Huittisten yhdistysohjelma

Transkriptio

1

2 2

3 Huittisten yhdistysohjelma Sisällysluettelo 1 Johdanto Satakunnan järjestöstrategia Huittinen toimintaympäristönä Yhdistysohjelman laadinta Huittisten yhdistysten nykytila Yhdistysten näkemät uhkakuvat kaupungin tulevaisuudessa Toimenpide-ehdotukset Ohjelman toteuttaminen ja sen seuranta...15 Ohjelman teon eri vaiheisiin osallistuneet tahot

4 1 Johdanto Tämä on Huittisten yhdistysohjelma Yhdessä parempi Huittinen. Yhdistysohjelman tarkoituksena on tarkastella huittislaisen yhdistyskentän nykytilaa ja toimintatapoja. Toisaalta ohjelman tarkoituksena on myös määritellä yhteisesti asetetut tavoitteet ja toimenpiteet julkisen sektorin (kunta ja seurakunta) sekä kolmannen sektorin (yhdistykset ja järjestöt) yhteistyön kehittämiselle. Kuntakenttä on muuttumassa vauhdilla mm. maakunta- ja sote-uudistusten vuoksi. Kunnille jäävät tehtävät ovat entistä enemmän elinvoimaan ja sen ylläpitämiseen liittyviä. Kuvassa 1 nähdään Kuntaliiton hahmotelmia tulevaisuuden kunnan roolista. Huomattavaa on, että kunnan elinvoiman edistäminen sekä paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen ovat erittäin merkittävässä asemassa perinteisten osaamisen ja kulttuurin sekä elinympäristön kehittämisen rinnalla. Kuva 1. Kunnan tehtävät tulevaisuudessa. Lähde: Kuntaliitto.fi -verkkosivut ( ) Kolmannen sektorin tekemälle hyvinvointityölle ja palvelutuotannolle luodaan paljon odotuksia, joihin yhdistykset ja järjestöt eivät kaikilta osin pysty vastaamaan. Yhdistykset joutuvat jatkossa miettimään omia tarkoituksiaan ja toimintojaan sekä uudistumaan ennakkoluulottomasti. 4

5 Kaikkia osapuolia hyödyttävä kumppanuus on noussut keskeiseksi teemaksi puhuttaessa tulevaisuuden kunnista. Kuntayhteisön toimijoiden kumppanuus on kuvan 1 tapaan melkoinen palapeli, jonka kokoamisessa kunnalla on keskeinen rooli. Kuva 2. Kumppanuuden palapeli. Lähde: Maaseutupolitiikka.fi -verkkosivut ( ) Toisen ulottuvuuden yhdistyskentälle tuo uusi kuntalaki, joka edellyttää kuntia ottamaan huomioon osallisuuden. Myös Huittisissa kuntalaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia haluttiin sisällyttää yhdistysohjelmaan. Ohjelma pystyy tarjoamaan näkökulmia ja ratkaisuja nykyisen osallisuuden lisäämiseen ja kehittämiseen. Yhdistystoimintaan ja vapaaseen kansalaistoimintaan hakeudutaan yhä enemmän toiminnan takia. Toiminnasta halutaan saada itselle jotakin tai antaa itsestä muille. Tulevaisuudessa paikalliset asiat nähdään tärkeinä ja niihin halutaan vaikuttaa sekä yhdistysten että erilaisten vapaiden ryhmien kautta. Yhdistyksiin kuuluminen seurailee työelämän trendejä; työura koostuu pienistä eripituisista palasista. Ihmiset hakeutuvat toimimaan sinne, missä kiinnostavaa ja mielekästä toimintaa on. Pitkäaikainen toimintaan sitoutuminen vähenee ja projektiluontoinen osallistuminen taas lisääntyy. Toiminnan kiinnostavuuteen vaikuttaa vapaaehtoisen elämäntilanne ja vapaa-ajan määrä. Yhdistysten kannalta on tärkeää miettiä, miten ihmisiä tavoitetaan ja miten heitä saadaan osallistumaan toimintaan. (Järjestöjen tulevaisuus 2022, Tarja Muukkonen ja Sini Salmenjoki) 5

6 2 Satakunnan järjestöstrategia 2035 Satakunnassa on vuonna 2015 julkaistu maakunnan yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoiden pitkän tähtäimen suunnitelma, Satakunnan järjestöstrategia Järjestöstrategia sisältää koonnin satakuntalaisesta yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnasta ja kuvauksen toimintaympäristöstä. Keskeisenä osana strategiaa ovat yhteiset toimintaa ohjaavat arvot sekä visio ja toimintalinjat, joiden pohjalta muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastataan. Satakuntalaisen yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan yhteinen arvopohja voidaan yhdellä lauseella ilmaista seuraavasti: Toimimme yhdessä rohkeasti ja luotettavasti ihmislähtöisyyteen vaikuttaen. Yhteisiä arvoja ovat siis yhdessä, rohkeasti, luotettavasti, ihmislähtöisyys sekä vaikuttaen. Jokainen arvo on strategiassa vielä avattu muutamaan alakohtaan. Järjestöstrategiaan kirjattu visio on seuraavan lainen: Tavoittelemme elinvoimaista, yhtenäistä ja tunnustettua yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaa verkostoituneessa Satakunnassa. Tulevaisuutta rakennetaan neljän toimintalinjan avulla: 1) yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset ja vahvuus, 2) yhdistysten keskinäinen yhteistyö ja yhteistoiminta, 3) yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan tunnettuus ja arvostus sekä 4) yhdistysten yhteistyö ja yhteistoiminta muiden toimijoiden kanssa. Jokaisessa toimintalinjassa on vielä nostettu esiin kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta. 6

7 3 Huittinen toimintaympäristönä Huittinen on noin asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Huittisten kaupunkiin on liittynyt Vampulan kunta vuoden 2009 alusta. Liikenteellisesti Huittinen sijaitsee Turun, Tampereen ja Porin kaupunkien muodostaman kolmion keskellä. Maaseudun kehittämisen näkökulmasta Huittinen kuuluu Leader Joutsenten Reitti ry:n alueeseen. Huittinen on vilkas kaupunki, jonka keskustaajama on talousalueensa ja työssäkäyntialueensa kaupallinen ja liikenteellinen keskus lukuisten erikoisliikkeitten ja markettien ansiosta. Huittisten työllistävin toimiala on elintarvikkeiden jatkojalostus ja maatalous on pitkälle erikoistunutta. Lisäksi kaupungissa toimii merkittäviä metalli- ja rakennusalan yrityksiä sekä lukuisa joukko muita pienteollisuusyrityksiä. Kaupunki tunnetaan myös vilkkaana henkilö- ja tavaraliikenteen sekä autokaupan keskuksena. Opiskelukaupunki tarjoaa myös poikkeuksellisen laajat koulutusmahdollisuudet. Koulutus onkin eräs merkittävimmistä painopistealueista kaupungin kehittämisessä. Keskustaajaman lisäksi Huittisissa on merkittäviä ja aktiivisia kyliä. Suurin yksittäinen kylä on Vampulan entinen kuntakeskus Sallila. Muita kyliä ovat mm. Huhtamo, Karhiniemi, Kukonharja, Lauha, Palojoki, Rekikoski, Sampu, Suontausta, Suttila ja Vakkila. 7

8 4 Yhdistysohjelman laadinta Yhdistysohjelma on Varsinais-Suomen Kylät ry:n kehittämä työkalu, jolla voidaan arvioida yhdistysten ja järjestöjen merkitystä ja roolia kunnassa sekä kehittää tämän ns. kolmannen sektorin yhteistyötä niin kunnan kuin seurakunnankin kanssa. SataKylät ry toteuttaa yhdessä Varsinais-Suomen Kylät ry:n kanssa Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä -hanketta, jonka suunnitelman mukaisesti Varsinais-Suomessa hyväksi todettua työkalua aletaan hyödyntää myös Satakunnassa. Hankkeen puitteissa tarjottiin Satakunnan kunnille alkuvuodesta 2016 mahdollisuutta toteuttaa kuntakohtainen yhdistysohjelma. Huittisten kaupunki tarttui tarjoukseen keväällä 2016 ja alkukesästä 2016 kyläasiamies, hankkeen työntekijä Hanna Ruohola esitteli hanketta ja yhdistysohjelman tavoitteita ja etenemistä kaupungin johtoryhmälle. Kesän ollessa hankalaa aikaa yhdistystoimijoiden tavoittamisen kannalta, päätettiin itse ohjelman käynnistäminen siirtää syksylle. Ensimmäinen ohjelman esittelytilaisuus pidettiin Huittisten kaupungintalolla Paikalla oli kaupungin edustajia sekä runsaasti yhdistysten edustajia. Tilaisuudessa esiteltiin yhdistysohjelma, sen tarkoitus ja toteuttamissuunnitelma sekä keskusteltiin mm. tulevasta yhdistyskyselystä ja sen sisällöstä. Kysely sekä yhdistyksille että luottamushenkilöille ja keskeisille viranhaltijoille toteutettiin loka marraskuun vaihteessa niin, että kyselyyn viimeinen vastauspäivä oli Kyselyaikaa jatkettiin useampaan otteeseen, sillä vastaushalukkuutta ilmeni lukuisissa tilanteissa kyselyn sulkemisen jälkeenkin. 8

9 Kysely lähetettiin paperisena kaikkiaan 129 yhdistykselle ja sama kysely sähköisenä sähköpostitse 132 yhdistykselle, yhteensä 153 eri yhdistykselle. Vastauksia saatiin yli puolelta yhdistyksistä (83 yhdistystä, 54%). Vastaava kysely lähetettiin myös kunnan luottamushenkilöille sekä keskeisille virkamiehille, yhteensä yli sadalle henkilölle, jotka toimivat kaupunginvaltuustossa, -hallituksessa sekä erilaisissa lautakunnissa. Vastauksia tähän kyselyyn saatiin harmillisen vähän, vain 12 kappaletta. Huittislaisia yhdistyksiä kutsuttiin alkuvuodesta 2017 keskustelemaan ohjelman toimenpiteistä. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Suomen Punaisen Ristin Satakunnan piirin Pärjätään yhdessä -hankeen kanssa ja paikalla oli 23 henkilöä 18 eri yhdistyksestä. Tilaisuudessa ideoitiin toimenpiteitä yhdistysohjelmaan sekä keskusteltiin ehdotuksista. Yhteistyö nousi vahvasti esille sekä kyselyssä että alkuvuoden tapaamisessa, joten yhteistyöverkoston perustamiseksi kutsuttiin seuraava tapaaminen koolle maaliskuulle ja tätä seuraava huhtikuulle. Yhteistyötä ja vuoropuhelua kaupungin ja yhdistysten kesken on rakennettu koko prosessin ajan ja työ jatkuu edelleen. Kaupungin johtoryhmän kanssa ohjelmasta on käyty keskusteluja ja sähköpostikommentointia pitkin ohjelman tekoa. Yhdistyksiltä pyydettiin kommentteja valmiiseen ohjelmaan toukokuun lopulla yksinkertaisella nettilomakkeella. Kommenttien perusteella ohjelma hiottiin lopulliseen asuunsa. 9

10 5 Huittisten yhdistysten nykytila Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan Huittisissa oli yhteensä 317 yhdistystä. Yhdistyslain muutos helpotti yhdistysrekisterin pitämistä mahdollisuudella poistaa rekisteristä kaikki ne yhdistykset, joista ei ole tullut ilmoitusta yhdistysrekisteriin vuoden 1995 jälkeen. Maaliskuussa 2017 Huittisissa oli yhdistysrekisterin mukaan enää 226 yhdistystä. Tässä luvussa esitetty huittislaisten yhdistysten nykytila perustuu täysin loppuvuonna 2016 tehtyyn yhdistyskyselyyn. Kulttuuritoimintaa harjoittavia yhdistyksiä oli selvästi eniten, liikunta- ja urheilutoimintaa harjoitettiin seuraavaksi eniten ja kolmanneksi eniten kylä-, asukas- tai kotiseututoimintaa. Yhdistykset saivat valita alakseen useamman. Kuva 3. Huittislaisten yhdistysten toimialat Yhdistykset tuottavat ennen muuta vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyviä hyvinvointipalveluja huittislaisille. Erikoista kuitenkin on, että lähes kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo yhdistyksensä toimivan ensisijaisesti vain omaa jäsenistöään varten. Kyselyyn vastanneista yhdistyksistä yli puolet toimii koko Huittisten alueella, muut toimivat paikallisesti eri kylillä/alueilla. Huittisissa on myös monen kunnan alueella toimivia yhdistyksiä. Toiminnan luonnetta määrittelee useasti käytettävissä olevat resurssit, kuten toimitilat. Huittisissa tilanne koettiin melko hyväksi, sillä usealla yhdistyksellä oli käytössään oma, vuokrattu tai kaupungin, seurakunnan tai muun käyttöön antama tila. Vain seitsemän yhdistystä ilmoitti suoraviivaisesti, ettei tarvittavia tiloja ole, kun taas muiden yhdistysten tilojen käytöstä oli kiinnostunut 10 yhdistystä. 10

11 Paikallislehti on Huittisissa erittäin tärkeä viestintäkanava, sillä ¾ yhdistyksistä kertoi tiedottavansa toiminnastaan muussa lehdessä. Yhdistysilloissa kerrottiin, että Lauttakylä -lehden yhdistyspalsta on yhdistyksille ilmainen ja sitä myös käytetään ja seurataan ahkerasti. Noin puolet vastaajista tiedotti toiminnastaan jäsenkirjeellä tai tiedotteella sekä sähköpostilla. Vain alle puolella (36 yhdistystä) oli omat kotisivut. Yhteisissä keskusteluissa ja tapaamisissa tiedottaminen nousi esiin tärkeänä asiana. Päällekkäisiä tilaisuuksia on liikaa ja siksi olisi hyvä tietää, mitä muut yhdistykset suunnittelevat ja tekevät. Kunta taas toivoo tehokasta tilaisuuksien markkinointia niin, että monipuoliset vapaa-ajan palvelut löydettäisiin laajasti. Kuva 4. Huittislaisten yhdistysten toimitilat ja toiveet tiloista Yhdistyskyselyyn vastanneista 69 prosenttia kokee, että yhdistystoimijoiden ääni kuuluu hyvin tai melko hyvin kunnan päätöksenteossa ja kehittämistoiminnassa. Yhdistykset ovat käyttäneet monenlaisia keinoja pyrkiessään vaikuttamaan päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun. Tärkeimpänä tapana on edelleen asian ajaminen luottamushenkilön kautta. Vastaajista noin kolmannes on ajanut asioita yhdessä toisten yhdistysten kanssa. Muuta vaikuttamistapaa on niin ikään käyttänyt lähes kolmannes yhdistyksistä. Erittelyä siitä mikä tämä muu tapa on, ei kyselyssä selvinnyt. Internetin ja sosiaalisen median käyttö vaikuttamisen välineenä taas on vielä hyvin vähäistä. Luottamushenkilöille tehdyssä kyselyssä toivottiin yhdistysten ja päättäjien välisen keskustelun lisäämistä yhteisten tapaamisten avulla. Huittisten kaupungilla on jo hyvänä mallina liikunta- ja kulttuuripuolen yhdistysten tapaamiset joitain 11

12 kertoja vuodessa. Nämä tapaamiset ovat kuitenkin lähinnä virkamiesten ja yhdistysten välisiä, joten luottamushenkilöiden mukaan ottaminen varmasti lisäisi tiedonkulkua, lisäisi vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistaisi yhdistysten edustajia päätöksentekoon. Kaiken kaikkiaan asiat koettiin olevan Huittisissa melkoisen hyvällä tolalla, sillä merkittäviä parannusehdotuksia nykyisiin käytäntöihin ei tullut. 6 Yhdistysten näkemät uhkakuvat kaupungin tulevaisuudessa Yhdistyskyselyssä kysyttiin myös millaisia huolen aiheita tai uhkia yhdistykset näkevät kaupungin/kylän hyvinvoinnille ja turvallisuudelle tulevaisuudessa. Vastaukset olivat melko yleisiä, eivät vain Huittisia koskevia uhkakuvia. Uhkakuviksi lueteltiin muun muassa seuraavia asioita: väestön väheneminen ja ikääntyminen, palveluiden loittoneminen, turvattomuuden tunteen lisääntyminen, syrjäytyminen ja eriarvoistuminen, perinteiden unohtaminen, talkooinnon laantuminen, harrastamisen kustannusten kohoaminen sekä elinvoiman hiipuminen. Uhkana pidettiin myös pitkiä sähkökatkoja, paikallisteiden huonoa kuntoa sekä petoeläimiä. Kaupungin näkökulmasta kylillä asuvien, erityisesti vanhusten ja lapsiperheiden tavoittaminen on äkillisessä kriisitilanteessa, kuten pitkän sähkökatkon aikana, tärkeää. Paikallistuntemusta muun muassa kotihoidon tueksi kaivataan ja olemassa olevan yhteyshenkilöluettelon päivittämisen ja ylläpidon tärkeys korostuu. 12

13 7 Toimenpide-ehdotukset Kyselyssä nousi hyvin esille yhdistysten jo tekemä yhteistyö. Reilu ¾ yhdistyksistä teki jonkinlaista yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa. Yhteistyömuotoja olivat mm. yhteiset tapahtumat, retket ja koulutukset. Vaikka yhteistyötä selvästi jo tehdään, organisoitua ja useamman yhdistyksen kesken tehtävää yhteistyötä kaivattiin edelleen noin puolessa vastauksista. Vastauksista nousi esiin seuraavia toiveita: oppien jakaminen yhdistystoimijoiden kanssa, yhteiset koulutukset, bussikierrokset kylille, verkostoitumistilaisuudet/ yhteistyöverkosto/puheenjohtajien tapaamiset, yhteinen tiedotuskanava/yhteinen tapahtumakalenteri, ystävä-/ tukihenkilötoiminta, vierailut ja tutustumiset sekä kerhotoiminta. Seuraavaksi luetellut toimenpide-ehdotukset ovat valikoituneet mukaan ohjelmaan yhdistyskyselyn ja yhdistysten yhteisten tapaamisten pohjalta. Toimenpide-ehdotuksista on keskusteltu eri yhteyksissä sekä yhdistysten että kaupungin johtoryhmän kanssa. YHTEISTYÖ YHDISTYSTEN KESKEN Yhteistyöverkosto Huittisten alueella toimiville yhdistyksille Yhteistyöverkosto kokoontuu 2 kertaa vuodessa. Parhaita kokoontumisaikoja ovat toiminnan aloittamisajankohdat eli alkusyksy ja alkuvuosi. Kokoontumisissa suunnitellaan vuotta niin, että tapahtumia, koulutuksia ja retkiä järjestetään resurssitehokkaasti yhteistyössä. Erilaisten tapahtumien päivämääriä sovitellaan siten, että kaikkiin tapahtumiin riittää kävijöitä. Kaupunki toimii verkoston tapaamisten kokoonkutsujana ja koordinoijana. Vertaistukiverkosto Yhteistyöverkosto toimii myös tukiverkkona yhdistysten luottamushenkilöille tarjoten vertaistukea/ vertaiskoulutusta esim. tapahtumien järjestämiseen, tiedottamiseen ja vapaaehtoisten johtamiseen. Myös yhteisten koulutusten järjestäminen on kustannustehokasta. Tiedottaminen Yhteistyöverkosto voi halutessaan ylläpitää omia kotisivuja ja/tai Facebook-sivuja, joiden yhteydessä tiedotetaan yhteisistä asioista ja ylläpidetään yhteistä tapahtumakalenteria. Tiedottaminen nivotaan yhteen kaupungin tiedottamisen kanssa (mm. kotisivut). YHTEISTYÖ KAUPUNGIN KANSSA Yhdistysten esittely virkamiehille ja luottamushenkilöille Yhdistykset esittelevät toimintaansa virkamiehille ja luottamushenkilöille. Näin lisätään tietoisuutta puolin ja toisin ja edesautetaan yhdistysten äänen parempaa kuulumista. Yhdistysten valtavat tieto- ja asiantuntijaresurssit saadaan paremmin päätöksenteon tueksi. Yhteyshenkilön nimeäminen kuntaan Kaupunki nimeää yhdistysten yhteyshenkilön, johon yhdistysten edustajat voivat tarvittaessa olla yhteydessä. Yhteyshenkilön on hyvä olla kaupungin toimintaa hyvin tunteva henkilö, jolloin hän voi ohjata kysyjän oikean henkilön puheille (esim. tieasiat, tila-asiat, koulukyytiasiat ). 13

14 Yhdistysluettelo kaupungin kotisivuilla Yhdistykset sitoutuvat päivittämään tietonsa kaupungin kotisivuilta löytyvään yhdistysluetteloon ja kaupunki pitää luetteloa kotisivuillaan näkyvästi (linkki nyt kaupungin etusivulla). Tiedottaminen Yhdistysten tiedotus nivotaan yhteen kaupungin tiedottamisen kanssa niin, että kuntalaisen on helppoa löytää tietoa yhdistysten tuottamista monipuolisista palveluista. Kootaan yhdistysten tarjoamista palveluista esim. harrastustarjotin kuntalaisten käyttöön. VALMIUS Kehitetään yhteistyöverkostoa häiriötilainteiden varalle Ylläpidetään ja kehitetään yhdistyksistä koottua verkostoa. Häiriötilanteissa kunta toimii koordinoijana, mutta yhdistysten tietotaito ja resurssit ovat kunnan käytettävissä. TILAT Tarkastellaan tilojen käyttömaksuja Lautakunnan tarkastelevat tilojen käyttömaksuja niin, että yleishyödylliset yhdistykset pystyvät järjestämään kaupungin tiloissa maksuttomia/ hyvin edullisia kursseja ja koulutuksia ilman taloudellista tappiota. Kalliita tiloja ovat esim. opetuskeittiöt. Yhdistysten huomioiminen tilojen suunnittelussa ja varustelussa Kaupungin tiloja suunniteltaessa, rakennettaessa, remontoidessa ja varusteltaessa kuullaan tilojen mahdollisia vapaa-ajan käyttäjiä. Näin tilat olisivat kaikkia tyydyttäviä ja pienillä parannuksilla (esteettömyys, varusteet kuten datatykki, säilytystilat tms.) tilalle saattaisi löytyä enemmän käyttäjiä. Kartoitetaan yhdistysten käytössä olevat tilat, vapaat vuorot ja vuokrahinnat Kootaan yhdistysten tiloista taulukko tms. josta erilaisia tiloja on jatkossa helpompi etsiä. VAIKUTTAMINEN Perustetaan kylien neuvottelukunta / kylien yhteinen foorumi Kylien neuvottelukunta kokoontuu muutaman kerran vuodessa, kokoontumispaikka kiertää kylillä. Vetäjänä esim. kyläasiamies (kunnan asioiden tuntemus tärkeää). Mukana on 2 3 edustajaa jokaiselta kylältä. Neuvottelukunta vie eteenpäin kyliä koskevia asioita ja hankkeita. Neuvottelukunnasta on jo tehty valtuustoaloite. Yhdistysten / asukkaiden kuuleminen heitä koskevissa asioissa Isommissa suunnitteluprosesseissa osallistetaan kuntalaisia asiakasraatien avulla. Asiakasraateja/ asiantuntijoita voidaan kutsua koolle yhdistysten välityksellä (esim. esteettömyys, asumiseen liittyvät ratkaisut, kouluasiat, liikuntapaikkojen varustelu/rakentaminen ). 14

15 Sähköinen osallistaminen Kehitellään helppoa, matalan kynnyksen sähköistä osallistumistapaa, vrt. Merikarvia -peli. ASIANTUNTIJUUS Lisätään yhdistysten ja koulujen yhteistyötä Yhdistykset tarjoavat asiantuntijuuttaan (mm. paikallinen historia, luonto, erityisryhmät ) koulujen käyttöön. Peräti 67% vastanneista yhdistyksistä oli kiinnostunut tekemään yhteistyötä Huittisten koulujen kanssa. KAUPUNGIN VETOVOIMAISUUS, ELINVOIMAISUUS JA VIIHTYISYYS Vapaa-ajan vieton ja harrastusmahdollisuuksien tarjonta Yhdistykset tarjoavat kuntalaisille kaupungin tarjontaa täydentäviä vapaa-ajan vieton ja harrastamisen mahdollisuuksia. Samalla lisätään kaupungin vetovoimaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia. Kootaan yhdistysten tarjoamista palveluista esim. harrastustarjotin kuntalaisten käyttöön. Yhteisten alueiden (rannat, kuntopolut, kaukalot ja pelikentät, koirapuistot ) kunnossapitäminen palvelusopimuksilla Yhdistykset tarjoavat resurssejaan kaupungin viihtyisyyden ylläpitämiseksi. Yhdistysten pitää saada korvausta niistä töistä, joilla kunnan palveluita korvataan/ täydennetään. Korvauksesta voidaan työ- ja yhdistyskohtaisesti sopia. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Yhdistykset työllistävät nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä erilaisin keinoin. Yhtenä hyvänä välineenä toimii Kymppiduunit -alusta. 8 Ohjelman toteuttaminen ja sen seuranta Huittisten kunnanhallitus hyväksyy yhdistysohjelman. Sen toteutumista seurataan kerran vuodessa yhdistysten yhteistyöverkoston kokoontumisissa, joiden järjestämisessä SataKylät ry sitoutuu olemaan tarvittaessa Huittisten kaupungin apuna. Yhdistykset seuraavat lisäksi oman alansa toimenpiteiden toteutumista omissa kokoontumisissaan mm. vanhus- ja vammaisneuvostossa, nuorisovaltuustossa, kulttuurija urheiluseurojen tapaamisissa jne. 15

16