-2, SIVL :00

Transkriptio

1 -2, SIVL :00 Kokouskutsu Keskiviikkona klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Annica Haldin, puheenjohtaja Marina Lundkvist Markku Pukkinen, varapuheenjohtaja Vaula Vilppola Christer Tonberg Johan Karjaluoto Erik Nyberg Alexandra Back Brita Brännbacka-Brunell Kristina Saari Conny Englund Aykut Saka Sanna Melarti Jaakko Koskela Jacob Storbjörk Ulrika Rönnback Lasse Perhiö Eija Vähäsöyrinki Anita Petterson Seppo Kangas Vuokko Piippolainen Sauli Isokoski Muut läsnäolijat Asiat Peter Boström, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kurt Hellstrand, kaupunginhallituksen edustaja Ronja Huhtamäki, nuorisovaltuuston edustaja Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Jan Levander, sivistysjohtaja, sihteeri Juha Paasimäki, sivistysjohtajan sijainen Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Leif Storbjörk, kirjastotoimenjohtaja Tove Jansson, liikuntatoimenjohtaja Anette Granberg, talouspäällikkö Carola Sundqvist, museonjohtaja Marie-Louise Björndahl, rehtori Päivi Rosnell, rehtori Bo-Anders Sandström, vt. rehtori Marja-Leena Pitkäaho, kulttuurisihteeri Tiina Höylä-Männistö, nuorisosihteeri Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Annica Haldin puheenjohtaja

2 22, SIVL :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 23, SIVL :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus Sivistysjohtaja: Valitaan Erik Nyberg ja Lasse Perhiö.

4 24, SIVL :00 ILMOITUSASIAT Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirje OMK/18 /592/2017, Varhaiskasvatuksen tietotuotannon kehittäminen VARDA Opetushallitus Luettelo yksikköhinta- ja suoritepäätöksiä koskevasta materiaalista. Tiedote OPH , Lukiokoulutuksen tulevia tiedonkeruumuutoksia Kaupunginhallitus Pöytäkirjanote, 52/ Pietarsaaren kaupungin uusi hallintosääntö lukien Ehdotus Sivistysjohtaja: Merkitään tiedoksi.

5 25, SIVL :00 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Sivistysjohtaja on tehnyt helmi-maaliskuussa 2017 oheisen liitteen mukaiset viranhaltijapäätökset: Liite 25 A Päivähoidon johtaja ja nuorisosihteeri ovat tehneet helmimaaliskuussa 2017 oheisen liitteen mukaiset viranhaltijapäätökset. Liite 25 B Ehdotus Sivistysjohtaja: Merkitään tiedoksi.

6 26, SIVL :00 UBV: 216/2017 SIVISTYSLAUTAKUNNAN VUODEN 2016 TOIMINTAKERTOMUS Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston talousarviossa asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2016 toimintakertomuksessa tehtävän arvioinnin on perustuttava strategiaan ja siihen sisältyviin kriittisiin menestystekijöihin. Hallintokuntien on esitettävä selvityksensä tavoitteissa asetetun tavoitetason toteutumisesta. Arvioinnin on siis sisällyttävä jokaisen hallintokunnan toimintakertomukseen. Tavoitteiden arvioinnin lisäksi on esitettävä myös toimintaa kuvaavat tunnusluvut sekä tehtävä olennaisia vertailuja. Sivistyslautakunnan toimintakertomus liitteenä. Liite 26 Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta hyväksyy vuoden 2016 toimintakertomuksen. Sivistyslautakunta lähettää asian edelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

7 26, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 26, sivl

50 27, SIVL :00 UBV: 215/2017 SIVISTYSLAUTAKUNNAN VUODEN 2016 TILINPÄÄTÖS Liitteet 27 A ja B Talouspäällikkö: Sivistyslautakunnalle vahvistettu nettotalousarvio oli vuonna Valtuusto myönsi sivistyslautakunnalle kesäkuussa talousarvion oikaisun Etelänummen koulun resurssiopetuksen laajentamista ja perhetyöntekijän palkkaamista varten, sekä kuraattorin palkkaamista varten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Joulukuussa sivistyslautakunnalle myönnettiin talousarvion oikaisu euroa, joka osoitettiin varhaiskasvatuksen toimialalle (päivähoito). Oikaistu nettotalousarvio oli näin ollen TA 2016 TP 2016 Tuotot: Kustannukset: Netto: Talousarvio on sitova nettotasolla ja oikaistu nettotalousarvio vuodelle 2016 on toteutunut 99,9 %:sti, eli nettokustannukset alittivat budjetoidun :lla. Toimintakustannukset ovat toteutuneet 102 %:sti, mikä tarkoittaa n. 0,9 milj. ylitystä. Kustannuspuolen suuremmista poikkeamista voidaan mainita palvelujen ostot (lähinnä matka- ja kuljetuspalvelut; koulukuljetukset) sekä materiaalikustannukset. Tukikustannukset, mm. kotihoidontuesta, ovat kokonaisuudessaan alittaneet talousarvion, henkilöstökustannusten osoittaessa niukkaa ylitystä. Tuottopuolella on saatu 0,94 milj. budjetoitua enemmän. Näitä ovat lähinnä opetushallituksen ja muiden tahojen myöntämät tuet ja avustukset esim. erilaisiin hankkeisiin sekä myyntituottoja muista kunnista. Sivistyslautakunnan maksutuotot ylittävät kokonaisuutena niukasti budjetoidun. Tulosalueet lyhyesti: Sivistyshallinto TA 2016 TP 2016 Tuotot: Kustannukset: Netto: Hallinto ylitti nettotalousarvionsa :lla. Perusopetus (Perusopetus, esikoulu, aamu- ja iltapäivätoiminta). TA 2016 TP 2016 Tuotot:

51 27, SIVL :00 UBV: 215/2017 Kustannukset: Netto: Perusopetus on saanut vuoden aikana talousarvion oikaisun Perusopetuksen nettokustannukset ovat alittaneet talousarvion yhteensä n :lla. Perusopetuksen oikaistu nettotalousarvio, 17,3 milj., on toteutunut tilinpäätöksessä 99,4 %:sti. Kokonaiskustannukset ylittivät talousarvion n. 0,5 milj. :lla (lähinnä palvelujen ostot), tuottojen tuodessa runsaat 0,6 milj. budjetoitua enemmän (tuet ja avustukset sekä myyntituotot). Esikoulun talousarvio, joka kattoi 1,6 milj., ylitettiin vuonna 2016 runsaalla :lla. Henkilöstökustannukset ja palvelujen ostot aiheuttavat sen, ettei talousarviossa ole pysytty. Esikoulun nettokustannukset olivat 5 % korkeammat kuin vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan talousarvio, runsaat netto, alitettiin :lla. Nettokustannukset pienenivät 2,4 % verrattuna vuoteen Vuonna 2016 seurakuntien ja Folkhälsanin kanssa tehtyä sopimusta muutettiin siten, että ostopalvelusummaa nostettiin, mutta samalla asiakasmaksujen laskutus siirrettiin yhteistyökumppaneilta päivähoito- ja koulutusvirastolle. Seudun kunnilta saadut myyntituotot Kirkkorannan-Jungmanin koulun aamu- ja iltapäivätoiminnasta ylittivät myös selvästi budjetoidun. Lukiokoulutus TA 2016 TP 2016 Tuotot: Kustannukset: Netto: Lukiokoulutuksen nettokustannukset ovat pysyneet talousarviossa vuonna Alitus on yhteensä Musiikkitoiminta (Musiikkiopisto, Balatako, Sinfonietta) TA 2016 TP 2016 Tuotot: Kustannukset: Netto: Toimiala on ylittänyt talousarvionsa :lla, netto. Musiikkiopisto vastaa suurimmasta ylityksestä, , mikä johtuu

52 27, SIVL :00 UBV: 215/2017 lähinnä siitä, että tuotot eivät ole saavuttaneet budjetoitua tasoa. Balatako (taideopetus) ylitti talousarvionsa :lla, mikä johtuu henkilöstökustannusten ja vuokrien ylityksestä. Sinfonietta on pysynyt talousarviossaan. Sivistyslautakunnan osalta nettotuloksen on oltava talousarviossa ja tilinpäätöksessä nolla, sillä kustannusten ja tuottojen välinen erotus rahoitetaan kaupunginhallitukselta saatavalla sisäisellä avustuksella. Vuoden avustus oli budjetoitua pienempi. Aikuiskoulutus (Arbetarinstitutet, Työväenopisto, muut: Vaasan kesäyliopisto, Jyväskylän yliopisto TA 2016 TP 2016 Tuotot: Kustannukset: Netto: Kokonaisuudessaan aikuiskoulutuksen nettotulos alittaa vuoden 2016 talousarvion :lla. Arbetarinstitutet alitti talousarvionsa :lla, samoin Työväenopisto, :lla. Arbis ja Työväenopisto olivat saaneet vuoden talousarvioonsa yhteensä lisää Strengbergin kiinteistössä järjestettävää maahanmuuttajien kielenopetusta varten. Kyseiset kustannukset olivat syksyllä Nuorisotoiminta TA 2016 TP 2016 Tuotot: Kustannukset: Netto: Nuorisotoiminta on pysynyt talousarviossaan. Varhaiskasvatus (päivähoito) TA 2016 TP 2016 Tuotot: Kustannukset: Netto: Toimiala sai syksyllä talousarvion oikaisun , joka osoitettiin henkilöstökustannusten määrärahoihin. Tästä huolimatta oikaistu talousarvio on ylitetty :lla, mikä johtuu lähinnä siitä, että maksutuotot eivät ole saavuttaneet budjetoitua tasoa. Päivähoidossa olevien lasten määrä on ollut vähäisempi vuoteen 2015 verrattuna ja tuottojen budjetointia vaikeuttivat lisäksi valtiovallan ilmoittamat muutokset maksujärjestelmässä.

53 27, SIVL :00 UBV: 215/2017 Kulttuuritoimisto TA 2016 TP 2016 Tuotot: Kustannukset: Netto: Kulttuuritoiminta on ylittänyt nettotalousarvionsa :lla. Osan kustannusten ylityksestä tasapainottavat meneillään olevassa Kulttuurinen moninaisuus -hankkeen tuotot vuodelta Museotoiminta TA 2016 TP 2016 Tuotot: Kustannukset: Netto: Nettotalousarvio on ylittynyt :lla vuonna Museotoiminnan talousarvioon kirjatut kustannukset koostuvat n. 96 %:sti henkilöstökustannuksista ja vuokrakustannuksista. Kirjastotoiminta TA 2016 TP 2016 Tuotot: Kustannukset: Netto: Nettotalousarvio on alittunut :lla, mikä johtuu osittain henkilöstökustannusten säästöistä kirjaston ja hallinnon välillä tehdyistä henkilöstöjärjestelyistä. Liikuntatoiminta TA 2016 TP 2016 Tuotot: Kustannukset: Netto: Liikuntatoiminta on alittanut talousarvionsa :lla. Maksutuottoihin on tullut n budjetoitua vähemmän, mikä tasapainotetaan henkilöstökustannuksissa tehtävillä säästöillä. Muu toiminta (Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kvarnen samkommun, kuraattoripalvelut (Optima, YA), stipendit) TA 2016 TP 2016 Tuotot: Kustanukset: Netto:

54 27, SIVL :00 UBV: 215/2017 Kvarnen kuntayhtymälle oli budjetoitu aikaisempaa vähemmän vuonna 2016, sillä maahanmuuttajien kielenopetusta oman toiminnan puitteissa (aikuisopetuksessa) lisättiin syksyltä 2016 alkaen ja vastaavat määrärahat ohjattiin sinne talousarviovaiheessa. Kvarnenille on maksettu ennakkona vuoden aikana , mutta kaupunki tulee saamaan takaisinmaksun, jonka suuruus on Kyseinen summa on huomioitu tilinpäätöksessä saatavana. INVESTOINNIT Sivistyslautakunnan investointitalousarvion yhteensä :sta on vuonna 2016 käytetty ,67. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta hyväksyy omalta osaltaan vuoden 2016 tilinpäätöksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Tiedoksi: Kaupunginhallitus

55 27, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 27 A, Sivl

61 27, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 27 B, Sivl

62 28, SIVL :00 CFV: 30/2017 PIETARSAAREN KAUPUNGIN UUSI HALLINTOSÄÄNTÖ LUKIEN Kh Hallintosääntöluonnos: Liite 52 Kaupunginsihteeri: Hallintosäännön sisällöstä säädetään kuntalain 90 :ssä. Hallintosääntö on kaupungin hallinnon ja toiminnan sekä toimielinten kokousmenettelyjen keskeinen ohjausväline. Kuntalain mukaan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1. hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista 2. päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä asioista 3. valtuuston toimintaan liittyvistä asioista. Hallintosäännössä annetaan myös tarpeelliset määräykset, joilla turvataan kielilaissa (423/2003) ja muualla laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa. Kunnissa on seuraavan valtuustokauden alkaessa oltava hyväksyttynä kuntalain 90 :n mukainen hallintosääntö. Uuden kuntalain lähtökohtana on, että kaikki johtosäännöllä määrättävät asiat kootaan hallintosääntöön, jolloin ei tarvita muita johtosääntöjä. Hallintosääntöön otetaan määräykset, jotka aiemmin olivat valtuuston työjärjestyksessä, hallintosäännössä, talous- ja tilintarkastussäännössä, palkkio- ja matkustussäännössä ja Pietarsaaren Veden johtosäännössä. Jatkossa hallintosäännön ohella muita kaupungin toiminnan keskeisiä ohjausvälineitä ovat kaupunkistrategia, talousarvio ja taloussuunnitelma. Hallintosääntöä laadittaessa on käytetty pohjana Kuntaliiton laatimaa hallintosääntömallia. Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön määräykset on jaettu viiteen osaan ja 17 lukuun. Hallintosääntöön on otettu määräykset, jotka aiemmin olivat valtuuston työjärjestyksessä, hallintosäännössä, arkistosäännössä, talous- ja tilintarkastussäännössä, palkkio- ja matkustussäännössä ja Pietarsaaren Veden johtosäännössä. Luonnoksessa poliittiset toimielimet pysyvät samoina ja samankokoisina yhtä muutosta lukuun ottamatta. Luonnoksessa ehdotetaan, että sivistyspuolen alla olisi jatkossa kaksi lautakuntaa: sivistyslautakunta (koulutusasiat) ja kulttuuri-, liikuntaja nuorisoasioiden lautakunta. Esittelijänä molemmissa lautakunnissa toimisi sivistysjohtaja. Erilliset liikuntaja kulttuurijaostot lakkautettaisiin. Konsernihallinnon virkanimikkeisiin esitetään modernisointeja, joilla ei ole vaikutusta työn vaativuuteen tai palkkaan. Jatkossa toimielimet voivat ohjata toimintaansa tämän hallintosäännön lisäksi omilla toimintasäännöillään. Uutta hallintosääntöä sovelletaan alkaen.

63 28, SIVL :00 CFV: 30/2017 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää käydä lähetekeskustelun hallintosääntöluonnoksen pohjalta. Lisäksi kaupunginhallitus päättää lähettää hallintosääntöluonnoksen lausuntokierrokselle kaikkiin lautakuntiin ja Pietarsaaren Veden johtokuntaan. Lausunnot on toimitettava kaupunginhallitukselle mennessä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl Hallintosääntöluonnos: Liite 28 A Sivistystoimen johtoryhmä on keskustellut Pietarsaaren kaupungin uuden hallintosäännön luonnoksesta. Sivistyksen osalta suuri muutos on uusi lautakuntajako sivistyslautakuntaan (koulutusasiat) ja kulttuuri-, liikuntaja nuorisoasioiden lautakuntaan. Samassa yhteydessä liikuntaja kulttuurijaostot lakkautettaisiin. Johtoryhmä ehdottaa, että sivistystoimialalla on edelleen ainoastaan yksi lautakunta, sivistys- ja hyvinvointilautakunta (nämnden för bildning och välfärd), ja että liikuntajaosto jatkaa entiseen tapaan. Lautakunta voi päättää johtokunnista. Ehdotamme, että uudessa lautakunnassa on 11 jäsentä. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan tulee edustaa kaikkia toimialoja. Katsomme, että koulujaostojen jäsenillä ei automaattisesti tule olla edustusta lautakunnassa, mikä on aikaisemmin ollut käytäntönä. Luonnoksen mukaan sivistyslautakunnassa on 6 jäsentä ruotsinkielisestä jaostosta ja 5 jäsentä suomenkielisestä jaostosta. 2. luvussa, Kaupungin toimielimet 9 Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto ja henkilöstöjaosto Ehdotamme, että toimialapäälliköiden tulee olla jäseniä kyseisissä jaostoissa.

64 28, SIVL :00 CFV: 30/ luvussa, Toimivalta henkilöstöasioissa, ehdotamme seuraavaa: 37 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Kaupunginvaltuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Ehdotamme, että päätösoikeus kuuluu lautakuntien toimivaltaan. Henkilöstöjaosto päättää virkanimikemuutoksista, virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi ja työsuhteen muuttamisesta virkasuhteeksi. Ehdotamme, että päätösoikeus kuuluu lautakuntien toimivaltaan. 40 Palvelussuhteeseen ottaminen Lautakunta päättää kyseisen toimialan johtavien viranhaltijoiden ja esimiesasemassa olevien työntekijöiden valinnasta. Ruotsinkielinen ja suomenkielinen koulujaosto päättää - vakituiseen työ- tai virkasuhteeseen palkattavien opettajien valinnasta Ehdotamme, että yllä oleva poistetaan ja seuraava kappale koskee kaikkia: Toimialajohtaja, vastuualueen johtaja, tulosyksikön päällikkö sekä liikelaitoksen johtaja päättää muista oman yksikön virkaja työsuhteeseen otettavan henkilöstön valinnasta. Nuorisovaltuuston kirjelmä: Liite 28 B Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta antaa edellä olevan ehdotuksenaan muutoksiksi Pietarsaaren kaupungin uuden hallintosäännön luonnokseen.

65 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl PIETARSAARI LOGO Hallintosääntö (LUONNOS) Hyväksytty [toimielimen nimi] [pvm] [xxx]

66 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Sisällysluettelo I OSA HALLINNON JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKU... 9 KUNNAN JOHTAMINEN Hallintosäännön soveltaminen Kaupungin johtamisjärjestelmä Esittely kaupunginhallituksessa Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät Kaupunginhallituksen muiden jäsenten tehtävät Kaupungin viestintä LUKU TOIMIELINORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Talous-, Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto sekä henkilöstöjaosto Tarkastuslautakunta Lautakunnat Kuntien yhteiset lautakunnat Kunnan liikelaitos Muut toimielimet Vaalitoimielimet Vaikuttamistoimielimet LUKU HENKILÖSTÖORGANISAATIO Kaupunkiorganisaatio Kaupunginjohtaja Toimialojen organisaatio ja tehtävät Toimialat Liikelaitoksen johtaja LUKU KONSERNIOHJAUS JA SOPIMUSTEN HALLINTA Konsernijohto Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako Sopimusten hallinta LUKU TOIMIALOJEN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALLAN JAKO Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta Lautakunnat Sivistys,- kulttuuri-, liikuntaja nuorisoasioiden lautakunnan tehtävät ja toimivalta Teknisen lautakunnan tehtävät ja toimivalta

67 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtävät ja toimivalta Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät Toimielimen yleinen toimivalta Pietarsaaren Vesi liikelaitoksen johtokunnan tehtävät ja toimivalta Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kaupunginhallituksen yleistoimivalta henkilöstöasioissa Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Kelpoisuusvaatimukset Haettavaksi julistaminen Palvelussuhteeseen ottaminen Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkua Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Sivutoimet ja kilpaileva toiminta Virantoimituksesta pidättäminen Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Lomauttaminen Palvelussuhteen päättyminen LUKU ASIAKIRJAHALLINNON JÄRJESTÄMINEN Kaupunginhallituksen asiakirjahallinnon tehtävät Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät Kaksikielisyys kaupungin toiminnassa II OSA TALOUS JA VALVONTA LUKU TALOUDENHOITO Talousarvio ja taloussuunnitelma Talousarvion täytäntöönpano Toiminnan ja talouden seuranta Talousarvion sitovuus Talousarvion muutokset Poistosuunnitelman hyväksyminen Rahatoimen hoitaminen Maksuista päättäminen Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut

68 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl LUKU ULKOINEN VALVONTA Ulkoinen ja sisäinen valvonta Tarkastuslautakunnan kokoukset Tarkastuslautakunnan tehtävät, toimivalta ja raportointi Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät Tilintarkastusyhteisön valinta Tilintarkastajan tehtävät Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi Tilivelvolliset LUKU SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kaupunginhallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Lautakunnan ja johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Sisäisen tarkastuksen tehtävät III OSA VALTUUSTON TOIMINTA LUKU VALTUUSTON TOIMINTA Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa Istumajärjestys LUKU VALTUUSTON KOKOUKSET Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous Kokouskutsu Esityslista Sähköinen kokouskutsu Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kaupungin verkkosivuilla Jatkokokous Varavaltuutetun kutsuminen Läsnäolo kokouksessa Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen johtaminen Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle Tilapäinen puheenjohtaja Esteellisyys Asioiden käsittelyjärjestys Puheenvuorot

69 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestyksen tuloksen toteaminen Toimenpidealoite (toivomusponsi) Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenille LUKU ENEMMISTÖVAALI JA SUHTEELLINEN VAALI Vaaleja koskevat yleiset määräykset Enemmistövaali Valtuuston vaalilautakunta Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Ehdokaslistojen yhdistelmä Suhteellisen vaalin toimittaminen Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen LUKU VALTUUTETUN ALOITE- JA KYSELYOIKEUS Valtuutettujen aloitteet Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys Kyselytunti IV OSA PÄÄTÖKSENTEKO- JA HALLINTOMENETTELY LUKU KOKOUSMENETTELY Määräysten soveltaminen Toimielimen päätöksentekotavat Kokousaika ja paikka Kokouskutsu Sähköinen kokouskutsu Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kaupungin verkkosivuilla Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Läsnäolo kokouksessa Kaupunginhallituksen edustaja muissa toimielimissä Kokouksen julkisuus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Tilapäinen puheenjohtaja

70 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely Esittely Esteellisyys Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestys ja vaali Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Päätösten tiedoksianto kaupungin jäsenille LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET Aloiteoikeus Aloitteen käsittely Aloitteen tekijälle annettavat tiedot Asiakirjojen allekirjoittaminen Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen V OSA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUKU PALKKIOSÄÄNTÖ Soveltamisala Kokouspalkkiot Samana päivänä pidetyt kokoukset Vuosipalkkiot Vaalilautakuntien palkkiot Luottamushenkilö-sihteerin palkkio Toimituspalkkio Ansionmenetyskorvaus Matkakustannusten korvaaminen

71 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl I OSA HALLINNON JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN 7

72 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl LUKU KUNNAN JOHTAMINEN 1 Hallintosäännön soveltaminen Pietarsaaren kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty. 2 Kaupungin johtamisjärjestelmä Kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin kaupunginvaltuuston päätöksiin. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus johtaa kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kaupungin henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kaupunginjohtaja vastaa asioiden valmistelusta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. 3 Esittely kaupunginhallituksessa Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty. 4 Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 1. johtaa kaupunkistrategian sekä kaupunginhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä kaupungin asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin 2. vastaa kaupunginjohtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtii kaupunginhallituksen ja valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla 3. vastaa siitä, että kaupunginjohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut 4. seuraa kaupungin toimielinten päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä ryhtyy tarvittaessa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin asian ottamiseksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 8

73 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl edistää kaupunginhallituksen ja kaupungin muiden toimielinten välistä yhteistoimintaa 5 Kaupunginhallituksen muiden jäsenten tehtävät Kaupunginhallituksen jäsenen tulee erityisesti seurata sen lautakunnan, jaoston tai liikelaitoksen johtokunnan toimintaa, johon kaupunginhallitus on valinnut hänet edustajakseen. Hänen tulee antaa kaupunginhallitukselle, sen puheenjohtajalle ja kaupunginjohtajalle tietoa lautakunnan ja johtokunnan ja sen alaisen toimintayksikön tai laitoksen toimialaan kuuluvista asioista. 6 Kaupungin viestintä Kaupunginhallitus johtaa kaupungin viestintää ja tiedottamista kaupungin toiminnasta. Kaupunginhallitus hyväksyy yleiset ohjeet tiedottamisen, viestinnän ja kaupunkimarkkinoinnin periaatteista. Hallintojohtajan vastuualueeseen kuuluu koordinoida kaupungin viestintää kaupunginhallituksen alaisuudessa. Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä avoimuudelle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Kaupunginhallitus, lautakunnat, kaupunginjohtaja sekä toimialojen johtavat viranhaltijat huolehtivat, että kaupungin asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon kaupungin eri asukasryhmien tarpeet ja eri viestintävälineet. 2 LUKU TOIMIELINORGANISAATIO 7 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuustossa on 43 valtuutettua. 8 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta ja vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta ja edunvalvonnasta. Kaupunginhallitus johtaa Pietarsaari-konsernia kaupunginvaltuuston hyväksymien strategioiden, tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, huolehtii osaltaan kaupungin edunvalvonnasta, yleisestä menestyksestä ja toiminnasta sekä vastaa kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus ohjaa lautakuntien ja virastojen toimintaa sekä seuraa ja valvoo asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenistä kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja jäsenistö valitaan valtuutettujen keskuudesta. Henkilökohtaisten varajäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta. 9

74 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto ja henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivat talous-, kehittämis- ja konsernijaosto sekä henkilöstöjaosto, joihin kumpaankin kuuluu viisi jäsentä ja viisi varajäsentä. Jaostojen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaupunginhallitus nimeää jäsenistään ja varajäsenistään. Jaostojen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Esittelijän sijaisena toimii talouskehittämis- ja konsernijaostossa talousjohtaja ja henkilöstöjaostossa henkilöstöjohtaja. 10 Tarkastuslautakunta 11 Lautakunnat Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä viisi muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan puheenjohtajiston on oltava valtuutettuja. Sivistyslautakunta Valtuusto valitsee sivistyslautakuntaan yksitoista (11) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginvaltuusto nimeää jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuuston varsinaisia jäseniä. Lautakunnan jäsenistä kuusi edustaa ruotsinkielistä ja viisi suomenkielistä kieliryhmää. Sivistyslautakunta jakautuu ruotsinkieliseen ja suomenkieliseen jaostoon siten, että lautakunnan jäsenet kuuluvat joko ruotsinkieliseen tai suomenkieliseen jaostoon kieliryhmänsä mukaan. Kummassakin jaostossa on viisi jäsentä ja viisi henkilökohtaista varajäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsee lisäksi lautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon yhden lisäjäsenen ja yhden varajäsenen ja lautakunnan suomenkieliseen jaostoon kaksi lisäjäsentä ja kaksi varajäsentä. Kaupunginvaltuusto nimeää kumpaankin jaostoon jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Esittelijänä sivistyslautakunnassa toimii sivistysjohtaja ja ruotsinkielisen jaoston esittelijänä ruotsinkielinen koulutoimenjohtaja sekä suomenkielisen jaoston esittelijänä suomenkielinen koulutoimenjohtaja. Kaupunginvaltuusto nimeää lautakunnan alaisuudessa toimivat johtokunnat. Kulttuuri-, liikunta-, ja nuorisoasioiden lautakunta Valtuusto valitsee kulttuuri-, liikunta-, ja nuorisoasioiden lautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginvaltuusto nimeää jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuuston varsinaisia jäseniä. Esittelijänä lautakunnassa toimii sivistysjohtaja tai tämän sijaiseksi määrätty viranhaltija. 10

75 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Tekninen lautakunta Valtuusto valitsee tekniseen lautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan siten, että puheenjohtajisto koostuu varsinaisista valtuutetuista. Lautakunnan esittelijänä toimii tekninen johtaja. Ympäristö- ja rakennuslautakunta Valtuusto valitsee rakennus- ja ympäristölautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee lautakuntien jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan siten, että puheenjohtajisto koostuu varsinaisista valtuutetuista. Lautakunnan esittelijänä toimivat ympäristöasioissa ympäristönsuojelupäällikkö sekä yhteisissä asioissa, rakennusvalvontaan liittyvissä asioissa johtava rakennustarkastaja. Teknisellä johtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. 12 Kuntien yhteiset lautakunnat Sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sen jaostot Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten lukumäärästä säädetään yhteistyökuntien välisessä yhteistyösopimuksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimivat yksilöjaosto, henkilöstöjaosto, valvontajaosto ja suomenkielinen jaosto, joissa on kussakin viisi jäsentä ja viisi henkilökohtaista varajäsentä. Lautakunta valitsee jaostojen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Jaostojen jäsenet valitaan lautakunnan varsinaisten jäsenten tai varajäsenten keskuudesta siten, että vähintään kaksi heistä on lautakunnan varsinaisia jäseniä. Poikkeuksena tästä säännöstä on suomenkielinen jaosto, jonka varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan siten, että vähintään kaksi heistä on sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisia jäseniä tai varajäseniä. Sosiaali- ja terveysjohtaja toimii lautakunnan esittelijänä. Yksilöjaoston esittelijänä toimii sosiaalihuollon päällikkö, johtava lääkäri tai vanhushuollon päällikkö omaan toimialaansa kuuluvissa asioissa, henkilöstöjaostossa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpäällikkö ja valvontajaostossa ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Sosiaali- ja terveysjohtaja valitsee jaostoa kuultuaan suomenkielisen jaoston esittelijän. Pohjanmaan jätelautakunta Pohjanmaan jätelautakunnan jäsenten lukumäärästä säädetään yhteistyökuntien välisessä yhteistyösopimuksessa. 13 Kunnan liikelaitos Kaupunginhallituksen alaisena toimii liikelaitos Pietarsaaren Vesi, jonka johto- 11

76 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl kunnassa on 7 jäsentä. Valtuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 14 Muut toimielimet Lautakunnat voivat tarpeen mukaan määrätä perustettavaksi toimikaudekseen muita toimielimiä. Lautakunta valitsee perustamaansa toimielimeen puheenjohtajiston. 15 Vaalitoimielimet Keskusvaalilautakunnasta, vaalilautakunnista ja vaalitoimikunnista säädetään vaalilaissa 16 Vaikuttamistoimielimet Kaupungissa on nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, joiden kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kaupunginhallitus. 3 LUKU HENKILÖSTÖORGANISAATIO 17 Kaupunkiorganisaatio Pietarsaaren kaupungin kuntakonsernin muodostavat kaupunkiorganisaatio liikelaitoksineen ja tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Pietarsaaren kaupunkiorganisaatio muodostuu konsernihallinnosta, toimialoista ja liikelaitoksesta. Konsernihallintoon kuuluvat seuraavat yksiköt: hallinto, kehitys, viestintä ja IT (kaupunginkanslia), talous (rahatoimisto) ja henkilöstö (henkilöstötoimisto). Kaupunginkansliaa johtaa hallintojohtaja, rahatoimistoa talousjohtaja ja henkilöstötoimistoa henkilöstöjohtaja. Kaupunkikonsernin lakiasioista vastaa kaupunginlakimies. 18 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja vastaa kaupunginhallituksen toimialan toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kaupunginhallituksen alaisena. Kaupunginjohtajan sijaisena kaupunginjohtajan ollessa poissa tai esteellinen toimii kaupunginhallituksen nimeämä viranhaltija. Kaupunginjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty kuntalaissa sekä tässä ja muussa säännössä määrätty vastata koko Pietarsaari-konsernin strategisesta johtamisesta ja sen lisäksi: 12

77 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl johtaa, valvoa ja kehittää kaupungin hallintoa ja taloutta 2. huolehtia kaupungin edustuksen järjestämisestä 3. valvoa kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelua 4. valvoa, että kaupunginhallituksen päätökset pannaan viipymättä täytäntöön 5. seurata lautakuntien ja niiden jaostojen, johtokuntien, toimikuntien sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijain toimintaa sekä päätösten laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta 6. seurata niiden kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen toimintaa, joissa kaupunki on mukana 7. huolehtia kaupunginhallitukselle saapuneiden ilmoitusluontoisten asioiden tiedoksiannosta sekä tähän liittyvistä täytäntöönpanotoimenpiteistä 8. antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä sellaisia lausuntoja ja selvityksiä, joilla ei ole yleisempää merkitystä. 9. varojen myöntämistä kaupunginhallituksen käyttövaroista kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaan. 10. päättää tytäryhtiöille myönnettävistä lyhytaikaisista luotoista (enintään 1 vuosi) enintään euron arvosta yhtiötä kohden. 19 Toimialojen organisaatio ja tehtävät 20 Toimialat Kaupunginhallitus ja lautakunnat määräävät alaisensa toimialan organisaatiosta ja tehtävistä siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty. Kaupunginhallitus päättää toimialojen välisestä tehtävänjaosta siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty. Kaupungin organisaatioon kuuluu kolme toimialaa: sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut ja tekniikkapalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtajana toimii sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistyspalvelujen toimialajohtajana sivistysjohtaja ja tekniikkapalvelujen toimialajohtajana toimii tekninen johtaja. 21 Liikelaitoksen johtaja Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Liikelaitoksen johtokunta määrää liikelaitoksen johtajalle sijaisen, joka hoitaa liikelaitoksen johtajan tehtäviä hänen ollessa poissa tai esteellinen. 13

78 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl LUKU KONSERNIOHJAUS JA SOPIMUSTEN HALLINTA 22 Konsernijohto Konsernin johdon muodostavat: Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen talous-, kehittämis- ja konsernijaosto sekä henkilöstöjaosto Kaupunginjohtaja 23 Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako Kaupunginhallitus 1. johtaa kaupunkikonsernia 2. valvoo, että kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden ja omistajapolitiikan mukaisesti 3. tekee esityksiä ja raportoi kaupunginvaltuustolle omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista. Talous-, kehittämis ja konsernijaosto 1. tekee esityksiä kaupunginhallitukselle omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista 2. seuraa aktiivisesti kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista 3. ylläpitää ja kehittää konsernijohdon ja konserniyhteisöjen välistä raportointia ja tiedonkulkua 4. hoitaa ja valvoo kaupungin yleisiä kehittämis-, elinkeino- ja avustusasioita 5. käsittelee kaupunginjohtajan ehdotuksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 6. hoitaa strategista kaupunkisuunnittelua - ohjaamalla kaupungin osallistumista maakuntakaavan laatimiseen ja antamalla maakuntakaavoitusta koskevat lausunnot - ohjaamalla yleiskaavan laadintaa sekä - ohjaamalla sellaisten asemakaavojen laadintaa, joilla on huomattava strateginen merkitys ja joiden ohjauksesta on erikseen päätetty. Henkilöstöjaosto 1. edustaa kaupunkia työnantajana sekä laatii henkilöstöhallintoa koskevia 14

79 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl suunnitelmia, ohjelmia ja ohjeita; 2. huolehtii kaupungin työsuojelutoiminnan kehittämisestä yhteistyössä työsuojeluviranomaisten ja kaupungin sisäisen työsuojeluorganisaation kanssa. 3. ohjaa ja valvoo virkaja työehtosopimusten sekä työsuojelu- ja suositussopimusten soveltamista niissä tapauksissa, joissa tämä on sopimuksen määräämissä rajoissa jätetty kunnan harkintaan; 4. ohjaa ja valvoo kaupungin keskitetysti hoidettua henkilöstö- ja luottamusmieskoulutusta; 5. ohjaa ja valvoo kaupungin työllisyyttä edistäviä suunnitelmia ja toimenpiteitä. 6. ohjaa ja valvoo kaupungin kotouttamistyötä. 24 Sopimusten hallinta Kaupunginhallitus vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä, antaa tarkemmat ohjeet sopimushallinnasta sekä määrää sopimusten vastuuhenkilöt toimialallaan. Lautakunnat määräävät sopimusten vastuuhenkilöt toimialoillaan. 5 LUKU TOIMIELINTEN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALLAN JAKO 25 Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta Kaupunginhallituksen tehtävistä säädetään kuntalaissa. Sen lisäksi, mitä kuntalaissa tai muualla tässä säännössä on määrätty, kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaan kuuluu mm: 1. antaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakentamiskehotus; 2. päättää kaupungin vakuutusturvasta ja riskienhallinnasta; 3. päättää vahingonkorvauksen maksamisesta tapauksissa, joissa kaupungin on katsottava olevan korvausvelvollinen, siltä osin kuin vahingonkorvausasioita ei ole kaupungin vahinkorahaston sääntöjen nojalla siirretty riskienhallintatoimikunnan hoidettavaksi; 4. päättää irtaimen omaisuuden hankinnasta kaupungin tarpeisiin hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa sekä päättää irtaimen omaisuuden myynnistä, vuokrauksesta ja sisäisestä siirrosta, ellei näitä asioita koskeva päätösvalta kuulu jonkin muun hallintokunnan tehtäviin; 15

80 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl päättää kaupungille kuuluvien rakennusten sekä maa- ja vesialueiden antamisesta vuokralle muille kuin hallintokunnan omaan käyttöön yli 20 vuoden ajaksi, ellei asiasta päättäminen kuulu muulle hallintokunnalle; 6. päättää kaupungin tytäryhtiölle myönnettävistä lyhytaikaisista luotoista (enintään 1 vuosi) enintään euron arvosta yhtiötä kohden; 7. päättää ulkopuolisille yhtiöille/oikeushenkilöille myönnettävistä lyhytaikaisista luotoista (enintään 1 vuosi) enintään euron arvosta yhtiötä/oikeushenkilöä kohden; 8. vahvistaa rajat, joiden puitteissa lautakunnat ja johtokunnat voivat myöntää yksittäistapauksissa vapautuksen kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen saatavan suorittamisesta ja päättää vapautuksesta muissa tapauksissa; 9. päättää kaupungin saatavien vakuuksien hyväksymisestä, valvonnasta, muuttamisesta ja irtisanomisesta, ellei asiasta ole muuta säädetty tai määrätty tai ellei kaupunginvaltuusto ole muuta päättänyt; 10. päättää lainanotosta kaupunginvaltuuston talousarviossa tai erillisellä päätöksellä vahvistamien rajojen puitteissa; 11. antaa selitys valtuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen, mikäli kaupunginhallitus voi yhtyä valtuuston päätökseen; 12. valita edustajat yksityisoikeudellisten yhteisöjen kokouksiin, asettaa ehdokkaat niiden hallintoelimiin ja tilintarkastajiksi sekä antaa edustajiksi valituille tarvittavat toimintaohjeet tai valtuuttaa kaupunginjohtaja valitsemaan kyseiset edustajat ja antamaan tarvittavat toimintaohjeet; 13. päättää toimenpiteistä, joihin ryhdytään kaupungin palveluksessa olevan viranhaltijan tai työntekijän kaupungille aiheuttaman vahingon johdosta sekä tehdä vahingon aiheuttajan kanssa mahdollinen vahingonkorvauksen määrää koskeva sopimus; 14. päättää kaupungin virallisista ilmoituslehdistä; 15. päättää henkilöstön lomauttamisesta; 16. huolehtii kuntien välisestä yhteistyöstä, paikallisesta, alueellisesta ja valtakunnallisesta sekä kansainvälisestä yhteistyö- ja verkostosuhteista; 17. valvoa kaupungin etua ja edustaa kaupunkia sekä käyttää kaupungin puhevaltaa oikeus- ja muissa toimissa 18. ottaa vastaan kaupungille uskottu valtionperintö sekä antaa kaupungille testamentattujen tai lahjoitettujenvarojen hoitoa ja käyttöä koskevat tarpeelliset ohjeet, jollei testamentissa tai lahjakirjassa ole toisin määrätty taikka kaupunginvaltuusto muuta päättänyt 19. johtaa ja valvoa kaupungin asiakirjahallintoa ja arkistointia sekä sen keskusarkistoa 20. vastata kaupungin tietoturvan ja -suojan järjestämisestä 16

81 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl vastata sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta 22. johtaa kaupungin tiedottamista ja viestintää 26 Lautakunnat Lautakunnan yleisenä tehtävänä on suunnitella, ohjata ja valvoa tehtäväalueittensa palvelujen järjestämistä sekä 1. vastata siitä, että palvelut järjestetään valtuuston hyväksymien tavoitteiden, palvelun järjestämistä koskevien periaatteiden ja määrärahojen puitteissa 2. vastata viranomaistoiminnasta ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta 3. määrittää tarvittavat palvelut ja niiden laatutaso sekä määrätä palveluiden tuotannon arviointikriteerit ja mittarit 4. vastata toiminnan kehittämisestä 5. raportoida kaupunginhallitukselle palveluiden ja viranomaistehtävien tavoitteiden toteutumisesta 6. arvioida toiminnan vaikuttavuutta 7. vastata kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä kehittää asiakaslähtöisyyttä palvelujen järjestämisessä 8. vastata sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta 9. edistää toiminnallaan eri väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden toteutumista 10. hoitaa muut toimialaansa liittyvät tehtävät. 27 Sivistyslautakunnan ja kulttuuri-, liikuntaja nuorisoasioiden lautakunnan tehtävät ja toimivalta Sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat esiopetuksen, perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, yleissivistävän toisen asteen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja musiikin perusopetuksen palvelut. Sivistyslautakunta toimii periaatteista päättävänä ja palveluja linjaavana toimielimenä huomioon ottaen kieliryhmien lainmukaiset ja samanarvoiset tarpeet. Sivistyslautakunnan alaiset kielelliset jaostot johtavat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palvelutoimintaa ja vastaavat oman kieliryhmänsä palvelujen tuottamisesta toimintasäännön mukaisesti. Niiden asioiden lisäksi, mitä edellä on säädetty lautakuntien yleisiksi tehtäviksi tai muuten säännösten ja määräysten perusteella kuuluu lautakunnan ratkaistavaksi, sivistyslautakunnan tehtävänä on sivistyspalvelujen alueella: 1. Vastata varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä strategisten päämäärien mukaisesti. 2. Päättää esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen lukuvuoden työpäivistä. 3. Päättää kuntakohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta ja opetustoimen 17

82 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl opetussuunnitelmista sekä musiikin perusopetuksen opetussuunnitelmista. 4. Päättää perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteista. 5. Päättää perusopetuksen oppilasalueista ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppilaaksi oton perusteista. 6. Tekee yhteistyötä alueen ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. 7. Toimii lainsäädännön tarkoittamana viranomaisena, joka vastaa päivähoitopalveluista kunnassa ja vastaa yksityisen päivähoidon valvonnan järjestämisestä. 8. Tekee esityksiä opetuspalvelujen (ja mahdollisesti muiden sivistyspalvelujen) palveluverkoista ja niiden kehittämisestä. Kulttuuri-, liikuntaja nuorisoasioiden lautakunnan toimialaan kuuluvat kulttuuri, nuoriso-, museo-, kirjasto- ja liikuntapalvelut. Niiden asioiden lisäksi, mitä edellä on säädetty lautakuntien yleisiksi tehtäviksi tai muuten säännösten ja määräysten perusteella kuuluu lautakunnan ratkaistavaksi, kulttuuri-, liikuntaja nuorisoasioiden lautakunnan tehtävänä on sivistyspalvelujen alueella: 1. Vastata kulttuuri-, museo-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä strategisten päämäärien mukaisesti. Sivistystoimen vastuualueet ja johtaminen Sivistystoimen toimialan johtajana on sivistysjohtaja, jonka tehtävänä on sivistystoimen toimialan yleisestä kehittämisestä huolehtiminen Pietarsaaren kaupungissa. Sivistyspalveluihin kuuluu seuraavat vastuualueet: - hallinto, jota johtaa sivistysjohtaja - päivähoito, jota johtaa päivähoidon johtaja - ruotsinkielinen esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus, jota johtaa ruotsinkielinen koulutoimenjohtaja - suomenkielinen esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus, jota johtaa suomenkielinen koulutoimenjohtaja - ruotsinkielinen työväenopisto, jota johtaa rehtori - suomenkielinen työväenopisto, jota johtaa rehtori - musiikkiopisto, jota johtaa rehtori - nuorisotoiminta, jota johtaa nuorisosihteeri - kirjastotoiminta, jota johtaa kirjastotoimenjohtaja - museotoiminta, jota johtaa museonjohtaja - kulttuuritoiminta, jota johtaa kulttuurisihteeri ja - liikuntatoiminta, jota johtaa liikuntatoimenjohtaja. 18

83 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Teknisen lautakunnan tehtävät ja toimivalta Tekninen lautakunta järjestää teknisen toimen palvelut ja huolehtii siinä tarkoituksessa mm. maankäyttö- ja rakennuslain, kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain, kiinteistönmuodostamislain, kiinteistörekisterilain, lunastuslain, maantielain, yksityisistä teistä annetun lain, tieliikennelain, romuajoneuvolain, (vesihuoltolain) ja jätelain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä lukuun ottamatta muille toimielimille säädettyjä tai määrättyjä tehtäviä sekä lupa-, valvonta- ja muita viranomaistehtäviä. Lautakunta toimii myös maa-aineslain tarkoittamana lupa- ja valvontaviranomaisena, ulkoilulain tarkoittamana kunnan leirintäalueviranomaisena ja kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaisena kunnan valvontaviranomaisena. Lautakunta arvioi asemakaavojen ajanmukaisuuden muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen osalta. Lautakunnan ratkaisuvalta Tekninen lautakunta 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvat asiat 2. päättää muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten hyväksymisestä 3. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden myymisestä, ostamisesta ja vaihtamisesta valtuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa 4. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden vuokralle antamisesta tai vuokralle ottamisesta enintään 20 vuodeksi tai kaupunginvaltuuston vahvistaman tonttivuokrataksan mukaisesti 5. päättää vuokrasopimuksessa määrätyn rakennusvelvollisuuden täyttämisajan jatkamisesta enintään kahdella vuodella kerrallaan 6. päättää uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 7. päättää vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; 8. päättää poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä 9. päättää poikkeamisesta MRL 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Lisäksi lautakunta on velvollinen tekemään toimialansa asioissa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tekninen lautakunta vastaa toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita sekä ohjaa ja valvoo toimialansa kehittämistä, toteutusta ja arviointia. Teknisen lautakunnan vastuualueet ja johtaminen Teknisen palvelukeskuksen palvelut toteutetaan yhteistyössä eri vastuualueiden toimesta teknisen toimen toimintasäännön mukaisesti. 19

84 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Teknisen palvelukeskuksen johtajana on tekninen johtaja, jonka tehtävänä on teknisen toimialan yleisestä kehittämisestä huolehtiminen Pietarsaaren kaupungissa. Tekniikkapalveluihin kuuluvat seuraavat vastuualueet: - Hallinto ja tilahallinto, jota johtaa tekninen johtaja - kaavoitus, jota johtaa asemakaava-arkkitehti - kunnallistekniikka, jota johtaa kaupungininsinööri - mittaustoiminta, jota johtaa kaupungingeodeetti - ympäristönsuojelu, jota johtaa ympäristönsuojelupäällikkö - rakennusvalvonta, jota johtaa johtava rakennustarkastaja 29 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtävät ja toimivalta Ratkaisuvalta Ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslain ja rakennussuojelulain tarkoittamana rakennusvalvontaviranomaisena kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain, ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain, maastoliikennelain, vesiliikennelain, vesihuoltolain ja muiden lakien tarkoittamana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Ympäristö- ja rakennuslautakunta ratkaisee kohdan 10.1 mukaan lautakunnan tehtäviin kuuluvat asiat sekä 1. päättää poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 momentissa mainituissa tapauksissa. päättää poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 momentissa mainituissa tapauksissa. Lautakunta ei kuitenkaan päätä poikkeamisesta, kun kysymys on: A. uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; B. vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; C. poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai D. poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. 2. ratkaisee rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella 3. päättää yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta ja rauhoituksen lakkauttamisesta luonnonsuojelulain 26 ja 28 :n mukaan 20

85 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl päättää aravalain sekä arava-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksi lunastamisesta annetun lain ja muiden aravasäännösten sekä korkotukilakien, korjausavustuslakien, puutteellisen asuinolojen korjaamista koskevan lain, asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain, kiinteistönvälityslain, lastensuojelulain, ulkomaalaislain, valtionavustuslain ja muiden lakien mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä. 5. tehdä poikkeuspäätöksiä viemärin ulkopuolisten talousjätevesien käsittelemisestä ympäristönsuojelulain 27 d mukaisesti. 30 Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät ja toimivalta Sosiaali- ja terveyslautakunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja huolehtii siinä tarkoituksessa mm. sosiaalihuoltolain, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, kansanterveyslain ja muiden em. toimialoja koskevien säännösten mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Ratkaisuvalta Sosiaali- ja terveyslautakunta 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen säännösten mukaan kuuluvat asiat 2. päättää henkilöstö-, yksilö- ja valvontajaostojen sekä suomenkielisen jaoston tehtävistä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat seuraavat palvelualueet: - henkilöstöhallinto, jota johtaa henkilöstöpäällikkö - terveydenhuolto, jota johtaa johtava lääkäri - hoitotyö, jota johtaa hoitotyön päällikkö - sosiaalihuolto, jota johtaa sosiaalihuollon päällikkö - vanhushuolto, jota johtaa vanhushuollon päällikkö ja - ympäristöterveydenhuolto, jota johtaa ympäristöterveydenhuollon päällikkö. 31 Toimielimen yleinen toimivalta Toimielin päättää toimialallaan 1. yksittäistapauksissa helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta 2. toimintojensa tarvitsemien toimitilojen vuokralle tai muuten käytettäväksi ottamisesta sekä hallinnassaan olevien huonetilojen vuokralle tai muuten käytettäväksi antamisesta. Toimielin voi päättää tässä hallintosäännössä sille siirretyn toimivallan siirtämisestä edelleen alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle ellei laista muuta johdu. 21

86 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Pietarsaaren Vesi liikelaitoksen johtokunnan tehtävät ja toimivalta Kuntalain 67 :ssä liikelaitoksen johtokunnalle säädettyjen tehtävien lisäksi johtokunnan tehtävänä on: 1) päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta, 2) hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma sekä tilinpäätös, 3) päättää liikelaitoksen investoinneista; kaupunginvaltuusto vahvistaa liikelaitoksen investointien tason vuosittain talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä, 4) päättää lainan ottamisesta liikelaitosta varten; lainanotto tapahtuu kaupungin kautta, 5) päättää liikelaitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista, jäljempänä säädetyn lisäksi, 6) valvoa liikelaitoksen etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella, 7) päättää vesihuoltolain tarkoittamasta liikelaitoksen toiminta-alueesta, 8) päättää yksityisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta, 9) päättää vesihuoltopalvelujen yleisistä sopimus- ja toimitusehdoista, 10) päättää vesihuoltopalveluista perittävistä maksuista ja hinnoitteluperusteista, 11) päättää hankinnoista ja urakoista valtuuston vahvistamien periaatteiden mukaisesti, 12) päättää osakkuudesta tehtäväalueen yhtiöissä ja yhteisöissä sekä näitä koskevien yhtiöasiakirjojen hyväksymisestä, 13) päättää asiakkaiden kanssa tehtävistä erityssopimuksista, 14) päättää toimintaan liittyvien harkinnanvaraisten avustusten jakoperusteista, 15) päättää kiinteän omaisuuden hankinnasta valtuuston vahvistamissa rajoissa, 16) päättää yleissuunnitelmista ja rakennusten pääpiirustuksista, 17) päättää toimitusjohtajan tehtävien hoidosta tämän esteellisenä tai tilapäisesti poissa ollessa sekä päättää toimitusjohtajan sijaisesta tarvittaessa, 33 Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta Valtuuston asiakirjoja koskevat tietopyynnöt ratkaisee hallintojohtaja. Toimielin voi päättämässään laajuudessa siirtää asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 22

87 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Kaupunginhallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamista kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Asian ottamista lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan toimialan johtava viranhaltija. 35 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kaupungin viranomaisen on neljän (4) päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei oteta sen lisäksi mitä kuntalain 92 :n 5 mom. määrätään henkilöstöasioita, jotka koskevat vuosiloman myöntämistä sellaisen virkavapauden ja työloman myöntämistä, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virkaja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus. virkamatkamääräyksen antamista henkilöstön määräämistä tarvittavaan lisä-, yli- ja lauantaityöhön sekä varallaoloon tilapäisen tai määräaikaisen henkilöstön palkkaamista määrärahojen puitteissa. 6 LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 36 Kaupunginhallituksen yleistoimivalta henkilöstöasioissa Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä määrätty hallintosäännössä, toimivalta on kaupunginhallituksella. 37 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Kaupunginvaltuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Henkilöstöjaosto päättää virkanimikemuutoksista, virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi ja työsuhteen muuttamisesta virkasuhteeksi. 38 Kelpoisuusvaatimukset Kaupunginjohtajan, toimialajohtajien sekä konsernihallinnon vastuualuejohtajien kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. 23

88 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Muilta osin kelpoisuudesta päättää kaupunginhallitus tai lautakunta vakanssin perustamisen yhteydessä. Kelpoisuusehtojen täydentämisestä ja muuttamisesta päättää kaupunginhallitus tai lautakunta. Virkasuhteeseen ottava viranomainen voi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusehdoista riippumatta. 39 Haettavaksi julistaminen Viran tai virkasuhteen julistaa haettavaksi virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen. Kun virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen on valtuusto viran tai virkasuhteen julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus. 40 Palvelussuhteeseen ottaminen Kaupungin henkilöstö valitaan kaupungin palvelukseen seuraavalla tavalla: Kaupunginvaltuusto päättää kaupunginjohtajan valinnasta Kaupunginhallitus päättää toimialojen johtajien (tekninen toimi ja sivistystoimi) valinnasta konsernihallinnon vastuualuejohtajien ja johtavien viranhaltijoiden valinnasta Liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitosjohtajan valinnasta ja liikelaitoksen johtavien viranhaltijoiden ja esimiesasemassa olevien työntekijöiden valinnasta Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää sosiaali- ja terveysjohtajan valinnasta Lautakunta päättää Kyseisen toimialan johtavien viranhaltijoiden ja esimiesasemassa olevien työntekijöiden valinnasta Ruotsinkielinen ja suomenkielinen koulujaosto päättää Vakituiseen työ- tai virkasuhteeseen palkattavien opettajien valinnasta Toimialajohtaja, vastuualueen johtaja, tulosyksikön päällikkö sekä liikelaitoksen johtaja päättää muista oman yksikön virkaja työsuhteeseen otettavan henkilöstön valinnasta. 24

89 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. Valtuuston ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa kuitenkin kaupunginhallitus. Ehdollisen valintapäätöksen raukeamisen toteaa päätöksellään palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. 42 Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkua Jos haettavana olleeseen virkaan tai virkasuhteeseen valittu irtisanoutuu ennen virantoimituksen alkamista, eikä varalle ole valittu ketään, voidaan viranhaltija valita niiden virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden joukosta, jotka ilmoittavat hakemuksensa olevan edelleen voimassa. 43 Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Kaupunginjohtaja, konsernihallinnon vastuualuejohtaja, toimialajohtaja ja liikelaitosjohtaja ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat, jotka hänellä on oikeus delegoida alaiselleen henkilökunnalle: myöntävät vuosiloman myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virkaja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus myöntävät harkinnanvaraisen palkattoman virkavapauden ja työloman voimassaolevan kaupunginhallituksen erikseen vahvistaman ohjeen mukaan antavat alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virkamatkamääräyksen matkustusohjeessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä. Harkinnanvaraiset virkaja työvapaat myöntää sama viranomainen, joka on päättänyt virka- tai työsuhteeseen ottamisesta. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapaan. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta. 44 Virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen Virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamisen periaatteista päättää kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto. 45 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisen viranhaltijalain 24 :n nojalla päättää viranomainen, jolla on toimivalta molempiin virkasuhtei- 25

90 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl siin ottamisesta. Jos toimivalta on eri viranomaisilla, siirtämisestä päättää henkilöstöjaosto. 46 Sivutoimet ja kilpaileva toiminta Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää se, joka on valinnut henkilön virkaan tai toimeen. Niissä tapauksissa, jolloin sivutoimi ei edellytä työajan käyttöä, viranhaltija tekee ilmoituksen työnantajalle. Viranhaltijaa koskevasta sivutoimiluvasta ja kilpailevasta toiminnasta on säädetty laissa kunnallisesta viranhaltijasta 304/ Työsopimussuhteessa oleva työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. 47 Virantoimituksesta pidättäminen Kunnallisen viranhaltijalain 48 :n mukaan valtuusto päättää kaupunginjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä. Valtuuston puheenjohtaja voi ennen valtuuston kokousta päättää kaupunginjohtajan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. Kaupunginjohtaja tai palvelussuhteeseen ottava viranomainen päättää muun kuin kaupunginjohtajan virantoimituksesta pidättämisestä. 48 Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Virkasuhteen ja työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää palvelusuhteeseen ottava viranomainen tai viranhaltija. 49 Lomauttaminen Kaupunginhallitus päättää henkilöstön lomauttamisen periaatteista. Viranhaltijan ja työntekijän lomauttamisesta toistaiseksi tai määräajaksi päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. 50 Palvelussuhteen päättyminen Palvelussuhteen purkamisesta koeajalla, irtisanomisesta, purkamisesta ja purkautuneena pitämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. Viranhaltijan ilmoitus virkasuhteesta irtisanoutumisesta ja työntekijän ilmoitus työsuhteesta irtisanoutumisesta saatetaan palvelussuhteen ottamisesta päättäneen viranomaisen tietoon. 7 LUKU ASIAKIRJAHALLINNON JÄRJESTÄMINEN 51 Kaupunginhallituksen asiakirjahallinnon tehtävät 26

91 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Kaupunginhallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty kaupungin eri tehtävissä sekä 1. vastaa hyvän tiedonhallintatavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteuttamisesta, 2. antaa tarkemmat määräykset asiakirjahallinnon hoitamisesta ja asiakirjahallinnon johtavan viranhaltijan, toimialojen sekä toimialojen asiakirjahallinnosta vastaavien henkilöiden tehtävistä 3. nimeää kaupungin arkistonmuodostajat, rekisterinpitäjät ja arkistotoimen hoitajan. 52 Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät Asiakirjahallintoa johtava viranhaltija johtaa kaupunginhallituksen alaisena asiakirjahallintoa ja vastaa kaupungin pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista sekä 1. vastaa kaupunginhallituksen asiakirjahallinnon viranomaistehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta 2. ohjaa ja kehittää asiakirjahallintoa osana kaupungin tiedonhallintaa 3. hyväksyy kaupungin tiedonohjaussuunnitelman Arkistotoimesta ja arkistotoimen hoitajan tehtävistä annetaan tarkempia ohjeita kaupungin arkisto-ohjeessa, jonka hyväksyy kaupunginhallitus. 53 Kaksikielisyys kaupungin toiminnassa Kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava kielilain säännösten mukaisesti eri kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kaupungin palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän omalla kielellään kaikilla kaupungin tehtäväalueilla. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä on määrätty Pietarsaaren kaupungin kielimääräyksissä. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien, jaostojen ja johtokuntien esityslistat ja pöytäkirjat laaditaan sekä ruotsiksi että suomeksi. 27

92 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl II OSA TALOUS JA VAL- VONTA 28

93 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl LUKU TALOUDENHOITO 54 Talousarvio ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot, liikelaitoksen talousarvion sitovat erät ja liikelaitoksen sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Lisäksi valtuusto päättää talousarvion määräraha- ja tuloarvio brutto- tai nettomääräisistä periaatteista. 55 Talousarvion täytäntöönpano Kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Kaupunginhallitus voi talousarvion yhteydessä hyväksyä erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. 56 Toiminnan ja talouden seuranta Toimielimet seuraavat talousarvion toteutumista ainakin neljännesvuosittain. Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla. 57 Talousarvion sitovuus Talousarviosta päättäessään valtuusto määrittelee, mitkä ovat valtuuston sitovina hyväksymät toiminnan tavoitteet. Valtuusto voi päättää muutoksista talousarvioon talousarviovuoden aikana. Talousarvion sitovia eriä ovat valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Toimielimellä on valtuutus käyttää sille talousarviossa osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen. Toimielin ei saa ylittää sille talousarviossa osoitettua määrärahaa. Toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, jos toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavutetaan tai määrärahan käyttötarkoitus muutoin toteutuu. 58 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle siten, että valtuusto ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Talousarvio- vuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen valtuustolle ei voi enää tehdä talousarvion muutosehdotusta. 29

94 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnan tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteiden tai tuloarvion muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutukset määrärahoihin. Liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitoksen johtokuntatasoisten sitovien tavoitteiden muutoksista. Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden muutoksista päättää valtuusto. Talousarviopoikkeamista, joita ei ole hyväksytty talousarviomuutoksina valtuustossa, on annettava selvitys toimintakertomuksessa. 59 Poistosuunnitelman hyväksyminen Valtuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet. Kaupunginhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 60 Rahatoimen hoitaminen Kunnan rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen. Valtuusto päättää kunnan kokonaisvarallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Kaupunginhallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen valtuuston hyväksymiä periaatteita. Rahatoimen käytännön hoitamisesta vastaa talousjohtaja. 61 Maksuista päättäminen Valtuusto päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Kaupunginhallitus päättää tarkemmin maksujen perusteista ja euromääristä. Kaupunginhallitus voi siirtää maksuista päättämiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle. 62 Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut Pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Jos tiedon esille hakeminen vaatii erityistoimenpiteitä, tiedonhausta peritään kiinteä perusmaksu, joka porrastetaan haun vaativuuden mukaan. Kopiosta ja tulosteesta peritään tällöin kiinteän perusmaksun lisäksi sivukohtainen maksu. Kaupunginhallitus päättää tarkemmin asiakirjojen antamisesta perittävien maksujen perusteista ja euromääristä. 30

95 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl LUKU ULKOINEN VALVONTA 63 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja siten, että tarkastuslautakunta huolehtii kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä kuntalain mukaisesta arvioinnista ja tilintarkastaja vastaa ulkoisesta tarkastuksesta. Sisäinen valvonta on osa johtamista. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. 64 Tarkastuslautakunnan kokoukset Tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tilin- tarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on läsnäolovelvollisuus lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Tarkastuslautakunnan päätökset tehdään ilman viranhaltijaesittelyä puheenjohtajan selostuksen pohjalta. 65 Tarkastuslautakunnan tehtävät, toimivalta ja raportointi Sen lisäksi mitä kuntalain 121 :ssä säädetään, tarkastuslautakunnan tehtävänä on 1. Seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2. Huolehdittava, että arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. 66 Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät Tarkastuslautakunta valvoo kuntalain 84 :ssä tarkoitetun sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja huolehtii sidonnaisuusrekisterin julkisten tietojen julkaisemisesta kunnan verkkosivuilla. Tarkastuslautakunnan on saatettava sidonnaisuusilmoitukset valtuustolle kerran vuodessa. 67 Tilintarkastusyhteisön valinta 31

96 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Tilintarkastusyhteisö valitaan enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Kaupungin tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kaupungin tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä. 68 Tilintarkastajan tehtävät Tilintarkastajan tehtävistä säädetään kuntalain 123 :ssä. 69 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan kanssa. 70 Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi 71 Tilivelvolliset 10 LUKU Tilintarkastuskertomuksesta säädetään kuntalain 125 :ssä. Tilintarkastaja ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä kaupunginhallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Tilintarkastaja raportoi tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnan määräämällä tavalla. Tilintarkastuskertomuksessa otetaan kantaa vastuuvapauden myöntämiseen tilivelvollisille. Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet sekä asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Laki ei vaadi tilivelvollisten viranhaltijoiden määrittelemistä ennakolta. Viime kädessä tilintarkastuskertomuksen antava tilintarkastaja harkitsee, ketkä ovat muistutuksen kohteena olevia tilivelvollisia. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA 72 Kaupunginhallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, sekä 1. hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat, 2. valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti sekä 3. antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen konsernival- 32

97 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl vonnasta ja merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Arvioi ja kehittää kaupunkikonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. 4. Arvioi kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tasoa ja kehittämistarpeita. 73 Lautakunnan ja johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Lautakunta ja johtokunta vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoivat kaupunginhallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 74 Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Kaupunginjohtaja, liikelaitoksen johtaja sekä toimialojen ja vastuualueiden johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta toimialallaan ja tulosalueellaan, ohjeistavat alaisiaan toimintayksiköitä sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. 75 Sisäisen tarkastuksen tehtävät Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut voidaan määritellä kaupunginhallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. 33

98 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl III OSA VALTUUSTON TOIMINTA 34

99 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl LUKU VALTUUSTON TOIMINTA 76 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Valtuustossa on kaksi (2) varapuheenjohtajaa (ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja). Valtuusto valitsee kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Valtuuston kokousten sihteerinä toimii hallintojohtaja. 77 Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä valtuustotyöskentelyä varten. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuuston puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus. Kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen on allekirjoitettava ilmoitus. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Valtuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopimaton. Puolueen valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolueen valtuustoryhmän nimeen. 78 Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa 79 Istumajärjestys Valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuuston puheenjohtajalle valtuustoryhmään liittymisestä ja siitä eroamisesta. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. 12 LUKU VALTUUSTON KOKOUKSET 80 Valtuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous 35

100 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Kokouskutsu 82 Esityslista Valtuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- ja äänestysjärjestelmää. Kokouskutsun antaa valtuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai velvollisuus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kunnan verkkosivuilla. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta. Esityslistat lähetetään myös jokaisen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan kahdelle ensimmäiselle varavaltuutetulle. Valtuuston esityslista liitteineen laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. 83 Sähköinen kokouskutsu Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali lähetetään sähköisesti. Tällöin kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä. 84 Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kaupungin verkkosivuilla Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Ennen julkaisemista verkkosivuilla esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Erityisestä syystä verkossa julkaistavalta esityslistalta voidaan poistaa yksittäinen kokousasia. 85 Jatkokokous Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta. 86 Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä valtuuston puheenjohtajalle ja kaupunginkansliaan. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille. Valtuutetun, joka on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteellisyydestä valtuuston puheenjohtajalle tai sihteerille. 36

101 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Kaupunginkanslia kutsuu varavaltuutetun kokoukseen noudattaen heidän sijaantulojärjestystään. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. 87 Läsnäolo kokouksessa Kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Kaupunginhallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu. Valtuusto päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. 88 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan istumajärjestyksessä tai sähköistä järjestelmää käyttäen. Todettuaan läsnä olevat valtuutetut puheenjohtaja toteaa onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Nimenhuudon jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohtajalle. Kun varavaltuutettu osallistuu kokoukseen ja asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan valtuutettu saapuu kesken kokoukseen, tulee valtuutettu välittömästi varavaltuutetun tilalle. Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvittaessa todeta uudelleen läsnäolijat. Mikäli puheenjohtaja toteaa valtuuston menettäneen päätösvaltaisuuden, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 89 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa säädetään kuntalain 102 :ssä. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 90 Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. 37

102 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Tilapäinen puheenjohtaja 92 Esteellisyys Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava paikaltaan. Jos asia käsitellään suljetussa kokouksessa, esteellisen henkilön on poistuttava kokouksesta. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava paikaltaan. Henkilö, jonka esteellisyyden valtuusto ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolain 29 :ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa. Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan. 93 Asioiden käsittelyjärjestys 94 Puheenvuorot Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on kaupunginhallituksen ehdotus tai, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla, sähköistä järjestelmää käyttäen tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä; 2. puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään kyseisen toimielimen valmistelemaa asiaa sekä 3. repliikki- tai kannatuspuheenvuoron. 38

103 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Kokouksen kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta. Yksittäisen puheenvuoron pituus on enintään 10 minuuttia. Valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuoroja mainittu aikarajoitus ei koske. 95 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteluun tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään 8 valtuutetuista pyytää asian pöydällepanoa. Muissa tapauksissa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. 96 Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Tämän jälkeen puheenjohtajan on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. 97 Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen valtuuston päätökseksi. Jos puheenjohtaja toteaa valtuuston yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen valtuuston päätökseksi. 98 Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen. 99 Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestys toimitetaan sähköisesti/äänestyskoneella/nimenhuudolla tai valtuuston päättämällä muulla tavalla. Äänestys toimitetaan avoimesti. Jos äänestykseen otettavia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjohta- 39

104 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl ja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan: 1. ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2. jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä. 3. jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. 100 Äänestyksen tuloksen toteaminen Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus tai yksimielisyys, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 101 Toimenpidealoite (toivomusponsi) Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toimenpidealoitteen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 102 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Valtuuston pöytäkirjaan sovelletaan, mitä pöytäkirjan laatimisesta määrätään 139 :ssä. Valtuusto valitsee jokaisessa kokouksessa kaksi valtuutettua tarkastamaan kokouksesta laaditun pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkasteta kokouksessa. Pöytäkirja laaditaan suomen ja ruotsin kielellä. 103 Päätösten tiedoksianto kunnan jäsenille Valtuuston pöytäkirja ja siihen liitetty valitusosoitus pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä säädetään. 13 LUKU ENEMMISTÖVAALI JA SUHTEELLINEN VAALI 40

105 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Vaaleja koskevat yleiset määräykset Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, varsinaisen ja henkilökohtaisen varajäsenen muodostamat ehdokasparit on hyväksyttävä ennen vaalia. Enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjän on taitettava äänestyslippu siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä. Äänestysliput sekä arvonnassa käytetyt liput on säilytettävä vaalipäätöksen lainvoimaisuuteen saakka. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, liput on säilytettävä suljetussa kuoressa. 105 Enemmistövaali Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja. Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa yhden äänen ja kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. 106 Valtuuston vaalilautakunta Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. 107 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan tai ehdokasparin nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Vähintään kahden valtuutetun on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa listan valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 112 :ssä tarkoitetut oikaisut. 108 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava 41

106 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 109 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa todetaan virheitä, annetaan asiamiehelle tilaisuus korjata virheet vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. 110 Ehdokaslistojen yhdistelmä Ehdokaslistojen oikaisuja varten varatun määräajan päätyttyä vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä annetaan valtuutetuille tiedoksi ja luetaan ääneen valtuustolle. 111 Suhteellisen vaalin toimittaminen Äänestyslippuun merkitään sen ehdokaslistan numero, jolle ääni annetaan. Valtuutetut antavat nimenhuudon määräämässä järjestyksessä valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippunsa. 112 Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen 14 LUKU Valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja ilmoittaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kuntavaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka toteaa vaalin tuloksen valtuustolle. VALTUUTETUN ALOITE- JA KYSELYOIKEUS 113 Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 42

107 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Valtuusto päättää luetteloon merkityn aloitteen raukeamisesta tai sen valmistelun jatkamisesta. Jos valtuusto on päättänyt valmistelun jatkamisesta, se vahvistaa määräajan, johon mennessä valtuuston on käsiteltävä aloite. Valtuuston on käsiteltävä sen toimikauden aikana tehdyt aloitteet ennen toimikauden päättymistä, minkä jälkeen ne katsotaan automaattisesti rauenneiksi. Toimikauden kolmen viimeisen kuukauden aikana ei saa tehdä aloitteita. 114 Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys 115 Kyselytunti Yksi tai useampi valtuutettu voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevassa asiassa. Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka pidetään kuuden (6) viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä, tai ilmoitettava silloin syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. Valtuutetuilla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kahden (2) minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaa kohdistuvia kysymyksiä kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta, jollei valtuusto toisin päätä. Kyselytunti on julkinen ja järjestetään tarvittaessa. Kysymys on toimitettava kirjallisena kaupunginkansliaan viimeistään neljätoista (14) päivää ennen valtuuston kokousta. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. 43

108 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl IV OSA PÄÄTÖKSENTEKO- JA HAL- LINTOMENETTELY 44

109 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl LUKU KOKOUSMENETTELY 116 Määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielinten kokouksissa sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. Luvun määräyksiä noudatetaan toissijaisina hallintosäännön muihin lukuihin nähden, jollei erikseen ole toisin määrätty. 117 Toimielimen päätöksentekotavat Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Toimielin voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksenteko- menettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). Kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla. 118 Kokousaika ja paikka 119 Kokouskutsu Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksentekotapaa noudatetaan kunkin asian kohdalla. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus. Kokouskutsu lähetetään, mikäli mahdollista kolme (3) päivää ennen kokousta. 45

110 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Sähköinen kokouskutsu Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali lähetetään sähköisesti. Tällöin kaupunginhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä. 121 Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kaupungin verkkosivuilla 122 Jatkokokous Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen päätöksentekotavasta. 123 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, mikäli hän ei pääse kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn. 124 Läsnäolo kokouksessa Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus - valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla kaupunginhallituksen kokouksessa kuntalain 18.2 :n mukaan sekä - kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla muiden toimielinten kokouksessa, ei kuitenkaan tarkastuslautakunnan eikä valtuuston tilapäisen valiokunnan kokouksessa eikä vaalilaissa säädettyjen vaalitoimielinten kokouksissa. Toimielin päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. Toimielin voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntija voi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti. 125 Kaupunginhallituksen edustaja muissa toimielimissä Kaupunginhallitus voi alla olevin rajoituksin määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Kaupunginhallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakuntaan, valtuuston tilapäiseen valiokuntaan eikä vaalilaissa säädettyihin vaalitoimielimiin. 126 Kokouksen julkisuus 46

111 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalain 101 :ssä. 127 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 128 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 129 Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa ja toimielimen jäsenen puheenvuoroista säädetään kuntalain 102 :ssä. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. 130 Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely 131 Esittely 132 Esteellisyys Toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos esittelijän ehdotus on asian palauttaminen valmisteltavaksi, toimielin voi ratkaista asian päätöksellään vain perustellusta syystä. Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Vaalilaissa säädetyissä vaalitoimielimissä asiat päätetään kuitenkin puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Esittelijä vastaa esittelemiensä kokousasioiden asianmukaisesta valmistelusta ja on velvollinen tekemään toimielimelle päätösehdotuksen. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Toimielin voi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta. Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava kokouksesta. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteelli- 47

112 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl syys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava kokouksesta. Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolain 29 :ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa. Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan. 133 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai joki muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu. 134 Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Puheenjohtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu. 135 Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi. Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi. 136 Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen. 137 Äänestys ja vaali Äänestykseen sovelletaan muilta osin, mitä 12 luvussa määrätään äänestysmenettelystä valtuustossa. Vaalin toimittamista koskevat määräykset ovat 13 luvussa. 138 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa toimielimen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja 48

113 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin: Järjestäytymistietoina toimielimen nimi merkintä käytetyistä päätöksentekotavoista kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset kokouspaikka läsnä- ja poissaolleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Asian käsittelytietoina asiaotsikko selostus asiasta esittelijän päätösehdotus esteellisyys ja perustelut tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos asiassa tehty päätös eriävä mielipide Muuna tietoina salassapitomerkinnät puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän varmennus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset sekä muutoksenhakukiellot. Toimielimen pöytäkirjan sisältöä koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemissä päätöksissä. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita pöytäkirjan laatimisesta. Ennen pöytäkirjan julkaisemista kaupungin verkkosivuilla pöytäkirjasta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. 139 Päätösten tiedoksianto kaupungin jäsenille Kaupunginhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä tarkemmin säädetään. 49

114 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi kaupungin jäsenille, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Kaupunginhallitus antaa ohjeet salassapito- ja tietosuojavelvoitteiden huomioon ottamisesta annettaessa päätöksiä tiedoksi yleisessä tietoverkossa. Lautakunta voi antaa tarkentavaa ohjeistusta omalla toimialallaan. 16 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 140 Aloiteoikeus Kaupungin asukkaalla sekä kaupungissa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa. Aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot. 141 Aloitteen käsittely Aloitteen käsittelee se kaupungin viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Jos toimivaltainen viranomainen on toimielin, aloitteista ja aloitteiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä on annettava toimielimelle tieto jäljempänä määrätyllä tavalla. Kaupunginhallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty. Muun toimielimen kuin valtuuston toimivaltaan kuuluvista aloitteista on annettava tieto toimielimelle niiden päättämällä tavalla. Toimielin voi samalla päättää, mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä. Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kaupungin asukkaista, aloite on kuuden kuukauden kuluessa vireille tulosta otettava toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi. 142 Aloitteen tekijälle annettavat tiedot Aloitteen tekijälle on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä aloitteen saapumisesta, missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelyssä. Sen jälkeen kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin. 143 Asiakirjojen allekirjoittaminen Kaupungin puolesta tehtävät sopimukset, sitoumukset ja kirjelmät allekirjoittaa 50

115 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl kaupunginjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja, talousjohtaja tai kaupunginlakimies, jollei kaupunginhallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien viralliset otteet allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä. Sähköinen ote on riittävä. Lautakunnan ja muun toimielimen päättämät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoitetaan lautakunnan / toimielimen päättämällä tavalla. 144 Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen Todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta vastaanottaa kaupunginjohtaja, hallintojohtaja tai kaupunginlakimies sekä näiden valtuuttama viranhaltija. Todisteellisen tiedoksiannon voi kaupungin puolesta lautakunnan toimialalla vastaanottaa lautakunnan toimialan johtava viranhaltija. 51

116 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl V OSA LUOTTAMUSHENKILÖI- DEN PALKKIOSÄÄNTÖ 52

117 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl LUKU PALKKIOSÄÄNTÖ 145 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa tämän säännön mukaisesti. 146 Kokouspalkkiot 1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot: 2. kaupunginvaltuusto ja sen valiokunnat, kaupunginhallitus sekä tarkastuslautakunta lauta- ja johtokunnat, näiden osastot ja jaostot, kaupunginhallituksen jaostot sekä toimikunnat edellä mainittujen toimielinten järjestämät informaatiotilaisuudet, seminaarit ja iltakoulut 50 Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 prosentilla korotettuna. Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan osallistumisesta kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokouksiin sama palkkio kuin kaupunginhallituksen jäsenelle. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle maksetaan osallistumisesta valtuuston ja sen valiokunnan kokouksiin sama palkkio kuin valtuuston jäsenelle. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen määräyksestä lautakunnan tai johtokunnan kokoukseen osallistuvalle kaupunginhallituksen muulle jäsenelle maksetaan sama palkkio kuin lautakunnan tai johtokunnan jäsenelle. Jos kokous kestää yli kolme tuntia, korotetaan tämän pykälän mukaisia puheenjohtajan ja jäsenen peruspalkkioita 50 %:lla jokaiselta alkavalta tunnilta, jonka luottamushenkilö yli kolmen tunnin on kokouksessa saapuvilla. 147 Samana päivänä pidetyt kokoukset ja pöytäkirjan tarkistuksesta maksettava palkkio Mikäli sama toimielin joko kokonaisuudessaan tai osastona taikka jaostona kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kahta tuntia. 53

118 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Mikäli sama toimielin joko kokonaisuudessaan tai osastona taikka jaostona kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kaksi tuntia. Milloin uuden kokouksen alkaessa edellisen kokouksen päättymisestä ei ole kulunut vähintään kahta tuntia, mutta kokoukset yhteensä kestävät yli kolme tuntia, maksetaan palkkio soveltaen, mitä edellä 2 :n 6 momentissa on määrätty. Mikäli toimielimen pöytäkirja tarkistetaan erillisessä toimituksessa, maksetaan siitä palkkio, joka on 25 % yksinkertaisesta kokouspalkkiosta. 148 Vuosipalkkiot Kokouksen ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan jäljempänä oleville luottamushenkilöille kokouspalkkion lisäksi seuraavat vuosipalkkiot: Valtuuston puheenjohtaja 4000 euroa Valtuuston varapuheenjohtajat 1500 euroa Kaupunginhallituksen puheenjohtaja 5000 euroa Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja 4000 euroa Kaupunginhallituksen muu jäsen, sivistyslautakunnan, teknisen lautakunnan sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtajat 1500 euroa Muun lautakunnan, jaoston ja johtokunnan (ja muun hallituksen) puheenjohtajat 600 euroa Milloin tässä pykälässä mainittu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen oikeutensa vuosipalkkioon lakkaa, kun este on yhtäjaksoisesti jatkunut kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta varapuheenjohtajalla tai varajäsenellä on oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta. Edellytyksenä tässä pykälässä mainitun vuosipalkkion maksamiselle on kuitenkin se, että kyseinen lautakunta, jaosto tai johtokunta on kalenterivuoden aikana pitänyt vähintään 3 kokousta. 149 Vaalilautakuntien palkkiot Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajalle, sihteerille ja jäsenelle maksetaan kultakin toimituspäivältä seuraavan suuruiset palkkiot, joihin sisältyy palkkio vaalitoimituksen päätyttyä suoritettavasta laskentatehtävästä: Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja -toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri Keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja - toimikunnan muu jäsen 250 euroa 200 euroa Toimituspäiviä edeltävistä ja niitä seuranneista kokouksista maksetaan tämän 54

119 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl säännön 147 :n mukaisesti määräytyvä lautakunnan jäsenen palkkio. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkion lisäksi kokousten ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä vaalikohtainen palkkio, joka on sama kuin tämän säännön 149 :n mukaan muiden lautakuntien puheenjohtajan palkkio. 150 Luottamushenkilö-sihteerin palkkio Sihteerinä toimineelle toimielimen luottamushenkilölle, jolle ei makseta vuosipalkkiota tai muuta erityiskorvausta sihteerin tehtävien hoitamisesta, maksetaan asianomaisen toimielimen jäsenen kokouspalkkio 100 %:lla korotettuna 151 Toimituspalkkio Luottamushenkilö, joka nimettynä muuhun kuin tässä säännössä tarkoitettuun kokoukseen, neuvotteluun tai toimitukseen edustaa kaupunkia tai valvoo toimialaansa, saa toimeksiannon antaneen toimielimen jäsenen kokouspalkkiota vastaavan suuruisen toimituspalkkion ilman 150 :n 6 momentin mukaista korotusta, jollei kaupunginhallitus erityisessä tapauksessa toisin päätä. Sellaisista luottamustehtävistä, joita ei ole mainittu tässä säännössä, valtuusto määrää tarvittaessa palkkiot erikseen. Kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen luottamushenkilöille määräämästä erityistehtävästä voidaan suorittaa palkkiota kaupunginhallituksen harkinnan mukaan. 152 Ansionmenetyskorvaus Luottamushenkilölle maksetaan korvaus ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Kaupunki maksaa luottamushenkilölle tai tämän työnantajan kanssa tehdyn erillisen sopimuksen mukaan todellisen ansionmenetyksen henkilösivukuluineen. Saadakseen korvauksen luottamushenkilön tulee esittää ansionmenetyksen osalta työnantajan todistus ja hyväksyttävä selvitys kustannuksista. Työnantajan todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustehtävän hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selitys ansionmenetyksestään ja luottamustoimen johdosta aiheutuneista kustannuksista. 55

120 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 A, sivl Matkakustannusten korvaaminen Luottamushenkilön oikeudesta saada luottamustehtävän hoitamisesta johtuen matkakustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa, kurssipäivärahaa ja korvausta ulkomaille tehdystä virkamatkasta sekä korvausten saamisessa noudatettavasta menettelystä ovat soveltuvin osin voimassa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen määräykset. Matkakustannusten korvaaminen edellyttää, että tilaisuus on kaupungin järjestämä ja/tai siihen on erikseen määräys. Luottamushenkilön omalla autolla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla taikka yleisillä kulkuneuvoilla tekemästä kokousmatkasta suoritetaan matkakustannusten korvausta kulloinkin voimassa olevan virkaehtosopimuksen mukaan kuitenkin siten, että korvausta ei suoriteta viiden (5) km pituisesta yhteen suuntaan tapahtuneesta tai sitä lyhyemmästä matkasta. Hallintosääntö kumoaa seuraavat johtosäännöt ja säännöt: Pietarsaaren kaupungin hallintosääntö Talous- ja tilintarkastussääntö Pietarsaaren kaupunginvaltuuston työjärjestys Luottamushenkilöiden matkustus- ja palkkiosääntö Pietarsaaren kaupungin arkistosääntö Pietarsaaren Veden johtosääntö 56

121 28, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 28 B, sivl

122 29, SIVL :00 CFV: 495/2016 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Kh Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma : Liite 378 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta päätti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisestä. Päivittämistä varten nimettiin työryhmä. Moniammatilliseen ja kuntien väliseen työryhmään ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Catarina Herrmans, Pedersören kunnan päivähoitojohtaja, työryhmän puheenjohtaja Maria Aho, sosiaali- ja terveysviraston aikuissosiaalityön yksikönjohtaja Malin Källman, Luodon päivähoidon johtaja Katarina Östman, Uudenkaarlepyyn nuoriso-ohjaaja Eri syiden vuoksi työryhmä pääsi aloittamaan työnsä vasta syksyllä Työryhmän sihteeriksi on kutsuttu Pedersören kunnan vt. päivähoidon ohjaaja Johanna Storbacka. Ryhmä on kokoontunut 11 kertaa kaudella ja tehnyt yhdessä selvitystyön, koostanut aineiston sekä laatinut lasten ja nuorten päivitetyn hyvinvointisuunnitelman. Kunnallinen yhteistyölautakunta hyväksyi hyvinvointisuunnitelman kesäkuussa 2016 ja kehotti seudun kuntien valtuustoja hyväksymään suunnitelman. Hyvinvointisuunnitelma oli laadittu vain ruotsinkielellä, joten sen kääntäminen suomeen on täytynyt hoitaa ensin ennen kuin hyvinvointisuunnitelma voidaan hyväksyä. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää pyytää lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta nuorisovaltuuston ja sivistyslautakunnan lausunnot ennen kuin suunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma : Liite 29 Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kunnat laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelman. Kunta voi laatia suunnitelman yksin tai yhdessä useamman kunnan kanssa. Suunnitelman tulee

123 29, SIVL :00 CFV: 495/2016 kuvata kunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää toimintaa sekä sisältää tietoa lastensuojelun järjestämistavasta ja kehittämisestä. Suunnitelma on otettava huomioon myös kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on siten lakisääteinen työväline lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjaamiseen, johtamiseen ja kehittämiseen. Suunnitelma on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ja tarkistettava vähintään joka neljäs vuosi. Päivitetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kattaa vuodet Suunnitelman loppuun on listattu toimenpideehdotuksia kärkihankkeita eri toimialoja varten. Työryhmän tavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toimii yleisenä suuntaa antavana ohjausasiakirjana kuntien päättäjille ja hallinnonaloille. Työryhmän lähtökohtana on, että jokaisella toimialalla on oma asiantuntemuksensa ja yksityiskohtaiset kehittämis- ja toimenpideehdotukset tulee juurruttaa osaksi toimintaa. Kunkin toimialan tehtävänä on kehittää toimintaansa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa esitettyjen kehittämisehdotusten painopiste on ehkäisevässä työssä ja varhaisessa puuttumisessa. Lastensuojelua ja lasten ja nuorten etujen edistämistä ei pidä katsoa vain sosiaaliviranomaisille kuuluvaksi työksi, vaan kaikille hallinnonaloille. Ehkäisevään työhön keskittyminen on myös kansallisella tasolla painotettavien tavoitteiden mukaista. Voidakseen kohdata tulevaisuuden haasteet ja vastata uusiin tarpeisiin tulee kunnan toimialojen olla valmiita toiminnan uudelleenjärjestelyihin ja uusien työmenetelmien etsimiseen. Lasten ja muiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen vaatii eri toimialojen välisten kynnysten madaltamista ja yhteistyön parantamista. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta ehdottaa, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään. Lautakunta antaa edellä mainitun vastauksenaan lausuntopyyntöön.

124 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Lasten ja nuorten HYVINVOINTI- SUUNNITELMA "Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen vaatii panostusta ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Vastuu on kunnan kaikilla toimialoilla, ei pelkästään sosiaalihuollolla." Luoto, Pietarsaari, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy

125 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Sisältö Esipuhe...3 Johdanto...4 Miksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan? Lasten ja nuorten kasvuolot ja nykyinen hyvinvoinnin tila Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Tilanne seudulla Lasten ja nuorten kunnallinen palvelutarjonta Lasten päivähoito ja opetus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Toisen asteen koulutus Oppilashuolto Lasten ja nuorten terveyden edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa Terveydenhuoltopalvelut Lasten ja nuorten ehkäisevä terveydenhuolto Erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten yksikkö Perhepalvelukeskuksen palvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Ehkäisevä perhetyö Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta Riippuvuushoitoklinikka Kuntien nuorisotyö Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Kuntien välinen yhteistyö nuorisoasioissa Kotouttamistyö Maahanmuuttajien oikeus kunnallisiin palveluihin Lastensuojelun palvelujärjestelmä kunnissa Lastensuojelun tarve seudulla Lastensuojelulta vaadittavat resurssit

126 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin liittyvä yhteistyö Katsaus nykyisiin yhteistyöverkostoihin Koordinointiryhmä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö Oppilashuollon ohjausryhmä Epäviralliset yhteistyöverkostot Yhteistyön kehittäminen Suunnitelman toteutus ja seuranta Suunnitelmakauden toimialakohtaiset kärkihankkeet Loppupohdinta Lähdeluettelo

127 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Esipuhe Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kunnat laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Kunta voi laatia suunnitelman yksin tai yhdessä useamman kunnan kanssa. Suunnitelman tulee kuvata kunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää toimintaa sekä sisältää tietoa lastensuojelun järjestämistavasta ja kehittämisestä. Suunnitelma on otettava huomioon myös kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on siten lakisääteinen työväline lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjaamiseen, johtamiseen ja kehittämiseen. Suunnitelma on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ja tarkistettava vähintään joka neljäs vuosi. Kunnallinen yhteistyölautakunta päätti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisestä kesällä 2012 ( ). Päivittämistä varten nimettiin työryhmä. Moniammatilliseen ja kuntien väliseen työryhmään ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Catarina Herrmans, Pedersören kunnan päivähoitojohtaja, työryhmän puheenjohtaja Maria Aho, sosiaali- ja terveysviraston aikuissosiaalityön yksikönjohtaja Malin Källman, Luodon päivähoidon johtaja Katarina Östman, Uudenkaarlepyyn nuoriso-ohjaaja Eri syiden vuoksi työryhmä pääsi aloittamaan työnsä vasta syksyllä Työryhmän sihteeriksi on kutsuttu Pedersören kunnan vt. päivähoidon ohjaaja Johanna Storbacka. Ryhmä on kokoontunut 11 kertaa kaudella ja tehnyt yhdessä selvitystyön, koostanut aineiston sekä laatinut lasten ja nuorten päivitetyn hyvinvointisuunnitelman. Työryhmään on kutsuttu myös asiantuntijoita, jotka ovat avustaneet antamalla tietoja uutta suunnitelmaa varten. Sosiaali- ja terveysviraston perhepalvelukeskuksen yksikönjohtaja Pia Kotanen on avustanut lastensuojelun asiantuntemuksellaan. Sosiaali- ja terveysviraston perusterveydenhuollon avohoidon ylihoitaja Marjo Orava on laatinut terveydenhuoltoasioita koskevan tekstiaineiston. Johtava perheohjaaja Susann Rintamäki on kirjoittanut perhepalvelukeskuksen ehkäiseviä palveluja koskevan tekstin. Päihdehuollon johtaja Ireeni Finnholm on antanut tietoja riippuvuushoitoklinikan palveluista. Kotouttamiskoordinaattori Eva-Maria Emet on jakanut maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden osaamistaan. Lisäksi osa työryhmästä on tavannut kuntien koulukuraattoreita ja -psykologeja saadakseen ajantasaisen kuvan oppilashuollosta. Päivitetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kattaa vuodet Suunnitelman loppuun on listattu toimenpide-ehdotuksia kärkihankkeita eri toimialoja varten. Työryhmän tavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toimii yleisenä suuntaa antavana ohjausasiakirjana kuntien päättäjille ja hallinnonaloille. Työryhmän lähtökohtana on, että jokaisella toimialalla on oma asiantuntemuksensa ja yksityiskohtaiset kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset tulee juurruttaa osaksi toimintaa. Kunkin toimialan tehtävänä on kehittää toimintaansa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma luovutetaan täten kuntien hallitusten ja valtuustojen käsiteltäväksi. Sen jälkeen suunnitelma toimitetaan edelleen kaikille lautakunnille käyttöönottoa ja kunkin toimialan jatkotoimenpiteitä varten. Pedersören kunta

128 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Johdanto YK:n lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimus sisältää 54 artiklaa, jotka muodostavat kokonaisuuden, mutta sopimuksen sisältö voidaan kiteyttää neljään perusperiaatteeseen: a) syrjimättömyys, b) lapsen edun huomioiminen päätöksenteossa, c) oikeus elämään ja kehittymiseen ja d) lapsen näkemysten kunnioittaminen. Suomen eduskunta ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991, joten se on laillisesti sitova. Lasten oikeudet koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat useat tekijät. Perheellä ja läheisillä ihmissuhteilla on luonnollisesti ratkaiseva merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille, mutta myös ympäröivän yhteiskunnan rakenteilla on merkittävä vaikutus. Näihin rakenteisiin kuuluvat instituutiot, joiden kanssa nuori on tekemisissä kasvuaikanaan; mm. varhaiskasvatus, perusopetus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi on tärkeää, että edellä mainittujen tahojen henkilöstö työskentelee lasten elämää vaikeuttavien tekijöiden vähentämiseksi näitä tekijöitä voivat olla vanhempien puutteellinen huolenpito, kiusaaminen, yksinäisyys, heikko terveydentila, oppimisvaikeudet tai mielekkäiden harrastusten puute. Lapsen keskeisiä ihmissuhteita tukevien ja vahvistavien lapsi- ja perhekeskeisten palvelumuotojen avulla yhteiskunta voi omalta osaltaan lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien tahojen on tuettava vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Lastensuojelulain 2 :n mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Huoltajien tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Tarvittaessa lapsi ja perhe on ohjattava lastensuojelun piiriin. Lisäksi kunnan on järjestettävä ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki, jota annetaan esim. varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, nuorisotyössä, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Miksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan? Lastensuojelulaki (12 ) velvoittaa kunnat laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Lisäksi laissa säädetään, että kuntien tulee ottaa suunnitelma huomioon talouden ja toiminnan suunnittelussa. Lain mukaan suunnitelman tulee sisältää tiedot 1. lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. 4

129 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Kunnat ovat vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia ja niiden tehtäväkenttä on laaja. Kunnat vastaavat n. 2/3 osasta julkisia palveluja ja valtio 1/3 osasta. Kuntien toimintaympäristö muuttuu kuitenkin jatkuvasti. Väestörakenteeseen vaikuttavat mm. syntyvyys sekä tulo- ja lähtömuutto. Maailman väestö on nykyään liikkuvampaa, mikä näkyy mm. siten, että yhä suurempi osuus seudun väestöstä on ulkomaalaistaustaista. Seudullemme on vastaanotettu jo vuosien ajan lapsiperheistä koostuvia kiintiöpakolaisryhmiä, ja kunnissa esiintyy myös työperäistä maahanmuuttoa. Äskettäin maahan saapuneille on tärkeää, että kotoutuminen sujuu hyvin ja että yhteiskunnan palveluja muokataan uusia tarpeita vastaaviksi. Työmarkkinoiden ja työelämän muutokset asettavat uusia vaati- muksia mm. varhaiskasvatukselle ja opetukselle, ja väestön ikärakenteella on heijastusvaikutuksia terveydenhuoltoon. Kunnallisiin palveluihin kohdistuu kauttaaltaan yhä suurempia laatuvaatimuksia samalla kun edellytetään kustannustietoisuuden ja tehokkuuden lisääntymistä. Kuntalain (410/2015) mukaan kuntien tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Sen vuoksi kuntien on selvitettävä jatkuvasti asukkaidensa palvelutarvetta, jotta palveluja voidaan tuottaa tarkoituksenmukaisesti. Kukin toimiala vastaa siitä, että niiden palvelut vastaavat palvelujen käyttäjien tarpeita. Lain mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntien tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on poliittinen ohjausasiakirja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää katsauksen nykyiseen palvelutarjontaan ja sen tavoitteisiin. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy analyysi lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta sekä valtakunnallisesta että alueellisesta näkökulmasta sekä arvio siitä, miten palveluja voitaisiin kehittää siten, että ne edistäisivät nuorimpien ikäryhmien hyvinvointia. Hyvinvointisuunnitelman laatinut työryhmä on antanut lasten ja nuorten palveluja tuottavien toimialojen tehtäväksi työstää omat kärkihankkeensa suunnitelmakaudelle. Toimialakohtaiset kärkihankkeet on esitelty suunnitelman viimeisessä luvussa, ja jokainen niistä on konkreettinen kehittämistoimenpide tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Hyvinvointisuunnitelman on tarkoitus toimia poliittisena ohjausasiakirjana. Suunnitelma on suunnattu kuntien kaikkien toimialojen päättäjille ja henkilöstölle. Suunnitelman toteuttamiskaudeksi on vahvistettu vuodet

130 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Lasten ja nuorten kasvuolot ja nykyinen hyvinvoinnin tila 1.1 Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on seurata lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehitystä Suomessa. Apuna käytetään laajaa tilastoaineistoa, jonka indikaattorit on jaettu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella seuraaviin ulottuvuuksiin: 1) materiaalinen elintaso, 2) kasvuympäristön turvallisuus, 3) terveys, 4) koulu, 5) perhe, osallistuminen ja vapaa-aika sekä 6) valtion ja kuntien tarjoama tuki ja suojelu. Kansainvälisesti vertaillen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaiskuva Suomessa näyttää valoisalta. Suomen lasten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat materiaalinen elintaso, pienten lasten terveys sekä oppimistulokset. Suomen sijoitus on heikompi riskikäyttäytymisen ja terveystottumusten vertailussa. Yleisesti ottaen lasten kasvuympäristö on kuitenkin parempi kuin aikaisemmin. Lapsiasiavaltuutettu toteaa kuitenkin raportissaan, että hyvinvointi eriarvoistuu ja lapsuus erilaistuu. Samalla kun enemmistö lapsista voi hyvin, pienellä osalla ongelmat jatkuvat ja kärjistyvät. Mittarista riippuen pahoinvointia tai hyvinvoinnin uhkia kohtaavien lasten osuus vaihtelee muutamista prosenteista yli 10 prosenttiin. Lapsiasiavaltuutettu toteaa lisäksi, että palveluissa ei ole kyetty vastaamaan lasten ja heidän vanhempiensa pahoinvointiin. (Lähde: Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3). Psykiatri ja Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck on osallistunut mielenterveyttä koskevan kansainvälisen asiantuntijaraportin laatimiseen. Raportti esiteltiin Euroopan komissiolle marraskuussa Raportin mukaan Suomessa masennuksesta kärsii vuosittain noin seitsemän prosenttia väestöstä, ja Maailman terveysjärjestö WHO ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä masennus on suurin sairaustaakan yksittäinen aiheuttaja Euroopassa. Wahlbeckin mukaan tämän kehityksen hillitsemiseksi tarvitaan ehkäisevää työtä kaikilla sektoreilla, pelkät terveydenhuollon korjaavat toimenpiteet eivät ole riittäviä. Lapsuuden puutteelliset ja vahingolliset kasvuolosuhteet moninkertaistavat riskin sairastua aikuisiällä. Wahlbeck toteaa, että tehokkain keino torjua masennusta on lapsuuden turvallisen kehitysympäristön tukeminen, mikä käsittää mm. vanhemmuuden tukemisen äitiys- ja lastenneuvolassa ja päivähoidossa. (Lähde: Wahlbeck, Cuijpers & Holte 2015). 1.2 Tilanne seudulla Seutumme erityispiirteenä on, että lapsiperheiden osuus on suhteellisen suuri etenkin Luodossa (51,7 %) ja Pedersören kunnassa (45,3 %) muuhun maahan verrattuna (39,3 %). Yhden vanhemman perheiden osuus on koko seudulla runsaat 10 %, mikä on valtakunnallista keskiarvoa vähemmän. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista kunnissamme voidaan todeta, että tilanne on yleisesti ottaen hyvä siten, että suurin osa lapsista ja nuorista ilmoittaa, että heidän elämänlaatunsa on hyvä, he voivat hyvin ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Seudun useimmat lapset ja nuoret voivat hyvin, mutta huonosti voivien tilanne heikkenee jatkuvasti. Lähes joka neljäs vuosiluokkien 8-9 oppilaista ilmoittaa kuitenkin, että terveydentila on keskinkertainen tai huono, mikä on huomattavasti maan keskiarvoa enemmän. Lähes yhtä moni, 23 %, kokee puutteita vanhemmuudessa mikä myös on enemmän kuin maan keskiarvo % vuosiluokkien 8-9 ja toisen asteen oppilaista ilmoittaa myös, että heillä ei ole läheisiä ystäviä (Lähde: Pietarsaaren seudun hyvinvointikertomus ). Tätä hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa on lasten ja nuorten nykyistä hyvinvoinnin tilaa 6

131 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl tiedusteltu seudun koulupsykologeilta ja -kuraattoreilta. Oppilashuoltohenkilöstö kertoo, että lasten ja nuorten poissaolojen ja ulkopuolisuuden on todettu lisääntyneen. Internetillä ja sosiaalisella medialla on nykyään merkittävä asema lasten ja nuorten arjessa, ja sen lieveilmiöitä ovat nettikiusaaminen ja häirintä. Myös päihteiden käyttö on lisääntynyt seudulla aikaisempaan verrattuna. Lasten ja nuorten kasvuolojen ja hyvinvoinnin nykytilasta voidaan todeta kokoavasti, että suurin osa nuoresta väestönosasta voi hyvin elämänlaadun, terveyden ja turvallisuuden suhteen. Huonosti voivien lasten ja nuorten pienen osan tilanne heikkenee kuitenkin jatkuvasti. Ruumiillinen kuritus on vähentynyt valtakunnan tasolla huomattavasti, mutta 1-3 % lapsista ilmoittaa kuitenkin kokeneensa toistuvasti fyysistä väkivaltaa, ja 3-13 % on kokenut toistuvasti psyykkistä väkivaltaa. Myös meidän seudullamme huolestuttavan suuri osa lapsista ja nuorista ilmoittaa kokevansa puutteita vanhemmuudessa. Läheisten ystävien puute ja oman terveydentilan kokeminen heikoksi ovat muita lapsilla ja nuorilla selvästi esiin tulevia ongelmia, mikä korostaa tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin, jotta tulevaisuuden aikuiset voisivat välttyä suuremmilta ongelmilta. Seudun väestön hyvinvointia koskevat tarkemmat tilastot ovat nähtävissä Pietarsaaren seudun hyvinvointikertomuksessa Asiakirja sisältää lukuisia indikaattoreita ja antaa siten yksityiskohtaisen kuvan seudun hyvinvoinnin tilasta kyseisellä ajanjaksolla. Terveellisen kasvuympäristön turvaamiseksi seudun kaikille lapsille ja nuorille on tärkeää, että palvelujärjestelmä kykenee tavoittamaan huonosti voivat yksilöt ja tarjoamaan heille tarkoituksenmukaista tukea. 7

132 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Lasten ja nuorten kunnallinen palvelutarjonta Suuri osa kunnille kuuluvista hyvinvointipalveluista on suunnattu lapsille ja nuorille. Kuntalain mukaan kuntien tulee edistää asukkaiden hyvinvointia, minkä on luonnollisesti heijastuttava tarjottaviin palvelumuotoihin. Hyvinvointipalveluissa tulee kehittää ja syventää moniammatillista työskentelytapaa jatkuvasti. Moniammatillisuus ei merkitse sitä, että kaikkien tahojen tulisi hallita kaikentyyppisiä tehtäviä, vaan jokaisessa toimielimessä kehitetään omaa osaamista ja tiedostetaan omat valtuudet. Kun valtuudet eivät enää riitä, on kyettävä toimimaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja ohjaamaan asiakas oikealle taholle. Moniammatillisessa työskentelykulttuurissa Moniammatillisuus merkitsee sitä, että eri tahot kykenevät toimimaan yhteistyössä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. asiakas on keskipisteessä ja verkosto muodostetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Tähän lukuun on koostettu kunnalliset palvelut, jotka on tarkoitettu erityisesti lapsille ja nuorille. Tarkoituksena on saattaa nykyinen palvelutarjonta lukijan tietoisuuteen ja kuvailla eri palvelujen tavoitteita. Lastensuojelua ei käsitellä tässä luvussa, vaan sitä selvitetään tarkemmin luvussa 3. Koska vanhemmilla on ensisijainen vastuu lasten hyvinvoinnista, on erittäin tärkeää, että huoltajat ja lasten ja nuorten kunnallisissa palveluissa työskentelevä henkilöstö tekevät rakentavaa yhteistyötä. Eri toimialojen ammattilaisten tulee kiinnittää huomiota siihen, miten huoltajia voidaan parhaiten tukea vanhemmuudessa. Lisäksi on tärkeää korostaa sitä, että kunnalliset hyvinvointipalvelut tulee muokata kuntalaisten tarpeita vastaaviksi esimerkiksi vammaisuus ja etninen tausta on otettava huomioon. Palvelut tulee sovittaa sellaisiksi, että ne vastaavat käyttäjien tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla myös toimintaympäristön muuttuessa. Kuntien tulee tunnistaa asukkaiden tarpeita ja hyvinvointipalveluille asettamia odotuksia jatkuvasti. 2.1 Lasten päivähoito ja opetus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hänen hyvinvointiaan. Seudullamme varhaiskasvatus järjestetään joko päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa tai perhepäivähoitona kodeissa. Seudun 0-5-vuotiaista lapsista % on päivähoidossa, ja kuntien välillä on huomattavia eroja. Kaiken kaikkiaan seutu alittaa kuitenkin maan keskiarvon, joka on n. 60 %. Lasten päivähoidosta annetun lain muuttamista koskevan lain (580/2015) mukaan kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen. Vanhemmat päättävät lapsen osallistumisesta. Subjektiivista oikeutta päivähoitoon rajoitetaan kuitenkin 20 tuntiin viikossa lukien eduskunnan tekemän päätöksen mukaisesti. Jos lapsen huoltaja käy työssä, toimii yrittäjänä tai opiskelee kokoaikaisesti, on kunta kuitenkin velvollinen järjestämään lapselle varhaiskasvatusta kokopäiväisesti. Lisäksi lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta yli 20 tuntia viikossa, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia. Seutumme kunnista Luoto on päättänyt noudattaa valtakunnallisia linjauksia ja rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa, kun taas Pietarsaari ja Pedersören kunta ovat päättäneet olla toistaiseksi rajoittamatta oikeutta päivähoitoon. Uudessakaarlepyyssä asiasta päätetään lähiaikoina. Kunnat perivät huoltajilta lakisääteisen maksun varhaiskasvatuksesta. 8

133 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Esiopetus Esiopetuksella tarkoitetaan kuusivuotiaille tarjottavaa maksutonta opetusta. Esiopetuksen tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Perusopetuslain mukaan esiopetus on pakollista. Kunnat ovat vastuussa esiopetuksen järjestämisestä ja niiden tulee osoittaa esikoulupaikka kaikille lapsille. Esikoululaisilla on oikeus tarvitsemaansa kasvun ja oppimisen tukemiseen ja oppilashuoltoon. Lisäksi lapsilla on oikeus ilmaiseen kuljetukseen, jos esikouluun on yli viiden kilometrin matka tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus maksuttomaan ateriaan kaikkina koulupäivinä. Päivähoitoa tarvitsevilla esikoululaisilla on mahdollisuus päivähoitoon ennen esikoulua ja sen jälkeen Perusopetus Vuosiluokkien 1-9 perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden. Oppilailla on myös oikeus saada jokaisena koulun työpäivänä maksuton, täysipainoinen ateria sekä tietyin edellytyksin maksuton koulukuljetus. Lisäksi oppilailla on oikeus maksuttomaan oppilashuoltoon ja erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät apuvälineet, mm. avustajapalvelut Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille sekä muiden luokkien erityisopetukseen otetuille oppilaille. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ennen ja jälkeen koulupäivän. Tavoitteena on tarjota lapsille heidän tarpeitansa vastaavaa, monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä antaa myös mahdollisuus lepoon ja itsekseen olemiseen. Toimintaa tulee tarjota joko 570 tai 760 tuntia lukuvuoden aikana, kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle keskimäärin 3 tai 4 tuntia päivässä. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja kunnat perivät osallistumisesta maksun. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät seudullamme sekä kunnat itse että yksityiset järjestäjät ostopalveluna. Pietarsaaressa toiminta ostetaan seurakunnilta ja Folkhälsanilta, kun taas Luoto, Uusikaarlepyy ja Pedersören kunta järjestävät palvelut omana toimintana Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutusta järjestetään lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Peruskoulun jälkeen on lukion ja ammatillisen koulutuksen lisäksi muitakin mahdollisuuksia, esim. kymppiluokka, Ammattistartti, kansanopistot ja nuorten työpajat. 9

134 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Oppilashuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 12 :n mukaan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava tiedot oppilas- ja opiskelijahuollosta. Oppilashuoltoa ovat kaikki toimenpiteet, joita tehdään koulun oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppilashuollon tehtävänä on tukea oppilaan oppimisedelly- Hyvä koulu-, esikoulu- ja varhaiskasvatusympäristö sekä hyvä asuinympäristö ovat hyvän terveyden tärkeitä edellytyksiä. tyksiä sekä lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia koulussa. Oppilashuolto koostuu sekä yksilökohtaisesta että yhteisöllisestä tuesta (ks. oheinen tietoruutu). Oppilashuolto käsittää siten kaiken kouluyhteisössä tehtävän työn, ja sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan muiden viranomaisten kanssa. Kaikki oppilashuoltotyö perustuu koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön. Kaikissa kouluissa on oma oppilashuoltoryhmä, joka suunnittelee, johtaa ja kehittää koulun oppilashuoltoa. Ryhmä on moniammatillinen, mikä tarkoittaa sitä, että siihen kuuluu sekä koulun opetushenkilöstöä että oppilashuoltohenkilöstöä ja kouluterveydenhoitaja. Yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilasryhmän oppilashuoltoasiat käsitellään asiantuntijaryhmässä, joka asetetaan tapauskohtaisesti. Myös asiantuntijaryhmä on moniammatillinen ja sen koollekutsuja on koulun kuraattori tai koulupsykologi. Lisäksi on seudullinen oppilashuollon ohjausryhmä (ks. lisätiedot luku 4.1.2), joka suunnittelee ja kehittää oppilashuoltoa seudullisella tasolla. Oppilashuolto-organisaatiota on havainnollistettu liitteen 1 kaaviossa. 2.2 Lasten ja nuorten terveyden edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa Lapsuus- ja nuoruusvuosien olosuhteilla on suuri merkitys sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle koko elämän ajan. Koti- ja kouluympäristössä toteutetut varhaiset toimenpiteet edistävät lasten ja nuorten terveyttä ja vähentävät eroja kasvuoloissa. Ympäristö on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen kasvuaikana ja myöhemmin elämässä. Lasten ja vanhempien hyvä suhde vähentää useiden eri terveysongelmien riskiä ja riskikäyttäytymistä lapsilla. Hyvä koulu-, esikoulu- ja varhaiskasvatusympäristö on tärkeä edellytys lasten ja nuorten koulusuoriutumiselle. Hyvä asunto ja asuinympäristö ovat hyvän terveyden tärkeitä edellytyksiä. Asunnolla ja sen lähialueella on suuri merkitys sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja turvallisuudelle, jotka kuuluvat ihmisen perustarpeisiin. Asuinalueita uudistettaessa on fyysisessä suunnittelussa kiinnitettävä huomiota myös terveyttä edistäviin toimenpiteisiin. Yhteisöllinen oppilashuolto: - Kaikille oppilaille suunnattua ehkäisevää toimintaa, esim. kiusaamisen ehkäisy, ehkäisevä päihdetyö ja ystäväoppilastoiminta. Yksilökohtainen oppilashuolto: - Tukitoimet ja oppilashuoltopalvelut, joita järjestetään yksittäiselle oppilaalle, ryhmälle tai luokalle. Sosiaalityötä tekevät eri toimijat eri portaissa. Rakenteellista sosiaalityötä tehdään mm. kunnan yhdyskuntasuunnittelussa, jossa lapsi- ja nuorisoystävällinen näkökulma käsittää tietoisia panostuksia sellaisten ympäristöjen viihtyvyyden edistämiseen, joissa erityisesti lapset ja nuoret oleskelevat. 10

135 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Terveydenhuoltopalvelut Lapsia ja nuoria koskevat terveydenhuoltopalvelut voidaan jakaa ehkäiseviin terveyspalveluihin ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Ehkäiseviin palveluihin kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, kouluja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto. Erikoissairaanhoidon palveluihin kuuluvat lasten ja nuorten osaston, lasten ja nuorten poliklinikan, Fredrika-klinikan sekä mielenterveyshuollon lasten ja nuorten vastaanoton toiminta. Sosiaali- ja terveysviraston sitovana tavoitteena on asiakaskeskeisen organisaatiomallin käyttöönotto vuoden 2016 lopussa. Parhaillaan on meneillään moniammatillisen mallin suunnittelu lapsia, nuoria ja perheitä varten. Tavoitteena on, että malli otetaan käyttöön vuoden 2016 lopussa Lasten ja nuorten ehkäisevä terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysvirasto on laatinut valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisen lasten ja nuorten neuvolatoiminnan, kouluja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman.toimintaohjelma on laadittu liitettäväksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Toimintaohjelman tarkoituksena on varmistaa, että ehkäisevät palvelut ovat suunnitelmallisia, että ne huomioivat väestön tarpeet ja että ne ovat laadultaan yhtäläisiä kaikkialla sosiaali- ja terveysviraston alueella. Tavoitteena on terveyden edistämistyön vahvistaminen, erityistuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Toimintaohjelmassa kuvataan kansallisen asetuksen mukaisesti neuvoloiden sekä kouluja opiskeluterveydenhuollon toimintaa, terveystarkastusten sisältöä ja laajuutta sekä yksikköjen välistä vastuunjakoa ja yhteistyötä Erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten yksikkö Lasten ja nuorten yksikköön kuuluvat seuraavat tahot: Lasten ja nuorten osasto Lasten ja nuorten poliklinikka Fredrika-poliklinikka ja päiväosasto ( Mielenterveyshuollon lasten ja nuorten vastaanotto Lasten ja nuorten yksiköllä on joustava palvelutarjonta, joka perustuu lapsen/nuoren lääkinnällisen hoidon ja psyykkisen ja sosiaalisen tuen tarpeeseen sekä vanhempien tuen ja ohjauksen tarpeeseen. Lasten ja nuorten vastaanotto tarjoaa apua lasten ja nuorten tunne-elämään ja kehitykseen liittyvissä vaikeuksissa. Fredrika-klinikalla on päiväosasto ja poliklinikka, jotka tarjoavat apua syömishäiriöön sairastuneille nuorille. Lasten ja nuorten osastolla ja poliklinikalla selvitellään ja käsitellään eri kansantauteja. Lisäksi siellä hoidetaan potilaita päiväkirurgiatoimenpiteiden jälkeen, ja myös runsaasti hoitoa tarvitsevia lapsia hoidetaan tiiviissä yhteistyössä keskus- ja yliopistosairaaloiden kanssa. Osastolla on tarvittaessa mahdollisuus Fredrika-klinikan lasten- ja nuorisopsykiatristen potilaiden ympärivuorokautiseen hoitoon sekä lyhyisiin selvittelyjaksoihin kiireellisissä lastensuojeluasioissa. Osasto antaa tarvittaessa sairaalahoitoa potilaan kodissa. 11

136 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Perhepalvelukeskuksen palvelut Tässä luvussa käsitellään sosiaali- ja terveysviraston perhepalvelukeskuksen tarjoamia ehkäiseviä palveluja. Kuten aikaisemmin on mainittu, ei tässä luvussa oteta esille lastensuojelutyötä, vaan sitä käsitellään perusteellisemmin luvussa 3. Varhaiseen tukeen keskittyvät ehkäisevät palvelut, esim. kotipalvelu tai tukiperhe, vähentävät raskaiden korjaavien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheillä on mahdollisuus saada kotipalvelua kuormittavissa elämäntilanteissa, esim. vanhemman uupumuksen tai sairauden, vaikean raskauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä heikentävän syyn vuoksi tai erityisessä perhe- tai elämäntilanteessa. Kotipalvelu tukee vanhemmuutta tarjoamalla apua lastenhoitoon ja käytännön arkiaskareisiin. Kotipalvelutarpeen kartoituksen lähtökohtana on perheen yksilöllinen tilanne ja tarve. Kotipalvelua voidaan antaa tilapäisesti tai pidemmän aikaa. Palvelu on maksullista Ehkäisevä perhetyö Ehkäisevän perhetyön tavoitteena on tarjota varhaista tukea, jossa pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan perheen ongelmia. Perhetyöntekijä antaa vanhemmille tukea ja ohjausta. Perhetyössä pyritään tukemaan perhettä kokonaisuutena ja vastaamaan perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin. Pyrkimyksenä on löytää ja vahvistaa perheen omia voimavaroja itsenäiseen selviytymiseen tulevaisuudessa. Ehkäisevän perhetyön palvelut ovat maksuttomia Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta Tukiperhetoiminta kuuluu lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteisiin. Tukiperheiden avulla halutaan tukea ja vahvistaa perheiden omia voimavaroja ja kasvatuskykyä sekä edistää lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä. Tukiperheet ottavat lapsen luokseen sopimuksen mukaisesti, esim. yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Tukiperheessä lapsi saa virikkeitä, aikaa, turvallisen arjen ja huolenpitoa. Tukiperheinä voivat toimia lapsiperheet, lapsettomat pariskunnat tai yksin asuvat henkilöt. Perheellä tulee olla vakaa sosiaalinen tilanne sekä voimia ja aikaa lapsen vastaanottamiseen. Tukihenkilötoiminta kuuluu lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteisiin. Se eroaa tukiperhetoiminnasta siten, että tukihenkilön työpanos kestää muutaman tunnin kerrallaan ja tapaamiset järjestetään joko lapsen kodissa tai hänen lähiympäristössään Riippuvuushoitoklinikka Riippuvuushoitoklinikka on esim. alkoholi-, huumausaine-, lääke- ja peliriippuvaisille tarkoitettu avohoidon yksikkö. Myös omaiset otetaan tarvittaessa mukaan hoitoon. Palvelut on tarkoitettu myös lapsille ja nuorille. Riippuvuushoitoklinikka tiedottaa ja antaa koulutusta riippuvuussairauksista, ja yksiköllä on mahdollisuus myös konsultointiin ja työnohjaukseen. Toiminta-alueena on koko Pietarsaaren seutu. Klinikan työn tavoitteena on väärinkäytön väheneminen ja lakisääteisten riippuvuushoito- 12

137 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl palvelujen saatavuuden turvaaminen. Riippuvuushoitoklinikan työ on toimialarajat ylittävää. Asiakas voi hakeutua hoitoon klinikalle oma-aloitteisesti tai hänet ohjataan sinne jonkin muun tahon, kuten sosiaalihuollon, poliisin tai kuraattorin kautta. Hoitomenetelminä käytetään lähinnä keskusteluterapiaa yksilöllisesti tai ryhmässä sekä perheinterventioita. Jos avohoidon toimenpiteet ovat riittämättömiä, asiakas ohjataan laitoshoitoon. Riippuvuushoitoklinikka tekee yhteistyötä eri toimijoiden, esim. opetustoimen kanssa. Klinikka tarjoaa koululaisille mahdollisuuden tutustua toimintaan ja antaa samalla tietoa siitä, miten lapsi tai nuori voi menetellä, jos perheessä esiintyy päihteiden väärinkäyttöä. Klinikalla keskitytään myös ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen mm. tiedottamalla menetelmistä riskikulutuksen toteamiseksi. 2.6 Kuntien nuorisotyö Nuorisolain (72/2006) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Nuorisolaissa tarkoitetaan nuorilla vuotiaita. Kuntien tulee harjoittaa nuorten hyvinvointia edistävää nuorisotoimintaa. Kunta tukee ja nuorisotoimintaa harjoittavia yhdistyksiä ja ryhmiä, kuten kulttuuri- ja monikulttuurisuuskasvatusta sekä ympäristökasvatusta ja liikuntaa. Pyrkimyksenä on, että kaikilla nuorilla on turvallinen paikka johon mennä yhdistys, yksittäinen ryhmä tai monitoimitalo/nuorisotalo. Kunnat järjestävät harrastustoimintaa ja ohjelmaa koulujen lomien aikana Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Lain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kaikissa kunnissa on oppilaskuntien hallitukset perusopetuksen yläluokilla ja toisella asteella. Niiden ensisijaisena tehtävänä on oppilaskunnan mielipiteiden välittäminen ja oppilaiden viihtyvyyden lisääminen koulussa. Kaikki oppilaat ovat oppilaskunnan jäseniä. Tätä suunnitelmaa laadittaessa kaikilla kunnilla on oma nuorisoneuvosto/nuorisovaltuusto nuorten kuulemista varten. Nuorisoneuvostoa/nuorisovaltuustoa on kuultava nuoria koskevissa asioissa. Nuorisoneuvoston haasteena on sen jatkuva markkinointi/tiedottaminen muille nuorille neuvoston olemassaolosta ja siitä, että se haluaa/voi vaikuttaa nuoria koskeviin asioihin. Nuorisoneuvoston tulee näkyä ja toimia siellä, missä nuoret ovat Kuntien välinen yhteistyö nuorisoasioissa TIESITKÖ? Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että kaikille alle 25- vuotiaille opiskelu- tai työpaikkaa vailla oleville taataan paikka kolmen kuukauden kuluessa Nuorisotakuu ja etsivä nuorisotyö Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että kaikille alle 25-vuotiaille opiskelu- tai työpaikkaa vailla oleville taataan paikka kolmen kuukauden kuluessa. Vuonna 2013 oli 9,4 prosenttia seudun vuotiaista koulutusjärjestelmän ulkopuolella, ja luku on noussut ajan myötä. Etsivästä nuorisotyöstä vastaavat seudullamme musiikkikahvila After Eight ja Kokkotyö-säätiön Pietarsaaren yksikkö RETRO. Etsijät työskentelevät seudullamme tavoittaakseen kaikki nuoret, jotka ovat päättäneet peruskoulun, mutta ovat ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Etsijät tarjoavat näille nuorille apua ja tukea. Työtä ohjaa ja kehittää eri toimialojen edustajista koottu ohjausryhmä Nuorten työpajat Pietarsaaressa sijaitseva musiikkikahvila After Eight tarjoaa seudun kunnille nuorten 13

138 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl työpajoja, joissa vuotiailla nuorilla on mahdollisuus työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Toimintaa ohjaa ja kehittää nuorten työpajojen ohjausryhmä, johon kuuluu nuoriso-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan edustajia. Tavoitteena on tarjota mielekästä työharjoittelua nuorten omien edellytysten mukaisesti Ennalta ehkäisevä päihderyhmä Alueellinen ennalta ehkäisevä päihderyhmä koostuu toimialojen välisestä verkostosta, joka avustaa asiantuntemuksella ja päihteiden käyttöä ehkäisevien panostusten koordinoinnilla. Ryhmän ensisijaisena tehtävänä on kannustaa ja tukea seudun kouluja, yhdistyksiä ja vanhempia erilaisissa päihteiden käyttöä ehkäisevissä panostuksissa. Tavoitteena on tukea kouluja ja vapaa-aikatoimintaa tarjoavia toimijoita ehkäisevässä päihdetyössä Nuorisoportaali Decibel.fi Decibel on kaksikielinen, vuotiaille nuorille tarkoitettu verkkoportaali. Sitä ylläpitää yksitoista pohjanmaalaista jäsenkuntaa. Decibel.fi tarjoaa tiedotus- ja neuvontapalveluja, vinkkejä ja kokemuksia. Nuoret voivat esittää nimettömänä kysymyksiä kaikista mieltään askarruttavista asioista ja saavat vastauksia nuorisotiedottajilta ja asiantuntijoilta. Portaalissa on myös nuorten ja päättäjien välinen linkki, jonka kautta on mahdollista tavoittaa oman kunnan päättäjät. Decibel on seudun nuorten ahkerassa käytössä ja Suomen ruotsinkielisten alueiden suurin nuorisoportaali. 2.7 Kotouttamistyö Pietarsaaren seudulla on yhteinen yksikkö, joka tarjoaa maahanmuuttoasioita koskevia palveluja, ohjausta ja tietoa. Kotouttamisyksikkö työskentelee kokonaisvaltaisesti maahanmuuton syystä riippumatta. Yksikkö sovittaa yhteen kunnan maahanmuuttajien vastaanottoa ja kotouttamista yhteistyössä TE-toimiston, kuntien toimialojen ja muiden paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Yksikön päätehtävänä on olla mukana mahdollistamassa yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen kaikille maahanmuuttajille Maahanmuuttajien oikeus kunnallisiin palveluihin Laissa kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) kuvataan kunnan roolia ja vastuuta maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin nähden. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat maahanmuuttajille. Kunnilla on myös kotouttamisohjelma. 14

139 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Lain piiriin kuuluu ja kunnan kotouttamispalveluihin oikeutettu on henkilö jolla on voimassa oleva oleskelulupa jonka oleskeluoikeus on rekisteröity jolle on myönnetty oleskelukortti jolle on myönnetty hakemuksesta kuntapaikka Lain piiriin kuuluvilla maahanmuuttajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla suomalaisilla. He ovat oikeutettuja mm. KELA:n sosiaaliturvaetuuksiin, kuten lapsilisään, asumistukeen, hoitotukeen ja vammaistukeen. Samoin he ovat oikeutettuja terveydenhuollon palveluihin, esim. ehkäiseviin terveyspalveluihin, kuten äitiys- ja lastenneuvolaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Lapsiperheillä on oikeus päivähoitoon ja kouluun samoin perustein kuin muilla suomalaisilla. Matkailijat ja turvapaikanhakijat eivät kuulu kunnan kotoutumispalvelujen piiriin. Jos turvapaikanhakijalta puuttuu oleskelulupa, hänestä vastaa vastaanottokeskus oleskelulupapäätökseen saakka. Kouluikäisillä turvapaikanhakijoilla on kuitenkin oikeus koulunkäyntiin odotusaikana, mutta alle kouluikäisillä ei ole oikeutta päivähoitoon. Vastaanottokeskuksilla on omat terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut. Lapsilla on kuitenkin oikeus ns. akuuttisairaanhoitoon sekä lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluihin. 3 Lastensuojelun palvelujärjestelmä kunnissa Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan Lain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta, edistää varhaista tukea sekä vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi. Sosiaalihuoltolain mukaan lapsiperheillä on oikeus palveluihin ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perheiden ehkäisevät palvelut, kuten kotipalvelu tai tukiperhe, vähentävät raskaiden korjaavien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos lastensuojelun tarve todetaan tai perheelle annetaan lastensuojelun tukitoimia, joita ovat esim. tehostettu perhetyö, perhekuntoutus ja lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Lapsen terveyden kannalta välttämättömät terveydenhuollon palvelut on järjestettävä viipymättä. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lapsi on välittömässä vaarassa. TIESITKÖ? Lapsiperheillä on sosiaalihuoltolain mukaan oikeus palveluihin ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä ja päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lastensuojelulaki muodostaa perustan lastensuojelutyölle, ja lain 11 :n 1 mom:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuu- 15

140 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl deltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. 16

141 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Lain mukaan lastensuojelun on: 1. edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia 2. tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa 3. pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä 4. puututtava havaittuihin ongelmiin riittävän varhain. 3.1 Lastensuojelun tarve seudulla Vuonna 2014 seudullamme tehtiin 801 lastensuojeluilmoitusta, mikä merkitsee sitä, että seudun vuotiaista 4,1 prosenttia on ollut lastensuojeluilmoituksen kohteena. Samana vuonna koko maan vuotiaasta väestöstä on 5,9 prosenttia ollut lastensuojeluilmoituksen kohteena. Seudun vuotiaista 0,5 prosenttia oli huostaan otettuna tai kiireellisesti sijoitettuna vuonna 2014, ja avohuollon tukitoimia sai 5,1 prosenttia ikäryhmästä. Koko maan 0-17-vuotiaista 1,1 prosenttia oli huostaan otettuna ja 7,5 prosenttia ikäryhmästä oli avohuollossa vuonna Lastensuojeluilmoitusten määrä ja lastensuojelua saavien asiakkaiden osuus on siis valtakunnan keskiarvoa vähäisempi, mutta valitettavasti luvut ovat nousseet seudulla viime vuosien aikana. Seuraavasta taulukosta ilmenevät tuoreimmat tätä hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa saatavilla olevat tilastotiedot kuntien lastensuojelusta. Tiedot kuvaavat tilannetta Pietarsaari Pedersören kunta U-pyy Luoto Muut kunnat Yht. Lastensuojeluilmoitusten määrä Laitokseen sijoitettujen lasten määrä Perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä Jälkihuoltoon sijoitettujen lasten määrä Kiireellisesti sijoitettujen määrä Avohuollossa olevien lasten määrä * Jälkihuollossa olevien lasten määrä (yli 18-v.) ** *) Avohuollolla tarkoitetaan kaikkia lastensuojelutoimenpiteitä, jotka eivät sisällä lapsen sijoitusta. **) Jälkihuollolla tarkoitetaan vuotiaille asiakkaille annettavia toimenpiteitä. Jälkihuolto on vapaaehtoista. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (lastensuojelulain 4 ). 17

142 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1. tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet, 2. mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon, 3. taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen, 4. turvallisen kasvuympäristön sekä ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden, 5. itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen, 6. mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä 7. kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. Lastensuojelulain antamien kriteerien lisäksi lapsen edun toteutumista voi tarkastella oikeudenmukaisuuden, avoimuuden, luotettavuuden ja turvallisuuden näkökulmista. Viranomaisen käyttämien toimien tulee olla oikein mitoitettuja Lievimmän riittävän puuttumisen periaate = Viranomaiset ryhtyvät toimiin alimmalla sellaisella tasolla, jolla saadaan aikaan tarvittava vaikutus suhteessa asiakkaan auttamisen päämääriin ja tavoitteisiin. Periaatteena on, että viranomaisen toimet tehdään alimmalla sellaisella tasolla, jolla saadaan aikaan tarvittava vaikutus (lievimmän riittävän puuttumisen periaate). Tämä korostuu etenkin vastentahtoisessa puuttumisessa perheiden yksityisyyden suojaan riittävien lastensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi. Lasten, nuorten ja vanhempien osallistumisen vahvistaminen on yksi avain vaikuttavien lastensuojelupalvelujen kehittämiseen. Ollakseen osallisia lastensuojeluasian eri osapuolten pitää voida kokea ja luottaa siihen, että jokainen tulee kuulluksi omana itsenään ja pääsee tuomaan näkemyksensä käsiteltävään asiaan. Riittävä tiedonkulku ja oikea-aikainen yhteistyö erityisesti terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulun sekä perheen kanssa on tärkeää. 3.2 Lastensuojelulta vaadittavat resurssit Lastensuojelu vaatii erityistä osaamista työntekijältään. Työyhteisön ja johdon tulee sitoutua pitkäjänteisesti lastensuojelussa tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Vaativa työ vaatii tuekseen: vahvan perus-, erikois- ja täydennyskoulutuksen, osaamista erilaisilta työn osa-alueilta, työnohjausta, lastensuojelun kehittämisen mahdollistamista ja asiantuntijatyöryhmien hyödyntämistä. Laatusuositusten mukaan yhden sosiaalityöntekijän vastuulla tulee olla n lasta. Seudullamme yhtä sosiaalityöntekijää kohden on nykyään n lasta. Aktiivisen työvaiheen aikana sosiaalityöntekijän tulee laatusuosituksen mukaan tavata lasta vähintään kaksi tuntia kuukaudessa. Lastensuojelutyön kehittäminen jatkuu seudullamme. Työn hallittavuuden parantamiseksi lastensuojelu jaetaan: 1. Selvitystiimiin 2. Avohuoltotiimiin 3. Sijoitus-/jälkihuoltotiimiin Liitteessä 2 on lastensuojelun työprosessien kaaviomuotoinen katsaus. 18

143 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin liittyvä yhteistyö Yhteistyötä lasten ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen välillä tehdään usealla eri tasolla. Osa kunnallisista palveluista on keskitetty ja tuotetaan täysin kuntien välisenä yhteistyönä. Myös niissä tapauksissa, joissa kunnat järjestävät palvelut itsenäisesti, esiintyy merkittävää kuntien välistä yhteistyötä sekä virallisella että epävirallisella tasolla. Kuntarajat ylittävän yhteistyön lisäksi vaaditaan rakentavaa, toimialarajat ylittävää yhteistyötä kunnan sisällä palvelujen laadun varmistamiseksi. Kunnat tekevät yhteistyötä myös kolmannen osapuolen, kuten valtion viranomaisten, seurakuntien ja yhdistysten kanssa. Yhteistyö kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa voi koskea kunnallisten tehtävien ostamista ulkopuolisilta palveluntuottajilta, mutta yhteistyö voi olla myös tietojen vaihtoa ja kunnan ydintoiminnan täydentämistä. 4.1 Katsaus nykyisiin yhteistyöverkostoihin Suuri osa lasten ja nuorten hyvinvointipalveluista järjestetään nykyään sopimuksin kuntien välisenä yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysvirasto palvelee kaikkia neljää kuntaa ja myös merkittävä osa nuorisotyöstä on järjestetty kuntien välisten verkostojen kautta (ks. lisätiedot luvussa 2.4.2). Lisäksi eri toimialoilla on kuntien välisiä, toimialarajat ylittäviä virallisia yhteistyöverkostoja. Seuraavassa on selvitys muutamista yhteistyöryhmistä, jotka voidaan katsoa erityisen merkittäviksi lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Koordinointiryhmä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välisen yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on kunnallinen yhteistyölautakunta päättänyt asettaa lapsi- ja perhetyön koordinointiryhmän. Ryhmä aloitti toimintansa sosiaali- ja terveysviraston alueen lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvien toimialojen päällikköjen yhteistyöryhmänä kahdessa PerheKastehankkeessa, joihin kunnat osallistuivat. Hankkeiden päättymisen jälkeen koordinointiryhmä on jatkunut normaalina kuntien välisenä toimintana. Yhteistyölautakunta on nimennyt jäsenet ryhmään, johon kuuluu Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen johtavia viranhaltijoita Oppilashuollon ohjausryhmä Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee asettaa oppilashuollon ohjausryhmä. Lain mukaan oppilashuollon ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen, ja tuo malli on käytössä Pietarsaaressa, Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersören kunnassa. Ryhmään kuuluvat kunkin kunnan sivistystoimenjohtajat sekä sosiaali- ja terveysviraston johtava lääkäri, sosiaalihuollon päällikkö ja perusterveydenhuollon avohoidon ylihoitaja. 19

144 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmä kerää ja koostaa kaikkien koulujen oppilashuoltosuunnitelmat saadakseen yleiskuvan oppilaiden terveydestä. Seuranta tehdään vuosittain Epäviralliset yhteistyöverkostot Seudun kunnat hyötyvät toisistaan paljon myös epävirallisella tasolla. Mm. varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotyön viranhaltijat tapaavat säännöllisesti naapurikuntien kollegoja epävirallisissa kokouksissa. Epävirallisten tapaamisten merkitystä ei pidä aliarvioida niillä on tärkeä sija tietojen vaihdossa ja koko seudun yhteisten linjausten laatimisessa. Lisäksi viranhaltijat saavat kollegoiltaan arvokkaita neuvoja ja ohjausta. Hedelmällinen rajat ylittävä yhteistyö perustuu mataliin kynnyksiin sen vuoksi on syytä pyrkiä levittämään kunnissa jo esiintyvää vapaata yhteistyökulttuuria uusille tasoille ja toimialoille. 4.2 Yhteistyön kehittäminen Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen jakaantuu kunnassa kaikkien hallinnonalojen kesken, joten niiden tulee tehdä yhteistyötä kokonaisnäkökulmasta käsin. Kunnallisiin hyvinvointipalveluihin liittyvän yhteistyön kehittämisestä on syytä todeta, että panostusta moniammatillisiin ja toimialarajat ylittäviin verkostoihin tulisi lisätä. Kuntalaisethan ovat usein samanaikaisesti monien eri toimialojen asiakkaina, ja sen vuoksi asiakaslähtöinen näkökulma vaatii kokonaiskäsitystä. Asiakkaan ei pidä kokea eri palvelumuotojen ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyttä, vaan toimialojen tulee täydentää toisiaan ja muodostaa yhtenäinen linja. Tämän aikaansaamiseksi kunnan tulee vahvistaa toimialojen välistä sisäistä yhteistyötä näkökulmaa laajentamalla ja tarkastelemalla myös oman toimialan ulkopuolista kokonaisuutta. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei koske pelkästään erityisesti nuorimmille ikäryhmille tarkoitettuja palveluja tarjoavia tahoja, vaan kunnan kaikkien toimialojen tulee ottaa lasten hyvinvointi huomioon toiminnassaan. Tämä koskee sekä varhaiskasvatusta, perusopetusta, sosiaalihuoltoa, terveyspalveluja, teknistä toimialaa ja yhdyskuntasuunnittelua että kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja. Kunnat tekevät mm. lapsi- ja nuorisotyöhön, perheneuvontaan sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalveluihin liittyvää yhteistyötä myös paikallisten seurakuntien ja eri yhdistysten kanssa. Pietarsaaressa seurakunnat ja Folkhälsan järjestävät aamu- ja iltapäivätoimintaa. Muutoin kolmannen sektorin tarjoamat palvelut täydentävät kunnallisia hyvinvointipalveluja. Kuntien on kuitenkin syytä ylläpitää ja kehittää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa yleisellä tasolla. 20

145 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Suunnitelman toteutus ja seuranta Kuntalaki velvoittaa kunnat edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Hyvinvointisuunnitelma sisältää analyysin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta sekä katsauksen nykyiseen palvelutarjontaan. Nykytilan analyysin johtopäätöksenä on, että useimmat lapset ja nuoret voivat hyvin, mutta huonosti voivien tilanne vaikuttaa heikentyvän jatkuvasti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi on kysyttävä, miten voimme kehittää hyvinvointipalveluja tarkoituksenmukaisemmiksi siten, että ne tavoittavat syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. Eräs avain hyvinvointipalvelujen menestyksekkääseen kehittämiseen on huoltajien saaminen mukaan kaikkiin lasten ja nuorten hyväksi tehtäviin panostuksiin. Lastensuojelulaissa tähdennetään, että ensisijainen vastuu lasten hyvinvoinnista on huoltajilla, mikä merkitsee sitä, että yhteiskunnan eri tahojen tulee panostaa vanhemmuuden tukemiseen. Päivittäin lasten ja nuorten parissa työskentelevillä kunnan toimialoilla saadut kokemukset todistavat myös, että huoltajien tuki on ehdottoman tärkeää lasten hyvinvoinnin edistämistoimenpiteiden onnistumisen kannalta. Lyhyesti sanottuna: kehitystä ei tapahdu ilman vanhempien tukea. Kunnalliset hyvinvointipalvelut jakautuvat eri toimialojen kesken. Näiden tahojen välistä yhteistyötä on tehostettava ja kehitettävä kokonaisnäkökulmasta käsin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on kunnan kaikkien hallinnonalojen tehtävä. Samoin kuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on kehitettävä yleisellä tasolla. Eri tahojen tulee löytää uusia, kokonaisvaltaista vastuunottoa painottavia yhteistyörakenteita tavoitteenaan luoda lapsille ja nuorille paras mahdollinen hyvinvoinnin tila. 5.1 Suunnitelmakauden toimialakohtaiset kärkihankkeet Työryhmä oli jo varhaisessa vaiheessa yksimielinen siitä, että hyvinvointisuunnitelman tulee johtaa konkreettisiin ehdotuksiin kehittämistoimenpiteistä, jotka tähtäävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. Lasten ja nuorten nykyinen hyvinvoinnin tila on kartoitettu suunnitelmaa laadittaessa ja on todettu, että nykyistä palvelutarjontaa on kehitettävä tarpeita vastaavaksi. Johtopäätöksenä on, että kunnallisissa palveluissa on tehostettava ehkäisevää työtä, vanhemmuuden tukemista sekä eri tahojen välistä yhteistyötä, ja sen vuoksi lasten ja nuorten palvelujen ylläpitäjien tehtäväksi on annettu nimetä kärkihanke omaa toimialaansa varten. Kärkihankkeet koostuvat konkreettisista toimenpidepaketeista, jotka toteutetaan suunnitelmakaudella. Seuraavassa on kuvaus kaikista kärkihankkeista. Varhaiskasvatus ja perusopetus mukaan luettuna esikoulu, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä oppilashuolto Ammatillisen yhteistyön lisääminen lasten ja oppilaiden parhaaksi Lapsen ja oppilaan etu keskipisteessä. Henkilöstö käyttää ydinosaamistaan ja tekee yhteistyötä tarvittavien toimijoiden kanssa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin luomiseksi jokaiselle lapselle ja nuorelle. Henkilöstöllä on ammattimainen ja toimintakeskeinen työskentelytapa vanhempien tukemisessa. Henkilöstö voi tarvittaessa ohjata vanhempia omalla ydinalueellaan ammattitaitonsa ja ajantasaisten ohjausasiakirjojen avulla. Henkilöstölle annetaan täydennyskoulutuksen avulla mahdollisuus vanhempien ohjaamiseen muiden tarvittavien palvelujen piiriin. 20

146 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Terveydenhuolto Vanhempien tukeminen terveyden edistämistyössä Valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaan kunnan neuvoloiden on järjestettävä määräaikaisia terveystarkastuksia kaikille raskaana oleville tai ennalta määriteltyyn ikäluokkaan kuuluville sekä yksilöllisestä tarpeesta johtuvia terveystarkastuksia. Osa tarkastuksista on laajoja ja ne toteutetaan moniammatillisesti. Näissä tarkastuksissa selvitetään perheen hyvinvointi ja tarvittaessa laaditaan myös suunnitelma lapsen ja perheen hyvinvointia ja terveyttä varten. Sosiaali- ja terveysvirasto kehittää vuoden 2016 aikana toimialojen välisen moniammatillisen palvelukokonaisuuden, joka tukee lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävää työtä. Lasten- ja äitiysneuvola kehittää vanhemmille annettavaa tukea sen puitteissa. Jo raskausaikana perhettä tuetaan uudistettujen synnytysvalmennuskurssien avulla. Uudet synnytysvalmennuskurssit on aloitettu jo vuonna 2015, mutta menetelmien parantamista jatketaan. Tavoitteena on lisätä molempien vanhempien osallisuutta. Lisäksi otetaan käyttöön perhekätilö-toiminta. Perhekätilö on erityistarpeisten perheiden resurssihenkilö ja tukee myös perheterapeutin työtä. Toiminta on aloitettu syksyllä 2015, mutta sitä hiotaan vuoden 2016 aikana. Ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen perheelle tarjotaan myös ryhmätoimintaa vanhemmuuden tueksi. Vahvuutta vanhemmuuteen on toimialarajat ylittävää ehkäisevää ryhmätoimintaa vanhemmuuden vahvistamiseksi. Perheohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Folkhälsanin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Tavoitteena on vahvistaa perheen kiintymyssuhdetta varhaisessa vaiheessa ja tukea lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Ryhmään osallistuvat molemmat vanhemmat, joten kurssi tukee jaettua vanhemmuutta sekä parisuhdetta. Useat terveydenhoitajat ja perhehoitajat ovat jo kouluttautuneet menetelmän ohjaajiksi. Kurssit järjestetään yhteistyössä perhetyöntekijöiden kanssa. Nuorisotyö Ohjattu tyttö- ja poikaryhmien toiminta syrjäytymisvaarassa oleville nuorille Askel vuosiluokalta 6 vuosiluokalle 7 on varsin suuri. Monet tuntevat turvattomuutta muutoksen edessä, ja kehitys lapsesta nuoreksi tuo mukanaan paljon kysymyksiä ja mietteitä, joista ei ole aina helppo puhua. Nuorisotyön kärkihankkeena kunnat pyrkivät järjestämään ainakin osan vuodesta tukiryhmiä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Tukiryhmät ovat ohjattua toimintaa, kuten tyttö- ja poikaryhmiä vuotiaille, itsetunnon vahvistamiseksi ja kontaktien luomiseksi. Ryhmissä tehdään myös ehkäisevää päihdetyötä. 21

147 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Perhepalvelukeskus Panostukset muilla tahoilla tehtävään ehkäisevään lastensuojelutyöhön Ehkäisevä lastensuojelutyö on koko kunnan ja kaikkien viranomaisten tehtävä. Vastuu on siis kaikilla toimialoilla, ja toimenpiteiden onnistuminen edellyttää, että kunnat panostavat toimialarajat ylittävän yhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena on, että yhteiskunta puuttuu lapsen tilanteeseen mahdollisimman varhain ja tarjoaa tarkoituksenmukaista tukea ennen kuin tilanne pahenee ja lapsi joutuu myöhemmässä vaiheessa raskaiden korjaavien toimenpiteiden kohteeksi. Hyvinvointisuunnitelman toteutuskaudella ottaa sosiaali- ja terveysviraston perhepalvelukeskus kokonaisvastuun kuntien muiden toimialojen henkilöstön saattamisesta tietoiseksi siitä, mitä ehkäisevä lastensuojelutyö merkitsee niiden toiminnassa. Tarkoituksena on kiinnittää työntekijöiden huomio siihen, miten he voivat työskennellä konkreettisesti ehkäisevällä tavalla ja kykenevät arvioimaan, milloin nämä toimenpiteet eivät enää riitä, vaan asia täytyy siirtää lastensuojeluyksikölle. Panostukset toteutetaan suurina koulutustilaisuuksina, jotka on suunnattu äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, esikoulun ja perusopetuksen sekä seurakuntien päiväkerhojen henkilöstölle. Seurantana järjestetään lisäksi ohjaustapaamisia pienemmille henkilöstöryhmille tietyllä maantieteellisellä alueella. Muiden tahojen ehkäisevää lastensuojelutyötä arvioidaan säännöllisesti suunnitelman toteutuskauden aikana, ja lastensuojelu tarjoaa tarvittaessa asiantuntija- ja ohjauspalveluja. Kärkihankkeiden toteutuksesta ja arvioinnista vastaavat kunkin toimialan viran- ja toimenhaltijat. Luottamushenkilöt vastaavat siitä, että toteutusta varten varataan riittävästi resursseja. 5.2 Lopuksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa esitettyjen kehittämisehdotusten painopiste on ehkäisevässä työssä ja varhaisessa puuttumisessa. Lastensuojelua ja lasten ja nuorten etujen edistämistä ei pidä katsoa vain sosiaaliviranomaisille kuuluvaksi työksi, vaan kaikille hallinnonaloille. Ehkäisevään työhön keskittyminen on myös kansallisella tasolla painotettavien tavoitteiden mukaista. Voidakseen kohdata tulevaisuuden haasteet ja vastata uusiin tarpeisiin tulee kunnan toimialojen olla valmiita toiminnan uudelleenjärjestelyihin ja uusien työmenetelmien etsimiseen. Lasten ja muiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen vaatii eri toimialojen välisten kynnysten madaltamista ja yhteistyön parantamista. Pitkällä aikavälillä kannattaisi selvittää Hajanaisista palveluista yhdennettyihin palveluihin! palvelukokonaisuuksiin panostamista ei pelkästään hallinnon tasolla, vaan konkreettisesti siten, että eri palvelumuotoja kootaan fyysisesti saman katon alle. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, neuvolan, perhetyön, kirjastopalvelujen ja nuorisotyön tahojen yhdistämisellä yhteisiin toimipaikkoihin saadaan parhaat mahdollisuudet hyvin toimivaan yhteistyöhön ja toimialojen väliseen yhteiseen näkemykseen. 22

148 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Lähdeluettelo Lapsiasiavaltuutetun toimisto (2014): Eriarvoistuva lapsuus, Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3. Lastensuojelulaki (417/2007) Suomen Kuntaliitto (2016): Kunnan tehtävät Suomen Kuntaliitto (2016): Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ult.aspx Folkhälsan (2016): Perheohjelma Vahvuutta vanhemmuuteen perhe/perhesuhteet/vanhemmuus/ Toimintaohjelma neuvolatoiminta, kouluja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2016): Sotkanet.fi tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä: 7E21QOyS62NgJRhnrWhp3WSk3UIkJPhD1KUHm_obm1kBgA=&region=szZ KjU8Oj0ixNgyJN7Y2co83cvQEAA==&year=sy4rtTbS0zUEAA==&gender=t&a bs=f&color=f Pietarsaaren seudun kotouttamisohjelma _kotouttamisohjelma_ pdf Pietarsaaren seudun laaja hyvinvointikertomus Kuntalaki 410/

149 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Perusopetuslaki (628/1998) Varhaiskasvatuslaki (36/1973) Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta (580/2015) Sosiaali- ja terveysministeriö (2014): Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4 Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Unicef (2016): YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Opetus- ja kulttuuriministeriö (2015): Tiedote Nuorisolaki (72/2006) 24

150 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Opetushallitus (2016): Kasvatus, koulutus ja tutkinnot Opetushallitus (2011): Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet. Määräykset ja ohjeet 2011:1 perusteet_2011.pdf Wahlbeck, Kristian, Cuijpers, Pim & Holte, Arne (2015): Prevention of depression and promotion of resiliance in Europe. Euroopan komissiolle esitelty raportti 25

151 29, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 29, sivl Liite 1 26

Näytä lisää