Hankkeen nimi: Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasp...

Transkriptio

1 1 (19) Hankesuunnitelma Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Kati Herranen-Haapaniemi Hakemusnumero Hakemustyyppi Muutoshakemus Diaarinumero EURA 2014/3384/ /2015/STM Puhelinnumero Hankekoodi S20752 Tila Käynnissä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Sosiaali- ja terveysministeriö 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Lapin Yliopisto Organisaatiotyyppi Yliopisto Jakeluosoite PL 122 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Marjo Romakkaniemi Yhteyshenkilön sähköpostiosoite marjo.romakkaniemi@ulapland.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Rovaniemi BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa projektipäällikkö-tutkija Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valtion viranomainen Espoon kaupunki Kunta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Kuntayhtymä Eteva kuntayhtymä Kuntayhtymä Invalidiliitto ry Muu järjestö tai yhdistys Kynnys ry Muu järjestö tai yhdistys Rovaniemen kaupunki Kunta Tulostettu :03:53

2 Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Vammaispoliittisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää toimia tutkimuksen, koulutuksen, palvelujärjestelmän toiminnan, vammaisten osallisuuden ja tilannekohtaisen harkinnan ja vastuun sekä vaikuttamisen tasoilla. Hanke kiinnittyy asiakasosallisuuden vahvistamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa, erityisesti uudistuvassa vammaissosiaalityössä. Valtakunnallisella hankkeella on erityisesti merkitystä nykytilanteessa, jossa palvelurakenteet ovat järjestymässä uudelleen. Vammaisten asema, yhdenvertaisuus ja osallistumisen mahdollisuuksien vahvistaminen edellyttävät sosiaalista ja yhteiskunnallista asiantuntijuutta medikaalisen ajattelun rinnalle. Murrostilanteessa on mahdollista luoda aiempaa laadukkaampi asiakasosallisuutta turvaava vammaissosiaalityön palveluprosessi, joka ohjaa sosiaalityötä muutoksessa. Hankkeen lähtökohtana on ottaa uudessa tilanteessa oppia aiemmasta ja tutkittuun tietoon perustuen luoda uutta ja vahvistaa osaamista ja käytäntöä. Tämä tapahtuu etsimällä, tunnistamalla ja kehittämällä asiakasosallisuutta ja yhdenvertaisuutta tukevia työ- ja toimintakäytäntöjä. Hankkeen tulokset jäävät elämään ja edelleen kehittymään, koska verkosto on laaja ja työvälineet otetaan heti käyttöön. Toimijat edustavat myös erilaisia toimintakenttiä: yliopisto-opetusta ja tutkimusta, kuntia ja kuntayhtymiä, palvelutuottajia, järjestöjä sekä tutkimus- ja kehittämislaitosta. Laaja-alaisuus ja sitoutuneisuus varmistavat hankkeen tulosten jatkuvuutta. 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeen tarkoitus on vahvistaa valtakunnallisesti vammaissosiaalityötä tavoilla, jotka edistävät asiakasosallisuutta. Lisäksi hankkeessa pyritään tunnistamaan vammaissosiaalityön edellyttämää erityisasiantuntijuutta ja kehittämään sitä. Tavoitteina ovat sujuvat asiakasprosessit ja palvelujen oikea kohdentuminen sekä valtakunnallinen yhdenvertaisuus. Hankkeessa tuotetaan tietoa vammaissosiaalityön asiakkaista, heidän tilanteistaan, asiakasprosesseista ja vammaissosiaalityön tuloksellisuudesta. Osallisuuden vahvistaminen ja erityisasiantuntijuus edellyttävät asiakkaiden, heidän tilanteittensa, palvelutarpeittensa ja asiakasprosessien ainutkertaisuuden tunnistamista. 2 (19) Hankkeessa kootaan, luodaan, testataan ja juurrutetaan tutkimukseen ja kokeiluihin perustuvia, toimivia ja asiakasosallisuutta mahdollistavia käytäntöjä vammaissosiaalityön tueksi. Lisäksi luodaan valtakunnallisesti toimivia menettelytapoja ja ohjeita osallisuuden turvaamiseksi palvelujen järjestämisen muuttuvissa tilanteissa. Hyviä työkäytäntöjä, menettelytapoja ja ohjeita kehitetään työpajoissa, joissa työkäytännöt arvioidaan ja dokumentoidaan valtakunnalliseen käyttöön. Lisäksi tuotetaan vammaissosiaalityön ja sen työprosessien kehittämiseen oppimateriaalia ja tietoa sekä arvioidaan työmenetelmiä (mm. mittareita). Hankkeessa asiakasedustajat ovat tiiviisti mukana sekä THL:n koordinoimassa valtakunnallisessa osallisuusryhmässä että alueellisissa osatoteuttajien koordinoimissa osallisuusryhmissä. Hankkeissa tuotettuja sisältöjä viedään yhteiskäyttöisille ja avoimille verkosto- ja konsultaatioareenoille (THL:n Vammaispalvelujen käsikirjat, Innokylä, TOIMIA -tietokanta). Hankkeen tuottamien aineistojen jakelussa hyödynnetään valmiiksi vakiintuneita valtakunnallisia verkostoja ja alustoja. Vammaispalvelujen käsikirjoja (suomi-ruotsi) uudistetaan ja niiden vuorovaikutteisuutta lisätään niin, että niitä voidaan käyttää työkäytäntöjen ja osaamisen jatkokehittämisessä. Julkaisu-, levittämis- ja juurruttamisareenoissa yhdistetään painettua ja digitaalista informaatiota. Esteettömyyden vaatimukset huomioidaan kaikessa tiedonvälityksessä. Tulostettu :03:53

3 3 (19) Horisontaaliset periaatteet on sisäänkirjoitettu hankkeeseen, koska hanke noudattaa YK:n vammaisia henkilöitä koskevan yleissopimuksen 31 artiklan periaatteita tilastoista ja tiedonkeruusta ottaen erityisesti huomioon 5 artiklan (tasa-arvo ja yhdenvertaisuus) ja 6 artiklan (vammaiset naiset) vaatimukset. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Strengthening participation and preventing marginalization in social work processes of disability services 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Strengthening participation and preventing marginalization in the processes of social work in disability services. The purpose of the project is to strengthen the processes of social work in disability services in ways that promote the clients participation. The project also aims to recognize and develop the expertise needed in social work in disability services. The long-term objectives are to ensure that processes are good, services for the disabled adequate and that equality has been reached nationwide. The project will produce information on disabled clients and their different situations, processes of social work in disability services, methods used and out-comes of the measures taken. The project aims to make visible the specific nature of the involvement of clients and the expertise needed in social work in disability services. The project consists of collecting, creating, testing and embedding of practices based on research, experiments and projects. In addition practices, methods and guidelines are developed for national use to ensure the clients participation and the expertise needed throughout the reforms in the field of social services. Good practices, methods and guidelines are developed in workshops, where practices are tested and documented for national use. Additionally, teaching materials are produced and working methods and tools (such as indicators) are tested. The materials created and developed during the course of the project will be added to open web and consultation networks (THL s Handbooks on Disability Services, Innovillage, Toimia.fi) in order to make use of the existing nationwide networks. The online Handbooks on Disability Services (finnish-swedish) and their interactive features will be developed in order to use them to further develop working practices and to strengthen expertise in disability services. Information and materials will be disseminated in both printed and digital form. Accessibility will be taken into account throughout the project. The project will follow the principles set out in article 31 (Statistics and data collection) and in particular in article 5 (Equality and non-discrimination) and article 6 (Women with disability) of the CRPD (Convention on the Rights of Persons with Disabilities). 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Vammaispoliittisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää toimia tutkimuksen, koulutuksen, palvelujärjestelmän toiminnan, vammaisten osallisuuden ja tilannekohtaisen harkinnan ja vastuun sekä vaikuttamisen tasoilla. Hanke kiinnittyy asiakasosallisuuden vahvistamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa, erityisesti uudistuvassa vammaissosiaalityössä. Valtakunnallisella hankkeella on erityisesti merkitystä nykytilanteessa, jossa palvelurakenteet ovat järjestymässä uudelleen. Vammaisten asema, yhdenvertaisuus ja osallistumisen mahdollisuuksien vahvistaminen edellyttävät sosiaalista ja yhteiskunnallista asiantuntijuutta medikaalisen ajattelun rinnalle. Murrostilanteessa on mahdollista luoda aiempaa laadukkaampi asiakasosallisuutta turvaava vammaissosiaalityön palveluprosessi, joka ohjaa sosiaalityötä muutoksessa. Hankkeen lähtökohtana on ottaa uudessa tilanteessa oppia aiemmasta ja tutkittuun tietoon perustuen Tulostettu :03:53

4 4 (19) luoda uutta ja vahvistaa osaamista ja käytäntöä. Tämä tapahtuu etsimällä, tunnistamalla ja kehittämällä asiakasosallisuutta ja yhdenvertaisuutta tukevia työ- ja toimintakäytäntöjä. Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa -hanke liittyy useampaankin sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeeseen, mutta erityisesti kärkihankkeeseen, jonka tavoitteena on yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Tässä kärkihankkeessa on tavoitteena uudistaa toimintamallit sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä tehdä mahdolliseksi eri organisaatioiden tietojen yhteiskäyttö. Lisäksi kärkihankkeen tavoitteena on asiakkaiden omatoimisuuden ja valinnanvapauden tukeminen sekä sähköisten palveluiden käyttöönotto ja kustannusten hillintä. Toimivat ja mahdollisimman yksinkertaiset työprosessit vähentävät turhia työvaiheita ja lisäävät tehokkuutta sekä ovat myös kustannuksia vähentäviä. Asiakkaiden mahdollisuus tehdä valintoja edellyttää sitä, että asiakasprosessit ovat entistä selkeämmät ja asiakasosallisuutta mahdollistavia. Tällöin on mahdollista tukea asiakkaiden omatoimisuutta ja räätälöidä palvelut asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Riippumatta siitä, miten ja millaisissa rakenteissa sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelujärjestelmäuudistus toteutuu, on varmistettava asiakasosallisuuden toteutuminen. Asiakaspalautteen ja asiakaskokemusten aktiivinen huomioon ottaminen on perusta toimivien ja vaikuttavien palveluiden toteutuksessa. Asiakasosallisuuden toteutuminen edellyttää vammaissosiaalityön asiantuntemuksen kehittymistä. Asiakasosallisuuden tukemisen asiakas- ja työntekijätasolla mahdollistuu, kun se on tunnistettu ja siihen on panostettu uudistuvissa organisaatioissa ja hallinnossa. Useissa tutkimuksissa on todettu, että vammaisten asiakasosallisuuden toteutumisessa on edelleen puutteita (esim. Järvikoski, Hokkanen ja Härkäpää 2009; Teittinen 2011; Kivistö 2014; Paltamaa ja Perttinä 2015). Osallisuus voi toteutua palveluissa monella tapaa. Raitakari ym. (2015) tunnistavat rajoittunutta, tuettua ja riippumatonta osallisuutta, jotka ilmentävät autonomian ja riippuvuuden vuorovaikutteista suhdetta. Osallisuus voi toteutua mukanaolona, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus tuoda mielipiteensä esiin. Osallisuus voi olla konsultaatiotyyppistä, jossa näkemykset huomioidaan, mikäli ne sopivat työntekijöiden tekemiin suunnitelmiin. Osallisuudella voidaan viitata myös prosessiin, jonka kulkuun asiakkaan näkemyksillä on merkitystä. Parhaimmillaan osallisuus voi olla yhteisen ymmärryksen luomista, jossa asiakkaan tiedolla on vaikutus palveluiden kehittämiseen. (Laitila 2010; Falk ym. 2013; Pohjola, Kairala & Niskala (toim.) tulossa 2016.) Tässä hankkeessa asiakkaan osallisuudella oman asiansa asiantuntijana ja yhdenvertaisena kanssatoimijana on erityinen painoarvo. Palvelujärjestelmäuudistuksen lisäksi vammaispalveluihin ja vammaisten parissa tehtävään työhön kohdistuu monia lainsäädännöllisiä muutoksia. Lakien soveltaminen asiakkaan ainutkertaisessa ja yksilöllisessä tilanteessa edellyttää erityisasiantuntijuutta sosiaalisesta asianajosta. Vammaissosiaalityön ja sen menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen on jäänyt sosiaalityön muiden alueiden kehittämistyön katveeseen. Sosiaalihuoltolain uudistuminen sekä muut laki- ja rakenneuudistukset edellyttävät käytäntöjen uudistamista. Uudistuvan lainsäädännön soveltamisen tulee olla YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaista. Yleissopimuksen tunnettavuudessa ja sen vaikutuksista eri toimijoiden piirissä on puutteita. Lainsäädäntöuudistusten laadukas toimeenpano palvelujärjestelmäuudistuksessa haastaa yli sektorien toteutuvan yhteistyön joustavoittamista ja lisääntyvien toimijatahojen (yritykset, järjestöt) huomiointia sekä SOTE-toimijoiden kesken että eri toimijoiden välillä. Näillä näkymin Suomi ratifioi YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen kesällä 2016 ja se tulee asettamaan suuria vaatimuksia sekä lainsäädännöille että prosesseille etupäässä siksi, että ratifioinnista lähtien kaikki vammaisia koskevat päätökset on tehtävä niin, että vammaiset on osallistettu. Yhtäaikaisten lainsäädäntöuudistusten tuottamien muutosten vaikutuksista aiheutuu vammaisten palveluiden hallinnointiin, organisointiin ja toteutukseen haasteita, joiden vuoksi kehittämistyö on välttämätöntä uuden kokonaiskuvan muodostamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo ennestään havaittu asiakkaan palveluprosessin pirstoutumista (Lindh 2013). YK:n vammaissopimuksessa korostetaan tarvetta sisällyttää sukupuolinäkökulma edistettäessä vammaisten ihmisten osallisuutta ja täysimääräisiä ihmisoikeuksia. Esimerkiksi kehitysvammadiagnoosin saaneista ihmisistä selvästi suurempi osa on miehiä kuin naisia, mikä näkyy myös palvelunkäyttäjien sukupuolijakaumassa. Etevan palvelunkäyttäjistä on miehiä selvästi enemmän kuin naisia. Autismikirjon häiriöt ovat jopa 3-4 kertaa yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Tämä näkyy erityisesti kehitysvammapsykiatrian palvelunkäyttäjien määrässä, joista noin 60 % on miehiä ja 40 % naisia. Kehitysvammapsykiatrian palveluissa olevilla henkilöillä on vaativia erityistarpeita liittyen Tulostettu :03:53

5 5 (19) mielenterveyden ja autismin kirjon häiriöihin tai eri syistä johtuvaan vakavaan haastavaan käyttäytymiseen. Miesten suurempi määrä kehitysvammapsykiatrian palvelunkäyttäjinä voi selittyä miesten enemmistöllä kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden määrässä. Yksi syy voi olla myös se, että miehillä on naisia useammin ulospäin suuntautuvaa haastavaa käyttäytymistä, jota lähipiirin on vaikea kohdata. Huomioitava seikka on myös se, että valtaosa vammaispalveluiden työntekijöistä on naisia. Suomalaisen valtaväestön miesten ja naisten eliniän odotteet eroavat selvästi, sillä miehillä se on 78 vuotta ja naisilla 84 vuotta. Eroa selittää miesten suurempi sydän- ja verisuonitauti-, itsemurha-, tapaturma- ja alkoholikuolleisuus. Sen sijaan kehitysvammaisten miesten ja naisten eliniässä on pienempi ero kuin ei-kehitysvammaisilla (Patja, 2001). Eroa selittävät kehitysvammaisten miesten paremmat elintavat ja pienempi tapaturmien sekä itsemurhien määrä. Syyksi on esitetty kehitysvammaisten ihmisten suojatumpaa elämää niin perheissään kuin palveluidenkin piirissä. Vammaisen naisen syrjäytymisriski työelämässä ja yhteiskunnassa yleensä on tutkimuksissa todettu suuremmaksi kuin vammaisten miesten. Vammaiset naiset nähdään sukupuolensa vuoksi olevan kaksinkertaisen sorron kohteena (Eriksson, 2015). Tarve vammaisten tyttöjen ja naisten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on suuri, koska esimerkiksi monenlainen hyväksikäytön riski on heillä moninkertainen verrattuna vammattomiin tyttöihin tai naisiin. Hankkeessa kiinnitettään huomiota myös sukupuolen maerkitykseen asiakasproseissa ja osallisuudessa. Uudistuvassa yhteiskunnallisessa tilanteessa on syytä tunnistaa päätöksenteon ja seurannan edellyttämät uudenlaiset tietotarpeet. Samalla tulee kehittää tapoja tuottaa tietoa asiakasprosesseista myös rakenteellisen työn tarpeisiin, palveluohjaukseen ja arviointi- ja kehittämistyön pohjaksi. Vammaissosiaalityötä toteutetaan paineistetuissa toimintaympäristöissä (Kivistö 2014). Tämä edellyttää ruohonjuuritason työntekijöiltä erityisen suurta harkintaosaamista. Harkintaosaamisessa on huomioitava palvelutapahtuman ja päätöksenteon juridiset, poliittiset, taloudelliset, professionaaliset ja yksittäisen ihmisen tilanteeseen kiinnittyneet näkökohdat (Kalliomaa-Puha & Kotkas & Rajavaara 2014). Ammattilaisilta edellytetään jatkuvaa tietojen ja taitojen laaja-alaista uudistamista, mikä laajenee harkintaosaamiseen myös palvelujen organisoinnin, päätöksenteon, hankintojen ja verkostoyhteistyön toteutumisessa. Erityisesti tarvitaan taitoa hyödyntää palvelujärjestelmään jo kertynyttä tietoa asiakkaan tilanteesta sekä ammattilaisten sekä asiakkaan lähipiirin asiantuntemusta päätöksenteon tueksi. Hankkeessa painotetaan, että harkintaosaamisessa on kyse myös asiakkaan harkinnasta, joten hankkeessa kehitetään välineitä vahvistaa asiakkaan osallisuutta palveluprosessia koskevassa harkinnassa. Asiakasosallisuus esiintyy lähes kaikissa sosiaali- ja terveysalan toimintasuosituksissa, mutta osallisuutta tukevan osaamisen ja välineiden kehittely on keskeneräistä ja vammaissosiaalityössä osallisuuden toteuttaminen kohtaa erityisiä haasteita. Aidon osallisuuden toteuttaminen vaatii sen tunnistamista, miten asiakas itse suhtautuu omaan asiakkuuteensa (palvelun vastaanottaja tai käyttäjä, kuluttaja tai kansalainen, Hirsman 1992; Valokivi 2008; Pohjola 2010) sekä millainen on hänen toimijuutensa vahvuudet ja suuntautuminen. Vammaisten henkilöiden kohdalla mm. apuvälineiden, asunnonmuutostöiden tai palveluiden sopimattomuus yksilölliseen tilanteeseen ovat usein este osallisuudelle. Vammaissosiaalityön palveluprosessissa tulisi kyetä huomioimaan paitsi vammaan liittyvä toimintarajoitteiden moninaisuus, myös vammaisten ihmisten ja heidän tilanteidensa heterogeenisuus sekä muut kuin vammaan liittyvät syrjäyttämistä tuottavat piirteet. Tuoreen tutkimuksen mukaan osattomuuden kokemuksia aiheuttavat ympäristön esteellisyys, asenteet, yksilöllisesti puutteellisesti toteutetut palvelut, kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen ongelmat viranomaiskohtaamisissa, kokemukset epäyhdenvertaisesta kohtelusta, puutteet läheisten antamassa sosiaalisessa tuessa ja heikoksi koettu oma toimijuus (Kivistö 2014). Tilanteiden moninaisuuden ja asiakkaiden heterogeenisuuden huomioimisesta vammaissosiaalityön palveluprosessien toteutuksessa ei ole olemassa koottua tietoa. Tiedon tarve vaikuttavien ja tuloksellisten palveluprosessien perustaksi on suuri. Tässä hankkeessa etsitään ratkaisuja, joiden avulla vammaissosiaalityö voi vastata paremmin vammaisten osallisuuden kehittämiseen palveluprosessien ja palvelukokonaisuuden kaikilla tasoilla. Hankkeen valmistelu käynnistyi, kun tammikuussa 2015 Vammaispalveluiden neuvottelupäivillä Lapin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työntekijät havaitsivat, että kummallakin on vammaispalveluiden osaamista, jotka täydentävät toisiaan. Käynnistyi yhteisneuvottelujen tiivis sarja. Käytännön toimijat, opiskelijat ja asiakkaat olivat viestineet molemmille tahoille tarpeesta kehittää laaja-alaista, ajantasaista ja muutokseen soveltuvaa tietoa ja käytäntöä asiakasosallisuutta vahvistavan vammaissosiaalityön ja asiakasprosessien tueksi. Näiden toimijoiden Tulostettu :03:53

6 6 (19) kokemus oli, että monien yhtäaikaisten muutosten hallinta on käytännössä vaikeaa. Toimijat kaipaavat yhteistyössä rakennettuja malleja ja hyviä käytäntöjä toimintansa tueksi sekä vammaissosiaalityön ottamista kehittämisen kohteeksi. Valmistelutyössä käytiin läpi hakijan ja osatoteuttajan näkemyksiä tilanteesta sekä käytännöstä tullutta palautetta, odotuksia ja haasteita. Näiden ohella analysoitiin toteutettujen hankkeiden antia ja olemassa olevaa tutkimustietoa sekä tutkimuksellisen tiedon katvealueita ja tilanteen lainsäädännöllisiä, taloudellisia ja hallinnollisia kytköksiä. Tilanne tuntui edellyttävän kipeästi vammaissosiaalityön käytäntöön jalkautuvien mallien kehittämistä ja vahvaa tiedontuotantoa uusien käytäntöjen rakentamisen tueksi. Molemmilla yhteistyötahoilla oli jo valmiina hyvä perusta (mm. asiakas-, vammais- ja kuntoutustutkimusta, vammaispalveluiden käsikirjat, kouluttajakokemusta ja toimivia verkostoja vammaistyön kentällä), mitä hyödyntämällä arvioitiin päästävän nopeammin ja pidemmälle tulosten aikaansaamisessa kuin aloittamalla alusta. Mukaan tuli kehittämisestä kiinnostuneita kuntia, kuntien yhteenliittymiä ja järjestöjä. Samalla sovittiin, että yhteinen kehittämisprosessi on avoin kiinnostuneille kumppaneille, jotta kyetään luomaan aidosti valtakunnallista vaikuttavaa toimintaa. Aiempien hankkeiden hyödyntäminen toteutuu osatoteuttajien kautta, koska kaikki hankkeen toteuttajatahot ovat toimineet pitkään vammaisalueella ja olleet mukana erilaisissa hankkeissa. Asiakasjärjestöt Invalidiliitto ry ja Kynnys ry ovat molemmat kansalaisjärjestöjä, jotka ovat olleet mukana mm. palveluiden kehittämisessä (Kynnys ry:n Via projekti sekä Assistentti.info verkosto). Näissä hankkeissa saatuja kokemuksia ja tuotettuja aineistoja sekä olemassa olevia verkostoja on hyödynnetty hankesuunnittelussa ja hyödynnetään itse toteutuksessa. Kuntatoimijoilla on myös runsaasti kokemusta mm. Espoolla palvelusetelihanke, Eksotella kuljetuspalveluiden kehittämishanke sekä henkilökohtainen budjetointi -hanke, Eteva on hallinnoinut vammaispalveluiden valtakunnallista Kaste-hanketta,jonka tuloksia palvelusuunnettelusta hyödynnetään tässä hankkeessa. Tanskassa on aikuissosiaalityön kehittämishanke, jonka tuloksena on luotu sosiaalityön asiakasprosessin kuvaus ja ohjeistus (Voksenudredningsmetoden). Hankkeessa selvitetään Tanskan mallin toimivuutta ja soveltuvuutta Suomessa vammaissosiaalityöhön. THL hallinnoi Osallisuus-teeman koordinaatiohankkeita Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA -hanketta. Lapin yliopisto organisoi valtakunnallisesti kuntouttavan sosiaalityön erikoistumiskoulutusta, toteuttaa meneillään olevia sosiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tekee kuntoutusta ja vammaistyötä tukevaa tutkimusta. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen päätavoitteena on kehittää valtakunnallisesti yhdenvertaisia, asiakkaan osallisuutta tukevia ja tutkimukselliseen tietoon perustuvia vammaissosiaalityön käytäntöjä sekä levittää ja juurruttaa hyviä käytäntöjä vammaissosiaalityön asiakasprosessien tueksi. Hankkeen tarkennetut tavoitteet ovat: 1) Paikantaa asiakasosallisuutta rajoittavia ja mahdollistavia tekijöitä vammaisten elämäntilanteissa, vammaissosiaalityössä ja toimintaympäristössä sukupuolierityisyys huomioiden. Analysoida, toteuttaa ja kehittää asiakasosallisuutta moninäkökulmaisesti, jotta asiakasosallisuuden edistyminen ja toteutuvuus mahdollistuu. Edistää tiedonsaamisen ja tuottamisen yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta luomalla kaikille avoimia palveluita sekä kehittämällä asiakasosallisuutta vahvistavia tietoteknologisia ratkaisuja asiakasprosessin tueksi. 2) Kerätä, jalostaa, välittää ja tuottaa tietoa vammaissosiaalityön asiakasprosessien moninaisuudesta. Tunnistaa asiakasprosessien merkitykselliset tekijät asiakasosallisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta sekä mallintaa asiakasosallisuutta tukevia asiakasprosesseja ja asiakasprosessien asiakasosallisuutta varmistavia toimintakäytäntöjä. 3) Vahvistaa asiakasosallisuudelle rakentuvan vammaissosiaalityön erityisasiantuntijuutta ja asiantuntijuuden hyödyntämistä palveluorganisaation eri tasoilla. Kuvata, kehittää ja ottaa käyttöön asiakasosallisuudelle rakentuvia vammaissosiaalityön kansallisia ja kansainvälisiä työkäytäntöjä, -menetelmiä ja työtapoja, joilla voidaan palvelurakenteiden ja järjestelmien muutoksessa varmistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaista kohtelua eri puolilla maata. Käytetään Innokylää ja Vammaispalvelujen käsikirjoja sähköisinä alustoina Tulostettu :03:53

7 7 (19) vammaissosiaalityön asiantuntijuuden jakamiseksi, vahvistamiseksi ja muutoksen tueksi. Julkaistaan hankkeen aikana tuotetut suositukset mittareista ja työvälineistä Toimia.fi sivustolla. Vammaissosiaalityössä asiakkuus voi olla hyvinkin lyhytaikainen ja kapea-alainen tai toisaalta elämänmittainen ja laaja-alainen ja se voi eriytyä elämäntilanteittain sekä sukupuolittain. Asiakasprosessit ovat vammaissosiaalityössä monin tavoin eriytyviä. Sosiaalityön asiakasprosessin yleiset vaiheet ovat yhteydenotto, ensikontakti, alustava arvio, tilannearvio, toimintasuunnitelma, toteutus, arviointi ja asiakkuuden päättäminen. Vaiheiden kronologinen toteuttaminen takaa hallinnollisesti ja teknisesti siistin prosessin, mutta ei sitä, että asiakas saa tarvitsemansa avun ja resurssien suuntaaminen on tuloksellista (Hokkanen 2014). Tuloksellinen prosessi vaatii toistuvaa arviointia, ennakointia ja uudelleenmäärittelyä. Tiedetään, että tällä hetkellä on paikallisesti käytössä hyvin erilaisia toimintakäytäntöjä (esim. mittareita tai palvelusuunnittelun työvälineitä), joita nyt vertaamalla pyritään saamaan esiin yhdenvertaiset käytännöt. Käytössä olevien joukossa on sekä heikkoja että myös erinomaisia innovaatioita, jotka jäävät tuomatta laajempaan tietoisuuteen. Näitä innovaatioita hankkeessa kootaan, seulotaan ja kehitetään edelleen muutoksessa olevaan vammaissosiaalityöhön sopiviksi. Myös yhden tai kahden kansainvälisesti käytössä olevan mallin soveltuvuutta Suomeen kokeillaan. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? 1) Hankkeessa kehitetään ensimmäistä kertaa Suomessa valtakunnallinen vammaissosiaalityön asiakasprosessin kuvaus, joka pohjautuu tutkijoiden, kehittäjien, sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden yhteiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Hankkeen keskeinen lisäarvo on kehittää vammaissosiaalityön asiakasprosessia siten, että se tukee asiakkaan aitoa osallisuutta ja tosiasiallista yhdenvertaisuutta maan eri puolilla. 2) Uusina toimintatapoina hankkeessa kehitetään ja kokeillaan osallisuutta ja innovatiivisuutta tukevaa yhteiskehittämisen toimintamallia vammaissosiaalityössä, jossa monialainen tiedontuotanto, kehittämistoiminta ja kokemusasiantuntijuus kytketään yhteen. 3) Hankkeessa vahvistetaan vammaissosiaalityön erityisosaamista, sillä vammaissosiaalityön erityisyys on tunnistettu heikosti sekä vammaistyössä että sosiaalityössä. Hankkeessa vahvistetaan myös vammaissosiaalityön tunnistamista sukupuolieriytyneenä ilmiönä. 4) Hanke kehittää ja mallintaa vammaissosiaalityötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistusvaiheessa. Kehittämisen lähtökohtana on asiakkaiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden varmistaminen ja vahvistaminen vammaissosiaalityössä. Kehittämisessä ja mallintamisessa jalostetaan kotimaassa hyväksi havaittujen käytäntöjen ohella myös ulkomaisia, erityisesti Tanskassa kehitettyä aikuissosiaalityön asiakasprosessin sovellettavuutta Suomeen. 5) Valtakunnallisia sähköisiä viranomaiskanavia käytetään hankkeen edistymisen kuvaamiseen ja tulosten saattamiseen käyttöön (Vammaispalvelujen käsikirjat, Innokylä, Toimia.fi). Järjestöjen näkyvyyttä viranomaiskanavilla lisätään. Muutoksen aikaansaaminen: Muutos saadaan aikaan tuottamalla tietoa, vahvistamalla erityisasiantuntijuutta, rakentamalla vuorovaikutusta ja kehittämällä toimintakäytäntöjä moninäkökulmaisen toiminnan ja yhteistutkijuuden keinoin. Tämä tapahtuu kohdistamalla kehittäminen asiakasosallisuutta vahvistavaan vammaissosiaalityön asiakasprosesseihin. Osaamisen kerryttäminen ja kehittäminen eriytyviin ja moninaistuviin tilanteisiin on tällöin mahdollista. Tämä auttaa muuttamaan kirjavia toimintakäytäntöjä yhdenvertaisemmiksi ja silti vammaisten elämäntilanteiden erityisyyden huomioiviksi. Vammaisuutta on kaikissa väestöryhmissä, mistä seuraava tiedon, osaamisen ja yhteistyön vaade on toistaiseksi jäänyt kunnan sosiaalityön kokonaisuudessa vähälle huomiolle. Olemassa oleva tieto on nykyjärjestelmässä eriytetty mm. vammaisten erityispalveluihin ja kehitysvammaisten erityishuoltoon. Tämä on vaikeuttanut vammaissosiaalityön erityisasiantuntijuuden tunnistamista, yhdenvertaisten palveluiden saamista ja palvelukokonaisuuksien muodostamista. Vammaisten henkilöiden tilanteiden tarkastelu kokonaisvaltaisesti ja heidän ottamisensa mukaan palveluprosessiin asiantuntijoina muuttaa palvelutuotannon logiikkaa. Hankkeen sisällöllinen ja toiminnallinen kuvaus on esitetty kuviossa, joka on hakemuksen liitteenä (Liite 1). Tulostettu :03:53

8 8 (19) 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Vammaissosiaalityön asiakkaat ja heidän läheisensä. Vammaissosiaalityöntekijät. Vammaisjärjestöjen työntekijät, vapaaehtoiset ja jäsenet. Vammaispalveluiden asiantuntijat, hallinnoijat, organisoijat ja tuottajat. Sosiaalityön opiskelijat, opettajat ja tutkijat. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Vammaiset henkilöt. Vammaisten ihmisten kanssa elävät ihmiset ja muut vammaisten läheiset. Vammaisten kanssa eri sektoreilla työskentelevät. Palvelujärjestelmän muutosta ja asiakasdokumentaatiota suunnittelevat ja toteuttavat. Vammaisia ihmisiä koskevista asioista tai asiakasosallisuudesta kiinnostuneet kansalaiset. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeen toiminnalliset ulottuvuudet koostuvat kolmesta osa-alueesta, jotka osittain limittyvät hankkeen aikana toisiinsa. Läpileikkaavina teemoina kulkevat asiakasosallisuutta ja vaikuttavuutta tukevien vammaissosiaalityön työkäytäntöjen tunnistaminen sekä vammaisten osallisuus. 1) Tiedontuotanto vammaissosiaalityössä ja asiakasprosesseissa. 2) Uusien mallien ja menetelmien kehittäminen, kokeilu ja testaus. 3) Tulosten ja käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen. Tutkimuksen toimenpiteet Tiedon tuotantoa ohjaavia teemoja ovat asiakasosallisuus, asiakasprosessi, sosiaalityön asiantuntijuus, vammaissosiaalityö, harkintavalta, toimijuus ja valtaistava sosiaalinen asianajo. Tiedontuotannossa hyödynnetään monimenetelmällisyyttä, moniaineistollisuutta ja yhteistutkijuutta. Perinteisen tilasto- ja asiantuntijatiedon sijasta painopiste on kokemusperäisessä ruohonjuuritasoisessa tiedontuotannossa. Tilastotiedon sekä olemassa olevan viranomaistiedon asema hankkeessa on taustoittaa varsinaista tiedontuotantoa. Ruohonjuuritasoisella bottom-up lähestymistapaa hyödyntävällä tiedontuotannolla varmistetaan, että tiedontuotanto suuntautuu asiakasosallisuuden toteutumiseen todellistuvassa vammaissosiaalityössä ja sillä vältetään todellisuuden liiallista yksinkertaistamista tai ihannetilanteessa pitäytymistä. Kokemustiedolla tarkoitetaan hankkeessa sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden kokemustietoa. Tavanomaisemman tutkijakeskeisen tutkimuksen ohella hankkeessa sovelletaan tiedontuotantoon yhteistutkijuuden keinoja, jolla parannetaan tuotetun tiedon soveltumista vammaissosiaalityön kehittämiseen ja asiakasosallisuuden vahvaistumiseen. Yksittäisiä aineistoja analysoidaan monimetodisuuden pohjalta niille parhaiten soveltuvalla menetelmillä. Tiedon hankintaa eriytetään yhteistyökumppaneittain hankkeen alkaessa, jotta eri tahojen erityinen asiantuntemus, tieto ja kiinnostus vammaissosiaalityön asiakasprosessissa tulee havaituksi ja hyödynnetyksi. Alla esitettävä hankkeen tutkimusasetelma on tiivistetty liitteenä olevaan kuvioon (Liite 2). Tutkimuksen vaiheistus ja aikataulu on tarkennettu erillisessä projektisuunnitelmassa. 1) Kokemustieto. Kokemuspohjaista tietoa asiakasosallisuudesta, asiakasprosesseista ja näihin vaikuttavista tekijöistä tutkitaan sekä asiakkaiden että työntekijöiden kokemustietona. Asiakkuuteen liittyvää harkintavaltaa on pääasiassa tutkittu viranomaisten, palveluntuottajien ja työntekijöiden harkintavaltana (esim. portinvartijuus, palveluiden kohdentaminen). Hankkeen tiedontuotannossa korostamme myös asiakkaan harkintavallan (esim. Valokivi 2014; Kalliomaa-Piha 2014) yhteyttä osallisuuteen (mm. Kivistö 2014). Toimijuutta on pääasiassa tutkittu asiakkaan toimijuutena (esim. Juvonen 2014; Tedre 2007). Hankkeen tiedontuotannossa paneudumme myös sosiaalityöntekijöiden toimijuuden moninaisuuteen (esim. Sjöblom 2007). Asiakasosallisuutta toteutumista asiakasprosessia tarkastelemme valtaistavan sosiaalisen asianajon (Hokkanen 2014) toteutumisen arviointina hyödyntäen erityisesti asiakasosallisuusryhmiä. Kokemustiedon tuottamiseen liittyvät aineistot: Asiakkaiden ryhmähaastattelut. Kohdennetaan alueellisesti, elämäntilanteittain ja sukupuolittain Asiakkaiden yksilöhaastattelut. Tapaustutkimuksia, joihin liitetään rekisteriaineistotarkastelu Sosiaalityöntekijöiden ryhmähaastattelut. Kohdennetaan alueellisesti ja erityistilanteisiin Alueellisten osallisuusryhmien (tutkimusryhmien) työskentelystä dokumentoituva tieto Tulostettu :03:53

9 9 (19) 2) Asiakasprosessin dokumenttitieto. Dokumenteista tarkastellaan tapaustutkimuksen keinoin jälkeä, joka dokumentteihin piirtyy asiakasprosessista. Tämä tarkastelu kohdistuu asiakasosallisuuden toteutumisen mahdollisuuteen dokumentoinnissa vertailemalla kokemus- ja dokumenttitietoa yksittäisten asiakkaiden kohdalla. Toisaalta tarkastellaan asiantuntijakonsultaatiosta kertyneen dokumentaation kautta sosiaalityöntekijöiden pulmallisiksi kokemia asiakastilanteita vammaissosiaalityön erityisasiantuntijuuden paikantamiseksi. Asiakasrekisteridokumenttien pitkittäisanalyysi liitettynä tapauskohtaisesti asiakkaiden yksilöhaastatteluihin ja osallisuusryhmien toimintaan Vammaissosiaalityöntekijöiden konsultaatiopyynnöistä syntynyt aineisto (mm. sosiaaliportin aineisto.) Alueellisten ja valtakunnallisten osallisuusryhmien työskentelyn osalta yhteistutkijuuden toteutus tarkentuu hankkeen prosessin ja käytännön tason toimijoiden täsmentymisen myötä. Tätä edellyttää yhteistutkijuuden aitous. Muutoin yhteistutkijuus tarkoittaa mm. että tiedontuotanto linkittyy saumattomasti kehittämiseen niin, että kautta matkan kehittämisessä voidaan käyttää tuotettua tutkimustietoa sekä niin, että asiakkaat, järjestötoimijat, sosiaalityöntekijät ja kehittäjäasiakkaat tuottavat tietoa osana kehittämistä ja kehitettyjen asiakasprosessien ja toimintakäytäntöjen arviointia. Tutkimuksen toteutuksessa tullaan noudattamaan tutkimuseettisiä periaatteita ja tutkimusluvat anotaan rahoituspäätöksen saamisen jälkeen. Kehittämisen toimenpiteitä Hankkeessa yhdistyvät tutkimus, kokeilu ja kehittäminen. Työskentelytapana ovat tiedon keruu valmiista lähteistä sekä asiantuntija- ja kokemustiedon kerääminen, työpajat, toimintatapojen dokumentointi ja arviointi, verkostotapaamiset ja keskenään jaettu testaaminen eri tilanteissa ja ympäristöissä. Toimijoina ovat vammaissosiaalityötekijät ja kokemusasiantuntijat yhdessä hankkeen toteuttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehittämisen toimenpiteet koostuvat seuraavista limittäisistä osioista, joiden tarkempi toteutus ja aikataulu on kuvattu projektisuunnitelmassa. 1) Luodaan valtakunnallinen osallisuusryhmä, joka arvioi ja valvoo asiakasosallisuuden toteutumista hankkeessa. a. Ryhmän kokoaminen aloitetaan syyskuussa 2016 vammaispalvelujen asiakkaista, järjestötoimijoista ja sosiaalityöntekijöistä. Ryhmälle valitaan puheenjohtaja ja sihteeri. Tarvittaessa ryhmä voi omasta tai THL:n tai Lapin yliopiston aloitteesta eriytyä alaryhmiksi aihekohtaisesti. Ryhmää voidaan tarvittaessa täydentää. b. Ryhmän koordinoimisesta vastaa THL. c. Ryhmän jäsenet tulevat osatoteuttajien kautta (kuntien vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöitä, kuntien vammaispalveluasiakkaita, vammaisjärjestöjen toimijoita, palveluntuottajien edustajia). Ryhmän kokoonpanossa pyritään huomioimaan moninaisuus mm. sukupuolen osalta. d. Toimintansa alussa ryhmä kartoittaa esim. Empowerment evaluation -menetelmää hyödyntäen sitä, mitkä tekijät sen näkemyksen ja kokemuksen mukaan vammaissosiaalityössä edistävät osallisuutta. Työssään osallisuusryhmä peilaa sille annettuja aineistoja mm. näihin löytämiinsä tekijöihin. Menetelmä mahdollistaa kehitysprosessissa tapahtuvan muutoksen seurannan. Arviointia tehdään vuosittain, jolloin asiakastyön osallisuuden kriteerit ja työvälineet kehittyvät. e. Osallisuusryhmään viedään aineistoa Lapin yliopiston tutkimushankkeista, THL:n kehittämistyöstä, työvälineiden ja menetelmien testauksista ja kokeiluista sekä tarvittaessa muista hankkeeseen liittyvistä tuotoksista. Ryhmä saa käyttöönsä kaiken tarvitsemansa tiedon ja arvioi sitä osallisuuden toteutumisen ja edistämisen näkökulmasta sekä tarvittaessa myös asiakkaiden oikeuksien ja vammaissosiaalityön toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. f. Osallisuusryhmä toimii myös Lapin yliopiston tutkimus- ja tiedontuotantotyön ja THL:n kehittämis- ja tiedontuotantotyön kohtaamispisteenä. 2) Kerätään työmenetelmiä ja -välineitä. a. Kerätään osatoteuttajilta heidän käytössään olevia, vammaissosiaalityöhön liittyviä tai sovellettavia asiakasosallisuutta ja vaikuttavuutta tukevia työkäytäntöjä, menetelmiä ja työvälineitä. i. Osatoteuttajille annetaan ohjeet työvälineiden ja -menetelmien kuvaamiseksi. b. Kerätään kansainvälisistä ja kansallisista julkaisuista ja verkostoista muita mahdollisesti vammaissosiaalityöhön soveltuvia työvälineitä tai -menetelmiä osatoteuttajille testattavaksi hankkeessa hyväksyttyjen kriteerien mukaisesti. Tulostettu :03:53

10 10 (19) 3) Työvälineiden ja menetelmien arviointi ja kokeileminen. a. Arvioidaan valitut mittarit ja työvälineet TOIMIAn arviointi- ja hyväksymisprosessissa. Tässä arviointiprosessissa keskitytään erityisesti mittareiden reliabiliteetti- ja validiteettitietoihin. b. Raportoidaan työvälineistä ja menetelmistä saadut tiedot valtakunnalliselle osallisuusryhmälle, joka arvioi niiden soveltuvuuden asiakasosallisuuden lisäämiseen ja vammaissosiaalityön prosessiin. c. Hankitaan lisätietoja kerätyistä työvälineistä ja menetelmistä esim. asiakas- ja työntekijähaastatteluilla ja kyselyillä tarkoituksena selvittää niiden soveltuvuus vammaissosiaalityöhön, niiden mahdollisuudet edistää asiakasosallisuutta sekä niiden asettuminen sopivaan kohtaan vammaissosiaalityön prosessia. d. Kokeillaan lupaavia työvälineitä ja menetelmiä yhteistyökunnissa ja kuntayhtymissä esimerkiksi kehittäjäasiakkuuden menetelmin. e. Lopuksi laaditaan TOIMIA-suositus vammaissosiaalityössä käyttökelpoisista mittareista ja työvälineistä yhteistyössä TOIMIAn sosiaalialan ryhmän kanssa. Suositukset julkaistaan toimia.fi -sivustolla. 4) Vammaissosiaalityön prosessin luominen asiakasosallisuutta korostaen Tunnistetaan vammaissosiaalityön asiakasprosessin olennaiset kohdat (esimerkiksi asiakkaan kohtaamiseen, toimintakyvyn arviointiin tai palvelujen suunnitteluun liittyvät vaiheet) ja kerätään niitä koskevaa tietoa (mm. Lapin yliopiston tutkimustyön tuloksia, työvälineiden ja menetelmien testauksesta saatua tietoa, THL:n omien asiantuntijoiden tietoa (sosiaalityöhön, vammaispalveluihin ja juridisiin kysymyksiin liittyvää asiantuntijatietoa, mukaan lukien YK:n vammaissopimukseen, yhdenvertaisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen liittyvät kysymykset), sosiaalityöntekijöiltä ja asiakkailta saatavaa tietoa a. Asiantuntijatyön ja kerätyn informaation pohjalta THL valmistelee ehdotuksen vammaissosiaalityön toimivaksi ja asiakasosallisuutta korostavaksi prosessiksi ja hyviksi toimintatavoiksi ja sopiviksi työmenetelmiksi prosessin kussakin vaiheessa. b. Ehdotukset viedään vaiheittain osallisuusryhmään ja/tai siitä tarpeen mukaan eriytettyihin pienempiin ryhmiin. c. Osallisuusryhmä arvioi ehdotuksen ja tekee siitä raporttinsa ja muutosehdotukset. d. Tuloksena on prosessin kuvaus ja siihen liittyvät työvälineet ja menetelmät, jotka viedään Vammaispalvelujen käsikirjaan ja Toimia.fi-sivustolle. Tulosten välittäminen, juurruttaminen ja käyttöön saattaminen Tulosten välittämisen tarkempi suunnitelma ja aikataulu esitetään projektisuunnitelmassa. 1) THL:n vammaispalvelujen käsikirjat (suomi & ruotsi) toimivat koko hankkeen ajan kanavina tutkimustulosten ja hyvien työkäytäntöjen levittämisessä. Tavoitteena on, että hanke on kaikkien vammaisjärjestöjen ja vammaissosiaalityöntekijöiden tiedossa toisena hankevuotena. 2) Mittareiden arvioinnit ja toimintakyvyn suositukset julkaistaan TOIMIA -tietokannassa, jossa ne ovat vapaasti kaikkien saatavilla. Sekä vammaispalvelujen käsikirjat (suomi & ruotsi) että TOIMIA ovat vakiinnuttaneet kansallisesti asemansa, joten on luontevaa, että ne toimivat hankkeen tulosten keskeisinä levityskanavina. 3) THL toteuttaa vuosittain kansalliset Vammaispalveluiden neuvottelupäivät. Hankkeesta tiedottaminen, sen työskentely ja tutkimustulosten esitteleminen liitetään päivien yhteyteen. Myös Kynnys ry:n Henkilökohtaisen avun päivillä sekä Lapin korkeakoulukonsernin sosiaalialan ajankohtaisfoorumeissa esitellään vuosittain hankkeen tuloksia. 4) Jotta hankkeen tulokset olisivat mahdollisimman nopeasti laajalti käytössä, hankkeen osatoteuttajat voivat järjestää TutuksiInnopajoja, joissa eri toimijat saavat tutustua hankkeessa koottuihin ja jalostettuihin työkäytäntöihin ja asiakasprosessimalleihin. Osatoteuttajien yhteistyökanavia hyödynnetään ja vahvistetaan tulosten levittämisessä. 5) Hankkeen osatoteuttajat ja osallisuusryhmien jäsenet toimivat paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa vammaisverkostoissa ja sosiaalityön areenoille asiantuntijoina, osallistujina, toteuttajina ja mentoreina. 6) Kansallisen ja kansainvälisen tiedejulkaisutoiminnan kautta tutkimustulokset saatetaan osaksi tieteellisen tutkimuksen ja tiedon karttumista. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? 1) Hankkeen päätyttyä on olemassa ja dokumentoitu asiakasosallisuutta tukevan, vahvistavan ja toteuttavan vammaissosiaalityön asiakasprosessin yleinen malli, joka yleisyytensä lisäksi mahdollistaa yksilölliset ja moninaiset Tulostettu :03:53

11 11 (19) asiakasprosessit. 2) Käytössä on yhteistoimijuuteen pohjautuvaa vammaissosiaalityön toimintatapaa mahdollistavien toimintakäytäntöjen, työtapojen ja -menetelmien kuvauksia ja suosituksia, jotka on testattu hankkeessa. Tuloksilla tuetaan asiakasosallisen asiakasprosessin hallintaa sen kaikissa vaiheissa, harkintaosaamista sekä kriittisten tekijöiden tunnistamista asiakasosallisuuden toteuttamisessa ja prosessin hallinnassa. 3) Vammaissosiaalityön asiakasprosessi, sen vaiheet, työkäytännöt ja -menetelmät on kuvattu vammaispalvelujen käsikirjoissa (suomi & ruotsi). Näin se on kaikille avoin virtuaalinen tukimateriaali asiakasprosessin hallintaan (erityisesti työntekijöille ja asiakkaille). 4) Hankkeessa arvioitujen työkäytäntöjen ja -menetelmien suositukset julkaistaan TOIMIA-tietokannassa. 5) Vammaissosiaalityön erityisasiantuntijuus on vahvistunut. Vammaissosiaalityöntekijöiden osaaminen ja mahdollisuus asiakasosallisuuden huomioimiseen, tukemiseen ja vahvistamiseen palveluprosesseissa on lisääntynyt. 6) Hankkeesta on julkaistu ja julkaisuprosessissa on tutkimusartikkeleita sekä yhteistutkijuuteen perustuvia artikkeleita alan lehdissä Lyhyt- ja pitkäjänne: Hankkeella on jo sen toteutusvaiheessa vaikutusta toteuttajien ohella eri toimijoihin edellä mainittujen juurruttamiskanavien kautta. Hankkeen osatoteuttajat kattavat laajan toimijakentän kunta-, järjestö- ja palvelupuolella. Lisäksi hankkeeseen sitoutuneet kumppanit edustuvat laaja-alaisesti järjestökenttää. Hanke on tarkoitus toteuttaa erittäin avoimella verkostotyöskentelyllä, jotta kaikki kiinnostuneet pääsevät mukaan seuraamaan tai työskentelemään hankeen toteutusta. Ilman vahvaa yhteyttä eri toimijoihin hankkeen hyvä toteutus ei onnistu. Vahva verkostotyöskentely varmistaa sekä hankkeen laadun, että myös sen, että hankkeen tulokset tulevat jo hankeaikana käyttöön soveltuvin osin. Hankkeen tuloksena käynnistyy asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden vuorovaikutukseen perustuva verkostoituminen, joka tuottaa laaja-alaisempaa tietopääomaa vammaissosiaalityön kentälle. Verkoston jäsenet toimivat paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti esimerkkeinä osallistavan vammaissosiaalityön kehittämisestä sitä edelleen kehitettäessä. Monipuolinen asiantuntijaverkosto yhdessä hankkeessa luotujen aineistojen ja välineiden kanssa vahvistavat hankkeen vaikutuksia. Kaikkiaan hankeen tuloksena saavutetaan valtakunnallinen vammaissosiaalityön muutos, jonka avulla vahvistetaan ja varmistetaan asiakasosallisuutta. Hankkeen tuottamat hyvät käytännöt, mallinnukset ja työkäytännöt ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä ja varmistavat osaltaan toimivan vammaissosiaalityön ja asiakasprosessin vammaisille henkilöille järjestelmien muuttuessa. Hyvin toimivat vammaissosiaalityön prosessit vahvistavat vammaisten osallisuutta ja ehkäisevät osaltaan vammaisten ihmisten syrjäytymistä yhteiskunnassa. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen tulokset jäävät elämään ja edelleen kehittymään, koska verkosto on laaja ja työvälineet otetaan heti käyttöön. Toimijat edustavat myös erilaisia toimintakenttiä: yliopisto-opetusta ja tutkimusta, kuntia ja kuntayhtymiä, palvelutuottajia, järjestöjä sekä tutkimus- ja kehittämislaitosta. Laaja-alaisuus ja sitoutuneisuus varmistavat hankkeen tulosten jatkuvuutta. Myös hankkeen tuloksena syntyvät asiakasprosessin indikaattorit varmistavat asiakasprosessin tuloksellisuutta. Hanke rakentuu alusta lähtien yhteistyötahojen sekä muiden vammaisalan toimijoiden olemassaolevia käytäntöjä, menetelmiä ja työvälineitä hyödyntäen. Hankkeen edetessä kehittyviä käytäntöjä levitetään verkostoareenoiden (vammaispalveluiden käsikirjat, SOSNET, järjestöt, kunnat ja kuntayhtymät) kautta muiden toimijoiden käyttöön paikallisesti sovellettaviksi. THL:n vammaisuus tiimi on toteuttanut vuosittain vammaispalveluiden neuvottelupäiviä, jotka ovat tavoittaneet vuosittain noin 250 osallistujaa sekä kunnista että järjestöistä. Tarkoituksena on neuvottelupäivillä sekä Kynnys ry:n koordinoimilla Henkilökohtaisen avun päivillä vuosittain tiedottaa hankkeen tuloksista. Näiden isojen tapahtumien lisäksi hyödynnetään Innokylän innofoorumeita ja pajoja pienryhmätyöskentelynä sekä sekä Lapin korkeakoulukonsernin sosiaalialan ajankohtaisfoorumeissa esitellään vuosittain hankkeen tuloksia. Tulostettu :03:53

12 12 (19) Yksi hankkeen aineistojen ylläpitopaikka tulee olemaan vammaispalvelujen käsikirjat (suomi-ruotsi). Vammaispalveluiden käsikirjoissa on kuukausittain noin kävijää. Käsikirjat ovat THL :n pysyvää toimintaa ja niiden ylläpitoon on varattu 15 htkk vuodessa (tilanne 2015). Hankkeen tuloksia välitetään hankkeen aikana ja hankeen jälkeen käsikirjojen kautta sekä suomeksi että ruotsiksi. Myös tiedontuotannon jatkuvuus pyritään vahvistamaan juurruttamalla se osaksi toteutuvaa toimintaa. Tuotteiden kautta tulokset ovat jatkossakin käytössä ja uudistuvat. Vuonna 2007 perustetun TOIMIA verkoston tavoitteena on yhtenäistää toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin käytäntöjä Suomessa. Verkostossa toimii asiantuntijaryhmiä, jotka tekevät systemaattiseen kirjallisuushakuun perustuvia toimintakyvyn mittareiden arviointeja (reliabiliteetin, validiteetin ja muutosherkkyyden sekä käyttökelpoisuuden arviointi), laativat niiden soveltuvuusarvioita eri käyttötarkoituksiin sekä laativat laajempia suosituksia toimintakyvyn arvioinnista erilaisissa tilanteissa. Kaikki asiantuntijaryhmien laatimat arvioinnit ja suositukset julkaistaan TOIMIA-tietokannassa, joka on kaikille avoin verkossa vapaasti selattava tietokanta. Syksyllä 2015 tehdyn käyttäjäkyselyn perusteella TOIMIA-tietokantaa käytetään runsaasti ja se koetaan tärkeäksi ja helppokäyttöiseksi työvälineeksi. TOIMIA-verkostoon on juuri perustettu sosiaalialan työryhmä, jonka yhtenä tehtävänä on kartoittaa sosiaalialalla käytettäviä mittareita ja työvälineitä, arvioida niitä sekä antaa suosituksia sosiaalialaan liittyvistä mittareista ja niiden käytöstä. Työryhmä on pysyvä, joten hankkeen aikana ja erityisesti sen päätyttyä hankkeessa arvioidut mittarit voidaan jättää TOIMIA- työryhmän ylläpidettäväksi. Asiakasosallisuutta, vammaissosiaalityötä ja palveluprosesseja koskeva tieto leviää myös koulutuksellisten, ammatillisten ja järjestöjen verkostojen kautta valtakunnalliseen käyttöön. Samalla tuetaan vammaissosiaalityön tutkimuksellisen ja kokemuksellisen tiedontuotannon jatkuvuuden ja yhteisyyden vahvistumista ja tiedon leviämistä myös muilla sektoreilla toimivien ihmisten käyttöön. Hankkeessa tuotettu oppimateriaali julkaistaan järjestöjen, oppilaitosten, kuntien tai muiden kiinnostuneiden käytettäväksi. Tutkimusjulkaisujen kautta tulokset tavoittavat alan kehittämisestä innostuneita ja rakentuvat osaksi jatkuvaa tiedontuotantoa ja tieteellistä tiedonmuodostusta. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset 0 4 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,6 2 Kuntien rahoitus ,3 3 Muu julkinen rahoitus ,3 4 Yksityinen rahoitus ,8 Rahoitus yhteensä B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Tulostettu :03:53