SEURASA AREN ULKOMUSEON ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEURASA AREN ULKOMUSEON ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA"

Transkriptio

1 SEURASA AREN ULKOMUSEON ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA Oppimateriaali kuvataiteen opettajien avuksi

2 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 02/16 Axel Olai Heikelin vuonna 1909 perustama Seurasaaren ulkomuseo tarjoaa laajan esinekokoelmansa kautta kattavan läpileikkauksen ja kuvauksen suomalaisesta maaseutuelämästä pääasiassa 1800-luvulla. Tarkastelemalla ulkomuseon 87 museorakennusta ja niiden esineistöä voi saada melko tarkankin kuvan siitä, millaisia ihmisiä rakennuksissa on aikoinaan asunut ja mihin rakennuksia on käytetty. Kaikki museorakennukset on siirretty Seurasaareen jostakin muualta, minkä vuoksi museorakennuksissa on nähtävissä selkeitä paikkakuntakohtaisia ja yhteiskuntaluokkien välisiä eroja. Seurasaaren ulkomuseo tarjoaa kuvataideopetukselle ainutlaatuisen miljöön esimerkiksi perinteisen hirsirakentamisen tarkasteluun. Rakennukset eivät ole toimineet ainoastaan suojina vaihtelevia luonnonoloja vastaan, vaan ne ovat myös eräänlaisia näyttämöitä, joissa erilaiset rakennustavat ja -tyylit kertovat paljon aikakauden ja elinympäristön arvoista, tavoista ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. Oppilaiden kanssa voi tutustua erilaisiin hirsirakenteisiin mutta myös siihen, miten jopa Euroopan arkkitehtuuriset muoti-ilmiöt näkyvät Seurasaaren rakennuksissa. Lisäksi saaressa voi tutustua muihin rakenteisiin kuten esimer-

3 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 03/16 kiksi oviin, portteihin, kattoihin ja ikkunoihin. Siinä missä rakennusten käyttötarkoitus ja tilaratkaisut kertovat yhteiskunnallisista, kulttuurisista ja sosiaalisista oloista, kertovat rakennusmateriaalit ja -tavat myös kauneuskäsityksistä, osaamisesta sekä taloudellisista lähtökohdista. Seurasaaren rakennuksista pääosa on talonpoikaisväestön elintiloja, mutta myös muunlaisia rakennuksia löytyy kuten kirkko. Säätyläisväestöä ulkomuseossa edustavat muun muassa pappila ja kartano. Museorakennuksia voi lähestyä lukemattomista arkkitehtonisista näkökulmista käsin. Opetusmateriaalissa painopiste on hirsirakentamisessa sekä siinä, miten elinolot ja -tavat vaikuttivat rakennusten muotoutumiseen. Lisäksi tutustutaan paikallisiin ja ajallisiin tyylipiirteisiin. Opettaja voi esitellä erilaisia rakennusmalleja esimerkiksi piirtämällä yksinkertaisia mallikuvia maahan. Näin oppilaiden on helpompaa hahmottaa, millaisista rakennuksista on puhe. Lisäksi oppilaat voivat hahmotella luonnoslehtiöihinsä museorakennuksia ja niiden yksityiskohtia kierroksen aikana. Luonnosten teemoiksi voi nostaa esimerkiksi rakennusten tarkoituksenmukaisuuden, esteettisyyden ja/tai ekologisuuden. Mikäli aikaa on riittävästi, soveltuvat ulkomuseon rakennukset myös pikaisten pakopisteharjoitusten lähtökohdiksi Seurasaaren ulkomuseo kaikkine rakennuksineen ilmentää suomalaisen maaseudun identiteettiä ja monimuotoisuutta pääosin 1800-luvulla. Oman kulttuurin, menneiden ympäristöjen ja elintapojen tunteminen auttaa rakentamaan suhteita myös muihin ympäristöihin ja kulttuureihin. Oppimateriaalin ja siihen liittyvän tehtävän avulla oppilas pohtii omaa asuinympäristöään ja elinpiiriään uudesta näkökulmasta sekä tutustuu mahdollisesti paremmin muihin koulutovereihinsa. Samalla myös perinteinen hirsirakentaminen ja arkkitehtuuri sekä käsite ulkomuseo tulevat tutummiksi. Oppimateriaali tukee hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman aihealueita liittyen kulttuuri-identiteettiin sekä kestävään tulevaisuuteen. Kuvataideopetuksen sisällöistä materiaali palvelee eritoten ympäristöestetiikkaan, arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyviä kokonaisuuksia. Avainsanoja Seurasaaren ulkomuseoon liittyen: > perustettu v > ulkomuseo > kaikki museorakennukset siirretty saareen muualta > museossa edustettuna suomalaista maaseutuelämää pääasiassa 1800-luvulla > paikkakuntien ja yhteiskuntaluokkien väliset erot

4 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 04/16 Seurasaaresta löytyvistä rakennustyypeistä vanhin on pistekota, joka pystyi vastaamaan pyyntikulttuurin tarpeisiin. Kota oli yksinkertainen ja helppo asuinratkaisu liikkuvassa elämäntavassa, koska se oli helppo purkaa ja rakentaa. Koti oli siellä, minne kota oli pytytetty. Pistekodan perusperiaate on hyvin yksinkertainen. Se muodostuu kolmesta toisiaan tukevasta salosta, jotka on kiinnitetty latvasta toisiinsa. Kolmen tukisalon varaan ladotaan loputkin saloista niin, että kotaan saadaan eheät seinät. Pistekodan keskellä on maassa kivistä rakennettu tulisija, josta nouseva savu pääsee ulos kodan laelle jätettävän aukon kautta. Vaikka hirsirakentaminen yhdistetään usein Pohjoismaihin, ovat sen juuret Euroopassa. Tekniikka ja taito rakentaa hirrestä salvostekniikkaa hyväksikäyttäen levisi aikojen kuluessa myös Suomeen laajan havumetsävyöhykkeen mukana Balkanin ja muun itäisen Euroopan kautta (kenties 600-luvulla). Havumetsien monista puulajeista erityisesti mäntyä käytettiin rakennusmateriaalina. Mänty sopi parhaiten rakennusmateriaaliksi suoruutensa, vähäoksaisuutensa ja kestävyytensä vuoksi. Lisäksi mäntyä oli pehmeytensä vuoksi helppo työstää. Jo antiikin kreikkalaisilla oli tapana rakentaa rakennuksia, jotka koottiin vaaka-

5 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 05/16 suoraan asetetuista hirsistä. Kreikkalaisista asuntotyypeistä klassisin on megaron eli yksi, päädystä sisälle kuljettava huone. Tällaisia yksihuoneisia hirsisiä nurkista yhteen salvottuja rakennuksia näkee yhä edelleenkin Suomen maaseudulla pihapiirien yksinkertaisissa aittarakennuksissa. Pyyntikulttuurin väistyttyä ja intensiivisen peltoviljelyn yleistyttyä perheet sitoutuivat yhteen paikkaan. Pistekodat muuttuivat vähitellen megaron -tyyppisiksi rakennuksiksi, jotka kehittyivät edelleen suuremmiksi asuinrakennuksiksi, parituviksi. Paritupa muodostui, kun kaksi megaron -tyyppistä rakennusta asetettiin vastakkain ja niiden väliin jäänyt tila katettiin (porstua). Paritupaa pidetäänkin ensimmäisenä esimerkkinä pohjoismaisen kansanrakennustaidon kehityksestä. Ankarat olosuhteet ja köyhyys pakottivat entisajan rakentajat nokkeluuteen ja kestäviin rakennusratkaisuihin. Nykyään monia entisiä rakennusratkaisuja voitaisiin verrata ekologiseen rakentamiseen. Esimerkki nokkeluudesta on muun muassa se, että ikkunoista tehtiin useimmiten ulosaukeavia, jolloin ne painautuivat tuulen voimasta vasten karmia ja olivat näin lämpötaloudellisempia. Myös korkeakynnyksiset, matalat ovet estivät kylmää pääsemästä sisään ja lämpöä virtaamasta ulos. Hirsirakentaminen tarjoaa monenlaisia erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi pitkänurkassa hirsien päät jatkuvat hirsien risteämiskohdan yli kun taas tasanurkassa hirren päät päättyvät hirsien risteämiskohtaan. Seinähirsissä käytettiin alun perin luontaista pyöreää hirttä, mutta ajan myötä sekä rakennuksen sisä- että ulkopintoja alettiin veistää tasaisiksi eli piiluta. Piiluamalla seinät kauniin aaltoileviksi pyrittiin jäljittelemään kivirakennusten pintaa. Myös erilaisilla nurkkaliitoksilla eli salvoksilla voitiin vaikuttaa siihen, miltä rakennus näytti. Perinteisinä eristysmateriaaleina hirsien väleissä on käytetty sammalta ja pellavaa. Avainsanoja hirsirakentamiseen liittyen: > hirsirakentamisen ja salvostekniikan juuret Euroopassa > erityisesti mänty rakennusmateriaalina (suora, pehmeä, oksaton, kestävä) > erilaiset salvokset esim. pitkä- ja tasanurkka

6 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 06/16 Niemelän torppa (kartta nro. 1) Niemelän torpassa on mahdollista tutustua niin pistekotaan, megaron -tyylisiin aittoihin kuin paritupaankin. Niemelän torpan asuinrakennuksen takaa löytyy pistekota, jota käytettiin pyykkiveden lämmittämiseen. Hyviä esimerkkejä yksihuoneisista ja -ovisista megaron -tyyppisistä rakennuksista ovat Niemelän torpan piha-aitat. Itse Niemelän asuinrakennus sen sijaan on paritupatyyppinen rakennus. Niemelän torppa on perustettu jo luvulla ja sen tuominen Seurasaareen vuonna 1909 merkitsi ulkomuseon perustamista. Muun muassa taiteilija Akseli Gallen-Kallela ja arkkitehti Yrjö Blomstedt olivat kiinnittäneet huomiota vanhakantaiseen Niemelän torppaan Keski-Suomessa Konginkankaalla ja puhuivat torpan museoimisen puolesta. Torpparit olivat eräänlaisia vuokralaisia, jotka perustivat tilansa toisten omistamille maille. Torpparit maksoivat maavuokransa taksvärkkinä eli työskentelemällä maanomistajalle. Näin ollen Niemelän torppa edustaa museossa vähävaraisempaa yhteiskuntaluokkaa. Niemelän torppa on perinteinen savutupa, jossa ei ole varsinaista savupiippua, vaan savu päästetään ulos katossa sijaitsevan lakeistorven ja seinissä olevien luukkujen kautta. Seinien luukut toimivat myös ikkuna-aukkoina, joista

7 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 07/16 valoa saatiin tupaan sisälle. Syy siihen, miksi rakennuksiin ei rakennettu savupiippuja, oli se, ettei savupiippuja yksinkertaisesti osattu rakentaa. Ensimmäiset korsteenit eli savupiiput rakennettiin keskiajan ja uuden ajan taitteessa 1500-luvulla. Samoihin aikoihin, kun savupiiput alkoivat yleistyä, lisääntyi myös asuinrakennusten huoneiden lukumäärä, mikä näkyi ensimmäisenä säätyläistön rakennuksissa ja myöhemmin myös talonpoikaisrakennuksissa. Näihin aikoihin myös lasi-ikkunat yleistyivät varakkaamman kansanosan rakennuksissa. Niemelän torpassa yhtenä tekijänä savutuparatkaisuun päätymisessä olivat varallisuustekijät. Hyvin usein rakennuksiin rakennettiin vino, kaksilappeinen satulakatto, jota pitkin lumi ja vesi pääsivät valumaan alas maahan eikä näin jäänyt katolle tuhoamaan rakenteita. Niemelän torpan rakennuksista löytyy sekä kaksilappeisia satulakattoja että sen rinnakkaismuotoja, yksilappeisia pulpettikattoja. Huomion arvoista on myös se, että Niemelän torpan asuinrakennuksen katto on rakennettu jyrkemmäksi kuin pihapiirin talousrakennusten katot. Syy tähän ei ollut ainoastaan veden poistamisen varmistaminen, vaan myös ulkoisen näyttävyyden tavoitteleminen. Oppilaiden kanssa voi pohtia esimerkiksi sitä, miksi tuvan savupiippu on puuta ja miten tupaan on saatu valoa. Lisäksi opettaja voi piirtää opetuksensa tueksi maahan yksinkertaiset mallit pistekodasta, megaronista sekä parituvasta. Avainsanat Niemelän torppaan liittyen: > ensimmäinen museoon siirretty rakennus > torpparit > pistekota > megaron > paritupa > savutupa > satulakatto > pulpettikatto

8 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 08/16 Avainsanat Karunan kirkkoon liittyen: > museon vanhimpia rakennuksia > pitkäkirkko (ja ristikirkko) > paanukatto > seinälaudoitus Karunan kirkko (kartta nro. 2) Karunan kirkko tuotiin Seurasaaren ulkomuseoon vuonna 1912 Karunasta, Lounais-Suomesta. Kristinuskon leviämisestä Suomeen seurasi luonnollisesti myös kirkollisen rakennustaiteen synty. Kirkkorakennus on perinteisesti sijainnut keskellä kirkonkylää, jossa se on hallinnut koko maisemaa. Karunan kirkko rakennettiin 1600-luvun lopulla ja on museon vanhimpia rakennuksia. Kirkko on pääpiirteiltään pitkäkirkko eli kirkko, jonka pohjapiirroksessa pituussuunta on vallitseva. Pitkäkirkko koostuu runkohuoneesta, sakaristosta ja asehuoneesta, monessa tapauksessa siihen kuluu myös torni. Karunan kirkossa on kuitenkin yksi varsin epätavallinen ominaisuus pitkäkirkoksi kirkon sisäänkäynti on kirkon kyljessä eikä päässä kuten yleensä (vrt. ristikirkko). Jylhän kirkon jyrkkä, tummaksi tervattu satulakatto on tehty paanuista. Paanuja käytettiin lähinnä vain kirkkojen kattomateriaalina, sillä niiden työstäminen oli varsin kallista ja työlästä. Katon lappeet kaartuvat loivasti niin kutsutun hollantilaiskaton tapaan. Alun perin kirkossa oli aumakatto eli nelilappeinen katto sekä suorakulmaiset ikkunat, jotka kuitenkin saivat nykyisen kaarevan muotonsa luvun loppupuoliskolla. Muistona kirkon korjaustöistä on sen katolle kiinnitetty vuosiluvuilla varustetut tuuliviirit. Vesi- ja höyrysahojen yleistyttyä alettiin seinäpintoja suojata laudoilla etenkin pystylaudoitus oli suosittua. Kirkon ulkoseinä oli alun perin hirsinen, mutta 1800-luvun alussa hirret peitettiin pystylaudoituksella ja maalattiin punamullalla. Opettaja voi hahmotella maahan pitkäkirkon ja ristikirkon pohjakaavat ja näin konkretisoida näiden kahden välisiä eroja. Lisäksi voidaan pohtia esimerkiksi sitä, millaisia oman kotiseudun kirkot ovat.

9 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 09/16 Kahiluodon kartano (kartta nro. 3) Karunan kirkkoa vastapäätä sijaitsee Kahiluodon kartano. Kartanon ulkoseinät on kirkon tavoin maalattu punamullalla punaiseksi. Seinien maalaaminen punaisiksi yleistyi kartanoissa ja muissa säätyläisrakennuksissa 1700-luvulla luvulla väri yleistyi myös vauraissa talonpoikaisasunnoissa. Punamultamaalauksilla pyrittiin jäljittelemään myöhäisgotiikan ja renessanssin ajan tiilirakennusten punaisia seiniä sekä kaupunkirakennuksia. Mansardikattoinen Kahiluodon kartano on rakennettu 1700-luvun lopussa. Mansardikatolla tarkoitetaan nelisivuista taitekattoa. Taitekatossa on vain kaksi sivua, joista kumpikin on keskeltä taitteinen. Mansardikatto on perua Ranskan monumenttirakennuksista. Katto on nimetty kyseistä kattomallia suosineen ranskalaisen Mansart -nimisen arkkitehdin mukaan. Kartanot, pappilat ja muut säätyläisrakennukset pyrittiin usein sijoittamaan ympäristöönsä siten, että ikkunoista avautui kaunis näköala asukkaidensa päiviä sievistämään. Myös Kahiluodon kartanosta avautui sen alkuperäisessä sijaintipaikassa Taivassalossa, Lounais-Suomessa, näkymä merelle päin. Kartanossa silmiinpistävää on sen symmetrisyys. Symmetrisyys juontaa juurensa renessanssin ihanteista. Oppilaiden kanssa voi esimerkiksi vertailla kartanon ja Niemelän torpan välisiä eroja. Mitä eroista voi päätellä? Saaresta poistuessa voi vielä pysähtyä tarkastelemaan Kahiluodon kartanon toista puolta. Mitä oppilaat muistavat kartanosta? Avainsanat Kahiluodon kartanoon liittyen: > säätyläiset > rakennuksen sijainti ympäristössä > symmetrisyys > seinien punamultaus tiilipinnan jäljittely > mansardikatto (ja taitekatto)

10 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 10/16 Länsisuomalaisissa aitoissa (kartta nro. 4) Länsisuomalaisissa aitoissa voi kiinnittää huomiota muun muassa erilaisiin kattoihin. Aittarivistöstä löytyy muun muassa malka- ja pärekattoisia aittoja. Tuohi-malkakatoissa malkapuut pitävät paikoillaan niiden alla olevia tuohia. Perinteisen malkakaton rakentamiseen ei tarvittu lainkaan nauloja, vaan malkapuut asetettiin tuohilevyjen päälle painoksi ja kiinnitettiin harjalta toisiinsa malkojen läpipujotettavalla puikolla eli karalla. Tuohet malkapuiden alla pitivät huolen siitä, ettei vesi päässyt sisälle rakennukseen. Malkakatot voivat kestää jopa 30 vuotta ja tuohet malkojen alla jopa 50 vuotta. Pärekatot yleistyivät vasta malkakattojen jälkeen. Vanhin tieto pärekatosta on vasta 1800-luvun alkupuoliskolta. Koska päreet lyötiin rautanauloilla kiinni aluspuihin, vaikutti rautanaulojen hinnan lasku ja pärehöylän tulo markkinoille pärekattojen nopeaan Tietävätkö oppilaat, mikä aitta on? Onko sanonta ylimalkaan tuttu? Miksi monet aitoista on nostettu irti maasta? (Koska viljan piti pysyä kuivana seuraavaan satokauteen saakka, tuli ilman päästä kiertämään myös lattian alta.) Entä miksi aittojen ovissa on pienet aukot? (Aukot ovat hiiriä metsästäviä kissoja varten.) yleistymiseen. Pärekattoihin saatiin mallia ilmeisesti kirkkojen paanukatoista. Päre mahdollisti kattojen jyrkkenemisen. Pärekattojen keski-ikä on vain puolet malkakattojen iästä eli noin 15 vuotta. Avainsanat länsisuomalaisiin aittoihin liittyen: > tuohi-malkakatto > pärekatto

11 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 11/16 Pertinotsa (kartta nro. 5) Länsisuomalaisten aittojen naapurissa sijaitseva Pertinotsa on tuotu museoon vastakkaiselta puolelta Suomea, nimittäin idästä (nykyisen Venäjän alueelta). Sisäänkäynnin kuistin katoksessa on nähtävissä vielä yksi, länsisuomalaisten aittojen katoista poikkeava kattoratkaisu. Kourukatto, jonka kouruja pitkin vesi valuu maahan, syntyi jäljittelemään keskiaikaisia eurooppalaisia tiilikattoja. Raja-Karjalan Suojärvellä sijainnut Pertinotsa edustaa niin sanottua pohjoisvenäläistä talotyyppiä, jonka juuret ovat Bysantin rakennustaiteessa. Tyylille oli ominaista se, että asuinhuoneet sekä taloustilat sijaitsivat saman katon alla kahdessa tai kolmessa kerroksessa. Pertinotsassa karjasuoja on asuintalon oikeassa ja asuintilat vasemmassa päädyssä. Pertinotsa -nimi juontaa juurensa karjalan murteesta, jossa pertti tarkoittaa pirttiä ja otsa talon päätyä. Pertinotsan pihapiiriin kuului erillisinä rakennuksina ainoastaan sauna, hevostalli ja vilja-aitat. Kuitenkin vain päärakennus on tuotu museoon. Rakennus on valmistunut 1800-luvun jälkipuoliskolla (vuosiluku 1884 on tervattu ulko-oven yläkarmiin) ja sen ulkoseinien hirsipinnat on jätetty pyöreiksi. Länsisuomalaisiin rakennuksiin verrattaessa eroja löytyy myös asuinrakennuksen edustuspäädystä. Siinä, missä läntisissä asuinrakennuk-

12 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 12/16 sissa rakennuksen edustuspuoli on seinä, jolla sisäänkäynti sijaitsi, on se Pertinotsassa talon pääty. Talon pääty kertoi ohikulkijalle paljon talon asukkaista. Päädyn parveketta lähemmin tarkasteltaessa käy ilmi, ettei sinne käy lainkaan ovea. Toisin sanoen parveke on koristeparveke, jonka kaiteissa on renessanssin balusterin pohjalta syntynyt päärynämäinen muoto. Parvekkeen tarkoituksena on ollut ilmeisesti perheen varallisuuden osoittaminen. Venäjän alueella sijainneissa varakkaiden perheiden hirsilinnoissa kolmas kerros oli niin sanottu juhlahuone, johon kuului myös ovellinen parveke. Pertinotsan kolmas kerros ei ole ollut asuttava vaan varastokäytössä ollut tila. Parvekkeella ohikulkijoille on kuitenkin haluttu luoda illuusio siitä, että kolmas kerros olisi ollut myös Perti- notsassa niin sanottu juhlakerros. Päädyn ikkunoilla sen sijaan oli tapana antaa ohikulkijoille tietoa siitä, asuiko talossa ortodoksi vai kristitty perhe. Sanotaan että mikäli ikkunoita oli parillinen määrä, oli kyseessä kristitty perhe ja vastaavasti, jos ikkunoita oli pariton luku, oli perhe ortodoksinen. Oppilailta voi kysyä, huomaavatko he päätyseinän parvekkeessa jotakin erityistä. Miksi rakennukseen on rakennettu käyttökelvoton parveke? Pertinotsasta lähtiessä oppilaita voi pyytää katsomaan Jusupoffin tallin suuntaan ja arvaamaan, mikä on rakennuksen rakennusmateriaali. Muistavatko oppilaat, miksi ja miten kivipintaa jäljiteltiin? Avainsanat Pertinotsaan liittyen: > pohjoisvenäläinen talotyyppi > asuinrakennuksen edustuspääty (varallisuus, uskonto) > kourukatto Jusupoffin talli (kartta nro. 6) Lähtiessä Pertinotsasta voi matkan varrella kiinnittää vielä lyhyesti huomiota Jusupoffin talliin, joka on toinen museon kahdesta helsinkiläisestä rakennuksesta (myös Florinin huvimaja on helsinkiläinen). Helsingin Kaivopuistossa sijainnut talli on ilmeisesti rakennettu 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Kun tallia restauroitiin 1970-luvulla, paljastui sen punaisen maalikerroksen alta vanha maalikerros, joka imitoi punatiiliseinää valkoisine saumoineen trendikkään ja arvokkaan kivipinnan tavoittelua sekin.

13 Niemelän torppa 2. Karunan kirkko 3. Kahiluodon kartano 4. Länsisuomalaiset aitat 5. Pertinotsa 6. Jusupoffin talli

14 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 14/16 Oma museo -tehtävä kouluun Oppilaat tutustuvat opettajan johdolla Seurasaareen, museon rakennuksiin, niiden arkkitehtuuriin ja ajan elämäntapaan. Pohditaan sitä, miksi juuri kyseiset rakennukset ovat valikoituneet museoon. Tarkastellaan millaista elämää rakennuksissa on eletty, ja millaisia arkkitehtonisia erikoisuuksia tai seuduille tyypillisiä piirteitä rakennuksista löytyy. Museokierroksen jälkeen oppilaat toteuttavat koulussa oma museo -tehtävän, jossa oppilas valitsee 3-5 hänelle itselleen merkityksellistä rakennusta ja kokoaa niistä oman museonsa. Siinä missä Seurasaaren ulkomuseo kuvastaa luvun suomalaista maaseutua tulisi oman museon kertoa jotakin oppilaasta kuvastaa häntä itseään. Tehtävää voi lähestyä monesta eri näkökulmasta. Oma museo voi koostua rakennuksista, jotka liittyvät tiiviisti oppilaan elämään esimerkiksi arkipäivän kautta (harrastukset, koti, isovanhemmat tms.) tai esimerkiksi oman kotiseudun rakennuksista, joita hän pitää arkkitehtonisesti mielenkiintoisina tai vastaavasti epäkiinnostavina. Lisäksi museolle tulee keksiä nimi. Lopuksi oppilaat voivat vierailla toistensa museoissa ja ehkäpä oppia tuntemaan toisiaan paremmin.

15 ARKKITEHTUURIA TUTKIMASSA s. 15/16 Vinkkejä tehtävän toteuttamiseen: Oma museo -tehtävän voi toteuttaa esimerkiksi valokuvaamalla tai piirtämällä itselle tärkeitä rakennuksia. Oman museon rakennukset voi koota esittelyvihkoseksi, konkreettiseksi kartaksi tai vaikkapa pienoismalliksi. Rakennusten yhteyteen voi liittää esimerkiksi pohjapiirroksen rakennuksesta ja pienen kuvailevan tekstin, jossa oppilas kertoo rakennuksen perustiedot, rakennuksen arkkitehtonisista ominaisuuksista ja rakennuksen käyttötarkoituksista sekä siitä, miten rakennuksessa on eletty. Tehtävä sopii erinomaisesti esimerkiksi taitto- tai pienoismalliharjoitukseksi. Tehtävän voi yhdistää monen oppiaineen, kuten esimerkiksi äidinkielen, historian ja vieraiden kielten, opetuksen kanssa. Koska oma museo -tehtävä ei välttämättä vaadi Seurasaaren ulkomuseon rakennusten sisällä vierailua, voi sen toteuttaa myös museon aukioloajan ulkopuolella. Opettajan johdolla Seurasaaressa tehtävä kierros kestää noin tunnin (1h). Lähteet: Elo, Pekka, Järnefelt, Heljä, Kylliäinen, Antti & Sahlberg, Marja (toim.) Kulttuuriympäristö tutki ja opi. Helsinki: Museovirasto. Järvelä-Hynynen, Raija Seurasaari: kuvakirja ulkomuseosta. Helsinki: Museovirasto. Järvelä-Hynynen, Raija Seurasaaren ulkomuseo: opas. Helsinki: Museovirasto. Niiranen, Timo Miten ennen asuttiin: vanhat rakennukset ja sisustukset. Helsinki: Otava. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Valonen, Niilo & Vuoristo, Osmo (toim.) Suomen kansanrakennukset: Seurasaaren ulkomuseon rakennusten pohjalta. Helsinki: Museovirasto. Vuorela, Toivo Suomalainen kansankulttuuri. 2. painos. Porvoo: WSOY. Seurasaaren ulkomuseo Seurasaari, Helsinki puh ( ) Bussi 24 Tervetuloa! SEURASAARI

16

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Puu on luonnosta saatu aito materiaali. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 1

Puu on luonnosta saatu aito materiaali. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 1 Puu on luonnosta saatu aito materiaali 17.4.2012 Alatunnisteteksti 1 Eri aikakausina ja eri maissa on puurakennustaide ja taito huomattavasti vaihdellut, mutta aina on tämä helposti käsiteltävä, rakentamiseen

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 1 RAKENTAMISOHJEESTA Rakentamisohje täydentää asemakaavaa. Riihimäen kaupungin tontinluovutusehdoissa

Lisätiedot

Ekoteemat Murcu-- näy-elyssä

Ekoteemat Murcu-- näy-elyssä 1 2 Ekoteemat Murcu-- näy-elyssä 1 Auringon vaihtelevaa korkeu-a taivaalla on harki-u tarkas;. Kesällä aurinko paistaa korkealta ja pitkät räystäät varjostavat sisä;loja. Talvella aurinko paistaa matalalta

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Verkkovajan restaurointi

Verkkovajan restaurointi Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta sisustuskivet Suomalainen sisustuskivi on sekä kaunis että käytännöllinen. Kivi kestää arjen kulutusta ja on värisävyiltään ajaton. Sisustuskivellä voit tuoda kulumatonta

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2014. Aidon lämmön lähteillä.

Kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2014. Aidon lämmön lähteillä. Kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2014 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 )

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) HINKABÖLEN KOTISEUTUMUSEO - MUNAPIRTTI K O R J A U S S U U N N I T E L M A I I - K U V A L I I T T E E T - T U P A R A K E N N U S ARK 2006-11-10..2007-01-04 2 ( 10

Lisätiedot

Mökit, Saunat ja Piharakennukset. Hirrestä mitä haluat STK LOGHOMES +358 5 3241 081 +358. www.stkloghomes.com

Mökit, Saunat ja Piharakennukset. Hirrestä mitä haluat STK LOGHOMES +358 5 3241 081 +358. www.stkloghomes.com Hirrestä mitä haluat Mökit, Saunat ja Piharakennukset +358 5 3241 081 +358 www.stkloghomes ghomes.com www.stkloghomes.com TAVI PUOLIPARVELLA Parven korkeus 1600, joka ei vaikuta rakennuslupaneliöihin.

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Urajärven kartano ja kulttuuripuisto Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Päärakennus, Keittiö Keittiö ennen restaurointia Seinältä löytyneitä fragmentteja vanhasta tapetoinnista Konservaattori

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä.

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä. Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI Sivu 1 / 9 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 1.1. Kohde... 2 1.2. Tutkimuksen tilaaja... 2 2. Tiivistelmä... 2 3.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Gsm. 040-861 7001. Osoite. Postitoimipaikka. Tilaaja:Jukka Hillo c/o As Oy Iirisranta. Osoite:Iirislahdentie 42 asunto 13

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Gsm. 040-861 7001. Osoite. Postitoimipaikka. Tilaaja:Jukka Hillo c/o As Oy Iirisranta. Osoite:Iirislahdentie 42 asunto 13 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Kuvauksen suorittaja Tr-Lämpökuvaus Oy Gsm. 040-861 7001 Osoite Postitoimipaikka Krämertintie 31 D 006 Helsinki TilaajaJukka Hillo c/o As Oy Iirisranta OsoiteIirislahdentie 42 asunto

Lisätiedot

Crawford Superior 42. Optimaaliset ratkaisut. Crawford Superior 42, malli Style, väri valkoinen (RAL 9016)

Crawford Superior 42. Optimaaliset ratkaisut. Crawford Superior 42, malli Style, väri valkoinen (RAL 9016) Crawford Superior 42 Optimaaliset ratkaisut Crawford Superior 42, malli Style, väri valkoinen (RAL 9016) Crawford Superior 42 - Kauko-ohjattavaa laatua Hinta-laatusuhteeltaan markkinoiden paras ratkaisu

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa 122 89. Rakennuksen nimi: Hermannas Verneras Rnr: 49948700050096S Osoite: Sommarösundsv.476 Rakennustyyppi: pientila Rakennusvuosi: 1850 Korjausvuodet: ei tiedossa Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, piharakennukset:

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Hinnasto ja toimitussisällöt 2012

Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Sisältöluettelo s. 1 Hinnasto s. 2 Trond s. 3 H-cabin s. 8 Sahib s. 13 Stole s. 19 Villa Tyyne s. 25 Ole s. 31 Ole-2 s. 36 Stabbur s. 42 Taru-sauna s. 49 Asennus s. 53

Lisätiedot

Valmislauteet sinun mitoillasi

Valmislauteet sinun mitoillasi Valmislauteet sinun mitoillasi Valitse suosikkisi laajasta valikoimasta Valmiiksi mietitty ratkaisu toteutuu helposti ja vaivattomasti Laadukas kotimainen tuote saapuu nopeasti kotiovelle Suomalaista puusepäntaitoa

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT 222 224

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT 222 224 RAKENTAMISTAPHJE KORTTELIT VÄRIT KORTTELEISSA Värimalleina on käytetty Uula tuote Oy:n maaleja. Vastaavia värisävyjä voi käyttää myös muiden maalitehtaiden valikoimista. JULKISIVUJEN PÄÄVÄRIN VAIHTOEHDOT:

Lisätiedot

Crawford Smart 42. Hintatietoiset ratkaisut. Crawford Smart 42, malli Trend kuosi Brilliant, väri valkoinen (RAL 9016)

Crawford Smart 42. Hintatietoiset ratkaisut. Crawford Smart 42, malli Trend kuosi Brilliant, väri valkoinen (RAL 9016) Crawford Smart 42 Hintatietoiset ratkaisut Crawford Smart 42, malli Trend kuosi Brilliant, väri valkoinen (RAL 9016) Crawford Smart 42 - hintatietoinen Sisältä ja ulkoa Crawford Smart 42 on autotallinovi,

Lisätiedot

AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus.

AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus. VANHAN ASUINRAKENNUKSEN KUNNOSTA. AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus. Osoite: Kiinteistötiedot:

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit FINNEPS YLI 25 VUOTTA! EPS BETONIVALUHARKKO on rakennusmateriaalina kymmeniä vuosia vanha keksintö maailmalla. Kokemäkeläisen Lasse Rannan 1989 perustama FinnEPS Oy on ensimmäinen EPS valuharkkovalmistaja

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja Asennusohjeet Huvimajoille Satulinna 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot

Vuokra-asuntoja. Palvelut parhaalta paikalta

Vuokra-asuntoja. Palvelut parhaalta paikalta Koti kaiken keskellä alvelut parhaalta paikalta Vuokra-asuntoja Sellonhuipun vuokrauksesta vastaa Ovenia sännöinti p. 0201 774 500 asuntovuokraus@ovenia.fi www.oveniaisannointi.fi ASUNTO OY SOON SONHUU

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Ojaniemen museotila maatilan asukkaan museo

Ojaniemen museotila maatilan asukkaan museo Jarkko Oraharju Ojaniemen museotila maatilan asukkaan museo Ojaniemen museotila sijaitsee Porissa, Noormarkun Kairilan kylässä. Tilalla asuu nyt 79-vuotias museotilan hoitaja Kerttu Alsela. Paikka on yksityisen

Lisätiedot

Koulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI

Koulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI Virsut vinossa Koulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI 1-6 luokat Teemana ovat kotiseudun luonnonolot. Tutkitaan kuinka alueen luonto

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan

Lisätiedot

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

Vanhalta Suurtorilta Tuomiokirkolle

Vanhalta Suurtorilta Tuomiokirkolle Vanhalta Suurtorilta Tuomiokirkolle (OSA 2) Hei, hauska nähdä! Nyt olemme Vanhalla Suurtorilla. Tämä oli vuosisatojen ajan Turun kaupungin, ja jopa ehkä koko Suomen tärkein kauppapaikka. Kaikki tavara,

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Turunmaalaisia kulttuuriympäristöjä

Turunmaalaisia kulttuuriympäristöjä Turunmaalaisia kulttuuriympäristöjä Taloissa ja tuvissa kulttuuriympäristömme kuva Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry Malmikatu 6, Parainen, curatio@parnet.fi Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

AS.OY.SÄRMÄNKULMA. ennakkomarkkinointi

AS.OY.SÄRMÄNKULMA. ennakkomarkkinointi AS.OY.SÄRMÄNKULMA ennakkomarkkinointi AS.OY.SÄRMÄNKULMA 1371m 2 alustava asemapiirros LAUTTAKYLÄNKATU SÄRMÄNKATU 1 5 10 15 20 25 30m 1H+TK 43,0m 2 alustava pjapiirros 10,8 m 2 kph 0,6 m 2 ppk tk 10,0 m

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

ESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

ESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 1 ESITYS PERINTEISEN RAKENTAMISTAVAN KUNNIAKILVEN / KUNNIAKIRJAN MYÖNTÄMISEKSI JA MYÖNTÄMISPERUSTEET Esitys Esitämme, että Talonpoikaiskulttuurisäätiö myöntäisi jäljempänä mainitulle kohteelle [ ] Perinteisen

Lisätiedot

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty HELMI-vapaa-ajantalot 2007 Unelmista tehty 21 Helmi Sisällysluettelo Helmi 68..... s. 4 Helmi 99.... s. 14 UUTUUS Helmi 69..... s. 6 Helmi 111... s. 16 Helmi 63..... s. 8 Kärkimallit.......s. 18 Toimitussisällöt...s.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

H O N K A M U U T T O V A L M I S O M A K O T I

H O N K A M U U T T O V A L M I S O M A K O T I H H O N K A M U U T T O V A L M I S O M A K O T I H O N K A M U U T T O V A L M I S O M A K O T I T A L O Hinnat ovat voimassa toistaiseksi toimituksiin 31.10.2014 saakka. Muuttovalmis koti - turvallinen

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5 L O O T A / ajanmukaistaa Hupisaarten kesäteatterin nykyaikaiseksi ja monipuoliseksi esitystaiteiden keskukseksi ja oululaisten kesäiseksi olohuoneeksi. Rakennus on kutsuva ja hyvin havaittavissa päälähestymisreitiltä

Lisätiedot

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

MALLISTO AUTOTALLIT JA KATOKSET MALLISTO

MALLISTO AUTOTALLIT JA KATOKSET MALLISTO MALLISTO AUTOTALLIT JA KATOKSET MALLISTO GARAAS AUTOTALLIT GARAAS AUTOTALLIT Garaas elementtiautotalli on valmiiksi mietitty ratkaisu autotallin rakentamista suunnittelevalle. Mallistomme tallit tarjoavat

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE

Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE Asia 542 / 713 / 2006 Tämä rakennustapaohje on laadittu kirkonkylän asemakaavan ja asemakaavamuutoksen uudisrakentamista

Lisätiedot

Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin.

Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin. Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin. Aidot LuviaWood -tuotteet syntyvät vain parhaista raaka-aineista. LuviaWoodin korkealuokkaisissa tuotteissa yhdistyvät tarkkaan valittu suomalainen puu ja

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot