Mitä on hyvä valmentaminen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä on hyvä valmentaminen?"

Transkriptio

1 Mitä on hyvä valmentaminen? Valmentajan tulisi tarkastella toimintaansa suhteessa kysymykseen mitä on hyvä valmentaminen? mahdollisimman usein. Toinen mielenkiintoinen ja tärkeä asia pohdittavaksi on kysymys siitä, miten hyvä valmentaminen minussa valmentajana elää? Toisin sanoen miten elän valmentajana urheilijoiden kanssa? Miten toteutan päivittäin omaa filosofiaani? Oma valmennusfilosofia on hyvä kirjoittaa auki. Siitä muodostuu siten konkreettinen ja oleellinen osa valmentajan työkalupakkia, joka värittää hänen toimintaansa kokonaisvaltaisesti. Kertakirjoittaminen ei välttämättä riitä. Filosofia kannattaakin aika ajoin kaivaa esille, ja tarkastella sitä sillä elämänkokemuksella, joka vääjäämättä tarttuu mukaan eri tilanteiden ja vuosien tekemisen saatossa. Oma valmennusfilosofiani muistutti alussa tiukkaa tieteellistä määritelmää, jossa sanoja säästeltiin. Oleellista oli kirjoittaa auki asiat mahdollisimman tarkasti, lyhyesti ja samalla kattavasti. Valmennusfilosofiani totteli muotoa: Valmennus on kasvatustieteellisten periaatteiden mukaisesti toteutettua urheilijan valmentamista kohti huipputulosta. 21

2 Vuosien mittaan valmennusfilosofiani on sekä laajentunut, että tullut monivivahteisemmaksi. Luultavasti valmennusfilosofiaa ei saa niputettua niukkasanaiseksi lauseeksi. Tarvitaan enemmän. Toisaalta lyhytkin lause tai jopa yksi sana voisi kuvata hyvää valmennusfilosofiaa. Nykyisin valitsisi ehkä lauseeksi: 22 Yhdessä kunnioittaen ja kaikkea ihmetellen. Tällainen lause kuvaa kuitenkin ennemmin eräänlaista suhtautumista ja arvopohjaa siihen miten näen maailman, ja itseni sekä urheilijat osana sitä. Määritelmä ei pidä sisällään sitä, miten valmennan urheilijaa. Miten saan aikaiseksi muutoksen? Stephen Coveyn ajatukset johtamisesta ovat hyvin lähellä ajatuksiani valmennuksesta. Hän määritti johtamisen jotenkin näin (kirjassa 8th Habit): Find your voice Inspire others to find their voice Valmentaminen on siis jotakin sellaista, jonka lähtökohta on siinä mitä itse on. Tuo itsensä löytäminen tarkoittaa sitä, että valmentaja löytää omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan ammennettavaksi, hän liikkuu jotakin asiaa kohti intohimoisesti, hän kokee tarvetta tehdä jotakin ja ajaa tuota tavoitetta kohti omatuntonsa mukaisesti. Kun oman toiminnan ajurit ovat löytyneet, kääntyy valmentaja kohti urheilijoita. Hänen perustehtävänsä tuolloin on auttaa urheilijoita löytämään oma äänensä. Eli missä he ovat hyviä, mitä kohti he liikkuvat intohimoisesti, mihin he kokevat tarvetta tarttua ja mikä koskettaa heidän omaatuntoaan. Kun Coveyn johtamismääritelmän kumpikin kohta toteutuu arkipäivän valmennuksessa, on pohja hyvälle vuorovaikutussuhteelle valettu. Koska ihminen ei tule koskaan valmiiksi, tarkoittaa tämä valmennusfilosofia sitä, ettei sekään tule koskaan täysin valmiiksi. Valmennus-

3 uran alkuaikoina valmentaja saattaa näin uskoa aivan eri asioihin, kuin kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Tyypillinen kehityskaari menee siten, että aluksi valmentaja nojaa omassa valmennusfilosofiassaan siihen, mitä hän on omalta valmentajaltaan oppinut. Lisäksi eri lajien yleinen keskustelukulttuuri ja koulutusjärjestelmä muodostavat ääriviivoja sille kokonaisuudelle, jota voidaan pitää aloittavan valmentajan valmennusfilosofiana. Vuosien saatossa valmennusfilosofia muuttuu. Valmentaja voikin uskoa aivan eri asioihin kuin aikaisemmin. Näin valmennuksen kulmakiveksi voi muodostua esimerkiksi dialoginen, humaani valmennus. Valmennusfilosofiaa muokkaavat ennen kaikkea kokemukset. Uskoakseni kehittyvä valmentaja päätyy lopulta kohti humaanimpaa otetta, mikäli hän kehittyy oikeasti tuloksen tekijänä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että lopulta millimoolit, sentit ja sekunnit loppuvat. Toisin sanoen ne perusvalmennuksen kulmakivet, jotka valmentajassa vaikuttivat alussa paljon, osoittautuvat riittämättömiksi. Niillä ei voida selittää menestymistä niin hyvin kuin valmentaja oli uskonut. Uskomuksien on muututtava, mikäli valmentaja haluaa tehdä tulosta. Ihmisyyteen liittyvien, inhimillisen arvojen kautta valmentaminen vaatii tietysti aikaa. Oleellista on alkaa liikkua kohti toista ihmistä. Joskus tähän matkaan saattaa kulua aikaa jopa vuosia. Eikä matka pääty koskaan. Mutta jos valmentaja pidättäytyy vain fysiologisissa, valmennusopillisissa tai jopa urheilupsykologisissa ilmiöissä, ei hän välttämättä pääse kovin syvälle (riittävän syvälle) urheilijan kanssa. Urheilija saattaa toistuvasti epäonnistua sen seurauksena, että valmennuskulttuuri puhuttelee vain niitä asioita, joista sen on helppo puhua. Kun pitäisi ennemminkin puhua kaikesta siitä, mistä voisi olla hyötyä tuloksen tekemisen kannalta, puhutaan samoista asioista kuin aikaisemmin. Kun tulos ei kuitenkaan tullut vanhoilla tempuilla, tulisi pohtia sitä, mitä uusia temppuja tulisi kehitellä? Millä tavalla valmennussuhteessa ja koko urheilusuhteessa tulisi olla, jotta asioita käynnistyisi ja pysyisi liikkeessä? 23

4 Valmentajan tulee olla itselleen armollinen. Äänen löytyminen kun ei tule koskaan valmiiksi, on riittävää pyrkiä sen löytymiseen. Matkalla oleminen on tärkeää. Äänen löytymisen kannalta on oleellisempaa se että yrittää löytää sitä. Kun tunne yrittämisestä välittyy urheilijoille, avautuu yhteistyön ovi avoimempaan valmennussuhteeseen. Usein valmentajilla ei ole aikaa näin hitaaseen prosessiin urheilijan kanssa. Tulosta vaaditaan heti. Sota on päällä. Tuolloin valmentaminen muistuttaa enemmän managerointia - tulos tuotetaan olemassa olevilla resursseilla. Valmennuksellisia nappuloita siirrellään pelilaudalla nopean selviämisen takaamiseksi. Tällainen valmentaminen on yhtä arvokasta, kuin minun määritelmäni mukainen. Kummallakin tyylillä on oma aikansa ja paikkansa. Nopeaa, managerillista johtamisotetta tarvitaan kun tilanne on päällä. Esimerkkinä mainittakoon jääkiekkopelin kiihkeät hetket. Jos valmentaja olisi tällaisessa tilanteessa hitaasti reagoiva urheilijoiden kehittäjä, voisi tulos olla erittäin huono. Vastaavasti pitkän kauden aikana pelaaja tarvitsee prosessimaisempaa otetta valmennuksessa. Hän tarvitsee kumppania, joka auttaa häntä kehittämään itseään pelaajana ja samalla myös ihmisenä. Managerillinen johtaminen näissä olosuhteissa, kun aika jänne on kuukausista vuosiin, voisi kuihduttaa yhteistyön varsin pian. Näin olleen hyvä valmennussuhde, toimiva valmennusfilosofia pitää sisällään kummankin puolen. Itse asiassa puolien tulisi olla tasapainossa siten, että valmentaja pystyy joustavasti liikkumaan tiukemmalla otteella, kun tilanne vaatii. Ja vastaavasti hän voi ottaa kehittävämmän roolin, aina kun on sen paikka. Valmentajissa on usein jompikumpi tyyli vallalla. He ovat joko autoritäärisiä, managerillisia johtajia. Tai sitten valmentaja on humaani keskustelija, urheilijan kumppani. Yksilölajeissa toimiva valmennussuhde vaatii usein keskustelevampaa otetta kuin joukkuelajeissa. Monet huippuvalmentajat ovatkin hiljaisempia tarkkailijoita. Joukkuelajeissa valmentaja esiintyy itsevarmasti ja kovalla äänellä joukkojen edestä. Kun jääkiekon valmennuspäällikkö palkkaa seuraan uutta val- 24

5 mentajaa, hän katsoo tiettyjä tunnusmerkkejä jo ensi hetkestä lähtien, kun näkee valmentajan ensimmäistä kertaa. Valmentajan pitää katsoa silmiin, hänen tulee kätellä voimakkaasti, kävellä varmasti ja puhua kovahkolla äänellä. Hänen tulee tietää ja olla tietoinen, mitä kulloinkin tekee. Tämä on siis se illuusio hyvästä valmentavuudesta, joka eri lajikulttuureissa elää. Mutta jos lajikulttuurin valmennus olisi yksioikoisesti vain tämän jaon mukainen, muokkaisi se pitkälti sitä, minkälaisia urheilijoita eri lajeihin ajautuisi. Joukkuelajeissa pärjäisivät vain äänekkäät, omasta tilastaan huolta pitävät ja joustavat urheilijat. Yksilölajin urheilijan pitäisi olla hyvä analysoimaan ja keskustelemaan valmentajan kanssa. Hiljaa olemisen taitokin olisi suotavaa. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että on hyvä jos valmennussuhteessa on kumpaakin valmennustyyliä mukana. Toisin sanoen joukkuelajissa voidaan paremmin, jos valmennustiimissä tiukkaa auktoriteettia tasapainottaa humaani valmentaja. Valmentaja, joka antaa ymmärrystä ja ilmaa urheilijoille hengittää kovien ristipaineiden alla. Jos tällaista tasapainoa ei olisi, vaarantuisi joukkueen toiminta pelaajien masentumisen ja burn out- ilmiön vuoksi. Pelaajat kyykistyvät jatkuvaan käskemiseen. Vieras ilmiö ei olekaan se, että joukkueissa osa pelaajista lopettaa jossain vaiheessa kautta pelaamisen valmentajalle, kun paineet ovat kasvaneet sietämättömiksi. Samalla tavalla liian humaani ote saattaa johtaa liikaan ymmärtämiseen. Pelaajat kokevat ongelmat suurempina, kuin ne oikeasti ovatkaan. Liika ymmärtäminen voi johtaa vellomiseen ongelmien keskellä. Pelaajat menettävät tällöin uskon valmentajan kykyihin. Seuraa sama ilmiö eri syystä - joukkue ei pelaa enää valmentajalleen. Kunnioitus on mennyt. Valmentajan tulisi huolehtia siksi siitä, että hänen valmennusfilosofiansa pitää sisällään kummankin valmennustyylin. Joko hän on joustavasti kumpaakin, tai sitten asia hoidetaan muuten esimerkiksi kapteeniton tai apuvalmentajien avulla. Tällöin valmentajalla on valmennustiimissä kumppani, joka täydentää valmentamisen ääntä erilaisuudellaan. 25

6 Yleensä valmennusfilosofia kirjoitetaan auki valmentajakoulutuksen aikana. Esimerkiksi Valmentajan Ammattitutkinnolla sen aukaiseminen on keskeisessä roolissa koko vuoden pituisen koulutuksen ajan. Tehtävänanto saattaa olla tuolloin esimerkiksi seuraavanlainen: Kirjoita viidessätoista minuutissa niin paljon tekstiä valmennuksestasi kuin vain ehdit. Anna tekstin tulla vapaasti, ilman kritiikkiä. Voit kirjoittaa esimerkiksi, miten toimit harjoituksissa, miten sinulla on tapana suunnitella, ja miten keskustelet urheilijoiden kanssa. Esittele valmennusfilosofiasi omin sanoin kaverillesi. Anna hänen kertoa se sinulle takaisin omin sanoin. Lopuksi hänen pitää esittää valmennusfilosofiaasi liittyvä kysymys. Hän ei saa kuitenkaan kommentoida filosofiaasi tai ehdottaa lisäyksiä - onhan filosofiasi sinun filosofiasi. Korjaa filosofiaasi nyt kaverisi kysymykseen vastaten ja muutenkin hänen kertomaansa nojaten. Käytä aikaa viisitoista minuuttia. Esittele valmennusfilosofiasi urheilijallesi. Anna hänen kommentoida sitä. Kaveristasi poiketen hän tietää paremmin, miten oikeasti valmennat. Tässä keskustelussa sinun on tärkeää huomioida mahdollisia eroavaisuuksia valmennusfilosofiasi ja urheilijasi kertomuksen välillä. Pohdi eroja ja täydennä valmennusfilosofiaasi. Pohdinnoissa voit viettää aikaa vaikka kuinka kauan. Mutta kirjoita aina vain viisitoista minuuttia. Kun olet tehnyt vaiheet 1-3, sulje valmennusfilosofiasi kirjekuoreen, jonka avaat vasta vuoden kuluttua. Kun avaat kirjeen, voit hämmästyä siitä muutoksesta, mikä mahdollisesti on tapahtunut. Oma valmennusfilosofia on hyvä kirjoittaa auki, kuten totesin tämän luvun alussa. Osa valmentajista ei ole kuitenkaan kirjallisia tyyppejä. He eivät pidä valmennusfilosofioiden tai muidenkaan raporttien kirjoittelusta. Oma valmennusfilosofia on hyvä kirjoittaa auki, jos oman toiminnan tarkoitusta ja valintoja epäilee arjen liikkuessa päivittäin eteenpäin. 26

7 Inka ja nallemaailma Olin yksin kotona Inkan kanssa. Aikaa oli tapettavana muutama tunti. Mietin mitä tehdä, jotta ajan saisi kulumaan. Inka ehdotti että rakentaisimme pikkunalleille koteja paperille. Äkkiä olimmekin lattialla heittäytyneenä leikin maailmaan. Aluksi teimme yhteisen alustan maailmalle kolmesta erillisestä paperista teippaamalla ne yhteen. Tämän jälkeen keräsimme värejä joilla piirtäisimme maailman. Maailmaan kuuluisi koti, meri, lumijääkenttä sekä Australia. Annoin Inkan viedä leikkiä siihen suuntaan kun hän halusi. Jos osallistuin, osallistuin aina kysymällä ensin luvan: saanko piirtää tämän, ja saanko tehdä tuon? Pikku hiljaa Inka antoi minun tehdä yhä enemmän aloitteita maailmasta. Lopulta hän tokaisi: isi, ei sinun tarvitse joka kerta kysyä minulta lupaa kun teet jotakin. Voit tehdä ihan mitä haluat. Inka leikki tarkasti: leikin säännöt olivat selkeät ja eri vaiheet toistuivat toistumistaan. Ensin piirrettiin ääriviivat, sitten väritettiin. Paperin reunoja ei ylitetty vaikka koko alue olikin käytettävissä. Kala ei voinut olla rannalla, eikä lintu vedessä. Koetin laajentaa leikkimme maailmaa ehdottamalla mm. että kenguru voisi hypätä mereen sohvan reunalta. Tämä ei mitenkään ollut mahdollista. 27

8 28 Leikkimme jatkui jatkumistaan. Noin tunnin kuluttua aloin väsyä. En enää jaksanut kiinnittää huomiota siihen, mitä kaikkea Inka sanoi. Yhtäkkiä havahduin siihen, että hän ei ollut enää tyytyväinen aikaansaannokseemme. Hänen mielestään olimme piirtäneet maailman liian täyteen. Hän halusi uuden paperin. Ehdotin jo leikin vaihtamista, mutta ei - maailma oli saatava valmiiksi. Lopulta käänsin paperin ja jatkoimme toiselle puolelle. Koska olin väsynyt, en kiinnittänyt yhtään huomiota uusiin piirustuksiin. Jouduin lopulta kysymään, mikä tuo ja tuo on. Inka yritti selittää, mutta en ymmärtänyt. En ymmärtänyt, koska en ollut kuunnellut häntä silloin, kun hän teki ne. Päätin koettaa saada meidät mukaan samaan leikkiin, ja piirsin ehdotukseni jälkeen taas kuusipuun. Inka tuli taas mukaan leikkiin. Olimme taas samalla sivulla hetken aikaa. Piirsin lintuja. Inka täydensi niille silmät. Enää ne eivät näyttäneet linnuilta vaan Aku Ankan autoilta. Vuorovaikutustilanne on aidoimmillaan lapsen kanssa leikkiessä. Onnistumisen kokee silloin, kun huomaa saaneensa todellisen yhteyden lapseen. On päässyt mukaan hänen leikkiinsä, jolloin lapsi avautuu myös leikkimään kahdestaan kanssaleikkijänsä kanssa. Lapsen kanssa toimiminen on itse asiassa koko ajan eräänlaisien kutsujen vastaanottamista. Lapsi kutsuu toista lasta tai aikuista liittymään leikkinsä. Lapsille liittyminen tapahtuu luonnollisesti. Heillä on luonnostaan kyky elää hetkessä ja nauttia siitä. Iän myötä me menetämme tätä kykyä. Aikuisina toteammekin leikkivälle lapselle: ei nyt, isillä on muuta tekemistä. Meillä on liian kiire olla tässä hetkessä ja keskittyä siihen. Olemme mieluummin jossakin muualla kuin tässä. Jos yhteyden saa luotua lapseen, on se mahdollista luoda keneen tahansa. Toisin sanoen ne periaatteet, jotka saavat suhteen toimimaan lapsen kanssa toimivat myös aikuisen urheilijan kanssa. Ja tietenkin ne toimivat myös nuoreen urheilijaan. Meidän tulisi käyttää kuitenkin aikaa siihen, miten tällainen yhteys saadaan luotua. Jotkut valmentajat ja taiteilijat ovat erittäin karismaattisia. Heistä huokuu itsevarmuuden henki. He tietävät mitä tekevät. Karismaattiseen

9 toimintaan liitetään monenlaisia ominaisuuksia. Keskeisin karismaa selittävä tekijä on kuitenkin läsnä olemisen taito. Toisin sanoen se taito, mikä meillä kaikilla on nuorena ollut luontaisena, on karismaattisen olemisen perusedellytys. Käsin kosketeltavan läsnäolon ja karisman voi tuntea joskus teatterissa tai konsertissa. Jonkun esiintyjän katse voi tuntua niin pistävältä, että tuntuu kuin hänen silmänsä pureutuisivat katsojan lävitse. Inkan kanssa leikkiminen sujui aina kun olin hänen kanssaan tässä tilassa täydellisesti läsnä. Kun mieleni aloitti harhailun, tippui heti seuraamiskykynikin huomattavasti. Vastaavasti valmennustilanteissa ajatuksiinsa uppoutunut ja poissaoleva valmentaja ei saa viestiään perille. Ensimmäinen vuorovaikutuksen rakentaja onkin juuri läsnä olemisen periaate. Valmentajan tulee pitää huoli siitä, että hän on keskustelu- ja ohjaustilanteessa nimenomaan urheilijan käytettävissä kokonaisena. Toisin sanoen valmentaja ei ole matkalla mihinkään muualle, tekemässä mitään muuta tai odotuttamassa urheilijaa, kun jotakin tärkeää on juuri tapahtumassa. Läsnä olemisen lisäksi on tärkeää se, mitä valmentaja välittää urheilijalle eleillään ja puheillaan. Jos hän on läsnä, mutta vihaisena tai epäuskovana, ei vuorovaikutustilanne ole kaikkein otollisin kehittymisen kannalta. Seuraavaksi esittelen listauksen periaatteita, joita koetan välittää urheilijoille vuorovaikutustilanteissa (osittain Inkoo Kim Bergin ja Therese Steinerin ajatuksia mukaillen). Välittäminen ei voi olla teeskenneltyä näyttelemistä. On oleellista, että samalla todella uskon listaukseen täydellisesti. Yhdessä läsnä olemisen ajatuksen kanssa se muodostaa pohjan toimivalle kohtaamiselle. 29

10 30 1. Ihminen pyrkii aina hyvään 2. Ihminen haluaa tehdä jonkun ylpeäksi 3. Ihminen haluaa jäädä jonkun mieleen 4. Ihminen tarvitsee sääntöjä 5. Ihminen haluaa että häneen luotetaan 6. Ihminen haluaa kuulua porukkaan 7. Ihminen haluaa kertoa mielipiteitään 8. Ihminen haluaa tehdä valintoja 9. Ihminen tarvitsee leikkikaluja 10. Ihminen tarvitsee kunnioitusta Listaan on lastattu paljon arvoja. Se muistuttaa joitakin ikuisia inhimillisyyden sääntöjä kuten kultaista sääntöä. Sen noudattaminen on erittäin vaativaa, sillä perusoletus on usein aivan päinvastainen kuin periaatteissa lukee. Onkin usein vaikeaa ajatella urheilijan mokatessa tai pettäessä jälleen kerran, että taustalla tapahtuu kuitenkin jotakin hyvää. Tai että tälläkin tempulla hän haluaa tehdä jonkun ylpeäksi. Saati että tällaista käyttäytyjää pitäisi kunnioittaa. On paljon helpompaa hyväksyä se, että urheilija tarvitsee sääntöjä (kohta 4.). Kun urheilija tekee toistuvasti jonkun sääntörikkeen, on ensimmäinen tunnekokemus suuttumisen ja turhautuminen. Kokemus on normaali kehosta nouseva tunne, jota valmentaja joutuu tukahduttamaan ajattelunsa voimilla. Tuolloin koetan muistuttaa itselleni, etten voi olla täysin varma siitä, mitkä asiat ovat rikkeen taustalla. Ketä se hyödyttää? Ei ainakaan urheilijaa, joka tulee kuulemaan kunniansa. Ajatteleeko hän esimerkiksi, että poissaolo kavereiden vuoksi on hyvä syy ottaa vas-

11 taan negatiivinen palaute? Tällöinhän hän on pyrkinyt tekemään kaverinsa tyytyväiseksi. Hän haluaa näyttää heidän suuntaansa hyvälle. Tiedän jo kokemuksesta, ettei hedelmällistä tällöin ole rankaiseminen. Hedelmällisempää olisi sen pohtiminen, millä tavalla urheilija voisi haluta tulla yhtä paljon tai enemmän harjoituksiin? Millä tavalla hän saisi sellaisia kokemuksia urheilun parista, että kavereiden luo ehtisi myöhemminkin. Tällöin listauksesta on taas hyötyä. Valmentajana voin pohtia sitä, annanko ja antaako toimintamme urheilun parissa urheilijalle riittävästi kokemuksia siitä, että hän jää mieliin arvokkaana ihmisenä? Että olemme hänestä ylpeitä? Tuleeko hänelle kokemus siitä, että hän on jäänyt valmentajan mieleen? Listauksen toteutumiseen valmennuksessa voi vaikuttaa eniten juuri valmentaja. Ja valmentaja voi vaikuttaa eniten omaan käyttäytymiseensä ja asenteeseensa. 31

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014 Valmentaminen Minun näkökulma Mikael Kotkaniemi 2014 Ura valmentajana 2006-2009: Ässät A-nuoret - apuvalmentaja 2009-2011: Ässät B-juniorit - päävalmentaja 2011-2013: Ässät SM-liiga - apuvalmentaja 2013-2014:

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - B-tytöt, speed - Replay - B-tytöt - f-juniorit - Puma Volley - D-pojat - Hobby - A 2 tytöt - E-pojat

Lisätiedot

Harjoitus: Moitekäsi ja toivekäsi

Harjoitus: Moitekäsi ja toivekäsi Harjoitus: Moitekäsi ja toivekäsi Ajatelkaa jotakin ihmistä, jolla on jokin paha tapa tai ärsyttävä piirre. Harjoittelette hetken päästä palautteen antamista kahdella tavalla, saatte silloin antaa parillenne

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde

Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde Suljetut skeemat eivät muutu prosessin kuluessa Tasapaino Avoimet skeemat voivat muuttua prosessin kuluessa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Tikkurilan Taitoluisteluklubi 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana Ice Melody Ice Sympathy Ice melody Luistelukoulu/ Timantit Ice Sympathy Luistelukoulu

Lisätiedot

Seuraposti 1/2015 Pelaajat kysyy päävalmentajat vastaa

Seuraposti 1/2015 Pelaajat kysyy päävalmentajat vastaa Seuraposti 1/2015 Pelaajat kysyy päävalmentajat vastaa Nuorten ryhmä Power Team on valinnut pelaajien edustajina valmentajille osoitetut kysymykset. Ringettekoulu, vastuuohjaaja Riikka Päävalmentajana

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

ehkä löydä itseäsi suoraan näiden kirjojen sivuilta. Mutta ehkä et lähtenytkään löytämään itseäsi. Ehkä lähdit etsimään häntä jonka kanssa teet

ehkä löydä itseäsi suoraan näiden kirjojen sivuilta. Mutta ehkä et lähtenytkään löytämään itseäsi. Ehkä lähdit etsimään häntä jonka kanssa teet SAATTEEKSI Päätöstämänkirjankirjoittamisestaonhautunutmieleniperukoillajo pidemmänaikaa.seeipaljastanutmuotoaan,tavoitettaantaiedessuuntaansa vastakunaivanviimemetreillä.samoinkäviaikaisempienkinkirjojenikohdalla:

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot