KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

Transkriptio

1 Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4 / 2012 Aika klo Paikka Nupurin kappeli Läsnä Kujanpää, Antti puheenjohtaja Grönfors, Mirja vara Hörkkö, Jouni Keskitalo, Hannu Kiljunen, Hanna Kotro, Kimmo Lahtinen, Pia Lyytikäinen, Elvi vara Matikka, Marjo Nieminen, Jarmo Ristimäki, Anu Rytkönen, Helena Tunkelo, Lauri Virtanen, Maija Vähäsarja, Juha Pohjolan-Pirhonen, Antti kappalainen (paikalla :ien ajan) Sume, Sari sihteeri Poissa Liimatainen, Jouni Myllärniemi, Joona Nokelainen, Marja-Liisa Sorvari, Heikki KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi, että kokous oli kutsuttu koolle ja että läsnä oli 12 vakinaista tä ja 2 varatä. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2 2 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Jäsenille oli lähetetty esityslista nro 4 / 2012 liitteineen. Hyväksyttiin kokouksen työjärjestys vaihtaen Keskustelua Suvelan kappelin luonnospiirustuksista ja Laaksolahden kappelin tarveselvitys asioiden käsittelyjärjestystä. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Marjo Matikka ja Jarmo Nieminen. 34 ILMOITUSASIAT ESITTELYN LIITE 1. Seurakuntamme on saanut eräältä eltään lahjoituksena n. 10 vuotta sitten lomaosakeviikon, joka on tarkoitettu työntekijöiden virkistyskäyttöön. Yhtiö on nyt muuttamassa toimintaansa ja ostamassa tai pakkolunastamassa jäljellä olevat viikot. Seurakuntaneuvosto piti asiasta sähköpostikokouksen, jossa neuvostolta pyydettiin kirkkoherralle valtuuksia osakkeen myyntiin esitetyllä tavalla. Määräaikaan mennessä vastasi puoltavasti 14 seurakuntaneuvoston tä. Täten seurakuntaneuvosto on päättänyt myydä viikko-osakkeen. Tämän mukaisesti on toimittu Kauklahden alueneuvoston muistio 2/2012 tiedoksi (liite). 5. Suvelan alueneuvoston muistio 2/2012 tiedoksi (liite). 6. Viherlaaksolahden alueneuvoston muistiot 2 ja 3/2012 tiedoksi (liite). 7. Toimintasuunnitelmaan sisällytetty seurakuntamatka Portugaliin ja Espanjaan Pyrenneitten pyhiinvaelluspaikoille ei toteudu vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi. 8. Talouden toteutumavertailu huhtikuulta tiedoksi (liite) Kauklahden alueneuvoston muistio Suvelan alueneuvoston muistio Viherlaaksolahden alueneuvoston muistiot 1.3. ja Toteutumavertailu 4/2012 Seurakuntaneuvosto päättää merkitä ilmoitusasiat tiedoksi.

3 LAAKSOLAHDEN KAPPELIN TARVESELVITYS Asia oli esillä seurakuntaneuvoston kokouksessa , jolloin asia esiteltiin seuraavasti. Seurakuntaneuvosto asetti työryhmän valmistelemaan Laaksolahden ns. vanhan kappelin peruskorjauksen tarveselvitystä sen jälkeen, kun kiinteistöpalvelujen tuottama kiinteistön nykykuntoa arvioiva hankeselvitys oli käsitelty yhteisessä kirkkoneuvostossa. Hankeselvitysryhmä on toiminut aktiivisesti ja tiiviisti Lauri Tunkelon johdolla. Tarveselvityksen vielä täydentyvä luonnos on tässä vaiheessa seurakuntaneuvostossa sen vuoksi, että ryhmä toivoo seurakuntaneuvoston ottavan jo tässä vaiheessa alustavasti kantaa ensimmäisessä luvussa esitettyihin perusvaihtoehtoihin. Peruskorjaamisen lisäksi vaihtoehtoina ovat peruskorjaus- ja täydennysrakentaminen, lisärakentaminen, kappelirakennuksen uudelleen rakentaminen sekä vielä toimitilan ja alueen muiden toimitilojen korvaaminen kokonaan uudella ratkaisulla. Kysymys on laajakantoinen linjauskysymys, joka kuuluu seurakuntaneuvoston strategisen päätännän vastuulle. Lopullinen tarveselvitys käsitellään seurakuntaneuvostossa 8.5. ja yhteisessä kirkkovaltuustossa todennäköisesti Viherlaaksolahden kappalainen Antti Pohjolan-Pirhonen on paikalla asian esittelyn ajan. Seurakuntaneuvosto käy lähetekeskustelun Laaksolahden kappelin tarveselvityksestä ja määrittää, minkä perusvaihtoehdon mukaisesti selvitystä tulisi painottaa. Seurakuntaneuvosto kävi lähetekeskustelun ja päätti, että jatkovalmistelut tehdään neljännen vaihtoehdon pohjalta. Tarveselvitysryhmä on jatkanut työtään seurakuntaneuvoston periaatelinjauksen pohjalta ja jättänyt tarveselvitysesityksensä seurakuntaneuvoston käsittelyä varten. Ryhmän puheenjohtaja Lauri Tunkelo ja alueen kappalainen Antti Pohjolan- Pirhonen ovat paikalla esittelemässä tarveselvitystä.

4 ESITTELYN LIITE 4 Laaksolahden kappelin tarveselvitys Seurakuntaneuvosto päättää hyväksyä tarveselvityksen ja lähettää sen yhteiselle kirkkoneuvostolle toiveella, että Laaksolahden kappeliin liittyvät toimenpiteet toteutettaisiin pikaisesti tarveselvityksessä esitetyllä tavalla. Seurakuntaneuvosto päätti a) hyväksyä tarveselvityksen ja kiittää tarveselvitysryhmää hyvin tehdystä työstä b) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että Laaksolahden (vanha) kappeli puretaan ja rakennetaan korvaavat toimitilat tarveselvityksen tilaohjelman mukaisesti. Tiedoksi: yhteinen kirkkoneuvosto 37 KESKUSTELUA SUVELAN KAPPELIN LUONNOSPIIRUSTUKSISTA ESITTELYN LIITE Suvelan kappelin luonnospiirustuksia on valmisteltu helmikuun lopulta alkaen työryhmässä, jota vetää ISS Proko OY. Hankkeen pääsuunnittelija on Anssi Lassila. Suunnitteluryhmässä on ollut seurakuntayhtymän kiinteistöpalvelujen, Espoon kaupungin, valittujen suunnittelijayhteisöjen, Esbo svenska församlingin ja tuomiokirkkoseurakunnan edustus. Tuomiokirkkoseurakuntaa ovat edustaneet kirkkoherra Kujanpää ja Suvelan kappalainen Oiva Hujanen. Luonnokset ja niihin liittyvät suunnitelmat valmistuvat toukokuun aikana ja seurakuntaneuvosto voi tutustua 3.5. pidettävän suunnittelukokouksen jäljiltä päivittyvään luonnokseen kokouksessa. Lopullisista luonnospiirustuksista seurakuntaneuvosto antaa lausuntonsa 5.6. ja YKV käsittelee asian Kappalainen Oiva Hujanen ja arkkitehti Teemu Hirvilammi ovat ennen kokousta esittelemässä suunnitelmia. Luonnospiirustukset jaetaan kokouksessa Seurakuntaneuvosto tutustuu ennen kokousta Suvelan kappelin luonnoksiin ja päättää varsinaisessa kokouksessa lausuntoon liittyvästä valmistelusta. Käsittely: Seurakuntaneuvosto tutustui ennen kokousta Suvelan kappelin luonnoksiin.

5 5 Seurakuntaneuvosto päätti perustaa työryhmän valmistelemaan luonnospiirustuksista lausuntoesityksen seuraavaan kokoukseen. Työryhmän iksi valittiin Jarmo Nieminen, Marjo Matikka ja Anu Ristimäki. 38 UUSI NIMIKKOSOPIMUS EV.-LUT. LÄHETYSYHDISTYS KYLVÄJÄN KANSSA Evankelisluterilainen lähetysyhdistys Kylväjä on tarjonnut seurakunnallemme uutta nimikkolähettisopimusta, jonka kohteena olisi ähettiperhe Marija ja Niko Ijäs. Marija ja Niko käyvät tällä hetkellä Kylväjän lähetyskurssia ja heidät siunataan lähetystyöhön Kylväjän lähetysjuhlilla Imatralla. Heidän tarkoituksenaan on lähteä ensi vuoden alussa Mongoliaan Ulaanbaateriin. Heidän työssään uudenlainen painotus on ns. urheilulähetystyö, jossa erityisesti nuoria on tarkoitus tavoittaa kirkon piiriin eri urheilumuotojen välityksellä. Hanke on pilottiluontoinen ja liittyy Niko Ijäksen ammatilliseen taustaan. Marija tulisi toimimaan seurakunnan diakoniatyössä. Niko ja Marija Ijäs ovat seurakuntamme iä. Niko on 24-vuotias liikunnanohjaaja ja kasvanut Taiwanilla, jossa hänen vanhempansa ovat edelleen lähetystyössä. Niko on ehtinyt olla jo lähetystyössä SLS:n kautta Englannissa, Thaimaassa ja Taiwanilla. Marija on 26-vuotias diakoni. Hän on syntynyt Siperiassa pienessä Neryngrin kaupungissa ja muuttanut Suomeen 10-vuotiaana perheensä kanssa. Mikäli seurakuntaneuvosto hyväksyy tämän uuden nimikkosopimuksen, Nikosta ja Marijasta tulisi erityisesti seurakuntamme nuorisotyön nimikkolähettejä. Sopimuksella voisimme vahvistaa seurakuntaamme nuorisotyön missionaarisuutta ja pyrkiä saamaan omasta joukostamme lähetystyöhön uusia lähtijöitä ja lähettäjiä. Nuorisotyön tiimi voi sitoutua lähetyskasvatukseen ja lähetyskannatukseen, mikäli Ijästen nimikkosopimus toteutuu. Nimikkosopimus ei ole luonteeltaan juridinen asiakirja, vaan periaatteellinen ilmaus keskittää lähetyskasvatusta, varainkeruuta ja muuta toimintaa sopimuksessa kerrotulla tavalla. Sopimukseen kirjattavat tavoitesummat voidaan kattaa sekä seurakunnan talousarviovaroista että vapaaehtoisen varainkeruun kautta. Entuudestaan seurakunnallamme on 11 nimikkosopimusta. Sopimus voidaan tehdä eurolle, joka vastaa tähänastisia vastaavia sopimuksia. Lähetysyhdistys Kylväjä kohdentaa itse sopimuksen suuruisen summan maksamastamme vuosittaisesta talousarviomäärärahasta. Talousarviomäärärahan lisäksi varoja kerätään nuorisotyön vapaaehtoistoiminnalla, vuoden 2013 nuorisotyön kannatustavoite voisi olla 2000 euroa. Seurakuntamme kannatus vuonna 2010 Lähetysyhdistys Kylväjälle oli (osuutemme seurakuntien yhteisestä) talousarviomääräraha euroa, seurakuntamme vapaaehtoinen kannatus euroa ja yksityisten seurakuntalais-

6 ten vapaaehtoinen kannatus euroa. Entuudestaan Kylväjän kanssa on tehty yksi euron nimikkosopimus. Seurakuntaneuvosto päättää solmia nimikkolähettisopimuksen lähetysyhdistys Kylväjän kanssa alkaen esittelyssä mainittujen periaatteiden pohjalta ja valtuuttaa kirkkoherran allekirjoittamaan sopimuksen. 6 Tiedoksi: lähetyssihteeri Lähetysyhdistys Kylväjä 39 MUUTOS SUOMEN LÄHETYSSEURAN NIMIKKOSOPIMUKSEEN Suomen Lähetysseura on ilmoittanut, että seurakuntamme pitkäaikainen nimikkolähetti Mirja Saksa on jäänyt virallisesti eläkkeelle maaliskuun alussa ja sopimus hänen työnsä tukemisesta on päättynyt. Uudeksi nimikkosopimukseksi SLS tarjoaa sopimusta Olavi ja Riitta Heinon työn tukemista Malawin evankelis-luterilaisessa kirkossa. Heinot ovat lähdössä kahden vuoden mittaiselle työkaudelle syksyllä Olavia on suunniteltu kirkon työntekijäkoulutukseen ja Riittaa kirkon naistyön ohjaukseen. Heinot ovat kokeneita pappeja ja lähetystyöntekijöitä, he ovat aiemmin työskennelleet Tansaniassa 15 vuotta. Malawin kirkko on vasta n. 30 vuotta vanha kirkko, joka ei ole syntynyt minkään lähetysjärjestön toiminnan tuloksena, vaan sen perustivat Tansaniasta kotiin palanneet luterilaiset kristityt. Kirkon työ on laajentunut nopeasti ja uusia seurakuntia perustetaan jatkuvasti. Kirkko on eräs nopeimmin kasvavista Afrikan luterilaisista kirkoista, sen määrä saavuttaa lähivuosina en määrän. Heli ja Antti Kujanpää toimivat tämän kirkon työssä SLEY:n lähettäminä Sittemmin SLEY on päättänyt yhteistyönsä Malawin kirkon kanssa, mutta SLS on sen aloittanut pari vuotta sitten. Heinot ovat Kujanpäiden jälkeen ensimmäiset Malawiin lähtevät luterilaiset lähetystyöntekijät. Nimikkosopimus voidaan tehdä esim. pariskuntasopimuksena , joka vastaa voimassa olevia vastaavia sopimuksia. Suomen Lähetysseura kohdentaa itse sopimuksen suuruisen summan maksamastamme vuosittaisesta talousarviomäärärahasta. SLS:lle vuonna 2010 seurakuntamme osuudesta lähetystyön talousarviomäärärahaan osoitettiin , seurakuntamme vapaaehtoinen kannatus oli ja yksityisten seurakuntalaisten vapaaehtoinen kannatus

7 Tällä hetkellä Suomen Lähetysseuran kanssa voimassa olevat seurakuntamme nimikkosopimukset ovat yhteensä Seurakuntaneuvosto a) toteaa, että nimikkosopimus Mirja Saksan työn tukemiseksi Suomen Lähetysseuran kautta on päättynyt b) päättää hyväksyä uuden nimikkosopimuksen Suomen Lähetysseuran kanssa alkaen sopimussummana ja kohteena Riitta ja Olavi Heinon työ Malawin ev. lut. kirkossa. 7 Tiedoksi: lähetyssihteeri Suomen Lähetysseura 40 KESÄKAUDEN KOLEHDIT ESITTELYN LIITE Seurakuntaneuvosto päättää kausittain seurakunnan kirkkokolehtien kohteista lukuun ottamatta niitä kolehtikohteita, jotka kirkkohallitus tai hiippakunta on määritellyt. Kappelien kolehtikäytännöstä seurakuntaneuvosto on päättänyt erikseen. Seurakunnassamme on noudatettu käytäntöä, jossa kevätkaudella kolehteja kerätään painotetusti yhteisvastuukeräykselle ja syyskaudella lähetystyölle. Kesäkauden kolehtisuunnitelmassa painottuvat kirkkomme kasvatustyötä tukevat järjestötoimijat. Konfirmaatiokolehdit kerätään Suomen Pipliaseuran kautta seurakuntaneuvoston päättämällä tavalla Viron kirkon rippikouluraamattujen hankinnan tukemiseen. Kolehtiehdotus Seurakuntaneuvosto päättää hyväksyä kolehtisuunnitelman kesäkaudelle Tiedoksi: toimipisteet taloussihteeri

8 8 41 TIEKIRKKOTOIMINTA ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Tiekirkkotoiminnan tarkoituksena on pitää kirkkorakennukset nähtävillä ja avoimina matkailijoille ja arjen ohikulkijoille. Toiminta käynnistyi Saksan Baden-Badenissa 1970-luvulla. Sieltä toiminta levisi kaikkiin pohjoismaihin. Suomessa toiminta käynnistyi vuonna 1991 ja viime vuonna tiekirkkoja oli n Tiekirkkotiheys on erityisen korkea Oulun hiippakunnassa; etelämpänä tiekirkkoja on vähemmän. Espoon hiippakunnassa tiekirkkoja on 15, niistä kaksi Espoossa, Otaniemen kappeli ja Tapiolan kirkko. Muut pääkaupunkiseudun tiekirkot ovat Vuosaaren merimieskirkko ja Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Tiekirkkotoimintaa koordinoi Kirkkopalvelut, jonka iä ovat lähes kaikki seurakunnat. Kirkkopalvelut pitää yllä tiekirkkosivustoa ja tiekirkoksi seurakunnat voivat ilmoittaa kirkkojaan. Tiekirkkosivustoilla kirkoista on lyhyt esittely sekä maininta, onko tiettyjä palveluja tarjolla. Miniminä on, että kirkko on auki ja että kirkossa on opas. Sen lisäksi kohde-esittelyssä voidaan mainita wc:stä, esteettömyydestä, tarjoilusta, majoituksesta ja säännöllisestä hartaustai musiikkiohjelmasta, mahdollisesta vaivaisukosta ja lasimaalauksesta. Espoon tuomiokirkko on eräs Espoon kiinnostavimmista matkailukohteista ja varsin lähellä isoja liikenneväyliä. Siksi kirkkomme soveltuisi varsin hyvin tiekirkkotoimintaan. Uudet urut on uusi kiinnostuksen kohde ja Esbo svenska församling järjestää kesällä keskiviikkopäivisin pienien urkukonserttien sarjan, joka sopii hyvin tiekirkkotoimintaan. Kirkko on jo nykyisellään auki myös arkipäivisin, joten järjestämättä on vain opastus ja kahvitus. Opastukseen voitaisiin käyttää seurakuntiemme nuoria, esim. pareittain, kuukauden työsopimuksin siten että opas olisi paikalla klo 11-17, mikä on tiekirkkojen yleisin opastusaika. Kirkon aukiolo jatkuu tuomiokirkossa jo nykyisellään klo 18 asti. Kahvitarjoilu voitaisiin järjestää yleensä toimituskappelin tiloissa. Koko kesältä henkilöstökustannukset jäisivät n. 2,5 kuukauden tiekirkkotoiminnasta alle euroon. Nuoret oppaat voisivat saada tehtäväänsä tukea tuomiokirkon vahtimestareilta. Tiekirkkotoiminnasta neuvotellaan Esbo svenka församlingin ja tuomiokirkkoseurakunnan kesken 3.5. Tiekirkkotoiminnan aloittaminen edellyttää, että molemmat kirkon isäntäseurakunnat ovat hankkeelle suopeita. Seurakuntaneuvosto päättää, että Espoon tuomiokirkkoa voidaan käyttää kokeiluluonteisesti tiekirkkotoimintaan kesällä Tämä pykälä tarkistettiin kokouksessa.

9 9 42 NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRAN AVAAMINEN Seurakuntamme esityksestä yhteinen kirkkovaltuusto on v lopulla päättänyt perustaa seurakuntaamme IX nuorisotyönohjaajan viran. Kun vuoden 2008 tilinpäätöksessä seurakunta ylitti n määrärahan, päätti seurakuntaneuvosto kirkkoherran esityksestä, ettei kyseistä virkaa toistaiseksi täytetä. Seurakuntamme hyvän talouskurin ansioista seurakuntatyön tulot ja määräraha ovat vuodesta 2009 alkaen riittäneet seurakuntatyön menojen kattamiseen. Näin oli myös viime vuonna, vaikka tilinpäätös vahvistetaan vasta kesäkuussa. Taloudelliset edellytykset nuorisotyön viran aukijulistamiseen näyttävät olevan kunnossa, vaikka seurakuntatalouteen liittyvä keskipitkän aikavälin epävarmuus on syytä ottaa huomioon. Aukijulistamista puoltaa myös se, että Espoon seurakuntien viime vuoden henkilöstökertomus osoittaa, että seurakunnassamme on yhtä nuorisotyön ohjaajan virkaa kohti enemmän seurakuntalaisia kuin muissa yhtymämme seurakunnissa, vaikka seurakuntalaistemme rakenne on meillä huomattavasti muita Espoon seurakuntia nuorekkaampi, nuorimmat vuosi-ikäluokat ovat tasolla tä. Toisaalta Espoon seurakunnat ovat yhdessä sopineet strategiassaan Kirkko Espoossa (2008), että ne ottavat suunnitelmissaan entistä paremmin huomioon sähköiset verkot uutena toimintaympäristönä. Tämän nojalla kirkkoherrat ovat sopineet mm. että tiedottajien ohella kukin seurakunta nimeää yhden työntekijän, jolle osoitetaan merkittävä työpanos työhön verkossa ja että verkkotyön edellytyksiä muutenkin kohennetaan. Tuomiokirkkoseurakunnan osalta tämä työntekijä on ollut varhaisnuorisotyön viranhaltija, mikä on vähentänyt varhaisnuorisotyön resursseja jonkin verran. Kirkkoherra näkemys on, että avaamalla nuorisotyön virka kolmeksi vuodeksi, voitaisiin verkkotyössä monella tavoin taitavalle ja osaavalle nuorisotyönohjaaja Jari-Pekka Niskaselle sopia verkkotyön mahdollistava työjärjestely. Kun Niskasen työstä nykyisellään n. 20% on osoitettu työhön sähköisissä verkoissa, järjestelyn myötä osuus voitaisiin nostaa 40%:iin. Verkkotoiminnan nopeasta vaihtelusta johtuen pitempi kuin kolmen vuoden sopiminen ei ole tarkoituksenmukaista, siksi esitetään, että järjestely ja virantäyttö olisivat voimassa tällä päätöksellä Nykyisen työjärjestelyn mukaan rippikoulua edeltävää nuorisotyötä, siis varhaisnuorisotyötä tekee neljä kahdeksasta nuorisotyönohjaajasta. Sen lisäksi viidennen ohjaajan panoksesta 20% liittyy varhaisnuorisotyöhön. Mikäli nuorisotyön virka päätettäisiin nyt avata, voitaisiin tämä 20% vastuu palauttaa nuorisotyölle ja avattavan viran koko panostus olisi varhaisnuorisotyöhön. Tällöin siis verkkotyöhön osoitettaisiin 0,4 (nyt 0,2) viran panostus, varhaisnuorisotyöhön 4,6 (nyt 4,0) viran panostus ja nuorisotyöhön 4,0 (nyt 3,8) viran panostus. Järjestely selkeyttäisi työtä ja lisäisi jonkin verran panostusta sekä

10 nuorisotyöhön rippikoulun jälkeen, mutta varsinkin sitä ennen. Tämän lisäksi seurakunnassa on edelleen kaksi erityisnuorisotyönohjaajan virkaa. Seurakuntaneuvosto päättää a) täyttää v perustetun nuorisotyön viran kolmeksi vuodeksi alkaen. b) että nuorisotyön virkojen järjestelyt voidaan toteuttaa esittelyssä mainitulla tavalla. 10 Tiedoksi: henkilöstöpalvelut 46 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TERVEISET Anu Ristimäki toi terveisiä ekorippikouluseminaarista. Puheenjohtaja päätti kokouksen. Antti Kujanpää puheenjohtaja Sari Sume sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty sekä todettu kokouksen kulun ja siellä tehtyjen päätösten mukaiseksi... / / Marjo Matikka Jarmo Nieminen