOJEN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALLAN JAKO Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta Lautakunnat Sivistys,- kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioiden lautakunnan tehtävät ja toimivalta Teknisen lautakunnan tehtävät ja toimivalta

27 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 29 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtävät ja toimivalta Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät Toimielimen yleinen toimivalta Pietarsaaren Vesi liikelaitoksen johtokunnan tehtävät ja toimivalta Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kaupunginhallituksen yleistoimivalta henkilöstöasioissa Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Kelpoisuusvaatimukset Haettavaksi julistaminen Palvelussuhteeseen ottaminen Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkua Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Sivutoimet ja kilpaileva toiminta Virantoimituksesta pidättäminen Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Lomauttaminen Palvelussuhteen päättyminen LUKU ASIAKIRJAHALLINNON JÄRJESTÄMINEN Kaupunginhallituksen asiakirjahallinnon tehtävät Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät Kaksikielisyys kaupungin toiminnassa II OSA TALOUS JA VALVONTA LUKU TALOUDENHOITO Talousarvio ja taloussuunnitelma Talousarvion täytäntöönpano Toiminnan ja talouden seuranta Talousarvion sitovuus Talousarvion muutokset Poistosuunnitelman hyväksyminen Rahatoimen hoitaminen Maksuista päättäminen Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut

28 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 9 LUKU ULKOINEN VALVONTA Ulkoinen ja sisäinen valvonta Tarkastuslautakunnan kokoukset Tarkastuslautakunnan tehtävät, toimivalta ja raportointi Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät Tilintarkastusyhteisön valinta Tilintarkastajan tehtävät Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi Tilivelvolliset LUKU SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kaupunginhallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Lautakunnan ja johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Sisäisen tarkastuksen tehtävät III OSA VALTUUSTON TOIMINTA LUKU VALTUUSTON TOIMINTA Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa Istumajärjestys LUKU VALTUUSTON KOKOUKSET Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous Kokouskutsu Esityslista Sähköinen kokouskutsu Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kaupungin verkkosivuilla Jatkokokous Varavaltuutetun kutsuminen Läsnäolo kokouksessa Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen johtaminen Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle Tilapäinen puheenjohtaja Esteellisyys Asioiden käsittelyjärjestys Puheenvuorot

29 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 95 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestyksen tuloksen toteaminen Toimenpidealoite (toivomusponsi) Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenille LUKU ENEMMISTÖVAALI JA SUHTEELLINEN VAALI Vaaleja koskevat yleiset määräykset Enemmistövaali Valtuuston vaalilautakunta Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Ehdokaslistojen yhdistelmä Suhteellisen vaalin toimittaminen Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen LUKU VALTUUTETUN ALOITE- JA KYSELYOIKEUS Valtuutettujen aloitteet Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys Kyselytunti IV OSA PÄÄTÖKSENTEKO- JA HALLINTOMENETTELY LUKU KOKOUSMENETTELY Määräysten soveltaminen Toimielimen päätöksentekotavat Kokousaika ja paikka Kokouskutsu Sähköinen kokouskutsu Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kaupungin verkkosivuilla Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Läsnäolo kokouksessa Kaupunginhallituksen edustaja muissa toimielimissä Kokouksen julkisuus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Tilapäinen puheenjohtaja

30 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 129 Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely Esittely Esteellisyys Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestys ja vaali Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Päätösten tiedoksianto kaupungin jäsenille LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Aloiteoikeus Aloitteen käsittely Aloitteen tekijälle annettavat tiedot Asiakirjojen allekirjoittaminen Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen V OSA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUKU PALKKIOSÄÄNTÖ Soveltamisala Kokouspalkkiot Samana päivänä pidetyt kokoukset Vuosipalkkiot Vaalilautakuntien palkkiot Luottamushenkilö-sihteerin palkkio Toimituspalkkio Ansionmenetyskorvaus Matkakustannusten korvaaminen

31 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B I OSA HALLINNON JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN 7

32 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 1 LUKU KUNNAN JOHTAMINEN 1 Hallintosäännön soveltaminen Pietarsaaren kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty. 2 Kaupungin johtamisjärjestelmä Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin kaupunginvaltuuston päätöksiin. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus johtaa kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kaupungin henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kaupunginjohtaja vastaa asioiden valmistelusta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. 3 Esittely kaupunginhallituksessa Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty. 4 Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 1. johtaa kaupunkistrategian sekä kaupunginhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä kaupungin asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin 2. vastaa kaupunginjohtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtii kaupunginhallituksen ja valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla 3. vastaa siitä, että kaupunginjohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut 4. seuraa kaupungin toimielinten päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä ryhtyy tarvittaessa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin asian ottamiseksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 8

33 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 5. edistää kaupunginhallituksen ja kaupungin muiden toimielinten välistä yhteistoimintaa 5 Kaupunginhallituksen muiden jäsenten tehtävät Kaupunginhallituksen jäsenen tulee erityisesti seurata sen lautakunnan, jaoston tai liikelaitoksen johtokunnan toimintaa, johon kaupunginhallitus on valinnut hänet edustajakseen. Hänen tulee antaa kaupunginhallitukselle, sen puheenjohtajalle ja kaupunginjohtajalle tietoa lautakunnan ja johtokunnan ja sen alaisen toimintayksikön tai laitoksen toimialaan kuuluvista asioista. 6 Kaupungin viestintä Kaupunginhallitus johtaa kaupungin viestintää ja tiedottamista kaupungin toiminnasta. Kaupunginhallitus hyväksyy yleiset ohjeet tiedottamisen, viestinnän ja kaupunkimarkkinoinnin periaatteista. Hallintojohtajan vastuualueeseen kuuluu koordinoida kaupungin viestintää kaupunginhallituksen alaisuudessa. Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä avoimuudelle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Kaupunginhallitus, lautakunnat, kaupunginjohtaja sekä toimialojen johtavat viranhaltijat huolehtivat, että kaupungin asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon kaupungin eri asukasryhmien tarpeet ja eri viestintävälineet. 2 LUKU TOIMIELINORGANISAATIO 7 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuustossa on 43 valtuutettua. 8 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta ja vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta ja edunvalvonnasta. Kaupunginhallitus johtaa Pietarsaari-konsernia kaupunginvaltuuston hyväksymien strategioiden, tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, huolehtii osaltaan kaupungin edunvalvonnasta, yleisestä menestyksestä ja toiminnasta sekä vastaa kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus ohjaa lautakuntien ja virastojen toimintaa sekä seuraa ja valvoo asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenistä kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja jäsenistö valitaan valtuutettujen keskuudesta. Henkilökohtaisten varajäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta. 9

34 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 9 Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto ja henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivat talous-, kehittämis- ja konsernijaosto sekä henkilöstöjaosto, joihin kumpaankin kuuluu viisi jäsentä ja viisi varajäsentä. Jaostojen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaupunginhallitus nimeää jäsenistään ja varajäsenistään. Jaostojen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Esittelijän sijaisena toimii talouskehittämis- ja konsernijaostossa talousjohtaja ja henkilöstöjaostossa henkilöstöjohtaja. 10 Tarkastuslautakunta 11 Lautakunnat Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä viisi muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan puheenjohtajiston on oltava valtuutettuja. Sivistyslautakunta Valtuusto valitsee sivistyslautakuntaan yksitoista (11) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginvaltuusto nimeää jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuuston varsinaisia jäseniä. Lautakunnan jäsenistä kuusi edustaa ruotsinkielistä ja viisi suomenkielistä kieliryhmää. Sivistyslautakunta jakautuu ruotsinkieliseen ja suomenkieliseen jaostoon siten, että lautakunnan jäsenet kuuluvat joko ruotsinkieliseen tai suomenkieliseen jaostoon kieliryhmänsä mukaan. Kummassakin jaostossa on viisi jäsentä ja viisi henkilökohtaista varajäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsee lisäksi lautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon yhden lisäjäsenen ja yhden varajäsenen ja lautakunnan suomenkieliseen jaostoon kaksi lisäjäsentä ja kaksi varajäsentä. Kaupunginvaltuusto nimeää kumpaankin jaostoon jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Esittelijänä sivistyslautakunnassa toimii sivistysjohtaja ja ruotsinkielisen jaoston esittelijänä ruotsinkielinen koulutoimenjohtaja sekä suomenkielisen jaoston esittelijänä suomenkielinen koulutoimenjohtaja. Kaupunginvaltuusto nimeää lautakunnan alaisuudessa toimivat johtokunnat. Kulttuuri-, liikunta-, ja nuorisoasioiden lautakunta Valtuusto valitsee kulttuuri-, liikunta-, ja nuorisoasioiden lautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginvaltuusto nimeää jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuuston varsinaisia jäseniä. Esittelijänä lautakunnassa toimii sivistysjohtaja tai tämän sijaiseksi määrätty viranhaltija. 10

35 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Tekninen lautakunta Valtuusto valitsee tekniseen lautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan siten, että puheenjohtajisto koostuu varsinaisista valtuutetuista. Lautakunnan esittelijänä toimii tekninen johtaja. Ympäristö- ja rakennuslautakunta Valtuusto valitsee rakennus- ja ympäristölautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee lautakuntien jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan siten, että puheenjohtajisto koostuu varsinaisista valtuutetuista. Lautakunnan esittelijänä toimivat ympäristöasioissa ympäristönsuojelupäällikkö sekä yhteisissä asioissa, rakennusvalvontaan liittyvissä asioissa johtava rakennustarkastaja. Teknisellä johtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. 12 Kuntien yhteiset lautakunnat Sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sen jaostot Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten lukumäärästä säädetään yhteistyökuntien välisessä yhteistyösopimuksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimivat yksilöjaosto, henkilöstöjaosto, valvontajaosto ja suomenkielinen jaosto, joissa on kussakin viisi jäsentä ja viisi henkilökohtaista varajäsentä. Lautakunta valitsee jaostojen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Jaostojen jäsenet valitaan lautakunnan varsinaisten jäsenten tai varajäsenten keskuudesta siten, että vähintään kaksi heistä on lautakunnan varsinaisia jäseniä. Poikkeuksena tästä säännöstä on suomenkielinen jaosto, jonka varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan siten, että vähintään kaksi heistä on sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisia jäseniä tai varajäseniä. Sosiaali- ja terveysjohtaja toimii lautakunnan esittelijänä. Yksilöjaoston esittelijänä toimii sosiaalihuollon päällikkö, johtava lääkäri tai vanhushuollon päällikkö omaan toimialaansa kuuluvissa asioissa, henkilöstöjaostossa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpäällikkö ja valvontajaostossa ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Sosiaali- ja terveysjohtaja valitsee jaostoa kuultuaan suomenkielisen jaoston esittelijän. Pohjanmaan jätelautakunta Pohjanmaan jätelautakunnan jäsenten lukumäärästä säädetään yhteistyökuntien välisessä yhteistyösopimuksessa. Esittelijänä lautakunnassa toimii jätehuoltopäällikkö. 13 Kunnan liikelaitos 11

36 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Kaupunginhallituksen alaisena toimii liikelaitos Pietarsaaren Vesi, jonka johtokunnassa on 7 jäsentä, jotka kaupunginvaltuusto valitsee. Valtuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 14 Muut toimielimet Kaupungin organisaatioon kuuluu seuraavat johtokunnat, jotka toimivat sivistyslautakunnan alaisuudessa: Pietarsaaren seudun Musiikkiopiston johtokunta Pietarsaaren ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston johtokunta Jungmannin koulun johtokunta / Kirkkorannan koulun johtokunta Kaupunginvaltuusto valitsee johtokuntien jäsenet. Lisäksi lautakunnat voivat tarpeen mukaan määrätä perustettavaksi toimikaudekseen muita toimielimiä. Lautakunta valitsee perustamaansa toimielimeen puheenjohtajiston. 15 Vaalitoimielimet Keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista säädetään vaalilaissa. 16 Vaikuttamistoimielimet Kaupungissa on nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, joiden kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kaupunginhallitus. 3 LUKU HENKILÖSTÖORGANISAATIO 17 Kaupunkiorganisaatio Pietarsaaren kaupungin kuntakonsernin muodostavat kaupunkiorganisaatio liikelaitoksineen ja tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Pietarsaaren kaupunkiorganisaatio muodostuu konsernihallinnosta, toimialoista ja liikelaitoksesta. Konsernihallintoon kuuluvat seuraavat yksiköt: hallinto, kehitys, viestintä ja IT (kaupunginkanslia), talous (rahatoimisto) ja henkilöstö (henkilöstötoimisto). 12

37 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Kaupunginkansliaa johtaa hallintojohtaja, rahatoimistoa talousjohtaja ja henkilöstötoimistoa henkilöstöjohtaja. Kaupunkikonsernin lakiasioista vastaa kaupunginlakimies. 18 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja vastaa kaupunginhallituksen toimialan toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kaupunginhallituksen alaisena. Kaupunginjohtajan sijaisena kaupunginjohtajan ollessa poissa tai esteellinen toimii kaupunginhallituksen nimeämä viranhaltija. Kaupunginjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty kuntalaissa sekä tässä ja muussa säännössä määrätty vastata koko Pietarsaari-konsernin strategisesta johtamisesta ja sen lisäksi: 1. johtaa, valvoa ja kehittää kaupungin hallintoa ja taloutta 2. huolehtia kaupungin edustuksen järjestämisestä 3. valvoa kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelua 4. valvoa, että kaupunginhallituksen päätökset pannaan viipymättä täytäntöön 5. seurata lautakuntien ja niiden jaostojen, johtokuntien, toimikuntien sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijain toimintaa sekä päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta 6. seurata niiden kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen toimintaa, joissa kaupunki on mukana 7. huolehtia kaupunginhallitukselle saapuneiden ilmoitusluontoisten asioiden tiedoksiannosta sekä tähän liittyvistä täytäntöönpanotoimenpiteistä 8. antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä sellaisia lausuntoja ja selvityksiä, joilla ei ole yleisempää merkitystä. 9. varojen myöntämistä kaupunginhallituksen käyttövaroista kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaan. 10. päättää tytäryhtiöille myönnettävistä lyhytaikaisista luotoista (enintään 1 vuosi) enintään euron arvosta yhtiötä kohden. 19 Toimialojen organisaatio ja tehtävät 20 Toimialat Kaupunginhallitus ja lautakunnat määräävät alaisensa toimialan organisaatiosta ja tehtävistä siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty. Kaupunginhallitus päättää toimialojen välisestä tehtävänjaosta siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty. 13

38 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Kaupungin organisaatioon kuuluu kolme toimialaa: sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut ja tekniikkapalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtajana toimii sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistyspalvelujen toimialajohtajana sivistysjohtaja ja tekniikkapalvelujen toimialajohtajana toimii tekninen johtaja. 21 Liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Liikelaitoksen johtokunta määrää liikelaitoksen johtajalle sijaisen, joka hoitaa liikelaitoksen johtajan tehtäviä hänen ollessa poissa tai esteellinen. 4 LUKU KONSERNIOHJAUS JA SOPIMUSTEN HALLINTA 22 Konsernijohto Konsernin johdon muodostavat: Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen talous-, kehittämis- ja konsernijaosto sekä henkilöstöjaosto Kaupunginjohtaja 23 Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako Kaupunginhallitus 1. johtaa kaupunkikonsernia 2. valvoo, että kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden ja omistajapolitiikan mukaisesti 3. tekee esityksiä ja raportoi kaupunginvaltuustolle omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista. Talous-, kehittämis ja konsernijaosto 1. tekee esityksiä kaupunginhallitukselle omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista 2. seuraa aktiivisesti kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista 3. ylläpitää ja kehittää konsernijohdon ja konserniyhteisöjen välistä raportointia ja tiedonkulkua 14

39 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 4. hoitaa ja valvoo kaupungin yleisiä kehittämis-, elinkeino- ja avustusasioita 5. käsittelee kaupunginjohtajan ehdotuksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 6. hoitaa strategista kaupunkisuunnittelua - ohjaamalla kaupungin osallistumista maakuntakaavan laatimiseen ja antamalla maakuntakaavoitusta koskevat lausunnot - ohjaamalla yleiskaavan laadintaa sekä - ohjaamalla sellaisten asemakaavojen laadintaa, joilla on huomattava strateginen merkitys ja joiden ohjauksesta on erikseen päätetty. Henkilöstöjaosto 1. edustaa kaupunkia työnantajana sekä laatii henkilöstöhallintoa koskevia suunnitelmia, ohjelmia ja ohjeita; 2. huolehtii kaupungin työsuojelutoiminnan kehittämisestä yhteistyössä työsuojeluviranomaisten ja kaupungin sisäisen työsuojeluorganisaation kanssa. 3. ohjaa ja valvoo virka- ja työehtosopimusten sekä työsuojelu- ja suositussopimusten soveltamista niissä tapauksissa, joissa tämä on sopimuksen määräämissä rajoissa jätetty kunnan harkintaan; 4. ohjaa ja valvoo kaupungin keskitetysti hoidettua henkilöstö- ja luottamusmieskoulutusta; 5. ohjaa ja valvoo kaupungin työllisyyttä edistäviä suunnitelmia ja toimenpiteitä. 6. ohjaa ja valvoo kaupungin kotouttamistyötä. 24 Sopimusten hallinta Kaupunginhallitus vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä, antaa tarkemmat ohjeet sopimushallinnasta sekä määrää sopimusten vastuuhenkilöt toimialallaan. Lautakunnat määräävät sopimusten vastuuhenkilöt toimialoillaan. 5 LUKU TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALLAN JAKO 25 Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta 15

40 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Kaupunginhallituksen tehtävistä säädetään kuntalaissa. Sen lisäksi, mitä kuntalaissa tai muualla tässä säännössä on määrätty, kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaan kuuluu mm: 1. antaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakentamiskehotus; 2. päättää kaupungin vakuutusturvasta ja riskienhallinnasta; 3. päättää vahingonkorvauksen maksamisesta tapauksissa, joissa kaupungin on katsottava olevan korvausvelvollinen, siltä osin kuin vahingonkorvausasioita ei ole kaupungin vahinkorahaston sääntöjen nojalla siirretty riskienhallintatoimikunnan hoidettavaksi; 4. päättää irtaimen omaisuuden hankinnasta kaupungin tarpeisiin hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa sekä päättää irtaimen omaisuuden myynnistä, vuokrauksesta ja sisäisestä siirrosta, ellei näitä asioita koskeva päätösvalta kuulu jonkin muun hallintokunnan tehtäviin; 5. päättää kaupungille kuuluvien rakennusten sekä maa- ja vesialueiden antamisesta vuokralle muille kuin hallintokunnan omaan käyttöön yli 20 vuoden ajaksi, ellei asiasta päättäminen kuulu muulle hallintokunnalle; 6. päättää kaupungin tytäryhtiölle myönnettävistä lyhytaikaisista luotoista (enintään 1 vuosi) enintään euron arvosta yhtiötä kohden; 7. päättää ulkopuolisille yhtiöille/oikeushenkilöille myönnettävistä lyhytaikaisista luotoista (enintään 1 vuosi) enintään euron arvosta yhtiötä/oikeushenkilöä kohden; 8. vahvistaa rajat, joiden puitteissa lautakunnat ja johtokunnat voivat myöntää yksittäistapauksissa vapautuksen kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen saatavan suorittamisesta ja päättää vapautuksesta muissa tapauksissa; 9. päättää kaupungin saatavien vakuuksien hyväksymisestä, valvonnasta, muuttamisesta ja irtisanomisesta, ellei asiasta ole muuta säädetty tai määrätty tai ellei kaupunginvaltuusto ole muuta päättänyt; 10. päättää lainanotosta kaupunginvaltuuston talousarviossa tai erillisellä päätöksellä vahvistamien rajojen puitteissa; 11. antaa selitys valtuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen, mikäli kaupunginhallitus voi yhtyä valtuuston päätökseen; 12. valita edustajat yksityisoikeudellisten yhteisöjen kokouksiin, asettaa ehdokkaat niiden hallintoelimiin ja tilintarkastajiksi sekä antaa edustajiksi valituille tarvittavat toimintaohjeet tai valtuuttaa kaupunginjohtaja valitsemaan kyseiset edustajat ja antamaan tarvittavat toimintaohjeet; 13. päättää toimenpiteistä, joihin ryhdytään kaupungin palveluksessa olevan viranhaltijan tai työntekijän kaupungille aiheuttaman vahingon johdosta sekä tehdä vahingon aiheuttajan kanssa mahdollinen vahingonkorvauksen määrää koskeva sopimus; 14. päättää kaupungin virallisista ilmoituslehdistä; 15. päättää henkilöstön lomauttamisesta; 16

41 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 16. huolehtii kuntien välisestä yhteistyöstä, paikallisesta, alueellisesta ja valtakunnallisesta sekä kansainvälisestä yhteistyö- ja verkostosuhteista; 17. valvoa kaupungin etua ja edustaa kaupunkia sekä käyttää kaupungin puhevaltaa oikeus- ja muissa toimissa 18. ottaa vastaan kaupungille uskottu valtionperintö sekä antaa kaupungille testamentattujen tai lahjoitettujenvarojen hoitoa ja käyttöä koskevat tarpeelliset ohjeet, jollei testamentissa tai lahjakirjassa ole toisin määrätty taikka kaupunginvaltuusto muuta päättänyt 19. johtaa ja valvoa kaupungin asiakirjahallintoa ja arkistointia sekä sen keskusarkistoa 20. vastata kaupungin tietoturvan ja -suojan järjestämisestä 21. vastata sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta 22. johtaa kaupungin tiedottamista ja viestintää 26 Lautakunnat Lautakunnan yleisenä tehtävänä on suunnitella, ohjata ja valvoa tehtäväalueittensa palvelujen järjestämistä sekä 1. vastata siitä, että palvelut järjestetään valtuuston hyväksymien tavoitteiden, palvelun järjestämistä koskevien periaatteiden ja määrärahojen puitteissa 2. vastata viranomaistoiminnasta ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta 3. määrittää tarvittavat palvelut ja niiden laatutaso sekä määrätä palveluiden tuotannon arviointikriteerit ja mittarit 4. vastata toiminnan kehittämisestä 5. raportoida kaupunginhallitukselle palveluiden ja viranomaistehtävien tavoitteiden toteutumisesta 6. arvioida toiminnan vaikuttavuutta 7. vastata kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä kehittää asiakaslähtöisyyttä palvelujen järjestämisessä 8. vastata sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta 9. edistää toiminnallaan eri väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden toteutumista 10. hoitaa muut toimialaansa liittyvät tehtävät. 27 Sivistyslautakunnan ja kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioiden lautakunnan tehtävät ja toimivalta Sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat esiopetuksen, perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, yleissivistävän toisen asteen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja musiikin perusopetuksen palvelut. Sivistyslautakunta toimii periaatteista päättävänä ja palveluja linjaavana toimielimenä huomioon ottaen kieliryhmien lainmukaiset ja samanarvoiset tarpeet. 17

42 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Sivistyslautakunnan alaiset kielelliset jaostot johtavat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palvelutoimintaa ja vastaavat oman kieliryhmänsä palvelujen tuottamisesta toimintasäännön mukaisesti. Niiden asioiden lisäksi, mitä edellä on säädetty lautakuntien yleisiksi tehtäviksi tai muuten säännösten ja määräysten perusteella kuuluu lautakunnan ratkaistavaksi, sivistyslautakunnan tehtävänä on sivistyspalvelujen alueella: 1. Vastata varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä strategisten päämäärien mukaisesti. 2. Päättää esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen lukuvuoden työpäivistä. 3. Päättää kuntakohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta ja opetustoimen opetussuunnitelmista sekä musiikin perusopetuksen opetussuunnitelmista. 4. Päättää perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteista. 5. Päättää perusopetuksen oppilasalueista ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppilaaksi oton perusteista. 6. Tekee yhteistyötä alueen ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. 7. Toimii lainsäädännön tarkoittamana viranomaisena, joka vastaa päivähoitopalveluista kunnassa ja vastaa yksityisen päivähoidon valvonnan järjestämisestä. 8. Tekee esityksiä opetuspalvelujen (ja mahdollisesti muiden sivistyspalvelujen) palveluverkoista ja niiden kehittämisestä. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioiden lautakunnan toimialaan kuuluvat kulttuuri, nuoriso-, museo-, kirjasto- ja liikuntapalvelut. Niiden asioiden lisäksi, mitä edellä on säädetty lautakuntien yleisiksi tehtäviksi tai muuten säännösten ja määräysten perusteella kuuluu lautakunnan ratkaistavaksi, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioiden lautakunnan tehtävänä on sivistyspalvelujen alueella: 1. Vastata kulttuuri-, museo-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä strategisten päämäärien mukaisesti. Sivistystoimen vastuualueet ja johtaminen Sivistystoimen toimialan johtajana on sivistysjohtaja, jonka tehtävänä on sivistystoimen toimialan yleisestä kehittämisestä huolehtiminen Pietarsaaren kaupungissa. Sivistyspalveluihin kuuluu seuraavat vastuualueet: - hallinto, jota johtaa sivistysjohtaja - päivähoito, jota johtaa päivähoidon johtaja 18

43 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B - ruotsinkielinen esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus, jota johtaa ruotsinkielinen koulutoimenjohtaja - suomenkielinen esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus, jota johtaa suomenkielinen koulutoimenjohtaja - ruotsinkielinen työväenopisto, jota johtaa rehtori - suomenkielinen työväenopisto, jota johtaa rehtori - musiikkiopisto, jota johtaa rehtori - nuorisotoiminta, jota johtaa nuorisosihteeri - kirjastotoiminta, jota johtaa kirjastotoimenjohtaja - museotoiminta, jota johtaa museonjohtaja - kulttuuritoiminta, jota johtaa kulttuurisihteeri ja - liikuntatoiminta, jota johtaa liikuntatoimenjohtaja. 28 Teknisen lautakunnan tehtävät ja toimivalta Tekninen lautakunta järjestää teknisen toimen palvelut ja huolehtii siinä tarkoituksessa mm. maankäyttö- ja rakennuslain, kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain, kiinteistönmuodostamislain, kiinteistörekisterilain, lunastuslain, maantielain, yksityisistä teistä annetun lain, tieliikennelain, romuajoneuvolain, (vesihuoltolain) ja jätelain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä lukuun ottamatta muille toimielimille säädettyjä tai määrättyjä tehtäviä sekä lupa-, valvonta- ja muita viranomaistehtäviä. Lautakunta toimii myös maa-aineslain tarkoittamana lupa- ja valvontaviranomaisena, ulkoilulain tarkoittamana kunnan leirintäalueviranomaisena ja kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaisena kunnan valvontaviranomaisena. Lautakunta arvioi asemakaavojen ajanmukaisuuden muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen osalta. Lautakunnan ratkaisuvalta Tekninen lautakunta 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvat asiat 2. päättää muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten hyväksymisestä 3. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden myymisestä, ostamisesta ja vaihtamisesta valtuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa 4. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden vuokralle antamisesta tai vuokralle ottamisesta enintään 20 vuodeksi tai kaupunginvaltuuston vahvistaman tonttivuokrataksan mukaisesti 5. päättää vuokrasopimuksessa määrätyn rakennusvelvollisuuden täyttämisajan jatkamisesta enintään kahdella vuodella kerrallaan 6. päättää uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 19

44 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 7. päättää vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; 8. päättää poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä 9. päättää poikkeamisesta MRL 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Lisäksi lautakunta on velvollinen tekemään toimialansa asioissa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tekninen lautakunta vastaa toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita sekä ohjaa ja valvoo toimialansa kehittämistä, toteutusta ja arviointia. Teknisen lautakunnan vastuualueet ja johtaminen Teknisen palvelukeskuksen palvelut toteutetaan yhteistyössä eri vastuualueiden toimesta teknisen toimen toimintasäännön mukaisesti. Teknisen palvelukeskuksen johtajana on tekninen johtaja, jonka tehtävänä on teknisen toimialan yleisestä kehittämisestä huolehtiminen Pietarsaaren kaupungissa. Tekniikkapalveluihin kuuluvat seuraavat vastuualueet: - Hallinto ja tilahallinto, jota johtaa tekninen johtaja - kaavoitus, jota johtaa asemakaava-arkkitehti - kunnallistekniikka, jota johtaa kaupungininsinööri - mittaustoiminta, jota johtaa kaupungingeodeetti - ympäristönsuojelu, jota johtaa ympäristönsuojelupäällikkö - rakennusvalvonta, jota johtaa johtava rakennustarkastaja 29 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtävät ja toimivalta Ratkaisuvalta Ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslain ja rakennussuojelulain tarkoittamana rakennusvalvontaviranomaisena kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain, ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain, maastoliikennelain, vesiliikennelain, vesihuoltolain ja muiden lakien tarkoittamana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Ympäristö- ja rakennuslautakunta ratkaisee kohdan 10.1 mukaan lautakunnan tehtäviin kuuluvat asiat sekä 1. päättää poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 momentissa mainituissa tapauksissa. päättää poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 momentissa mainituissa tapauksissa. Lautakunta ei kuitenkaan päätä poikkeamisesta, kun kysymys on: A. uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 20

45 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B B. vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; C. poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai D. poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. 2. ratkaisee rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella 3. päättää yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta ja rauhoituksen lakkauttamisesta luonnonsuojelulain 26 ja 28 :n mukaan 4. päättää aravalain sekä arava-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksi lunastamisesta annetun lain ja muiden aravasäännösten sekä korkotukilakien, korjausavustuslakien, puutteellisen asuinolojen korjaamista koskevan lain, asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain, kiinteistönvälityslain, lastensuojelulain, ulkomaalaislain, valtionavustuslain ja muiden lakien mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä. 5. tehdä poikkeuspäätöksiä viemärin ulkopuolisten talousjätevesien käsittelemisestä ympäristönsuojelulain 27 d mukaisesti. 30 Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät ja toimivalta Sosiaali- ja terveyslautakunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja huolehtii siinä tarkoituksessa mm. sosiaalihuoltolain, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, kansanterveyslain ja muiden em. toimialoja koskevien säännösten mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Ratkaisuvalta Sosiaali- ja terveyslautakunta 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen säännösten mukaan kuuluvat asiat 2. päättää henkilöstö-, yksilö- ja valvontajaostojen sekä suomenkielisen jaoston tehtävistä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat seuraavat palvelualueet: - henkilöstöhallinto, jota johtaa henkilöstöpäällikkö - terveydenhuolto, jota johtaa johtava lääkäri - hoitotyö, jota johtaa hoitotyön päällikkö - sosiaalihuolto, jota johtaa sosiaalihuollon päällikkö - vanhushuolto, jota johtaa vanhushuollon päällikkö ja - ympäristöterveydenhuolto, jota johtaa ympäristöterveydenhuollon päällikkö. 21

46 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 31 Toimielimen yleinen toimivalta Toimielin päättää toimialallaan 1. yksittäistapauksissa helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta 2. toimintojensa tarvitsemien toimitilojen vuokralle tai muuten käytettäväksi ottamisesta sekä hallinnassaan olevien huonetilojen vuokralle tai muuten käytettäväksi antamisesta. Toimielin voi päättää tässä hallintosäännössä sille siirretyn toimivallan siirtämisestä edelleen alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle ellei laista muuta johdu. 32 Pietarsaaren Vesi liikelaitoksen johtokunnan tehtävät ja toimivalta Kuntalain 67 :ssä liikelaitoksen johtokunnalle säädettyjen tehtävien lisäksi johtokunnan tehtävänä on: 1) päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta, 2) hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma sekä tilinpäätös, 3) päättää liikelaitoksen investoinneista; kaupunginvaltuusto vahvistaa liikelaitoksen investointien tason vuosittain talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä, 4) päättää lainan ottamisesta liikelaitosta varten; lainanotto tapahtuu kaupungin kautta, 5) päättää liikelaitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista, jäljempänä säädetyn lisäksi, 6) valvoa liikelaitoksen etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella, 7) päättää vesihuoltolain tarkoittamasta liikelaitoksen toiminta-alueesta, 8) päättää yksityisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta, 9) päättää vesihuoltopalvelujen yleisistä sopimus- ja toimitusehdoista, 10) päättää vesihuoltopalveluista perittävistä maksuista ja hinnoitteluperusteista, 11) päättää hankinnoista ja urakoista valtuuston vahvistamien periaatteiden mukaisesti, 12) päättää osakkuudesta tehtäväalueen yhtiöissä ja yhteisöissä sekä näitä koskevien yhtiöasiakirjojen hyväksymisestä, 22

47 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 13) päättää asiakkaiden kanssa tehtävistä erityssopimuksista, 14) päättää toimintaan liittyvien harkinnanvaraisten avustusten jakoperusteista, 15) päättää kiinteän omaisuuden hankinnasta valtuuston vahvistamissa rajoissa, 16) päättää yleissuunnitelmista ja rakennusten pääpiirustuksista, 17) päättää toimitusjohtajan tehtävien hoidosta tämän esteellisenä tai tilapäisesti poissa ollessa sekä päättää toimitusjohtajan sijaisesta tarvittaessa, 33 Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta Valtuuston asiakirjoja koskevat tietopyynnöt ratkaisee hallintojohtaja. Toimielin voi päättämässään laajuudessa siirtää asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 34 Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamista kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Asian ottamista lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan toimialan johtava viranhaltija. 35 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kaupungin viranomaisen on neljän (4) päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei oteta sen lisäksi mitä kuntalain 92 :n 5 mom. määrätään henkilöstöasioita, jotka koskevat vuosiloman myöntämistä sellaisen virkavapauden ja työloman myöntämistä, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus. virkamatkamääräyksen antamista henkilöstön määräämistä tarvittavaan lisä-, yli- ja lauantaityöhön sekä varallaoloon tilapäisen tai määräaikaisen henkilöstön palkkaamista määrärahojen puitteissa. 6 LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 36 Kaupunginhallituksen yleistoimivalta henkilöstöasioissa 23

48 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä, toimivalta on kaupunginhallituksella. 37 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Kaupunginvaltuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Henkilöstöjaosto päättää virkanimikemuutoksista, virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi ja työsuhteen muuttamisesta virkasuhteeksi. 38 Kelpoisuusvaatimukset Kaupunginjohtajan, toimialajohtajien sekä konsernihallinnon vastuualuejohtajien kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Muilta osin kelpoisuudesta päättää kaupunginhallitus tai lautakunta vakanssin perustamisen yhteydessä. Kelpoisuusehtojen täydentämisestä ja muuttamisesta päättää kaupunginhallitus tai lautakunta. Virkasuhteeseen ottava viranomainen voi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusehdoista riippumatta. 39 Haettavaksi julistaminen Viran tai virkasuhteen julistaa haettavaksi virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen. Kun virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen on valtuusto viran tai virkasuhteen julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus. 40 Palvelussuhteeseen ottaminen Kaupungin henkilöstö valitaan kaupungin palvelukseen seuraavalla tavalla: Kaupunginvaltuusto päättää kaupunginjohtajan valinnasta Kaupunginhallitus päättää toimialojen johtajien (tekninen toimi ja sivistystoimi) valinnasta konsernihallinnon vastuualuejohtajien ja johtavien viranhaltijoiden valinnasta Liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitosjohtajan valinnasta ja liikelaitoksen johtavien viranhaltijoiden ja esimiesasemassa olevien työntekijöiden valinnasta Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 24

49 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B sosiaali- ja terveysjohtajan valinnasta Lautakunta päättää Kyseisen toimialan johtavien viranhaltijoiden ja esimiesasemassa olevien työntekijöiden valinnasta Ruotsinkielinen ja suomenkielinen koulujaosto päättää Vakituiseen työ- tai virkasuhteeseen palkattavien opettajien valinnasta Toimialajohtaja, vastuualueen johtaja, tulosyksikön päällikkö sekä liikelaitoksen johtaja päättää muista oman yksikön virka- ja työsuhteeseen otettavan henkilöstön valinnasta. 41 Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. Valtuuston ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa kuitenkin kaupunginhallitus. Ehdollisen valintapäätöksen raukeamisen toteaa päätöksellään palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. 42 Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkua Jos haettavana olleeseen virkaan tai virkasuhteeseen valittu irtisanoutuu ennen virantoimituksen alkamista, eikä varalle ole valittu ketään, voidaan viranhaltija valita niiden virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden joukosta, jotka ilmoittavat hakemuksensa olevan edelleen voimassa. 43 Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Kaupunginjohtaja, konsernihallinnon vastuualuejohtaja, toimialajohtaja ja liikelaitosjohtaja ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat, jotka hänellä on oikeus delegoida alaiselleen henkilökunnalle: myöntävät vuosiloman myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus myöntävät harkinnanvaraisen palkattoman virkavapauden ja työloman voimassaolevan kaupunginhallituksen erikseen vahvistaman ohjeen mukaan antavat alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virkamatkamääräyksen matkustusohjeessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa 25

50 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä. Harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat myöntää sama viranomainen, joka on päättänyt virka- tai työsuhteeseen ottamisesta. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapaan. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta. 44 Virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen Virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamisen periaatteista päättää kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto. 45 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisen viranhaltijalain 24 :n nojalla päättää viranomainen, jolla on toimivalta molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Jos toimivalta on eri viranomaisilla, siirtämisestä päättää henkilöstöjaosto. 46 Sivutoimet ja kilpaileva toiminta Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää se, joka on valinnut henkilön virkaan tai toimeen. Niissä tapauksissa, jolloin sivutoimi ei edellytä työajan käyttöä, viranhaltija tekee ilmoituksen työnantajalle. Viranhaltijaa koskevasta sivutoimiluvasta ja kilpailevasta toiminnasta on säädetty laissa kunnallisesta viranhaltijasta 304/ Työsopimussuhteessa oleva työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. 47 Virantoimituksesta pidättäminen Kunnallisen viranhaltijalain 48 :n mukaan valtuusto päättää kaupunginjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä. Valtuuston puheenjohtaja voi ennen valtuuston kokousta päättää kaupunginjohtajan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. Kaupunginjohtaja tai palvelussuhteeseen ottava viranomainen päättää muun kuin kaupunginjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä. 48 Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Virkasuhteen ja työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää palvelusuhteeseen ottava viranomainen tai viranhaltija. 49 Lomauttaminen Kaupunginhallitus päättää henkilöstön lomauttamisen periaatteista. Viranhaltijan ja työntekijän lomauttamisesta toistaiseksi tai määräajaksi päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. 26

51 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 50 Palvelussuhteen päättyminen Palvelussuhteen purkamisesta koeajalla, irtisanomisesta, purkamisesta ja purkautuneena pitämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. Viranhaltijan ilmoitus virkasuhteesta irtisanoutumisesta ja työntekijän ilmoitus työsuhteesta irtisanoutumisesta saatetaan palvelussuhteen ottamisesta päättäneen viranomaisen tietoon. 7 LUKU ASIAKIRJAHALLINNON JÄRJESTÄMINEN 51 Kaupunginhallituksen asiakirjahallinnon tehtävät Kaupunginhallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty kaupungin eri tehtävissä sekä 1. vastaa hyvän tiedonhallintatavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteuttamisesta, 2. antaa tarkemmat määräykset asiakirjahallinnon hoitamisesta ja asiakirjahallinnon johtavan viranhaltijan, toimialojen sekä toimialojen asiakirjahallinnosta vastaavien henkilöiden tehtävistä 3. nimeää kaupungin arkistonmuodostajat, rekisterinpitäjät ja arkistotoimen hoitajan. 52 Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät Asiakirjahallintoa johtava viranhaltija johtaa kaupunginhallituksen alaisena asiakirjahallintoa ja vastaa kaupungin pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista sekä 1. vastaa kaupunginhallituksen asiakirjahallinnon viranomaistehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta 2. ohjaa ja kehittää asiakirjahallintoa osana kaupungin tiedonhallintaa 3. hyväksyy kaupungin tiedonohjaussuunnitelman Arkistotoimesta ja arkistotoimen hoitajan tehtävistä annetaan tarkempia ohjeita kaupungin arkisto-ohjeessa, jonka hyväksyy kaupunginhallitus. 53 Kaksikielisyys kaupungin toiminnassa Kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava kielilain säännösten mukaisesti eri kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kaupungin palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän omalla kielellään kaikilla kaupungin tehtäväalueilla. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä on määrätty Pietarsaaren kaupungin kielimääräyksissä. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien, jaostojen ja johtokuntien esityslistat ja pöytäkirjat laaditaan sekä ruotsiksi että suomeksi. 27

52 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B II OSA TALOUS JA VAL- VONTA 28

53 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 8 LUKU TALOUDENHOITO 54 Talousarvio ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot, liikelaitoksen talousarvion sitovat erät ja liikelaitoksen sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Lisäksi valtuusto päättää talousarvion määräraha- ja tuloarvio brutto- tai nettomääräisistä periaatteista. 55 Talousarvion täytäntöönpano Kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Kaupunginhallitus voi talousarvion yhteydessä hyväksyä erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. 56 Toiminnan ja talouden seuranta Toimielimet seuraavat talousarvion toteutumista ainakin neljännesvuosittain. Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla. 57 Talousarvion sitovuus Talousarviosta päättäessään valtuusto määrittelee, mitkä ovat valtuuston sitovina hyväksymät toiminnan tavoitteet. Valtuusto voi päättää muutoksista talousarvioon talousarviovuoden aikana. Talousarvion sitovia eriä ovat valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Toimielimellä on valtuutus käyttää sille talousarviossa osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen. Toimielin ei saa ylittää sille talousarviossa osoitettua määrärahaa. Toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, jos toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavutetaan tai määrärahan käyttötarkoitus muutoin toteutuu. 58 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle siten, että valtuusto ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Talousarvio- vuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen valtuustolle ei voi enää tehdä talousarvion muutosehdotusta. 29

54 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnan tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteiden tai tuloarvion muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutukset määrärahoihin. Liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitoksen johtokuntatasoisten sitovien tavoitteiden muutoksista. Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden muutoksista päättää valtuusto. Talousarviopoikkeamista, joita ei ole hyväksytty talousarviomuutoksina valtuustossa, on annettava selvitys toimintakertomuksessa. 59 Poistosuunnitelman hyväksyminen Valtuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet. Kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 60 Rahatoimen hoitaminen Kunnan rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen. Valtuusto päättää kunnan kokonaisvarallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Kaupunginhallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen valtuuston hyväksymiä periaatteita. Rahatoimen käytännön hoitamisesta vastaa talousjohtaja. 61 Maksuista päättäminen Valtuusto päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Kaupunginhallitus päättää tarkemmin maksujen perusteista ja euromääristä. Kaupunginhallitus voi siirtää maksuista päättämiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle. 62 Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut Pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Jos tiedon esille hakeminen vaatii erityistoimenpiteitä, tiedonhausta peritään kiinteä perusmaksu, joka porrastetaan haun vaativuuden mukaan. Kopiosta ja tulosteesta peritään tällöin kiinteän perusmaksun lisäksi sivukohtainen maksu. Kaupunginhallitus päättää tarkemmin asiakirjojen antamisesta perittävien maksujen perusteista ja euromääristä. 30

55 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 9 LUKU ULKOINEN VALVONTA 63 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja siten, että tarkastuslautakunta huolehtii kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä kuntalain mukaisesta arvioinnista ja tilintarkastaja vastaa ulkoisesta tarkastuksesta. Sisäinen valvonta on osa johtamista. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. 64 Tarkastuslautakunnan kokoukset Tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tilin- tarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on läsnäolovelvollisuus lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Tarkastuslautakunnan päätökset tehdään ilman viranhaltijaesittelyä puheenjohtajan selostuksen pohjalta. 65 Tarkastuslautakunnan tehtävät, toimivalta ja raportointi Sen lisäksi mitä kuntalain 121 :ssä säädetään, tarkastuslautakunnan tehtävänä on 1. Seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2. Huolehdittava, että arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. 66 Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät Tarkastuslautakunta valvoo kuntalain 84 :ssä tarkoitetun sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja huolehtii sidonnaisuusrekisterin julkisten tietojen julkaisemisesta kunnan verkkosivuilla. Tarkastuslautakunnan on saatettava sidonnaisuusilmoitukset valtuustolle kerran vuodessa. 67 Tilintarkastusyhteisön valinta 31

56 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Tilintarkastusyhteisö valitaan enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Kaupungin tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kaupungin tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä. 68 Tilintarkastajan tehtävät Tilintarkastajan tehtävistä säädetään kuntalain 123 :ssä. 69 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan kanssa. 70 Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi 71 Tilivelvolliset 10 LUKU Tilintarkastuskertomuksesta säädetään kuntalain 125 :ssä. Tilintarkastaja ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä kaupunginhallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Tilintarkastaja raportoi tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnan määräämällä tavalla. Tilintarkastuskertomuksessa otetaan kantaa vastuuvapauden myöntämiseen tilivelvollisille. Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet sekä asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Laki ei vaadi tilivelvollisten viranhaltijoiden määrittelemistä ennakolta. Viime kädessä tilintarkastuskertomuksen antava tilintarkastaja harkitsee, ketkä ovat muistutuksen kohteena olevia tilivelvollisia. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA 72 Kaupunginhallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, sekä 1. hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat, 2. valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti sekä 3. antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen konsernival- 32

57 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B vonnasta ja merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Arvioi ja kehittää kaupunkikonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. 4. Arvioi kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tasoa ja kehittämistarpeita. 73 Lautakunnan ja johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Lautakunta ja johtokunta vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoivat kaupunginhallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 74 Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Kaupunginjohtaja, liikelaitoksen johtaja sekä toimialojen ja vastuualueiden johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta toimialallaan ja tulosalueellaan, ohjeistavat alaisiaan toimintayksiköitä sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. 75 Sisäisen tarkastuksen tehtävät Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut voidaan määritellä kaupunginhallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. 33

58 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B III OSA VALTUUSTON TOIMINTA 34

59 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 11 LUKU VALTUUSTON TOIMINTA 76 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Valtuustossa on kaksi (2) varapuheenjohtajaa (ensimmäinen ja toinen vara- puheenjohtaja). Valtuusto valitsee kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan puheen- johtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Valtuuston kokousten sihteerinä toimii hallintojohtaja. 77 Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä valtuustotyöskentelyä varten. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuuston puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus. Kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen on allekirjoitettava ilmoitus. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Valtuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopimaton. Puolueen valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolueen valtuustoryhmän nimeen. 78 Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa 79 Istumajärjestys Valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuuston puheenjohtajalle valtuustoryhmään liittymisestä ja siitä eroamisesta. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. 12 LUKU VALTUUSTON KOKOUKSET 80 Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous 35

60 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 81 Kokouskutsu 82 Esityslista Valtuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- ja äänestysjärjestelmää. Kokouskutsun antaa valtuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai velvollisuus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kunnan verkkosivuilla. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta. Esityslistat lähetetään myös jokaisen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan kahdelle ensimmäiselle varavaltuutetulle. Valtuuston esityslista liitteineen laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. 83 Sähköinen kokouskutsu Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali lähetetään sähköisesti. Tällöin kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä. 84 Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kaupungin verkkosivuilla Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Ennen julkaisemista verkkosivuilla esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Erityisestä syystä verkossa julkaistavalta esityslistalta voidaan poistaa yksittäinen kokousasia. 85 Jatkokokous Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta. 86 Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä valtuuston puheenjohtajalle ja kaupunginkansliaan. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille. Valtuutetun, joka on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteellisyydestä valtuuston puheenjohtajalle tai sihteerille. 36

61 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Kaupunginkanslia kutsuu varavaltuutetun kokoukseen noudattaen heidän sijaantulojärjestystään. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. 87 Läsnäolo kokouksessa Kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Kaupunginhallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu. Valtuusto päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. 88 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan istumajärjestyksessä tai sähköistä järjestelmää käyttäen. Todettuaan läsnä olevat valtuutetut puheenjohtaja toteaa onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Nimenhuudon jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohtajalle. Kun varavaltuutettu osallistuu kokoukseen ja asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan valtuutettu saapuu kesken kokoukseen, tulee valtuutettu välittömästi varavaltuutetun tilalle. Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvittaessa todeta uudelleen läsnäolijat. Mikäli puheenjohtaja toteaa valtuuston menettäneen päätösvaltaisuuden, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 89 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa säädetään kuntalain 102 :ssä. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 90 Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. 37

62 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 91 Tilapäinen puheenjohtaja 92 Esteellisyys Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava paikaltaan. Jos asia käsitellään suljetussa kokouksessa, esteellisen henkilön on poistuttava kokouksesta. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava paikaltaan. Henkilö, jonka esteellisyyden valtuusto ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolain 29 :ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa. Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan. 93 Asioiden käsittelyjärjestys 94 Puheenvuorot Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on kaupunginhallituksen ehdotus tai, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muut- tanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla, sähköistä järjestelmää käyttäen tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä; 2. puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään kyseisen toimielimen valmistelemaa asiaa sekä 3. repliikki- tai kannatuspuheenvuoron. 38

63 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Kokouksen kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta. Yksittäisen puheenvuoron pituus on enintään 10 minuuttia. Valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuoroja mainittu aikarajoitus ei koske. 95 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteluun tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään 8 valtuutetuista pyytää asian pöydällepanoa. Muissa tapauksissa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. 96 Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Tämän jälkeen puheenjohtajan on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. 97 Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen valtuuston päätökseksi. Jos puheenjohtaja toteaa valtuuston yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen valtuuston päätökseksi. 98 Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen. 99 Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestys toimitetaan sähköisesti/äänestyskoneella/nimenhuudolla tai valtuuston päättämällä muulla tavalla. Äänestys toimitetaan avoimesti. Jos äänestykseen otettavia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjohta- 39

64 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B ja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan: 1. ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2. jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä. 3. jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. 100 Äänestyksen tuloksen toteaminen Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus tai yksimielisyys, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 101 Toimenpidealoite (toivomusponsi) Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toimenpidealoitteen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 102 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Valtuuston pöytäkirjaan sovelletaan, mitä pöytäkirjan laatimisesta määrätään 139 :ssä. Valtuusto valitsee jokaisessa kokouksessa kaksi valtuutettua tarkastamaan kokouksesta laaditun pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkasteta kokouksessa. Pöytäkirja laaditaan suomen ja ruotsin kielellä. 103 Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenille Valtuuston pöytäkirja ja siihen liitetty valitusosoitus pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä säädetään. 13 LUKU ENEMMISTÖVAALI JA SUHTEELLINEN VAALI 40

65 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 104 Vaaleja koskevat yleiset määräykset Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, varsinaisen ja henkilökohtaisen varajäsenen muodostamat ehdokasparit on hyväksyttävä ennen vaalia. Enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjän on taitettava äänestyslippu siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä. Äänestysliput sekä arvonnassa käytetyt liput on säilytettävä vaalipäätöksen lainvoimaisuuteen saakka. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, liput on säilytettävä suljetussa kuoressa. 105 Enemmistövaali Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja. Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa yhden äänen ja kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. 106 Valtuuston vaalilautakunta Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. 107 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan tai ehdokasparin nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Vähintään kahden valtuutetun on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa listan valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 112 :ssä tarkoitetut oikaisut. 108 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava 41

66 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 109 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa todetaan virheitä, annetaan asiamiehelle tilaisuus korjata virheet vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. 110 Ehdokaslistojen yhdistelmä Ehdokaslistojen oikaisuja varten varatun määräajan päätyttyä vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä annetaan valtuutetuille tiedoksi ja luetaan ääneen valtuustolle. 111 Suhteellisen vaalin toimittaminen Äänestyslippuun merkitään sen ehdokaslistan numero, jolle ääni annetaan. Valtuutetut antavat nimenhuudon määräämässä järjestyksessä valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippunsa. 112 Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen 14 LUKU Valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja ilmoittaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kuntavaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka toteaa vaalin tuloksen valtuustolle. VALTUUTETUN ALOITE- JA KYSELYOIKEUS 113 Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 42

67 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Valtuusto päättää luetteloon merkityn aloitteen raukeamisesta tai sen valmistelun jatkamisesta. Jos valtuusto on päättänyt valmistelun jatkamisesta, se vahvistaa määräajan, johon mennessä valtuuston on käsiteltävä aloite. Valtuuston on käsiteltävä sen toimikauden aikana tehdyt aloitteet ennen toimikauden päättymistä, minkä jälkeen ne katsotaan automaattisesti rauenneiksi. Toimikauden kolmen viimeisen kuukauden aikana ei saa tehdä aloitteita. 114 Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys 115 Kyselytunti Yksi tai useampi valtuutettu voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevassa asiassa. Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka pidetään kuuden (6) viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä, tai ilmoitettava silloin syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. Valtuutetuilla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kahden (2) minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaa kohdistuvia kysymyksiä kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta, jollei valtuusto toisin päätä. Kyselytunti on julkinen ja järjestetään tarvittaessa. Kysymys on toimitettava kirjallisena kaupunginkansliaan viimeistään neljätoista (14) päivää ennen valtuuston kokousta. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. 43

68 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B IV OSA PÄÄTÖKSENTEKO- JA HAL- LINTOMENETTELY 44

69 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 15 LUKU KOKOUSMENETTELY 116 Määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielinten kokouksissa sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. Luvun määräyksiä noudatetaan toissijaisina hallintosäännön muihin lukuihin nähden, jollei erikseen ole toisin määrätty. 117 Toimielimen päätöksentekotavat Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Toimielin voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksenteko- menettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). Kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla. 118 Kokousaika ja paikka 119 Kokouskutsu Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksentekotapaa noudatetaan kunkin asian kohdalla. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus. Kokouskutsu lähetetään, mikäli mahdollista kolme (3) päivää ennen kokousta. 45

70 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 120 Sähköinen kokouskutsu Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali lähetetään sähköisesti. Tällöin kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä. 121 Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kaupungin verkkosivuilla 122 Jatkokokous Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen päätöksentekotavasta. 123 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, mikäli hän ei pääse kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn. 124 Läsnäolo kokouksessa Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus - valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla kaupunginhallituksen kokouksessa kuntalain 18.2 :n mukaan sekä - kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla muiden toimielinten kokouksessa, ei kuitenkaan tarkastuslautakunnan eikä valtuuston tilapäisen valiokunnan kokouksessa eikä vaalilaissa säädettyjen vaalitoimielinten kokouksissa. Toimielin päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. Toimielin voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntija voi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti. 125 Kaupunginhallituksen edustaja muissa toimielimissä Kaupunginhallitus voi alla olevin rajoituksin määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakuntaan, valtuuston tilapäiseen valiokuntaan eikä vaalilaissa säädettyihin vaalitoimielimiin. 126 Kokouksen julkisuus 46

71 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalain 101 :ssä. 127 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 128 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 129 Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa ja toimielimen jäsenen puheenvuoroista säädetään kuntalain 102 :ssä. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. 130 Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely 131 Esittely 132 Esteellisyys Toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos esittelijän ehdotus on asian palauttaminen valmisteltavaksi, toimielin voi ratkaista asian päätöksellään vain perustellusta syystä. Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Vaalilaissa säädetyissä vaalitoimielimissä asiat päätetään kuitenkin puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Esittelijä vastaa esittelemiensä kokousasioiden asianmukaisesta valmistelusta ja on velvollinen tekemään toimielimelle päätösehdotuksen. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Toimielin voi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta. Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava kokouksesta. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteelli- 47

72 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B syys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistut- tava kokouksesta. Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolain 29 :ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa. Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan. 133 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai joki muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu. 134 Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Puheenjohtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu. 135 Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi. Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi. 136 Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen. 137 Äänestys ja vaali Äänestykseen sovelletaan muilta osin, mitä 12 luvussa määrätään äänestysmenettelystä valtuustossa. Vaalin toimittamista koskevat määräykset ovat 13 luvussa. 138 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa toimielimen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja 48

73 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin: Järjestäytymistietoina toimielimen nimi merkintä käytetyistä päätöksentekotavoista kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset kokouspaikka läsnä- ja poissaolleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Asian käsittelytietoina asiaotsikko selostus asiasta esittelijän päätösehdotus esteellisyys ja perustelut tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos asiassa tehty päätös eriävä mielipide Muuna tietoina salassapitomerkinnät puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän varmennus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset sekä muutoksenhakukiellot. Toimielimen pöytäkirjan sisältöä koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemissä päätöksissä. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita pöytäkirjan laatimisesta. Ennen pöytäkirjan julkaisemista kaupungin verkkosivuilla pöytäkirjasta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. 139 Päätösten tiedoksianto kaupungin jäsenille Kaupunginhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä tarkemmin säädetään. 49

74 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi kaupungin jäsenille, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Kaupunginhallitus antaa ohjeet salassapito- ja tietosuojavelvoitteiden huomioon ottamisesta annettaessa päätöksiä tiedoksi yleisessä tietoverkossa. Lautakunta voi antaa tarkentavaa ohjeistusta omalla toimialallaan. 16 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 140 Aloiteoikeus Kaupungin asukkaalla sekä kaupungissa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa. Aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot. 141 Aloitteen käsittely Aloitteen käsittelee se kaupungin viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Jos toimivaltainen viranomainen on toimielin, aloitteista ja aloitteiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä on annettava toimielimelle tieto jäljempänä määrätyllä tavalla. Kaupunginhallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty. Muun toimielimen kuin valtuuston toimivaltaan kuuluvista aloitteista on annettava tieto toimielimelle niiden päättämällä tavalla. Toimielin voi samalla päättää, mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä. Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kaupungin asukkaista, aloite on kuuden kuukauden kuluessa vireille tulosta otettava toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi. 142 Aloitteen tekijälle annettavat tiedot Aloitteen tekijälle on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä aloitteen saapumisesta, missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelyssä. Sen jälkeen kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin. 143 Asiakirjojen allekirjoittaminen Kaupungin puolesta tehtävät sopimukset, sitoumukset ja kirjelmät allekirjoittaa 50

75 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B kaupunginjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja, talousjohtaja tai kaupunginlakimies, jollei kaupunginhallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien viralliset otteet allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä. Sähköinen ote on riittävä. Lautakunnan ja muun toimielimen päättämät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoitetaan lautakunnan / toimielimen päättämällä tavalla. 144 Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen Todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta vastaanottaa kaupunginjohtaja, hallintojohtaja tai kaupunginlakimies sekä näiden valtuuttama viranhaltija. Todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta lautakunnan toimialalla vastaanottaa lautakunnan toimialan johtava viranhaltija. 51

76 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B V OSA LUOTTAMUSHENKILÖI- DEN PALKKIOSÄÄNTÖ 52

77 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 17 LUKU PALKKIOSÄÄNTÖ 145 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa tämän säännön mukaisesti. 146 Kokouspalkkiot 1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot: 2. kaupunginvaltuusto ja sen valiokunnat, kaupunginhallitus sekä tarkastus- lautakunta lauta- ja johtokunnat, näiden osastot ja jaostot, kaupunginhallituksen jaostot sekä toimikunnat edellä mainittujen toimielinten järjestämät informaatiotilaisuudet, seminaarit ja iltakoulut 50 Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 prosentilla korotettuna. Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan osallistumisesta kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokouksiin sama palkkio kuin kaupunginhallituksen jäsenelle. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle maksetaan osallistumisesta valtuuston ja sen valiokunnan kokouksiin sama palkkio kuin valtuuston jäsenelle. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen määräyksestä lautakunnan tai johtokunnan kokoukseen osallistuvalle kaupunginhallituksen muulle jäsenelle maksetaan sama palkkio kuin lautakunnan tai johtokunnan jäsenelle. Jos kokous kestää yli kolme tuntia, korotetaan tämän pykälän mukaisia puheenjohtajan ja jäsenen peruspalkkioita 50 %:lla jokaiselta alkavalta tunnilta, jonka luottamushenkilö yli kolmen tunnin on kokouksessa saapuvilla. 147 Samana päivänä pidetyt kokoukset ja pöytäkirjan tarkistuksesta maksettava palkkio Mikäli sama toimielin joko kokonaisuudessaan tai osastona taikka jaostona kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kahta tuntia. 53

78 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B Mikäli sama toimielin joko kokonaisuudessaan tai osastona taikka jaostona kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kaksi tuntia. Milloin uuden kokouksen alkaessa edellisen kokouksen päättymisestä ei ole kulunut vähintään kahta tuntia, mutta kokoukset yhteensä kestävät yli kolme tuntia, maksetaan palkkio soveltaen, mitä edellä 2 :n 6 momentissa on määrätty. Mikäli toimielimen pöytäkirja tarkistetaan erillisessä toimituksessa, maksetaan siitä palkkio, joka on 25 % yksinkertaisesta kokouspalkkiosta. 148 Vuosipalkkiot Kokouksen ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan jäljempänä oleville luottamushenkilöille kokouspalkkion lisäksi seuraavat vuosipalkkiot: Valtuuston puheenjohtaja 4000 euroa Valtuuston varapuheenjohtajat 1500 euroa Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 5000 euroa Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja 4000 euroa Kaupunginhallituksen muu jäsen, sivistyslautakunnan, teknisen lautakunnan sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtajat 1500 euroa Muun lautakunnan, jaoston ja johtokunnan (ja muun hallituksen) puheenjohtajat 600 euroa Milloin tässä pykälässä mainittu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen oikeutensa vuosipalkkioon lakkaa, kun este on yhtäjaksoisesti jatkunut kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta varapuheenjohtajalla tai varajäsenellä on oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta. Edellytyksenä tässä pykälässä mainitun vuosipalkkion maksamiselle on kuitenkin se, että kyseinen lautakunta, jaosto tai johtokunta on kalenterivuoden aikana pitänyt vähintään 3 kokousta. 149 Vaalilautakuntien palkkiot Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajalle, sihteerille ja jäsenelle maksetaan kultakin toimituspäivältä seuraavan suuruiset palkkiot, joihin sisältyy palkkio vaalitoimituksen päätyttyä suoritettavasta laskentatehtävästä: Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja -toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja - toimikunnan muu jäsen 250 euroa 200 euroa Toimituspäiviä edeltävistä ja niitä seuranneista kokouksista maksetaan tämän 54

79 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B säännön 147 :n mukaisesti määräytyvä lautakunnan jäsenen palkkio. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkion lisäksi kokousten ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä vaalikohtainen palkkio, joka on sama kuin tämän säännön 149 :n mukaan muiden lautakuntien puheenjohtajan palkkio. 150 Luottamushenkilö-sihteerin palkkio Sihteerinä toimineelle toimielimen luottamushenkilölle, jolle ei makseta vuosipalkkiota tai muuta erityiskorvausta sihteerin tehtävien hoitamisesta, maksetaan asianomaisen toimielimen jäsenen kokouspalkkio 100 %:lla korotettuna 151 Toimituspalkkio Luottamushenkilö, joka nimettynä muuhun kuin tässä säännössä tarkoitettuun kokoukseen, neuvotteluun tai toimitukseen edustaa kaupunkia tai valvoo toimialaansa, saa toimeksiannon antaneen toimielimen jäsenen kokouspalkkiota vastaavan suuruisen toimituspalkkion ilman 150 :n 6 momentin mukaista korotusta, jollei kaupunginhallitus erityisessä tapauksessa toisin päätä. Sellaisista luottamustehtävistä, joita ei ole mainittu tässä säännössä, valtuusto määrää tarvittaessa palkkiot erikseen. Kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen luottamushenkilöille määräämästä erityistehtävästä voidaan suorittaa palkkiota kaupunginhallituksen harkinnan mukaan. 152 Ansionmenetyskorvaus Luottamushenkilölle maksetaan korvaus ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Kaupunki maksaa luottamushenkilölle tai tämän työnantajan kanssa tehdyn erillisen sopimuksen mukaan todellisen ansionmenetyksen henkilösivukuluineen. Saadakseen korvauksen luottamushenkilön tulee esittää ansionmenetyksen osalta työnantajan todistus ja hyväksyttävä selvitys kustannuksista. Työnantajan todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustehtävän hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selitys ansionmenetyksestään ja luottamustoimen johdosta aiheutuneista kustannuksista. 55

80 36, YRL :30 / :s bilaga: YRL B 153 Matkakustannusten korvaaminen Luottamushenkilön oikeudesta saada luottamustehtävän hoitamisesta johtuen matkakustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa, kurssipäivärahaa ja korvausta ulkomaille tehdystä virkamatkasta sekä korvausten saamisessa noudatettavasta menettelystä ovat soveltuvin osin voimassa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen määräykset. Matkakustannusten korvaaminen edellyttää, että tilaisuus on kaupungin järjestämä ja/tai siihen on erikseen määräys. Luottamushenkilön omalla autolla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla taikka yleisillä kulkuneuvoilla tekemästä kokousmatkasta suoritetaan matkakustannusten korvausta kulloinkin voimassa olevan virkaehtosopimuksen mukaan kuitenkin siten, että korvausta ei suoriteta viiden (5) km pituisesta yhteen suuntaan tapahtuneesta tai sitä lyhyemmästä matkasta. Hallintosääntö kumoaa seuraavat johtosäännöt ja säännöt: Pietarsaaren kaupungin hallintosääntö Talous- ja tilintarkastussääntö Pietarsaaren kaupunginvaltuuston työjärjestys Luottamushenkilöiden matkustus- ja palkkiosääntö Pietarsaaren kaupungin arkistosääntö Pietarsaaren Veden johtosääntö 56

81 37, YRL :30 TV: 83/2017 LAUSUNTO KOSKIEN ASEMAAVAA, JOKA MUODOSTAA KATU-, LIIKENNE- JA VIRKISTYSALUEITA KAAVOITTAMATTOMILLE MAA-ALUEILLE PIE- TARSAAREN KIRKONKYLÄSSÄ 401 JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLE KORTTELIA 6 (VARIKKOALUE) PIETARSAAREN KAUPUN- GINOSASSA 38, TAPANINNIEMI Liite 37 A: Tekninen lautakunta, lausuntopyyntö Liite 37 B: Asemakaavakartta Liite 37 C: Asemakaavaselostus Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on järjestää uusi kulkuyhteys suoraan Pietarsaaren Ohikulkutielle. Tie ohjaa liikenteen Tapaninniemen varikkoalueelle. Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta muita muutoksia kuin, että alueelle rakennetaan uusi katu, josta on yhteys Ohikulkutielle. Asemakaavan sisältö vastaa muutoin nykytilannetta. Metsikkö katualueen ja asuntoalueen välissä on merkitty lähivirkistysalueeksi VL-1. Kaavamerkintä teollisuusrakennusten alue (TT), jota käytetään varikkona, muutetaan yhdyskuntateknisiä huoltoa palvelevien varikkojen korttelialueeksi (ET-1), jolloin merkintä vastaa korttelialueen todellista käyttötarkoitusta. Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Ympäristö- ja rakennuslautakunta ilmoittaa, ettei lautakunnalla ole huomautuksia asemakaavaehdotukseen.

82 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A Lausuntopyyntö

83 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite A Lausuntopyyntö

84 , YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite B: Asemakaavakartta 4: JAKOBSTAD : :21 38K7 PIETARSAARI :43 4: Gammelklockarsvägen K3 Vanhalukkarintie : :0 rp10 6: VL-1 LT ET-1 OMRÅDE FÖR NÄRREKREATION, VARS SKOGSTYP UTGÖR ETT VIKTIGT FÖREKOMSTOMRÅDE FÖR FLYGEKORRE. OMRÅDET SKALL SKÖTAS SPECIELLT AVSEDD FÖR FLYGEKORRARNAS ANVÄNDNING SOM EKOKORRIDOR OCH LIVSMILJÖ. Lähivirkistysalue, jonka metsätyyppi muodostaa tärkeän esiintymisalueen liito oraville. Alue tulee hoitaa erityisesti liito oravien käyttöön tarkoitettuna ekokäytävänä ja elinympäristönä. OMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG. Yleisen tien alue. KVARTERSOMRÅDE FÖR DEPÅER SOM BETJÄNAR SAMHÄLLSTEKNISK FÖRSÖRJNING. PÅ KVARTERSOMRÅDET FÅR UPPFÖRAS LAGER OCH MASKINHALLAR SAMT BYGGNADER SOM RYMMER SERVICEUTRYMMEN, ARBETSRUM OCH SOCIALE URTYMMEN. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien varikkojen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa varastoja ja konesuojia sekä huoltotiloja ja työhuoneita käsittäviä rakennuksia sosiaalitiloineen. LINJE 3 M UTANFÖR PLANEOMRÅDETS GRÄNS. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. STADSDELSGRÄNS. Kaupunginosan raja. ET-1 SKÄRSKILDA BESÄMMELSER: ERITYISMÄÄRÄYKSET: KVARTERSOMRÅDET FÅR HA ENDAST EN IN OCH UTFART FÖR TUNGA FORDON OCH DEN SKALL PLACERAS MOT STAFFANSNÄS SERVICEVÄGEN. MOT VÄGMÄSTAREVÄGEN OCH STAFFANSNÄSVÄGEN FÅR IN OCH UTFARTER AVSEDDA FÖR PERSONALENS OCH KUNDERNAS LÄTTA FORDON PLACERAS; IN OCH UTFARTERNA FÅR VARA HÖGST 4 METER BREDA. KVARTERSOMRÅDETS TOMTDELAR MOT VÄGMÄSTAREVÄGEN, STAFFANSNÄSVÄGEN OCH GAMLAKLOCKARSVÄGEN BÖR PLANTERAS MED EN MINST 5 METER BRED PLANTERINGSREMSA. KVARTERSOMRÅDETS TOMTDELAR SOM ANVÄNDS FÖR ÖPPEN LAGRING BÖR SKYDDAS FÖR INSYN MOT GRANNTOMTER OCH GATUOMRÅDEN MED ETT TÄTT STAKET ELLER BUSKAGE. Korttelialueella saa olla vain yksi ajoneuvoliittymä raskasta kalustoa varten ja se on liitettävä Tapaninniemen huoltotiehen. Tiemestarintiehen ja Tapaninniementiehen saa liittää henkilökunnan ja asiakkaiden kevyille ajoneuvoille tarkoitettuja ajoneuvoliittymiä joiden kulkuaukko saa olla enintään 4 metriä leveä. Korttelialueen Tiemestarintien, Tapaninniementien ja Vanhalukkarintien puoleiset tontinosat on istutettava katualuetta vasten vähintään 5 metrin leveällä istutuskaistaleella. Korttelialueen avovarastoimiseen käytettävät tontinosat on näkösuojattava naapuritontteja ja katualueita vasten umpiaidalla tai tiheällä pensasistutuksilla :1 STAFFANSNÄS SERVICEVÄG 5268 TAPANINNIEMEN HUOLTOTIE 37 VL-1 TT ET-1 5 4:44 6 I 1ap/100m2 e= :44 M : :241 4:27 38K5 6:322 6:237 6: M STAFFANSNÄS TAPANINNIEMI 5 6:286 4 rp FÄLLBACKA VIERUMÄKI Tiemestarintie rp rp2 6:322 M M Vägmästarvägen : P rp rp TIEMESTARINTIE : Staffansnäsvägen 673 II :258 38K K : :238 6:29 12 M6 11 6: rp3 10 Pietarsaaren ohikulkutie Tapanintie 6:269 6:240 rp47 6:291 M : Starastigen : : Staranpolku : Starantie KVARTERS KVARTERSDELS OCH OMRÅDESGRÄNS. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. Osa alueen raja. RIKTGIVANDE GRÄNS FÖR OMRÅDE ELLER DEL AV OMRÅDE. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. KRYSS PÅ BETECKNING ANGER ATT BETECKNINGEN SLOPAS. Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. STADSDELSNUMMER. 38 Kaupunginosan numero. STAFF STADSDELS NAMN. Kaupunginosan nimi. 6 KVARTERSNUMMER. Korttelin numero. TAPANIN I e = 0,20 NAMN PÅ GATA ELLER ANNAT ALLMÄNT OMRÅDE. Kadun tai muun yleisen alueen nimi. ROMERSK SIFFRA ANGER STÖRSTA TILLÅTNA ANTAL VÅNINGAR I BYGGNADER, BYGGNAD ELLER DEL DÄRAV. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. EXPLOATERINGSTAL, DVS. FÖRHÅLLANDET MELLAN VÅNINGSYTAN OCH TOMTENS YTA. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta alaan. GODKÄNT I STADSFULLMÄKTIGE HYVÄKSYTTY KAUPUNGINVALTUUSTOSSA DETALJPLANENS BASKARTA UPPFYLLER DE KRAV SOM STÄLLS PÅ DEN ASEMAKAAVAN POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ SILLE ASETETUT VAATIMUKSET JAKOBSTAD PIETARSAARI JAKOBSTAD DETALJPLANEN OCH DETALJPLANEÄNDRINGEN BERÖR: TRÄTT I KRAFT TULLUT VOIMAAN STADSDEL 38 STAFFANSNÄS KVARTER 6 (DEL) SAMT GATUOMRÅDE OCH KYRKOBYS FASTIGHETER 4:1, 4:44, 6:280 och 6:315. GENOM DETALJPLANEÄNDRINGEN OCH DETALJPLANEN BILDAS: ANDERS BLOMQVIST fastighetsingenjör / kiinteistöinsinööri PIETARSAARI 6 6: : STAFFANSNÄS SERVICEVÄG TAPANINNIEMEN HUOLTOTIE : LT : : : : :219 6: : :218 4: :269 4: :54 4:36 6: :37 6: : :27 2 6:1 1ap/100m2 INSTRUKTIV BYGGNADSYTA. Ohjeellinen rakennusala. DEL AV OMRÅDE SOM BÖR PLANTERAS. Istutettava alueen osa. TRÄDRAD SOM BÖR PLANTERAS Istutettava puurivi. UNGEFÄRLIGT LÄGE FÖR IN OCH UTFART. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. DEL AV GATUOMRÅDES GRÄNS DÄR KÖRFÖRBINDELSE ÄR FÖRBJUDEN. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. BETECKNINGEN ANGER PER HUR MÅNGA KVADRATMETER VÅNINGSYTA EN BILPLATS BÖR ANLÄGGAS. Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. STADSDEL 38 STAFFANSNÄS KVARTER 6 (DEL) SAMT REKREATIONS-, TRAFIK- OCH GATUOMRÅDE. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KAUP.OSAN 38 (TAPANINNIEMEN) KORTTELIN 6 OSAA JA KATUALUETTA, SEKÄ KIRKONKYLÄN KIINTEISTÖJÄ 4:1, 4:44, 6:280 JA 6:315. ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: KAUP.OSAN 38 (TAPANINNIEMEN) KORTTELIN 6:N OSA SEKÄ VIRKISTYS-, LIIKENNE- JA KATUALUEITA. SKALA / MITTAKAAVA RITARE / PIIRTÄJÄ PLANERARE / SUUNNITTELIJA 1:2000 JYRKI KARJALAINEN BEN GRIEP JAKOBSTAD PIETARSAARI STADEN JAKOBSTAD PLANLÄGGNINGSAVDELNINGEN PEKKA ELOMAA stadsplanearkitekt/asemakaava-arkkitehti PIETARSAAREN KAUPUNKI KAAVOITUSOSASTO

85 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava DETALJPLAN OCH DETALJPLANEÄNDRING ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS STADSDEL 38 STAFFANSNÄS KVARTER 6 (DEL) SAMT REKREATIONS- TRAFIK- OCH KAUPUNGINOSA 38 STAFFANSNÄS KORTTELIN 6 (OSA) SEKÄ VIRKISTYS- LIIKENNE- JA KATUALUEET GATUOMRÅDEN

86 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 1 BESKRIVNING ÖVER DETALJ- PLAN OCH DETALJPLANEÄND- RING Beskrivningen berör den daterade och detaljplanekartan. ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAA- VAN MUUTOKSEN SELOSTUS Selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. 1. BAS- OCH IDENTIFIKATIONS- UPPGIFTER 1.1 Identifikationsuppgifter Detaljplanen berör: Ett oplanerat markområde väster om stadsdel 38 Staffansnäs och Omfartsvägen i Kyrkoby by i staden Jakobstad (berör fastigheterna 4:1, 4:44, 6:280 och 6:315 i Kyrkoby). Detaljplaneändringen berör: TT-kvartersområdet i kvarter 6 (depåområdet) i stadsdel 38, Staffansnäs. Genom detaljplanen bildas: ET-1-kvartersområdet i kvarter 6 samt gatu-, trafik- och närrekreationsområden i stadsdel 38, STAFFANSNÄS, i Jakobstad. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Tapaninniemen kaupunginosan 38 ja Ohikulkutien länsipuolella sijaitsevaa kaavoittamatonta maa-aluetta Pietarsaaren Kirkonkylässä (koskee Kirkonkylän kiinteistöjä 4:1, 4:44, 6:280 ja 6:315). Asemakaavamuutos koskee: TT-korttelialuetta korttelissa 6 (varikkoalue) Tapaninniemen kaupunginosassa 38. Asemakaavalla muodostuu: ET-1-korttelialue korttelissa 6 sekä katu-, liikenne- ja lähivirkistysalueita Pietarsaaren kaupunginosassa 38, TAPANINNIEMI. 1.2 Planområdets läge Planområdet ligger knappt 3 kilometer söder om stadens torg invid Omfartsvägen till Nykarleby (regionväg 749). Kartbilaga 1, lägeskarta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee vajaat 3 kilometriä kaupungin torilta etelään, Uuteenkaarlepyyhyn vievän Ohikulkutien varrella (seututie 749). Karttaliite 1, sijaintikartta. 1.3 Planens syfte Syftet med planeringen är att möjliggöra byggandet av en samlargata som ansluts till Jakobstads Omfartsväg. Gatan leder trafiken till depåområdet i Staffansnäs. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa Pietarsaaren Ohikulkutiehen liittyvän uuden kokoojakadun rakentaminen, joka ohjaa liikenteen Tapaninniemessä olevalle varikkoalueelle. 1.5 Förteckning över bilagor till beskrivningen Beskrivningens bilagor är: 1. Lägeskarta 2. Markägoförhållanden 3. Utdrag ur tidsenlig detaljplan 4. Utdrag ur generalplanen 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä Selostuksen liitteitä ovat: 1. Sijaintikartta 2. Maanomistuskartta 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Ote yleiskaavasta

87 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 2 5. Detaljplanekarta med bestämmelser 6. Flygbild 7. Landsväg 749 Staffansnäs korsningsarrangemang i Jakobstad; utrymmesreserveringsplan, 8. Utdrag ur utrymmesreserveringsplankarta skede 1 9. Utdrag ur utrymmesreserveringsplankarta skede Skiss över möjlig planläggning av området mellan Staffansnäs, Björnviken och Baggholmen. 11. Inventering av flygekorre inom ett detaljplaneområde vid Staffansnäs i Jakobstad 12. NTM-centralens utlåtande om iståndsättande av förorenat markområde vid Vägmästarvägen 18 i Jakobstad. 5. Asemakaavakartta määräyksineen 6. Ilmakuva 7. Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt Pietarsaaressa; tilavaraussuunnitelma 8. Ote tilavaraussuunnitelmakartasta vaihe 1 9. Ote tilavaraussuunnitelmakartasta vaihe Hahmotelma Tapaninniemen, Otsolahden ja Oinaasaaren välimaaston mahdollisesta kaavoituksesta. 11. Liito-oravaselvitys koskien Tapaninniemen asemakaava-aluetta Pietarsaaressa 12. ELY:n lausunto Tiemestarintie 18:ssa Pietarsaaressa sijainneen pilaantuneen maa-alueen kunnostuksesta. 1.6 Förteckning över andra handlingar, bakgrundsutredningar och källmaterial som berör planen - Österbottens landskapsplan 2030 och - Delgeneralplan för Kyrkoby i Pedersöre kommun. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Pohjanmaan maakuntakaava Pedersören kunnan Kirkonkylän osayleiskaava. 2. SAMMANDRAG 2.1 Olika skeden i planprocessen Anhängiggörandet av planläggningen annonserades första gången redan i april 2013, men i det skedet fanns det inte ännu tillräckligt med uppgifter om de områdesreserveringar som trafikarrangemangen kräver. Planprojektet återupptogs i oktober 2016, när de utrymmesreserveringsplaner och naturinventeringar som beställts till stöd för planeringen fanns till förfogande. Planförslaget färdigställdes i januari 2017 för att föreläggas tekniska nämnden. 2. YHTEENVETO 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin ensimmäistä kertaa jo huhtikuussa 2013, mutta siinä vaiheessa ei vielä ollut riittävästi tietoja liikennejärjestelyjen vaatimista aluevarauksista. Kaavahanke käynnistettiin uudelleen lokakuussa 2016 kun kaavoituksen tueksi tilatut tilavaraussuunnitelmat ja luontokartoitukset olivat käytettävissä. Kaavaehdotus valmistui tammikuussa 2017 tekniselle lautakunnalle esiteltäväksi. 2.2 Detaljplanen Från depåområdet, som används av staden, ordnas bakvägen en direkt förbindelse till Omfartsvägen. Anslutningens exakta läge har fastställts i utrymmes-reserveringsplanen, som har utarbetats i samarbete med NTM-centralen. Skogsdungen mellan gatuområdet och bosättningen i Staffansnäs anvisas som närrekreationsområde VL Asemakaava Kaupungin käyttämältä varikkoalueelta järjestetään takakautta suora kulkuyhteys Ohikulkutiehen. Liittymän tarkka sijainti on määritelty ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä laaditussa tilavaraus-suunnitelmassa. Katualueen ja Tapaninniemen asutuksen väliin jäävä metsikkö osoitetaan lähivirkistysalueeksi VL-1.

88 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 3 Planbeteckningen som anger depåområdets huvudsakliga användningsändamål ändras till kvartersområde för depåer som betjänar samhällsteknisk försörjning (ET-1), så att beteckningen motsvarar den faktiska användningen av området. Omfartsvägens oplanlagda vägområde tas in i detaljplanen som område för allmän väg (LT) till den del som det ligger på staden Jakobstads sida. Bilaga 5. Detaljplanekarta med bestämmelser Varikkoalueen pääkäyttötarkoitusta osoittava kaavamerkintä muuttuu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien varikkojen korttelialueeksi (ET-1) vastaamaan alueen todellista käyttöä. Ohikulkutien kaavoittamaton tiealue otetaan yleisen tien alueena (LT) asemakaavan piiriin siltä osin kun se sijaitsee Pietarsaaren kaupungin puolella. Liite 5; Asemakaavakartta määräyksineen 2.3 Genomförandet av detaljplanen Genomförandet av detaljplanen orsakar inga andra ändringar på området än att det byggs en ny gata med anslutning till Omfartsvägen. I övrigt motsvarar innehållet i detaljplanen nuläget. Staden torde bygga gatan kort därefter att detaljplanen har vunnit laga kraft. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta alueella juuri muita muutoksia kuin uuden kadun ja Ohikulkutien liittymän rakentamisen, muutoin asemakaavan sisältö on nykytilanteen mukainen. Kaupunki rakentanee kadun pian sen jälkeen kun asemakaava on saanut lain voiman. 3 UTGÅNGSPUNKTER 3.1 Utredning över förhållandena i planeringsområdet Allmän områdesbeskrivning Planområdet ligger i utkanten av stadens tätort och indelas i depåområdet, som redan länge varit i bruk och som är detaljplanerat, samt ett ungefär lika stort icke planlagt område, där det växer ekonomiskog. Terrängen på planområdet sluttar mot väster. Vid den östra kanten är den naturliga höjdpositionen ca +12 meter och i väster ca 5 6 meter. I de västra delarna av depåområdet har markytan visserligen kraftigt höjts genom utfyllnad Naturmiljön Ekonomiskogen på området består av några skogsfigurer, en av dem har nyligen slutavverkats och planterats med tall och gran. Resten består av ca 80-årig granskog och ca 60-årig björkskog, där det håller på att växa upp granar. De senast nämnda skogstyperna passar för flygekorrar, och man har då hittat flygekorrspillning vid inventeringen av området. Enligt inventeringen utgör en del av det inventerade området ett mycket viktigt förekomstområde för flygekorre, och även om ingen rast- eller förökningsplats observerades bör delar av området sparas som flygekorrens livsmiljö. 3 LÄHTÖTILANNE 3.1 Suunnittelualueella vallitseva tilanne Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kaupungin taajaman rajamailla jakautuen jo pitkään käytössä olleeseen, asemakaavoitettuun varikkoalueeseen ja vastaavan kokoiseen alueeseen kaavoittamatonta talousmetsää. Suunnittelualueen maasto laskee länteen. Itäreunalla luonnollinen korkeusasema on noin + 12 ja lännessä noin 5-6 metrissä. Varikkoalueen länsiosissa maanpintaa on reippaasti nostettu täyttämällä Luonnonympäristö Alueen talousmetsä koostuu muutamasta metsäkuviosta joista yhdellä on hiljattain suoritettu päätehakkuu ja palstalle on istutettu mäntyä ja kuusta. Loppuosassa on noin 80-vuotiasta kuusimetsää ja noin 60-vuotiasta koivumetsää, jossa kuusi on nousemassa. Viimeksi mainitut sopivat liito-oraville ja niistä onkin löydetty liito-oravien papanoita alueelle suoritetussa kartoituksessa. Selvityksen mukaan määrätyt osat inventoitua aluetta muodostavat hyvin tärkeän liito-oravien esiintymisalueen, ja vaikka lepo- tai pesäpaikkoja ei alueella olekaan havaittu, on osia alueesta säilytettävä liito-oravien elinalueena.

89 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 4 Bilaga 11; Inventering av flygekorre inom ett detaljplaneområde vid Staffansnäs i Jakobstad Bebyggd miljö Depåområdet på planeringsområdet har tidigare använts av Vägförvaltningen. De äldsta fordonshallarna, verkstäderna och lagerbyggnaderna från den tiden är från och 1970-talet och Vägförvaltningen byggde ännu år 1995 ett kalllager. Depån övergick i stadens ägo i början av talet. På den sida som vetter mot Staffansnäsvägen byggdes nya utrymmen åt Jakobstads Vatten år 2013, och mellan Vägförvaltningens gamla kall- hallar byggdes år 2015 en kallhall till. Centralen för tekniska tjänster fick sin nya fordonshall färdig år Den utnyttjade byggrätten är sammanlagt ca m 2 våningsyta. Liite 11; Liito-oravaselvitys koskien Tapaninniemen asemakaava-aluetta Pietarsaaressa Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen varikkoalue on aikaisemmin ollut Tiehallinnon käytössä. Vanhimmat ajoneuvohallit, verstaat ja varastot ovat ja luvuilta ja Tiehallinto rakensi vuonna 1995 vielä kylmävaraston. Varikko siirtyi 2010-luvun alussa kaupungin omistukseen. Tapanintien puolelle rakennettiin uudet toimitilat Pietarsaaren Vedelle vuonna 2013 ja Tiehallinnon vanhojen kylmähallien väliin rakennettiin vuonna 2015 yksi kylmähalli lisää. Teknisen palvelukeskuksen uusi ajoneuvohalli valmistui vuonna Käytetty rakennusoikeus on yhteensä noin kerrosalaneliömetriä. I samband med byggandet av nya verksamhetsutrymmen åt Jakobstads Vatten år 2013 stötte man på tre underjordiska bränsletankar, som låg delvis på depåtomtens och delvis på Vägmästarvägens område. Det förorenade markområdet sanerades genom byte av jordmassor under ledning av en miljöteknisk övervakare. Enligt ett utlåtande från NTM-centralen i Södra Österbotten utfördes saneringsarbetet på ända- Vuonna 2013 löydettiin Pietarsaaren Veden toimitilojen rakentamishankkeen yhteydessä kolme maanalaista polttoainesäiliötä osittain varikkotontin ja osittain Tiemestarintien maaperästä. Pilaantunut maa-alue kunnostettiin massanvaihtona ympäristöteknisen valvojan ohjauksessa. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan kunnostustyö suoritettiin asianmukaisesti noudattaen annetun päätöksen määräyk-

90 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 5 målsenligt sätt med iakttagande av bestämmelserna i det givna beslutet, och de förorenade jordmassorna fördes till en för ändamålet avsedd tillståndspliktig mottagningsplats. Provtagningsresultaten i slutrapporten underskred de mål som uppställts för saneringen, så det fanns inte behov av några fortsatta åtgärder på området med nuvarande markanvändning. Bilaga 12: NTMcentralens utlåtande om iståndsättande av förorenat markområde vid Vägmästarvägen 18 i Jakobstad. siä ja pilaantuneet maa-ainekset toimitettiin niille tarkoitettuun luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Loppuraportin valmistusnäytteiden tulokset alittivat asetetut kunnostustavoitteet, joten alueella ei ollut tarvetta jatkotoimenpiteisiin nykyisellä maankäytöllä. Liite 12, ELY:n lausunto Tiemestarintie 18:ssa Pietarsaaressa sijainneen pilaantuneen maaalueen kunnostuksesta. På åkrarna som gränsar till norra delen av depåtomten finns låga stenformationer, vars ursprung måste utredas. På detaljplanekartan över depåtomten, från år 1988, syns det att stenformationerna ursprungligen fortsatte in på depåtomten och bildade en stor helhet. På depåtomten har stenformationerna senare förstörts eller täckts över med fyllnadsjord. Enligt en bedömning av stadens museum är västra delen av stenformationen inte sådan att den borde skyddas, dvs. den del som är närmast depån. Stenmuren syns på en gammal karta från år Jag vet inte hurudan den var då, men nu är den täckt av jordmassor som redan har skadat den. Den såg inte ut som en traditionell stenmur. (museichef Carola Sundqvist ). Enligt museichefen ser östra delen av stenformationen bättre ut. Den ligger dock utanför planeringsområdet. Varikkotontin pohjoisosaan rajoittuvilta pelloilta löytyy matalia kivimuodostelmia, joiden alkuperä oli syytä selvittää. Varikkotontin asemakaavakartasta vuodelta 1988 näkyy, että kivimuodostelmat jatkuivat alun perin varikkotontilla, muodostaen laajan kokonaisuuden. Varikkotontilla kivimuodostelmat on sittemmin hävitetty tai peitetty täyttömaalla. Kaupunginmuseon arvion mukaan kivimuodostelman länsiosa ei ole sellainen, että sitä pitäisi suojata. Eli se osa joka on lähimpänä varikkoa. Kivimuuri näkyy vanhassa kartassa vuodelta En tiedä minkälainen se oli silloin, mutta nyt sen päällä on maamassoja jotka ovat jo vahingoittaneet sitä. Eikä se näyttänyt perinteiseltä kivimuurilta. (museonjohtaja Carola Sundqvist ). Museojohtajan mukaan kivimuodostelman itäosa näyttää paremmalta. Se sijaitsee kuitenkin suunnittelualueen ulkopuolella Markägoförhållanden En del av de icke planlagda privata skogsområdena på planeringsområdet övergick nyligen i staden Jakobstads ägo men två skogsskiften är ännu i privatägo. Staden ägde redan tidigare depåområdet och marken på gatuområdena. En smal remsa av planområdet längs Omfartsvägen är i statens ägo. Bilaga 2; Markägoförhållanden Maanomistus Suunnittelualueen kaavoittamattomista yksityisistä metsäalueista osa siirtyi hiljattain Pietarsaaren kaupungin omistukseen mutta kaksi metsäpalstaa jäi yksityisomistukseen. Kaupunki omisti jo ennestään varikkoalueen ja katualueiden maapohjat. Valtio omistaa kapean suikaleen Ohikulkutien tiealuetta suunnittelualueella. Liite 2; Maanomistus.

91 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava Planeringssituationen Planer, beslut och utredningar som berör planområdet Landskapsplan På planområdet gäller landskapsplanen för Österbotten Landskapsfullmäktige för Österbottens förbund godkände planen , och den stadfästes av Miljöministeriet I landskapsplanen har planområdet klassificerats som område för tätortsfunktioner. Generalplan Generalplanen för staden Jakobstad 2020 godkändes i stadsfullmäktige Generalplanen saknar rättsverkan. Generalplanen anvisar de befintliga bostadskvarteren i Staffansnäs för marknära boende (AP). Depån som finns på bostadsområdet har inte särskilt utmärkts i generalplanen. Generalplanen anvisar terrängen bakom bosättningen i Staffansnäs som område med landsbygdskaraktär ända till Lappfjärdsdiket. Bilaga 4; Utdrag ur Jakobstads Generalplan 2020 Detaljplan Detaljplanen för planeringsområdet gäller depåområdet och den är en del av den första detaljplanen för Staffansnäs som vann laga kraft år Resten av planeringsområdet är fortfarande oplanerat. Depåområdet har betecknats som kvartersområde för industribyggnader (TT), vilket är märkligt, eftersom området inte användes för det ändamålet då detaljplanen utarbetades, och veterligen har man aldrig planerat någon industriverksamhet där. Byggrätten är fastställd med exploateringstalet e=0,20 och högsta tillåtna antal våningar är I. Planen anvisar att depåområdets ytterkanter ska planteras mot kvarter 6, mot Staffansnäsvägen och mot Gammelklockarsvägen, men inte mot Vägmästarvägen. Bilaga 3; Utdrag ur tidsenlig detaljplan Planeringssituationen på grannkommunens sida Planeringsområdet gränsar vid Omfartsvägen till Pedersöre kommuns område. För området gäller Kyrkoby delgeneralplan som kommunstyrelsen i 3.2 Kaavoitustilanne Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan ja kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaava Pietarsaaren kaupungin yleiskaava 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Yleiskaava osoittaa Tapaninniemen olemassa olevat asuinkorttelit maanläheistä asumista varten (AP). Asuinalueella toimivaa varikkoa ei ole erikseen osoitettu yleiskaavassa. Yleiskaava osoittaa Tapaninniemen asutuksen takamaaston maaseutumaiseksi alueeksi Lapinnevan ojaan asti. Liite 4; Ote Pietarsaaren Yleiskaavasta 2020 Asemakaava Suunnittelualueen asemakaava koskee varikkoaluetta ja se on osa Tapaninniemen ensimmäistä asemakaavaa, joka sai lainvoiman vuonna Suunnittelualueen loppuosa on edelleen kaavoittamatonta. Varikkoalue on merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi TT, mikä on merkillistä, koska alue ei ollut sellaisessa käytössä asemakaavaa laadittaessa eikä teollista käyttöä ole sille tiettävästi koskaan tavoiteltukaan. Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e=0,20 ja suurin sallittu kerrosluku on I. Kaava osoittaa varikkoalueen ulkoreunoja istutettaviksi korttelia 6 vastaan, Tapanintietä vasten ja Vanhanlukkarintietä vasten, muttei Tiemestarintietä vasten. Liite 3; Ote ajantasa-asemakaavasta Kaavoitustilanne naapurikunnan puolella Suunnittelualue rajoittuu Ohikulkutien kohdalla Pedersören kunnan alueeseen. Alueella on voimassa Kirkonkylän osayleiskaava, joka on hy-

92 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 7 Pedersöre godkände och kommunfullmäktige Staraby har i Kyrkoby delgeneralplan betecknats som byområde AT och området sydväst om byn har betecknats som småhusdominerat bostadsområde som ska förverkligas med detaljplan. väksytty Pedersören kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa Staraby on Kirkonkylän osayleiskaavassa merkitty kyläalueeksi AT ja sen kylän lounaispuolella oleva alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi joka on toteutettava asemakaavalla AP-1. 4 OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN 4.1 Behovet av detaljplaneringen Det omedelbara behovet av en detaljplan beror på de störningar som fordonstrafiken mellan depåområdet och staden orsakar bosättningen i Staffansnäs. Genom en ny gatuförbindelse kan den här trafiken ledas runt området via Vasavägen och Omfartsvägen. Detaljplanen säkerställer samtidigt anslutningen av en ny samlargata till Omfartsvägen. Arrangemanget betjänar i det här skedet endast depåområdet, men senare Arrangemanget betjänar i det här skedet endast depåområdet, men senare kan man med stöd av det öppna nya oplanerade områden mellan Staffansnäs, Björnviken och Baggholmen. Bilaga 10; Skiss över möjlig planläggning av området mellan Staffansnäs, Björnviken och Baggholmen. 4.2 Beslut om planeringsstart Initiativet till planberedningen togs av staden Jakobstad och är en följd av de diskussioner som staden förde med invånarna i Staffansnäs i samband med beslutet att köpa depåområdet. 4.3 Deltagande och samarbete Intressenter Intressenter vid detaljplaneprojektet är markägarna samt kringliggande områdens markägare, företag och invånare. I planförslagsskedet begärs utlåtande av följande parter: räddningsmyndigheten, hälsoinspektionen, miljö- och byggnadsnämnden, Jakobstads Vatten, energiverket Herrfors, Pedersöre kommun, NTM-centralen i Södra Österbotten och Österbottens förbund. NTM-centralen i Södra Österbotten är samarbetsmyndighet i planfrågor som gäller statliga vägar. 4 KAAVOITUKSEN VAIHEET 4.1 Asemakaavan laatimistarve Asemakaavan välitön tarve johtuu varikkoalueen ja kaupungin välillä kulkevan kaluston aiheuttamista häiriöistä Tapaninniemen asuinalueelle. Uuden katuyhteyden ansiosta tämä liikenne voi siirtyä kiertämään Vaasantien ja Ohikulkutien kautta. Asemakaava varmistaa samalla uuden kokoojakadun liittymän Ohikulkutiehen. Järjestely palvelee tässä vaiheessa ainoastaan varikkoaluetta, mutta myöhemmin sen varaan voi avata Tapaninniemen, Otsolahden ja Oinaansaaren kaupunginosien välisiä uusia kaavoittamattomia alueita. Liite 10; Hahmotelma Tapaninniemen, Otsolahden ja Oinaasaaren välimaaston mahdollisesta kaavoituksesta. 4.2 Suunnittelun aloittamista koskeva päätös Kaavavalmistelu on käynnistetty Pietarsaaren kaupungin aloitteesta ja on seuraus niistä keskusteluista, jotka kaupunki kävi Tapaninniemen asukkaiden kanssa varikkoalueen ostopäätöksen yhteydessä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeen osallisia ovat maanomistajat sekä ympäröivien alueiden maanomistajat, yritykset ja asukkaat. Kaavaehdotusvaiheessa pyydetään lausuntoja seuraavilta osapuolilta: pelastusviranomainen, terveysvalvonta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, Pietarsaaren Vesi, energialaitos Herrfors, Pedersören kunta, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjanmaan liitto. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteistyöviranomainen valtiollisiin teihin liittyvissä kaavakysymyksissä.

93 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava Anhängiggörande Anhängiggörandet av planeringen annonserades första gången redan i april 2013, men då fanns det inte ännu förutsättningar för att planeringsarbetet skulle fortskrida. Planprojektet återupptogs i oktober 2016, då de utrymmesreserveringsplaner och naturinventeringar som beställts till stöd för planläggningen fanns till förfogande. Tekniska nämnden antecknade det uppdaterade programmet för deltagande och bedömning för kännedom på sitt möte och annonserna om att planberedningen anhängiggjorts ingick i de lokala dagstidningarna Deltagande och växelverkan Planberedningen har tillkännagivits både med tidningsannonser och med brev direkt till intressenterna, men intresset har varit svagt Myndighetssamarbete Vi har haft ett nära samarbete med trafikmyndigheterna på NTM-centralen, staden Jakobstads husavdelning, mätningsavdelning och kommunaltekniska avdelning samt med Jakobstads Vatten. 4.4 Mål för detaljplanen Avsikten med planen är att skapa och säkerställa möjligheten för Staden Jakobstad att bygga en ny gata som ansluts till Jakobstads Omfartsväg. Den nya anslutningen och gatan betjänar tills vidare enbart depåområdet i Staffansnäs, men i framtiden också nya områden som ska planläggas i terrängen mellan stadsdelarna Staffansnäs, Björnviken och Baggholmen Vireille tulo Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin ensimmäistä kertaa jo huhtikuussa 2013, mutta siinä vaiheessa ei vielä ollut riittävästi tietoja liikennejärjestelyjen vaatimista aluevarauksista. Kaavahanke käynnistettiin uudelleen lokakuussa 2016 kun kaavoituksen tueksi tilatut tilavaraussuunnitelmat ja luontokartoitukset olivat käytettävissä. Tekninen lautakunta merkitsi päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi kokouksessaan ja lehti-ilmoitukset kaavavalmistelun vireilläolosta ilmestyivät paikallisissa sanomalehdissä Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavavalmistelusta on ilmoitettu sekä lehtiilmoituksin että kirjeitse suoraan osallisille Viranomaisyhteistyö Tiivistä viranomaisyhteistyötä on tehty Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenneviranomaisten kanssa, Pietarsaaren kaupungin talo-osaston, mittausosaston ja kunnallistekniikan osaston sekä Pietarsaaren Veden kanssa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on luoda ja varmistaa Pietarsaaren kaupungille mahdollisuus rakentaa Pietarsaaren Ohikulkutiehen liittyvä uusi katu. Liittymä ja katu palvelevat toistaiseksi ainoastaan Tapaninniemen varikkoaluetta, mutta tulevaisuudessa myös Tapaninniemen, Otsolahden ja Oinaansaaren kaupunginosien välimaastossa sijaitsevia uusia kaavoitettavia alueita. 5. REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEN 5.1 Planens struktur Planbeteckningen för kvartersområdet för industribyggnader (TT), som använts som depå, ändras till kvartersområde för depåer som betjänar samhällsteknisk försörjning (ET-1), så att beteckningen motsvarar den faktiska användningen av kvartersområdet. Byggrätten och antalet våningar (I) förblir oförändrade. Från depåtomtens sydvästra spets ordnas en ny 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Varikkona käytetyn teollisuuskorttelialueen kaavamerkintä (TT) muutetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien varikkojen korttelialueeksi (ET-1) vastaamaan korttelialueen todellista käyttöä. Rakennusoikeudet ja kerrosluku (I) pysyvät ennallaan. Varikkotontin lounaiskärjestä järjestetään uusi

94 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 9 förbindelse bakvägen direkt till Omfartsvägen. Med hjälp av förbindelsen undviks de olägenheter som orsakas småhusbebyggelsen i Staffansnäs på grund av de tunga fordonens genomfart. Skogsdungen mellan gatuområdet och bosättningen i Staffansnäs anvisas som närrekreationsområde VL-1. Omfartsvägens oplanerade vägområde tas in i detaljplanen som område för allmän väg (LT) till den del det ligger på staden Jakobstads sida. Bilaga 5; Detaljplanekarta Dimensionering ET-kvartersområdets, dvs. depåtomtens, areal och byggrätt, som har fastställts med exploateringstalet e=0,20, förblir oförändrade. Den nya gatuförbindelsen som börjar i sydvästra spetsen av depåtomten, betjänar endast stadens depåområde, varför 8 m är tillräckligt som dimensionering för gatuområdet. I andra ändan, vid anslutningen till Omfartsvägen, har gatuområdet likväl dimensionerats till 24 m, för att i framtiden rymma en samlargata med grönremsa och avskild lättrafikled, som kan utnyttjas vid detaljplaneringen av nya områden i terrängen mellan Staffansnäs, Björnviken och Baggholmen. I det här skedet behöver den inte byggas så bred. Dimensioneringen av närrekreationsområdet VL- 1 är en följd av den naturliga dragningen av gatuområdet och resultaten av naturinventeringen, men med den här dimensioneringen fyller närrekreationsområdet också gott och väl sin uppgift som buffertzon mellan det nya gatuområdet och bebyggelsen i Staffansnäs. kulkuyhteys takakautta suoraan Ohikulkutiehen. Tapaninniemen pientaloasutus vastaisuudessa välttyy varikon raskaan kaluston läpikulun aiheuttamilta haitoilta. Katualueen ja Tapaninniemen asutuksen väliin jäävä metsikkö osoitetaan lähivirkistysalueeksi VL-1. Ohikulkutien kaavoittamaton tiealue otetaan yleisen tien alueena (LT) asemakaavan piiriin siltä osin kun se sijaitsee Pietarsaaren kaupungin puolella. Liite 5; Asemakaavakartta Mitoitus ET-korttelialueen eli varikkotontin pinta-ala ja rakennusoikeus, joka on määritelty tehokkuusluvulla e= 0,20, pysyvät ennallaan. Varikkotontin lounaiskärjestä alkava uusi katuyhteys palvelee ainoastaan kaupungin varikkoaluetta, jolloin katualueen mitoitukseksi riittää 8 metriä. Katualue on toisessa päässä, Ohikulkutien liittymän kohdalla, kuitenkin mitoitettu 24-metriseksi, jotta siihen mahtuisi tulevaisuudessa kokoojakatu viherkaistaleella erotettuine kevyen liikenteen väylineen, jonka varaan voi asemakaavoittaa uusia alueita Tapaninniemen, Otsolahden ja Oinaansaaren välimaastossa. Tässä vaiheessa sitä ei tarvitse rakentaa niin leveäksi. VL-1-lähivirkistysalueen mitoitus on seuraus katualueen linjauksen luontevuudesta ja luontokartoituksen tuloksista, mutta lähivirkistysalue täyttää sillä mitoituksella myös hyvin tehtävänsä puskurivyöhykkeenä uuden katualueen ja Tapaninniemen asutuksen välillä. Kvartersområdet ET Gatuområden Trafikområden LT Närrekreationsområden VL Planområdets totalareal ca 2,9 ha ca 0,5 ha ca 0,2 ha ca 2,9 ha ca 6,5 ha Korttelialueet ET Katualueet Liikennealueet LT Lähivirkistysalueet VL Kaava-alueen kokonaispinta-ala ca 2,9 ha ca 0,5 ha ca 0,2 ha ca 2,9 ha n. 6,5 ha 5.2 Uppnående av målen för miljöns kvalitet Innehållet i planförslaget motsvarar väl de mål som uppställdes när planen anhängiggjordes. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaehdotuksen sisältö vastaa hyvin vireillepanon aikana sille asetettuja tavoitteita.

95 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava Områdesreserveringar Kvartersområde för depåer som betjänar samhällsteknisk försörjning ( ET-1 ). Förslaget till ändring av detaljplanen ändrar planbeteckningen för det kvartersområde för industribyggnader (TT) som använts som depå till kvartersområde för depåer som betjänar samhällsteknisk försörjning (ET-1), eftersom den här beteckningen motsvarar den faktiska användningen av kvartersområdet. De viktigaste av de övriga planbestämmelserna (antal våningar I, exploateringstal e=0,2) är lämpliga för depåverksamheten, så de kan bevaras oförändrade. Depåtomten får en ny gatuanslutning för tunga fordon, men en del av de nuvarande anslutningarna till Vägmästarvägen och Staffansnäsvägen kan bli kvar för personalens och kundernas personbilar. Ändringarna påverkar de interna arrangemangen på depåtomten, och de riktgivande byggplatserna som lagts till i plankartan åskådliggör hur verksamheten kunde ordnas. Den del av depåtomten som gränsar till Vägmästarvägens gatuområde är för närvarande tämligen obestämd. Tomten används dessutom för öppen lagring av fordon och arbetsredskap, helt utan skydd för insyn av de närmaste grannarna och förbigående. 5.3 Aluevaraukset Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien varikkojen korttelialue (ET-1). Asemakaavan muutosehdotus muuttaa varikkona käytetyn teollisuuskorttelialueen kaavamerkintää (TT) yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien varikkojen korttelialueeksi (ET-1), koska se vastaa korttelialueen todellista käyttöä. Korttelialueen muut keskeisimmät kaavalliset määritteet (kerrosluku I, tehokkuusluku e=0,2) sopivat hyvin kyseiseen varikkotoimintaan, joten ne voi pitää ennallaan. Varikkotontti saa uuden katuliittymän raskasta kalustoa varten, mutta osa nykyisistä liittymistä Tiemestarintiehen ja Tapanintiehen voivat säilyä henkilöstön ja asiakkaiden henkilöautoja varten. Muutokset vaikuttavat varikkotontin sisäisiin järjestelyihin ja kaavakarttaan lisätyt ohjeelliset rakennusalat havainnollistavat miten toiminnat voidaan järjestää. Varikkotontin raja-alue Tiemestarintien katualuetta vasten on varsin epämääräinen. Tonttia käytetään lisäksi kaluston ja välineiden avovarastoimiseen ilman, että ne olisivat suojattu lähinaapureiden ja ohikulkijoiden katseilta. Situationen måste redas upp och området snyggas upp genom att ge de främre gårdsplanerna på depåområdet och fordonsanslutningarna en klarare struktur samt genom att ordna skydd för insyn på området som gränsar till granntomterna och gatuområdena. Detaljplanen innehåller nya bestämmelser om planteringar och tomtanslutningar på ETkvartersområdet för att garantera att den här Tilanne on selkeytettävä ja siistittävä jäsentelemällä varikko-alueen etupihat ja ajoneuvoliittymät ja järjestelemällä näkösuojaa naapuritonttien ja katualueiden vastaisilla rajaalueilla. Asemakaava sisältää uusia ETkorttelialueen istutuksia ja tonttiliittymiä koskevia määräyksiä asian varmistamiseksi.

96 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 11 saken åtgärdas. Trafikområden ( LT ) Omfartsvägens oplanerade vägområde tas in i detaljplanen som område för allmän väg (LT) till den del som det ligger på staden Jakobstads sida. LT-området bildar en mycket smal remsa, eftersom största delen av Omfartsvägens vägområde ligger på Pedersöre kommuns sida. I samarbete med NTM-centralen har man utarbetat alternativa områdesreserveringsplaner, VE1 och VE2, för anslutningen av gatuområdet till Omfartsvägen. I skede 1 används anslutningen endast av depån, och då klarar man sig ännu med en enkel anslutning. I skede 2 används anslutningen också av nya, planlagda stadsområden och då måste den vara kanaliserad. Bilaga 8; Utdrag ur utrymmesreserveringsplankarta skede 1 Bilaga 9; Utdrag ur utrymmesreserveringsplankarta skede 2 Vid dimensioneringen i detaljplanen har man beaktat det alternativ som kräver mest utrymme. Närrekreationsområden ( VL-1 ) Skogsfiguren, som enligt inventeringen av flygekorre på planeringsområdet borde sparas för flygekorrar, har i planförslaget anvisats som närrekreationsområde (VL-1). Med en specialbestämmelse preciseras att området bör skötas speciellt som ekokorridor och livsmiljö för flygekorrar. Bilaga 5; Detaljplanekarta Gatuområden Staffansnäs serviceväg är ett nytt gatuområde, som erbjuder en direkt förbindelse till Omfartsvägen från det depåområde som staden använder. Med den här lösningen undviks de olägenheter som orsakas småhusbebyggelsen i Staffansnäs på grund av de tunga fordonens genomfart. Den nya gatuförbindelsen, som börjar i sydvästra spetsen av depåtomten, betjänar endast stadens depåområde, varför en dimensionering på 8 meter är tillräcklig för gatuområdet. I andra ändan, vid anslutningen till Omfartsvägen, har det nya gatuområdet likväl dimensionerats till 24 meter, för att det i framtiden ska rymma en samlargata med lättrafikled, som avskiljs av en grönremsa, och kunna utnyttjas vid detaljplaneringen av nya områden i terrängen mellan Staffansnäs, Liikennealueet (LT) Ohikulkutien kaavoittamaton tiealue otetaan yleisen tien alueena (LT) asemakaavan piiriin siltä osin kun se sijaitsee Pietarsaaren kaupungin puolella. LT-alue jää varsin kapeaksi suikaleeksi koska suurin osa Ohikulkutien tiealueesta sijaitsee Pedersören kunnan puolella. Katualueen liittymästä Ohikulkutiehen on laadittu yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa vaihtoehtoiset aluevaraussuunnitelmat VE1 ja VE2. Vaiheessa 1 liittymä on ainoastaan varikon käytössä, jolloin selvitään vielä yksinkertaisella liittymällä. Kun liittymän käyttö laajenee uusille kaavoitettaville kaupunkialueilla, on liittymän oltava kanavoitu (VE2)..Liite 8; ote tilavaraussuunnitelmakartasta vaihe 1 Liite 9; ote tilavaraussuunnitelmakartasta vaihe 2 Asemakaavan mitoituksessa on varauduttu eniten tilaa vaativaan vaihtoehtoon. Lähivirkistysalueet ( VL-1 ) Metsäkuvio, joka suunnittelualueen liitooravakartoituksen mukaan tulisi säästää liitooravia varten, on kaavaehdotuksessa osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL-1). Erityismääräyksellä täsmennetään, että alue tulee hoitaa erityisesti liito-oravien käyttöön tarkoitettuna ekokäytävänä ja elinympäristönä. Liite 5; Asemakaavakartta Katualueet Tapaninniemen huoltotie on uusi katualue, joka tarjoaa kaupungin käyttämälle varikkoalueelle suoran kulkuyhteyden Ohikulkutiehen. Ratkaisulla Tapaninniemen pientaloasutus välttyy vastaisuudessa varikon raskaan kaluston läpikulun aiheuttamilta haitoilta. Varikkotontin lounaiskärjestä alkava uusi katuyhteys palvelee ainoastaan kaupungin varikkoaluetta, jolloin katualueen mitoitukseksi riittää 8 metriä. Uusi katualue on toisessa päässä, Ohikulkutien liittymän kohdalla, kuitenkin mitoitettu 24- metriseksi, jotta siihen mahtuisi tulevaisuudessa kokoojakatu viherkaistaleella erotettuine kevyen liikenteen väylineen, jonka varaan voi asemakaavoittaa uusia alueita Tapaninniemen, Otsolahden ja Oinaansaaren välimaastossa. Tässä vaiheessa sitä ei vielä tarvitse rakentaa niin leveäksi.

97 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 12 Björnviken och Baggholmen. I det här skedet behöver anslutningen inte ännu byggas så bred. Områdesreserveringsplaner för anslutningen av gatuområdet till Omfartsvägen har utarbetats i samarbete med NTM-centralen. I skede 1 kommer anslutningen att användas endast av depån, och då klarar man sig ännu med en enkel anslutning. I skede 2 kommer anslutningen också att användas av nya, planlagda stadsområden och då måste den vara kanaliserad. Planens andra gata, Vägmästarvägen, har vid depåtomten byggts delvis utanför gatuområdet i den gällande detaljplanen. Med den lösningen har man då velat bevara stenmuren som finns på gatuområdet. Genom förslaget till detaljplaneändring flyttas officiellt gränsen något mellan gatuområdet och depåtomten just vid det området. Katualueen liittymästä Ohikulkutiehen on laadittu aluevaraussuunnitelmat yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Vaiheessa 1 liittymä on ainoastaan varikon käytössä, jolloin selvitään vielä yksinkertaisella liittymällä. Kun liittymän käyttö laajenee uusille kaavoitettaville kaupunkialueilla, on liittymän oltava kanavoitu. Kaavan toinen katu, Tiemestarintie, on varikkotontin kohdalla rakennettu osittain voimassa olevan asemakaavan katualueen ulkopuolelle. Ratkaisulla on aikoinaan haluttu säästää katualueella sijaitsevaa kiviaitaa. Asemakaavan muutosehdotus virallistaa syntyneen tilanteen siirtämällä katualueen ja varikkotontin välistä rajaa hieman tältä kohdin. 5.4 Planens konsekvenser / Detaljplanen garanterar att den för flygekorrar så viktiga livsmiljön bevaras och skapar en ny gatuförbindelse till Omfartsvägen, som staden, om den så vill, kan utnyttja för att öppna nya planområden. 5.5 Störande faktorer i miljön Genomförandet av detaljplanen minskar de olägenheter som depån orsakar för invånarna i Staffansnäs. 5.4 Kaavan vaikutukset / Asemakaava varmistaa, että liito-oraville tärkeä elinympäristö säilyy ja luo uuden katuliittymän Ohikulkutiehen, jolla kaupunki niin halutessa voi avata uusia kaava-alueita. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavan toteuttaminen vähentää varikkotoiminnan aiheuttamia haittoja Tapaninniemen asukkaille. 5.6 Planbeteckningar och bestämmelser Planförslaget innehåller sedvanliga planbestämmelser och planbeteckningar. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavaehdotus käsittää tavanomaisia kaavamääräyksiä ja -merkintöjä. 6. GENOMFÖRANDET AV DETALJPLA- NEN 6.1 Planer som styr och åskådliggör genomförandet Bilaga 9; Utdrag ur utrymmesreserveringsplankarta skede 1 6. TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Liite 9; ote tilavaraussuunnitelmakartasta vaihe 1

98 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava Genomförande och tidsplanering Staden Jakobstad kan börja bygga den nya gatuförbindelsen tillsammans med Trafikverket efter att planförslaget har vunnit laga kraft. 6.3 Uppföljning av genomförandet Någon särskild uppföljning behövs inte. 6.2 Toteuttaminen ja sen ajoitus Pietarsaaren kaupunki voi käynnistää uuden katuliittymän rakentamisen yhdessä Liikenneviraston kanssa sen jälkeen kun kaavaehdotus on saanut lain voiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Erityistä seurantaa ei tarvita. STADEN JAKOBSTADS PLANLÄGGNINGSAVDELNING PIETARSAAREN KAUPUNGIN KAAVOITUSOSASTO Jakobstad / Pietarsaari Pekka Elomaa Stadsplanearkitekt / asemakaava-arkkitehti Ben Griep Byråarkitekt / toimistoarkkitehti

99 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 14 UTLÅTANDEN/LAUSUNNOT 1 Räddningsmyndighetens utlåtande Pelastusviranomaisen lausunto 2 Hälsoinspektionens utlåtande Terveysvalvonnan lausunto 3 Miljö- och byggnadsnämndens utlåtande Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto 4 Jakobstads Vattens utlåtande Pietarsaaren Veden lausunto 5 Energiverket Herrfors utlåtande Energialaitos Herrforsin lausunto 6 Pedersöre kommuns utlåtande Pedersören kunnan lausunto 7 NTM-centralen i Södra Österbottens utlåtande Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskuksen lausunto 8 Österbottens förbunds utlåtande Pohjanmaan liiton lausunto 9 Framlagd till påseende Asetettu nähtäville 10 Godkänd av stadsfullmäktige Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

100 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava Blankett för uppföljning av detaljplanen Basuppgifter och sammandrag Kommun 598 Jakobstad Datum för ifyllning Planens namn 38 STAFFANSNÄS k 6(del) samt rekreations-, trafik- och gatuområden. Datum för godkännande Förslagsdatum Godkännare Dat. för meddel. om anh.gör Godkänd enligt paragraf Kommunens plankod Genererad plankod Planområdets areal [ha] 6,4823 Ny detaljplaneareal [ha] 3,6149 Areal för underjordiska utrymmen [ha] Detaljplaneändringens areal [ha] 2,8674 Stranddetaljplan Strandlinjens längd [km] Byggplatser [antal] Med egen strand Utan egen strand Fritidsbost.byggpl. [antal] Med egen strand Utan egen strand Områdesreserveringar Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Exploateringstal [e] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Sammanlagt 6, , ,09 3, A sammanlagt P sammanlagt Y sammanlagt C sammanlagt K sammanlagt T sammanlagt -2, V sammanlagt 2, ,4 2,9449 R sammanlagt L sammanlagt 0, ,5 0,6809 E sammanlagt 2, , ,20 2, S sammanlagt M sammanlagt W sammanlagt Underjordiska utrymmen Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Sammanlagt Skyddade byggnader Ändring i skyddade byggnader Byggnadsskydd [antal] [m²vy] [antal +/-] [m²vy +/-] Sammanlagt

101 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava Underbeteckningar Områdesreserveringar Areal [ha] Areal [%] Våningsyta [m²vy] Exploateringstal [e] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsyta [m²vy +/-] Sammanlagt 6, , ,09 3, A sammanlagt P sammanlagt Y sammanlagt C sammanlagt K sammanlagt T sammanlagt -2, TT -2, V sammanlagt 2, ,4 2,9449 VL 2, ,0 2,9449 R sammanlagt L sammanlagt 0, ,5 0,6809 Gator 0, ,7 0,5152 LT 0, ,3 0,1657 E sammanlagt 2, , ,20 2, ET 2, , ,20 2, S sammanlagt M sammanlagt W sammanlagt

102 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 598 Pietarsaari Täyttämispvm Kaavan nimi 38 TAPANINNEIMI k 6(osa) sekä virkistys-, liikenne- ja katualueet. Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 6,4823 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 3,6149 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,8674 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 6, , ,09 3, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -2, V yhteensä 2, ,4 2,9449 R yhteensä L yhteensä 0, ,5 0,6809 E yhteensä 2, , ,20 2, S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

103 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 6, , ,09 3, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -2, TT -2, V yhteensä 2, ,4 2,9449 VL 2, ,0 2,9449 R yhteensä L yhteensä 0, ,5 0,6809 Kadut 0, ,7 0,5152 LT 0, ,3 0,1657 E yhteensä 2, , ,20 2, ET 2, , ,20 2, S yhteensä M yhteensä W yhteensä

104 Kärkiniemenkuja Björsåkersgr. Luna Bollplan Pallokenttä Fotboll Jalkap. Fotbollspl. Jalkapallok. Bonäsink. K Etelä-Kivilösintie R V ästra Ringvägen Taxi H Järp gränd 34 Per Östra Ringvägen 2 Birgersv. Smedjeg. Pajakatu Fabriksgatan Tehtaankatu 1d JEV/PEL Dagh. Päiväk. Hotel Bibl. Kirj. 11 Choraeusg. JNT 2 Kanava- Apot. 1 espl. Visasbacken P 23 2 nal- Otto Malmsg. P Timotejv. Bränntomtsvägen Borgarmalmsst. Sandåkersv. Santapellontie Asemapui. 11 Jakobsgatan Victo r Schaumanse 4 Campus Allegro Bovallagr. Adv.kyr 3 14 Bapt. kyrka 3 15 Kirkkokatu Alholmsg. Storgatan 18 6 Perämiehenk Sib. 18 Styrmansg. Herrholmsg PinnBodholmsg onäsinkatu Oikotie 9 Skutnäsinkatu 21 Ka Genvägen Fordellsg Västanpå väg. 7 Dal Eko-p Aurinko 15 Mest.gr Vestersundsgatan Vestersundinkatu 16 Lärarvägen ersv. tra 2 Pentzininkatu Kinderg a Tengströ 1 Keskustie Suotie 2 mansvägen Åkerv. 2 ari Sjö Reim Antasv. Bäc kvä Sikören Matkah. VR 17 Skolparken Koulupuisto Kyrka Tjädergr. Träskgr. Skolhusgränd 7 Jaakonk. Asematie 1 Kauppiaank. Stationsv. Kvarnb.g. Runebergsg. Runebergink. Liljelundsvä 15 Concord.gr 4 Strengbergsg n 43 E 9 Stadstr. Kaup.puut Merimiehen 60 Jungfrust Parkkitie Componenta Eko-p 1a Tobaksmag. Tupakkamak. Hotel Taxi P 2 Salut. Kauppat. Centrum 4 9 Eko-p P Post 24 Höt.C. 21Heinät.K. 19 Rådhusgatan tie Ringvägen Päiväk. V:by skola Skolvägen 24 Läntinen Rengastie 4 Pingstkyrka 10 pui stikko 16 Otsopellontie Oinaankuja 2 53 Vinkelv. 52 Baggholmsvägen Oinaansaarentie Allikuja Allan Itäinen Rengastie Museum Museo Mässplan Messukenttä Masaholmsv. Masaholmant. Optima 30 2 gat gränd Gumbo Gammelklock a r sv Kronovägen sst Länsman 21 Kirkkorannankatu Källback. 45 Tingshusgatan Past.kansli Kirkkoh.vir. Vaasantie Kyrkostrands- Jungmans skola Dagh. Päiväk. 34 Sandsund Hietasalmi Kärret Starabyvägen Skaget Raparna Loditräsket Pennviken Aspegrens trädgård 1 Rådmansg. Raatim.haka Parentesen 4 Oxhamns skola Pietarinpuistikko Ekovägen Kaikutie Ku m perinkatu an 3 Tobaksgat Ruusuoksantie Nya Bennäsvägen Uusi Pännäistentie Byväg Sockenv. Pitäjäntie Ve tie Svartmatt gränd 2 14 Verkviksv Storåkersv Tranev ä gen Meje Ben Björnv. Viklundssvängen ors Kant Kirkkoranta Kyrkostrand S povvägen 2 Västermalm Västermalmsg. 26 Bonäsgatan Lukkarintie 7 Predikare gränd Lammgr. 1 Verkviken 1 2 Kyrkstötsv ä gen niemenkatu Skärsvägen 48 Han tv.g. 122 P irilövägen Björkbacka Koivurinne OptiPark 1 3 Vet. Lastenkuja Karjavalkamankatu 8 Länsinummi 1 Bonäs skola Ejdevägen Kyrkostr. skola 14 6 Klockarevägen Pakarintie Skarpnabbvägen Baggholmen 17 Betesv. 10 Eko-p 2 Bovallavägen Majapellontie Borgarmalmsvägen 1 Kaski- Runebergssalen Runeberginsali Voudintie Knektfaret 2 17 Hans Svenskes väg 24 Ristontie Hannun tie Rikets sal Valtak.sali 1a Lappfjärdsvägen Eko-p Skrivarevägen Kirjurintie 2 Kivilös 36 2 Brunnskogsg. 14 Pietarintie Heikelinkatu Heikelsgatan Mararanna Österleden Mjölvägen Ishall Jäähalli 4 Eko-p 8 Paul Hallvars gata Radiotie Bonäs.gr Oxhamnsgatan Majaniemi Bonäs 6 Mällik Peders 2 19 Peldanintie Pähkinäntie 24 Abramsvägen 5 55 Kyrkviksvägen Tunvägen 4 38 Kalvgr. 9 Vadarstigen 10 Vipvägen Pännäistentie Smedsvägen 50 Kellonsoittajank Lannäs vägen Pinnapolku Penstigen 10 Vaasantie 22 Lappörsvägen Helanderinkatu 9 1 2ntie Förs.stuga 2 Knektvägen Fogdevägen Villgr. 2 Verkvikskr Maallikon kuja Sjungare gränd Kirkkoväärtintie Klub Skolhusvägen Skola Koulu Lodentie 7 Choraeuksenk Tjurgr. 23 Va darv. Kahlaajant Värkkilahd Strandåkers v Ejdevägen Eko-p Info Apot. Polis Keskusta 13 6 Otto Malmink Köpmansg. Centr.idrottspl Kesk.urh.kenttä Pedersesplanaden Fo r dellink. 39 Kannaksentie Brunbergint. P 35 Pedersöre Kyrka Lappfjärden Länsinummen koulu Christoffers väg 16 Bobergsvägen 1 Skolmästargr. Sockenkyrkostigen Fiskebäcksvägen Kalapurontie Gärdesvägen Kedontie Läntelä Centralv. Skogsv. tie 15 Matabr.v Nikulavägen 7 12 Riihitie Rökverksgatan Hagtornsv M.ungd. gård Tanhuantie 1 Penviikintie 12 Ahlbäcks Hemmet Aspväge Jak Staffansnäs Tapanintie Bergg Siikaluoto 13 Eko-p 5P Vattent. 2 Himmelsbergsg. Metod.k Miss. kyrka Kela A-E Raatihuoneenkatu 49 Lindskogsgat an 53 Värkkilahdenm Södra Kivilösvägen Kantorsgr Suntion kuja Lannesintie 20 Vasavägen Hälle b ergsv. Kauparbergsg Itäväylä Rosenlundsg. v. Skutnabbavägen 24 3 Myllym.k. 5 Etelän. koulu Isokatu Host. 14 Etelänummik Södermalmsg. Herrholmink. 8 Idrottsgård Urheilutalo 29 Pinnonäsgatan Förs.hem Seurak.koti Lapinneva Jääräniitynt. Länsiväylä 47 Svartmattv ägen Mustamatintie Brunbergsv Kivilösvägen Kyrkostrandsgatan Smedsintie Ungd. husb Myllytie 2 Bagarnäsv. 2 2 Tengströminkatu Vallikatu 2 Länsikuja Västerm almsbr. 2 Rådmgr. 51 Rådhusgatan Fäbodav ägen Savukatu 24 Pietarilankatu Pederstad sg Spireav Videvägen Bennäsvägen Studiebostäder Opiskelija-asunnot 5 Västerleden 1 Joh.gr. 2 3 Lukasgr. 2 Markusgr. Matteusgr. Kyrkvärdsvägen Tennis Center Korkeavuorentie Högbergsvägen Skrivaregränd 3 Optima Lann äslund 1 Viskaalintie Kuovintie Viklontie Kurjentie Nya Bennäsvägen Tapaninniemi Hemst. Lappörarna 5 Staravägen Starast. 3 8 Vägmästarvägen N Söderåkern 2 Staffansnäsvägen Örsliden Svedjenabbag Käsit.k De Gaml. Hem 2 Puutarhakatu Dagh. Päiväk. Museo Museum 2 Dagh. Päiväk Trädgårdsgatan 6 Tellushallen Tellushalli Dagh. Päiväk. 35 Lapinnevantie Lappnäsv Lapinniement Fogdevägen 1 5 Fårgr. Oinaansaari 3 4 Laidunt. Kogr. 4 Beckasinvägen 13 7 Herdev. 18 vägen 7 22 Kaplansv Paimenentie 14 Eko-p Nynäs 1 Väster Lä malmstorg ns in um menkatu Pörkenäsgatan Pörkenäsinkatu 52 K S LÄGESKARTA SIJAINTIKARTTA BILAGA 1 LIITE 1 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava

105 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava MARKÄGOFÖRHÅLLANDEN MAANOMISTUSKARTTA BILAGA 2 LIITE 2 en 3 7 4: : K : :21 4: Vanhalukkarintie 1 : :52 6:158 6: K :1 6: M501 4:44 4: Tiemestarintie 116 4:27 38K Vägmästarvägen M601 6:286 6:237 Staffansnäsvägen 6:258 38K6 Tapanintie 38K :268 6:238 6:291 M : :291 M :238 4 Starastigen 4 Staranpolku :298 Starantie 3 2 6:23 6 4:1 4:44 3 6: :322 6: II 6:267 6: M : :322 M : M P Pietarsaaren ohikulkutie 6:201 6:165 6:2 6: : :202 6:269 6:280 2:5 7 6: :219 6: :36 4:37 4: :233 6:218 4: :263 6:131 4: m 42 6:263 4:45 6: STADENS MARK KAUPUNGIN MAATA PRIVAT ÄGD MARK YKSITYISTEN MAATA

106 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava UTDRAG UR TIDSENLIG DETALJPLAN OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA BILAGA 3 LIITE m

107 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava et AP UTDRAG UR GENERALPLAN OTE YLEISKAAVASTA AP AP nviken olahti a Bonäset Västanpå Läntelä Bonäs Majaniemi AP AP AK AK AP P P P Baggholmen Oinaansaari AP AK AK AP AK P P AP P AP Västermalm Länsinummi AP P AP AP P AP AP P AK P P Centrum AK C P P Keskusta LP AK AP AK P AP AP AK P AK AP EH P AP AP AP AP T LP LP Lappfjärden Lapinneva P AP P P lm AP Kyrkostrand Kirkkoranta P P LR AP Sikören Siikaluoto AP Kivilös BILAGA 4 LIITE 4 AP S K Pede T Verkviken AP Staffansnäs Tapaninniemi Lappörarna Skaget näsmarken Örsliden Raparna Kärret Söderåkern Staraby Pennviken Luditrä m Skutnabba

108 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava DETALJPLAN KARTA OCH BESTÄMMELSER ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET BILAGA 5 LIITE : mmelklockarsvägen : : K :167 4:21 4: Vanhalukkarintie 1 :0 rp10 rp :52 6:158 6: K :1 TAPANINNIEMEN HUOLTOTIE TT ET I 1ap/100m2 e= :44 M : :27 38K5 Vägmästarvägen 6:237 6: STAFFANSNÄS TAPANINNIEMI M :286 4 rp Tiemestarintie rp4 8 TIEMESTARINTIE Staffansnäsvägen 6:258 38K Tapanintie 38K :268 6:238 6: M rp :269 rp47 6:291 M : Starastigen : Staranpolku 7 Starantie :1 STAFFANSNÄS SERVICEVÄG VL-1 4: FÄLLBACKA VIERUMÄKI 6: rp :322 rp2 6:322 M M : rp8 38P : II :267 Pietarsaaren ohikulkutie : : : M : :2 6: :200 6:280 STAFFANSNÄS SERVICEVÄG TAPANINNIEMEN HUOLTOTIE 147 LT : : :269 6: :219 6: :36 4:37 4: :233 6:218 4: :263 6:131 4: m :263 4:45 6: : : /3

109 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava DETALJPLAN KARTA OCH BESTÄMMELSER ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET BILAGA 5 LIITE 5 VL-1 LT ET-1 OMRÅDE FÖR NÄRREKREATION, VARS SKOGSTYP UTGÖR ETT VIKTIGT FÖREKOMSTOMRÅDE FÖR FLYGEKORRE. OMRÅDET SKALL SKÖTAS SPECIELLT AVSEDD FÖR FLYGEKORRARNAS ANVÄNDNING SOM EKOKORRIDOR OCH LIVSMILJÖ. Lähivirkistysalue, jonka metsätyyppi muodostaa tärkeän esiintymisalueen liito oraville. Alue tulee hoitaa erityisesti liito oravien käyttöön tarkoitettuna ekokäytävänä ja elinympäristönä. OMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG. Yleisen tien alue. KVARTERSOMRÅDE FÖR DEPÅER SOM BETJÄNAR SAMHÄLLSTEKNISK FÖRSÖRJNING. PÅ KVARTERSOMRÅDET FÅR UPPFÖRAS LAGER OCH MASKINHALLAR SAMT BYGGNADER SOM RYMMER SERVICEUTRYMMEN, ARBETSRUM OCH SOCIALE URTYMMEN. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien varikkojen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa varastoja ja konesuojia sekä huoltotiloja ja työhuoneita käsittäviä rakennuksia sosiaalitiloineen. LINJE 3 M UTANFÖR PLANEOMRÅDETS GRÄNS. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. STADSDELSGRÄNS. Kaupunginosan raja. KVARTERS KVARTERSDELS OCH OMRÅDESGRÄNS. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. Osa alueen raja. RIKTGIVANDE GRÄNS FÖR OMRÅDE ELLER DEL AV OMRÅDE. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. KRYSS PÅ BETECKNING ANGER ATT BETECKNINGEN SLOPAS. Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. 38 STADSDELSNUMMER. Kaupunginosan numero. STAFF STADSDELS NAMN. Kaupunginosan nimi. 6 KVARTERSNUMMER. Korttelin numero. TAPANIN I NAMN PÅ GATA ELLER ANNAT ALLMÄNT OMRÅDE. Kadun tai muun yleisen alueen nimi. ROMERSK SIFFRA ANGER STÖRSTA TILLÅTNA ANTAL VÅNINGAR I BYGGNADER, BYGGNAD ELLER DEL DÄRAV. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 2/3

110 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava DETALJPLAN KARTA OCH BESTÄMMELSER ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET BILAGA 5 LIITE 5 e = 0,20 EXPLOATERINGSTAL, DVS. FÖRHÅLLANDET MELLAN VÅNINGSYTAN OCH TOMTENS YTA. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta alaan. INSTRUKTIV BYGGNADSYTA. Ohjeellinen rakennusala. DEL AV OMRÅDE SOM BÖR PLANTERAS. Istutettava alueen osa. TRÄDRAD SOM BÖR PLANTERAS Istutettava puurivi. UNGEFÄRLIGT LÄGE FÖR IN OCH UTFART. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. DEL AV GATUOMRÅDES GRÄNS DÄR KÖRFÖRBINDELSE ÄR FÖRBJUDEN. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 1ap/100m2 BETECKNINGEN ANGER PER HUR MÅNGA KVADRATMETER VÅNINGSYTA EN BILPLATS BÖR ANLÄGGAS. Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. SKÄRSKILDA BESÄMMELSER: ERITYISMÄÄRÄYKSET: ET-1 KVARTERSOMRÅDET FÅR HA ENDAST EN IN OCH UTFART FÖR TUNGA FORDON OCH DEN SKALL PLACERAS MOT STAFFANSNÄS SERVICEVÄGEN. MOT VÄGMÄSTAREVÄGEN OCH STAFFANSNÄSVÄGEN FÅR IN OCH UTFARTER AVSEDDA FÖR PERSONALENS OCH KUNDERNAS LÄTTA FORDON PLACERAS; IN OCH UTFARTERNA FÅR VARA HÖGST 4 METER BREDA. KVARTERSOMRÅDETS TOMTDELAR MOT VÄGMÄSTAREVÄGEN, STAFFANSNÄSVÄGEN OCH GAMLAKLOCKARSVÄGEN BÖR PLANTERAS MED EN MINST 5 METER BRED PLANTERINGSREMSA. KVARTERSOMRÅDETS TOMTDELAR SOM ANVÄNDS FÖR ÖPPEN LAGRING BÖR SKYDDAS FÖR INSYN MOT GRANNTOMTER OCH GATUOMRÅDEN MED ETT TÄTT STAKET ELLER BUSKAGE. Korttelialueella saa olla vain yksi ajoneuvoliittymä raskasta kalustoa varten ja se on liitettävä Tapaninniemen huoltotiehen. Tiemestarintiehen ja Tapaninniementiehen saa liittää henkilökunnan ja asiakkaiden kevyille ajoneuvoille tarkoitettuja ajoneuvoliittymiä joiden kulkuaukko saa olla enintään 4 metriä leveä. Korttelialueen Tiemestarintien, Tapaninniementien ja Vanhalukkarintien puoleiset tontinosat on istutettava katualuetta vasten vähintään 5 metrin leveällä istutuskaistaleella. Korttelialueen avovarastoimiseen käytettävät tontinosat on näkösuojattava naapuritontteja ja katualueita vasten umpiaidalla tai tiheällä pensasistutuksilla. 3/3

111 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava FLYGBILD ILMAKUVA BILAGA 6 LIITE m

112 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt Pietarsaari tilavaraussuunnitelma

113 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 4(20) Tilavaraussuunnitelma Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuva- ja Peruskarttarasteriaineistoa 09/ Geologian tutkimuskeskuksen Maaperäkartta 1: /2014

114 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 5(20) Tilavaraussuunnitelma Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA Suunnittelukohde Aikaisemmat suunnitelmat Maankäyttö ja kaavoitus Liikenne Ympäristö ja maisema Maaperä Liikenteelliset ja maankäytölliset tavoitteet 12 2 TOTEUTUSVAIHTOEHDOT Mitoitus Liittymävaihtoehdot Liikenteellinen toimivuus Tie- ja katujärjestelyt Erikoiskuljetukset Julkinen liikenne Jalankulku ja pyöräily Meluntorjunta Rakentamiskustannukset 17 3 VAIKUTUKSET Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset asemakaavoitukseen Meluvaikutukset Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Vaikutukset vesistöihin, pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriarvoihin Vaikutukset maankäyttöön sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Riskit 19 4 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 20 LIITTEET: Liite 1 Suunnitelmakartta vaihe 1 Liite 2 Suunnitelmakartta vaihe 2 Liite 3 Pituusleikkaukset

115 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 6(20) Tilavaraussuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelun kohteena on tilavaraussuunnitelman laatiminen maantielle 749, Skutnabbantie. Kuvassa 1 on esitelty suunnittelualue, joka sijaitsee Pietarsaaren kaupungin ja Pedersören kunnan rajalla. Tilanvaraussuunnitelma laaditaan alueelle tulevan uuden asutuksen ja siitä aiheutuvan liikenteen kasvun sekä Pietarsaaren kaupungin uuden varikkoalueen vuoksi. Maantien 749 pohjoispuolella kulkee pyöräily- ja jalankulkuväylä. Starabyntien varteen Pedersören kunnan puolelle on yleiskaavassa esitetty pientaloasusta. Uuden asutuksen ja lisääntyvän liikenteen vuoksi Starabyntien liittymä on tarkoitus parantaa ja siirtää n. 50 m koilliseen päin. Starabynliittymän suunnittelu ei kuitenkaan kuulu tähän tilavaraussuunnitelmaan. Pietarsaaren kaupungin uudelta varikolta on tarkoitus rakentaa uusi katuyhteys maantielle 749. Tulevaisuudessa tätä yhteyttä käyttää myös kaavoitettavan asuntoalueen liikenne. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla 1.2 Aikaisemmat suunnitelmat Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2040 on laatinut Ramboll vuonna Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset maakäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi, kehittää Pohjanmaan

116 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 7(20) Tilavaraussuunnitelma saavutettavuutta ja liikkumisen mahdollisuuksia sekä parantaa kuljettamisen toimintaedellytyksiä. 1.3 Maankäyttö ja kaavoitus Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Suunnittelualueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan ja kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa Tapainniemen suunnittelualue on osoitettu maantien 749 pohjoispuolella taajamatoimintojen alueeksi. Maantien 749 eteläpuoleinen alue on osoitettu rakennetuksi alueeksi. Maantien 749 eteläpuolella kulkee Pietarsaaren päävesijohto. Kaavassa on myös merkitty suunnittelualueen läheisyyteen maantien 749 eteläpuolelle kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas alue. Kuvassa 2 on ote Pohjanmaan maakuntakaavasta Maakuntakaavaa on myöhemmin täydennetty vaihemaakuntakaavoilla 1 ja 2. Kuva 2. Ote Pohjanmaan maankuntakaavasta (Pohjanmaan liitto) Vaihemaakuntakaava 1 Vaihemaakuntakaava 1 käsittelee kaupallisten palveluiden sijoittumista Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaava 1 on hyväksytty maakuntavaltuuston kokouksessa ja on saanut suurilta osin ympäristöministeriön vahvistuksen Vaihemaakuntakaava 2 Vaihemaakuuntakaava 2 käsittelee uusiutuvia energialähteitä. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt vaihemaakuntakaavan ja se on tällä hetkellä ympäristöministeriössä vahvistettavana.

117 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 8(20) Tilavaraussuunnitelma Pohjanmaan maakuntakaava 2040 Pohjanmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Kaava laaditaan koko maakunnan ja sen eri yhteiskunnalliset toiminnot kattava kokonaismaakuntakaavana. Tavoitteena on hyväksyttää kaava vuonna Uusi maakuntakaava korvaa vahvistuttuaan Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat. Yleiskaava Pietarsaaren yleiskaavan päivitys on aloitettu vuonna Yleiskaavaa on tarkennettu muutosehdotusten pohjalta kahdesti vuosina 2006 ja Päivitetty yleiskaava, Pietarsaaren kaupungin yleiskaava 2020, on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaava ei ole lainvoimainen eikä oikeusvaikutteinen. Kuvassa 3 on ote yleiskaavasta. Yleiskaavaehdotuksen mukaan Pietarsaaren liikennejärjestelmää tulee kehittää siten, että eri kaupunginosien välinen liikenne kulkisi omilla siihen suunnitelluilla liikenneväylillä. Näin asuinaluiden läpi kulkeva liikenne ja katuverkon rasitys vähenesivät nykytilanteesta. Tapainniemen suunnittelualue maantien 749 pohjoispuolelta on yleiskaavassa merkitty maaseutumaiseksi alueeksi, millä halutaan säilyttää alueiden luonnonarvot ja rajata alueet syleilynä siten, että ne sulkevat piiriinsä maa- ja metsätalouden, haja-asutuksen, kalastuksen, metsästyksen ja jokamiehenoikeuden. Yleiskaavassa maantien 749 pohjoispuolelle on merkitty kevyen liikenteen väylä. Kuva 3. Ote Pietarsaaren yleiskaavasta 2020 Kirkonkylän osayleiskaava Pedersören kunnan Kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty Pedersören kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa Osayleiskaavassa maantien 749 ja Starabyntien varsi on kaavoitettu AP- alueeksi, mikä on tarkoitettu maanläheisiä asumismuotoja sekä tällaista asumista palvelevia ja rikastuttavia kaupunkitiloja ja toimintoja varten. Kuvassa 4 on ote Kirkonkylän osayleiskaavasta.

118 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 9(20) Tilavaraussuunnitelma Kuva 4. Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta (Pedersören kunta) Asemakaava Suunnittelualueella on Pietarsaaren puolella voimassa asemakaava, joka kattaa 18 Kirkkorannan ja 38 Tapaninniemen katu- ja lähivirkistysalueet. Asemakaava on hyväksytty Pietarsaaren kaupungin valtuustossa ja vahvistettu Ympäristöministeriössä Kuvassa 5 on esitetty suunnittelualueella ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualueella ei ole Pedersören kunnan puolella voimassa olevaa asemakaavaa. Kuva 5. Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava

119 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 10(20) Tilavaraussuunnitelma Suunnittelualueelle ja tämän läheisyyteen kaavailtu uusi asemakaavarungon luonnos (2011) on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Otsolahden, Tapaninniemen ja Lapinnevan täydennysrakentamispotentiaalin kaavarunko (2011) 1.4 Liikenne Maantien 749 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL, tierekisteri ) suunnittelualueella on noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 189 ajoneuvoa vuorokaudessa (6 %). Maantien 749 nopeusrajoitus tarkastelualueella on 80 km/h. Maantien 749 keskimääräinen vuorokausiliikenteen (KVL) on vuonna 2030 ennustettu olevan ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus 6 %. Maantie 749 kuuluu suunnittelukohteen kohdalla suurten erikoiskuljetusten verkkoon.

120 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 11(20) Tilavaraussuunnitelma Ympäristö ja maisema Suunnittelualueelta on laadittu luonto- ja lepakkoselvitys. Kuvassa 7 on esitetty liito-oravien levinneisyys suunnittelualueella. Metsä on hiljattain kaadettu liito-orava-alueen pohjoispuolelta. Osa suunnittelualueesta on osoitettu säilytettäväksi liito-oravien elinympäristönä. Kuvassa 8 on esitetty suojeltavaksi osoitetun alueen laajuus sekä liito-oravien kulkureitit. Metsä kaadettu Kuva 7. Liito-oravien levinneisyys suunnittelualueella Kuva 8. Liito-oravien elinympäristönä säilytettävä alue

121 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 12(20) Tilavaraussuunnitelma Suunnittelualueella ja siitä itään ja pohjoiseen on Tapaninniemen pientalovaltaista asuinaluetta. Luonnonoloiltaan suunnittelualue on pääosaltaan mänty- ja kuusivaltaista sekametsää iältään vuotta. Suunnittelualueen länsipuolella on puro / oja ja soistuvaa aluetta. Varsinaisella suunnittelualueella ei ole tiedossa arvokkaita luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä metsä- ja vesilain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Suunnittelualueella ei ole pohjavesialuetta. Lähimmät pohjavesialueet ovat Roska ja Bredskär ja ne sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä suunnittelualueen länsipuolella. Kummatkin pohjavesialueet ovat luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi luokkaan I. 1.6 Maaperä Suunnittelualue on maaperältään hiekkamoreenia. Moreenialueilla kallionpinta saattaa olla suhteellisen lähellä maanpintaa vaikka alueella ei avokalliota olekaan. Kuvassa 9 on esitetty suunnittelualueen maaperäkartta. Kuva 9. Suunnittelualueen maaperäkartta 1.7 Liikenteelliset ja maankäytölliset tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia Pietarsaaren kaupungin uuden asuinalueen sekä varikkoalueen katuyhteyden liittymäpaikan eri vaihtoehtoja maantielle 749. Erityisesti varikkoaleen liikenteen ohjaaminen oman liittymän kautta maantielle 749, pois Tapaninniemen asunalueelta, on asetettu Pietarsaaren kaupungin toimesta tavoitteeksi. Toimenpiteellä voidaan turvata liikennejärjestelyjen toimivuus ja maankäytön kehittyminen Pietarsaaren kaupungin alueella. Suunnitelmassa esitettävät liikenneratkaisut ovat pohjana käynnissä olevalle asemakaavatyölle. Laadittava tilanvaraussuunnitelma toimii lähtökohtana seuraavassa suunnitteluvaiheessa toteutettavaa tiesuunnitelmaa varten. Pietarsaaren kaupungin laatiman asemakaavan ensisijaisena tavoitteena on luoda edellytykset maankäytön kehittymiselle.

122 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 13(20) Tilavaraussuunnitelma TOTEUTUSVAIHTOEHDOT 2.1 Mitoitus Suunnittelualue sijaitsee maantien 749 varressa (tieosoite 749/5/ ). Maantien 749 poikkileikkaus on 9,0 / 7,0 metriä, piennarleveys 1,0 metriä ja kaistojen yhteisleveys 7,0 metriä. Nopeusrajoitus suunnittelualueen kohdalla on 80 km/h. Jalankulku- ja pyöräteiden kokonaisleveydet ovat 3,5 metriä ja ne ovat koko suunnitteluosuudella erotettu välikaistalla viereisestä ajoneuvoliikenteen väylästä. 2.2 Liittymävaihtoehdot Suunnittelualueella maantiellä 749 on tällä hetkellä yksi maa- ja metsätalousliittymä. Kuvassa 10 on esitetty suunnittelualueella ja tämän läheisyydessä olevat nykyiset liittymät. Kuva 10. Suunnittelualueen nykyiset liittymät ja kaupungin raja

123 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 14(20) Tilavaraussuunnitelma Katuyhteyden liittymäpaikkaa varten tutkittiin kolmea vaihtoehtoa. Liittymävaihtoehdot ovat esitetty kuvissa 11, 12 ja 13. Kuva 11. Liittymäpaikan vaihtoehto VE1 Kuva 12. Liittymäpaikan vaihtoehto VE2 Kuva 13. Liittymäpaikan vaihtoehto VE3

124 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 15(20) Tilavaraussuunnitelma Kuva 14. Maantien 749 pituusleikkaus, jossa liittymäpaikat ja näkemät ovat esitetty. Kaikissa vaihtoehdoissa liittymävälien laskemisperusteena käytettiin Rambollin laatimassa raportissa Hietasaaren Kuusisaaren alueen tieverkkosuunnitelma, 2012 esitettyä Starabyntien uutta liittymäpaikkaa. Kuvassa 15 on esitetty Rambollin laatima tieverkkosuunnitelma, jossa näkyy Strabyntien uusi liittymä ja linjaus. Lisäksi Vaasantien yhteyteen on osoitettu alikulkukäytävä. Tästä tilavaraussuunnitelmasta Starabyntien liittymän suunnittelu rajattiin pois. Laadittavassa tilavaraussuunnitelmassa päädyttiin tutkimaan vaihtoehdon VE1 mukaista liittymän paikkaa, koska verrattuna vaihtoehtoon VE2 liittymäpaikka ei sijaitse mäessä vaan mäen juuressa (ks. kuva 14), jolloin Varikolta tuleva raskas liikenne pääsee liikennevirtaan paremmin mukaan. Lisäksi vaihtoehdossa VE1 uusi katuyhteys voi kiertää liito-oravien elinympäristöksi osoitetun alueen paremmin. Vaihtoehto VE3 suljettiin pois Varikon etäisyyden sekä yksityistiejärjestelyiden vuoksi. Nykyinen maa- ja metsätalousliittymä katkaistaan ja uuden liittymän paikka osoitetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Kuva 15. Ote tieverkkosuunnitelmasta (Ramboll).

125 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 16(20) Tilavaraussuunnitelma Tapaninniemen maankäytön kehittymisen vuoksi tilavaraussuunnitelmassa esitetään liittymän toimenpiteiden vaiheistamista. 1-vaihe, yhteystarve vain varikkoalueelle Ensimmäisessä vaiheessa maantielle 749 osoitetaan väistötilalla varustettu tulppaliittymä. Levitys tehdään maantien eteläpuolelle. 2-vaihe, yhteystarve tulevaa maankäyttöä varten Tulevaisuuden maankäytön toteutuessa liittymän kanavointi tulee tarpeelliseksi. Toisessa vaiheessa väistötila muutetaan kanavoiduksi liittymäksi ja liittymän geometriaa parannetaan. 2.3 Liikenteellinen toimivuus Tilavaraussuunnitelmaa varten on laadittu liittymän toimivuustarkastelu. Varikkoalueen liikenne ei kuormita mt 749 liittymää ruuhka-aikoina, vaan varikon liikenne tapahtuu pääsääntöisesti ennen ruuhka-aikoja. Koska sivusuuntien ja pääsuunnalta vasemmalle kääntyvän liikenteen määrät ovat pieniä, ei liittymissä ole tiedossa toimivuusongelmia. Liikenneviraston Tasoliittymät -ohjeen kuvan 4.2 vasemmanpuoleisen taulukon mukaan Starabyntien liittymässä on tarve vasemmalle kääntymiskaistalle ja varikkoalueen liittymässä väistötilalle. Kummassakaan liittymässä ei ole tarvetta pääsuunnan oikealle kääntymiskaistalle. Tulevaisuuden maankäytön toteutuessa tarvitaan liittymän yhteyteen kanavoitu vasemmalle kääntymiskaista. 2.4 Tie- ja katujärjestelyt Suunnitelma-alueella valtion omistuksessa ovat maantie 749 ja pääsuunnan jalankulku- ja pyöräilyväylä. Pietarsaaren kaupungin omistukseen tulevat asemakaava alueelle sijoittuvat kadut. 2.5 Erikoiskuljetukset Suunnittelualueen läpi kulkee maantietä 749 pitkin suurten erikoiskuljetusten reitti (7 x 7 x 40 m), joka tulee huomioida jatkosuunnittelussa. 2.6 Julkinen liikenne Suunnittelualueelle, liittymän yhteyteen, ei ole osoitettu linja-autopysäkkejä. Lähin pysäkkipari sijaitsee Starabyntien liittymän yhteydessä 200 metrin päässä suunniteltavasta liittymästä. Tuleva maankäyttö (ks. kuva 6) rakentuu lähemmäksi Pietarsaaren keskustaa ja linja-auto liikenteen painopiste on alueen uusissa sisäisissä pysäkeissä, eikä pysäkkien toteuttamiselle suunniteltavan liittymän yhteyteen ole tarvetta. Lisäksi pysäkkiväli muodostuisi tiheäksi, mikäli uudet pysäkkiparit osoitettaisiin suunnittelualueelle. Maantietä 749 kulkee niin lähi- kuin kaukoliikennelinja-autovuoroja.

126 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 17(20) Tilavaraussuunnitelma Jalankulku ja pyöräily Maantien 749 pohjoispuolella kulkee nykyinen jalankulku- ja pyöräilyväylä, jota varten katuliittymään tehdään saareke. Muuten jalankulku- ja pyöräilyväylä säilyy nykyisellään. 2.8 Meluntorjunta Tilavaraussuunnitelman toimenpiteet eivät edellytä melusuojausta, koska kohdalla ei ole olemassa olevaa. Melusuojauksen tarve ratkaistaan jatkosuunnittelussa sekä asemakaavoituksen yhteydessä. 2.9 Rakentamiskustannukset Kustannusarviot perustuvat InInfra.net Fore -hankeosalaskelmiin. Kustannusarviot sisältävät yhteiskustannuksia 46 %. Tilavaraussuunnitelman ensimmäisen vaiheen rakentamiskustannusarvio on x,xx M (alv 0 %, MAKU-indeksi = 112,8 (2010=100)).

127 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 18(20) Tilavaraussuunnitelma VAIKUTUKSET 3.1 Liikenteelliset vaikutukset Esitetyt ratkaisut lisäävät maantielle 749 uuden kanavoidun liittymän, jolloin liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus heikkenevät. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus heikkenee uuden kadun tasoylityksen myötä. Vaikutusta on suunnitelmassa minimoitu riittävillä näkemäalueilla. 3.2 Vaikutukset asemakaavoitukseen Suunnitteluratkaisut on tehty yhteistyössä Pietarsaaren kaupungin kaavoittajien kanssa. Pedersören kunnan kaavoittajiin tulee jatkosuunnittelussa olla yhteydessä, koska maantien 749 lisätilantarve sijaitsee Pedersören kunnan alueella. 3.3 Meluvaikutukset Tilavaraussuunnitelmassa osoitettu katuliittymä vähentää meluvaikutuksia poistamalla Varikkoalueen raskaan liikenteen ajoneuvot nykyiseltä asuinalueen katuverkolta. 3.4 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Suunnittelualueella on liito-orava-alue. Suunnitellut ratkaisut kaventavat liitooravien elinympäristöä. Liito-oravien elinalue supistuu myös uusien asemakaavoituksen yhteydessä osoitettavien katuyhteyksien rakentamisen seurauksena. 3.5 Vaikutukset vesistöihin, pinta- ja pohjavesiin Suunnitelmalla ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. 3.6 Vaikutukset ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriarvoihin Suunnitelmassa esitetyillä ratkaisuilla ei ole suurta vaikutus alueen ympäristöön. Suunnittelualueelle tulevat uudet liittymäjärjestelyt vaativat hieman lisätilaa ja katuliittymät puhkaisevat metsään uuden maastokäytävän. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, joten suunnitelmalla ei ole vaikutusta alueen kulttuuriarvoihin.

128 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 19(20) Tilavaraussuunnitelma Vaikutukset maankäyttöön sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Suunnittelualue sijaitsee haja-asutusalueella eikä pysyvää asutusta ole toimenpiteiden välittömässä läheisyydessä. Varikon liikenteen ohjaaminen pois Tapaninniemen asuinalueelta parantaa viihtyisyyttä poistamalla alueelta melu-, tärinä- ja päästöhaittoja. 3.8 Riskit Seuraavassa on lueteltu riskit, joihin tulee kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa: - Maankäytön toteutumisen riskit - Lähialueen asukkaiden ja maanomistajien negatiivinen suhtautuminen tiehankkeeseen ja asemakaavoitukseen - Liito-oravien vaikutus suunnitelmaan Tiesuunnitelmavaiheessa tehdään riskikartoitus, jossa arvioidaan edellä mainitut riskit sekä tarvittaessa täydennetään riskejä.

129 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7 Maantie 749 Tapaninniemen liittymäjärjestelyt, Pietarsaari 20(20) Tilavaraussuunnitelma SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Tämän tilanvaraussuunnitelmaa edeltävän esiselvityksen on laatinut Finnmap Infra Oy. Suunnittelusopimushankkeen on teettänyt Pietarsaaren kaupunki Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen luvalla. Työn ohjauksesta ja päätöksenteosta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Pietarsaaren kaupungista Ben Griep ja Harri Kotimäki. Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajana on toiminut Pasi Kivioja ja Finnmap Infra Oy:stä edustajina ovat olleet suunnitelman laadinnasta vastannut Lauri Harjula ja tiesuunnittelusta vastannut Mikko Erjo. Suunnitelmaratkaisuja on esitelty tilaajille, saatu kommentit sekä saatu tilaajan hyväksyntä. Lisätietoja suunnitelmasta antavat: Pietarsaaren kaupunki Ben Griep p ben.griep@pietarsaari.fi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne -vastuualue Pasi Kivioja p pasi.kivioja@ely-keskus.fi Finnmap Infra Oy Lauri Harjula p lauri.harjula@finnmap-infra.fi Helsingissä 4. päivänä joulukuuta 2015

130 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 7 LIITE 7

131 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava UTDRAG UR UTRYMMESRESERVERINGSPLANKARTA SKEDE 1 OTE TILAVARAUSSUUNNITELMAKARTASTA VAIHE 1 BILAGA 8 LIITE 8

132 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava UTDRAG UR UTRYMMESRESERVERINGSPLANKARTA SKEDE 2 OTE TILAVARAUSSUUNNITELMAKARTASTA VAIHE 2 BILAGA 9 LIITE 9

133 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava SKISS ÖVER MÖJLIG PLANLÄGGNING AV OMRÅDET MELLAN STAFFANSNÄS, BJÖRNVIKEN OCH BAGGHOLMEN. HAHMOTELMA TAPANINNIEMEN, OTSOLAHDEN JA OINAASAAREN VÄLIMAASTON MAHDOLLISESTA KAAVOITUKSESTA. BILAGA 10 LIITE 10

134 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 11 LIITE 11 Inventering av flygekorre inom ett detaljplaneområde vid Staffansnäs i Jakobstad Mattias Kanckos Oktober 2015 Huvudsjövägen 411 GSM: Nederlappfors info@essnature.com Finland 1/5

135 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 1. Inledning BILAGA 11 LIITE 11 Staden Jakobstad håller på att inköpa mark och uppgöra en detaljplan för ett skogsområde vid Staffansnäs i södra delen av Jakobstad. Området är sedan tidigare känt som ett förekomstområde för flygekorre och observationer har gjorts allt sedan början av 1990-talet. För att kunna bedöma planens inverkan på den utrotningshotade och starkt skyddade flygekorren är det därför motiverat att utföra en grundlig inventering av flygekorre i det berörda området. Företaget essnature och biolog Mattias Kanckos fick i uppdrag av Christer Tonberg på mätningsavdelningen vid staden Jakobstad att utföra inventeringen. 2. Material och metoder Planeområdet vid Staffansnäs i Jakobstad inventerades den Tidpunkten är enligt gällande rekommendationer något sen för inventering av flygekorre eftersom det rekommenderas att flygekorren inventeras då flygekorrens vårspillning, de av pollen gulfärgade spillningskornen framträder tydligast eller det vill säga under vårvintern. Under inventeringen hittades dock tydliga spillningskorn av flygekorre och en del av spillning var ännu mycket klargul och lätt att hitta. Man hittade också mörka spillningskorn från sommaren och hösten, samt riktigt färska spillningskorn. Det inventerade området framgår av bild 1. Inventeringsområdet är totalt ca 12 hektar stort och utgörs av ett rätt enhetligt skogsområde. Själva inventeringen utfördes enligt gällande rekommendationer genom att söka efter flygekorrens spillning under framförallt stora granar och aspar eller andra lövträd. Vid inventeringen sökte man även aktivt efter flygekorrens boplatser, endera hålträd, holkar eller ekorrlyor. Koordinaterna för eventuella boplatser fastställdes med hjälp av en bärbar GPS. Noggranheten för GPS:n var ca +/- 5 meter. 3. Resultat 3.1 Allmän beskrivning av den inventerade området Områdets växtlighet och naturtyper presenteras nedan i sex olika figurer som har något så när enhetlig växtlighet. Figurernas nummer hänförs till numreringen på kartan i bild 1. Figur 1. Ca 12-årig, tät tallplantskog. I plantskogen finns en mycket tät underväxt av lövsly, bl.a. glasbjörk (Betula pubescens) och rönn (Sorbus aucuparia). Figuren är inte lämplig för flygekorre. Figur 2. Nyligen avverkat område som höglagts och planterats med både tall (Pinus sylvestris) och gran (Picea abies). Plantskogen endast 1-årig. I fältskiktet dominerar lingon (Vaccinium vitis-idaea), blåbär (Vaccinium myrtillus), duntrave (Epilobium angustifolium), kruståtel (Deschampsia flexuosa), hallon (Rubus idaeus) och vårfryle (Luzula pilosa). Figuren är inte lämplig för flygekorre. Figur 3. Närmare 80-årig, flerårig och mångskiktad granskog. I trädskiktet förekommer ett stort inslag av tall (Pinus sylvestris), gråal (Alnus incana) och björk (Betula sp.). I buskskiktet förekommer rikligt med gran (Picea abies). I fältskiktet påträffas lingon (Vaccinium vitisidaea), blåbär (Vaccinium myrtillus), harsyra (Oxalis acetosella), skogsfräken (Equisetum sylvaticum), vårfryle (Luzula pilosa) och skogsbräken (Dryopteris carthusiana). Skogstypen är frisk moskog (MT). Figuren är lämplig för flygekorre och spillning hittades. 2/5

136 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 11 LIITE 11 Bild 1. Översiktskarta över det inventerade området med de olika växtlighetsfigurerna inritade. Figur 4. Ca 35-årig tallskog. I trädskiktet växer så gott som enbart tall (Pinus sylvestris). I buskskiktet växer lite rönn (Sorbus aucuparia) och gran (Picea abies). I fältskiktet dominerar lingon (Vaccinium vitis-idaea), blåbär (Vaccinium myrtillus), vårfryle (Luzula pilosa). Skogstypen är frisk moskog (MT). Figuren är inte lämplig för flygekorre. Figur 5. Ca 60-årig björkskog med ett underskikt av gran (Picea abies). I öster finns det även rikligt med tall (Pinus sylvestris) i det övre trädskiktet. Figuren försumpad och delvis utdikad. I fältskiktet dominerar skogsfräken (Equisetum fluviatile), blåbär (Vaccinium myrtillus), lingon (Vaccinium vitis-idaea), vårfryle (Luzula pilosa) och linnea (Linnea borealis). Figuren är lämplig för flygekorre och spillning hittades. Figur 6. Över 100-årig granskog med stort inslag av tall (Pinus sylvestris) och vårtbjörk (Betula pendula) i trädskiktet. I buskskiktet växer lite gran (Picea abies). I fältskiktet växer blåbär (Vaccinium myrtillus), harsyra (Oxalis acetosella), lingon (Vaccinium vitis-idaea), linnea (Linnea borealis), vårfryle (Luzula pilosa) och revlummer (Lycopodium annotinum). Skogstypen är frisk moskog. Figuren är lämplig för flygekorre, men ingen spillning hittades. 3/5

137 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 3.2 Förekomst av flygekorre BILAGA 11 LIITE 11 Inom det inventerade området förekommer flygekorre. Spillning av flygekorre påträffades under många träd och ställvis hittades rikligt med spillning. Även riktigt färsk spillning av flygekorre hittades, vilket visar att även under inventeringstillfället fanns det flygekorre i området. Trots aktivt letande kunde dock inget boträd återfinnas inom det inventerade området. Det finns i området inga risbon och väldigt få hålträd. Endast två högstubbar med hål hittades, men inget av dessa håligheter var bebodda av flygekorre. Mest spillning av flygekorre hittades intill bebyggelsen i öster. Det är därför rätt troligt att flygekorrens rastoch förökningsplats finns i någon holk inne på tomtområdena eller t.o.m. i någon byggnad. Det finns nämligen rätt rikligt med lämpliga holkar kring husen som ligger i anslutning till inventeringsområdet vid Staffansnäs. I området finns fortsättningsvis över 4 hektar lämplig skog för flygekorre, vilket gör att området räcker till för en flygekorrehona med ungar. Observationer av flygekorre framgår av bild 2. Bild 2. Karta över inventeringsområdet med förekomsten av flygekorre inritad. 4/5

138 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava 4. Utlåtande och rekommendationer BILAGA 11 LIITE 11 På basen av denna inventering kan man ge följande utlåtande och rekommendationer: - Delar av det inventerade området utgör ett mycket viktigt förekomstområde för flygekorre och även om ingen rast- eller förökningsplats hittades bör delar av området sparas med tanke på flygekorre. Det område som bör sparas framgår av bild 3. Bild 3. Det röda området bör bevaras med tanke på flygekorren. 5/5

139 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 12 LIITE 12

140 37, YRL :30 / :s bilaga: YRL Liite C: Asemakaavan ja asemakaava BILAGA 12 LIITE 12

141 38, YRL :30 CFV: 938/2016 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ST1 BIOFUELS OY:N CELLUNOLIX - HANKKEEN (BIOETANOLITEHDAS) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN AR- VIOINTIOHJELMASTA, PIETARSAARI Yhteysviranomaisen lausunto , Dnr EPOE- LY/4289/2016. Liite A 38 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, joka on yhteysviranomainen koskien YVA-menettelyä St1 Biofuels Oy:n Cellunolix hankkeessa Pietarsaaressa, on antanut lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Lausunto on tuullut ympäristönsuojelutoimistoon St1 Biofuels Oy on hankevastaava suunnitellussa projektissa, joka koskee bioetanolin valmistuslaitosta ja vastaa YVAohjelmasta, suunnittelusta sekä bioetanolilaitoksen rakentamisesta. Projektin tarkoituksena on hyödyntää sahateollisuuden ja metsäteollisuuden sivutuotteita sekä kierrätyspuuta tuottamalla päätuotteena 50 miljoonaa litraa vuodessa 100- prosenttista etanolia, jota käytetään biokomponenttina bensiinin joukossa. YVA-menettely jaetaan kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka kuulutetaan ja jossa esitetään arvioitavat tekijät. Toisessa vaiheessa laaditaan itse ympäristönvaikutusten arviointiselostus (YVAraportti), mikä myös kuulutetaan. ELY-keskus kerää molemmista vaiheista lausunnot ja mielipiteet sekä antaa lausuntonsa asiassa. ELY-keskuksesta saapunut lausunto kuuluu YVA-menettelyn ensimmäiseen vaiheeseen. Ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut lausuntonsa ensimmäisen vaiheen YVA-ohjelmasta. Kaupunginhallitus on kokouksessaan käsitellyt ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon, ja hyväksynyt sen omana lausuntonaan. ELY-keskus on tehnyt lausunnossaan yhteenvedon saapuneista ensimmäisen vaiheen lausunnoista ja mielipiteistä. Yhteenveto on tehty vaadittavista toimenpiteistä, joita on selvitettävä ja otettava huomioon itse ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Lyhyenä yhteenvetona on yhteysviranomainen nostanut esiin seuraavia näkökantoja, jotka ovat erityisen tärkeitä otettavaksi huomioon jatkotyössä: - maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta myös maakunnallisten, seudullisten tai paikallisten arvojen olemassaolo tulee selvittää - ilmapäästöjen ja niiden ilmanlaatuvaikutusten osalta menetelmä on kuvattava paremmin, on otettava huomioon hankkeen ilmastovaikutukset ja selvitysten tulee olla riittäviä

142 38, YRL :30 CFV: 938/ rautatien suoja-alue on otettava huomioon, hankkeen sijoittuminen on tarkennettava ja raskasta liikennettä on satamaalueella ohjattava - melumallinnus on tehtävä, jossa on huomioitava sekä matalataajuinen melu että tärinä - vaihtoehto poikkeuksellisten tilanteiden osalta sammutusveden johtamiselle - kuvaus jäähdytysvesien määrästä, niiden sisältämä lämpömäärä (virtaama x lämpötilaero) ja minkä osuuden Alholmens Kraftin jäädytysvesien luvan mukaisesta lämpömäärästä St1:n jäähdytysveden lämpömäärä tulee käyttämään - on huomioitava Hällanin alueen uhanalaiset lajit sekä selvitettävä mahdolliset lähialueen vedenalaiset eliöt - yhteisvaikutusten arvioinnissa on syytä huomioida alueen nykyisten ympäristölupien mukainen toiminta, erityisesti jätevesikysymys, hankkeen aiheuttava muutos teollisuusalueen erilaisiin päästöihin ja muihin ympäristövaikutuksiin raaka-aineen saanti huomioiden - arviointi mahdollisten ympäristöonnettomuuksien vaikutuksista. Aikataulun mukaan on hakijan jätettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus huhtikuun aikana, jolloin toinen yleisölle suunnattu kokous pidetään. YVA-prosessi lopetetaan alkukesästä 2017, jolloin yhteysviranomainen jättää lausuntonsa YVAselostuksesta. Sen jälkeen voidaan ympäristölupaprosessi ja muut tarvittavat lupaprosessit aloittaa. Ehdotus Vt. ympäristönsuojelupäällikkö: Asia merkitään tiedoksi.

143 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

144 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

145 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

146 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

147 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

148 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

149 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

150 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

151 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

152 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

153 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

154 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

155 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

156 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

157 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

158 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

159 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

160 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

161 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

162 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

163 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

164 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

165 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

166 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

167 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

168 38, YRL :30 / :s bilaga: YRL A

169 39, YRL :30 CFV: 657/2015 LAUSUNTOPYYNTÖ YMPÄRISTÖLUVAN TÄYDENNYKSESTÄ LUPAMÄÄRÄYS- TEN TARKISTAMISESTA UPM KYMMENE OYJ SELLULOOSATEHDAS, PIETARSAARI (LSSAVI/870/2015) Lausuntopyyntö Liite A 39 Hakijan ehdotus uusiksi lupamääräyksiksi. Liite B 39 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa koskien UPM Kymmene Oyj:n ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Lausunto tulee olla aluehallintoviraston käsiteltävänä viimeistään Ympäristö- ja rakennuslautakunta antoi lausunnon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi Lausuntopyyntö, joka on nyt tullut, on täydennys lupahakemusasiakirjoihin. Nykyinen ympäristöluvan tuotantokapasiteetti käsittää tonnia selluloosaa/vuosi. Vuoden 2015 hakemuksen mukaan kapasiteetti suunnitellaan nostettavan tonniin ja nyt ajankohtaisen päivityksen myötä lisääntyy kapasiteetti 1,1 milj. tonniin vuodessa. Hakija suunnittelee investoivansa 1-2 uuteen tuotantolinjaan (investointipäätöstä ei ole tehty). Hakija on antanut uuden ehdotuksen lupamääräykseksi 2.1. jonka myötä jäteveden näytteenottopiste halutaan muuttaa näytteenottopisteestä P50 pisteeseen P40. Näytteenottopisteeseen P50 johdetaan eri kanavia pitkin sekä puhdasta vettä että teollisuusalueen jätevettä, jotka toisiinsa sekoittuneena johdetaan ulos merialueelle. Luodonjärvestä otettava raakavesi sisältää runsaasti ravintoaineita, joka muodostaa nk. taustakuormitusta, jota ei synny itse teollisuusprosessissa. Raakavesi puhdistetaan ja osa taustakuormituksesta johdetaan ulos näytteenottopisteen P50 kautta. Muuttamalla näytteenotto pisteeseen P40, joka sisältää ainoastaan jätevedenpuhdistamolta tulevaa vettä, ei taustakuormitusta, saadaan tällä tavalla parempi kuva teollisuusprosessissa syntyvästä kuormituksesta. Hakija antaa nyt tässä täydennyksessä ehdotuksen siitä, että rajaarvojen tulee olla alhaisempia kuin aikaisemmin annetussa ehdotuksessa. Kuormitus mereen ei tule hakijan mukaan muuttumaan. Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa seuraavan lausunnon UPM Kymmene Oyj:n ympäristöluvan täydennyksestä lupamääräysten tarkistamiseksi: Ympäristö- ja rakennuslautakunta viittaa lausuntoon, joka annettiin Lausunnossa huomautettiin, että merialueen kuormitus ei saa lisääntyä nykyisestä.

170 39, YRL :30 CFV: 657/2015 Näytteenottopisteen muutos, joka vastaa paremmin teollisuusprosessista tulevaa jätevettä on tarkoituksenmukainen. Hakemusasiakirjoista ei käy kuitenkaan ilmi laskentaperusteet uusille ehdotetuille päästörajoille ja sen vuoksi kannanotto uusista päästörajoista on vaikea antaa. Hakijan tulee esittää laskentaperusteet. Lähtökohtana on oltava se, että merialueen kuormituksen ei anneta lisääntyä näytteenottopisteen muutoksen myötä. Huolimatta tuotantokapasiteetin lisäyksestä, tulee tavoitteen olla se, että kuormitus merialueella ei lisäänny. Ehdotus Vt. ympäristönsuojelupäällikkö: Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyy yllä olevan kirjelmän lausuntonaan asiassa.

171 39, YRL :30 / :s bilaga: YRL A