Mitä on hyvä valmentaminen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä on hyvä valmentaminen?"

Transkriptio

1 Mitä on hyvä valmentaminen? Valmentajan tulisi tarkastella toimintaansa suhteessa kysymykseen mitä on hyvä valmentaminen? mahdollisimman usein. Toinen mielenkiintoinen ja tärkeä asia pohdittavaksi on kysymys siitä, miten hyvä valmentaminen minussa valmentajana elää? Toisin sanoen miten elän valmentajana urheilijoiden kanssa? Miten toteutan päivittäin omaa filosofiaani? Oma valmennusfilosofia on hyvä kirjoittaa auki. Siitä muodostuu siten konkreettinen ja oleellinen osa valmentajan työkalupakkia, joka värittää hänen toimintaansa kokonaisvaltaisesti. Kertakirjoittaminen ei välttämättä riitä. Filosofia kannattaakin aika ajoin kaivaa esille, ja tarkastella sitä sillä elämänkokemuksella, joka vääjäämättä tarttuu mukaan eri tilanteiden ja vuosien tekemisen saatossa. Oma valmennusfilosofiani muistutti alussa tiukkaa tieteellistä määritelmää, jossa sanoja säästeltiin. Oleellista oli kirjoittaa auki asiat mahdollisimman tarkasti, lyhyesti ja samalla kattavasti. Valmennusfilosofiani totteli muotoa: Valmennus on kasvatustieteellisten periaatteiden mukaisesti toteutettua urheilijan valmentamista kohti huipputulosta. 21

2 Vuosien mittaan valmennusfilosofiani on sekä laajentunut, että tullut monivivahteisemmaksi. Luultavasti valmennusfilosofiaa ei saa niputettua niukkasanaiseksi lauseeksi. Tarvitaan enemmän. Toisaalta lyhytkin lause tai jopa yksi sana voisi kuvata hyvää valmennusfilosofiaa. Nykyisin valitsisi ehkä lauseeksi: 22 Yhdessä kunnioittaen ja kaikkea ihmetellen. Tällainen lause kuvaa kuitenkin ennemmin eräänlaista suhtautumista ja arvopohjaa siihen miten näen maailman, ja itseni sekä urheilijat osana sitä. Määritelmä ei pidä sisällään sitä, miten valmennan urheilijaa. Miten saan aikaiseksi muutoksen? Stephen Coveyn ajatukset johtamisesta ovat hyvin lähellä ajatuksiani valmennuksesta. Hän määritti johtamisen jotenkin näin (kirjassa 8th Habit): Find your voice Inspire others to find their voice Valmentaminen on siis jotakin sellaista, jonka lähtökohta on siinä mitä itse on. Tuo itsensä löytäminen tarkoittaa sitä, että valmentaja löytää omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan ammennettavaksi, hän liikkuu jotakin asiaa kohti intohimoisesti, hän kokee tarvetta tehdä jotakin ja ajaa tuota tavoitetta kohti omatuntonsa mukaisesti. Kun oman toiminnan ajurit ovat löytyneet, kääntyy valmentaja kohti urheilijoita. Hänen perustehtävänsä tuolloin on auttaa urheilijoita löytämään oma äänensä. Eli missä he ovat hyviä, mitä kohti he liikkuvat intohimoisesti, mihin he kokevat tarvetta tarttua ja mikä koskettaa heidän omaatuntoaan. Kun Coveyn johtamismääritelmän kumpikin kohta toteutuu arkipäivän valmennuksessa, on pohja hyvälle vuorovaikutussuhteelle valettu. Koska ihminen ei tule koskaan valmiiksi, tarkoittaa tämä valmennusfilosofia sitä, ettei sekään tule koskaan täysin valmiiksi. Valmennus-

3 uran alkuaikoina valmentaja saattaa näin uskoa aivan eri asioihin, kuin kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Tyypillinen kehityskaari menee siten, että aluksi valmentaja nojaa omassa valmennusfilosofiassaan siihen, mitä hän on omalta valmentajaltaan oppinut. Lisäksi eri lajien yleinen keskustelukulttuuri ja koulutusjärjestelmä muodostavat ääriviivoja sille kokonaisuudelle, jota voidaan pitää aloittavan valmentajan valmennusfilosofiana. Vuosien saatossa valmennusfilosofia muuttuu. Valmentaja voikin uskoa aivan eri asioihin kuin aikaisemmin. Näin valmennuksen kulmakiveksi voi muodostua esimerkiksi dialoginen, humaani valmennus. Valmennusfilosofiaa muokkaavat ennen kaikkea kokemukset. Uskoakseni kehittyvä valmentaja päätyy lopulta kohti humaanimpaa otetta, mikäli hän kehittyy oikeasti tuloksen tekijänä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että lopulta millimoolit, sentit ja sekunnit loppuvat. Toisin sanoen ne perusvalmennuksen kulmakivet, jotka valmentajassa vaikuttivat alussa paljon, osoittautuvat riittämättömiksi. Niillä ei voida selittää menestymistä niin hyvin kuin valmentaja oli uskonut. Uskomuksien on muututtava, mikäli valmentaja haluaa tehdä tulosta. Ihmisyyteen liittyvien, inhimillisen arvojen kautta valmentaminen vaatii tietysti aikaa. Oleellista on alkaa liikkua kohti toista ihmistä. Joskus tähän matkaan saattaa kulua aikaa jopa vuosia. Eikä matka pääty koskaan. Mutta jos valmentaja pidättäytyy vain fysiologisissa, valmennusopillisissa tai jopa urheilupsykologisissa ilmiöissä, ei hän välttämättä pääse kovin syvälle (riittävän syvälle) urheilijan kanssa. Urheilija saattaa toistuvasti epäonnistua sen seurauksena, että valmennuskulttuuri puhuttelee vain niitä asioita, joista sen on helppo puhua. Kun pitäisi ennemminkin puhua kaikesta siitä, mistä voisi olla hyötyä tuloksen tekemisen kannalta, puhutaan samoista asioista kuin aikaisemmin. Kun tulos ei kuitenkaan tullut vanhoilla tempuilla, tulisi pohtia sitä, mitä uusia temppuja tulisi kehitellä? Millä tavalla valmennussuhteessa ja koko urheilusuhteessa tulisi olla, jotta asioita käynnistyisi ja pysyisi liikkeessä? 23

4 Valmentajan tulee olla itselleen armollinen. Äänen löytyminen kun ei tule koskaan valmiiksi, on riittävää pyrkiä sen löytymiseen. Matkalla oleminen on tärkeää. Äänen löytymisen kannalta on oleellisempaa se että yrittää löytää sitä. Kun tunne yrittämisestä välittyy urheilijoille, avautuu yhteistyön ovi avoimempaan valmennussuhteeseen. Usein valmentajilla ei ole aikaa näin hitaaseen prosessiin urheilijan kanssa. Tulosta vaaditaan heti. Sota on päällä. Tuolloin valmentaminen muistuttaa enemmän managerointia - tulos tuotetaan olemassa olevilla resursseilla. Valmennuksellisia nappuloita siirrellään pelilaudalla nopean selviämisen takaamiseksi. Tällainen valmentaminen on yhtä arvokasta, kuin minun määritelmäni mukainen. Kummallakin tyylillä on oma aikansa ja paikkansa. Nopeaa, managerillista johtamisotetta tarvitaan kun tilanne on päällä. Esimerkkinä mainittakoon jääkiekkopelin kiihkeät hetket. Jos valmentaja olisi tällaisessa tilanteessa hitaasti reagoiva urheilijoiden kehittäjä, voisi tulos olla erittäin huono. Vastaavasti pitkän kauden aikana pelaaja tarvitsee prosessimaisempaa otetta valmennuksessa. Hän tarvitsee kumppania, joka auttaa häntä kehittämään itseään pelaajana ja samalla myös ihmisenä. Managerillinen johtaminen näissä olosuhteissa, kun aika jänne on kuukausista vuosiin, voisi kuihduttaa yhteistyön varsin pian. Näin olleen hyvä valmennussuhde, toimiva valmennusfilosofia pitää sisällään kummankin puolen. Itse asiassa puolien tulisi olla tasapainossa siten, että valmentaja pystyy joustavasti liikkumaan tiukemmalla otteella, kun tilanne vaatii. Ja vastaavasti hän voi ottaa kehittävämmän roolin, aina kun on sen paikka. Valmentajissa on usein jompikumpi tyyli vallalla. He ovat joko autoritäärisiä, managerillisia johtajia. Tai sitten valmentaja on humaani keskustelija, urheilijan kumppani. Yksilölajeissa toimiva valmennussuhde vaatii usein keskustelevampaa otetta kuin joukkuelajeissa. Monet huippuvalmentajat ovatkin hiljaisempia tarkkailijoita. Joukkuelajeissa valmentaja esiintyy itsevarmasti ja kovalla äänellä joukkojen edestä. Kun jääkiekon valmennuspäällikkö palkkaa seuraan uutta val- 24

5 mentajaa, hän katsoo tiettyjä tunnusmerkkejä jo ensi hetkestä lähtien, kun näkee valmentajan ensimmäistä kertaa. Valmentajan pitää katsoa silmiin, hänen tulee kätellä voimakkaasti, kävellä varmasti ja puhua kovahkolla äänellä. Hänen tulee tietää ja olla tietoinen, mitä kulloinkin tekee. Tämä on siis se illuusio hyvästä valmentavuudesta, joka eri lajikulttuureissa elää. Mutta jos lajikulttuurin valmennus olisi yksioikoisesti vain tämän jaon mukainen, muokkaisi se pitkälti sitä, minkälaisia urheilijoita eri lajeihin ajautuisi. Joukkuelajeissa pärjäisivät vain äänekkäät, omasta tilastaan huolta pitävät ja joustavat urheilijat. Yksilölajin urheilijan pitäisi olla hyvä analysoimaan ja keskustelemaan valmentajan kanssa. Hiljaa olemisen taitokin olisi suotavaa. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että on hyvä jos valmennussuhteessa on kumpaakin valmennustyyliä mukana. Toisin sanoen joukkuelajissa voidaan paremmin, jos valmennustiimissä tiukkaa auktoriteettia tasapainottaa humaani valmentaja. Valmentaja, joka antaa ymmärrystä ja ilmaa urheilijoille hengittää kovien ristipaineiden alla. Jos tällaista tasapainoa ei olisi, vaarantuisi joukkueen toiminta pelaajien masentumisen ja burn out- ilmiön vuoksi. Pelaajat kyykistyvät jatkuvaan käskemiseen. Vieras ilmiö ei olekaan se, että joukkueissa osa pelaajista lopettaa jossain vaiheessa kautta pelaamisen valmentajalle, kun paineet ovat kasvaneet sietämättömiksi. Samalla tavalla liian humaani ote saattaa johtaa liikaan ymmärtämiseen. Pelaajat kokevat ongelmat suurempina, kuin ne oikeasti ovatkaan. Liika ymmärtäminen voi johtaa vellomiseen ongelmien keskellä. Pelaajat menettävät tällöin uskon valmentajan kykyihin. Seuraa sama ilmiö eri syystä - joukkue ei pelaa enää valmentajalleen. Kunnioitus on mennyt. Valmentajan tulisi huolehtia siksi siitä, että hänen valmennusfilosofiansa pitää sisällään kummankin valmennustyylin. Joko hän on joustavasti kumpaakin, tai sitten asia hoidetaan muuten esimerkiksi kapteeniton tai apuvalmentajien avulla. Tällöin valmentajalla on valmennustiimissä kumppani, joka täydentää valmentamisen ääntä erilaisuudellaan. 25

6 Yleensä valmennusfilosofia kirjoitetaan auki valmentajakoulutuksen aikana. Esimerkiksi Valmentajan Ammattitutkinnolla sen aukaiseminen on keskeisessä roolissa koko vuoden pituisen koulutuksen ajan. Tehtävänanto saattaa olla tuolloin esimerkiksi seuraavanlainen: Kirjoita viidessätoista minuutissa niin paljon tekstiä valmennuksestasi kuin vain ehdit. Anna tekstin tulla vapaasti, ilman kritiikkiä. Voit kirjoittaa esimerkiksi, miten toimit harjoituksissa, miten sinulla on tapana suunnitella, ja miten keskustelet urheilijoiden kanssa. Esittele valmennusfilosofiasi omin sanoin kaverillesi. Anna hänen kertoa se sinulle takaisin omin sanoin. Lopuksi hänen pitää esittää valmennusfilosofiaasi liittyvä kysymys. Hän ei saa kuitenkaan kommentoida filosofiaasi tai ehdottaa lisäyksiä - onhan filosofiasi sinun filosofiasi. Korjaa filosofiaasi nyt kaverisi kysymykseen vastaten ja muutenkin hänen kertomaansa nojaten. Käytä aikaa viisitoista minuuttia. Esittele valmennusfilosofiasi urheilijallesi. Anna hänen kommentoida sitä. Kaveristasi poiketen hän tietää paremmin, miten oikeasti valmennat. Tässä keskustelussa sinun on tärkeää huomioida mahdollisia eroavaisuuksia valmennusfilosofiasi ja urheilijasi kertomuksen välillä. Pohdi eroja ja täydennä valmennusfilosofiaasi. Pohdinnoissa voit viettää aikaa vaikka kuinka kauan. Mutta kirjoita aina vain viisitoista minuuttia. Kun olet tehnyt vaiheet 1-3, sulje valmennusfilosofiasi kirjekuoreen, jonka avaat vasta vuoden kuluttua. Kun avaat kirjeen, voit hämmästyä siitä muutoksesta, mikä mahdollisesti on tapahtunut. Oma valmennusfilosofia on hyvä kirjoittaa auki, kuten totesin tämän luvun alussa. Osa valmentajista ei ole kuitenkaan kirjallisia tyyppejä. He eivät pidä valmennusfilosofioiden tai muidenkaan raporttien kirjoittelusta. Oma valmennusfilosofia on hyvä kirjoittaa auki, jos oman toiminnan tarkoitusta ja valintoja epäilee arjen liikkuessa päivittäin eteenpäin. 26

7 Inka ja nallemaailma Olin yksin kotona Inkan kanssa. Aikaa oli tapettavana muutama tunti. Mietin mitä tehdä, jotta ajan saisi kulumaan. Inka ehdotti että rakentaisimme pikkunalleille koteja paperille. Äkkiä olimmekin lattialla heittäytyneenä leikin maailmaan. Aluksi teimme yhteisen alustan maailmalle kolmesta erillisestä paperista teippaamalla ne yhteen. Tämän jälkeen keräsimme värejä joilla piirtäisimme maailman. Maailmaan kuuluisi koti, meri, lumijääkenttä sekä Australia. Annoin Inkan viedä leikkiä siihen suuntaan kun hän halusi. Jos osallistuin, osallistuin aina kysymällä ensin luvan: saanko piirtää tämän, ja saanko tehdä tuon? Pikku hiljaa Inka antoi minun tehdä yhä enemmän aloitteita maailmasta. Lopulta hän tokaisi: isi, ei sinun tarvitse joka kerta kysyä minulta lupaa kun teet jotakin. Voit tehdä ihan mitä haluat. Inka leikki tarkasti: leikin säännöt olivat selkeät ja eri vaiheet toistuivat toistumistaan. Ensin piirrettiin ääriviivat, sitten väritettiin. Paperin reunoja ei ylitetty vaikka koko alue olikin käytettävissä. Kala ei voinut olla rannalla, eikä lintu vedessä. Koetin laajentaa leikkimme maailmaa ehdottamalla mm. että kenguru voisi hypätä mereen sohvan reunalta. Tämä ei mitenkään ollut mahdollista. 27

8 28 Leikkimme jatkui jatkumistaan. Noin tunnin kuluttua aloin väsyä. En enää jaksanut kiinnittää huomiota siihen, mitä kaikkea Inka sanoi. Yhtäkkiä havahduin siihen, että hän ei ollut enää tyytyväinen aikaansaannokseemme. Hänen mielestään olimme piirtäneet maailman liian täyteen. Hän halusi uuden paperin. Ehdotin jo leikin vaihtamista, mutta ei - maailma oli saatava valmiiksi. Lopulta käänsin paperin ja jatkoimme toiselle puolelle. Koska olin väsynyt, en kiinnittänyt yhtään huomiota uusiin piirustuksiin. Jouduin lopulta kysymään, mikä tuo ja tuo on. Inka yritti selittää, mutta en ymmärtänyt. En ymmärtänyt, koska en ollut kuunnellut häntä silloin, kun hän teki ne. Päätin koettaa saada meidät mukaan samaan leikkiin, ja piirsin ehdotukseni jälkeen taas kuusipuun. Inka tuli taas mukaan leikkiin. Olimme taas samalla sivulla hetken aikaa. Piirsin lintuja. Inka täydensi niille silmät. Enää ne eivät näyttäneet linnuilta vaan Aku Ankan autoilta. Vuorovaikutustilanne on aidoimmillaan lapsen kanssa leikkiessä. Onnistumisen kokee silloin, kun huomaa saaneensa todellisen yhteyden lapseen. On päässyt mukaan hänen leikkiinsä, jolloin lapsi avautuu myös leikkimään kahdestaan kanssaleikkijänsä kanssa. Lapsen kanssa toimiminen on itse asiassa koko ajan eräänlaisien kutsujen vastaanottamista. Lapsi kutsuu toista lasta tai aikuista liittymään leikkinsä. Lapsille liittyminen tapahtuu luonnollisesti. Heillä on luonnostaan kyky elää hetkessä ja nauttia siitä. Iän myötä me menetämme tätä kykyä. Aikuisina toteammekin leikkivälle lapselle: ei nyt, isillä on muuta tekemistä. Meillä on liian kiire olla tässä hetkessä ja keskittyä siihen. Olemme mieluummin jossakin muualla kuin tässä. Jos yhteyden saa luotua lapseen, on se mahdollista luoda keneen tahansa. Toisin sanoen ne periaatteet, jotka saavat suhteen toimimaan lapsen kanssa toimivat myös aikuisen urheilijan kanssa. Ja tietenkin ne toimivat myös nuoreen urheilijaan. Meidän tulisi käyttää kuitenkin aikaa siihen, miten tällainen yhteys saadaan luotua. Jotkut valmentajat ja taiteilijat ovat erittäin karismaattisia. Heistä huokuu itsevarmuuden henki. He tietävät mitä tekevät. Karismaattiseen

9 toimintaan liitetään monenlaisia ominaisuuksia. Keskeisin karismaa selittävä tekijä on kuitenkin läsnä olemisen taito. Toisin sanoen se taito, mikä meillä kaikilla on nuorena ollut luontaisena, on karismaattisen olemisen perusedellytys. Käsin kosketeltavan läsnäolon ja karisman voi tuntea joskus teatterissa tai konsertissa. Jonkun esiintyjän katse voi tuntua niin pistävältä, että tuntuu kuin hänen silmänsä pureutuisivat katsojan lävitse. Inkan kanssa leikkiminen sujui aina kun olin hänen kanssaan tässä tilassa täydellisesti läsnä. Kun mieleni aloitti harhailun, tippui heti seuraamiskykynikin huomattavasti. Vastaavasti valmennustilanteissa ajatuksiinsa uppoutunut ja poissaoleva valmentaja ei saa viestiään perille. Ensimmäinen vuorovaikutuksen rakentaja onkin juuri läsnä olemisen periaate. Valmentajan tulee pitää huoli siitä, että hän on keskustelu- ja ohjaustilanteessa nimenomaan urheilijan käytettävissä kokonaisena. Toisin sanoen valmentaja ei ole matkalla mihinkään muualle, tekemässä mitään muuta tai odotuttamassa urheilijaa, kun jotakin tärkeää on juuri tapahtumassa. Läsnä olemisen lisäksi on tärkeää se, mitä valmentaja välittää urheilijalle eleillään ja puheillaan. Jos hän on läsnä, mutta vihaisena tai epäuskovana, ei vuorovaikutustilanne ole kaikkein otollisin kehittymisen kannalta. Seuraavaksi esittelen listauksen periaatteita, joita koetan välittää urheilijoille vuorovaikutustilanteissa (osittain Inkoo Kim Bergin ja Therese Steinerin ajatuksia mukaillen). Välittäminen ei voi olla teeskenneltyä näyttelemistä. On oleellista, että samalla todella uskon listaukseen täydellisesti. Yhdessä läsnä olemisen ajatuksen kanssa se muodostaa pohjan toimivalle kohtaamiselle. 29

10 30 1. Ihminen pyrkii aina hyvään 2. Ihminen haluaa tehdä jonkun ylpeäksi 3. Ihminen haluaa jäädä jonkun mieleen 4. Ihminen tarvitsee sääntöjä 5. Ihminen haluaa että häneen luotetaan 6. Ihminen haluaa kuulua porukkaan 7. Ihminen haluaa kertoa mielipiteitään 8. Ihminen haluaa tehdä valintoja 9. Ihminen tarvitsee leikkikaluja 10. Ihminen tarvitsee kunnioitusta Listaan on lastattu paljon arvoja. Se muistuttaa joitakin ikuisia inhimillisyyden sääntöjä kuten kultaista sääntöä. Sen noudattaminen on erittäin vaativaa, sillä perusoletus on usein aivan päinvastainen kuin periaatteissa lukee. Onkin usein vaikeaa ajatella urheilijan mokatessa tai pettäessä jälleen kerran, että taustalla tapahtuu kuitenkin jotakin hyvää. Tai että tälläkin tempulla hän haluaa tehdä jonkun ylpeäksi. Saati että tällaista käyttäytyjää pitäisi kunnioittaa. On paljon helpompaa hyväksyä se, että urheilija tarvitsee sääntöjä (kohta 4.). Kun urheilija tekee toistuvasti jonkun sääntörikkeen, on ensimmäinen tunnekokemus suuttumisen ja turhautuminen. Kokemus on normaali kehosta nouseva tunne, jota valmentaja joutuu tukahduttamaan ajattelunsa voimilla. Tuolloin koetan muistuttaa itselleni, etten voi olla täysin varma siitä, mitkä asiat ovat rikkeen taustalla. Ketä se hyödyttää? Ei ainakaan urheilijaa, joka tulee kuulemaan kunniansa. Ajatteleeko hän esimerkiksi, että poissaolo kavereiden vuoksi on hyvä syy ottaa vas-

11 taan negatiivinen palaute? Tällöinhän hän on pyrkinyt tekemään kaverinsa tyytyväiseksi. Hän haluaa näyttää heidän suuntaansa hyvälle. Tiedän jo kokemuksesta, ettei hedelmällistä tällöin ole rankaiseminen. Hedelmällisempää olisi sen pohtiminen, millä tavalla urheilija voisi haluta tulla yhtä paljon tai enemmän harjoituksiin? Millä tavalla hän saisi sellaisia kokemuksia urheilun parista, että kavereiden luo ehtisi myöhemminkin. Tällöin listauksesta on taas hyötyä. Valmentajana voin pohtia sitä, annanko ja antaako toimintamme urheilun parissa urheilijalle riittävästi kokemuksia siitä, että hän jää mieliin arvokkaana ihmisenä? Että olemme hänestä ylpeitä? Tuleeko hänelle kokemus siitä, että hän on jäänyt valmentajan mieleen? Listauksen toteutumiseen valmennuksessa voi vaikuttaa eniten juuri valmentaja. Ja valmentaja voi vaikuttaa eniten omaan käyttäytymiseensä ja asenteeseensa. 31

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Harjoitus: Moitekäsi ja toivekäsi

Harjoitus: Moitekäsi ja toivekäsi Harjoitus: Moitekäsi ja toivekäsi Ajatelkaa jotakin ihmistä, jolla on jokin paha tapa tai ärsyttävä piirre. Harjoittelette hetken päästä palautteen antamista kahdella tavalla, saatte silloin antaa parillenne

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde

Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde Suljetut skeemat eivät muutu prosessin kuluessa Tasapaino Avoimet skeemat voivat muuttua prosessin kuluessa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Tikkurilan Taitoluisteluklubi 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana Ice Melody Ice Sympathy Ice melody Luistelukoulu/ Timantit Ice Sympathy Luistelukoulu

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Seuraposti 1/2015 Pelaajat kysyy päävalmentajat vastaa

Seuraposti 1/2015 Pelaajat kysyy päävalmentajat vastaa Seuraposti 1/2015 Pelaajat kysyy päävalmentajat vastaa Nuorten ryhmä Power Team on valinnut pelaajien edustajina valmentajille osoitetut kysymykset. Ringettekoulu, vastuuohjaaja Riikka Päävalmentajana

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Päätöksenteon mallit

Päätöksenteon mallit Prosesseja! Mitä luvattiin? Prosessi on helposti tapahtumanjärjestäjälle kirosana, mutta kelvollista työtä on helvetin vaikea tehdä ilman ainakin jonkinlaista prosessia. Käymme läpi mielestämme tärkeimpiä

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi.

Muista että ketään ei ole kielletty toteuttamasta itseään joukkueen hyväksi. 14 Tärkeitä on joka alueella: Aluepeli Näkökenttäpeli Kakkospallot Äänenkäyttö Liikkuminen ilman palloa Periksiantamattomuus Pallo liikkeelle yhdellä ja kahdella kosketuksella. Kavereiden auttaminen Taktiikan

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

B-Joukkue - Pelaajapalaveri

B-Joukkue - Pelaajapalaveri B-Joukkue - Pelaajapalaveri 12.5.2016 B-joukkueen pelaajat + toimihenkilöt Jääkiekkoliiton Arvot B-joukkueen Arvot B-joukkueen Tavoite Pelaajien toiveet Harjoittelu Pelaaminen Harjoittelu ja säännöt Pelaaminen

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

GOLFIN ETIKETTI 1. Mitä on golfpelin henki? a) Pelaan omaa peliäni välittämättä muista pelikavereista. b) Olen oman pelini tuomari

GOLFIN ETIKETTI 1. Mitä on golfpelin henki? a) Pelaan omaa peliäni välittämättä muista pelikavereista. b) Olen oman pelini tuomari GOLFIN ETIKETTI 1 Mitä on golfpelin henki? a) Pelaan omaa peliäni välittämättä muista pelikavereista b) Olen oman pelini tuomari c)huomioin toiset pelaajat Oikea vastaus B ja C GOLFIN ETIKETTI 2 Mitä seuraavista

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

-kunniavieras tai troubleshoooter: kriittinen onnistuminen. Jos pelinjohtaja ei tunnista kumpiakaan, eivät hahmot voi onnistua kriittisesti.

-kunniavieras tai troubleshoooter: kriittinen onnistuminen. Jos pelinjohtaja ei tunnista kumpiakaan, eivät hahmot voi onnistua kriittisesti. Faijan BMW Tunnin roolipeli menetetystä nuoruudesta. Pelaajien hahmot (3-5 pelaajaa) olivat kavereita yläkoulussa ja vielä muutaman vuoden senkin jälkeen. Sitten jatko-opiskelut ja työelämä heittivät hahmot

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot