Yhdistyksestä käytetään epävirallista lyhennettä ViNO. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Transkriptio

1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Gröna ungas och studerandes förbund rf Ruoná nuoraid ja studeantaid lihttu rs SÄÄNNÖT Hyväksytty kiireellisenä liittokokouksessa Muutokset hyväksytty kiireellisinä liittokokouksessa Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto, ruotsiksi Gröna ungas och studerandes förbund, saameksi Ruoná nuoraid ja studeantaid lihttu ja englanniksi Federation of Green Youth and Students. Yhdistyksestä käytetään epävirallista lyhennettä ViNO. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto. 2 Kieli Liitto käyttää toiminnassaan suomen ja ruotsin kieltä. Muista kielistä päätetään kokouskohtaisesti. Pöytäkirjakielenä on suomi. 3 Tarkoitus Liiton tarkoituksena on toimia Vihreä liitto rp:n itsenäisenä nuoriso- ja opiskelijajärjestönä. Liitto edistää vihreiden arvojen leviämistä, pyrkii parantamaan nuorten ja opiskelijoiden poliittisen ja yhteiskunnallisen toiminnan edellytyksiä edistää ja valvoo jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja ja näkemysten toteutumista koulutus-, sosiaali-, ympäristö-, kehitysyhteistyö- ja nuorisopoliittisissa sekä muissa poliittisissa kysymyksissä. 4 Toimintamuodot Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto: osallistuu kansainvälisiin, valtakunnallisiin ja alueellisiin poliittisiin tapahtumiin ja keskusteluihin, luo uusia poliittisia ratkaisumalleja, järjestää koulutus- ja keskustelutilaisuuksia ja mielenosoituksia sekä harjoittaa tiedotus-, kulttuuri- ja julkaisutoimintaa, tekee poliittisia keskustelualoitteita ja kannanottoja, pitää yhteyttä päätöksentekijöihin yhteiskunnan eri aloilla sekä muihin nuoriso- ja opiskelijajärjestöihin, ehdottaa ja tukee nuoria ja opiskelijaehdokkaita kunnallisissa, valtakunnallisissa ja europarlamentin vaaleissa, sekä asettaa ja tukee ehdokkaita muiden yhteisöjen vaaleissa,

2 tekee yhteistyötä eurooppalaisen vihreän nuorisojärjestön Federation of Young European Greens (FYEG) kanssa ja tekee yhteistyötä muiden kansainvälisten, valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Liitto voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa asianmukaisella luvalla alaansa liittyvää kustannustoimintaa ja myydä merkkejä ja muistoesineitä. Liiton toiminta ei saa johtaa voiton tai muun taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä viedä liiton toimintaa pääasiassa taloudelliseksi eikä kaupalliseksi. Liitto voi liittyä jäseneksi toiseen yhdistykseen tai erota toisesta yhdistyksestä, jos liittokokous niin päättää 2/3 äänienemmistöllä. 5 Jäsenet Varsinaiset jäsenet Liiton varsinaisia jäseniä ovat yhdistysjäsenet ja henkilöjäsenet. 1) Yhdistysjäsenet Liiton yhdistysjäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, jonka säännöt ovat liiton hyväksymät, jonka jäsenet ovat Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa, joka hyväksyy liiton säännöt ja tarkoituksen ja joka edustaa vihreitä nuoria tai opiskelijoita jollakin paikkakunnalla, alueellisesti tai valtakunnallisesti. 2) Henkilöjäsenet Liiton henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä viisitoista (15) vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan sekä yleiset periaatteet ja joka on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa. Yhdistysjäsenen hyväksymisestä jäseneksi päättää liittokokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Yhdistysjäsenen erottamisesta päättää liittokokous 2/3 äänten enemmistöllä. Erotettavalla yhdistysjäsenellä on oikeus tulla kuulluksi erottamisesta päättävässä kokouksessa. Henkilöjäsenen hyväksymisestä jäseneksi päättää liittohallitus yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Henkilöjäsenen erottamisesta päättää liittohallitus 2/3 äänten enemmistöllä. Erotettavalla henkilöjäsenellä on oikeus tulla kuulluksi erottamisesta päättävässä kokouksessa. Liittohallitus voi katsoa henkilöjäsenen eronneeksi liitosta, mikäli henkilöjäsen ei ole maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan edellisellä eikä kuluvalla tilikaudella. Yhdistysjäsen tai henkilöjäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai

3 liittohallituksen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Kannatusjäsenet Liiton kannatusjäseneksi voi päästä jokainen Suomen kansalainen tai jonkin muun maan kansalainen, jolla on kotipaikka Suomessa, tai heidän muodostamansa rekisteröity yhdistys, säätiö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea liiton toimintaa ja hyväksyy sen säännöt. Kannatusjäsenillä ei ole puhe- tai äänioikeutta liittokokouksessa. Kannatusjäsenen hyväksymisestä päättää liittohallitus yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Kannatusjäsenen erottamisesta päättää liittohallitus 2/3 äänten enemmistöllä. Erotettavalla kannatusjäsenellä on oikeus tulla kuulluksi erottamisesta päättävässä kokouksessa. Liittohallitus voi katsoa kannatusjäsenen eronneeksi liitosta, mikäli kannatusjäsen ei ole maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan edellisellä eikä kuluvalla tilikaudella. 6 Jäsenmaksut Yhdistysjäsenet, henkilöjäsenet ja kannatusjäsenet suorittavat liitolle vuotuisen jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruuden vahvistaa syyskokous seuraavaksi kalenterivuodeksi kullekin jäsenryhmälle erikseen. Liittohallitus voi vapauttaa vähävaraisen jäsenen jäsenmaksusta vuodeksi kerrallaan. 7 Liittokokoukset Ylintä päätösvaltaa liitossa käyttävät varsinaiset jäsenet liittokokouksessa. Yhdistysjäsenen äänivalta Yhdistysjäsenen äänivalta määräytyy sen henkilöjäsenmäärän mukaan. Yhdistyksellä, jolla on 1-10 jäsentä, on yksi ääni, yhdistyksellä, jolla on jäsentä, on 2 ääntä ja yhdistyksellä, jolla on jäsentä, on 3 ääntä. Tästä eteenpäin yhdistysjäsen saa yhden äänen jokaista alkavaa 25 henkilöjäsentään kohden, kuitenkin siten, että kunkin yhdistysjäsenen maksimiäänimäärä on 10 ääntä tai korkeintaan 1/3 kaikista äänistä. Yhdistysjäsenten henkilöjäsenmäärän laskentaperusteena käytetään yhdistysjäsenten jäsenmäärää edellisen vuoden lopussa. Samana kalenterivuonna jäseneksi otettujen yhdistysjäsenten osalta lasketaan jäsenmäärä sen mukaan, mitä yhdistys on ilmoittanut jäsenanomuksessaan. Useampaan yhdistykseen kuuluva henkilö lasketaan vain yhden yhdistyksen hyväksi yhdistysjäsenten äänivaltaa määritettäessä. Se, minkä yhdistyksen hyväksi henkilö lasketaan, määräytyy hänen oman ilmoituksensa perusteella. Mikäli henkilö ei ilmoita kantaansa, hänet lasketaan siihen yhdistykseen, johon hän on viimeiseksi liittynyt. Jokaisella yhdistysjäsenellä on oikeus lähettää liittokokoukseen niin monta äänivaltaista edustajaa kuin sillä on henkilöjäsenmääränsä perusteella ääniä. Yksi äänivaltainen edustaja voi käyttää kokouksessa vain yhtä ääntä. Henkilöjäsenten äänivalta

4 Henkilöjäsenet valitsevat ennen liittokokousta edustajansa liittokokoukseen joko postiäänestyksellä tai erillisessä äänestystilaisuudessa. Edustajia valitaan yksi (1) kutakin liiton suorien henkilöjäsenten yhteenlasketun määrän alkavaa 25-lukua kohti. Kullakin edustajalla on liittokokouksessa yksi ääni. Suorien henkilöjäsenten edustajat liittokokoukseen valitaan suhteellisella vaalilla käyttämällä näiden sääntöjen 10 pykälän mukaista vaalitapaa. Varsinaiset liittokokoukset ja ylimääräiset liittokokoukset Liiton varsinaisia liittokokouksia ovat kevät- ja syyskokous. Kevätkokous on pidettävä toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous joulukuun 15. päivään mennessä. Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai kun liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) liiton yhdistysjäsenistä, tai vähintään neljäkymmentäyhdeksän sadasosaa (49/100) liiton äänivaltaisista jäsenistä sitä liittohallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty liittohallitukselle. Liittokokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Liittokokoukset ovat avoimia kaikille, ellei kokous toisin päätä. Liittokokouksen koollekutsuminen Liittokokoukset kutsuu koolle liittohallitus. Kokouksesta on ilmoitettava jäsenille aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä. Kirje on lähetettävä postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Jäsenten aloiteoikeus Yhdistysjäsenillä, suorilla henkilöjäsenillä ja yhdistysjäsenten henkilöjäsenillä sekä kannatusjäsenillä on oikeus tehdä aloitteita käsiteltäviksi liittokokouksessa. Liittokokous päättää, mihin toimenpiteisiin aloitteiden johdosta se velvoittaa liittohallituksen. Aloitteet on toimitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta kirjallisena liittohallitukselle. 8 Varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat Kevätkokous Liiton kevätkokouksen tehtävänä on 1. Käsitellä hallituksen toimintakertomus, edellisen tilikauden tilinpäätös sekä tilintarkastajien kertomus, 2. Päättää edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, 3. Käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

5 Syyskokous Liiton syyskokouksen tehtävänä on 1. Hyväksyä liiton seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma, 2. Hyväksyä liiton seuraavan tilikauden talousarvio, 3. Valita liitolle tilintarkastaja ja varatilintarkastaja seuraavalle tilikaudelle, 4. Valita liiton hallituksen kaksi puheenjohtajaa, sekä hallituksen seuraavalle kalenterivuodelle, 5. Päättää seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruudesta, 6. Käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat 9 Liiton hallinto Liittokokousten välillä liiton asioita hoitaa liittohallitus. Liittohallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut ensimmäinen ja toinen puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään kymmenen varsinaista jäsentä sekä 0-4 numerojärjestykseen asetettua varajäsentä. Puheenjohtajia kutsutaan liiton ensimmäiseksi ja toiseksi puheenjohtajaksi. Vaalikelpoisia liittohallitukseen ovat kaikkien yhdistysjäsenten henkilöjäsenet ja liiton suorat henkilöjäsenet. Korkeintaan kolmannes liittohallituksen jäsenistä voi olla saman yhdistysjäsenen henkilöjäseniä. Useampaan yhdistysjäseneen kuuluva henkilö lasketaan tässä yhteydessä vain sen yhdistysjäsenen henkilöjäseneksi, jolle hän tuo äänivaltaa liittokokouksessa sääntöjen 7 :n mukaisesti. Sama henkilö voidaan valita liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi enintään kahdeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin. Toimikausien määrästä riippumatta hallituksen jäsen voidaan valita vielä liiton puheenjohtajaksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin. Liiton ensimmäisenä tai toisena puheenjohtajana toiminut henkilö voidaan valita uudelleen puheenjohtajaksi tai liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi, kun hän on ollut vähintään yhden täyden kauden poissa liittohallituksesta. Liittohallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Liittohallituksen kokouksen kutsuu koolle liiton ensimmäinen puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt liiton toinen puheenjohtaja. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, jompikumpi liiton puheenjohtajista mukaan luettuna, on läsnä. Liittohallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni ja vaaleissa arpa. Liittohallituksen kokoukset ovat avoimia, ellei liittohallitus toisin päätä. Liittohallitus voi valita keskuudestaan työvaliokunnan hoitamaan liittohallituksen toimivaltaan kuuluvia käytännön asioita liittohallituksen kokousten välisenä aikana.

6 Opiskelijapolitiikkaa liitossa hoitaa syysliittokokouksessa valittava opiskelijavaltuuskunta, jonka toimikausi on kalenterivuosi. 10 Puheenjohtajien ja hallituksen vaalitapa Liiton puheenjohtajat valitaan enemmistövaalilla kumpikin erikseen. Ensimmäisessä vaalissa valitaan liiton ensimmäinen puheenjohtaja ja toisessa vaalissa liiton toinen puheenjohtaja. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samaa enemmistövaalitapaa käytetään muissakin vaaleissa, joissa täytettävänä on vain yksi paikka. Muut liittohallituksen jäsenet valitaan suhteellisella vaalilla, joka toteutetaan seuraavasti: 1. Äänestäjä kirjoittaa lippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on täytettäviä paikkoja; 2. Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa kokonaisen äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne. 3. Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen. Eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi. Seuraavaksi eniten ääniä saaneet tulevat valituiksi hallituksen varajäseniksi äänimääriensä mukaisessa järjestyksessä. Samaa suhteellista vaalitapaa käytetään muissakin vaaleissa, jos täytettävänä on useita paikkoja. 11 Liiton työntekijät Liitto voi valita itselleen työntekijöitä, joista pääsihteeri valitaan liittokokouksessa erikseen päätettäväksi toimikaudeksi. Pääsihteeri valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Liittohallitus valitsee liiton muut työntekijät, määrittelee heidän tehtävänsä ja sopii toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa heidän työehdoistaan. 12 Nimenkirjoittaminen Liiton nimen kirjoittaa jompikumpi liiton puheenjohtajista yhdessä pääsihteerin tai järjestösihteerin kanssa. 13 Tilikausi, tilinpäätös ja tilintarkastus Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Liiton tilinpäätös on laadittava viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös, tilit, toimintakertomus ja liittohallituksen kokousten pöytäkirjat on toimitettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien on

7 jätettävä tilintarkastuskertomus liittohallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. 14 Ohjesäännöt Liittokokous, hallitus ja opiskelijavaltuuskunta voivat hyväksyä liitolle näitä sääntöjä täsmentäviä ja tarkentavia ohjesääntöjä. 15 Liiton sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen Näiden sääntöjen muuttamisesta päätetään kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa. Tullakseen hyväksytyksi sääntömuutos vaatii jälkimmäisessä liittokokouksessa 2/3 enemmistön. Tarvittaessa voidaan sääntöjen muuttamisesta myös päättää kiireellisenä yhdessä liittokokouksessa 5/6 ääntenenemmistöllä. Liiton purkamisesta päätetään samalla tavalla kuin sääntöjen muuttamisesta. Liiton purkautuessa liiton varat luovutetaan liiton tarkoitusta tukevaan toimintaan purkamisesta päättävän liittokokouksen määräämällä tavalla.