Keskusjärjestelmä. Työpaja

Transkriptio

1 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana Martikainen, Linea Oy Työpaja Keskusjärjestelmä Seppo Lampinen 1

2 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, minkälaisia edellytyksiä on muodostaa uusi monikeskuksiseen, verkottuneeseen ja vyöhykkeistyvään alue- ja yhdyskuntarakenteeseen soveltuva keskusverkkoluokitus, ja minkälaisia suunnittelutarpeita uusi keskusverkkoluokitus voisi palvella. Painopiste on valtakunnallisella tasolla, mutta tutkimuksessa käsitellään monikeskuksisuuden eri aluetasojen pohjalta myös alueellista (maakunnallista) ja kansainvälistä tasoa Keskusjärjestelmä Seppo Lampinen 2

3 Tutkimuskysymykset (tutkimushaku) Millaisia menetelmiä on käytettävissä aluerakenteen seurantaan ja hallintaan? Voidaanko monikeskuksisuuteen vaikuttaa hallinnon toimilla sekä millaisia näkökulmia ja erityistarpeita on eri hallinnonaloilla? Tutkimuksen painopiste on metodologisessa tarkastelussa, jonka tuloksena voidaan arvioida muodostettavan luokituksen soveltamiskelpoisuutta eri hallinnonaloilla. Keskusjärjestelmä Seppo Lampinen 3

4 VAT 4.2 Toimiva aluerakenne yleistavoitteet: Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Keskusjärjestelmä Seppo Lampinen 4

5 Monikeskuksisuus Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta (SY 31/2006) Aluerakennetta tulee pitkällä tähtäimellä ohjata monikeskuksiseen suuntaan ja näin luoda Suomeen vahva, yhtenäinen ja keskinäisessä työnjaossa toimiva kaupunkiverkosto, jossa eri keskukset ja alueet tukevat toinen toisiaan. Monikeskuksisuuden avulla tulee turvata kaupunkimaisten palvelujen ja toimintojen saatavuus maan eri osissa sekä mahdollistaa eri alueiden vahvuuksien ja olemassa olevien rakenteiden tehokas hyödyntäminen. Monikeskuksinen aluerakenne vahvistaa taloudellisia mittakaavaetuja kaikkialla maassa. Samalla se voi parantaa myös Helsingin seudun mahdollisuuksia kehittyä vahvana eurooppalaisena metropolina. Keskusjärjestelmä Seppo Lampinen 5

6 Erikoistuneita palveluverkkoja Korkeakoulut Sairaalat Oikeuslaitos Valtion aluehallinnon palvelut L Keskusjärjestelmä Vaasa Pori Kokkola V EP Turku Maarianhamina Kemi Seinäjoki S VS KP Hämee nlinna LP Rovaniemi Oulu KS Kajaani Kuopio Joensuu P Jyväskylä ES Savonlinna Tampere Mikkeli KH PH HUS Helsinki PP Lahti PS KYM KAI IS EK Kotka PK Lappeenranta Seppo Lampinen 6

7 Liikenteen runkoverkot Keskusjärjestelmä Seppo Lampinen Helsingin Sanomat

8 Aikataulu Tutkimussuunnitelman täsmentäminen K-verkkoluokituksen määrittelyn lähtökohdat ja taustat K-verkkoluokituksen määrittelyn metodologiset perusteet Monikeskuksisuus ja palveluverkot eri hallinnonaloilla K-verkkoluokitus muissa maissa Workshop 1 x Liikennejärjestelmä ja monikeskuksisuus Ehdotus keskusverkkoluokituksen uusimiseksi Johtopäätökset ja suositukset Workshop 2 Tutkimusraportin luonnos Tutkimusohjelman tulosseminaari Tutkimusraportin viimeistely x x x Keskusjärjestelmä Seppo Lampinen 8

9 Keskusjärjestelmä 1.0 eilen ja tänään Ilari Karppi Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Työpaja Helsinki

10 Keskusjärjestelmä 1.0 Perusta valistusajan luonnontieteiden vallankumouksessa: geometria, normaalijakauma, Vaikutukset ihmismaantieteeseen taloustietei-den myötävaikutuksella Riippuvuudet ja erilaisten toimintojen työnjako ja vuorovaikutus tilassa Modernit geometriset ja vetovoimamallit luvulta lähtien Benton MacKaye (1950)/Sir Patrick Geddes (1923): From Geography to Geotechnics: ei mitä maailma on vaan mitä sen pitäisi olla. Huippukausi Suomessa ja 1960-luvuilla Aikansa ihmismaantieteilijöiden ja seuraavan professorikunnan sukupolvikokemus

11 1960-luvun puoliväli Maa oli teoreettisesti, tieteenfilosofisesti ja teknisen varustuksensa puolesta valmis toteuttamaan jotakin suurta 1967 Suomen keskus- ja vaikutusaluejärjestelmä Väline valittujen yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden toteuttamista varten Kansanterveys, peruskoulutus: hyvinvointivaltiolliset tavoitteet Voimakkaasti kasvava talous, kannustimena ja suorituspaineiden synnyttäjänä Ruotsin esimerkki Perusteet alueellisesti mahdollisimman kattavan julkisten palvelujen jakeluverkon luomiseksi

12 Heijastumat valittuun perusratkaisuun Christallerilainen tulkinta: huolto- tai markkinaperiaatteen valikoituminen Oiva Tuomisen (1949) vaikutus Liikennetekijöiden merkitys keskusten vaikutusalueiden muodostumiselle marginaalinen Muuttui tosiasiallisesti aksioomaksi Mauri Palomäen (1963) vaikutus Enumeratiivinen menetelmä palveluvarustuksen luokittelussa Sopivasti käytettävissä kansallisen mallin laadinnan aattona tieteen viimeisenä sanana

13 Kehityskulku tiivistettynä Keskusjärjestelmä kohti 2000-lukua Keskusjärjestelmä 1.0 Keskusjärjestelmä 2.0 Valtakunnallinen keskus- ja vaikutusalue- Järjestelmä, 1967 Lama Liikelaitostaminen Aluehallintouudistus Teollistamispolitiikka Hyvinvointivaltion palvelujärjestelmän ja lääninhallinnon vahvistaminen, kuntien (palvelu-) tehtävien kasvu???

14 Järjestelmän muuntuminen murroskausien kautta Keskusjärjestelmä 1.0 Keskusjärjestelmä 2.0 Murros 1 Murros 2 Murros 3 Autoistuminen Tehostamistavoitteet Ilmastotavoitteet ??

15 Muutosvaiheet ja palvelujen saavutettavuus: liikenne Keskusjärjestelmä 1.0:n ja 2.0:n syntyvaiheet Keskusjärjestelmä 1.0 Keskusjärjestelmä 2.0 Voimakkaan henkilöautoistumisen kausi CO 2 -päästöjen vähentämisen kausi

16 Walter Christaller From exquisite corpse to corpse resuscitated Georges Nicolas KYSYMYS: Kuinka lujan tieteellisen perustan Christallerin keskus- ja vaikutusalueteoria lopulta tarjosi suomalaisen(kin) palveluverkon määrittämiselle? SAPIENS : Vol.2 / n 2 Special issue

17 Walter Christaller From exquisite corpse to corpse resuscitated Georges Nicolas VASTAUS: Ei ainakaan ongelmatonta eikä vapaata saksalaisen metafysiikan vaikutuksesta. Nicolas: matemaattisesti harhainen eimalli. SAPIENS : Vol.2 / n 2 Special issue

18 KITEYTYS Keskusjärjestelmä 1.0 on ainakin jossakin määrin kertautuneiden virheiden ja väärintulkintojen vaikutuksesta muotoutunut, jolloin se ei ilmennä erilaisten toimintojen alueellisen jäsentymisen optimaalista tasapainotilaa ensimmäisen sukupolven (uus)klassisten sijaintiteorioiden hengessä, mistä johtuen Keskusjärjestelmä 1.0 näyttäytyy ensisijaisesti poliittisen tarkoituksenmukaisuuden tavoittelun välineenä, jolloin sen ytimessä on ensisijaisesti sopimus keinoista valittujen yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden edistämiseen*. not what world is but what it ought to be (Geddes 1923, cit. MacKaye 1950)

19 Väistämätön jatkokysymys Ovatko sopimukseen johtaneet perustavaa laatua olevat tekijät edelleen voimissaan? Eletäänkö kasvavan palvelujärjestelmän ja sille puitteet tarjoavan ekspansiivisen julkisen talouden oloissa? Onko olemassa sektorirajat ylittävä yhteisymmärrys tarpeesta ylläpitää maksimaalisen laaja palvelujen jakelujärjestelmä? Tehdäänkö Suomelle merkittävissä tai kannaltamme kiinnostavissa verrokkimaissa valintoja, jotka tukevat Keskusjärjestelmä 1.0:n edellyttämää yhteiskuntasopimusta?

20 Ja kaiken tämän keskellä Keskusjärjestelmä 1.0:n peruslähtökohdista käsin on, metodologiaongelmia tai ei, tarkasteltu myös uutta/tulevaa aluerakennetta. Lähde: Olli Wuori & Kauko Mikkonen (2007) Suomen aluerakenne vuonna Vaasan yliopisto, Levon-instituutti. Palvelututkimus No 1/2007. Vaasa.

21 Keskusjärjestelmä 1.0 tänään - a Taso V: (Lähinnä) seututasoiset vaikutusalueet vuonna 2005 (katkoviiva) ja 2040 (ehjä viiva) palvelutoimipaikkojen lukumäärien perusteella. Lähde: Olli Wuori & Kauko Mikkonen (2007) Suomen aluerakenne vuonna Vaasan yliopisto, Levon-instituutti. Palvelututkimus No 1/2007. Vaasa.

22 Keskusjärjestelmä 1.0 tänään - b Taso III: Maakuntatasoiset vaikutusalueet vuonna 2005 (katkoviiva) ja 2040 (ehjä viiva) palvelutoimipaikkojen lukumäärien perusteella. Lähde: Olli Wuori & Kauko Mikkonen (2007) Suomen aluerakenne vuonna Vaasan yliopisto, Levon-instituutti. Palvelututkimus No 1/2007. Vaasa.

23 Keskusjärjestelmä 1.0 tänään - c Taso II: Valtakunnan osat. Neljän voimakkaimmaksi luokitellun seutukunnan vaikutusalueet 2005 (katkoviiva) ja 2040 (ehjä viiva) palvelutoimipaikkojen lukumäärien perusteella. Lähde: Olli Wuori & Kauko Mikkonen (2007) Suomen aluerakenne vuonna Vaasan yliopisto, Levon-instituutti. Palvelututkimus No 1/2007. Vaasa.

24 KIITOS Jatkoa seuraa hetken kuluttua

25 Kokonaishankkeen pääkysymykset: (Mitä monikeskuksisuudella tarkoitetaan ja tavoitellaan koko Suomen ja eri alueiden näkökulmasta?) (Tukeeko monikeskuksisuus alueiden toimivuutta, elinvoimaa, verkostoitumista, ekotehokkuutta hyödyt ja haitat?) 1. Millaisia menetelmiä on käytettävissä aluerakenteen seurantaan ja hallintaan? 2. Voidaanko monikeskuksisuuteen vaikuttaa hallinnon toimilla sekä millaisia näkökulmia ja erityistarpeita on eri hallinnonaloilla? Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

26 1) Millaisia vaikutuksia Keskusjärjestelmä 1.0:n ja siihen liittyvillä periaatteilla on ollut harrastettuun seutusuunnitteluun, aluehallinnointiin ja -politiikkaan? 2) Mitkä ovat ne prosessit, jotka ovat käynnistäneet edellä kuvatun muunnoksen ( keskusjärjestelmä 1.0:n muuntuminen keskusjärjestelmä 2.0:ksi )? Miten näissä prosesseissa ilmenee toisaalta tavoite kilpailukyvyn vahvistamiseen ja toisaalta alueelliseen koheesioon? 3) Mitä tapoja ja keinoja on muunnoksen eri piirteiden tunnistamiseksi ja kuvaamiseksi? 4) Miten tämä muunnos heijastuu eri hallinnonalojen tavoitteisiin? 5) Mitkä ovat poliittis-hallinnollisen järjestelmän (eri hallinnonalojen) käytettävissä olevat edellytykset muutoksen hallitsemiseksi? 6) Mihin keskusverkkoluokitusta on käytetty? Mitkä tahot käyttävät sitä suunnittelussaan? 7) Millaisin perustein ja millaiseksi hahmottuu keskusjärjestelmä 2.0:n keskusverkko? Onko olemassa perusteita ja edellytyksiä määritellä eri hallinnonalojen yhteinen keskusverkkoluokitus suunnittelun perustaksi? Onko eri hallinnonaloilla perusteita omille keskusverkkoluokituksille? 8) Jos keskusjärjestelmä 2.0:n keskusverkkoluokitus ei ole perusteltu, miten muuten monikeskuksista verkkoa voidaan kuvata suunnittelun tarpeita varten? Mitkä hallinnonalat erityisesti tarvitsevat tällaista luokitusta/kuvausta?

27 1. Millaisia menetelmiä on käytettävissä aluerakenteen seurantaan ja hallintaan? (keskusluokitusnäkökulma) Paikallinen Vyöhykemäinen Suhteellinen Suunnittelutaso Aluejako Erikoistuminen Valtakunnallinen Hallinnolliset rajat Absoluuttinen Palvelu Relaatio Poikkileikkaus Maantieteellinen Potentiaalinen Toimialanäkökulma Rakenne-verkostomaisuus Aikaulottuvuus Maantieteellinen sijainti Saavutettavuus Liikenneväylät Toiminnallinen Morfologia Ennustava Ylipaikallinen Väestöpainotettu Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

28 Paikallinen Vyöhykemäinen Suhteellinen Palvelu Relaatio Poikkileikkaus Paikkaan sidottu Potentiaalinen Suunnittelutaso Aluejako Erikoistuminen Toimialanäkökulma Rakenne-verkostomaisuus Aikaulottuvuus Maantieteellinen sijainti Saavutettavuus Liikenneväylät Valtakunnallinen Hallinnolliset rajat Absoluuttinen Toiminnallinen Morfologia Ennustava Ylipaikallinen Väestöpainotettu Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

29 2. Voidaanko monikeskuksisuuteen vaikuttaa hallinnon toimilla sekä millaisia näkökulmia ja erityistarpeita on eri hallinnonaloilla? Vastaamme kysymykseen keskusverkko/keskusjärjestelmä-näkökulmasta 2.1 Mihin keskusverkkoluokitusta on käytetty? 2.2 Mitkä ovat eri hallinnonalueiden visiot alueellisesta kehityksestä? 2.3 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset > Mihin keskusverkkoluokitusta tarvitaan tulevaisuudessa? Tarvitaanko yhtä yhteistä keskusverkkoluokitusta nyt ja tulevaisuudessa? Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

30 2.1 Mihin keskusverkkoluokitusta on käytetty? Käyttötapoja: - Aluepoliittinen perustelu - Aluepolitiikan väline - Paradigman muutos -argumentti - Menetelmällinen malli - Luokituksen jatkohyödyntäminen - Perustutkimuksen case-valinta Hallinnonalat: - Alue- ja elinkeinopolitiikka - Ympäristö Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

31 2.2 Hallinnonalojen visiot voidaanko löytää yhteisiä tarpeita, yhteinen näkökulma? YM:n julkaisu: Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta. Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva. Suomen ympäristö 31 / Suomen aluerakenteen kehittämisessä huomiota on kiinnitettävä pohjoisen Itämeren kaupunkien yhteistyöhön - Helsingin seutu toimii koko maan tärkeimpänä kv. lento- ja muiden yhteyksien logistisena keskuksena. - Kv. lentoliikenteessä sujuvat matkaketjut ja liityntäliikenneyhteydet ovat välttämättömiä. - Monikeskuksisuutta ja kaupunkiseutujen verkottumista tulee osaltaan edistää hyvin liikenneyhteyksin varustetuilla kehittämisvyöhykkeillä. - Monikeskuksisuuden edistämisen tulee pohjautua alueiden vahvuuksiin ja olemassa oleviin rakenteisiin. Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

32 - Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hallitsematon hajautuminen on pysäytettävä ja liikennemäärien kasvu saatava taittumaan. - Palvelujen ja muiden toimintojen sijoittumista tulee ohjata siten, että ne ovat eri väestöryhmien saavutettavissa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen keinoin. - Elinympäristön laatu ja yhdyskuntarakenteen toimivuus ovat yhä enemmän alueiden välisiä kilpailutekijöitä. Tämän vuoksi yhdyskuntien kehittämisessä on panostettava asumisen laatuun ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaan, palvelujen saavutettavuuteen, liikenteen sujuvuuteen sekä ympäristön terveellisyyteen ja viihtyisyyteen. - Tehokkaat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Suomen monikeskuksisen ja verkottuvan aluerakenteen kehittämisessä. - Etelä- ja Länsi-Suomen hyvien peltomaiden säilyminen maatalouden piirissä on tarpeen sekä Suomen elintarvikevarmuuden että maaseutumaisemien vaalimisen kannalta. Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

33 - Luonnon monimuotoisuuden ja luonnonarvojen rikkauden ylläpitäminen ja vahvistaminen edellyttää toimintamahdollisuuksien luomista erilaisille elinkeinoharjoittajille. - Maa- ja metsätaloudessa tulee toimia entistä tehokkaammin vesistöjen hajakuormituksen vähentämiseksi. - Liian yksipuolinen tuotantorakenne maataloudessa suurine yksiköineen on nopeasti muuttuvassa ympäristössä merkittävä riskitekijä. - Kulttuurimaisemat ja luonnonsuojelualueet toimivat maaseudun kehittämisen voimavarana ja turvaavat luonnon monimuotoisuutta. - Loma-asutuksen aluerakenteellinen merkitys kasvaa vapaa-ajan lisääntyessä ja osa-aikaisen asumisen yleistyessä. Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

34 2. 3 Kunta- ja palvelurakenneuudistus = > Resurssit pienenevät ja alueet kohtaavat erilaisia haasteita (harventuvilla alueilla palveluverkkoa tehostetaan, kasvavilla joudutaan miettimään uusien avaamista) Strategioita: - Palvelujen uudelleenmäärittely saavutettavuuden perusteella - Alueellinen yhteistyö - Palveluja siirretään yksityisille - Teknologian hyödyntäminen - Toimipisteiden keskittäminen - Toimipisteiden lopettaminen - Palveluintensiteetin harventaminen - Toimintatapojen muutokset - Palvelut halutaan tuottaa siellä, missä on muita Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

35 - Kiteytettynä muutosvoimat, jotka vaikuttavat myös luokittelun tarpeisiin: hallinnolliset muutokset, niukkenevat resurssit: kestävä kehitys, aluepolitiikka: metropolipolitiikka, reunaehdot: väestönkehitys, globalisoituminen, teknologinen kehitys - Saavutettavuuden merkitys korostunut monella eri tavalla. - Kestävä kehitys, joukkoliikenne. - Asiointi- ja tavaravirrat. - Liikenneverkko. - Absoluuttinen vai suhteellinen. - Hallinnolliset rajat vs. vyöhykemäisyys - Kysytään mitä on ja missä on; pitäisikö kysyä myös: mitä pitäisi olla? - Palvelujen tuottaminen verkossa ja palveluintensiteetti asettavat haasteita luokitukselle; myös kulutustapojen muutokset - Alueiden yhteydet usein kansainvälisiä, joihin vaikea päästä kiinni kokonaisvaltaisilla luokituksilla. - Menetelmällisyyden vahvistaminen + muut menetelmät. - Toiminnallisuus vs. palvelut - Tarvitaanko paikallis- ja valtakunnan/maakuntatason suunnitteluun erilaiset luokitukset? - Tarvitaanko ylipäätään kokonaisvaltaisia luokituksia. - Millaista lopputulosta kaivataan: muuttujalistaa, teoreettista kehikkoa, hallinnonalojen dokumenttien analyysia. Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

36 Kysymyksiämme: - Mihin keskusverkkoluokitusta/vastaavia luokituksia on käytetty? Mitkä tahot käyttävät sitä suunnittelussaan? - Mistä löytyvät hallinnonalojen visiot (tarkoituksenmukaisesti)? - Mihin keskusverkkoluokitusta tarvitaan tulevaisuudessa? Tarvitaanko (yhtä yhteistä) keskusverkkoluokitusta nyt ja tulevaisuudessa? - Mitkä tekijät voisivat olla mahdollisen uuden keskusverkkoluokituksen perusteena? Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

37 KUVIO 1. Kuntaliiton palvelujen ryhmittely lähi-, seutu- ja laajan väestöpohjan palveluihin. Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

38 Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

39 Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

40 Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

41 Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

42 Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

43 Urban zone -tutkimushankkeessa on muodostettu pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle yhdyskuntarakenteen vyöhykejako, jossa alue on jaettu jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. YKR-aineistoon perustuvat alueprofiilit kuvaavat vyöhykkeiden maankäyttöä ja ne sisältävät tietoa mm. aluetehokkuudesta, asukkaiden ja työpaikkojen määristä, asuntokuntatiheydestä, asumisväljyydestä ja autonomistuksesta. Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

44 Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

45 Lähtökohdat Menetelmät Hallinnonalojen tarpeet Huomioita

46 Liikenteellinen saavutettavuus Karkkila Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Mäntsälä Vihti Kerava Lohja Vantaa Sipoo Väestöpainotettu saavutettavuus Siuntio Kirkkonummi Kauniainen Espoo Helsinki

47 Keskusverkko 2.0 Keskusverkkoluokitus eräissä muissa maissa Työpaja Jaana Martikainen

48

49 Ruotsi Keskusverkkoajattelu vierasta kuntatason vahva itsehallinto Liikennesektori selvittänyt alueiden saavutettavuutta, taajamat keskuksina

50 Itävalta Osavaltioiden itsehallinto, suunnittelu ja kehittäminen alueen sisällä Monikeskuksisuuden sijaan hajautettu keskittäminen panostetaan useampaan keskukseen yhden suuren sijaan

51 Julkisella ja autolla Vain autolla Vain julkisella Ei autolla eikä julkisella

52

53 Alla väitteitä, jotka koskevat keskusverkkoluokituksen määrittelyn periaatteita. Rengasta sopivinta vaihtoehtoa vastaava numero: 1 = Eri mieltä.6 = Samaa mieltä, 7 = En osaa sanoa. Luokituksen tulee 1 Palvella valtakunnallista päätöksentekoa Palvella maakunnallista päätöksentekoa Palvella paikallista päätöksentekoa Perustua hallinnollisiin rajoihin Huomioida alueiden koko Olla kriteereiltään sama koko Suomessa Perustua alueelta saataviin palveluihin Perustua alueiden toiminnallisuuteen Ottaa huomioon tietotekniikan mahdollisuudet palvelujen tuottamisessa Huomioida alueiden väliset asiointi- ja tavaravirrat Huomioida alueiden tulevaisuuskuvasta kertova ennakointitieto Huomioida alueiden välinen liikenneverkkokapasiteetti Huomioida alueiden väestöpainotettu saavutettavuus Huomioida alueiden väestöpainotettu joukkoliikennesaavutettavuus Huomioida alueiden kansainväliset yhteydet