HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan liitto Karjaan, Karkkilan ja Lohjan kaupungit Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Pohjan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kunnat HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA OSA II Tavoitteet ja ennusteet K& Kiuru & Rautiainen Oy K&R

2 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 2/48 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VESIHUOLLON YLEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET Vedenhankinta Raakaveden laatu Vedenjakelu Pohjavesien suojelu Viemäröinti Jätevesien puhdistus Asumisjätevesistä poikkeavat jätevedet Haja-asutuksen kuorma Jätevesilietteiden käsittely Puhdistamolietteet Lietteen hyötykäyttö ja loppusijoitus Vesihuoltolaitosten organisaatiot ja talous HIIDEN ALUEEN TAVOITTEET Vedenhankinta Pohjavesien suojelu Jätevedenpuhdistamot Haja-asutuksen jätevesien käsittely Lietteen käsittely ja hyötykäyttö Organisaatiot ja talous HIIDEN ALUEEN ENNUSTEET Alueen yleiset kehitysennusteet Vesihuollon kehitysennusteet KARJAA Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys KARJALOHJA Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys KARKKILA Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys LOHJA Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys NUMMI-PUSULA Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys POHJA Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys SAMMATTI Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys SIUNTIO...39

3 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 3/ Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys VIHTI Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys YHTEENVETO...44 LIITTEET 1. Juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden ominaisuudet 2. Talousveden laatuvaatimukset 3. Yhteenveto vedentarve-ennusteista vuodelle Yhteenveto jätevesimääräennusteista vuodelle 2030

4 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 4/48 1. JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Hiiden alueen vesihuollon yleissuunnitteluun liittyvät vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn tavoitteet ja ennusteet. Yleissuunnittelun tarkoituksena on selvittää vedenhankinnan sekä jätevesien johtamisen ja käsittelyn tulevat kehittämis- ja investointitarpeet. Alueellisen yleissuunnittelun ja yhteistyön tarve on korostunut viime vuosina erityisesti Vihdin Nummelan ja kirkonkylän jätevesien käsittelyratkaisuiden selvittämiseksi sekä Karjalohjan ja Sammatin jätevesien käsittelyvaihtoehtoja tarkastelemiseksi. Vedenhankinnassa on tavoitteena turvata riittävä ja hyvänlaatuinen vedensaanti suunnittelualueella ja lisätä vesilaitosten toimintavarmuutta myös erityisoloissa. Jätevesien käsittelyn tehostamisella vähennetään vesistöjen kuormitusta ja parannetaan yleistä viihtyisyyttä. Tässä 2. osaraportissa on esitetty yleissuunnitteluun liittyvät ennusteet ja tavoitteet. Tiedot on koottu alueen kunnista, Uudenmaan liitosta ja tilastokeskuksen www-sivuilta. Perusselvitykset on esitetty erillisessä osaraportissa 1. Suunnitteluvaihtoehdot esitetään erillisessä osaraportissa 3. Vaihtoehtojen valinta ja kehittämissuunnitelmat esitetään loppuraportissa (osa 4). Vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman ovat tilanneet Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan liitto yhdessä suunnittelualueen kuntien kanssa. Suunnittelutyöhön on osallistunut seuraava ohjausryhmä: Marketta Virta, Uudenmaan ympäristökeskus Kari Vaitomaa, Uudenmaan ympäristökeskus Aino Tamsi, Uudenmaan ympäristökeskus Ilkka Juva, Uudenmaan ympäristökeskus Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan Liitto Pentti Laakkonen, Lohjan kaupunki Markku Kytäjä, Karkkilan kaupunki Henrik Westerlund, Karjaan kaupunki Tapio Lankinen, Vihdin vesihuoltolaitos Kukka-Maaria Luukkonen, Pohjan kunta Nina Turpeinen, Sammatin kunta Markku Kärkkäinen, Siuntion kunta Jyrki Uusitalo, Nummi-Pusulan kunta Kari Vismanen, Karjalohjan kunta ( saakka) Katja Erätuli-Keskinen, Karjalohjan kunta ( ) Veijo Kiimamaa, Karjalohjan kunta ( lähtien) Ossi Jokinen, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Erja Vaarala, Hiiden Pilotti Juho Kähkönen, M-real Kirkniemi ( saakka) Maria Mäntymäki, M-real Kirkniemi ( lähtien) Petri Niemi, UPM-Kymmene

5 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 5/48 Konsultin edustajina suunnittelutyöhön ovat osallistuneet: Risto Saarinen, Econet Engineering Oy Jyri Rautiainen, Kiuru & Rautiainen Oy Anna Mikola, Kiuru & Rautiainen Oy Teemu Vehmaskoski, Kiuru & Rautiainen Oy Teemu Heikkinen, Kiuru & Rautiainen Oy

6 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 6/48 2. VESIHUOLLON YLEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET 2.1 Vedenhankinta Vesihuoltolaki edellyttää, että kunta huolehtii siitä, että terveydellisten tai ympäristönsuojelullisten syiden tai suuren asukasjoukon tarpeen vaatiessa ryhdytään toimenpiteisiin tarpeellisen vesihuoltopalvelun turvaamiseksi. Vesihuoltolaitos huolehtii vedenhankinnasta toiminta-alueellaan. 2.2 Raakaveden laatu Pintavesi Juomaveden valmistamiseen tarkoitetun raakaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta on annettu vuonna 1994 valtioneuvoston päätös (Vnp 366/1994), joka saattoi vaatimukset raakavesidirektiivin (75/440/ETY) vaatimuksia vastaaviksi. Päätöksen mukaan kaikkien pintavesien, joita käytetään juomaveden valmistukseen tulee täyttää vähimmäisvaatimukset. Riippuen valmistusprosessista vaatimukset on jaoteltu kolmeen luokkaan. Luokka A1 tarkoittaa yksinkertaista fysikaalista käsittelyä ja desinfiointia, esimerkiksi pikasuodatusta ja desinfiointia tai maahanimeytystä. Luokka A2 sisältää normaalin fysikaalisen käsittelyn, kemiallisen käsittelyn ja desinfioinnin esimerkiksi saostus, laskeutus tai flotaatio, suodatus, desinfiointi tai kontaktisuodatus ja desinfiointi. Luokassa A3 vesi voidaan käsitellä mahdollisella esikäsittelyllä (esim. allasvarastointi) sekä tehostetulla fysikaalisella käsittelyllä ja kemiallisella käsittelyllä, jatkokäsittelyllä ja desinfioinnilla. Jatkokäsittely voi esimerkiksi olla aktiivihiilisuodatus tai biologinen suodatus. Mikäli vaatimukset eivät täyty, pääsääntö on, ettei vettä saa käyttää juomaveden valmistukseen. Suunnittelualueella tärkeimmät laatuvaatimukset on esitetty liitteessä 1. Muut vaatimukset koskevat etupäässä raskasmetalleja sekä erityyppisiä hiilivetyjä ja torjunta-aineita. Pohjavesi Pohjaveden laatua ja sen soveltuvuutta talousvedeksi arvioidaan STM:n talousvesiasetuksessa (461/2000) esitettyjen laatuvaatimusten perusteella. Lisäksi arvioidaan pilaantumisriskiä, joka aiheutuu alueen sijainnista tai mahdollisista päästöistä. Pohjaveden likaantumisvaara on suurin hiekka- ja soramailla, jotka läpäisevät hyvin sekä vettä että lika-aineita. Päästöriski kertoo, kuinka helposti ja miten haitallisia aineita kyseiseltä laitokselta tai toiminnasta voi päästä maaperään ja edelleen pohjaveteen. Sijaintiriski puolestaan ilmoittaa, miten vakavia seurauksia mahdollisesta päästöistä olisi pohjavesille ja vedenhankinnalle. Sijaintiriskin arviointi perustuu alueen hydrogeologisten olosuhteiden selvittämiseen.

7 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 7/48 Pohjaveden laatua uhkaavia toimintoja ovat esim: teiden suolaus, vaarallisia kemikaaleja käyttävät tehtaat ja laitokset sekä niiden varastot, korjaamot, huoltoasemat, öljysäiliöt, asfaltti- ja öljysora-asemat, kaatopaikat, viemärit, pesulat, sikalat, navetat, tuorerehusäiliöt, puunkyllästämöt, hiekan ja soranotto, maankaivu ja ojitukset (pohjaveden pinnan muuttuminen, suoveden pääsy pohjaveteen), öljyjen ja myrkyllisten aineiden kuljetukset ja tilapäinen varastointi, jätevesien maahan imeytys, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö maa- ja metsätaloudessa 2.3 Vedenjakelu Vedenjakelussa tavoitteena on häiriötön veden toimitus niin laadun kuin määränkin osalta. STM:n asetus 461/2000 määrittelee talousveden laatuvaatimukset. Asetus koskee talousvettä, jota toimitetaan vähintään 10 m 3 /d tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Asetus koskee myös kaupalliseen toimintaan käytettävää vettä. Talousvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia eikä muitakaan aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle. Talousveden on oltava myös muuten käyttötarkoitukseen soveltuvaa, eikä se saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisia saostumia vesijohdoissa tai vedenkäyttölaitteissa. Talousveden on säilytettävä laatunsa jakeluverkossa, siten että laatuvaatimukset täytetään, kun käyttäjä ottaa vettä hanasta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava säännöllisin tutkimuksin talousvettä. Laatuvaatimukset on esitetty liitteessä 2. Lisäksi on asetettu suosituksia mm. alumiinin, ammoniumin, kloridin, mangaanin, raudan, sulfaatin, hapenkulutuksen ja radonin osalta. Veden jakelun varmuutta parannetaan suunnittelemalla verkostot siten, että vaihtoehtoinen syöttöreitti olisi putkivaurion sattuessa järjestettävissä kaikilla taajamaalueilla ja mahdollisuuksien mukaan myös haja-asutuksen verkostoissa. Tähän pyritään verkostoja yhdistelemällä sekä asentamalla riittävästi linjaventtiileitä häiriökohdan rajaamisen helpottamiseksi. Vedenjakeluverkostojen toiminnan hallintaa tehostetaan asentamalla kriittisiin pisteisiin automaattisia mittausasemia, jotka varustetaan virtaaman ja sameuden mittauksin. Kaikki vesihuoltolaitosten verkostokartat tulee olla digitaalisina vektorimuodossa koordinaatistoon sidottuna, jolloin venttiileiden ja kaivojen paikantaminen pystytään tekemään riittävän nopeasti. Verkostotietokannat tulee pitää ajan tasalla ja niiden tulee olla päivystäjien käytettävissä jatkuvasti.

8 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 8/48 Pienten yksiköiden vedenjakelu STM:n asetus N:o 401/2001 määrittelee pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimukset ja valvontatutkimukset. Asetus koskee yksittäisiä talouksia ja laitoksia, jotka toimittavat talousvettä vähemmän kuin 10 m 3 /d tai alle 50 henkilön tarpeisiin. Pieniä yksiköitä velvoittavat liitteessä 2 esitetyt laatuvaatimukset ja talousvedelle annetut suositukset. Yksittäiset taloudet ja elintarvikealan yritykset vastaavat itse hankkimansa talousveden laadusta ja veden hankintaan käytettävästä järjestelmästä. 2.4 Pohjavesien suojelu Pohjaveden suojelun suuntaviivat antaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY). Direktiivin pyrkimyksenä on edistää vesivarojen kestävää käyttöä, estää pohjavesien pilaantuminen ja vähentää jo tapahtunutta pilaantumista. Pohjavesien hyvä määrällinen ja laadullinen tila tulisi direktiivin mukaan saavuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät vesilakiin ja ympäristösuojelulakiin: pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18 ) pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) vedenottamon vesioikeudelliset suoja-alueet (VL 9:20 ) Lisäksi pohjaveden suojelua koskevia säädöksiä sisältyy maa-aineslakiin ja erinäisiin muihin lakeihin ja asetuksiin. Pohjaveden suojelua ohjaa valtioneuvoston periaatepäätös vesien suojelun tavoitteista vuoteen Pohjavesialueiden suojelun valvonnasta vastaavat alueelliset ympäristökeskukset yhteistyössä kuntien kanssa. Kunnassa pohjavesien suojelemiseen käytettävä väline on kaavoitus, johon I- ja IIluokan pohjavesialueet tulee merkitä ja antaa niille kaavamääräyksiä, jotka ohjaavat maankäyttöä ja rakentamista siten,ettei pohjaveden laatua ei vaaranneta eikä määrää vähennetä. Pohjavesialueiden rajauksia tarkennetaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla. Suojelusuunnitelman avulla tehostetaan pohjaveden laadun tarkkailua ja seurantaa sekä varaudutaan toimenpiteisiin mahdollisten pohjavesivahinkojen varalta. Suojelusuunnitelmaa ei vahvisteta vesioikeudessa, vaan se on ohje, jota käytetään ohjeena maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia.

9 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 9/ Viemäröinti Viemäröinnin osalta tavoitteena on, että viemäriverkostossa ei saa tapahtua lainkaan käsittelemättömän jäteveden päästöjä vesistöihin, eikä pohjavesiin. Vesihuoltolaitosten tulee jatkaa toimintaansa jätevesiverkostoa ja puhdistamoa kuormittavien vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi. Viemäreiden toimintavarmuutta parannetaan huolehtimalla, että pumppujen varakapasiteettia on riittävästi. Jätevesipumppaamoiden ylivuodot on ensisijaisesti voitava varastoida siten, että ne voidaan pumpata tai kuljettaa jätevedenpuhdistamolle ja toissijaisesti johdettava alueelle, jossa ne eivät aiheuta suoraa vesistökuormitusta. Tavoitteena on, että hulevesiä ei johdeta yhtään jätevesiviemäreihin, vaan ne viemäröidään ja tarvittaessa myös käsitellään erikseen. Kiinteistöillä tehtäviä tarkastuksia tehostetaan katto- ja kuivatusvesien johtamisreittien selvittämiseksi. 2.6 Jätevesien puhdistus Vesipuitedirektiivi Vesipuitedirektiivin tavoitteena on ehkäistä pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen koko Euroopan unionin alueella. Joulukuussa 2004 hyväksytty laki vesienhoidon järjestämisestä sekä kolme muuta lakimuutosta toteuttavat vesipuitedirektiivin Suomessa. Vesipuitedirektiivin tavoitteena on estää vesiekosysteemien huononemista sekä suojella ja parantaa niiden tilaa edistää kestävää, vesivarojen pitkän ajan suojeluun perustuvaa vedenkäyttöä vähentää pohjavesien pilaantumista tehostaa vesiensuojelua pilaavien ja vaarallisten aineiden päästöjä vähentämällä (prioriteettiaineet) vähentää tulvien ja kuivuuden vaikutusta. Direktiivin tarkoituksena on vaikuttaa osaltaan siihen, että turvataan pinta- ja pohjavesien riittävä saanti suojellaan alue- ja merivesiä edistetään kansainvälisten sopimusten tavoitteiden saavuttamista meriä koskevat sopimukset mukaan lukien

10 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 10/48 Pintavesien hyvä tila ja pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila tulee saavuttaa 15 vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Tietyin edellytyksin tavoitteita voidaan lieventää tai määräaikoja pidentää. Pilaavien aineiden (prioriteettiaineet) aiheuttamaa pilaantumista on vähennettävä. Keinotekoisissa ja voimakkaasti ihmistoimin muutetuissa vesistöissä on saavutettava hyvä kemiallinen tila ja hyvä ekologinen potentiaali 15 vuoden kuluessa. 2.7 Asumisjätevesistä poikkeavat jätevedet Toiminnan harjoittajat, joiden jätevedet poikkeavat laadultaan tai määrältään asumisjätevesistä, tehostavat jätevesien esikäsittelyä ja tarkkailua ennen viemäriverkkoon johtamista. Esikäsittely toteutetaan siten, että jäteveden laadusta ja virtaamasta ei aiheudu haittaa viemärilaitokselle, purkuvesistölle eikä puhdistamolietteen hyötykäytölle. 2.8 Haja-asutuksen kuorma Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Haja-asutusalueella yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimuksia tarkennettiin asetuksella. Jätevesienkäsittelyn määräykset ovat koskeneet tammikuun 2004 alusta lukien uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi pääsääntöisesti 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli mennessä. Kotitalouksien lisäksi asetus koskee myös karjatilojen maitohuoneita ja kodin yhteydessä olevaa yritystoimintaa, johon ei tarvita erikseen ympäristölupaa. Niissä kiinteistöissä, joissa jätevesiä syntyy hyvin vähän, talousvedet voidaan johtaa käsittelemättä maahan. Ne eivät saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa eivätkä sisältää käymälävesiä. Esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen varustetaso vaikuttaa siihen, katsotaanko syntyvien jätevesien määrä niin vähäiseksi, ettei niitä tarvitse puhdistaa ennen maahan johtamista. Haja-asutuksen jätevesien puhdistusvaatimukset Talousjätevesien käsittelyä viemärilaitoksen ulkopuolella koskevan asetuksen mukaisesti haja-asutuksen kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen osalta vähintään 90 % kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna laskennalliseen käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

11 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 11/48 Jätevesienkäsittelyvaatimuksia voidaan antaa myös kuntakohtaisilla ympäristönsuojelumääräyksillä siten, että ne vastaavat paikallisia olosuhteita. Näillä määräyksillä voidaan tarvittaessa tiukentaa asetuksen vaatimuksia ympäristön laadun turvaamiseksi tain lieventää käsittelytehovaatimuksia, mikäli siitä aiheudu haittaa ympäristön laadulle (paikalliset tekijät). Lievemmän käsittelyn vyöhykkeellä sijaitsevat tehostetun ja normaalin käsittelyn ulkopuolelle jäävät alueet. Tällä alueella jäteveden käsittely sallitaan ympäristönsuojelumääräykset täyttävillä menetelmillä. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan erikseen sallia lievempiä päästövaatimuksia, kuormitusta on kuitenkin vähennettävä orgaanisen aineksen osalta vähintään 80 % kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % kokonaistypen osalta vähintään 30 % Erityinen tarve kiinteistökohtaisen jätehuollon järjestämiseen on karjatiloilla, etenkin maitotiloilla, sekä rantakiinteistöillä. Niillä jäteveden käsittely aiheuttaa ongelmia riittämättömän pinta-alan tai vaikean maaperän vuoksi. Lisäksi haja-asutuksen jätevesihuollon kehittämiseen liittyvän neuvonnan kysyntään on hyvä varautua. Koska toiminnasta aiheutuu väistämättä kuluja kiinteistön haltijalle, on haja-asutusalueilla tarvetta selvittää yhteisesti järjestettyjen palvelujen organisointimahdollisuuksia. Ympäristöministeriössä on valmisteilla uusi asetus, jossa tarkennetaan jätevedenkäsittelyvaatimuksia asukasvastineluvultaan suuruisille yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille. 2.9 Jätevesilietteiden käsittely Puhdistamolietteet Ympäristöministeriön hyväksymässä tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2005 on esitetty seuraava tavoite vuodelle 2005: Puhdistamolietteiden hyödyntäminen vähintään 90 % kiintoaineesta. Vähentää lietteiden määrää 10%. Jätteenpolttodirektiivissä (2000/76/EY) asetetaan entistä tiukemmat päästörajat sekä vaatimukset polttolaitosten suunnittelu-, varustus ja käyttötasolle. Direktiivin sovellusalaan eivät kuulu paperin tuotannossa syntyvät kuituperäiset jätteet, jos ne poltetaan tuotantopaikalla ja lämpö hyödynnetään. Direktiiviä voidaan tulkita niin, että puhdistamolietteiden lisääminen paperiteollisuuden kuitulietteiden sekaan poltossa siirtäisi laitoksen direktiivien vaatimusten alaisuuteen. Kuitenkin Korkein hallintooikeus päätti vuonna 2004, ettei Rauman kaupungin jätevesilietteen poltto paperiteollisuuden lietteiden kanssa edellytä direktiivin vaatimusten huomioimista yhdyskuntalietteen pienen määrän vuoksi.

12 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 12/48 Biojätedirektiivin valmistelu on kesken, mutta työasiakirjan viimeisessä versiossa (EC 2001a) määritellään yksityiskohtaisesti biojätteen, johon puhdistamoliete ja sako- ja umpikaivolietteet lukeutuvat, käsittelymenetelmät ja prosessin laadunvalvonta sekä käsittelyä, keräystä ja kuljetusta koskevat lupamääräykset. Direktiivin lopullisesta sisällöstä ole vielä tietoa. Tässä suunnitelmassa on lähtökohtana pidetty sitä, että aumakompostointia voidaan jatkaa pienten yksiköiden lietteen kompostoinnissa (alle AVL), jos kompostointialue on asfaltoitu ja viemäröity asianmukaisesti. Lisäksi eläintautien torjuntaan tähtäävä asetus (1774/2002/EY) ("Muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöt") asettaa käsittelymääräyksiä eläinperäiselle jätteelle. Riskiluokassa 2, johon kuuluvat lanta ja teurastamoiden jätevesiliete, on jätteet joko poltettava tai lämpökäsiteltävä ja jatkokäsiteltävä mädättämällä ja kompostoimalla. Asetus määrittelee myös tarkasti käsittelymenetelmät elintarvikejätteiden käsittelyvaatimukset. Tällä on merkitystä, jos suunnitellaan biojätteen ja puhdistamolietteiden yhteiskäsittelyä. MMM valmistelee soveltamisopasta säädöksen kansallisesta toteutuksesta Lietteen hyötykäyttö ja loppusijoitus Jätelain periaatteiden mukaisesti lietteen määrää tulisi ensisijaisesti vähentää. Toissijaisesti pitäisi hyödyntää lietteen sisältämä orgaaninen aines ja ravinteet tai ainakin energia. Viimeisenä vaihtoehtona on turvallinen loppusijoitus. Voimassa olevat puhdistamolietteen hyödyntämistä ja loppusijoitusta koskevat määräykset ovat: - VNp puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä 282/ Valtioneuvoston päätös maatalouden ympäristötuesta (Vnp 1995/760) - MMMn asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä (MMMa 2000/646) - VNp kaatopaikoista 861/ MMMp lannoitevalmisteista 46/1994 Kaatopaikkojen osalta vuoden 2002 alusta lähtien nestemäisen jätteen vienti on kielletty. Lisäksi vuoden 2005 alusta kaatopaikalle kielletään viemästä jätettä, josta ei ole otettu talteen suurinta osaa biohajoavasta jätteestä. Molempien vaatimusten voi tulkita tarkoittavan lietteiden stabilointia ja kuivausta. Valtioneuvoston päätöksen pohjana ollut direktiivi "Neuvoston direktiivi kaatopaikoista 1999/31" edellyttää biologisen jätteen viennin rajoittamista kaatopaikoille. Tavoitteeksi on asetettu 25%:n vähennystä vuoteen 2006 mennessä, 50% vuoteen 2009 mennessä ja 65% vuoteen 2016 mennessä. Komissiossa on tällä hetkellä lisäksi valmisteilla puhdistamolietedirektiivin uudistaminen (EC, 2000). Puhdistamolietedirektiivin keskeisimpiä muutoksia nykytilanteeseen ovat: - Hyötykäyttömääräykset laajenevat myös viherrakentamiseen, maisemointiin ja metsien lannoitukseen. - Metsälevitys tullaan ilmeisesti kieltämään kokonaan lukuun ottamatta lyhytaikaisia istutusviljelmiä, energiasatoviljelmiä sekä uusien metsien perustamista.

13 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 13/48 - Uusia aineita otetaan rajoituksien piiriin (mm. AOX, PAH, PCB, patogeenimäärät). - Laadunvalvonta lisääntyy ja kiristyy Vesihuoltolaitosten organisaatiot ja talous Vesihuoltolaki ei ota kantaa vesihuoltolaitoksen organisaatiomuotoon eikä toimintojen sisäiseen järjestelyyn. Niiden osalta kehittämisen lähtökohtana voidaan pitää vesihuollon teknisesti, palvelullisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista järjestämistä. Vesihuoltolaitosten taloudesta vesihuoltolaki edellyttää, että laitoksen toiminta on kokonaisuutena kustannuskattavaa ja että maksut kohdistetaan tarpeen mukaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kustannuksia ei laissa varsinaisesti eritellä, mutta käytännössä niillä tarkoitetaan käyttökuluja, investointien pitkän aikavälin hoitamista sekä kohtuullista omistajakorvausta. Kustannusten absoluuttisiin tai suhteellisiin suuruusluokkiin ei laissa olla otettu kantaa.

14 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 14/48 3. HIIDEN ALUEEN TAVOITTEET 3.1 Vedenhankinta Suunnittelualueella on tätä suunnitelmaa varten asetettu tavoitteeksi, että vedenhankinnan kapasiteetti on riittävä vuoden 2030 ennustetulle kulutukselle ja kaikkien vesihuoltolaitoksien verkostoon liittyneiden kuluttajien vedenhankinta myös erityistilanteissa voidaan järjestää sataprosenttisesti. Vedenhankinnan erityistilanteella tarkoitetaan teknistä häiriötä tai sellaista veden laadussa tapahtuvaa muutosta, että nykyistä vedenottamoa ei voida käyttää. Nykyisellä kapasiteetilla saavutetut palvelutasot normaalitilanteessa ja erityistilanteessa on esitetty taulukossa Taulukko Vedenhankinnan palvelutaso nykyisellä kapasiteetilla vuonna Vedenhankinta % Palvelutaso erityistilanteessa % Karjaa Karjalohja Karkkila * Lohja Nummi-Pusula Pohja Sammatti Siuntio Vihti ** * uusi vedenottamo suunnitteilla ** yhdysvesijohto Lohjalle rakenteilla 3.2 Pohjavesien suojelu Kaikki suunnittelualueen kunnat käyttävät pohjavettä. Vaikka pohjavesivarat ovat alueella runsaat, on alueella myös runsaasti toimintaa, joka aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskejä. Vedenhankinnan turvaamiseksi ja arvokkaiden pohjavesivarojen suojelemiseksi on tällä alueella erityisen tärkeää tunnistaa ja arvioida pohjavettä uhkaavat riskit ja suunnitella toimenpiteet niiden poistamiseksi tai minimoimiseksi. Taulukossa on esitetty alueen kuntien I ja II-luokan pohjavesivarat, alueet, jotka on alustavasti määritetty riskialueiksi vesipuitedirektiivivalmistelun yhteydessä, suojelusuunnitelmin tai kaavassa suojellut esiintymät sekä ennustettu vedentarve Pohjavesien suojelussa on tavoitteena säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja parantaa ihmisen toiminnan vuoksi huonontuneita pohjavesiesiintymiä.

15 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 15/48 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: Laadullisesti hyvät ja määrällisesti riittävät pohjavesiesiintymät suojellaan ja varataan yhdyskuntien ja haja-asutuksen vedenhankinnan tarpeisiin. Laaditaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat vähintään kaikille vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmaa käytetään ohjeena maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia. Tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla soranottoa rajoitetaan tai ohjataan kokonaan muualle. Tehostetaan pohjaveden laadun seurantaa. Taulukko Pohjavesien riittävyys alueen kunnissa. Kunta I- ja II-luokan pohjavedet Riskipohjavesialueet Alueet, joille on tehty suojelusuunnitelma tai kaavamääräys Arvioitu antoisuus Ennustettu vedentarve 2030 Arvioitu m 3 /d m 3 /d antoisuus m 3 /d m 3 /d Karjaa Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Pohja 7 110* * Sammatti Siuntio Vihti * Tammisaaren kaupunki käyttää Ekerön vettä (arv.4100 m 3 /d). 3.3 Jätevedenpuhdistamot Vesipuitedirektiivin toimeenpanoa lainsäädäntöön Suomessa ollaan parhaillaan toteuttamassa. Tässä selvityksessä käytetään kullekin alueen puhdistamolle omia puhdistustavoitteita purkuvesistön hyvän tilan ylläpitämiseksi tai saavuttamiseksi huomioiden purkuvesistön nykyinen tila ja ominaisuudet sekä puhdistamon aiheuttaman pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta. Puhdistustekniikaksi tulee valita parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT-periaate). Typenpoistovaatimuksien voimaantulon aiheuttamia toimenpiteitä arvioidaan lisäksi kaikilla alueen puhdistamoilla. Lähtökohtana on pidetty kokonaistypenpoistoa yli AVL:n puhdistamoilla ja ammoniumtypen hapettamista pienemmillä puhdistamoilla. Vihdin Nummelan puhdistamon kokonaistyppireduktiotavoite asetettiin korkeammaksi (enemmän kuin 70 %), koska Siuntionjoen vesistön järvien erityisesti liukoinen typpi saattaa olla tulosten mukaan avainasemassa perustuotannon kasvua säätelevänä ravinteena ainakin loppukesällä Hygieenisen laadun parantaminen on asetettu tavoitteeksi purkualueilla, joiden virkistyskäyttötarpeet vakituisen tai loma-asutuksen taikka muiden syiden vuoksi ovat keskimääräistä suuremmat. Jätevesien käsittelyn toimintavarmuuden lisäämiseksi on asetettu seuraavia tavoitteita:

16 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 16/48 o Suunnittelujakson lopussa kaikkien alueen puhdistamoiden prosessi tulee olla kaksilinjainen. o Puhdistamoilla kaikki ohitusvedet tulee käsitellä. Suunnittelualueen puhdistamoiden purkuvesistöt luokitellaan Uudenmaan ympäristökeskuksen tekemän käyttökelpoisuusluokituksen perusteella taulukon esittämällä tavalla. Taulukko Suunnittelualueen puhdistamoiden purkuvesistöjen käyttökelpoisuusluokitus Puhdistamo Purkuvesistö Tila Karjaa, Pinjainen Mustionjoki Tyydyttävä Karjalohja Lohjanjärvi, Karjalohjanselkä Hyvä Karkkila Vanjoki Hiidenvesi Välttävä Tyydyttävä Lohja, Pitkäniemi Lohjanjärvi, Aurlahti Tyydyttävä Lohja, Peltoniemi Lohjanjärvi, Hållsnäsfjärden Tyydyttävä M-real Kirkniemi Lohjanjärvi, Hållsnäsfjärden Tyydyttävä Loparex Lohjanjärvi, Aurlahti Tyydyttävä Nummi-Pusula, Saukkola Nummenjoki Musterpyy Lohjanjärvi, Maikkalanselkä Tyydyttävä Välttävä Välttävä Pohja, Gumnäs Pohjanpitäjänlahti Tyydyttävä Sammatti Enäjärvi Tyydyttävä Siuntio Pikkalanlahti Tyydyttävä Vihti, Nummela Risubackajoki (Siuntionjoki) Välttävä Vihti, Kirkonkylä Kirkkojärvi (Hiidenvesi) Välttävä Karjaa- Pohja, Åminnefors Mustionjoki Pohjanpitäjänlahti Tyydyttävä Tyydyttävä Käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesistöjen keskimääräistä vedenlaatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Laatuluokka määräytyy vesistön luontaisen vedenlaadun ja ihmisen toiminnan vaikutusten perusteella. Määräävinä tekijöinä ovat veden ravinnepitoisuudet ja veden levämäärää kuvaava a-klorofylli. Myös veden ruskeana värinä näkyvä humus ja hapen pitoisuus toimivat osaltaan luokitteluperusteena. Määritystulosten lisäksi tiedot esim. toistuvista leväkukinnoista voivat vaikuttaa luokitustulokseen. Luokittelu pohjautuu lähinnä järvien ulappa-alueiden tietoihin, jolloin eristyneen lahtialueen mahdollinen rehevöityminen ei tule aineistossa näkyviin. Jatkossa pintavesien luokitus tapahtuu vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämin perustein. Tällöin tuloksissa painottuu biologisiin tietoihin perustuva vesistön ekologinen tila, eikä esim. valuma-alueen maaperään perustuva humusaineiden määrä vaikuta tulokseen nykyisellä tavalla. Luokittelu tehdään ensimmäisen kerran vuonna Lisäksi suunnittelualueen suurimmista vesistöistä (vain Lohjanjärvi ja Mustionjoki) on tehty arvio, tulevatko vesistöt saavuttamaan hyvän ekologisen tilan vuoteen 2015 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskuksen ensimmäisessä arviossa sekä Lohjanjärvi että Mustionjoki jäivät alle tavoitteen. Valtakunnallisessa yhteensovittamisessa Lohjanjärven tila-arvio kuitenkin parani ja se laitettiin alustavasti hyvään ekologiseen

17 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 17/48 tilaan, Mustionjoki sen sijaan jäi hyvän tilan alapuolelle. Arviossa käytettiin veden laatua ja kaikkia biologisia parametreja. Puhdistamoiden suunnittelua varten asetetut puhdistustavoitteet vuodelle 2030 on esitetty taulukossa Haja-asutuksen jätevesien käsittely Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely tehdään asetuksen vaatimusten mukaisesti huomioiden paikalliset tarpeet tiukempiin vaatimuksiin. Mahdolliset siirtoviemärit suunnitellaan niin, että mahdollisimman paljon haja-asutuksen kiinteistöjä saadaan yhteisen viemäröinnin piiriin. Taulukko Jätevedenpuhdistamoiden ennustetut puhdistustavoitteet vuonna Puhdistamo BHK 7 - tavoite (mg/l) Kokonaisfosforitavoite (mg/l) Typenpoistotavoite Karjalohja <10 <0,5 NH 4 :n poisto(<4 mg/l) Karkkila <10 <0,1 NH 4 :n poisto(<4 mg/l) Lohja, <10 <0,1 70%:n Pitkäniemi kokonaistypenpoisto Lohja, <10 <0,1 NH 4 :n poisto (<4 Peltoniemi mg/l) Nummi-Pusula, <10 <0,1 NH 4 :n poisto(<4 Saukkola mg/l) Sammatti <10 <0,5 NH 4 :n poisto(<4 mg/l) Vihti, Nummela <10 <0,1 yli 70%:n kokonaistypenpoisto Vihti, <10 <0,1 NH 4 :n poisto(<4 Kirkonkylä mg/l) Karjaa- Pohja, <10 <0,1 70%:n Åminnefors kokonaistypenpoisto Hygieeninen laatu - Laadun parantaminen Laadun parantaminen - Laadun parantaminen Laadun parantaminen Laadun parantaminen - Laadun parantaminen 3.5 Lietteen käsittely ja hyötykäyttö Tässä suunnitelmassa pidetään lähtökohtana pääsääntöisesti nykyistä voimassa olevaa lainsäädäntöä, mutta pyritään huomioimaan työasiakirjatasolla olevat uudet direktiivit. Lietteenkäsittelyssä pyritään vähentämään lietteen määrää vähintään 10 % vuoden 2004 tilanteesta. Lietteen hyötykäyttöä pyritään lisäämään siten, että vähintään 90 % lietteestä hyötykäytetään. Yhteistyötä teollisuuden kanssa pyritään lisäämään. Lietteen määrän vähentämismenetelmiä ovat esim. mädätys ja terminen kuivaus. Lietteen jatkokäsittelymenetelmiä hyödyntämistä varten ovat mm. laitoskompostointi, terminen kuivaus ja poltto. Kaikki lietteenkäsittelyn laitosratkaisut edellyttävät riittävän lietemäärän käsittelyä keskitetysti. Näin ollen tavoitteena alueella on aikaansaada yhteinen keskitetty lietteenkäsittelylaitos kaikille alueen lietteille. Alueen

18 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 18/48 vesihuoltolaitosten tavoitteena on myös lopettaa oma lietteenkäsittely ja ostaa lietteenkäsittely palveluna. Taulukossa on esitetty puhdistamolietteiden määrä, ennustettu määrä 2030 sekä tämänhetkinen käsittely ja hyötykäyttö. Taulukko Lietemäärät ja käsittely alueen kunnissa. Kunta Lietemäärä Ennustettu 2030 Nykyinen käsittely Hyötykäyttö m 3 /a t ka/a m 3 /a Karjaa Kompostointi Viherrakentaminen kaatopaikalla Karjalohja? Kompostointi Viherrakentaminen Lohjalla Lohjalla 3315 (6%) Kompostointi Helsingin Vesi Karkkila Sipoossa tuotteistanut kompostimullan. Lohja Kompostointi Viherrakentaminen, kaatopaikalla välivarastointi Nummi- Pusula Kompostointi Forssassa Viherrakentaminen Pohja Kompostointi Viherrakentaminen Karjaalla Sammatti 709 (4-6%) Kompostointi Viherrakentaminen Lohjalla Lohjalla Siuntio 735 (230) (1380) Jätevedet Viherrakentaminen Espooseen Vihti Turveseostus Maatalous (peltoviljely) Yhteensä Organisaatiot ja talous Vesihuollon organisaatioiden osalta tavoitteita ovat Hiiden alueen kaikille laitoksille teknisen osaamisen pitäminen ja edelleen kehittäminen riittävä mittakaava toimintavarmuuden takaamiseksi tilaajatoimintojen tehostaminen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Laitosten talouden osalta tavoitteita ovat kustannusten kattaminen kokonaisuudessaan pitkällä aikavälillä kuluttajille kestävä ja kohtuullinen hinnoittelupolitiikka verkostosaneerauksen riittävän rahoituksen turvaaminen kokonaiskannattavuuden parantaminen. Laitosten organisaatioihin tai talouteen ei tässä suunnitelmassa pureuduta yksityiskohtaisella tasolla, vaan laitoksille annetaan tavoitteiden mukaisia yleisiä suosituksia.

19 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 19/48 4. HIIDEN ALUEEN ENNUSTEET 4.1 Alueen yleiset kehitysennusteet Väestön suunnittelualueella ennustetaan kasvavan lähes 25 % vuoteen 2030 mennessä. Taulukossa 4.1. on esitetty ennustettu väestökehitys kunnittain ja ennustettu vesijohtoon liittyneiden määrä. Ennuste perustuu Uudenmaan liiton, Tilastokeskuksen ja kuntien omiin arvioihin väestön kehittymisestä. Kesämökkien määrän ennustetaan kasvavan noin 5 %. Taulukko 4.1. Ennuste väestön ja liittyneiden asukkaiden kehittymisestä vuoteen Kunta Asukasmäärä (as.) Liittyneet vesijohtoon (as.) Karjaa Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula Pohja Sammatti Siuntio Vihti Yhteensä Uusi vahvistettavana oleva maakuntakaava ennustaa alueen kuntien kehitystä. Lohja nähdään seudun suurimpana keskuksena myös alueen työpaikka- ja palvelukeskuksena. Vihti suuntautuu työssäkäyntialueena vahvasti pääkaupunkiseudulle, mutta palvelutarjonta kunnan sisällä on kattava. Espoo-Vihti-Lohja rata tulee lisäämään alueen houkuttavuutta pääkaupunkiseudun tulevaisuuden kasvusuuntana. Karkkilan kehityksen ennustetaan perustuvan nykyisen rakenteen tiivistämiseen ja hallittuun laajenemiseen erityisesti valtatie 2:n suunnassa. Siuntio suuntautuu eri yhteyksissä toiminnallisesti joko pääkaupunkiseudulle tai Lohjan seudulle. Kunnan kasvu pyritään keskittämään keskustaajamaan. Seudun maaseutukunnissa, Karjalohjalla, Nummi-Pusulassa ja Sammatissa, pyritään tiivistämään rakennetta kyläverkkoa kehittämällä. Lohjan seudun kunnat ovat tiivistämässä yhteistyötään Hiiden ohjelman puitteissa.

20 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 20/48 Karjaa ja Pohja kuuluvat Tammisaaren seutuun, jonka kunnat, Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari, ovat tiivistämässä yhteistyötään Raaseporin aluekeskusohjelman puitteissa. Hangon, Karjaan ja Tammisaaren kaupunkikeskuksia kehitetään vahvaksi keskusverkoksi. Lisäksi vahvistetaan nykyisiä kyläkeskuksia. Uusi maakuntakaava on nostanut alueelta kolme kehittämisvyöhykettä: - E18-kehittämiskäytävä, jolla on ensisijaisesti merkitystä liikenneväylänä idän ja lännen välillä. - Hanko-Lohja-Hyvinkää-vyöhyke, jonka kehittämiselle asettaa rajoituksensa harjuluonto ja arvokkaat pohjavesialueet. - Helsinki-Kirkkonummi-Karjaa-vyöhyke, jossa kaupunkimaiset ja maaseutumaiset elementit yhdistyvät. Vahvin taajamarakenteen laajenemisalue suunnittelualueella maakuntakaavassa on Vihdin Nummelan ja Veikkolan välillä. Muita suurempia uusia asuinalueita ja merkittävästi laajenevia taajamia suunnittelualueella ovat: - Pappila, Karjaa - Störsvik, Siuntio - Karuby, Siuntio - Virkkala, Lohja - Lohjan asemanseutu Muijala, Lohja - Routio-Paloniemi, Lohja - Nummelan eteläosa, Vihti - Otalampi, Vihti - Vihdin kirkonkylä, Vihti Alueen kehityksen vaikuttavat osaltaan myös uudet liikennejärjestelyt: uusi E18-tie tulee parantamaan ja nopeuttamaan Vihdin ja Lohjan sekä Sammatin ja Nummi-Pusulan liikenneyhteyksiä huomattavasti. Esillä on myös Espoo-Vihti-Lohja-ratahanke. 4.2 Vesihuollon kehitysennusteet Liittymisasteen vesijohtoon ennustetaan kasvavan koko alueella 86 %:iin. Liittymisaste viemäriin jää hieman alhaisemmaksi. Väestönkasvu keskittyy kaikissa kunnissa jo vesihuollon piirissä oleville alueille. Lisäksi vesihuoltolaitokset laajentavat toimintaaluettaan uusille taajaan asutuille alueille. Puhdistamolietteiden määrä tulee nousemaan johtuen ennen kaikkea lainsäädännön muutoksista haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn vaatimuksissa. Uusia alueita viemäröidään puhdistamoiden piiriin ja toisaalta sako- ja umpikaivolietteiden määrä lisääntyy.

21 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 21/48 5. KARJAA 5.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Taulukko Karjaan väestöennuste vuoteen 2030 asti (Tilastokeskus) Keskusta Mustio Pohjoisosa Eteläosa Yhteensä Kasvun on ennustettu jakautuvan siten, että Keskustan alueelle sijoittuu 40 % kasvusta, Mustion alueelle 30 % ja Etelä- ja Pohjois-osiin 15 % kasvusta. Kesämökkien määrän ennustetaan kasvavan noin 5 %. 5.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Liittyjien määrä nousee nykyisellä toiminta-alueella 100 %:iin ja liittyjiä tulee lisää nykyisten toiminta-alueiden liepeille. Liittymisasteen vesijohtoon koko kaupungin alueella ennustetaan nousevan 90 %:in. Laskuttamattoman veden osuuden ennustetaan laskevan nykyisestä 35 %:sta 25 %:iin.. Taulukko Vedentarve-ennuste ja kapasiteetin käyttöaste. yks Asukasluku as Liittyjämäärä nyk. toiminta-alueella as Liittyjämäärä nyk. haja-asutusalueella as Liittymisprosentti % Ominaisvedenkulutus l/d/as Väestön vedenkulutus m 3 /d Elinkeinojen vedenkulutus m 3 /d Laskuttamaton vesi % Laskuttamaton vesi m 3 /d Vedentarve yhteensä m 3 /d Nykyinen kapasiteetti m 3 /d Käyttöaste % Nykyinen kapasiteetti on riittävä vuoden 2030 ennustetun vedentarpeen tyydyttämiseksi. Nykyisen kapasiteetin riittävyyttä tarkastellaan myös erityistilanteessa. Järjestelmän palvelutasoa vuonna 2030 on selvitetty siinä tapauksessa, että Meltola- Mustion pohjavesiesiintymästä ei voitaisi enää ottaa vettä. Vastaavasti on käsitelty myös tilannetta, että Karjaan pohjavesiesiintymän vedenotto jouduttaisiin lopettamaan.

22 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 22/48 Tapaus Häiriö Meltolan-Mustion pohjavesiesiintymässä Vedentarve 2116 m 3 /d Saatavilla: Maasilta 2880 m 3 /d Nyby 648 m 3 /d Vesivaje 0 m 3 /d Palvelutaso 100 % Tapaus Häiriö Karjaan pohjavesiesiintymässä Vedentarve 2116 m 3 /d Meltola-Mustion ottamoilta 1272 m 3 /d Ingvalsby (suunn.) 2000 m 3 /d Vesivaje 0 m 3 /d Palvelutaso 100 % Vedenhankinta on turvattu hyvin erityistilanteessa. Kun suunniteltu Ingvalsbyn ottamo saadaan käyttöön, on vedentarve turvattu kaikissa tapauksissa. 5.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys Jätevesiennusteet on laskettu olettaen, että liittymisaste viemäriin tule olemaan sama kuin vesijohtoon. Uuden Åminneforsin puhdistamon mitoitusarvoina käytetään virtaamaa 6500 m 3 /d ja 1200 kg BHK 7 /d. Puhdistamolle tullaan johtamaan myös Pohjan kunnan jätevedet. Taulukko Jätevesiennuste. yks Asukasluku as Liittyjämäärä nyk. toiminta-alueella as Liittyjämäärä nyk. hajaasutusalueella as Liittymisprosentti % Ominaisvedenkulutus l/d/as Asumajätevedet m 3 /d Elinkeinot m 3 /d Sako- ja umpikaivolietteet m 3 /d Vuoto- ja hulevedet m 3 /d Vuotovesiprosentti % Keskimäär..jätevesivirtaama m 3 /d Keskimäär. BHK-kuorma kg/d Karjaalla arvioidaan syntyvän 351 t ka./a puhdistamolietettä vuonna Lietettä on oletettu syntyvän 0,1 kg ka. /as/d.

23 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 23/48 6. KARJALOHJA 6.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Taulukko Karjalohjan väestöennuste vuoteen 2030 asti (Uudenmaan liitto) Kirkonkylä Linhamari Särkiä Härjänvatsa Makkarjoki-Mustlahti Puujärvi Lohjansaari Tallaa Pipola Yhteensä Kasvun on ennustettu jakautuvan siten, että Keskustan alueelle sijoittuu 40 % kasvusta, Särkiän alueelle 15 % kasvusta, Pipolan alueelle 8 % ja Härjänvatsan alueelle 15 % kasvusta. Muilla alueilla kasvu on maltillisempaa. Kesämökkien määrän ennustetaan kasvavan noin 5 %. 6.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Liittyjien määrän on oletettu nousevan nykyisellä toiminta-alueella 100 %:iin ja liittyjiä tulee lisää nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolelta lähinnä Härjänvatsasta, Särkiästä ja Pipolasta. Liittymisasteen vesijohtoon koko kaupungin alueella ennustetaan nousevan 66 %:in. Teollisuuden ja palveluiden vedenkulutus (lähinnä Päiväkummun kylpylä) on tällä hetkellä noin 23 %. Elinkeinojen vedenkulutuksen ennustetaan pysyvän samana suunnittelujakson aikana. Laskuttamattoman veden osuuden ennustetaan laskevan nykyisestä 45 %:sta 30 %:iin. Nykyinen kapasiteetti on riittävä vuoden 2030 ennustetun vedentarpeen tyydyttämiseksi. Nykyisen kapasiteetin riittävyyttä tarkastellaan myös erityistilanteessa. Järjestelmän palvelutasoa vuonna 2030 on selvitetty siinä tapauksessa, että Pukkilanharjun pohjavesiesiintymästä ei voitaisi enää ottaa vettä. Tapaus Häiriö Pukkilanharjun pohjavesiesiintymässä Vedentarve 342 m 3 /d Saatavilla: 0 m 3 /d Vesivaje 342 m 3 /d Palvelutaso 0 % Vedenhankinta ei ole turvattu erityistilanteessa.

24 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 24/48 Taulukko Vedentarve-ennuste ja kapasiteetin käyttöaste. yks Asukasluku as Liittyjämäärä nyk. toiminta-alueella as Liittyjämäärä nyk. haja-asutusalueella as Liittymisprosentti % Ominaisvedenkulutus l/d/as Väestön vedenkulutus m 3 /d Elinkeinojen vedenkulutus m 3 /d Laskuttamaton vesi % Laskuttamaton vesi m 3 /d Vedentarve yhteensä m 3 /d Nykyinen kapasiteetti* m 3 /d Käyttöaste % * arvioitu antoisuus 6.3 Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys Jätevesiennusteet puhdistamoille on laskettu olettaen, että liittymisaste viemäriin tule olemaan sama kuin vesijohtoon. Taulukko Jätevesiennuste ja kapasiteetin käyttöaste. yks Asukasluku as Liittyjämäärä nyk. toiminta-alueella as Liittyjämäärä nyk. hajaasutusalueella as Liittymisprosentti % Ominaisvedenkulutus l/d/as Asumajätevedet m 3 /d Elinkeinot m 3 /d Sako- ja umpikaivolietteet m 3 /d Vuoto- ja hulevedet m 3 /d Vuotovesiprosentti % Keskimäär..jätevesivirtaama m 3 /d Keskimäär. BHK-kuorma kg/d Levypintakuorma (sakokaivolietteiden kanssa) kgbhk/ m 2 /d 0,01 0,03 0,03 0,04 Levypintakuorma (ilman sakokaivolietteitä) kgbhk/ m 2 /d 0,01 0,01 0,01 0,01 Pintakuorma jälkiselk. m/h 0,37 0,53 0,56 0,59 Karjalohjan kunnassa arvioidaan syntyvän 69 t ka./a puhdistamolietettä vuonna Lietettä on oletettu syntyvän 0,1 kg ka. /as/d.

25 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 25/48 7. KARKKILA 7.1 Asutuksen ja elinkeinoelämän kehitysennusteet Taulukko Karkkilan väestöennuste vuoteen 2030 asti (Uudenmaan liitto) Keskusta Ahmoo Alimmainen Airola Haavisto Järvenpää Kylmäkorpi Lallinkulma/Maikkala Mylly Nahkio Pöytäkivenkulma Siikala Vaskiiärvi Vuotinainen Yhteensä Kasvun on ennustettu jakautuvan siten, että Keskustan alueelle sijoittuu 40 % kasvusta, Ahmoon alueelle 15 % kasvusta ja Alimmaisen alueelle 10 % kasvusta. Muilla alueilla kasvu on maltillisempaa. Kesämökkien määrän ennustetaan kasvavan noin 5 %. 7.2 Vedentarve-ennuste ja nykyisen kapasiteetin riittävyys Liittyjien määrän on oletettu nousevan nykyisellä toiminta-alueella 100 %:iin ja liittyjiä tulee lisää nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolelta lähinnä Alimmaisesta, Myllystä ja Maikkalasta. Liittymisasteen vesijohtoon koko kaupungin alueella ennustetaan nousevan 90 %:in. Teollisuuden ja palveluiden vedenkulutus on tällä hetkellä noin 26 %. Elinkeinojen vedenkulutuksen ennustetaan kasvavan noin 30 % suunnittelujakson aikana. Laskuttamattoman veden osuuden ennustetaan laskevan hieman. Nykyinen kapasiteetti on riittävä vuoden 2030 ennustetun vedentarpeen tyydyttämiseksi. Nykyisen kapasiteetin riittävyyttä tarkastellaan myös erityistilanteessa. Järjestelmän palvelutasoa vuonna 2030 on selvitetty siinä tapauksessa, että Polari- Toivikkeen pohjavesiesiintymästä ei voitaisi enää ottaa vettä. Vastaavasti on käsitelty myös tilannetta, että Haaviston vedenotto jouduttaisiin lopettamaan.

26 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 26/48 Tapaus Häiriö Polari-Toivikkeen pohjavesiesiintymässä Vedentarve 1589 m 3 /d Saatavilla: Haavisto 1488 m 3 /d Pyydysmäki 600 m 3 /d Vesivaje 0 m 3 /d Palvelutaso 100 % Tapaus Häiriö Haaviston vedenottamolla Vedentarve 1589 m 3 /d Saatavilla: Toivike 800 m 3 /d Pyydysmäki 600 m 3 /d Vesivaje 189 m 3 /d Palvelutaso 88 % Vedenhankinta on turvattu varsin hyvin erityistilanteessa. Tilanteessa, jossa Haaviston pohjavesiesiintymän vettä ei voitaisi käyttää, saavutettaisiin kuitenkin vain 88 %:n palvelutaso. Pyydysmäen vedenottamon ottaminen käyttöön on vielä epävarmaa. Suunnitteilla on myös uusi vedenottamo Vattolaan. Alueen arvioitu antoisuus on 700 m 3 /d. Lisäksi on tutkittu Hongiston aluetta. Kun uusi ottamo otetaan käyttöön saavutetaan 100 %:n varmuustaso kaikissa tapauksissa. Taulukko Vedentarve-ennuste ja kapasiteetin käyttöaste. yks Asukasluku as Liittyjämäärä nyk. toiminta-alueella as Liittyjämäärä nyk. haja-asutusalueella as Liittymisprosentti % Ominaisvedenkulutus l/d/as Väestön vedenkulutus m 3 /d Elinkeinojen vedenkulutus m 3 /d Laskuttamaton vesi % Laskuttamaton vesi m 3 /d Vedentarve yhteensä m 3 /d Nykyinen kapasiteetti m 3 /d Käyttöaste % Jätevedenkuormitusennuste ja kapasiteetin riittävyys Jätevesiennusteet puhdistamoille on laskettu olettaen, että liittymisaste viemäriin tule olemaan sama kuin vesijohtoon.

27 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 27/48 Taulukko Jätevesiennuste ja kapasiteetin käyttöaste Karkkilan puhdistamolla. yks Asukasluku as Liittyjämäärä nyk. toiminta-alueella as Liittyjämäärä nyk. hajaasutusalueella as Liittymisprosentti % Ominaisvedenkulutus l/d/as Asumajätevedet m 3 /d Elinkeinot m 3 /d Sako- ja umpikaivolietteet m 3 /d Vuoto- ja hulevedet m 3 /d Vuotovesiprosentti % Keskimäär..jätevesivirtaama m 3 /d Keskimäär. BHK-kuorma kg/d Tilakuorma ilm. (sakokaivolietteiden kanssa) kgbhk/ m 3 /d 0,24 0,30 0,33 0,38 Tilakuorma ilm. (ilman sakokaivolietteitä) kgbhk/ m 3 /d 0,22 0,26 0,27 0,32 Pintakuorma jälkiselk. m/h 0,19 0,18 0,18 0,18 Karkkilassa arvioidaan syntyvän 354 t ka./a puhdistamolietettä vuonna Lietettä on oletettu syntyvän 0,1 kg ka. /as/d.