Mitä on hyvä valmentaminen?
|
|
- Ville Haavisto
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä on hyvä valmentaminen? Valmentajan tulisi tarkastella toimintaansa suhteessa kysymykseen mitä on hyvä valmentaminen? mahdollisimman usein. Toinen mielenkiintoinen ja tärkeä asia pohdittavaksi on kysymys siitä, miten hyvä valmentaminen minussa valmentajana elää? Toisin sanoen miten elän valmentajana urheilijoiden kanssa? Miten toteutan päivittäin omaa filosofiaani? Oma valmennusfilosofia on hyvä kirjoittaa auki. Siitä muodostuu siten konkreettinen ja oleellinen osa valmentajan työkalupakkia, joka värittää hänen toimintaansa kokonaisvaltaisesti. Kertakirjoittaminen ei välttämättä riitä. Filosofia kannattaakin aika ajoin kaivaa esille, ja tarkastella sitä sillä elämänkokemuksella, joka vääjäämättä tarttuu mukaan eri tilanteiden ja vuosien tekemisen saatossa. Oma valmennusfilosofiani muistutti alussa tiukkaa tieteellistä määritelmää, jossa sanoja säästeltiin. Oleellista oli kirjoittaa auki asiat mahdollisimman tarkasti, lyhyesti ja samalla kattavasti. Valmennusfilosofiani totteli muotoa: Valmennus on kasvatustieteellisten periaatteiden mukaisesti toteutettua urheilijan valmentamista kohti huipputulosta. 21
2 Vuosien mittaan valmennusfilosofiani on sekä laajentunut, että tullut monivivahteisemmaksi. Luultavasti valmennusfilosofiaa ei saa niputettua niukkasanaiseksi lauseeksi. Tarvitaan enemmän. Toisaalta lyhytkin lause tai jopa yksi sana voisi kuvata hyvää valmennusfilosofiaa. Nykyisin valitsisi ehkä lauseeksi: 22 Yhdessä kunnioittaen ja kaikkea ihmetellen. Tällainen lause kuvaa kuitenkin ennemmin eräänlaista suhtautumista ja arvopohjaa siihen miten näen maailman, ja itseni sekä urheilijat osana sitä. Määritelmä ei pidä sisällään sitä, miten valmennan urheilijaa. Miten saan aikaiseksi muutoksen? Stephen Coveyn ajatukset johtamisesta ovat hyvin lähellä ajatuksiani valmennuksesta. Hän määritti johtamisen jotenkin näin (kirjassa 8th Habit): Find your voice Inspire others to find their voice Valmentaminen on siis jotakin sellaista, jonka lähtökohta on siinä mitä itse on. Tuo itsensä löytäminen tarkoittaa sitä, että valmentaja löytää omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan ammennettavaksi, hän liikkuu jotakin asiaa kohti intohimoisesti, hän kokee tarvetta tehdä jotakin ja ajaa tuota tavoitetta kohti omatuntonsa mukaisesti. Kun oman toiminnan ajurit ovat löytyneet, kääntyy valmentaja kohti urheilijoita. Hänen perustehtävänsä tuolloin on auttaa urheilijoita löytämään oma äänensä. Eli missä he ovat hyviä, mitä kohti he liikkuvat intohimoisesti, mihin he kokevat tarvetta tarttua ja mikä koskettaa heidän omaatuntoaan. Kun Coveyn johtamismääritelmän kumpikin kohta toteutuu arkipäivän valmennuksessa, on pohja hyvälle vuorovaikutussuhteelle valettu. Koska ihminen ei tule koskaan valmiiksi, tarkoittaa tämä valmennusfilosofia sitä, ettei sekään tule koskaan täysin valmiiksi. Valmennus-
3 uran alkuaikoina valmentaja saattaa näin uskoa aivan eri asioihin, kuin kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Tyypillinen kehityskaari menee siten, että aluksi valmentaja nojaa omassa valmennusfilosofiassaan siihen, mitä hän on omalta valmentajaltaan oppinut. Lisäksi eri lajien yleinen keskustelukulttuuri ja koulutusjärjestelmä muodostavat ääriviivoja sille kokonaisuudelle, jota voidaan pitää aloittavan valmentajan valmennusfilosofiana. Vuosien saatossa valmennusfilosofia muuttuu. Valmentaja voikin uskoa aivan eri asioihin kuin aikaisemmin. Näin valmennuksen kulmakiveksi voi muodostua esimerkiksi dialoginen, humaani valmennus. Valmennusfilosofiaa muokkaavat ennen kaikkea kokemukset. Uskoakseni kehittyvä valmentaja päätyy lopulta kohti humaanimpaa otetta, mikäli hän kehittyy oikeasti tuloksen tekijänä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että lopulta millimoolit, sentit ja sekunnit loppuvat. Toisin sanoen ne perusvalmennuksen kulmakivet, jotka valmentajassa vaikuttivat alussa paljon, osoittautuvat riittämättömiksi. Niillä ei voida selittää menestymistä niin hyvin kuin valmentaja oli uskonut. Uskomuksien on muututtava, mikäli valmentaja haluaa tehdä tulosta. Ihmisyyteen liittyvien, inhimillisen arvojen kautta valmentaminen vaatii tietysti aikaa. Oleellista on alkaa liikkua kohti toista ihmistä. Joskus tähän matkaan saattaa kulua aikaa jopa vuosia. Eikä matka pääty koskaan. Mutta jos valmentaja pidättäytyy vain fysiologisissa, valmennusopillisissa tai jopa urheilupsykologisissa ilmiöissä, ei hän välttämättä pääse kovin syvälle (riittävän syvälle) urheilijan kanssa. Urheilija saattaa toistuvasti epäonnistua sen seurauksena, että valmennuskulttuuri puhuttelee vain niitä asioita, joista sen on helppo puhua. Kun pitäisi ennemminkin puhua kaikesta siitä, mistä voisi olla hyötyä tuloksen tekemisen kannalta, puhutaan samoista asioista kuin aikaisemmin. Kun tulos ei kuitenkaan tullut vanhoilla tempuilla, tulisi pohtia sitä, mitä uusia temppuja tulisi kehitellä? Millä tavalla valmennussuhteessa ja koko urheilusuhteessa tulisi olla, jotta asioita käynnistyisi ja pysyisi liikkeessä? 23
4 Valmentajan tulee olla itselleen armollinen. Äänen löytyminen kun ei tule koskaan valmiiksi, on riittävää pyrkiä sen löytymiseen. Matkalla oleminen on tärkeää. Äänen löytymisen kannalta on oleellisempaa se että yrittää löytää sitä. Kun tunne yrittämisestä välittyy urheilijoille, avautuu yhteistyön ovi avoimempaan valmennussuhteeseen. Usein valmentajilla ei ole aikaa näin hitaaseen prosessiin urheilijan kanssa. Tulosta vaaditaan heti. Sota on päällä. Tuolloin valmentaminen muistuttaa enemmän managerointia - tulos tuotetaan olemassa olevilla resursseilla. Valmennuksellisia nappuloita siirrellään pelilaudalla nopean selviämisen takaamiseksi. Tällainen valmentaminen on yhtä arvokasta, kuin minun määritelmäni mukainen. Kummallakin tyylillä on oma aikansa ja paikkansa. Nopeaa, managerillista johtamisotetta tarvitaan kun tilanne on päällä. Esimerkkinä mainittakoon jääkiekkopelin kiihkeät hetket. Jos valmentaja olisi tällaisessa tilanteessa hitaasti reagoiva urheilijoiden kehittäjä, voisi tulos olla erittäin huono. Vastaavasti pitkän kauden aikana pelaaja tarvitsee prosessimaisempaa otetta valmennuksessa. Hän tarvitsee kumppania, joka auttaa häntä kehittämään itseään pelaajana ja samalla myös ihmisenä. Managerillinen johtaminen näissä olosuhteissa, kun aika jänne on kuukausista vuosiin, voisi kuihduttaa yhteistyön varsin pian. Näin olleen hyvä valmennussuhde, toimiva valmennusfilosofia pitää sisällään kummankin puolen. Itse asiassa puolien tulisi olla tasapainossa siten, että valmentaja pystyy joustavasti liikkumaan tiukemmalla otteella, kun tilanne vaatii. Ja vastaavasti hän voi ottaa kehittävämmän roolin, aina kun on sen paikka. Valmentajissa on usein jompikumpi tyyli vallalla. He ovat joko autoritäärisiä, managerillisia johtajia. Tai sitten valmentaja on humaani keskustelija, urheilijan kumppani. Yksilölajeissa toimiva valmennussuhde vaatii usein keskustelevampaa otetta kuin joukkuelajeissa. Monet huippuvalmentajat ovatkin hiljaisempia tarkkailijoita. Joukkuelajeissa valmentaja esiintyy itsevarmasti ja kovalla äänellä joukkojen edestä. Kun jääkiekon valmennuspäällikkö palkkaa seuraan uutta val- 24
5 mentajaa, hän katsoo tiettyjä tunnusmerkkejä jo ensi hetkestä lähtien, kun näkee valmentajan ensimmäistä kertaa. Valmentajan pitää katsoa silmiin, hänen tulee kätellä voimakkaasti, kävellä varmasti ja puhua kovahkolla äänellä. Hänen tulee tietää ja olla tietoinen, mitä kulloinkin tekee. Tämä on siis se illuusio hyvästä valmentavuudesta, joka eri lajikulttuureissa elää. Mutta jos lajikulttuurin valmennus olisi yksioikoisesti vain tämän jaon mukainen, muokkaisi se pitkälti sitä, minkälaisia urheilijoita eri lajeihin ajautuisi. Joukkuelajeissa pärjäisivät vain äänekkäät, omasta tilastaan huolta pitävät ja joustavat urheilijat. Yksilölajin urheilijan pitäisi olla hyvä analysoimaan ja keskustelemaan valmentajan kanssa. Hiljaa olemisen taitokin olisi suotavaa. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että on hyvä jos valmennussuhteessa on kumpaakin valmennustyyliä mukana. Toisin sanoen joukkuelajissa voidaan paremmin, jos valmennustiimissä tiukkaa auktoriteettia tasapainottaa humaani valmentaja. Valmentaja, joka antaa ymmärrystä ja ilmaa urheilijoille hengittää kovien ristipaineiden alla. Jos tällaista tasapainoa ei olisi, vaarantuisi joukkueen toiminta pelaajien masentumisen ja burn out- ilmiön vuoksi. Pelaajat kyykistyvät jatkuvaan käskemiseen. Vieras ilmiö ei olekaan se, että joukkueissa osa pelaajista lopettaa jossain vaiheessa kautta pelaamisen valmentajalle, kun paineet ovat kasvaneet sietämättömiksi. Samalla tavalla liian humaani ote saattaa johtaa liikaan ymmärtämiseen. Pelaajat kokevat ongelmat suurempina, kuin ne oikeasti ovatkaan. Liika ymmärtäminen voi johtaa vellomiseen ongelmien keskellä. Pelaajat menettävät tällöin uskon valmentajan kykyihin. Seuraa sama ilmiö eri syystä - joukkue ei pelaa enää valmentajalleen. Kunnioitus on mennyt. Valmentajan tulisi huolehtia siksi siitä, että hänen valmennusfilosofiansa pitää sisällään kummankin valmennustyylin. Joko hän on joustavasti kumpaakin, tai sitten asia hoidetaan muuten esimerkiksi kapteeniton tai apuvalmentajien avulla. Tällöin valmentajalla on valmennustiimissä kumppani, joka täydentää valmentamisen ääntä erilaisuudellaan. 25
6 Yleensä valmennusfilosofia kirjoitetaan auki valmentajakoulutuksen aikana. Esimerkiksi Valmentajan Ammattitutkinnolla sen aukaiseminen on keskeisessä roolissa koko vuoden pituisen koulutuksen ajan. Tehtävänanto saattaa olla tuolloin esimerkiksi seuraavanlainen: Kirjoita viidessätoista minuutissa niin paljon tekstiä valmennuksestasi kuin vain ehdit. Anna tekstin tulla vapaasti, ilman kritiikkiä. Voit kirjoittaa esimerkiksi, miten toimit harjoituksissa, miten sinulla on tapana suunnitella, ja miten keskustelet urheilijoiden kanssa. Esittele valmennusfilosofiasi omin sanoin kaverillesi. Anna hänen kertoa se sinulle takaisin omin sanoin. Lopuksi hänen pitää esittää valmennusfilosofiaasi liittyvä kysymys. Hän ei saa kuitenkaan kommentoida filosofiaasi tai ehdottaa lisäyksiä - onhan filosofiasi sinun filosofiasi. Korjaa filosofiaasi nyt kaverisi kysymykseen vastaten ja muutenkin hänen kertomaansa nojaten. Käytä aikaa viisitoista minuuttia. Esittele valmennusfilosofiasi urheilijallesi. Anna hänen kommentoida sitä. Kaveristasi poiketen hän tietää paremmin, miten oikeasti valmennat. Tässä keskustelussa sinun on tärkeää huomioida mahdollisia eroavaisuuksia valmennusfilosofiasi ja urheilijasi kertomuksen välillä. Pohdi eroja ja täydennä valmennusfilosofiaasi. Pohdinnoissa voit viettää aikaa vaikka kuinka kauan. Mutta kirjoita aina vain viisitoista minuuttia. Kun olet tehnyt vaiheet 1-3, sulje valmennusfilosofiasi kirjekuoreen, jonka avaat vasta vuoden kuluttua. Kun avaat kirjeen, voit hämmästyä siitä muutoksesta, mikä mahdollisesti on tapahtunut. Oma valmennusfilosofia on hyvä kirjoittaa auki, kuten totesin tämän luvun alussa. Osa valmentajista ei ole kuitenkaan kirjallisia tyyppejä. He eivät pidä valmennusfilosofioiden tai muidenkaan raporttien kirjoittelusta. Oma valmennusfilosofia on hyvä kirjoittaa auki, jos oman toiminnan tarkoitusta ja valintoja epäilee arjen liikkuessa päivittäin eteenpäin. 26
7 Inka ja nallemaailma Olin yksin kotona Inkan kanssa. Aikaa oli tapettavana muutama tunti. Mietin mitä tehdä, jotta ajan saisi kulumaan. Inka ehdotti että rakentaisimme pikkunalleille koteja paperille. Äkkiä olimmekin lattialla heittäytyneenä leikin maailmaan. Aluksi teimme yhteisen alustan maailmalle kolmesta erillisestä paperista teippaamalla ne yhteen. Tämän jälkeen keräsimme värejä joilla piirtäisimme maailman. Maailmaan kuuluisi koti, meri, lumijääkenttä sekä Australia. Annoin Inkan viedä leikkiä siihen suuntaan kun hän halusi. Jos osallistuin, osallistuin aina kysymällä ensin luvan: saanko piirtää tämän, ja saanko tehdä tuon? Pikku hiljaa Inka antoi minun tehdä yhä enemmän aloitteita maailmasta. Lopulta hän tokaisi: isi, ei sinun tarvitse joka kerta kysyä minulta lupaa kun teet jotakin. Voit tehdä ihan mitä haluat. Inka leikki tarkasti: leikin säännöt olivat selkeät ja eri vaiheet toistuivat toistumistaan. Ensin piirrettiin ääriviivat, sitten väritettiin. Paperin reunoja ei ylitetty vaikka koko alue olikin käytettävissä. Kala ei voinut olla rannalla, eikä lintu vedessä. Koetin laajentaa leikkimme maailmaa ehdottamalla mm. että kenguru voisi hypätä mereen sohvan reunalta. Tämä ei mitenkään ollut mahdollista. 27
8 28 Leikkimme jatkui jatkumistaan. Noin tunnin kuluttua aloin väsyä. En enää jaksanut kiinnittää huomiota siihen, mitä kaikkea Inka sanoi. Yhtäkkiä havahduin siihen, että hän ei ollut enää tyytyväinen aikaansaannokseemme. Hänen mielestään olimme piirtäneet maailman liian täyteen. Hän halusi uuden paperin. Ehdotin jo leikin vaihtamista, mutta ei - maailma oli saatava valmiiksi. Lopulta käänsin paperin ja jatkoimme toiselle puolelle. Koska olin väsynyt, en kiinnittänyt yhtään huomiota uusiin piirustuksiin. Jouduin lopulta kysymään, mikä tuo ja tuo on. Inka yritti selittää, mutta en ymmärtänyt. En ymmärtänyt, koska en ollut kuunnellut häntä silloin, kun hän teki ne. Päätin koettaa saada meidät mukaan samaan leikkiin, ja piirsin ehdotukseni jälkeen taas kuusipuun. Inka tuli taas mukaan leikkiin. Olimme taas samalla sivulla hetken aikaa. Piirsin lintuja. Inka täydensi niille silmät. Enää ne eivät näyttäneet linnuilta vaan Aku Ankan autoilta. Vuorovaikutustilanne on aidoimmillaan lapsen kanssa leikkiessä. Onnistumisen kokee silloin, kun huomaa saaneensa todellisen yhteyden lapseen. On päässyt mukaan hänen leikkiinsä, jolloin lapsi avautuu myös leikkimään kahdestaan kanssaleikkijänsä kanssa. Lapsen kanssa toimiminen on itse asiassa koko ajan eräänlaisien kutsujen vastaanottamista. Lapsi kutsuu toista lasta tai aikuista liittymään leikkinsä. Lapsille liittyminen tapahtuu luonnollisesti. Heillä on luonnostaan kyky elää hetkessä ja nauttia siitä. Iän myötä me menetämme tätä kykyä. Aikuisina toteammekin leikkivälle lapselle: ei nyt, isillä on muuta tekemistä. Meillä on liian kiire olla tässä hetkessä ja keskittyä siihen. Olemme mieluummin jossakin muualla kuin tässä. Jos yhteyden saa luotua lapseen, on se mahdollista luoda keneen tahansa. Toisin sanoen ne periaatteet, jotka saavat suhteen toimimaan lapsen kanssa toimivat myös aikuisen urheilijan kanssa. Ja tietenkin ne toimivat myös nuoreen urheilijaan. Meidän tulisi käyttää kuitenkin aikaa siihen, miten tällainen yhteys saadaan luotua. Jotkut valmentajat ja taiteilijat ovat erittäin karismaattisia. Heistä huokuu itsevarmuuden henki. He tietävät mitä tekevät. Karismaattiseen
9 toimintaan liitetään monenlaisia ominaisuuksia. Keskeisin karismaa selittävä tekijä on kuitenkin läsnä olemisen taito. Toisin sanoen se taito, mikä meillä kaikilla on nuorena ollut luontaisena, on karismaattisen olemisen perusedellytys. Käsin kosketeltavan läsnäolon ja karisman voi tuntea joskus teatterissa tai konsertissa. Jonkun esiintyjän katse voi tuntua niin pistävältä, että tuntuu kuin hänen silmänsä pureutuisivat katsojan lävitse. Inkan kanssa leikkiminen sujui aina kun olin hänen kanssaan tässä tilassa täydellisesti läsnä. Kun mieleni aloitti harhailun, tippui heti seuraamiskykynikin huomattavasti. Vastaavasti valmennustilanteissa ajatuksiinsa uppoutunut ja poissaoleva valmentaja ei saa viestiään perille. Ensimmäinen vuorovaikutuksen rakentaja onkin juuri läsnä olemisen periaate. Valmentajan tulee pitää huoli siitä, että hän on keskustelu- ja ohjaustilanteessa nimenomaan urheilijan käytettävissä kokonaisena. Toisin sanoen valmentaja ei ole matkalla mihinkään muualle, tekemässä mitään muuta tai odotuttamassa urheilijaa, kun jotakin tärkeää on juuri tapahtumassa. Läsnä olemisen lisäksi on tärkeää se, mitä valmentaja välittää urheilijalle eleillään ja puheillaan. Jos hän on läsnä, mutta vihaisena tai epäuskovana, ei vuorovaikutustilanne ole kaikkein otollisin kehittymisen kannalta. Seuraavaksi esittelen listauksen periaatteita, joita koetan välittää urheilijoille vuorovaikutustilanteissa (osittain Inkoo Kim Bergin ja Therese Steinerin ajatuksia mukaillen). Välittäminen ei voi olla teeskenneltyä näyttelemistä. On oleellista, että samalla todella uskon listaukseen täydellisesti. Yhdessä läsnä olemisen ajatuksen kanssa se muodostaa pohjan toimivalle kohtaamiselle. 29
10 30 1. Ihminen pyrkii aina hyvään 2. Ihminen haluaa tehdä jonkun ylpeäksi 3. Ihminen haluaa jäädä jonkun mieleen 4. Ihminen tarvitsee sääntöjä 5. Ihminen haluaa että häneen luotetaan 6. Ihminen haluaa kuulua porukkaan 7. Ihminen haluaa kertoa mielipiteitään 8. Ihminen haluaa tehdä valintoja 9. Ihminen tarvitsee leikkikaluja 10. Ihminen tarvitsee kunnioitusta Listaan on lastattu paljon arvoja. Se muistuttaa joitakin ikuisia inhimillisyyden sääntöjä kuten kultaista sääntöä. Sen noudattaminen on erittäin vaativaa, sillä perusoletus on usein aivan päinvastainen kuin periaatteissa lukee. Onkin usein vaikeaa ajatella urheilijan mokatessa tai pettäessä jälleen kerran, että taustalla tapahtuu kuitenkin jotakin hyvää. Tai että tälläkin tempulla hän haluaa tehdä jonkun ylpeäksi. Saati että tällaista käyttäytyjää pitäisi kunnioittaa. On paljon helpompaa hyväksyä se, että urheilija tarvitsee sääntöjä (kohta 4.). Kun urheilija tekee toistuvasti jonkun sääntörikkeen, on ensimmäinen tunnekokemus suuttumisen ja turhautuminen. Kokemus on normaali kehosta nouseva tunne, jota valmentaja joutuu tukahduttamaan ajattelunsa voimilla. Tuolloin koetan muistuttaa itselleni, etten voi olla täysin varma siitä, mitkä asiat ovat rikkeen taustalla. Ketä se hyödyttää? Ei ainakaan urheilijaa, joka tulee kuulemaan kunniansa. Ajatteleeko hän esimerkiksi, että poissaolo kavereiden vuoksi on hyvä syy ottaa vas-
11 taan negatiivinen palaute? Tällöinhän hän on pyrkinyt tekemään kaverinsa tyytyväiseksi. Hän haluaa näyttää heidän suuntaansa hyvälle. Tiedän jo kokemuksesta, ettei hedelmällistä tällöin ole rankaiseminen. Hedelmällisempää olisi sen pohtiminen, millä tavalla urheilija voisi haluta tulla yhtä paljon tai enemmän harjoituksiin? Millä tavalla hän saisi sellaisia kokemuksia urheilun parista, että kavereiden luo ehtisi myöhemminkin. Tällöin listauksesta on taas hyötyä. Valmentajana voin pohtia sitä, annanko ja antaako toimintamme urheilun parissa urheilijalle riittävästi kokemuksia siitä, että hän jää mieliin arvokkaana ihmisenä? Että olemme hänestä ylpeitä? Tuleeko hänelle kokemus siitä, että hän on jäänyt valmentajan mieleen? Listauksen toteutumiseen valmennuksessa voi vaikuttaa eniten juuri valmentaja. Ja valmentaja voi vaikuttaa eniten omaan käyttäytymiseensä ja asenteeseensa. 31
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotValmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014
Valmentaminen Minun näkökulma Mikael Kotkaniemi 2014 Ura valmentajana 2006-2009: Ässät A-nuoret - apuvalmentaja 2009-2011: Ässät B-juniorit - päävalmentaja 2011-2013: Ässät SM-liiga - apuvalmentaja 2013-2014:
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotHuippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet
Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotYksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen
Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?
LisätiedotMINÄ MATKA LÖYTÄMINEN
www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel
LisätiedotHarjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta
Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS. JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto TAVOITE
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä ja ihmisarvosta.
LisätiedotPelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo
Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotTiedän mitä minun pitää tehdä, että pääsen toisten lasten leikkiin mukaan
Viitottu Rakkaus on muokannut joitakin tämän tarinan kuvia yhdistämällä kuvia sivustoilta mycutegraphics.com ja papunet.net Tarina: 2017 Viitottu Rakkaus Muokatut kuvat on merkitty tällä tunnuksella: Kuvat:
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotHarjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä
Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotMYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE
MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt
LisätiedotHerään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi
Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan
LisätiedotLastentuntien opettaminen Taso 1
Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK
LisätiedotURHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi
URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +
LisätiedotAC Kajaani valmennuslinja 2017
ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli
LisätiedotTiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotPsyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa
Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa 9.10.2017 Psyykkinen valmennus Millaisia ajatuksia herättää? Psyykkinen valmennus Monesti vieläkin ajatellaan, että psyykkinen valmennus on kuin mentäisiin lääkäriin
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotMitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotMITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?
MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN? Miniopas - Itsearvio Miten suhtaudut muutokseen? Arvioi omia ajattelu- ja toimintamallejasi. Verratkaa arviointejanne yhdessä työkavereidenne kanssa. Ohje tämän oppaan käyttöön
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotVIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013
VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotOSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.
OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- PuMa-Volley 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - B-tytöt, speed - Replay - B-tytöt - f-juniorit - Puma Volley - D-pojat - Hobby - A 2 tytöt - E-pojat
LisätiedotHarjoitus: Moitekäsi ja toivekäsi
Harjoitus: Moitekäsi ja toivekäsi Ajatelkaa jotakin ihmistä, jolla on jokin paha tapa tai ärsyttävä piirre. Harjoittelette hetken päästä palautteen antamista kahdella tavalla, saatte silloin antaa parillenne
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotU N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti
ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotJohda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen
Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
LisätiedotJUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS
JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen
LisätiedotMillainen maailmani pitäisi olla?
Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta
LisätiedotLiisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotLuku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen
61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotEsiintymisvalmennus, 6h
Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotKisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015
Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 24.7.2015 Luennon sisältö Esittäytyminen Vuorovaikutus Harjoitus 1. Kenttävalmennus Harjoitus 2. Taktiikan nyrkkisäännöt Mitä puhutaan kotimatkalla? Vuorovaikutus
LisätiedotHYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:
Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne
LisätiedotSosiaaliset suhteet - ohje
Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan
LisätiedotPepén tie uuteen päiväkotiin
Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
Lisätiedot