SEURASA AREN ULKOMUSEON ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEURASA AREN ULKOMUSEON ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA"

Transkriptio

1 SEURASA AREN ULKOMUSEON ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA Oppimateriaali kuvataiteen opettajien avuksi

2 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 02/16 Axel Olai Heikelin vuonna 1909 perustama Seurasaaren ulkomuseo tarjoaa laajan esinekokoelmansa kautta kattavan läpileikkauksen ja kuvauksen suomalaisesta maaseutuelämästä pääasiassa 1800-luvulla. Tarkastelemalla ulkomuseon 87 museorakennusta ja niiden esineistöä voi saada melko tarkankin kuvan siitä, millaisia ihmisiä rakennuksissa on aikoinaan asunut ja mihin rakennuksia on käytetty. Kaikki museorakennukset on siirretty Seurasaareen jostakin muualta, minkä vuoksi museorakennuksissa on nähtävissä selkeitä paikkakuntakohtaisia ja yhteiskuntaluokkien välisiä eroja. Seurasaaren ulkomuseo tarjoaa kuvataideopetukselle ainutlaatuisen miljöön esimerkiksi perinteisen hirsirakentamisen tarkasteluun. Rakennukset eivät ole toimineet ainoastaan suojina vaihtelevia luonnonoloja vastaan, vaan ne ovat myös eräänlaisia näyttämöitä, joissa erilaiset rakennustavat ja -tyylit kertovat paljon aikakauden ja elinympäristön arvoista, tavoista ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. Oppilaiden kanssa voi tutustua erilaisiin hirsirakenteisiin mutta myös siihen, miten jopa Euroopan arkkitehtuuriset muoti-ilmiöt näkyvät Seurasaaren rakennuksissa. Lisäksi saaressa voi tutustua muihin rakenteisiin kuten esimer-

3 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 03/16 kiksi oviin, portteihin, kattoihin ja ikkunoihin. Siinä missä rakennusten käyttötarkoitus ja tilaratkaisut kertovat yhteiskunnallisista, kulttuurisista ja sosiaalisista oloista, kertovat rakennusmateriaalit ja -tavat myös kauneuskäsityksistä, osaamisesta sekä taloudellisista lähtökohdista. Seurasaaren rakennuksista pääosa on talonpoikaisväestön elintiloja, mutta myös muunlaisia rakennuksia löytyy kuten kirkko. Säätyläisväestöä ulkomuseossa edustavat muun muassa pappila ja kartano. Museorakennuksia voi lähestyä lukemattomista arkkitehtonisista näkökulmista käsin. Opetusmateriaalissa painopiste on hirsirakentamisessa sekä siinä, miten elinolot ja -tavat vaikuttivat rakennusten muotoutumiseen. Lisäksi tutustutaan paikallisiin ja ajallisiin tyylipiirteisiin. Opettaja voi esitellä erilaisia rakennusmalleja esimerkiksi piirtämällä yksinkertaisia mallikuvia maahan. Näin oppilaiden on helpompaa hahmottaa, millaisista rakennuksista on puhe. Lisäksi oppilaat voivat hahmotella luonnoslehtiöihinsä museorakennuksia ja niiden yksityiskohtia kierroksen aikana. Luonnosten teemoiksi voi nostaa esimerkiksi rakennusten tarkoituksenmukaisuuden, esteettisyyden ja/tai ekologisuuden. Mikäli aikaa on riittävästi, soveltuvat ulkomuseon rakennukset myös pikaisten pakopisteharjoitusten lähtökohdiksi Seurasaaren ulkomuseo kaikkine rakennuksineen ilmentää suomalaisen maaseudun identiteettiä ja monimuotoisuutta pääosin 1800-luvulla. Oman kulttuurin, menneiden ympäristöjen ja elintapojen tunteminen auttaa rakentamaan suhteita myös muihin ympäristöihin ja kulttuureihin. Oppimateriaalin ja siihen liittyvän tehtävän avulla oppilas pohtii omaa asuinympäristöään ja elinpiiriään uudesta näkökulmasta sekä tutustuu mahdollisesti paremmin muihin koulutovereihinsa. Samalla myös perinteinen hirsirakentaminen ja arkkitehtuuri sekä käsite ulkomuseo tulevat tutummiksi. Oppimateriaali tukee hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman aihealueita liittyen kulttuuri-identiteettiin sekä kestävään tulevaisuuteen. Kuvataideopetuksen sisällöistä materiaali palvelee eritoten ympäristöestetiikkaan, arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyviä kokonaisuuksia. Avainsanoja Seurasaaren ulkomuseoon liittyen: > perustettu v > ulkomuseo > kaikki museorakennukset siirretty saareen muualta > museossa edustettuna suomalaista maaseutuelämää pääasiassa 1800-luvulla > paikkakuntien ja yhteiskuntaluokkien väliset erot

4 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 04/16 Seurasaaresta löytyvistä rakennustyypeistä vanhin on pistekota, joka pystyi vastaamaan pyyntikulttuurin tarpeisiin. Kota oli yksinkertainen ja helppo asuinratkaisu liikkuvassa elämäntavassa, koska se oli helppo purkaa ja rakentaa. Koti oli siellä, minne kota oli pytytetty. Pistekodan perusperiaate on hyvin yksinkertainen. Se muodostuu kolmesta toisiaan tukevasta salosta, jotka on kiinnitetty latvasta toisiinsa. Kolmen tukisalon varaan ladotaan loputkin saloista niin, että kotaan saadaan eheät seinät. Pistekodan keskellä on maassa kivistä rakennettu tulisija, josta nouseva savu pääsee ulos kodan laelle jätettävän aukon kautta. Vaikka hirsirakentaminen yhdistetään usein Pohjoismaihin, ovat sen juuret Euroopassa. Tekniikka ja taito rakentaa hirrestä salvostekniikkaa hyväksikäyttäen levisi aikojen kuluessa myös Suomeen laajan havumetsävyöhykkeen mukana Balkanin ja muun itäisen Euroopan kautta (kenties 600-luvulla). Havumetsien monista puulajeista erityisesti mäntyä käytettiin rakennusmateriaalina. Mänty sopi parhaiten rakennusmateriaaliksi suoruutensa, vähäoksaisuutensa ja kestävyytensä vuoksi. Lisäksi mäntyä oli pehmeytensä vuoksi helppo työstää. Jo antiikin kreikkalaisilla oli tapana rakentaa rakennuksia, jotka koottiin vaaka-

5 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 05/16 suoraan asetetuista hirsistä. Kreikkalaisista asuntotyypeistä klassisin on megaron eli yksi, päädystä sisälle kuljettava huone. Tällaisia yksihuoneisia hirsisiä nurkista yhteen salvottuja rakennuksia näkee yhä edelleenkin Suomen maaseudulla pihapiirien yksinkertaisissa aittarakennuksissa. Pyyntikulttuurin väistyttyä ja intensiivisen peltoviljelyn yleistyttyä perheet sitoutuivat yhteen paikkaan. Pistekodat muuttuivat vähitellen megaron -tyyppisiksi rakennuksiksi, jotka kehittyivät edelleen suuremmiksi asuinrakennuksiksi, parituviksi. Paritupa muodostui, kun kaksi megaron -tyyppistä rakennusta asetettiin vastakkain ja niiden väliin jäänyt tila katettiin (porstua). Paritupaa pidetäänkin ensimmäisenä esimerkkinä pohjoismaisen kansanrakennustaidon kehityksestä. Ankarat olosuhteet ja köyhyys pakottivat entisajan rakentajat nokkeluuteen ja kestäviin rakennusratkaisuihin. Nykyään monia entisiä rakennusratkaisuja voitaisiin verrata ekologiseen rakentamiseen. Esimerkki nokkeluudesta on muun muassa se, että ikkunoista tehtiin useimmiten ulosaukeavia, jolloin ne painautuivat tuulen voimasta vasten karmia ja olivat näin lämpötaloudellisempia. Myös korkeakynnyksiset, matalat ovet estivät kylmää pääsemästä sisään ja lämpöä virtaamasta ulos. Hirsirakentaminen tarjoaa monenlaisia erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi pitkänurkassa hirsien päät jatkuvat hirsien risteämiskohdan yli kun taas tasanurkassa hirren päät päättyvät hirsien risteämiskohtaan. Seinähirsissä käytettiin alun perin luontaista pyöreää hirttä, mutta ajan myötä sekä rakennuksen sisä- että ulkopintoja alettiin veistää tasaisiksi eli piiluta. Piiluamalla seinät kauniin aaltoileviksi pyrittiin jäljittelemään kivirakennusten pintaa. Myös erilaisilla nurkkaliitoksilla eli salvoksilla voitiin vaikuttaa siihen, miltä rakennus näytti. Perinteisinä eristysmateriaaleina hirsien väleissä on käytetty sammalta ja pellavaa. Avainsanoja hirsirakentamiseen liittyen: > hirsirakentamisen ja salvostekniikan juuret Euroopassa > erityisesti mänty rakennusmateriaalina (suora, pehmeä, oksaton, kestävä) > erilaiset salvokset esim. pitkä- ja tasanurkka

6 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 06/16 Niemelän torppa (kartta nro. 1) Niemelän torpassa on mahdollista tutustua niin pistekotaan, megaron -tyylisiin aittoihin kuin paritupaankin. Niemelän torpan asuinrakennuksen takaa löytyy pistekota, jota käytettiin pyykkiveden lämmittämiseen. Hyviä esimerkkejä yksihuoneisista ja -ovisista megaron -tyyppisistä rakennuksista ovat Niemelän torpan piha-aitat. Itse Niemelän asuinrakennus sen sijaan on paritupatyyppinen rakennus. Niemelän torppa on perustettu jo luvulla ja sen tuominen Seurasaareen vuonna 1909 merkitsi ulkomuseon perustamista. Muun muassa taiteilija Akseli Gallen-Kallela ja arkkitehti Yrjö Blomstedt olivat kiinnittäneet huomiota vanhakantaiseen Niemelän torppaan Keski-Suomessa Konginkankaalla ja puhuivat torpan museoimisen puolesta. Torpparit olivat eräänlaisia vuokralaisia, jotka perustivat tilansa toisten omistamille maille. Torpparit maksoivat maavuokransa taksvärkkinä eli työskentelemällä maanomistajalle. Näin ollen Niemelän torppa edustaa museossa vähävaraisempaa yhteiskuntaluokkaa. Niemelän torppa on perinteinen savutupa, jossa ei ole varsinaista savupiippua, vaan savu päästetään ulos katossa sijaitsevan lakeistorven ja seinissä olevien luukkujen kautta. Seinien luukut toimivat myös ikkuna-aukkoina, joista

7 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 07/16 valoa saatiin tupaan sisälle. Syy siihen, miksi rakennuksiin ei rakennettu savupiippuja, oli se, ettei savupiippuja yksinkertaisesti osattu rakentaa. Ensimmäiset korsteenit eli savupiiput rakennettiin keskiajan ja uuden ajan taitteessa 1500-luvulla. Samoihin aikoihin, kun savupiiput alkoivat yleistyä, lisääntyi myös asuinrakennusten huoneiden lukumäärä, mikä näkyi ensimmäisenä säätyläistön rakennuksissa ja myöhemmin myös talonpoikaisrakennuksissa. Näihin aikoihin myös lasi-ikkunat yleistyivät varakkaamman kansanosan rakennuksissa. Niemelän torpassa yhtenä tekijänä savutuparatkaisuun päätymisessä olivat varallisuustekijät. Hyvin usein rakennuksiin rakennettiin vino, kaksilappeinen satulakatto, jota pitkin lumi ja vesi pääsivät valumaan alas maahan eikä näin jäänyt katolle tuhoamaan rakenteita. Niemelän torpan rakennuksista löytyy sekä kaksilappeisia satulakattoja että sen rinnakkaismuotoja, yksilappeisia pulpettikattoja. Huomion arvoista on myös se, että Niemelän torpan asuinrakennuksen katto on rakennettu jyrkemmäksi kuin pihapiirin talousrakennusten katot. Syy tähän ei ollut ainoastaan veden poistamisen varmistaminen, vaan myös ulkoisen näyttävyyden tavoitteleminen. Oppilaiden kanssa voi pohtia esimerkiksi sitä, miksi tuvan savupiippu on puuta ja miten tupaan on saatu valoa. Lisäksi opettaja voi piirtää opetuksensa tueksi maahan yksinkertaiset mallit pistekodasta, megaronista sekä parituvasta. Avainsanat Niemelän torppaan liittyen: > ensimmäinen museoon siirretty rakennus > torpparit > pistekota > megaron > paritupa > savutupa > satulakatto > pulpettikatto

8 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 08/16 Avainsanat Karunan kirkkoon liittyen: > museon vanhimpia rakennuksia > pitkäkirkko (ja ristikirkko) > paanukatto > seinälaudoitus Karunan kirkko (kartta nro. 2) Karunan kirkko tuotiin Seurasaaren ulkomuseoon vuonna 1912 Karunasta, Lounais-Suomesta. Kristinuskon leviämisestä Suomeen seurasi luonnollisesti myös kirkollisen rakennustaiteen synty. Kirkkorakennus on perinteisesti sijainnut keskellä kirkonkylää, jossa se on hallinnut koko maisemaa. Karunan kirkko rakennettiin 1600-luvun lopulla ja on museon vanhimpia rakennuksia. Kirkko on pääpiirteiltään pitkäkirkko eli kirkko, jonka pohjapiirroksessa pituussuunta on vallitseva. Pitkäkirkko koostuu runkohuoneesta, sakaristosta ja asehuoneesta, monessa tapauksessa siihen kuluu myös torni. Karunan kirkossa on kuitenkin yksi varsin epätavallinen ominaisuus pitkäkirkoksi kirkon sisäänkäynti on kirkon kyljessä eikä päässä kuten yleensä (vrt. ristikirkko). Jylhän kirkon jyrkkä, tummaksi tervattu satulakatto on tehty paanuista. Paanuja käytettiin lähinnä vain kirkkojen kattomateriaalina, sillä niiden työstäminen oli varsin kallista ja työlästä. Katon lappeet kaartuvat loivasti niin kutsutun hollantilaiskaton tapaan. Alun perin kirkossa oli aumakatto eli nelilappeinen katto sekä suorakulmaiset ikkunat, jotka kuitenkin saivat nykyisen kaarevan muotonsa luvun loppupuoliskolla. Muistona kirkon korjaustöistä on sen katolle kiinnitetty vuosiluvuilla varustetut tuuliviirit. Vesi- ja höyrysahojen yleistyttyä alettiin seinäpintoja suojata laudoilla etenkin pystylaudoitus oli suosittua. Kirkon ulkoseinä oli alun perin hirsinen, mutta 1800-luvun alussa hirret peitettiin pystylaudoituksella ja maalattiin punamullalla. Opettaja voi hahmotella maahan pitkäkirkon ja ristikirkon pohjakaavat ja näin konkretisoida näiden kahden välisiä eroja. Lisäksi voidaan pohtia esimerkiksi sitä, millaisia oman kotiseudun kirkot ovat.

9 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 09/16 Kahiluodon kartano (kartta nro. 3) Karunan kirkkoa vastapäätä sijaitsee Kahiluodon kartano. Kartanon ulkoseinät on kirkon tavoin maalattu punamullalla punaiseksi. Seinien maalaaminen punaisiksi yleistyi kartanoissa ja muissa säätyläisrakennuksissa 1700-luvulla luvulla väri yleistyi myös vauraissa talonpoikaisasunnoissa. Punamultamaalauksilla pyrittiin jäljittelemään myöhäisgotiikan ja renessanssin ajan tiilirakennusten punaisia seiniä sekä kaupunkirakennuksia. Mansardikattoinen Kahiluodon kartano on rakennettu 1700-luvun lopussa. Mansardikatolla tarkoitetaan nelisivuista taitekattoa. Taitekatossa on vain kaksi sivua, joista kumpikin on keskeltä taitteinen. Mansardikatto on perua Ranskan monumenttirakennuksista. Katto on nimetty kyseistä kattomallia suosineen ranskalaisen Mansart -nimisen arkkitehdin mukaan. Kartanot, pappilat ja muut säätyläisrakennukset pyrittiin usein sijoittamaan ympäristöönsä siten, että ikkunoista avautui kaunis näköala asukkaidensa päiviä sievistämään. Myös Kahiluodon kartanosta avautui sen alkuperäisessä sijaintipaikassa Taivassalossa, Lounais-Suomessa, näkymä merelle päin. Kartanossa silmiinpistävää on sen symmetrisyys. Symmetrisyys juontaa juurensa renessanssin ihanteista. Oppilaiden kanssa voi esimerkiksi vertailla kartanon ja Niemelän torpan välisiä eroja. Mitä eroista voi päätellä? Saaresta poistuessa voi vielä pysähtyä tarkastelemaan Kahiluodon kartanon toista puolta. Mitä oppilaat muistavat kartanosta? Avainsanat Kahiluodon kartanoon liittyen: > säätyläiset > rakennuksen sijainti ympäristössä > symmetrisyys > seinien punamultaus tiilipinnan jäljittely > mansardikatto (ja taitekatto)

10 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 10/16 Länsisuomalaisissa aitoissa (kartta nro. 4) Länsisuomalaisissa aitoissa voi kiinnittää huomiota muun muassa erilaisiin kattoihin. Aittarivistöstä löytyy muun muassa malka- ja pärekattoisia aittoja. Tuohi-malkakatoissa malkapuut pitävät paikoillaan niiden alla olevia tuohia. Perinteisen malkakaton rakentamiseen ei tarvittu lainkaan nauloja, vaan malkapuut asetettiin tuohilevyjen päälle painoksi ja kiinnitettiin harjalta toisiinsa malkojen läpipujotettavalla puikolla eli karalla. Tuohet malkapuiden alla pitivät huolen siitä, ettei vesi päässyt sisälle rakennukseen. Malkakatot voivat kestää jopa 30 vuotta ja tuohet malkojen alla jopa 50 vuotta. Pärekatot yleistyivät vasta malkakattojen jälkeen. Vanhin tieto pärekatosta on vasta 1800-luvun alkupuoliskolta. Koska päreet lyötiin rautanauloilla kiinni aluspuihin, vaikutti rautanaulojen hinnan lasku ja pärehöylän tulo markkinoille pärekattojen nopeaan Tietävätkö oppilaat, mikä aitta on? Onko sanonta ylimalkaan tuttu? Miksi monet aitoista on nostettu irti maasta? (Koska viljan piti pysyä kuivana seuraavaan satokauteen saakka, tuli ilman päästä kiertämään myös lattian alta.) Entä miksi aittojen ovissa on pienet aukot? (Aukot ovat hiiriä metsästäviä kissoja varten.) yleistymiseen. Pärekattoihin saatiin mallia ilmeisesti kirkkojen paanukatoista. Päre mahdollisti kattojen jyrkkenemisen. Pärekattojen keski-ikä on vain puolet malkakattojen iästä eli noin 15 vuotta. Avainsanat länsisuomalaisiin aittoihin liittyen: > tuohi-malkakatto > pärekatto

11 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 11/16 Pertinotsa (kartta nro. 5) Länsisuomalaisten aittojen naapurissa sijaitseva Pertinotsa on tuotu museoon vastakkaiselta puolelta Suomea, nimittäin idästä (nykyisen Venäjän alueelta). Sisäänkäynnin kuistin katoksessa on nähtävissä vielä yksi, länsisuomalaisten aittojen katoista poikkeava kattoratkaisu. Kourukatto, jonka kouruja pitkin vesi valuu maahan, syntyi jäljittelemään keskiaikaisia eurooppalaisia tiilikattoja. Raja-Karjalan Suojärvellä sijainnut Pertinotsa edustaa niin sanottua pohjoisvenäläistä talotyyppiä, jonka juuret ovat Bysantin rakennustaiteessa. Tyylille oli ominaista se, että asuinhuoneet sekä taloustilat sijaitsivat saman katon alla kahdessa tai kolmessa kerroksessa. Pertinotsassa karjasuoja on asuintalon oikeassa ja asuintilat vasemmassa päädyssä. Pertinotsa -nimi juontaa juurensa karjalan murteesta, jossa pertti tarkoittaa pirttiä ja otsa talon päätyä. Pertinotsan pihapiiriin kuului erillisinä rakennuksina ainoastaan sauna, hevostalli ja vilja-aitat. Kuitenkin vain päärakennus on tuotu museoon. Rakennus on valmistunut 1800-luvun jälkipuoliskolla (vuosiluku 1884 on tervattu ulko-oven yläkarmiin) ja sen ulkoseinien hirsipinnat on jätetty pyöreiksi. Länsisuomalaisiin rakennuksiin verrattaessa eroja löytyy myös asuinrakennuksen edustuspäädystä. Siinä, missä läntisissä asuinrakennuk-

12 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 12/16 sissa rakennuksen edustuspuoli on seinä, jolla sisäänkäynti sijaitsi, on se Pertinotsassa talon pääty. Talon pääty kertoi ohikulkijalle paljon talon asukkaista. Päädyn parveketta lähemmin tarkasteltaessa käy ilmi, ettei sinne käy lainkaan ovea. Toisin sanoen parveke on koristeparveke, jonka kaiteissa on renessanssin balusterin pohjalta syntynyt päärynämäinen muoto. Parvekkeen tarkoituksena on ollut ilmeisesti perheen varallisuuden osoittaminen. Venäjän alueella sijainneissa varakkaiden perheiden hirsilinnoissa kolmas kerros oli niin sanottu juhlahuone, johon kuului myös ovellinen parveke. Pertinotsan kolmas kerros ei ole ollut asuttava vaan varastokäytössä ollut tila. Parvekkeella ohikulkijoille on kuitenkin haluttu luoda illuusio siitä, että kolmas kerros olisi ollut myös Perti- notsassa niin sanottu juhlakerros. Päädyn ikkunoilla sen sijaan oli tapana antaa ohikulkijoille tietoa siitä, asuiko talossa ortodoksi vai kristitty perhe. Sanotaan että mikäli ikkunoita oli parillinen määrä, oli kyseessä kristitty perhe ja vastaavasti, jos ikkunoita oli pariton luku, oli perhe ortodoksinen. Oppilailta voi kysyä, huomaavatko he päätyseinän parvekkeessa jotakin erityistä. Miksi rakennukseen on rakennettu käyttökelvoton parveke? Pertinotsasta lähtiessä oppilaita voi pyytää katsomaan Jusupoffin tallin suuntaan ja arvaamaan, mikä on rakennuksen rakennusmateriaali. Muistavatko oppilaat, miksi ja miten kivipintaa jäljiteltiin? Avainsanat Pertinotsaan liittyen: > pohjoisvenäläinen talotyyppi > asuinrakennuksen edustuspääty (varallisuus, uskonto) > kourukatto Jusupoffin talli (kartta nro. 6) Lähtiessä Pertinotsasta voi matkan varrella kiinnittää vielä lyhyesti huomiota Jusupoffin talliin, joka on toinen museon kahdesta helsinkiläisestä rakennuksesta (myös Florinin huvimaja on helsinkiläinen). Helsingin Kaivopuistossa sijainnut talli on ilmeisesti rakennettu 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Kun tallia restauroitiin 1970-luvulla, paljastui sen punaisen maalikerroksen alta vanha maalikerros, joka imitoi punatiiliseinää valkoisine saumoineen trendikkään ja arvokkaan kivipinnan tavoittelua sekin.

13 Niemelän torppa 2. Karunan kirkko 3. Kahiluodon kartano 4. Länsisuomalaiset aitat 5. Pertinotsa 6. Jusupoffin talli

14 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 14/16 Oma museo -tehtävä kouluun Oppilaat tutustuvat opettajan johdolla Seurasaareen, museon rakennuksiin, niiden arkkitehtuuriin ja ajan elämäntapaan. Pohditaan sitä, miksi juuri kyseiset rakennukset ovat valikoituneet museoon. Tarkastellaan millaista elämää rakennuksissa on eletty, ja millaisia arkkitehtonisia erikoisuuksia tai seuduille tyypillisiä piirteitä rakennuksista löytyy. Museokierroksen jälkeen oppilaat toteuttavat koulussa oma museo -tehtävän, jossa oppilas valitsee 3-5 hänelle itselleen merkityksellistä rakennusta ja kokoaa niistä oman museonsa. Siinä missä Seurasaaren ulkomuseo kuvastaa luvun suomalaista maaseutua tulisi oman museon kertoa jotakin oppilaasta kuvastaa häntä itseään. Tehtävää voi lähestyä monesta eri näkökulmasta. Oma museo voi koostua rakennuksista, jotka liittyvät tiiviisti oppilaan elämään esimerkiksi arkipäivän kautta (harrastukset, koti, isovanhemmat tms.) tai esimerkiksi oman kotiseudun rakennuksista, joita hän pitää arkkitehtonisesti mielenkiintoisina tai vastaavasti epäkiinnostavina. Lisäksi museolle tulee keksiä nimi. Lopuksi oppilaat voivat vierailla toistensa museoissa ja ehkäpä oppia tuntemaan toisiaan paremmin.

15 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 15/16 Vinkkejä tehtävän toteuttamiseen: Oma museo -tehtävän voi toteuttaa esimerkiksi valokuvaamalla tai piirtämällä itselle tärkeitä rakennuksia. Oman museon rakennukset voi koota esittelyvihkoseksi, konkreettiseksi kartaksi tai vaikkapa pienoismalliksi. Rakennusten yhteyteen voi liittää esimerkiksi pohjapiirroksen rakennuksesta ja pienen kuvailevan tekstin, jossa oppilas kertoo rakennuksen perustiedot, rakennuksen arkkitehtonisista ominaisuuksista ja rakennuksen käyttötarkoituksista sekä siitä, miten rakennuksessa on eletty. Tehtävä sopii erinomaisesti esimerkiksi taitto- tai pienoismalliharjoitukseksi. Tehtävän voi yhdistää monen oppiaineen, kuten esimerkiksi äidinkielen, historian ja vieraiden kielten, opetuksen kanssa. Koska oma museo -tehtävä ei välttämättä vaadi Seurasaaren ulkomuseon rakennusten sisällä vierailua, voi sen toteuttaa myös museon aukioloajan ulkopuolella. Opettajan johdolla Seurasaaressa tehtävä kierros kestää noin tunnin (1h). Lähteet: Elo, Pekka, Järnefelt, Heljä, Kylliäinen, Antti & Sahlberg, Marja (toim.) Kulttuuriympäristö tutki ja opi. Helsinki: Museovirasto. Järvelä-Hynynen, Raija Seurasaari: kuvakirja ulkomuseosta. Helsinki: Museovirasto. Järvelä-Hynynen, Raija Seurasaaren ulkomuseo: opas. Helsinki: Museovirasto. Niiranen, Timo Miten ennen asuttiin: vanhat rakennukset ja sisustukset. Helsinki: Otava. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Valonen, Niilo & Vuoristo, Osmo (toim.) Suomen kansanrakennukset: Seurasaaren ulkomuseon rakennusten pohjalta. Helsinki: Museovirasto. Vuorela, Toivo Suomalainen kansankulttuuri. 2. painos. Porvoo: WSOY. Seurasaaren ulkomuseo Seurasaari, Helsinki puh ( ) Bussi 24 Tervetuloa! SEURASAARI

16

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä.

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä. Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

Crawford Superior 42. Optimaaliset ratkaisut. Crawford Superior 42, malli Style, väri valkoinen (RAL 9016)

Crawford Superior 42. Optimaaliset ratkaisut. Crawford Superior 42, malli Style, väri valkoinen (RAL 9016) Crawford Superior 42 Optimaaliset ratkaisut Crawford Superior 42, malli Style, väri valkoinen (RAL 9016) Crawford Superior 42 - Kauko-ohjattavaa laatua Hinta-laatusuhteeltaan markkinoiden paras ratkaisu

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Kouluyhteistyön sisältö 1. luokat kasvimaan kylvö 2. luokat kasvimaaretki ja eläinperheet 3. luokat ötökkäpaketti 4. luokat lähikuvassa

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportin liite

Kuntotutkimusraportin liite Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos. Tekninen lautakunta 20 03.04.2014 Tekninen lautakunta 33 27.05.2014 Tekninen lautakunta 47 11.09.2014 Tekninen lautakunta 7 29.01.2015 Tekninen lautakunta 26 16.06.2015 Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

Päästä oikeat ihmiset sisään!

Päästä oikeat ihmiset sisään! Päästä oikeat ihmiset sisään! Huolettoman turvallinen Habo Tribe Habo on johtava helojen valmistaja, mutta yritys on lähtöisin pienestä yhdyskunnasta, jossa läheisyys ja yhdessäolo ovat itsestään selvä

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty HELMI-vapaa-ajantalot 2007 Unelmista tehty 21 Helmi Sisällysluettelo Helmi 68..... s. 4 Helmi 99.... s. 14 UUTUUS Helmi 69..... s. 6 Helmi 111... s. 16 Helmi 63..... s. 8 Kärkimallit.......s. 18 Toimitussisällöt...s.

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

a Strong Aura Aura SI PARHAAKSI KATTOSI PARHAAKSI pi betonikattotiili Ulkomitat: erikoispinnoitteella

a Strong Aura Aura SI PARHAAKSI KATTOSI PARHAAKSI pi betonikattotiili Ulkomitat: erikoispinnoitteella a Strong Aura Aura attotiili AURA-kattotiili perinteisenä betonikattotiilenä perinteisenä betonikattotiilenä sopii sopii ltaan suomalaisiin muotoilultaan rakennuksiin. suomalaisiin Kattotiilen rakennuksiin.

Lisätiedot

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO KESKIPELLONKATU 10, 04230 KERAVA Arvioitu valmistuminen lokakuu 2016 Laadukas ja hyvin suunniteltu asumisoikeuskohde

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO Hinnasto voimassa toistaiseksi. HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO EDULLISET JA ENERGIATEHOKKAAT TYYPPITALOT HB toimitussisältö

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Mitä kirkkojen katot kertovat?! Keskiaikaisten kirkkojen kattorakenteiden tutkimus ja korjaaminen! Restaurointimestarit Huttunen & Saarinen,

Mitä kirkkojen katot kertovat?! Keskiaikaisten kirkkojen kattorakenteiden tutkimus ja korjaaminen! Restaurointimestarit Huttunen & Saarinen, Mitä kirkkojen katot kertovat?! Keskiaikaisten kirkkojen kattorakenteiden tutkimus ja korjaaminen! Restaurointimestarit Huttunen & Saarinen, Arkkitehtitoimisto Livady!! KANSANRAKENNUS RESTAUROINTIKOHTEENA

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö Lasse Majuri vs. Kaavoituspäällikkö Terhi Bärling Insinööriharjoittelija 19.6.2012 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Turunmaalaisia kulttuuriympäristöjä

Turunmaalaisia kulttuuriympäristöjä Turunmaalaisia kulttuuriympäristöjä Taloissa ja tuvissa kulttuuriympäristömme kuva Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry Malmikatu 6, Parainen, curatio@parnet.fi Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

Sadonkorjuun välineet Orsikehikko

Sadonkorjuun välineet Orsikehikko Sadonkorjuun välineet Orsikehikko Sadonkorjuu on aika, jolloin omavaraistaloudessa tulee käyttöön eniten työvälineitä samaan aikaan. Lyhyessä ajassa joudumme käsittelemään suuria määriä juureksia ja siemeniä.

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53101 LAPPEENRANTA 15.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi OMAKOTITALO

Lisätiedot

Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä

Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä Täydennä teksti sen mukaan mitä kuulet nauhalta. Opettaja / opiskelija tauottaa nauhan sopivissa kohdissa. Voitte myös miettiä muita tilanteeseen sopivia

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Laukaa 11. Laukaan työkohteet

Laukaa 11. Laukaan työkohteet 11. n työkohteet Työnsuunnittelija Jukka Leinonen on laatinut loppuraportit n työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. n kunta työllisti työkohteille neljä

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta. Kattavin valikoima. Kerralla valmiiksi

Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta. Kattavin valikoima. Kerralla valmiiksi + = Kontio 1 Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta Valmistulen henkilökunta huolehtii kaikista talotoimitukseen liittyvistä tulisij a-asioista. Laadukkaaseen palveluun kuuluu sinulle sopivan

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa

IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa 500-2000 W Sähkölämmitys 12 mallia IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa Käyttökohteet CIR tuo mukavuutta terasseille, parvekkeille ja ulkoilmaravintoloihin

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

PIHAPIIRI SUOMALAISTEN PIHARAKENNUKSET. www.kimara.fi 1

PIHAPIIRI SUOMALAISTEN PIHARAKENNUKSET. www.kimara.fi 1 www.kimara.fi 1 Kimara mallisto on laajentunut kattamaan myös hieman kevyemmistä hirsistä toteutetut piharakennukset. Tyylikkäät ja laadukkaat rakennukset on suunniteltu nimenomaan isompien Kimara rakennusten

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 69 Pallomäenkuja Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 40094 30 Pallomäenkuja 10 506 180 valmis 4 117 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm:

Lisätiedot