Suomen leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Seurantatutkimus 2017

Transkriptio

1 Suomen leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Seurantatutkimus 2017

2 Sivu Tutkimuksen toteutus 3 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet 4 Tutkimusten tiedonkeruu 2013, 2015 ja Yhteenveto päätuloksista 6 Päätulokset Tyypillinen leirintämatkailija 8-10 Motiivit leirintämatkailuun 11 Leirintämatkailun majoitusmuodot 12 Leirintämatkailuun liittyvät kulkuneuvot 13 Matkan kesto ja määrä 14 Yöpymiset leirintäalueilla, tunnuslukuja 15 Matkojen ajoitus 16 Ajokilometrit 17 Leirintäalueiden kehittäminen 18 Leirintäalueiden suositteleminen Leirintämatkojen tulevaisuus Ajoneuvokulut koko leirintämatkan aikana 23 Koko matkan kustannukset 24 Rahankäyttö leirintämatkailussa Rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla Rahankäyttö, päivässä ja koko paikkakunnalla olemisen ajan 28 Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset 29 Leirintämatkailun aikaansaamat verot 30 Sisältö Kuva: Rastila Camping Helsinki Kansikuva: StockSnap.io Liitteet: Vastaajaprofiili, leirintäalueiden kapasiteetti, yöpymiset ja muutokset Toimialan tunnuslukuja, kerrannaisvaikutusten laskentaperusteet, avoimet kommentit Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

3 Tutkimuksen toteutus Tutkimusmetodi: Pohjoismainen menomenetelmällä (=kävijäkysely), sama kuin edellisillä kerroilla. Tiedonkeruuaika: Vastaajamäärä: 1991 Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty monikanavaisesti, jossa metodit olivat paperilomakekysely (paikan päällä), leirintäalueen henkilökunnan avustamana informoitu nettikysely (paikan päällä), leirintäalueen henkilökunnan avustamana SF Caravan ry:n asiakasrekisteriin lähetettävä sähköinen nettikysely, osana uutiskirjettä (saate + linkki). Tutkimus tehty nyt kolmannen kerran (edelliset vuosina 2013 ja 2015) Tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Tulosten luotettavuus on hyvä, vastaajamäärä on riittävä kokonaisanalyysin tekemiseen. Päätulokset on raportoitu myös leirintäalueittain. Esitämme kiitokset tuloksellisesta yhteistyöstä kaikille, jotka aktiivisesti myötävaikuttivat tämän tutkimuksen toteutukseen. Petteri Ohtonen, tutkimuspäällikkö, petteri.ohtonen@haaga-helia.fi Teemu Moilanen, yliopettaja, teemu.moilanen@haaga-helia.fi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

4 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet Tutkimus selvittää leirintämatkailijoiden rahankäytön ja tulo- ja työllisyysvaikutukset. Tulokset sisältävät vertailutiedot soveltuvin osin vuosien 2013 ja 2015 tehtyihin tutkimuksiin. Tiedonkeruun monipuolistumisen johdosta vertailtavuus kokonaistuloksissa suuntaa-antava. Tutkitut leirintäalueet ja vastaajamäärät vuonna 2017 on esitetty ohessa. Tutkitut leirintäalueet n= Helsinki, Rastila 135 Kalajoki, Top Camping Hiekkasärkät 124 Kankaanpää, Kuninkaanlähde SFC 163 Kuopio, Rauhalahti 138 Lappeenranta, Matkailukeskus Huhtiniemi 109 Mikkeli, Visulahti 40 Oulu, Nallikari Lomakylä 136 Pori Yyteri Resort & Camping 48 Rovaniemi, Ounaskoski 121 Seinäjoki, Kalajärven matkailukeskus 174 Tampere Camping Härmälä 45 Turku, Ruissalo Camping 132 Joku muu 562 Yhteensä Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

5 Tiedonkeruumetodi (Toimeksiantaja rekrytoinut merkittävimmät leirintäalueet mukaan) Kohderyhmä Vastaajat Tutkimusten tiedonkeruu 2013, 2015 ja Henkilökohtaiset haastattelut (henkilökunta) - Informoitu lomakekysely (henkilökunta) - Sähköinen nettikysely (SF-Caravan ry:n uutiskirje :lle) - Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvat leirintäalueet, 12 kpl+ muita - Leirintäaluematkailijat, n= Henkilökohtaiset haastattelut (tutkija ja henkilökunta) - Informoitu lomakekysely (tutkija ja henkilökunta) - Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvat leirintäalueet - Leirintäaluematkailijat, n=804 (70% tutkijan haastatteluita) - Nettikysely (leirintäalueyhdistyksen jäsenet) - Informoitu lomakekysely leirintäaluematkailijat (henkilökunta) - Puhelinhaastattelu (karavaanarit, matkailuajoneuvojen myyjät ja maahantuojat) - Matkailuajoneuvojen maahantuojat: n=25 - Leirintäalueyhdistyksen jäsenet n=47 - Leirintäaluematkailijat n=578 Tiedonkeruun aika kesä ja syksy 2012 Laajuus (vastauksia) Otosperiaatteet A) Informoitu lomakekysely + flyer kutsu nettikyselyyn - internet-kysely: n=145 - paperilomakevastaajat: n=882 B) Uutiskirjevastaajat: n=963 (internet-kysely karavaanareille) - Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla - SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet (kaikki) 19 leirintäaluetta - 8:lla leirintäalueella haastattelemalla - 11:lla leirintäalueella paperilomakkeella - Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla 14 leirintäaluetta - Leirintäalueyhdistyksen jäsenet, matkailuajoneuvojen maahantuojat ja myyjät (kaikki) - Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos Vertailtavuudesta: vuoden 2017 kokonaistuloksen vertailtavuus edellisiin tutkimuksiin on suuntaa-antava johtuen tiedonkeruumenetelmien erilaisuudesta (mm. SF- Caravan ry:n uutiskirje toi 963 nettivastaajaa). Vuoden 2017 aineistossa on aikaisempaa enemmän miehiä, yli 50 vuotiaita, aktiivi-harrastajia, aikuistalouksia, leirintämatkakilometrejä yli 3000 /v. ajavia ja pitkään leirintäalueella viipyviä matkailijoita. 5

6 Tyypillinen leirintämatkailija - Leirintämatkailijoina korostuvat vuotiaat, 1-2 hengen taloudet ja keskituloiset lomamatkailijat. - Matkan kesto keskimäärin 2 viikkoa, samalla leirintäalueella ollaan n. 5 vrk, muilla viivytään n. 9 vrk. Vuodessa tehdään n. 8 leirintämatkaa. - Kesä-, heinä- ja elokuu ovat leirintämatkailun sesonkiaikaa. Ajokilometrit: Vuodessa ajetaan keskimäärin n km, joista Suomessa km. Ajamisen kulut leirintämatkasta keskimäärin 475 euroa (mediaani 300 e). Matkustusmotiivi Leirintämatkailussa houkuttelevat eniten vapaus (aika ja paikka) ja matkakohteiden ja alueiden vaihtoehtojen monipuolisuus. Karavaanarimatkailu matkailumuotona motivoi samoin kuin virkistäytyminen ja vaihtelunhalu. Majoitusmuodot: Matkailuauto ja vaunu ovat edelleen selvästi suosituimmat majoitusmuodot. Liikkuminen: Leirintämatkailijat liikkuvat matkailuautolla, automatkailuvaunu yhdistelmällä tai autolla. Leirintäalueen suosittelu: Matkailijoista 51% suosittelee hyvin todennäköisesti leirintäaluetta (suosittelijoita yhteensä 84%). Suosittelun keskiarvo 4,3 (ast. 1-5). Leirintämatkat tulevaisuudessa: Matkailua vähentää erityisesti ikääntyminen, toisaalta matkailua lisää eläkkeelle pääsy ja lisääntynyt vapaa-aika. Yhteenveto päätuloksista Leirintämatkat 2018 ja arviot viiden vuoden matkoista: - 97% leirintämatkailijoista aikoo tehdä uuden matkan % ennakoi leirintämatkailun pysyvän lähivuosina ennallaan, 15% ennakoi matkailun kasvua ja 10% ennakoi matkojen vähenevän. Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset - Leirintämatkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset: henkilötyövuotta (2015: htv), muutos: - 1,8%. - Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus htv (2015:1817 htv), muutos: + 0,7% Leirintämatkailun aikaansaamat verot Verotuloja leirintämatkailuala maksoi 71,3 milj. euroa, pysynyt ennallaan vuoteen 2015 verrattuna. Henkilöverotus: 30,2 milj., (2015: 30,2 milj.) Matkailijoiden muun kulutuksen verot (pl polttoaine): 21,4 milj. (2015: 21,5 milj.) Polttoaineen myyntiverot: 19,8 milj., (2015: 19,9 milj.) Tilastokeskuksen tunnuslukuja (2016) - Suomessa toimii n. 550 leirintäaluetta (230 ulkoilulain mukaisia). Ympärivuotisesti toimivia n Leirintäalueilla tehtiin n. 4 milj. yöpymisvuorokautta. - Yöpymisen keskihinta 13,40 (euro, sis. alv 10 %) - Huonekäyttöaste 29,2%. - Yöpymisten määrä: , kotimaiset (83%), ulkomaiset (17%). - Majoitusmuoto: Mökit 30,4 %, matkailuperävaunussa/-autossa 62,0 %, teltta/ muu 7,6 %. - Syy majoittumiseen: vapaa-aikaan liittyvät 94,7 %, ammattiin liittyvä 5,3 %, muu matkan tarkoitus 0,1 %. Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet: - tehtiin n. 330 henkilötyövuotta - liikevaihto n. 30 milj. / v. Lähteet: Majoitustilasto ja alueellinen yritystoimintatilasto Rahankäyttö leirintämatkailussa - Rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla: ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen ja ravintoloissa/ kahviloissa käyminen on hyvin yleistä, polttoainettakin hankitaan. Seurueet käyttävät matkan aikana kesäjuhliin ja tapahtumiin n. 170 euroa, joka on hieman enemmän kuin ruoka- ja elintarvikkeisiin. Päiväkohtainen rahankulutus paikkakunnalla on 95,56 / vrk. Rahaa käytetään aikaisempaa enemmän (+ 6,2%). Matkaseurueen rahankäyttö matkaa kohden on (2015: 991 ), kasvua + 22,2%. Matkaseurueen rahankäyttö vuorokaudessa n. 235 (2015: 225 ), kasvua + 4,4%. Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus htv (2015:1817 htv), kasvua +0,7% Koko leirintämatkailun liikevaihto on 198 milj., kasvua 0,2 %. (v. 2013: 145 milj., 2015: 197 milj. ) KEHITYS Kyselytutkimusten tiedonkeruun erilaisuudesta johtuen suorat vertailut vuosien ovat suuntaa-antavia. Päähavaintoja: - Rahankäyttö leirintämatkalla on lisääntynyt vaikka asiakasmäärät lievästi laskussa. - Työllisyysvaikutus ja verotulot pysyneet melko ennallaan % leirintämatkailijoista aikoo tehdä uuden matkan seuraavana vuonna, joka on selvästi edellismittausta enemmän (84 %). - Leirintäalueiden kapasiteetti / tarjonta lievästi vähentynyt. - Yöpymisten määrä hieman vähentynyt (- 0,7 %). - Huoneiden käyttöaste (29,2 %) pysynyt ennallaan. 6

7 KYSELYN PÄÄTULOKSET Kuva: xxx Kuva: Rastila Camping Helsinki Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

8 Tyypillinen leirintämatkailija 1 Leirintämatkailussa korostuvat vuotiaat, 1-2 hengen taloudet ja keskituloiset lomamatkailijat % Nettivastaaja n=146 Paperilomakevastaaja n=882 Uutiskirjevastaaja n= Nainen Mies Alle 25 vuotta vuotta vuotta vuotta 65 vuotta tai enemmän Suomi Muu kansallisuus Aktiivi-harrastajana, vakioasiakkaana Satunnaisena kokeilijana Muuna Aikuistalous Lapsiperhe 1-2 henkilöä 3-4 henkilöä 5 tai useampi henkilöä Yksi lapsi Kaksi lasta Kolme lasta Yli kolme lasta Lomamatka Työ- tai liikematka Muu tai vähemmän tai enemmän en halua sanoa Sukupuoli Ikä Kansallisuus Rooli Taloudenmuoto Matkaseurue Mukana alle18v lapsia Matkan tarkoitus Bruttotulot Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

9 Tyypillinen leirintämatkailija 2 Matkan kesto keskimäärin 2 viikkoa, samalla leirintäalueella ollaan n. 5 vrk, muilla viivytään n. 9 vrk. Vuodessa tehdään n. 8 leirintämatkaa. Asuu Länsi- Suomessa. % Nettivastaaja n=146 Paperilomakevastaaja n=882 Uutiskirjevastaaja n= vrk 4-6 vrk 7-9 vrk vrk vrk Yli vrk 3-4 vrk 5-6 vrk 7-8 vrk Yli 8 vrk 0 yötä 1-2 yötä 3-4 yötä 5-6 yötä 7-8 yötä 9-10 yötä Yli 10 yötä 1-2 matkaa Yli 10 matkaa PKS Muu Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Matkan kesto tällä matkalla Viiymä leirintäalueella Yöpymiset toisilla leirintäalueilla Arvio vuoden 2017 leirintämatkojen lukumäärästä Asuinpaikka Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

10 Tyypillinen leirintämatkailija 3 Matkaillaan kesä-elokuussa, vuodessa ajetaan n km, joista Suomessa Ensi vuonna matkaillaan uudestaan. % Nettivastaaja n=146 Paperilomakevastaaja n=882 Uutiskirjevastaaja n= Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Alle 500km km km km km km Yli 3000km Alle 500km km km km km km Yli 3000km Kyllä En Milloin tehdään leirintämatkoja? Ajokilometrit leirintäaluematkoilla Ajokilometrit Suomessa Aikeet tehdä leirintämatka 2018 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

11 Motiivit leirintämatkailuun: Leirintämatkailussa houkuttelevat vapaus ja vaihtoehtojen monipuolisuus Vapaus mennä minne tahtoo Aikatauluista riippumaton matkanteko Paljon eri vaihtoehtoja, alueita minne mennä Karavaanarimatkailu Virkistäytyminen, vaihtelunhalu Luonnonläheisyys, luontokokemus Spontaani liikkuminen Edullinen hinta Sosiaalisuus tapaa uusia ihmisiä Ystävien, tuttujen tapaaminen Perinne, aikaisempi osallistuminen Yhteisöllisyys (ajanvietto samankaltaisten ihmisten kanssa) Muu syy 69% 67% 54% 48% 46% 38% 31% 30% 21% 16% 13% 13% 4% Vapaus mennä minne tahtoo Total (n=1991) Nettivastaaja (n=146) Paperilomakevastaaja (n=882) Uutiskirjevastaaja (n=963) Aikatauluista riippumaton matkanteko Paljon eri vaihtoehtoja, alueita minne mennä Karavaanarimatkailu Virkistäytyminen, vaihtelunhalu Luonnonläheisyys, luontokokemus Spontaani liikkuminen Edullinen hinta Sosiaalisuus tapaa uusia ihmisiä Ystävien, tuttujen tapaaminen Perinne, aikaisempi osallistuminen Yhteisöllisyys saa viettää aikaa samankaltaisten ihmisten kanssa Muu syy

12 Majoitusmuodot: Matkailuauto ja vaunu suosituimmat majoitusmuodot 0% 10% 20% 30% 40% 50% Matkailuauto, oma (2013, 2015: ei vuokrausvaihtoehtoa) Matkailuvaunu, oma (2013, 2015: ei vuokrausvaihtoehtoa) Mökki/loma-asunto Teltta 7% 7% 37% 44% Nettivasta aja (n=146) Paperilom akevastaa ja (n=882) Uutiskirje vastaaja (n=963) Total (n=1991) % % % % Matkailuauto, oma 43,7 34,5 31,7 55,9 Matkailuauto, vuokrattu Matkailuvaunu, oma Matkailuvaunu, vuokrattu Mökki/loma-asunto 4,1 8,3 5,9 1,8 36,7 35,2 32,3 40,9 1,4 1,4 2,4 0,5 7,3 10,3 13,3 1,4 Matkailuauto, vuokrattu 4% Huone 0,7 2,8 0,7 0,3 Teltta 6,8 9,7 12,8 1,0 Matkailuvaunu, vuokrattu 1% Huone 1% 2017 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

13 Kulkuneuvot: Leirintämatkailijat liikkuvat matkailuautolla, auto-matkailuvaunu yhdistelmällä tai autolla 0% 10% 20% 30% 40% 50% Matkailuauto 43% Auto ja matkailuvaunu Auto Jokin muu Moottoripyörä 1% 1% 19% 36% 2015 Nettivasta Paperilom Uutiskirjev Total (n=1991) aja (n=146) akevastaaj a (n=882) astaaja (n=963) % % % % Auto 18,8 26,9 28,1 9,4 Auto ja matkailuvaunu 36,4 33,1 33,4 39,6 Matkailuauto 42,6 37,9 34,5 50,4 Moottoripyörä 0,6 1,4 0,8 0,2 Polkupyörä 0,4 0,0 0,8 0,1 Muu 1,2 0,7 2,4 0,3 Polkupyörä 0% 2017 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

14 Matkan kesto ja määrä: Tyypillisesti ollaan matkalla noin 2 viikkoa, 1-2 yötä/leirintäalue. Vuodessa tehdään 1-4 leirintämatkaa. Montako vuorokautta arvioit olevanne tällä matkalla yhteensä? Keskiarvo Total (n=1991) Nettivasta aja (n=146) Paperilom Uutiskirje akevastaa vastaaja ja (n=882) (n=963) 13,9 7,8 12,6 16,0 Mediaani 8,0 6,0 7,0 10,0 Montako vuorokautta arvioit Keskiarvo olevanne tällä leirintäalueella tämän matkan aikana? 5,0 2,2 2,7 7,8 Mediaani 2,0 2,0 2,0 3,0 Montako yötä arvioit yöpyvänne Keskiarvo muualla kuin tällä leirintäalueella matkanne aikana? 9,3 6,3 9,2 9,8 Mediaani 5,0 5,0 6,0 5,0 Montako leirintämatkaa arvioit Keskiarvo tekevänne vuoden 2017 aikana? 8,5 8,5 5,4 11,2 Mediaani 4,0 4,0 3,0 5,0 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

15 Yöpymiset leirintäalueilla 2016, tunnuslukuja (Tilastokeskus) Yöpymisen keskihinta 13,40 (euro, sis. alv 10 %)* Käyttöasteet Huonekäyttöaste 29,2 % (-0,1 %-yks.) Vuodekäyttöaste 20,3 % Yöpymisten määrä: Kotimaiset (83%) Ulkomaiset (17%) Syy majoittumiseen Vapaa-aikaan liittyvät 94,7 % Ammattiin liittyvä 5,3 % Muu matkan tarkoitus 0,1 % Majoitusmuoto Mökit 30,4 % Matkailuperävaunussa/matkailuautossa 62,0 % Teltassa, muussa 7,6 % Suurimman kansallisuudet (ulkomaat) Ruotsi Saksa Venäjä Norja Viro Thaimaa Alankomaat Yöpymisten muutoksia Kaikki -0,7 % Suomi 0,4 % Ulkomaat -5,8 % Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

16 100% 80% Matkojen ajoitus: Heinä- ja elokuu leirintämatkailun sesonkiaikaa 92% Total (n=1991) Nettivastaaja (n=146) Paperilomakevastaaja (n=882) Uutiskirjevastaaja (n=963) % % % % Tammikuu Helmikuu Maaliskuu % 58% 68% Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu % 32% 42% Heinäkuu Elokuu % 7% 7% 12% 18% 18% 8% 7% Syyskuu Lokakuu % Marraskuu Joulukuu Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

17 Ajokilometrit: Yli kolmannes leirintämatkailijoista ajaa Suomessa vähintään km/vuosi, keskimäärin 3770 km. Arvioi, paljonko sinulle / perheellenne kertyy leirintämatkoillanne ajokilometrejä. A) yhteensä vuoden 2017 aikana? Ajokilometrit Suomessa Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani Total (n=1991) Nettivasta aja (n=146) Paperilom akevastaa ja (n=882) Uutiskirje vastaaja (n=963) Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

18 Kehittäminen: Leirintäalueille annetaan paljon kehitysideoita Aamiainen mökin hintaan Aamusauna Ajoneuvo- ja parkkipaikat (lisää, laatu paremmaksi, määräysten mukaiseksi) Aktiviteetteja / teemaviikonloppuja lisää Alueen kehittäminen (kuivausta, lisää grillipaikkoja ja ulkokalusteita, istutuksia, sähkö- ja latauspaikkoja) Alueopaskartta aukioloaikoineen ja hintoineen Asiakastiedot parempi hyödyntäminen Harrastuspaikkoja lisää (biljardi, frisbee-golf, tennis, labyrinttipuisto, ulkoliikunta, petangue-rata, puisto, lapsille aktiivi-leikkipuisto, uimapaikan kunnostus) Henkilökunnan kehittäminen (ammattitaitoa ja resursseja lisää) Hinta / laatusuhde paremmaksi (hintoja alas), hintajoustoa lisää (hyvistä korkeampi maksu) Iltatapahtumia lisää (karaoke) Kauppapalveluja lisää (edullinen ja valikoimat) Kierrätyspiste Koirille oma alue Lasten leikkipaikka paremmaksi Logistiikka (meno- ja tuloportit erikseen, leveämmät väylät) Palveluja lisää, paremmaksi (hieronta- ja kampaamopalvelut, kahvila- ja ravintolapalveluja, aamu- /iltasauna, yleiset saunavuorot, teltta-alueille latauspisteitä lisää) Rakennuksille remonttia (huoltorakennus, mökit, sauna, ruoanlaittopaikat) tai uudisrakentamista Resurssipulaa näkyy jonoina Siisteys (ympäristö, kulkuväylien päällystäminen) Sosiaali ja huoltotiloja lisää/ paremmaksi Suihku-/WC palvelut paremmaksi, lisää, käsisuihkuja, yksityisyyttä, siisteyttä lisää Tiestöä pitäisi parantaa Turvallisuutta lisää (parkkipaikat, yövartijoita) Uudisrakentamista tarvitaan (mökkejä, sauna, huoltorakennus, wc - ja suihkutiloja ) Viestinnän kehittäminen (aikatauluja, kylttejä muilla kielillä, nettisivut, laadukkaampi Wifi) Viihtyisyyttä lisää Yleisilmeen kehittäminen (kasvillisuus) Ympärivuotista palvelua toivotaan Vaunupaikkoja lisää Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessä 18

19 Leirintäalueen suosittelu (1): Matkailijoista 51% suosittelee hyvin todennäköisesti leirintäaluetta ystäville (suosittelijoita yhteensä 84%). Suosittelun keskiarvo 4,3. 5=hyvin todennäköisesti =ei lainkaan todennäköisesti Todennäisyys suositteluun (ka. 4,3) Miten todennäköisesti suosittelet tätä leirintäaluetta ystäville? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset % 33% 12% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Paperiloma Uutiskirjev Total Nettivastaa kevastaaja astaaja (n=1991) ja (n=146) (n=882) (n=963) Keskiarvo 4,3 4,4 4,3 4, ,8 54,2 51,5 49, ,5 32,6 32,3 32, ,2 11,1 12,3 12, ,0 1,4 3,1 3, ,5 0,7 0,8 2,2 Ka. Total 4,3 Vastaustyyppi Nettivastaaja 4,4 Paperilomakevastaaja 4,3 Uutiskirjevastaaja 4,2 Sukupuoli Nainen 4,3 Mies 4,3 Ikä Alle 25 vuotta 4, vuotta 4, vuotta 4, vuotta 4,3 65 vuotta tai enemmän 4,2 Rooli Aktiivi-harrastajana, vakioasiakkaana 4,3 Satunnaisena kokeilijana 4,2 Taloudenmuoto Aikuistalous 4,3 Lapsiperhe 4,3 Matkaseurueen koko 1-2 henkilöä 4,2 3-4 henkilöä 4,3 Yli 4 henkilöä 4,4 Lapsiperhe Alle 18v lapsia 4,3 Matkan tarkoitus Lomamatka 4,3 Muu matka 4,0 Talouden bruttotulot Alle euroa 4, , ,3 Yli euroa 4,5 Asuinpaikka PKS 4,2 Muu Etelä-Suomi 4,2 Länsi-Suomi 4,3 Itä-Suomi 4,4 Pohjois-Suomi 4,3 Ulkomaa 4,4 Kulkuneuvo Auto 4,2 Auto ja matkailuvaunu 4,4 Matkailuauto 4,3 Leirintäaluematkat , ,3 Yli 10 4,3 19

20 Leirintäalueen suosittelu (2): Kankaanpään Kuninkaanlähdettä ja Seinäjoen Kalajärven matkailukeskusta suositellaan eniten tutkituista leirintäalueista. Total Total Helsinki, Rastila Kalajoki, Top Camping Hiekkasärkät Kankaanp ää, Kuninkaanl ähde SFC Kuopio, Rauhalahti Lappeenra nta, Matkailuke skus Huhtiniemi Mikkeli, Visulahti Oulu, Nallikari Lomakylä Pori Yyteri Resort & Camping Rovaniemi, Ounaskoski Seinäjoki, Kalajärven matkailuke skus Tampere Camping Härmälä Turku, Ruissalo Camping Joku muu % % % % % % % % % % % % % % % Total n= Keskiarvo 4,3 4,4 4,4 4,8 4,4 3,7 3,8 4,1 3,8 4,1 4,6 4,2 4,1 4, Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

21 Leirintämatkojen tulevaisuus: 97% leirintämatkailijoista aikoo tehdä uuden matkan 2018 Kyllä, ensi vuonna matkaillaan Ei / ei ole varma Vastaajista 75% ennakoi leirintä-matkailun pysyvän lähivuosina ennallaan. Matkailun kasvua ennakoi 15% % 97% 16% 3% Lisääntyy 15 % Vähenee 10 % 0% 20% 40% 60% 80% 100% Aiotko tehdä ensi vuonna leirintämatkan? Miten sinun leirintämatkailu muuttuu seuraavan 5 vuoden aikana? Total (n=1991) Nettivastaaja (n=146) Paperilomak evastaaja (n=882) Uutiskirjevas taaja (n=963) % % % % Kyllä En Vähenee Pysyy melko samana Lisääntyy Pysyy melko samana 75 % Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

22 Leirintämatkoja lisää tai vähentää: Matkailua vähentää: ikääntyminen Matkailua lisää: eläkkeelle pääsy, lisääntynyt vapaa-aika Ikääntyminen 51% Enemmän aikaa itselle (itse tai puoliso eläkkeelle) 44% Kallista, hinta, ei enää varaa 11% Asuntoauto, -vaunu, auto hankittu tai hankkimassa 21% Auton, asuntoauton /-vaunun myyminen 8% Leirintämatkailu on uusi harrastus/ aloitamme uudestaan 10% Lapset, lapsenlapset kasvaneet isoksi Terveydellinen este Ei huvita enää, kiinnostus loppui Aikaa vähemmän, loma lyhenee Matkakilometrit vähenee Vauva, pienet lapset Sosiaalisten suhteiden muutokset Mökkimatkat lisääntyy Työesteet 7% 6% 4% 4% 3% 3% 3% 3% 2% Lapset varttuneet, voi lähteä matkalle Kivaa, mielenkiintoista, näkee paljon, piristää/vaihtelua arkeen Matkailu ulkomaille kiinnostaa/ asuminen ulkomailla Myönteiset kokemukset, rikastuttavaa Mahdollisuudet matkantekoon lisääntyvät On lomaa / aikaa / rahaa matkustaa Uusia tai uudelleen innostuneita karavaanareita Matkailuaika laajenee (mm. talvikauteen) 9% 8% 8% 4% 4% 4% 4% 4% Mukavuudenhalu lisääntyy 2% Muut harrastukset 3% Terveys heikkenee 2% Isommalla porukalla helppo majoittua 3% Laadukkaita leirintäalueitaa vähän Muu harrastus (veneily) Asiakaskokemus huono 1% 1% 1% Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessä Kausipaikka varattu Näkee paljon matkalla Vapauden kaipuu 3% 2% 2% Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

23 Ajoneuvokulut koko leirintämatkan aikana: Ajamisen kulut leirintämatkasta keskimäärin 475 euroa (mediaani 300) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Alle 100 euroa 20% euroa 22% euroa euroa euroa 19% 9% 10% Paljonko arvioit ajoneuvon käyttökulujen olevan koko matkasi aikana? 2015 Keskiarvo Total (n=1991) Nettivasta Paperilom Uutiskirje aja (n=146) akevastaa ja (n=882) vastaaja (n=963) Mediaani Yli 500 euroa 20% 2017 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

24 Koko matkan kustannukset: Koko matkan aikana käytettiin rahaa eri asioihin (seurue) yhteensä n Ulkomaalaiset käyttivät huomattavasti enemmän, lähes Rahankäyttö on lisääntynyt. Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

25 RAHANKÄYTTÖ LEIRINTÄMATKAILUSSA, VEROVAIKUTUKSET Koko leirintämatkailun liikevaihto hieman kasvanut 2015: : kasvua 0,2 % 25

26 Seurueiden rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla (%): Ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen ja ravintoloissa/kahviloissa käyminen yleistä, polttoainettakin hankitaan Ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen (poislukien alkoholi) Ravintolassa ja kahvilassa käyminen Polttoaineen- ja/tai nestekaasun ostaminen paikkakunnalta Alkoholin ostaminen Alkosta tai ruokakaupasta Kestokulutustavaroiden ostaminen (vaatteet, kengät ym.) Huvi- ja vesipuistossa käyminen Erilaisten aktiviteettien tekeminen (golf, tennis ym.) Kesäjuhlissa ja festivaaleissa käyminen Tansseissa ja lavatansseissa käyminen Teatterissa käyminen Urheilutapahtumissa ja kisoissa käynti Muu rahankäyttö, mikä käyttötarkoitus 88% 79% 68% 46% 40% 21% 19% 16% 11% 8% 6% 18% Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

27 Seurueiden rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla ( ): Kesäjuhliin ja tapahtumiin käytetään n. 170 euroa, joka on hieman enemmän kuin ruoka- ja elintarvikkeisiin Kesäjuhlissa ja festivaaleilla käyminen Ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen Kestokulutustavaroiden ostaminen Polttoaineen ja/tai nestekaasun ostaminen Huvi- ja vesipuistoissa käyminen Ravintolassa ja kahvilassa käyminen Urheilutapahtumissa käyminen Tansseissa ja lavatansseissa käyminen Teatterissa käyminen Erilaisten aktiviteettien tekeminen Alkoholin ostaminen Alkosta tai ruokakaupasta Muut Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

28 Rahankäyttö, päivässä ja koko paikkakunnalla olemisen ajan ( ): Päiväkohtainen rahankulutus paikkakunnalla on 95,56 / vrk. Rahaa käytetään aikaisempaa enemmän. Leirintämatkailijan rahankäyttö paikkakunnalla, matkan aikana Keskiarvo Matkaseurueen rahankäyttö matkaa kohden: (2015: 991 ) Kotimaiset matkailijat: (2015: 817 ) Ulkomaiset matkailijat: (2015: 1821 ) Matkaseurueen rahankäyttö vuorokaudessa: 235 (2015: 225 ) - Päivässä (2015) Päivässä (2017) Koko oleskelun aikana (2015) Koko oleskelun aikana (2017) Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

29 Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset Leirintämatkailu työllistää, n henkilöä vuodessa, tulos ennallaan Leirintämatkailu työllistää kaikkiaan (=kokonaisvaikutus) henkilötyövuotta (2015: htv) Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus htv (2015:1817 htv) Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

30 Leirintämatkailun aikaansaamat verot Verotuloja leirintämatkailuala maksoi 71,3 milj. euroa, pysynyt ennallaan vuoteen 2015 verrattuna Leirintämatkailun aikaansaamat verot: 71,3 miljoonaa euroa (2015: 71,6 milj.) Polttoaineen myyntiverot: 19,8 milj., (2015: 19,9 milj.) Matkailijoiden muun kulutuksen verot (pl polttoaine): 21,4 milj. (2015: 21,5 milj.) Henkilöverotus: 30,2 milj., (2015: 30,2 milj.) Leirintämatkailu on vientialaan rinnastettava toimiala, joka maksaa arvonlisäveroa Suomeen. Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

31 LIITTEET - Vastaajaprofiili - Leirintäalueiden kapasiteetti (Tilastokeskus) - Toimialan tunnuslukuja (Tilastokeskus) - Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset (Tilastokeskus) - Leirintämatkailun kerrannaisvaikutusten syntyminen 31

32 Vastaajaprofiili Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

33 Leirintäalueiden kapasiteetti: Leirintäalueiden määrä ja kapasiteetti laskussa Suomessa noin 550 leirintäaluetta (230 ulkoilulain mukaisia). Ympärivuotisesti toimivia 130 Leirintäalueilla oli n. 4 milj. yöpymisvuorokautta. Lähde: SF-Caravan ry:n toimintakertomus Muutos 2005/ Muutos 2010/ Muutos 2015/ Liikkeet, lkm Huoneet, lkm Vuoteet, lkm Sähköliitäntäpisteet, lkm *Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

34 Toimialan tunnuslukuja (Tilastokeskus): Leirintäalueilla tehdään n. 330 henkilötyövuotta Alan liikevaihto n. 30 milj. Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet (TOL 5530, vuosi 2008) Muutos 2014/ Muutos 2015/2014 Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstön lukumäärä yht.* Liikevaihto 1 000** Liikevaihto/henkilö *Henkilöstön lukumäärä käsittää palkansaajat sekä yrittäjät. Palkattu henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä ** Varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. *Lähde: Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

35 Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset ja yöpymisten muutokset (%) asuinmaan mukaan vuonna 2016, ennakkotieto (Tilastokeskus, majoitustilasto) Huoneet Yöpymiset ja muutosprosentti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Alue Käyttöasteen maakunta / kunta Liikkeiden Luku- Käyttö- muutos ed. Yhteensä Suomi Ulkomaat Eurooppa EU-28 Aasia Amerikka Ruotsi Saksa Venäjä lukumäärä määrä aste, % v. %-yks. Koko Suomi ,2-0, , , , , , , , , , ,5 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

36 Leirintämatkailun kerrannaisvaikutusten syntyminen Leirintämatkailun taloudelliset ja työllistävät vaikutukset perustuvat hyödykkeiden ja palvelujen kysynnän vilkastumiseen kohdepaikkakunnilla. Matkailun välitön vaikutus (myyntitulot, työvoiman tarve) kohdistuu yrityksiin, joiden tuotteita ja palveluja matkailijat ostavat. Välilliset vaikutukset syntyvät, kun matkailijoiden kysyntää tyydyttävät yritykset (leirintäalueet, ravintolat, taksit) suorittavat hankintoja edelleen muista yrityksistä. Näin matkailun taloudelliset vaikutukset ohjautuvat myös sellaisille toimialoille, jotka eivät ole välittömästi yhteydessä matkailuun. Yritysten matkailusta saama tuotto sekä matkailun välittömästi ja välillisesti työllistämän henkilökunnan palkkatulot lisäävät kohdepaikkakunnan saamia verotuloja. Palkkatulojen vaikutus on kerrannallinen, sillä osa tuloista kulutetaan ao. paikkakunnalla. Tästä syntyvä työllisyysvaikutus aiheuttaa vuorostaan lisäyksen kohdepaikkakuntien taloudessa. Työllisyysvaikutukset: Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset kerrannaisvaikutuksineen perustuvat tilinpitoon ja Tilastokeskuksen panos-tuotos matriiseihin, jotka kuvaavat kansantalouden tulo- ja tuotevirtoja eri elinkeinojen/toimialojen välillä. Matriisit kuvaavat toimialojen kokonaistuotoksen työpanossisältöjä. Työpanoksena on työllinen henkilö. Matriisien avulla voidaan määritellä kysynnän kerrannaisvaikutukset muille toimialoille. Taulukot perustuvat koko maan toteutuneisiin vaikutuksiin. (Tilastokeskus). Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset

37 Avoimet kommentit, erillinen raporttiliite Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset