Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Helsingin messukeskus,

Transkriptio

1 Asialistan kohta 4 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Helsingin messukeskus, Käyttövarmuuden hallinta (1/2) Kesän ukkosmyrskyt aiheuttivat myös kantaverkossa häiriöitä. Kantaverkko selvisi myrskyistä selvästi jakeluverkkoja helpommalla kaatui yli 10 puuta Imatra Konkapelto 110 kv johdolle. Sähköntoimitus saatiin varayhteyksille noin 1,5 tunnin kuluttua. Konkapellon aseman omakäyttöä ja viestiyhteyksiä jouduttiin turvaamaan aggrekaatilla omakäyttöä syöttävän jakeluverkon vikojen vuoksi 9.8. Hikiä Nurmijärvi 110 kv johdolla 2..3 tunnin keskeytykset kuudelle sähköasemalle asiakkaan johtoosalla olleen puuvian seurauksena Käytönvalvonnan viestiyhteyksissä oli katkoksia teleyhtiöiden tukiasemien menetettyä sähkönsyötön sähkönjakeluverkon vikojen vuoksi Jukka Ruusunen 1

2 Käyttövarmuuden hallinta (2/2) Loviisa 1 irrottua verkosta käynnistettiin 16 kaasuturpiinia tehotaseen ylläpitämiseksi. Ruotsin verkossa oli keskeytystöitä ja tuontikapasiteettia oli rajoitettu Naantalin voimalaitoksen revision aikaiset sähkökattilan kytkentätoimenpiteet aiheuttivat kattilan sisäisten vikojen ja oikosulkujen vuoksi lyhytaikaisia jännitekuoppia verkkoon Haittaa aiheutui mm. Neste Oilin jalostamolle, jossa tuotantoa pysähtyi ja syntyi tulipalo. Fingridin verkkokeskus kielsi useaan otteeseen sähkökattilakytkennät ennen kuin vika on osoitettu korjatuksi Jukka Ruusunen Markkinoiden edistäminen Baltia Estlinkissä spot-kaupan rinnalle syksyllä intraday-kauppa (Elbas) Koko Baltian markkinaintegrointia hidastavat Latvian säädäntöpuutteet jotka odottavat vaalien tulosta Baltian TSOt haluavat osakkaiksi Nord Pool Spotiin Luoteis-Euroopan market coupling CWE-alueen keskitetty spot-tarjouslaskenta käynnistyy 9.11 (price coupling) Samasta päivästä EMCC-yhtiö alkaa optimoida CWE:n ja Pohjoismaiden väliset virrat (volume coupling) Hanke pohjoismaiden taseselvityksen integroinnista 2014 mennessä Suomi vapautettu jatkotoimista Komission huomautusmenettelyssä koskien sähkömarkkinasäädännön laiminlyöntejä Jukka Ruusunen 2

3 Siirtokapasiteetin varmistaminen Inkoo kv kantaverkko Rakenteilla oleva 400 kv kantaverkko Investointisuunnitelman keskeiset hankkeet Anttila Konsernin investoinnit M (53 M vuonna 2009 ), vuoden 2010 budjetti 170 M Valmistuneet hankkeet : 110 kv Hikiä-Vanaja, ETDE S.A. (Transel SAS) (kunto), 6M Vihtavuori-Alajärvi 400 kv ukkosjohdinvaihtotyö (Destia) (kunto), 1 M Multisillan 110 kv sähköasema käyttöönotettu (varmuus), 3 M Hankintapäätökset: paljon isoja tarjouskyselyjä ulkona Lupa ja ympäristöasiat: Lunastuslupa 400 kv Yllikkälä-Huutokoski voimajohdolle, talousvyöhykelain mukainen suostumus Fenno-Skan 2:lle, EstLink 2 vesilupahakemus ja talousvyöhykelain mukaiset hakemukset jätetty Forssa-Lieto kv YVA-ohjelma ja Ventusneva-Pyhänselkä 400 kv YVA-selostus valmistuivat Selvitykset: EU komission päätös EstLink 2 hankkeen EU rahoituksesta (100M ) Fingridille PAS 55 sertifikaatti hyvästä omaisuuden hallinnasta ENTSO-E julkaisi yhteiseurooppalaisen kymmenvuotissuunnitelman Jukka Ruusunen kantaverkkojen kehitystarpeista Asiakkaat ja muut sidosryhmät Teollisuusviennissä valoa, viranomaisilla kiirettä lakien valmistelussa Teollisuustuotannossa positiivista, sähkön kulutus kasvoi alkuvuonna 8,4 % Ydinvoimapäätökset aikatauluttavat laajojen verkkohankkeiden valmistelun Tuulivoimahankkeiden käynnistymiset odottavat syöttötariffilain valmistumista, lakiesitys rajaa määrän 2500 MW:iin Kantaverkon rajauksen eteenpäin viemisessä odotetaan TEM:n SIMA-työryhmän kannanottoja Kantaverkkotariffin 2012 valmistelu jatkuu Fingridin toimintaan vaikuttavia lainvalmisteluja edellisten lisäksi polttoturvesähkön tuotantotuki (jatkossa rahoitus budjetista) tehoreservilain uudistaminen sähkön alkuperätakuu Jukka Ruusunen 3

4 Valot päällä valtakunnassa Asialistan kohta 5 Tilannekatsaus kantaverkon rajausselvityksestä ja tariffirakenteesta Neuvottelukunnan kokous Pertti Kuronen 4

5 9 Kantaverkon rajaus Tilannekatsaus TEM:n SIMA-työryhmän raporttiluonnoksen rajausehdotuksia Jatkotoimet 10 Tilannekatsaus, syyskuu 2010 Kantaverkkopalvelusopimuksen sopimuskausi on nykyisin neljä vuotta. Kantaverkon laajuus päivitetään sopimuskausittain. Laajuudella on merkitystä verkkoon sitoutuneeseen pääomaan sekä kantaverkkopalveluiden tariffitasoon Asiakaskeskusteluissa saatu palaute: Nykyistä laajuutta pidettiin yleisesti varsin toimivana Osa asiakkaista ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä nykyistä kantaverkon tasahinnoittelua ja verkonkehittämisvastuun tulkintaa kohtaan Keskusteluita jatkettiin yhdessä Helen Sähköverkon, Vantaan Energia Sähköverkon ja Energiamarkkinaviraston (EMV) kanssa EMV tilasi ulkopuolisen konsulttiselvityksen. Selvityksen tekijäksi valittiin Pöyry Management Consulting, jonka selvitys valmistui Työ- ja elinkeinomisteriön (TEM) SIMA työryhmä on parhaillaan laatimassa ehdotusta EU:n 3. energiapaketin implementoinnista Suomen sähkömarkkinalakiin. Työryhmä esittää täsmennyksiä sekä kanta-, alue että jakeluverkkojen tehtäviin ja sen myötä mahdollisesti rajaukseen. Työryhmän raportti valmistuu syyskuussa 2010 EMV ottaa kantaa kantaverkon rajauskysymykseen TEMin raportin valmistuttua 5

6 11 KANTAVERKKO määritelmä Kantaverkolla tarkoitetaan rengaskäyttöistä maan kattavaa tuotanto- ja kulutuskeskittymät yhdistävää Fingridin suurjänniteverkkoa Kantaverkkoon kuuluvat valtion rajat ylittävät kantaverkkoyhtiöiden väliset yhteydet Kantaverkko palvelee yhteiskuntaa syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin luoden pääsyn ja perustan toimiville sähkömarkkinoille Kantaverkkoa kehitetään kansantaloudellisista lähtökohdista yhteistyössä Asiakkaiden kanssa ottaen huomioon yhteiseurooppalaiset tavoitteet Verkonkehittämisen keskeisimmät tavoitteet ovat korkea käyttövarmuus, sekä teknistaloudellisesti optimaalinen sähköverkon rakenne. Kantaverkon rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit: Käyttövarmuus Tasapuolisuus ja syrjimättömyys Maantieteellinen kattavuus Neuvottelukunta / Pertti Kuronen 12 TEM:n ehdotus kantaverkon laajuudesta ja vastuista TEM:n työryhmän alustavat kannanotot kantaverkon laajuudesta, verkkojen ja verkonomistajien vastuista ovat Fingridin mielestä pitkälti perusteltuja Keskustelua on herättänyt työryhmän linjaus, jonka mukaan verkonhaltijoiden väliset suurta kulutuskeskittymää syöttävät yli 110 kv (= vähintään 220 kv) säteittäiset voimajohdot kuuluvat kantaverkkoon Työryhmän mukaan näiden johtojen tulee olla kantaverkkoa jännitetason perusteella. Fingridin mukaan kyseessä on normaali asiakkaan vastuulla oleva liittymisjohto ennen kuin siirtotarpeet perustelevat verkon täydentämisen rengaskäyttöiseksi. Järjestelmävastuun hoidon lähtökohdista Fingrid näkee, että käyttövarmuuden takaava n-1 mitoituksen on toteuduttava koko kantaverkon alueella ja verkon kehittämis- ja käyttövastuu voidaan hoitaa vain, kun kantaverkolla on vain yksi omistaja. Tulevaisuudessa käyttövastuu korostuu suurten voimalaitosyksiköiden, tuulivoiman ja verkon mittavan rakentamisen myötä. 6

7 13 Jatkotoimenpiteet Fingrid pyrkii julkaisemaan kantaverkon määrittelyssä ja laajuuden muuttuessa sovellettavat periaatteet vuoden 2010 loppuun mennessä Kantaverkon laajuuden määritelmä ja kehittämisvelvoitteet täsmentyvät uuden sähkömarkkinalain tultua voimaan 2011 Fingrid pyrkii toteuttamaan mahdolliset omistusjärjestelyt näiden periaatteiden mukaisesti 2011 loppuun mennessä asianomaisten tahojen kanssa Osana omistusjärjestelyitä voidaan käyttää liityntäverkkomenettelyä Jatkossa kantaverkon kehittymisestä informoidaan julkisemmin mm. internetin välityksellä 14 Kantaverkkohinnoittelu Tilannekatsaus Ajatuksia tariffirakenteesta "Käyttövarmuusverkko" / "Kattavuusverkko" Johtopäätökset 7

8 15 Kantaverkkohinnoittelu 2012 tilannekatsaus Rakenteen valinta neuvottelukunta, toimikunnat, asiakkaat, yhteenveto syksy 2010 Fingridin julkaisee hinnoittelurakenteen 2010 lopussa (hallituskäsittely) Hinnoittelu asiakaskeskustelut, talvi 2010/ kevät 2011 Fingridin julkaisee lopulliset yksikköhinnat 2012 syksyllä 2011 (hallituskäsittely) Jatkotoimenpiteet Neuvottelukunnan pyynnöstä kartoitettu tariffin jakamista kantaverkon rajauksen vahvistaminen, syksy 2010 asiakaskeskustelut tariffirakenteesta ja kantaverkkosopimuksen muutostarpeista neuvottelukunta, toimikunnat ja asiakkaat 16 Kantaverkkopalvelun tariffikomponentit ja ajatuksia tariffista ) Kulutusmaksu - (talviaika 5 kk / muu aika 7 kk) - kattaa kantaverkon kiinteitä kustannuksia 2) Kantaverkkoon anto - (kuormitusmaksu, anto) - kattaa muuttuvia kustannuksia, kuten häviöt ja reservit 3) Kantaverkosta otto - (kuormitusmaksu, otto) - kattaa muuttuvia kustannuksia, kuten häviöt ja reservit 4) Liityntäpistemaksu - kattaa liityntäpisteiden suoria kustannuksia, esim. mittarointi- ja tiedonsiirtokustannuksia Tariffijakso ) Kantaverkkoon anto Tuotanto Kulutus 1)Kulutusmaksu 3) Kantaverkosta otto FINGRID 3) Kantaverkosta otto 2) Kantaverkkoon anto Alue / jakelu verkko Tuotanto = Kantaverkon liityntäpiste Ajatuksia tariffista 2012: - pääosin nykyinen energiapohjainen rakenne - tuotannon inframaksu jää odottamaan eurooppalaista tariffikehitystä - liityntäpistemaksusta luovutaan ja otetaan käyttöön erillinen liityntämaksu (ei mukana kv-tariffissa) - yksikköhinnat vahvistetaan vuosittain Kulutus 1)Kulutusmaksu 8

9 17 Tariffivertailulaskenta "käyttövarmuusverkko" ja "kattavuusverkko" - Lähtökohdat ja kustannusten kohdistus Neuvottelukunnan pyynnöstä tehty vertailulaskenta, jossa kantaverkko ja tariffi jaettu kahteen osaan "Käyttövarmuusverkkoon" (käyttövarmuutta palveleva sähköverkko) laskettu 400 kv ja 220 kv verkot ja käyttövarmuuden kannalta normaalissa käyttötilanteessa tarvittava 110 kv sähköverkko operatiiviset kustannukset toteutuman mukaan pääomakustannukset valvontamallin mukaisesti kantaverkolle kohdistuvat reservit "käyttövarmuusverkolle" häviöt johtokohtaisesti muunnot yläjännitetason mukaan "Kattavuusverkkoon" (maantieteellistä kattavuutta palveleva sähköverkko) laskettu muu Fingridin 110 kv verkko kustannukset ajateltu jaettavaksi liityntäpistekohtaisesti 18 Tariffivertailulaskenta "käyttövarmuusverkko" ja "kattavuusverkko" - kustannusten kohdistuminen ja arvio tariffista Noin 95 % kustannuksista kohdistuu "käyttövarmuusverkolle" Noin 75 % (johtokilometrejä) Fingridin omistamasta 110 kv sähköverkosta "käyttövarmuusverkkoa" Arvio eri jännitetasojen tariffista: "käyttövarmuusverkko" (3 /MWh) "kattavuusverkko" (3-10 /MWh) * "Kattavuusverkon" alueella liittymispisteitä noin 40 asiakkaalla * Tariffin yksikköhinta vaihtelisi kustannusvastaavasti sen mukaan mihin "kattavuusverkon" osaan asiakas liittyy 9

10 19 Tariffivertailulaskenta "käyttövarmuusverkko" ja "kattavuusverkko" - Johtopäätökset "Käyttövarmuusverkon" hintatason muutos jäisi marginaaliseksi, kun taas eräiden "kattavuusverkkoihin" liittyneiden asiakkaiden siirtohinta nousisi paikoin moninkertaiseksi Jako johtaisi aikanaan sovittujen yhtenenäisten keskeisten periaatteiden menettämiseen, kuten tasahinnoittelu sekä selkeä ja yksinkertainen tariffirakenne yhtenäinen markkinapaikka maan kattavuus ja tasapuolinen kohtelu Tariffin määrittämisestä ja laskennasta tulisi monimutkainen ja työläs Laajuuden määrittäminen voisi johtaa jatkuviin kiistoihin asiakkaiden kanssa ja viranomaisen hyväksymismenettelyyn Asialistan kohta 6 Strategiasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Helsingin messukeskus,

11 Käyttövarmuuden hallinta Käyttövarmuuden ylläpito Reservien riittävyyden varmistaminen uuden ydinvoiman myötä Tehotasapainon ylläpidon hallinta tuulivoiman lisääntyessä ja säätävän kapasiteetin vähetessä Pohjoismaisen taajuuden laadun heikkenemisen pysäyttäminen Käyttöyhteistyön tiivistäminen Eurooppalaisten käyttösääntöjen valmistelu ja vaikuttaminen Reservi- ja säätösähköyhteistyön lisääminen naapurimaiden kanssa Käyttötoiminnan kehittäminen Käytönvalvonnan yhdistäminen korkean turvallisuustason valvomoon Häiriönselvitysvalmiuden kohottaminen varmistamalla järjestelmien toimivuus ja henkilöresurssien saatavuus sekä osaaminen Siirtokeskeytysten taloudellinen optimointi ja jännitetöiden lisääminen Fingridin strategia Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Markkinaintegraation laajentaminen Markkinaintegraatio Itämeren alueella ja Luoteis-Eurooppaan Suomen ja Baltian yhteiset markkinaehtoiset pelisäännöt Venäjän rajapinnassa Baltian ja Puolan integrointi pohjoismaisiin markkinoihin Markkinoiden tehokkuus ja uskottavuus Eurooppalaisten markkinasääntöjen valmistelu Markkinoiden läpinäkyvyyden lisääminen Säätömarkkinoiden harmonisointi ja tasepalvelun integrointi Älykkäiden järjestelmäratkaisujen edistäminen Markkinaehtoisuus ilmasto- ja energiapolitiikassa Tuotantokapasiteetin tehokas käyttö ja pääsy markkinoille Uusiutuvan energian markkinaehtoinen ja tasapuolinen integrointi Vaikuttaminen energiapoliittisten ohjauskeinojen kehittämiseen ja harmonisointiin Fingridin strategia

12 Siirtokapasiteetin varmistaminen Oikein mitoitettu siirtokapasiteetti FIN6 ja FIN7 sekä tuulivoiman liittämismahdollisuuksien varmistaminen Itämeren alueen verkkosuunnitelma ja kansallinen suunnitelma verkon kehittämisestä Toimivat ennustemenetelmät: skenaariot, markkinasimulaatio ja aluesuunnitelmat Investointiohjelman hallittu toteuttaminen Runkoverkon vahvistusohjelman joustojen luominen Projektien aikataulujen, kustannusten ja laadun varmistaminen Ympäristövaikutusten pitkäjänteinen huomioiminen suunnittelussa, rakentamisesssa ja kunnossapidossa Kustannustehokkaiden ja toimintavarmojen teknologioiden valinta Kustannustehokas kunnonhallinta Oman varavoimakapasiteetin korkea käytettävyys Ikääntyvä verkko: verkkokomponenttien elinkaarten hallinta Erikoiskunnossapidon varmistaminen (HVDC, toisiopuoli) Verkkotietojärjestelmän kehittäminen Turvallisuuden varmistaminen asemien ja voimajohtojen läheisyydessä Fingridin strategia Asiakkaat ja sidosryhmät Korkea asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyys Vuorovaikutusmallien ja informaatiotarjonnan kehittäminen Suunnitelmallisen ja kohdennetun viestinnän toteuttaminen Tietojärjestelmien hyödyntäminen asiakkuuden hallinnassa ja vastavuoroisen asiakastiedonvaihdon kehittäminen Kantaverkkopalvelun uudistaminen Kantaverkkopalvelun hintatason vuotuinen määrittäminen Mittaustiedon laadun ja uusien lisäpalveluiden kehittäminen uusilla energiamittareilla Kantaverkon selkeä ja perusteltu rajaus Toimiva sidosryhmäyhteistyö Toiminnan hyväksyttävyys ja läpinäkyvyys sekä avoimuus Kantaverkkotoiminnasta erillisten toimintojen eriyttäminen Aktiivinen vaikuttaminen viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin toimintamallien kehittämiseksi Fingridin strategia

13 Talous Omistajien asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen Joustava hinnoittelu ja menetelmät kustannusten hallintaan Keskitetty talousennusteprosessi ja investointien kannattavuuden arviointi Toimivat riskienhallintamenetelmät Toiminnan kustannustehokkuus Kustannustietoisuuden ja liiketoiminnan syy/seuraus suhteiden ymmärtäminen: mittarointi, benchmarking, raportointi, analysointi Kustannustehokkaat ja taloudellisesti kannattavat liiketoimintaratkaisut Kansainvälinen ja monipuolinen varainhankinta Kohtuullisen tuoton varmistava regulaatiomalli Aktiivinen vuorovaikutus regulaatiomenetelmien kehittämisessä Menetelmien ennustettavuus ja Fingridin erityispiirteiden huomioiminen kantaverkkotoiminnan tuoton kohtuullisuuden valvonnassa Selkeä ja läpinäkyvä raportointi Fingridin strategia Valot päällä valtakunnassa 13