MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN SEUTUKIERROS, Keuruu

Transkriptio

1 MUISTIO MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN SEUTUKIERROS, Keuruu Aika Torstaina 8. elokuuta 2013 klo Paikka Keuruun kaupungin valtuustosali Läsnä oheisen osanottajalistan mukaisesti 30 henkilöä (liite 1) Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Keuruun kaupunginjohtaja Timo Louna ja sihteerinä Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n suunnittelija Ritva Pohjoisvirta. Kokouksen ohjelma liitteenä 2. Keuruu on Totsu kierroksen ensimmäinen kohdeseutukunta. 1. Keuruun kaupunginjohtaja Timo Louna avasi kokouksen Todettiin, että Keuruun seutukunta, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY keskus sekä alueen koulutusyksiköt ovat tehneet hyvää yhteistyötä ja tästä on hyvä jatkaa. 2. Katsaus seudun kehittämisnäkymiin Keuruun kaupunginjohtaja Timo Louna nosti esille seuraavat Keuruun seutukunnan työllisyyteen ja yritysten elinvoimaisuuteen liittyvät seikat, jotka toivotaan maakunnallisesti huomioitavan: - Nähtiin tärkeänä, että maakuntaan osoitetaan riittävästi yritysinvestointeihin ja kuntakonsernien infrahankkeisiin tarvittavaa rahoitusta, joka voidaan kohdentaa eri seutukunnille tarvelähtöisesti. - Keuruun seutukunnan nimeäminen harvaan asutuksi alueeksi tulee ottaa käsittelyyn. - Todettiin, että Keuruun seutukunta tulee jatkossakin säilyttää osana maakunnan kehittämistä. - Käytiin läpi Keuruun kärkihankkeita (liite 3 ja 4). - Todettiin, että Pioneerirykmentin poissiirtymisen vuoksi alue menettää noin 300 työpaikkaa, jonka korvaamisessa tarvitaan myös valtion toimenpiteitä (esim. alueellistamiskohdepaikkakunta). Multian kunnanjohtaja Erkki Pyökkimies kävi läpi yhteenvedon Multian yrityselämästä: Liitteenä 5 kooste Multian suurimmista työnantajista elokuussa Suurin työllistäjä tällä hetkellä on maa- ja metsätalous, toisena julkinen sektori ja kolmantena metalliteollisuus. - Multian tiehankkeista kärkihankkeena nähdään valtatien 18 oikaisu välillä Multia-Ähtäri. - Koko seutukunnan kannalta on tärkeää, että Keuruun, Multian ja Ähtärin alueille sijoittuva NECL II hankkeeseen kuuluva valtatien 18 ja siihen liittyvän maantien 621 yleissuunnitteluja selvityskokonaisuus saadaan toimenpiteineen etenemään mahdollisimman nopeasti. - Liesjärvi tien perusparannus tulisi käynnistää. - Julkisten investointien kilpailutuksessa tulisi entistä enemmän nostaa esille pisteytyksissä osaamista, eikä kohdentaa valintaa pelkästään hintaan perustuvana. Tällöin myös pienemmät yritykset olisivat merkittävämmässä roolissa. - Huoli Pioneerirykmentin työntekijöiden työllistymisestä on seutukunnalla yhteinen, jonka kantamisessa tarvitaan kaikkien yhteistyökumppaneiden toimenpiteitä. Todettiin, että tämänhetkisen valtakunnallisen taantumatilanteen vuoksi Keuruun seutukunnalla on ollut vaikeuksia uusien työpaikkojen syntymisessä, mikä näkyy myös +300 työpaikkakampanjassa.

2 3. Keski-Suomen liitto, kehittämisjohtaja Hannu Korhonen Todettiin, että kuluva vuosi on nykyisen maakuntaohjelman viimeinen toimintavuosi ja uuden ohjelmakauden suunnittelu on meneillään. Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laatiminen on yhdistetty ja muodostavat yhden kokonaisuuden eli Keski-Suomen strategian. Keski-Suomen strategia ilmaisee maakunnan kehittämiselle pitkän aikavälin suunnan ja hahmottaa maakunnan tulevan aluerakenteen. Lisäksi se ilmaisee lyhyemmälle aikavälille keskeiset lähivuosien toimenpiteet. Pohjatyönä Keski-Suomen strategian 2040 laatimiselle on tehty nykytilan analyysia sekä skenaariotyöskentelyä Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ennakointiverkoston asiantuntijoiden yhteistyönä. Skenaariot ovat kommentoitavana yhteistyöverkostolla parhaillaan. Seutukierroksen merkitys on suuri, koska näiltä kierroksilta haetaan seutujen näkemyksiä esiin nostettavista, edistettävistä kohteista. EU:n ohjelmakausi on päättymässä ja uuden ohjelmakauden hankeohjeita ei vielä ole tiedossa. Tiedetään kuitenkin, että paljon muutoksia nykyiseen ohjelmakauteen on tulossa. Yleisestikin ottaen paljon muutoksia ja murroksia tapahtuu toimintaympäristöissä. Todettiin, että Keuruun seutukunta on ollut aktiivinen esim. nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. Keuruu on mukana hallitusohjelmaan sisältyvässä kuntakokeilussa, jonka tarkoituksena on löytää uusia paikallisia kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja rakennetyöttömyyden ehkäisemiseksi. Tämä kokeilu kestää vuoden 2015 loppuun saakka. 4. Maakuntaohjelman toteuttaminen - seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi Nostettiin esille seuraavia toimenpidekokonaisuuksia - Liikenteellinen saavutettavuus NECL II hankkeeseen kuuluva valtatien 18 rakentaminen ja siihen liittyvän maantien 621 parantaminen o Myös Pohjanmaalle vievä käytävä mukaan rahoitushakuihin Valtateiden 23 ja 58 parantaminen o Näiden tieosuuksien ylläpito nähdään välttämättömänä Haapamäki-Pori rataosuuden kunnostaminen o o Rataosuuden Haapamäki Pori avaamisesta on selvitys tekeillä Rataosuus antaisi mahdollisuuden raideliikenteelle Porin satamasta aina Venäjän rajalle asti Valtatien 18 oikaisu välillä Multia-Ähtäri Keski-Suomen ELY-keskus: - Tieverkoston osalta päätoimenpiteet ovat tällä hetkellä ylläpito ja päivittäinen kunnossapidon turvaaminen. Väylät riittävät tämän hetkisen liikennevolyymien tarpeisiin. - Tieverkostojen pääväylät ylläpidetään. - 4-tien parantaminen on maakunnan osalta ykköshanke. - Valtateiden 23 ja 58 osalta liikennekäytävä ja joukkoliikennemahdollisuudet pyritään turvaamaan. - Raskaan liikenteen painonnousu on tieverkoston suurin haaste tällä hetkellä. - NECL II hankkeesta todettiin, että sen toteutuminen lähivuosina ei näytä todennäköiseltä.

3 - Kuntien rahoitushankkeiden turvaaminen Toteutuksessa parhaillaan Haapamäen koulun peruskorjaus Suunnittelun alla Keuruun koulukeskuksen peruskorjaus (toteutus vuosina ), Taitojen talo ja Keva -talo Pohjoisjärven yleiskaava Keuruulla ja Kyöpelin alueen asemakaava Multialla - Pirkanmaan ELY-keskus päättää myös Keski-Suomen osalta koulukeskusinvestoinneista. Keuruun kaupungin tekninen johtaja toimittaa hankesuunnitelman Keuruun koulujen rakentamis- ja korjausinvestoinneista ELY-keskuksen nähtäväksi. Investointihakemukset tulee toimittaa viimeistään vuoden loppuun mennessä ELY-keskukselle. - Keuruun edustajat kertoivat, että Keva -talon rakentaminen on suunniteltu toteutettavan ARAn rahoituksella. - Keuruun sivistys- ja tekninen toimi selvittävät Jukojärven peruskouluhanketta. - Varuskunnan menetettävien työpaikkojen korvaaminen Rakennemuutosalueille tulee turvata riittävä rahoitus työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviin yritys- ja infrahankkeisiin. Keuruun seutukunnan rakennemuutosasiaa tulee pitää esillä niin kauan, kunnes korvaavat 300 työpaikkaa on saatu alueelle. Senaatti kiinteistöillä tulee olla vastuu siitä, että rakennukset siirtyvät kunnossa uudelle omistajalle. Tämä asia tulee ottaa esille myös valtion budjettineuvotteluissa varattaessa rahoituksia rakennusten kunnossapitoon ja korjaukseen myös vuoden 2014 jälkeen. Senaatti kiiinteistöillä on vastuu siitä, että rakennukset siirtyvät hyvässä kunnossa uusille vuokralaisille ja että ne myydään ainoastaan sellaisille vastuullisille kiinteistösijoittajille, joilla on edellytykset ylläpitää ja kehittää rakennuskantaa. Seutukunta on erinomainen etä työpaikka-alue. Keuruun seutukunnan edustajat totesivat: - Keuruun seutukunta on nimetty rakennemuutosalueeksi ajalle Keski-Suomen liitto on myöntänyt Keuruun seutukunnalle maakunnan kehittämisrahasta euroa Invest in Keuruu TYÖ hankkeelle rakennemuutostoimenpiteisiin. - Todettiin, että valtakunnallisessa taantumatilanteessa uusien työpaikkojen syntyminen sekä yritysinvestointien käynnistyminen on ollut hyvin haasteellista. - Keuruun seutukunnalle on alkuvuonna tullut yritysinvestointitukihakemuksia n. 1 M :n osalta, joka on eniten Keski-Suomen seutukunnista laskettuna /asukas. - Jyväskylän vientiyritysten vähentäessä työpaikkojaan, tulisi informoinnissa huomioida se, että työpaikkamenetykset koskevat myös ympäristöseutukuntia. Keski-Suomen liiton edustajat totesivat: - Vuonna 2014 yritystukilaki tulee muuttumaan ja keskikokoisten yritysten tuki päättyy. Laki astuu voimaan keväällä Tulevalla ohjelmakaudella tukimuotoja vähennetään ja byrokratiaa poistetaan, tukimuotoja on vain yksi, tuotteistetuista palveluista ollaan luopumassa ja toimialarajoitukset lievenevät. - Maakunnan kasvun kannalta on tärkeää, että yritykset pystyvät lisäämään vientiä (viennin väheneminen on johtanut Keski-Suomessa n työpaikan menetykseen) - Kuntien infrahankkeiden rahoitusten turvaaminen - Vuoden 2014 alusta lähtien Etelä- ja Länsi-Suomessa uusia infrahankkeita ei voida tukea EU-rahoituksella. - Kuntien infrahankkeiden rahoitus haetaan jatkossa ELY-keskuksen kautta.

4 - Vesistöjen puhtauden huomioiminen - Keuruun vesistöreitit halutaan pitää puhtaana, mikä pitää ottaa huomioon metsätaloutta ja turvetuotantoa suunniteltaessa. 5. Osaavan työvoiman saatavuus - Pyritään saamaan turvallisuuskoulutusta Keuruun seutukunnalle esim. varuskunta-alueelle. - Koulutusyksiköt voisivat olla mukana metsäteollisuuden jatkojalostuksen kehittämisessä. - Teknisiin yliopistoihin pitää vahvistaa yhteistyötä, että saataisiin osaamista teollisiin yrityksiin. - Osaava hanke on ollut merkittävä myös Keuruun seutukunnan näkökulmasta. - Keuruun seutukunnalla tehty hedelmällistä yhteistyötä eri koulutusorganisaatioiden kanssa. - Alueella tarvittaisiin: lääkäreitä, yhteiskuntatieteen maistereita ja lastantarhanopettajia. Jatkossakin tulee ennakoida, minkälaista työvoimaa alueella tarvitaan lisää. - Tällä hetkellä seutukunnalla on saatavissa: lukio-, lähihoitaja ja merkonomikoulutusta peruskoulun jälkeisenä koulutuksena. - Alueella selvitetään lukiokoulutuksessa olevien nuorten tulevaisuuden suunnitelmat koulutuksen osalta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää pohjatietona erilaisissa suunnitelmissa. Tällä hetkellä lukiosta valmistuneiden sijoittumisen seuraamiseen ei ole vastaavaa työvälinettä kuin peruskoulun päättäneiden pudokkaiden bongaamiseen. Ongelma on siis valtakunnallinen, eikä siihen voida täälläkään löytää yksiselitteistä ratkaisua. Asia kuitenkin otetaan työn alle. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun osalta 2015 alkaen uusilla ylioppilailla on kiintiö. Jopa valtakunnallisesti voisi olla kiinnostusta, kun alueella seurataan, mihin koulutuksiin alueen ylioppilaat hakeutuvat. - Opiskelijoille tulee viestiä jatkossakin yrittäjyyden merkitystä. - Koulutuspaikkamäärät vähenevät Keski-Suomessa vuoteen 2016 mennessä n. 400 kpl. - Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä vähennys merkitsee n. 220 paikkaa vuoteen 2016 mennessä. Nyt käynnistetään suunnittelu, miten vähenevät koulutuspaikat kohdennetaan. - Keuruun osalta koulutuspaikkoja on lisätty. - Kuntakokeilun osalta on tehty tiivistä yhteistyötä Keuruun seutukunnan ja Jyväskylän kanssa osaamisen vahvistamiseksi. TE-toimisto, ELY-keskus, kuntakokeilualueet ja koulutusyksiköt etsivät pysyviin vaikutuksiin tähtääviä mahdollisuuksia. Tukityöllistämiseen liitettään osaamisen kehittäminen. - Aikuisopisto tiedusteli, voisivatko Keuruun ja Multian kunnat maksaa kuljetusavustusta niille nuorille, jotka kulkevat opiskelemassa Jyväskylässä siinä tapauksessa, että koulutusta ei voida suunnata Keuruun seutukunnalle. - Varuskunta-asiassa voitaisiin yhteistyötä tehdä Jyväskylän yliopiston kanssa. - Alueilla pitäisi miettiä sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelun tukemiseksi työkaluja, koska nyt matka Jyväskylästä on liian pitkä. - Seutukunnan nuoret pitäisi saada huomaamaan, että alueen oma koulutustarjonta on hyvätasoista, eikä opiskelemaan ole välttämätöntä lähteä oman alueen ulkopuolelle. - Ensi syksystä oppilaaksi ottamisen kriteerit muuttuvat ja pääpaino on niillä, jotka ovat vastikään peruskoulunsa päättäneitä; jäljelle jääviä paikkoja voidaan kohdentaa ylioppilaille ja aikuisopiskelijoille.

5 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja tiivisti Keuruun seutukunnan viestinä olevan, että Keuruun seutukunnalla halutaan kehittää aluetta ja panostaa kehittämiseen. Puheenjohtaja päätti tilaisuuden klo Muistion vakuudeksi Ritva Pohjoisvirta sihteeri LIITTEET: - osallistujalista liite 1 - kokouksen ohjelma liite 2 - Keurusseudun tulevaisuus osana maakunnan kehittämistä liite 3 - Keuruun koulukeskus / osaamiskeskus / Taitojen talo liite 4 - Multian suurimmat yritykset liite 5