OSA IV Yleissuunnitelma

Transkriptio

1 Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan liitto Lohjan, Karkkilan ja Karjaan kaupungit Vihdin, Pohjan, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnat HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON OSA IV Yleissuunnitelma K&R Kiuru & Rautiainen Oy

2 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 2/16 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 YLEISSUUNNITELMA Yleistä Vesihuollon kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat Vedenhankinnan ja pohjavesien suojelun kehittämissuunnitelma Jätevedenkäsittelyn ja viemäröinnin kehittämissuunnitelma Lietteenkäsittelyn kehittämissuunnitelma Organisaatioiden kehittämissuunnitelma Toimenpideohjelma Rahoitussuunnitelma 15 KARTTALUETTELO Nro Kartta Mittakaava Paperikoko KR Suunnitellut vesi- ja viemärilinjat 1: A0

3 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 3/16 1 JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Hiiden alueen vesihuollon yleissuunnitteluun liittyvä yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmaosa sisältää alueen kuntien kehittämissuunnitelman, suunnitellun investointiaikataulun ja rahoitussuunnitelman. Suunnittelualueesta on liitteenä kartta-aineisto liitteenä osaraporteissa 1 ja 3. Tämän osaraportin liitekarttana olevassa KR on esitetty yleissuunnitelma vedenhankinnan sekä jätevesien johtamisen ja puhdistamisen toteuttamiseksi vuoteen 2030 asti. Yleissuunnitteluun liittyvistä muista raporteista osaraportissa 3 on esitetty suunnitteluvaihtoehdot ja vertailu. Perusselvitykset on esitetty erillisessä osaraportissa 1. Ennusteet ja tavoitteet osaraportissa 2. Vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman ovat tilanneet Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan liitto yhdessä suunnittelualueen kuntien kanssa. Suunnittelutyöhön on osallistunut seuraava ohjausryhmä: Marketta Virta, Uudenmaan ympäristökeskus Kari Vaitomaa, Uudenmaan ympäristökeskus Aino Tamsi, Uudenmaan ympäristökeskus Ilkka Juva, Uudenmaan ympäristökeskus Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan Liitto Pentti Laakkonen, Lohjan kaupunki Markku Kytäjä, Karkkilan kaupunki Henrik Westerlund, Karjaan kaupunki Tapio Lankinen, Vihdin vesihuoltolaitos Kukka-Maaria Luukkonen, Pohjan kunta Nina Turpeinen, Sammatin kunta Markku Kärkkäinen, Siuntion kunta Jyrki Uusitalo, Nummi-Pusulan kunta Kari Vismanen, Karjalohjan kunta ( saakka) Katja Erätuli-Keskinen, Karjalohjan kunta ( ) Veijo Kiimamaa, Karjalohjan kunta ( lähtien) Ossi Jokinen, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Erja Vaarala, Hiiden Pilotti Juho Kähkönen, M-real Kirkniemi ( saakka) Maria Mäntymäki, M-real Kirkniemi ( lähtien) Petri Niemi, UPM-Kymmene Konsultin edustajina suunnittelutyöhön ovat osallistuneet: Risto Saarinen, Econet Engineering Oy Jyri Rautiainen, Kiuru & Rautiainen Oy Anna Mikola, Kiuru & Rautiainen Oy Teemu Vehmaskoski, Kiuru & Rautiainen Oy Teemu Heikkinen, Kiuru & Rautiainen Oy

4 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 4/16 2 YLEISSUUNNITELMA 2.1 Yleistä Vedenhankinta Suunnittelualueella tarkasteltiin vedenhankinnan ja jakelun vaihtoehtoja Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan kunnissa, joissa erityistilanteiden vedentarvetta ei pystytä kattamaan nykyisillä vedenottamoilla pääasiallisen vedenottamon ollessa poissa käytöstä. Karjaan, Karkkilan, Pohjan, Siuntion, Lohjan osalta vedenhankinnan tilanne on niin hyvä, ettei kehittämistarpeita niiden kohdalla ollut. Vihdissä varavedenhankintaa on tarve pikaisesti tehostaa, mutta ratkaisut sen tekemiseksi ovat jo valmiina. Vihdin ja Lohjan vesivarat sijaitsevat alueella, jossa on runsaasti asutusta, teollisuutta sekä tiestöä ja liikennettä. Suunnitelmassa etsittiin pitkän tähtäimen vaihtoehtoja Lohjan ja Vihdin vedenhankinnan kehittämiseksi siten, että vedenotossa ei olla riippuvaisia yksinomaan riskialttiiden pohjavesialueiden vedestä. Jätevesienkäsittely Jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetti on tällä hetkellä riittävä. Suunnitelmassa lähdettiin siitä, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla puhdistamoilla on nitrifikaatiovaatimus. Lisäksi fosforinpoistoa tehostetaan tarvittaessa ja käsitelty jätevesi hygienisoidaan, jos purkualueella on paljon virkistyskäyttöä. Suunnittelutyössä keskityttiin jätevesien osalta Lohjan, Vihdin ja Karkkilan sekä Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin käsittelyn tehostamiseen, koska Siuntion jätevesiä ei 2030 enää puhdisteta alueella ja Karjaan-Pohjan rakenteilla olevan yhteispuhdistamon voidaan olettaa riittävän vuoteen 2030 saakka. Yhteispuhdistamon osalta toimenpide-ehdotuksia tehtiin ainoastaan mahdollisten uusien puhdistamolle viemäröitävien jätevesien osalta. Lohjan keskuspuhdistamovaihtoehdoissa huomioitiin yhteiskäsittelyn mahdollisuus teollisuusjätevesien kanssa. Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan osalta vaihtoehtoina käsiteltiin nykyisten puhdistamoiden saneerausta ja laajennusta, kolmen kunnan yhteispuhdistamoa Karjalohjalla, jätevesien johtamista Åminneforsin uudelle puhdistamolle tai jätevesien johtamista Lohjalle. Lohjan, Vihdin ja Karkkilan jätevesienkäsittelyn osalta vaihtoehtoina käsiteltiin nykyisten puhdistamoiden saneerausta ja laajennusta, keskittämistä kuntien sisällä niin, että Lohjan puhdistamot yhdistetään ja Vihdin kirkonkylän jätevedet johdetaan Nummelan puhdistamolle tai jätevesien johtamista Espooseen Vihdin ja Karkkilan osalta. Keskitettyinä ratkaisuina tutkittiin keskuspuhdistamoa Etelä-Lohjalla, keskuspuhdistamoa, josta rakennetaan purkuputki Suomenlahdelle tai ratkaisua, jossa lähes kaikki puhdistamot säilytetään, mutta käsitellyt jätevedet kootaan Suomenlahteen laskevaan purkuputkeen.

5 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 5/16 Lietteenkäsittely Lietteen käsittelyvaihtoehdoissa käsiteltiin erikseen suurien puhdistamoiden lietteitä (Lohja, Vihti, Karjaa-Pohja ja Kirkniemi). Suunnitelmassa tarkasteltiin tilannetta, jossa kukin kunta ja Kirkniemi jatkaa lietteenkäsittelyä itse kuitenkin niin, että käsittelyn tasoa parannetaan vastaamaan kiristyviä vaatimuksia (=laitoskompostointi tai vastaava). Vaihtoehtoisesti isot puhdistamot voivat keskittää lietteenkäsittelyn yhteen laitokseen. Pienien puhdistamoiden (Karkkila, Nummi-Pusula, Karjalohja ja Sammatti) osalta tarkasteltiin oman lietteenkäsittelyn aloittamisen kustannuksia verrattuna lietteiden kuljettamiseen käsiteltäväksi muualle. Organisaatioiden kehittäminen Vesihuollon organisaatioiden näkökulmasta suunnittelualueella on erilaisia kehittämistarpeita. Karjaa ja Pohjan kunta ovat jo päättäneet rakentaa Åminneforsin uuden yhteispuhdistamon. Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa kuvaavaa on suuri väestömäärä ja liiketoiminnan volyymi, asukkaiden ja liittyjien ennustettu kasvu sekä jo aiemmin vireillä olleet yhteistyöjärjestelyt. Siuntio, Sammatti, Nummi-Pusula ja Karjalohja taas ovat pieniä ja heikosti tai niukasti kannattavia laitoksia. Suunnittelutyössä pyrittiin kullekin kunnalle tarjoamaan työkaluja organisaatioiden edelleen kehittämiseksi syntyvien teknisten ratkaisujen perusteella. Pohjana on erilaisten yhteistoimintamallien yleinen kuvaus, ja yksittäisenä mutta muillekin tarvittaessa sovellettavana painopisteenä on Karjaan ja Pohjan lähes väistämättä toteutuvan yhteistyöjärjestelyn vaiheiden kuvaaminen. Lisäksi tarkasteltiin osuuskuntien etuja ja haittoja haja-asutusalueiden vesihuollon rakentamisessa.

6 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 6/ Vesihuollon kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat Karjaa Karjaan vedenhankinta on turvattu myös erityistilanteissa. Karjaan kaikille riskialttiille pohjavesialueille on tehty suojelusuunnitelma. Ei tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Karjaan jätevesien käsittelyn kapasiteetti ja puhdistustaso tulee uuden Åminneforsin puhdistamon myötä riittämään vuoteen 2030 saakka. Jos Lohjan purkuputki Suomenlahteen toteutetaan, voidaan Åminneforsin seuraavan saneerauksen yhteydessä tutkia myös mahdollisuus johtaa käsitellyt vedet purkuputkeen. Alueen kunnista Karjaan vuotovesien määrä oli suurin, jopa 66 % puhdistamolle johdetusta jätevesimäärästä. Verkostossa suositellaan vuotovesiselvityksen tekemistä ja sen jälkeen saneerausta. Karjaa osallistuu lietteenkäsittely-yhteistyöhön keskitetyn käsittelyn aloittamiseksi alueella. Lisäksi Åminneforsin puhdistamon organisaation kehittäminen käynnistetään heti. Karjalohja Karjalohjan varavedenhankinnan kehittämiseksi suositellaan yhdysvesijohdon rakentamista Lohjalle siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Hankkeen yleissuunnittelu aloitetaan vuonna Koska kunnan vedenhankinnassa on akuutti varmistamisen tarve, rakennetaan myös uusi vedenottamo Härjänvatsan alueelle, jos veden laatu ja antoisuus osoittautuvat hyviksi. Alueella tehdään ensin täydentäviä pohjavesitutkimuksia veden laadun ja antoisuuden varmistamiseksi sekä vedenottamon paikan valitsemiseksi. Pohjavesitutkimukset aloitetaan vuonna Vedenottamo toteutetaan yhdessä Sammatin kunnan kanssa. Karjalohjan alueen riskialttiista pohjavesialueista suojelusuunnitelma puuttuu Linhamarinharjun alueelta (Luokka II, arvioitu antoisuus 950 m 3 /d). Suojelusuunnitelman tekemistä suositellaan. Karjalohjan jätevesien johtamista Lohjalle suositellaan ennen kuin Karjalohjan nykyisen puhdistamon saneeraus olisi ajankohtainen vuonna Karkkila Karkkilan vedenhankinta on turvattu myös erityistilanteissa sitten, kun uusi vedenottamo valmistuu. Karkkilan alueen riskialttiista pohjavesialueista suojelusuunnitelma puuttuu Asemanseudun alueelta (Luokka II, arvioitu antoisuus 1100 m 3 /d). Suojelusuunnitelman tekemistä suositellaan.

7 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 7/16 Karkkilan jätevesien johtamista Vihdin Kirkonkylän ja Nummelan kautta Espooseen suositellaan siinä vaiheessa, kun nykyisen puhdistamon saneeraus olisi ajankohtainen noin vuonna Ikkalan kylän jätevedet Nummi-Pusulan puolelta suositellaan johdettavaksi Karkkilan jätevedenpuhdistamolle. Samalla Ikkalan kylään rakennetaan vesijohto Karkkilan verkostosta. Viemäri voidaan toteuttaa samanaikaisesti vesijohdon kanssa. Alueen kunnista Karkkilan vuotovesien määrä oli kolmanneksi suurin, jopa 50 % puhdistamolle johdetusta jätevesimäärästä. Verkostossa suositellaan vuotovesiselvityksen tekemistä ja sen jälkeen saneerausta. Lohja Lohjalla ei ole akuuttia tarvetta kehittää varavedenhankintaa. Pitkällä tähtäimellä (50 vuotta) tulee kuitenkin tarvittaessa varautua korvaamaan Salpausselän vedenottamot. Vedenhankinnan kehittämiseksi Lohjalla suositellaan Tytyrin laitoksen kehittämistä edelleen, jotta tarvittaessa voidaan paremmin käsitellä myös pintavettä Lohjanjärvestä. Lohjan riskialttiista pohjavesialueista suojelusuunnitelma puuttuu Kirkniemen alueelta (Luokka I, arvioitu antoisuus 750 m 3 /d). Lohjan käsiteltyjen jätevesien johtamista Suomenlahteen suositellaan. Jätevesien kuormituksen vaikutuksien selvittämiseksi ja eri vaihtoehtojen tarkastelemiseksi suositellaan YVA-prosessin käynnistämistä. Hanke aloitetaan vuonna Samalla voidaan tutkia jätevesien johtamista Espooseen. Lohjan nykyisten puhdistamoiden saneeraus on ajankohtainen noin vuonna Jos Pitkäniemen puhdistamo tulevaisuudessa poistuu, voidaan suositella esiselkeytysaltaiden säilyttämistä puhdistamoalueella ja Pitkäniemen teollisuusalueen ja keskusta-alueen hulevesien käsittelyä vanhoissa altaissa. Alueen kunnista Lohjan vuotovesien määrä oli neljänneksi alhaisin, 30 % puhdistamolle johdetusta jätevesimäärästä. Saneeraustoimenpiteiden jatkamista vuotovesien vähentämiseksi suositellaan. Lohjan kaupunki osallistuu lietteenkäsittely-yhteistyöhön puhdistamolietteen keskitetyn käsittelyn aloittamiseksi alueella. Valmistelu aloitetaan vuonna Nummi-Pusula Nummi-Pusulan varavedenhankinnan kehittämiseksi suositellaan yhdysvesijohdon rakentamista Lohjalle siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Hankkeen yleissuunnittelu aloitetaan vuonna 2006 yhdessä Sammatin ja Karjalohjan yhdysvesijohtojen kanssa. Nummi-Pusulan alueen riskialttiista pohjavesialueista suojelusuunnitelma puuttuu Saukkolan-Mäntsälän alueelta (Luokka I, arvioitu antoisuus 800 m 3 /d). Nummi-Pusulan jätevesien johtamista Lohjalle suositellaan siinä vaiheessa, kun nykyisen puhdistamon saneeraus olisi ajankohtainen noin vuonna 2015.

8 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 8/16 Alueen kunnista Nummi-Pusulan vuotovesien määrä oli kolmanneksi alhaisin, 21 % puhdistamolle johdetusta jätevesimäärästä. Saneeraustoimenpiteiden jatkamista vuotovesien vähentämiseksi suositellaan. Ikkalan kylän vedenhankinta suositellaan rakennettavaksi jatkamalla Karkkilan verkostoa Ikkalaan. Samalla alue viemäröidään Karkkilan puhdistamolle. Uuteen E18- tien liittymään rakennetaan vesijohto ja viemäri Sammatin verkostosta. Pohja Pohjan vedenhankinta on turvattu myös erityistilanteissa. Pohjan kunnan riskialttiista pohjavesialueista suojelusuunnitelma puuttuu: - Pohjan keskusta (Luokka I, arvioitu antoisuus 600 m 3 /d) - Brödtorp B (Luokka I, arvioitu antoisuus 370 m 3 /d) - Forsby (Luokka I, arvioitu antoisuus 500 m 3 /d) - Brödtorp A (Luokka II, arvioitu antoisuus 300 m 3 /d) Suojelusuunnitelmien tekemistä suositellaan. Pohjan kunnan jätevesien käsittelyn kapasiteetti ja puhdistustaso tulee uuden Åminneforsin puhdistamon myötä riittämään vuoteen 2030 saakka. Jos Lohjan purkuputki Suomenlahteen toteutetaan, voidaan Åminneforsin saneerauksen yhteydessä tutkia myös mahdollisuus johtaa käsitellyt vedet purkuputkeen. Alueen kunnista Pohjan vuotovesien määrä oli toiseksi suurin, jopa 55 % puhdistamolle johdetusta jätevesimäärästä. Verkostossa suositellaan vuotovesiselvityksen tekemistä ja sen jälkeen saneerausta. Antskogin ja Manibackan kylien liittämistä vesihuoltolaitoksen verkostoon suositellaan. Pohjan kunta osallistuu yhdessä Karjaan kanssa lietteenkäsittely-yhteistyöhön keskitetyn käsittelyn aloittamiseksi alueella. Käsittelylaitokselle toimitetaan Åminneforsin puhdistamon lietteet. Lisäksi Åminneforsin puhdistamon organisaation kehittäminen käynnistetään heti. Sammatti Sammatin varavedenhankinnan kehittämiseksi suositellaan yhdysvesijohdon rakentamista Lohjalle siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Hankkeen yleissuunnittelu aloitetaan vuonna 2006 yhdessä Nummi-Pusulan ja Karjalohjan yhdysvesijohtojen kanssa. Koska kunnan vedenhankinnassa on akuutti varmistamisen tarve, rakennetaan myös uusi vedenottamo Härjänvatsan alueelle, jos veden laatu ja antoisuus osoittautuvat hyviksi. Alueella tehdään ensin täydentäviä pohjavesitutkimuksia veden laadun ja antoisuuden varmistamiseksi sekä vedenottamon paikan valitsemiseksi. Pohjavesitutkimukset aloitetaan vuonna Vedenottamo toteutetaan yhdessä Karjalohjan kunnan kanssa. Vedenottamohanke toteutetaan mahdollisimman nopeasti.

9 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 9/16 Sammatin kunnan riskialttiista pohjavesialueista suojelusuunnitelma puuttuu Sammatin alueelta (Luokka I, arvioitu antoisuus 2300 m 3 /d). Suojelusuunnitelman tekemistä suositellaan. Sammatin jätevesien johtamista Lohjalle suositellaan ennen kuin nykyisen puhdistamon saneeraus olisi ajankohtainen Sammatin vuotovesien määrä oli kohtalaisen suuri, jopa 32 % puhdistamolle johdetusta jätevesimäärästä. Verkostossa suositellaan vuotovesiselvityksen tekemistä ja sen jälkeen saneerausta. Haarjärvelle ja uuteen E18-tien liittymään rakennetaan vesijohto ja viemäri Sammatin verkostosta. Lisäksi Nummi-Pusulan uuteen E18-tien liittymään rakennetaan vesijohto ja viemäri Sammatin kunnan puolelta. Siuntio Siuntion vedenhankinta on turvattu myös erityistilanteissa. Ei tarvittavia toimenpiteitä. Siuntion riskialttiista pohjavesialueista suojelusuunnitelma puuttuu: - Gårdskulla (Luokka I, arvioitu antoisuus 1200 m 3 /d) - Nikus (Luokka I, arvioitu antoisuus 800 m 3 /d) - Billskog (Luokka II, arvioitu antoisuus 170 m 3 /d) Suojelusuunnitelman tekemistä erityisesti Gårdskullan ja Nikuksen alueille suositellaan. Siuntio tulee johtamaan jätevetensä Espoon Suomenojan puhdistamolle vuodesta 2007 lähtien. Ei tarvittavia toimenpiteitä. Kunnan sako- ja umpikaivolietteiden osalta voidaan pitää suositeltavana niiden ohjaamista naapurikuntien puhdistamoille. Kaakkois-Siuntiossa ja Störsvikin alueella alueilla suositellaan ensisijaisesti vesihuoltolaitoksen verkoston laajentamista nyt viemäröimättömille alueille. Siuntion vuotovesien määrä oli kohtalaisen suuri, jopa 35 % puhdistamolle johdetusta jätevesimäärästä. Verkostossa suositellaan vuotovesiselvityksen tekemistä ja sen jälkeen saneerausta. Vihti Vihdin vedenhankintaa ei toistaiseksi ole turvattu erityistilanteissa. Vihdinkin vedenhankinta erityistilanteissa on turvattu sitten, kun uusi Lautojan vedenottamo ja yhdysvesijohto Lohjalle ovat valmiit. Pitkällä tähtäimellä (50 vuotta) tulee kuitenkin tarvittaessa varautua korvaamaan Salpausselän vedenottamot. Vedenhankinnan kehittämiseksi Vihdissä suositellaan yhdysvesijohdon rakentamista Espooseen. Yhdysvesijohto voidaan rakentaa samalla siirtoviemärin kanssa. Vihdin riskialttiista pohjavesialueista suojelusuunnitelma puuttuu: - Nummelanharju (Luokka I, arvioitu antoisuus 6500 m 3 /d) - Kuonjoennummi (Luokka II, arvioitu antoisuus 1400 m 3 /d) Vihdin jätevesien johtamista Espooseen suositellaan. Yleissuunnittelu siirtoviemärin toteuttamisesta käynnistetään vuonna 2007.

10 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 10/16 Alueen kunnista Vihdin vuotovesien määrä oli toiseksi alhaisin, 19 % puhdistamolle johdetusta jätevesimäärästä. Saneeraustoimenpiteiden jatkamista vähäisen vuotovesimäärän ylläpitämiseksi suositellaan. Vihti osallistuu lietteenkäsittely-yhteistyöhön puhdistamolietteen keskitetyn käsittelyn aloittamiseksi alueella. Valmistelu aloitetaan vuonna Vedenhankinnan ja pohjavesien suojelun kehittämissuunnitelma Vedenhankinnan kehittäminen Karjalohja, Sammatti ja Nummi-Pusula Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan varavedenhankinnan kehittämiseksi suositellaan yhdysvesijohdon rakentamista Lohjalle siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Hankkeen yleissuunnittelu aloitetaan vuonna Koska Karjalohjalla ja Sammatissa vedenhankinnassa on akuutti varmistamisen tarve, rakennetaan myös uusi vedenottamo Härjänvatsan alueelle, jos veden laatu ja antoisuus osoittautuvat hyviksi. Lohja Lohjalla ei ole akuuttia tarvetta kehittää varavedenhankintaa. Pitkällä tähtäimellä (50 vuotta) tulee kuitenkin tarvittaessa varautua korvaamaan Salpausselän vedenottamot. Vedenhankinnan kehittämiseksi Lohjalla suositellaan Tytyrin laitoksen kehittämistä edelleen, jotta tarvittaessa voidaan paremmin käsitellä myös pintavettä Lohjanjärvestä. Vihti Vihdin vedenhankintaa ei toistaiseksi ole turvattu erityistilanteissa. Vihdinkin vedenhankinta erityistilanteissa on turvattu sitten, kun uusi Lautojan vedenottamo ja yhdysvesijohto Lohjalle ovat valmiit. Pitkällä tähtäimellä (50 vuotta) tulee kuitenkin tarvittaessa varautua korvaamaan Salpausselän vedenottamot. Vedenhankinnan kehittämiseksi Vihdissä suositellaan yhdysvesijohdon rakentamista Espooseen. Yhdysvesijohto voidaan rakentaa samalla siirtoviemärin kanssa. Uusien alueiden liittäminen vesijohtoverkostoon Vesijohtoverkoston rakentamista suositellaan seuraaville alueille: - Nummi-Pusulan kunnan Ikkalan kylän vedenhankinta rakennettaan jatkamalla Karkkilan verkostoa Ikkalaan. - Nummi-Pusulan uuteen E18-tien liittymään rakennetaan vesijohto Sammatin verkostosta. - Pohjan kunnan Antskogin ja Manibackan kylät liitetään vesihuoltolaitoksen verkostoon. - Sammatin Haarjärvelle ja uuteen E18-tien liittymään rakennetaan vesijohto Sammatin verkostosta.

11 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 11/16 Pohjavesien suojelun kehittäminen Pohjavesien suojelua alueella suositellaan kehitettäväksi niin, että ainakin riskialttiiksi luokitelluille I- tai II-luokan pohjavesialueille tehdään suojelusuunnitelma. 2.4 Jätevedenkäsittelyn ja viemäröinnin kehittämissuunnitelma Jätevesienkäsittelyn kehittäminen Lohja Lohjan käsiteltyjen jätevesien johtamista Suomenlahteen suositellaan. Jätevesien kuormituksen vaikutuksien selvittämiseksi ja eri vaihtoehtojen tarkastelemiseksi suositellaan YVA-prosessin käynnistämistä. Hanke aloitetaan vuonna Samalla voidaan tutkia jätevesien johtamista Espooseen. Jos Pitkäniemen puhdistamo tulevaisuudessa poistuu, voidaan suositella esiselkeytysaltaiden säilyttämistä puhdistamoalueella ja hulevesien käsittelyä vanhoissa altaissa. Vihti ja Karkkila Vihdin jätevesien johtamista Espooseen suositellaan. Yleissuunnittelu siirtoviemärin toteuttamisesta käynnistetään vuonna Karkkilan jätevesien johtamista Vihdin Kirkonkylän ja Nummelan kautta Espooseen suositellaan siinä vaiheessa, kun nykyisen puhdistamon saneeraus olisi ajankohtainen noin vuonna Karjalohja, Sammatti ja Nummi-Pusula Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan jätevesien johtamista Lohjalle suositellaan ennen kuin puhdistamoita joudutaan saneeraamaan. Nykyisten puhdistamoiden saneeraus on ajankohtaista vuosina Karjaa ja Pohja Karjaan ja Pohjan kunnan jätevesien käsittelyn kapasiteetti ja puhdistustaso tulee uuden Åminneforsin puhdistamon myötä riittämään vuoteen 2030 saakka. Jos Lohjan purkuputki Suomenlahteen toteutetaan, voidaan Åminneforsin saneerauksen yhteydessä tutkia myös mahdollisuus johtaa käsitellyt vedet purkuputkeen. Uusien alueiden liittäminen viemäriverkostoon Viemärin rakentamista suositellaan seuraaville alueille: - Nummi-Pusulan kunnan Ikkalan kylän viemäröinti rakennetaan jatkamalla Karkkilan verkostoa Ikkalaan. - Nummi-Pusulan uuteen E18-tien liittymään rakennetaan viemäri Sammatin verkostosta. - Pohjan kunnan Antskogin ja Manibackan kylät liitetään vesihuoltolaitoksen verkostoon. - Sammatin Haarjärvelle ja uuteen E18-tien liittymään rakennetaan viemäri Sammatin verkostosta.

12 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 12/16 Siuntion sako- ja umpikaivolietteiden osalta voidaan pitää suositeltavana niiden ohjaamista naapurikuntien puhdistamoille. Kaakkois-Siuntiossa ja Störsvikin alueella alueilla suositellaan ensisijaisesti vesihuoltolaitoksen verkoston laajentamista nyt viemäröimättömille alueille. Viemäröinnin kehittäminen Kunnissa, joissa vuotovesien määrä on suuri, suositellaan vuotovesiselvityksen tekemistä ja sen jälkeen saneerausta. 2.5 Lietteenkäsittelyn kehittämissuunnitelma Lietteenkäsittelyn osalta voidaan suositella keskitettyä käsittelyä, johon lietettä toimittaisivat Lohja, Vihti sekä Karjaa ja Pohjan kunta. Lisäksi Kirkniemen biolietteet käsiteltäisiin käsittelylaitoksessa. Pienten kuntien osalta (Karkkila, Nummi-Pusula, Karjalohja ja Sammatti) voidaan myös suositella lietteiden toimittamista keskitettyyn käsittelylaitokseen, koska, jos laitos toteutetaan suunnittelualueella, kuljetusmatkat ovat lyhyemmät verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Ratkaisuun vaikuttaa luonnollisesti myös käsittelytaksa eri käsittelylaitoksilla. Koska kuntien tavoitteena on luopua omasta puhdistamolietteenkäsittelystä, keskitetty käsittely voidaan antaa ulkopuolisen yrityksen tehtäväksi. Keskitetyn käsittelyn aloittamiseksi kuntien ja teollisuuden täytyy kuitenkin käynnistää yhteistyö ja valita yhdessä palveluntarjoaja. Alueen kuntien jätehuoltoyhtiö Länsi-Uudenmaan Jätehuolto Oy (Rosk n Roll Oy Ab) voi toimia käsittelyn järjestäjänä ja tarjouskilpailun valmistelijana. 2.6 Organisaatioiden kehittämissuunnitelma Jo nykymuotoisina toimiessaan etenkin Nummi-Pusulan ja Sammatin on suositeltavaa tarkistaa maksujensa tasoa vastaamaan toiminnan kustannuksia. Lohjaa ja Karkkilaa lukuun ottamatta kaikilla laitoksilla on myös pääomien käytössä tehostettavaa. Harvempien verkostojen laitoksilla ei todennäköisesti voida yrityksistäkään huolimatta päästä samanlaisiin tehokkuuslukuihin kuin suuremmilla ja tiheämpään rakennetuilla laitoksilla. Siksi alueen jokaisen laitoksen olisi suositeltavaa aloittaa vertailuyhteistyö (benchmarking) esimerkiksi noin viiden vastaavaa kokoluokkaa ja rakennetta edustavan suo-malaisen laitoksen kanssa. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi kerran vuodessa tapahtuva-na tiedon keruuna ja vertailupalaverina. Erityisesti pienten laitosten tulee myös kiinnittää huomiota lukumäärällisesti kapean henkilöstönsä osaamiseen ja jaksamiseen. Alueen laitosten yhteenlasketusta 58 hengen kokonaismiehityksestä jopa 35 tulee eläkeikään seuraavien kymmenen vuoden aikana, joten uudenkin henkilöstön ottamiseen ja tiedon siirtämiseen tulee varautua kaikilla laitoksilla. Henkilöstön muutos voi myös olla riittävä syy koko vesihuollon organisoinnin uudelleen tarkasteluun.

13 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 13/16 Jos laitostoiminnan mittakaavaa kasvatetaan ja sitä saadaan samalla tehostettua, laitokset muuttuvat houkuttelevammiksi myös yksityisten palveluntarjoajien näkökulmasta. Niitä tuleekin tarkastella aitona vaihtoehtona toiminnan järjestämiselle, erityisesti koska hankinta- ja kilpailulainsäädäntö saattavat tiukentaa toimialan uudelleenjärjestelyiden ehtoja jo lähitulevaisuudessa yhä markkinahenkisemmiksi. Kuntien hallinnossa on joka tapauksessa panostettava tilaajaosaamisen kehittämiseen. Lopuksi alueella toimivista vesiosuuskunnista on suositeltavaa kerätä tiedot myös kuntien laitoksille, jotta niillä säilyisi kokonaiskuva vesihuollon kehityksestä myös oman toiminta-alueensa ulkopuolella. Uusille osuuskunnille tulee antaa apua ainakin neuvonnan muodossa, mutta ehdoksi tulee minimissään asettaa laitoksen oikeus määrittää verkostomitoituksen standardit. Osuuskunnan sääntöihin on myös kirjattava purkulauseke silmällä pitäen tilannetta, jossa sen omaisuus yhdistetään kunnan tai alueen yleiseen vesihuoltolaitokseen. Hankkeita, jotka on jo päätetty toteuttaa Keskitetty puhdistamolietteen käsittely alueella Yhdysvesijohto Siirtoviemäri Purkuputki Sammatin, Karjalohjan ja Nummi- Pusulan jätevedet Lohjalle ja Lohjalta vettä Uusi Karjalohjan ja 2007 Sammatin vedenottamo Vihdin ja Karkkilan jätevedet Espooseen Espoosta vettä Vihtiin 2007 Karjaan ja Pohjan jätevesien käsittelyn keskittäminen Lohjan käsitellyt jätevedet purkuputkessa Suomenlahteen Siuntion jätevedet Espooseen Kuva 1. Tärkeimmät kehittämissuunnitelman hankkeet.

14 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 14/ Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma Toteutusaikataularvio, Kustannus- Vastuutaho Vihti-Lohja yhdysvesijohto Vihdin kunta Karjalohjan ja Sammatin varavedenottamo (Härjänvatsa) ja Sammatin kunta Karjalohjan kunta Karjalohja-Sammatti yhdysvesijohto Antskogin ja Manibackan kylien Pohjan kunta vesijohto ja viemäri Pohjan kunnassa Lohjanjärven YVA Lohjan kaupunki (Purkuputki Suomenlahdelle) ( ) Keskitetyn lietteenkäsittelyn tarjousprosessi Hiiden Pilotti Rosk n Roll Åminneforsin organisaation Karjaan kaupunki kehittäminen Sammatti-Lohja yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin rakentaminen Karjalohja-Sammatti siirtoviemärin rakentaminen Nummela-Espoo vesijohdon ja siirtoviemärin rakentaminen Kirkonkylä-Nummela - siirtoviemärin rakentaminen Nummi-Pusulan Ikkalan kylän vesijohdon ja viemärin rakentaminen Karkkilasta Nummi-Pusulan E-18-liittymän vesijohdon ja viemärin rakentaminen Sammatista Nummi-Pusula Lohja yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin rakentaminen Haarjärven ja Sammatin E18- liittymän vesijohto ja viemäri Sammatissa Karkkila-Kirkonkylä - siirtoviemärin rakentaminen Lohjan puhdistamoiden saneeraus/uusi puhdistamo Pohjan kunta Sammatin kunta Karjalohjan kunta Lohjan kaupunki Karjalohjan kunta Vihdin kunta Karkkilan kaupunki Vihdin kunta Karkkilan kaupunki Nummi-Pusulan kunta Nummi-Pusulan kunta Sammatin kunta Nummi-Pusulan kunta Lohjan kaupunki Sammatin kunta Karkkilan kaupunki / YHTEENSÄ Lohjan kaupunki

15 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 15/ Rahoitussuunnitelma Vesihuoltolain 18 :n mukaan vesihuoltolaitosten kustannukset tulisi kattaa pääsääntöisesti palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Vesihuoltolaki sallii kuitenkin edelleen vesihuollon tukemisen kunnan, valtion ja Euroopan yhteisön varoista. Tämä on mahdollista, sillä vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan kustannusten kattamisen sosiaaliset, ympäristöön kohdistuvat ja taloudelliset vaikutukset sekä alueen maantieteelliset ja ilmasto-olot saadaan ottaa huomioon. Tuen salliminen on tarkoitettu ensisijaisesti tukemaan maksujen kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden vaatimuksen toteuttamista esimerkiksi, jos pitkistä etäisyyksistä aiheutuisi kohtuuttomia liittymismaksuja. Mahdollinen tuki on vastaavasti otettava kustannuksia vähentävänä tekijänä huomioon vesihuollon maksuja määrättäessä. Vesihuoltoon myönnettävät avustukset ovat luonteeltaan investointiavustuksia ja niiden osuus vähennetään laitosten käyttöomaisuuden hankintamenosta ennen taseeseen merkitsemistä. Tällä hetkellä vesihuoltoon on saatavissa seuraavia avustusmuotoja: 1) VALTION VESIHUOLTOTYÖ Lähtökohtana kustannusten jakaminen puoliksi niin, että valtio vastaa pääosin töistä ja yhteistyöosapuoli pääosin tarvikehankinnoista. Paikallinen yhteistyöosapuoli vastaa suunnittelusta, ympäristövaikutusten selvittämisestä ja kaikista luvista. Suurehkoja, usein ylikunnallisia hankkeita, syöttö-, yhdys- tai merkittäviä haja-asutusalueen runkojohtoja, siirto-, purku- tai kokoojaviemäreitä. Hakuaika jatkuva 2) VALTION VESIHUOLTOAVUSTUS Kattaa suunnittelu-, tarvike- ja työkustannukset Käytetty yleensä haja-asutuksen verkostojen rahoittamiseen Avustuksen määrä % Hakuaika syksyllä 3) EU-AVUSTUS Kattaa suunnittelu-, tarvike- ja työkustannukset EU:n ja valtion rahoitusosuus yhteensä enintään 75 % (käytännössä 50 %) EU:n osuus pääsääntöisesti vähintään 50 % julkisesta rahoituksesta Vain suurehkoihin, yleensä elinkeinotoimintaa edistäviin, vesihuoltohankkeisiin (matkailuhankkeet yms.). Hakuaika jatkuva

16 HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON 16/16 4) KUNTIEN MYÖNTÄMÄT AVUSTUKSET Kunnanvaltuuston päätöksellä verovaroista myönnettävä avustus esimerkiksi vesiosuuskunnan investointeihin Tyypillisesti kunnat tukevat vesiosuuskuntien alkuinvestointeja %:n osuudella Käytäntö on täysin kuntakohtainen Suunnittelualueen laitosten tulee myös huolehtia taloutensa tasapainottamisesta samanaikaisesti asianmukaisen teknisen tason kanssa. Suurin osa investointiohjelman investoinneista toteutunee myöhemmin kuin parin vuoden kuluessa, joten omistajakuntien on annettava laitoksille mahdollisuus varautua niihin omarahoitusosuudella sen sijaan, että hankkeet toteutettaisiin kokonaan lainarahalla. Kohtuullisena osuutena voi pitää prosenttia investoinnin nettohinnasta. Sekä laitos että kunta voivat laatia laskelmia edullisimmasta rahoitusrakenteesta. Merkittävimpiin kuntarajat ylittäviin yhteishankkeisiin soveltuvien uusien organisaatioiden tärkein tehtävä optimaalisen toiminnallisen kokonaisuuden luomisen lisäksi on investointiriskin kantaminen. Perustamalla uuden organisaation, lähinnä osakeyhtiön, osakkaat rajaavat oman riskinsä sijoittamansa osakepääoman suuruiseksi. Samalla uudelle yhtiölle tehtävät työt saadaan helpommin rajattua ja perustellusti laskutettua. Osakepääoma voidaan haluttaessa jättää nimelliseksi ja rahoittaa toiminnan käynnis-täminen vahvalla velkaantumisella, koska selväpiirteisenä ja pitkäkestoisena infra-struktuurihankkeena yhtiön on todennäköisesti helppo saada edullista lainaa. Osakkaat takaavat lainat osakepääomiensa suhteessa. Ylikunnalliset organisaatiot voivat myös hakea investointeihinsa julkisia avustuksia. Avustuspolitiikka on viime aikoina ohjautunut yhä voimakkaammin alueellistamisen suuntaan, joten uudelle organisaatiolle niiden saamista voi pitää jopa todennäköisempänä kuin sopimuspohjaisesti laaditulle vastaavalle järjestelylle.

17