Aikataulu. HAO/ kehittämispalvel ut, henkilöstöpalvel ut ja ekotukihenkilöt. Virkatyönä vastuuosas tolla. Virkatyönä

Transkriptio

1 Prioriteet Ohjelma/taustaselvitys Tavoite Toimenpide ti, johon perustuu A. HENKILÖSTÖÖN VAIKUTTAVAT TOIMET 1. YMPÄRISTÖJOHTAMISEN KEHITTÄMINEN JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN PARANTAMINEN 1.1 Vankistetaan Ekotukiiminnan asemaa A, Ee Päivitetään ekotukihenkilöiden tehtävänkuva ja käydään esimieskeskustelut. Ekotukiiminta otetaan osaksi virasn perehdyttämissuunnitelmaa. Vahvistetaan ekotukihenkilöiden roolia virastalon energiansäästötyössä., Ekokompassi järjestelmä, virasn energiansäästön imintasuunnitelma Vastuutaho HAO/ kehittämispalvel ut, henkilöstöpalvel ut ja ekotukihenkilöt Resurssit Aikataulu 2014 Mittari Kokonaisarvio Tehtävänkuvan määrittäminen, päivitetty perehdytyssuu nnitelma 2013 Ekotukihenkilöiden kokoonpano päivitettiin, asema vahvistettiin ympäristöjärjestelmään, sekä pidettiin koulutus ekokompassiin liittyen yhteistyössä Staran kanssa. Ohjelmakauden aikana ekotukihenkilöiden määrä nousi ja vakiintui noin 10 henkilöön. Ekotukihenkilöiden tehtävänkuva määritettiin ja se huomioitiin ekotukihenkilöiden kehityskeskusteluissa. Perehdyttämisaineison päivitettiin ekotukiiminta. 2. ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ 2.1 Edistetään henkilöstön mahdollisuuksia vähentää työssä käymisestä aiheutuvia päästöjä., Eil, EN Kannustetaan esimiehiä huomioimaan etätyöt entistä paremmin työnsuunnittelussa ja kehityskeskusteluissa. Etätyöskentely otetaan keskeisesti huomioon Helsingin teknisen alan virasjen yhteisen tilahankkeen suunnittelussa. mm. Pääkaupunkiseudun ilmasstrategia 2030, Helsingin ilmansuojelun imintaohjelma 2008 (I.4, II.5 ja II.10) HAO/ henkilöstöpalvel ut ja ARK, Kaikki osast, esimiehet Etätyösopimust en määrä, tieiskut etätöistä Etätyösopimusten määrä nousi yli kymmenkertaiseksi, sen ollessa kpl ja 173kpl. Henkilöstöpalvelut ovat kannustaneet esimiehiä etätöiden lisäämiseen henkilöstön halukkuuden mukaan. Sopimuksen voi tehdä kokeiluluonisestikin. Muun myötä etätyö- ja monitilatyöskentelymahdollisuudet kasvoivat. Kannettavien tiekoneiden osuutta kasvatettiin. 66 % :lla henkilöstöstä on kannettava Järjestetään taloudellisen ajotavan koulutusta ensisijaisesti oman aun tai virasn aujen käyttöoikeuden saaneille. ovenant of Mayors, HAO/ Ekokompassi, ISO henkilöstöpalvel ut / kehittämispalvel ut yhteistyössä osasjen kanssa Resurssit koulutukse en osallistujao sasilta Taloudellisen ajotavan koulutuskerrat 2013 järjestettiin taloudellisen ajotavan teoria-kurssi. Osallistujia oli pääosin pysäköinnin valvonnasta. Virasn aujen käyttöoikeuteen liittyvä opastus tehdään Starassa., EN Edistetään henkilöstön ekologisia liikkumistapoja lisäämällä henkilöstön tieisuutta olemassa olevista etuuksista kuten työsuhdematkalippueduista, järjestämällä keväisin pyöränhuolpäivä sekä parantamalla pukukoppien ja pyörätelineiden käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Päivitetään tarvittaessa työmatkaja työasiamatkaliikkumisen periaatteet. Ekokompassi, ISO HAO/ kehittämispalvel ut, henkilöstöpalvel ut ja viestintäpalvelut 2014 Työmatkaliikku misen sivun päivittäminen Helmeen, Helmi-uutisten määrä, pyörätapahtum iin osallistuneet Jokaisena vuonna on ukokuussa Pyörällä töihin -päivänä järjestetty pyöränhuola ja tarjottu aamiaista työmatkapyöräilijöille. Vuonna huol oli opastavaa, jolloin valmiudet oman pyörän huolon kasvoivat. Lisäksi virasn Helmessä on ollut vähintään 2 uutista/vuosi liittyen työmatkapyöräilyn edistämiseen. Vuonna viras sai sähköpyörän, jonka käyttöä on promottu. sitä käytettiin 47 kertaa. Vuonna 2015 rakennusviras sai Työpaikka liikuttaa - sertifikaatin ja on yksi kolmesta julkisesta tahosta sertifikaatin piirissä. Helmi-sivu on päivitetty. YLEISET TOIMET 1. YMPÄRISTÖJOHTAMISEN KEHITTÄMINEN JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN PARANTAMINEN A, Ee Otetaan Ekokompassi ympäristöjärjestelmä käyttöön yhteistyössä ekotukihenkilöjen kanssa. Lisätään ympäristöjärjestelmän tunnettavuutta imisissa järjestämällä ympäristöjohtamisen koulutusta ja tiedotusta virasn johdolle, keskijohdolle sekä henkilökunnalle. 1.1 Edelleen kehitetään ympäristöjohtamist a ja ympäristöjärjestel mää sekä parannetaan ympäristöosaamist a A, Eh Arvioidaan rakennusvirasn iminnan kannalta keskeisimpien iminjen ja hankkeiden ympäristövaikutukset. Lisäksi ympäristötiedonkeruuta parannetaan sisällyttämällä urakoihin raporintivelvollisuus: energiankulutus, jätemäärät, poltaineenkulutus., Ekokompassi ympäristöjärjestelmä, tehdään yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Virasn strategia, Ekokompassi ympäristöjärjestelmä HAO/ kehittämispalvel ut, tilapalvelut, ekotukihenkilöt, yhteistyössä osasjen kanssa HAO/ kehittämispalvel ut, kaikki osast 2015, ekotukihen kilöt, audiintiin konsultti, konsulttity önä Ekokompassi ympäristöjärjes telmä käyttöönotettu ja hyväksytty, koulutusten ja tiedotteiden määrä 2013 Valmistuneet alkaen arvioinnit ja kehittämisehdo tukset ympäristöjohta misjärjestelmä än Ekokompassi hyväksyttiin ja Ekokompassista koulutuksia järjestettiin laajasti koko henkilökunnalle käyttöönon yhteydessä. järjestelmä päivitettiin uuteen imitilaan sopivaksi, jonka yhteydessä ekotukihenkilöt anivat mm. lajittelukoulutusta. Keskeisten iminjen ympäristövaikutusten arviointi tehtiin Ylläpiurakoiden ympäristöraporinti on käynnissä alueurakoissa ja Staran palvelusopimuksen kautta. Infra- ja talonrakentamisen ympäristöasiakirjamalli on pilointivaiheessa ja se otetaan laajamittaisesti käyttöön aikaisintaan Asiakirjassa määritetään urakoiden ympäristöraporinti.

2 , Ee Kehitetään ympäristötilinpia tasoittaen osasjen välisiä eroja: Tiedonhaun imintamallien ja ohjeistuksen kehittäminen, merkittävimpien tilaamisprosessien läpikäynti ympäristötilinpidon kannalta. Osaskamreerien koulutus. Kaupungin ja rakennusvirasn ohjeistus ympäristötilinpidosta, tehdään yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. HAO/ kehittämispalvel ut, talouspalvelut, tietekniikkapal velut, yhteistyössä osasjen kanssa Kaikki osast ympäristötilinpi dossa mukana 2013, ohjeistuksen päivittäminen 2014, koulutus 2015 Ympäristötilinpidon ohje ja taulukko on päivitetty ja osasjen projekteja päivitetty. Suurempi kehitystyö jätetään Laske-SAP: iin ja sen käyttöön uudessa organisaatiossa Järjestetään henkilöstölle koulutuksia erilaisista ja virasn strategioista, ohjelmista ja selvityshankkeista (mm. EkoRak-Infra, kestävät hankinnat, Luontiejärjestelmätieisku) Ekokompassi ympäristöjärjestelmä, HAO/ henkilöstöpalvel ut, kaikki osast illa Koulutuspäivät, osallistujien määrät Ohjelmakauden aikana on järjestetty henkilöstölle useita koulutuksia: 2013 seminaari ilmasnmuuksesta, osallistujia 51 (sisäinen) hulevesiaiheinen koulutusseminaari "Sininen suonis imivaksi" virasn kasviryhmän ja kaupunkivesiryhmän yhteistyössa järjestämänä, osallistujia 61 (sisäinen) 2015 Kaupunkipuulinjauksen virasn sisäisessä julkistamisseminaarissa oli 79 osallistujaa. Sidosryhmille Kaupunkipuulinjausta esiteltiin kahdessa tilaisuudessa, joissa oli n. 80 osallistujaa. järjestettiin "Terve kasvualusta-viherrakentamisen kivijalka" -Kaivumaiden hyötykäyttö ja vieraslajien leviämisen ehkäiseminen -seminaari, osallistujia yht. 47 hlö (27 HKR:sta, 19 muista virasista). Lisäksi virasn ulkomaan opinmatkoista järjestettävät Oppimisfoorumit sisältävät usein ympäristöön liittyviä asioita. Suositut oppimisfoorumit järjestetään 2 kertaa vuodessa ja ne videoidaan Helmiin myöhemmin katsottavaksi. 1.2 Kehitetään kestäviä hankinja A Eh Laaditaan yleinen ohjeistus ympäristönäkökulman ja sosiaalisen vastuun huomioimisesta hankinnoissa (aloitus 2013) sekä piloidaan osasjen imesta kohdekohtaisia hankintaohjeistuksia, jotka sisällytetään virasn imintajärjestelmän prosesseihin. Kehitetään hankinjen seuraamisjärjestelmää, tehdään kestävien hankinjen tiekartta. Järjestetään koulutukset valmistelijakoulutuksen yhteyteen 2015., Energiapoliittiset linjaukset, hankintastrategia, Globaalin vastuun strategia, yhteistyötä ympäristökeskuksen kanssa Yleinen osa hankintaryhmä ja HAO, osaskohtaisten hankinjen kehittäminen KPO, RAK, ARK, PAO,, yleinen ohjeistus konsulttity önä Ympäristökrite eri 50 %:ssa hankinnoista 2015, kehitettyjen hankintaproses sien määrä, selvitys hankinnoissa käytettävistä hiililaskureista Yleinen ohjeistus valmistuu RAK-veisesti on laadittu infra- ja talonrakentamisen ympäristöasiakirja, joka on kaupallinen asiakirja urakoissa (kohta 4.1.2). Ympäristökriteerien raporintia on kehitetty kaupunkitasolla. Kestävienhankinjen tiekartan valmistelu siirtyi tulevan imialan aikaan, pohjatyötä on tehty ympäristökriteerien käyttöä karittamalla. Vuoden 2015 hankintapäätöksistä (kpl) 80 % sisälsi ympäristökriteerin. Hankintapäätökset eivät kuitenkaan sisällä tilauksia, joten tulos on suuntaa antava Kehitetään asteittain vähäpäästöisten työ- ja kuljetuskonepalveluiden hankintaa osana ylläpidon ja rakentamisen hankkeita. Tehdään yhteistyössä Staran kanssa. Selvitetään kriteerien tuoma kustannusarvio hankinihin pitkällä aikavälillä (2023 asti). Kaikkiin kilpailutukseen tuleviin konepalveluihin sisällytetään päästöluokitukseen pohjautuva kriteeri ja poltaineen kulutuksen raporintivelvollisuus. ovenant of Mayors, Helsingin ilmansuojelun iminta-ohjelma 2008 (II.4) ja Pääkaupunkiseudun ilmasstrategia 2030, EkoRak Infra ylläpiimis, invesintiimist o, ohjelmointiimis 2015 Valmiit kriteerit, luettelo ko. hankinnoista, päivitetyt hankintaproses sin asiakirjat ja sopimusasiakirj at Ohjelmakauden aika alueurakoiden kilpailutuksiin on otettu kaluslle päästöluokitukseen pohjautuvat kriteerit ja poltaineen kulutuksen raporintivelvollisuus: 2013 alkaneiden ulkopuolisten urakoiden kalusn tuli olla käyttöönotvuodeltaan vähintään 2002 ja uudemmasta kalussta sai lisäpisteitä Pakilan allianssiurakan osalta urakassa käytettävien henkilöaujen on oltava Euro4-tasoa ( ) ja kuorma-aujen on oltava Euro IV-normin mukaista kalusa ( ). Työkoneille vaatimuksena oli Stage II täyttyminen. Stage II astuivat voimaan mootritehosta riippuen. Kaarelan ja Suutarilan urakoiden valmistelu aloitettiin (alkavat ) Päästönormin pystyi osoittamaan myös päästöjä leikkaavan lisäteknologian asentamisella. Vaade ei koske väliaikaista kalusa (käyttö 2 vkoa tai alle). Yhteistyö Staran kanssa on aloitettu, kokonaisvaltaista kustannusarvioita päästönormien nostamisesta urakan hintaa ei ole tehty.

3 2. ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ 2.1 Edistetään energiatehokkuude n imintamalleja rakentamisessa A, Eil Laaditaan lähes nolla energiarakentamisen yleisohjeet (2013) ja suunnittelualakohtaiset (LVIA, sähkö, rakennesuunnittelu) ohjeet (2014) uudisrakentamiseen ja peruskorjauskohteisiin sekä varmistetaan niiden käyttöönot. Aloitetaan lähes nollarakentamisen pilointi Rakennusten energiatehokkuus direktiivi, ovenant of Mayors, KETS, EkoRak 8.3.9, Helsingin imis, rakennuttamis imis 1, konsulttity önä Valmiit ohjeet 2014, ja niiden jalkaut jalkauttaminen tamin en 2015 Vuonna 2014 valmistui ensimmäinen versio julkisten uudisrakennusten lähes nollaenergiarakentamisen yleisohjeiksi ja 2015 alustavat alakohtaiset ohjeistukset rakennus-, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelun osalta. Ohjeita käytetään soveltuvin osin myös peruskorjauksissa. LVIA- suunnitteluohjeet integroitiin yhdeksi suunnitteluohjekokonaisuudeksi, sisältäen myös lähes nollaenergiarakentamisen ohjeet. Energiatehokkuustavoitteet ovat hieman ympäristöministeriön asetusluonnoksessa esitettyjä tavoitteita kovemmat. Ohjeissa edellytetään tutkittavaksi uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuudet energiantuotannossa. Jos tämän teuttaminen on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti järkevää, tulee se ottaa energiantuotannon vaihehdoksi tai täydentäjäksi. Uudet LVIA-suunnitteluohjeet ovat käytössä uusimmissa suunnitteluhankkeissa. Vuoden 2017 aikana on tarkoitus integroida muutkin alakohtaiset suunnitteluohjeet omiksi lähes nollaenergiarakentamisen ohjeiksi. 2.2 Parannetaan, Eil, yleisten alueiden EN energiatehokkuutta, Eil Parannetaan olemassa olevien matalaenergiaohjeiden soveltamista hankekohtaisella neuvonnalla. Tehostetaan oppimista teutuneista hankkeista Osallistutaan Innovatiivisuutta julkisiin invesinteihin -hankkeeseen, jossa kehitetään ratkaisuja ja työkaluja innovaatioiden tehokkaampaan hyödyntämisen hankinnoissa. Selvitetään ESO mallin hyödyntämistä julkisissa hankinnoissa Toteutetaan ulkovalaisinlaitteiden uusimisen suunnitelmaa energiatehokkuuden parantamiseksi sekä laaditaan ulkovalaistuksen tarveselvitys, jolla varmistetaan alueiden tarkoituksenmukainen valaistus. KETS, ovenant of Mayors, EkoRak, KETS, ovenant of Mayors Helsingin EuP-direktiivi ja Euroopan komission asetus, ovenant of Mayors, KETS, Rakennusvirasn energiansäästösuunnitel ma, Helsingin i mis, rakennuttamis imis 1, arkkitehtuuriim is, tekninen imis imis ohjelmointiimi s selvitys konsulttity önä, Invesinti määräraha a 2014 Parannusime t vuosittain, Hankesuunnitel maohjeen päivitys Selvitys, kriteeristö ja malli Uusittujen valaisimien ja ohjausjärjestel mien määrä/vuosi, kwh/katupintaala, tarveselvitykse n valmistuminen uusissa käynnistyneissä hankkeissa on energiatehokkuusvaatimukset asetettu lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvien selvitysten perusteella ja kaikissa merkittävissä hankkeissa on mukana energiakoordinaatri varmistamassa tavoitteiden teutuminen. Vuonna 2012 alkanut Innovatiiviset julkiset invesinnit hanke päättyi vuonna Hankkeessa kaupungille laadittiin ESO-palveluihin soveltuvat kilpailuttamis-, tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjat sekä malli kilpailutuksen vertailujen ja valinnan tekemiseksi. Vuonna etsittiin pilottikohdetta. Elohopealamppuja on vaihdettu systemaattisesti koko ohjelmakauden: yhteensä kpl. Vuonna 1671 kpl ja jäljellä 5903 kpl. Led-valaisimia on asennettu vuonna 2730 kpl ja kokonaismäärä on nyt 6632 kpl. Valopisteiden määrä on kasvanut 829 kpl (kokonaismäärä kpl). Tämän hetken kulutuksella, verrattuna vuoden alun kulutukseen, säästetään energiaa noin 810 MWh vuodessa. Tämän hetken teholla vuosikulutus on noin MWh. Tarveselvitys valmistui : Kokonaiskulutus: MWh, Teho: kw, 0,55 MWh/valaisinpiste. MWh/valaisinpiste tarkoittaa kuinka paljon yksi valopiste kuluttaa energiaa vuoden aikana. Elohopealamppujen vaihdon myötä valaisinpisteen kulutus on laskenut 17 % vuodesta 2010

4 , Eil, EN Parannetaan yleisten alueiden portaiden ja luiskien lämmityksen imivuutta energiatehokkaiksi. Selvitetään portaiden ongelmakohtia ja laaditaan portaiden tuote- ja palvelulinjaus, jossa määritellään, milloin sulanapinjärjestelmä on tarpeellinen sekä rakennevaihehdoista erityyppisissä kohteissa. Olemassa olevissa kohteissa parannetaan järjestelmän imivuutta. Rakennusvirasn energiansäästösuunnitel ma, Helsingin ylläpiimis, invesintiimis, suunnitteluimi s 2013 alkaen kok. kwh, kwh/m2, O₂/m2, tuoteja palvelulinjauks en valmistuminen Yleistenalueiden energiankulutus on vaihdellut vuosittain sen ollessa vuonna sähkön osalta 5784 MWh, lämmön osalta 3286, Yleisten alueiden kokonaisenergiankulutus on vähentynyt 22 % vuodesta Sähköportaiden käytössä teutettiin imintatavan muus : sähköjen päälle/poiskytkennät hoitaa Staran kaupunkitekniikka (KTY). Nimetyt vastuuhenkilöt tekevät tarkastuskäyntejä kohteissa ja ovat suoraan yhteydessä KTY:n kunnossapion, mikäli portaiden talvikunnossapidossa havaitaan ongelmia. Portaiden sulatustehon ollessa riittämätön, kytketään sähköt pois ja talvikunnossapi hoidetaan mekaanisin menetelmin. Rakennusvirason raporidaan kaikki sähkötekniset viat ja kunnostus tapahtuu Rakennusvirasn koordinoimana. Portaiden rakentamisen ja ylläpidon linjauksen työstö jatkuu Vähennetään kuljetuksista johtuvia päästöjä: kaivumaiden kuljetuspäästöjä - 15 % vuoteen mennessä (vuodesta 2010) lumenkuljetuksen päästöjä vähentämällä kuljetusmatkaa ja - kerja. A, Eil Vähennetään kaivumaiden kuljetuspäästöjä ylijäämämaiden määrää vähentämällä, hyötykäyttöä lisäämällä ja turvaamalla ylijäämämaiden vastaanotpaikat. päästövähennystavoitte et, KPO:n O₂-laskenta, kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelma ohjelmointiimi s Invesinti määräraha a O₂/nni, keskimääräinen kuljetusmatka, tai säästetty kmt Yleistenalueiden merkittävien infrarakennushankkeiden ylijäämämaita ei ole syntynyt vuoden 2013 jälkeen tehostamalla kaivumaiden hyötykäyttöä. Ohjelmakauden aikana hteensä nnia kaivumaita on hyödynnetty ja kuljetuspäästöjä on pystytty merkittävästi vähentämään saaden aikaan O2 ekvt. päästövähennykset. Vuonna yleisten alueiden työmailla hyötykäytettiin pilaantumatmia kaivumaita nnia. Ulkopuolisille vastaanottajille imitettiin pilaantumatmia maita t. Hyötykäytön ansiosta vuonna säästyi poltainetta 1,4 miljoonaa litraa ja vähennettiin päästöjä O2ekvt.. Eniten massoja hyötykäytettiin Länsisataman projektialueella. Kiertalouden ehna riittävä määrä kierrätysalueita, joissa varasidaan ja jalostetaan massoja. Teknisen huollon tukialueista (kierrätysalueet, lumen varasalueet, varikot) valmistui selvitys vuonna Selvityksessä esitettyjen imenpiteiden jalkauttaminen aloitettiin. Kaupunginhallitus ohjeisti virasille iminnassaan noudatettavaksi kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelman, joka laadittiin rakennusvirasssa. Mittarin mukaista tiea ei ole muodostettu istaiseksi. Edellytyksiä tiedon keruulle ja hyville indikaatreille on edistetty kehityshankkeissa., Eil Vähennetään lumen kuljetuksen päästöjä järkevöittämällä logistiikkaa, kasvattamalla päästövähennystavoitte kuormakokoja ja hyödyntämällä lumen varasinnin et, KPO:n O₂-laskenta mahdollisuudet paikallisesti osan alueella tai vähintään urakka-alueella. ylläpiimis, ohjelmointiimis, suunnitteluimis O₂/m3, keskimääräinen kuljetusmatka Lumen lähivarasintipaikkaverkosa kasvatettiin Raportti Lumen vastaanon vaihehdot vuonna 2050 ja suositukset lumen vastaanon järjestämiseksi valmistui Vuonna työn alla on Lumen käsittelyn periaatteet sekä kanta lumen vastaanon ratkaisuja haetaan. Kaavassa on varaus lumen merikaadolle. Staran palvelusopimus 2017:ssa lumen kuljetus muutetaan kuutioperusteiseksi alkaviin uusiin alueurakoihin; Suutarila ja Kaarela lumenkuljetuksen vähimmäiskuormakooksi asetettiin 20 m ³ kuormakokoa kasvatettiin alueesta riippuen 15-30m3 välillä. Mittarin mukaista tiea ei ole pystytty muodostamaan istaiseksi kattavasti Edistetään pysäköinninvalvonnassa vähäpäästöisyyttä kokeilemalla sähköaujen käyttöä ja valvomalla joukäyntiä kaupunkialueella. ovenant of Mayors, Helsingin ilmansuojelun imintaohjelma 2008 PAO/ pysäköinninvalv onta 2014 sähköaujen alkaen pilointi, joukäynnin virhemaksujen määrä 2013 testattiin sähköaujen käytettävyyttä pysäköinninvalvonnan työssä, mutta akkujen kes ei riittänyt työpäivän pituuteen. Akkujen kestävyyden kehitys ei ole muuttunut oleellisesti mennessä sopivassa hintaluokassa. Joukäynnistä kirjoitettuja rikemaksuja on seurattu: : 58 kpl, 2015: 110 kpl, 2014: 81kpl ja 2013: 86kpl ja lisäksi suullisia huomautuksia.

5 2.4 Edistetään pyöräilyä kestävänä liikkumismuona. A, Eil Parannetaan ja täydennetään kanta pyöräilyn tavoiteverkkoa siten, että reitit ovat laadullisesti jatkuvia ja sujuvia. Huomioidaan pyöräily virasn imintatavoissa mm. päivittämällä tyyppipiirustukset uusilla pyöräilyn suunnitteluperiaatteilla ja selvittämällä pyöräpysäköinnin parantamisen tarve ja teutusmahdollisuudet sekä kehittämällä pyöräteiden ylläpia tarkentaen pääväylät ja niiden ylläpidon taso. Kanta pyöräilyn pääverkkoa koskeva imintaohjelma (valmistuu 2013), Suunnitteluperiaatteet, Helsingin ilmansuojelun imintaohjelma, Pääkaupunkiseudun ilmasstrategia 2030, Yhteistyössä KSV:n ja HSL:n kanssa ohjelmointiimi s, invesintiimis, ylläpiimis, (AST) Päivitetyt tyyppipiirustuk set, pysäköinnin tarveselvitys (KSV), talviylläpidon kehitysimet Pyöräilyn edellytyksiä on ohjelmakaudella parannettu selvästi. HKR on päivittänyt ja ottanut hankkeissa käyttöön pyöräteiden tyyppikuvat vuonna Lisäksi vuonna KSV laati ohjeistuksen Helsingin pyöräväylien suunnittelusta kaupunki- ja liikennesuunnittelun tueksi Pyöräilyn edistämishankkeita on ollut invesintiohjelmassa vuosittain. on ollut käynnissä noin 30 pyöräilyn edistämistämiseen tähtäävää suunnittelu- ja rakentamishanketta. Niitä teutettiin yhteensä yli 10 miljoonalla eurolla. Vuorovaikutusta sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa tehostettiin mm. järjestämällä keskustelutilaisuuksia liittyen työmaajärjestelyihin ja talvikunnossapion sekä tekemällä yhteisiä pyöräretkiä Helsingin pyöräilyolojen havainnollistamiseksi. Ylläpi: 2013 nostettiin tiettyjä pyöräilyn kannalta keskeisiä reittejä ylläpiluokkaan A1 ja tehostettiin valvontaa kehitettiin ylläpidon laatua sen pohjalta. Talvikaudella piloitiin pyöräteiden reittikohtaista talvihoia. Ytlk päätti, että yksi uusi reitti (noin 10 km) talvikaudessa teutetaan vuoteen 2019 mennessä, jolloin muodostuu yhteensä 40 km talvihoidon tehostettua pyöräreittiä. Reittikohtaista talvihoia testataan edelleen talvikaudella Helsingin kaupunkipyöräpalvelu (500 pyörää ja 50 asemaa) otettiin käyttöön ukokuussa. Vuonna 2017 palvelu kasvaa kolminkertaiseksi. 2.5 Vähennetään vanhoilta kaapaikoilta tulevia kasvihuonekaasuja D Kunnostetaan Vuosaaren vanha kaapaikka laadittavan kunnostussuunnitelman mukaisesti kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja valunnan ravinnekuormituksen vähentämiseksi Itämereen. ohjelmointiimi s, invesintiimis Vaatii teutuaks een lisäresursse ja 2015 Kunnostussuun alkaen nitelma, kunnostuksen aloittaminen Vuosaaren vanhan kaapaikan kunnostustyöt käynnissä: Tehty valmista pinnan tiivistysrakennetta 6,2 ha (teutettu yhteensä 9,2 ha / 23 ha) ja kaapaikan reunan tiivistysrakennetta n. 200 jm (teutettu yht. n 1600 jm / 2100 jm). 3. ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN 3.1 Varaudutaan ilmasnmuukse n muuttuviin A Eil Laajennetaan kasvien ja puiden lajivalikoimaa sopimaan paremmin muuttuviin ilmas-oloihin. Seurataan kokeiltujen lajien menestymistä. olosuhteisiin ja ääriilmiöihin Kasvien käytön linjaus, Kaupungin ylläpiimis, invesintiimis, suunnitteluimi s 5-10 uutta lajia tai lajiketta/vuosi, seurantaraporti t Yhteisimintahanke Mustilan arboretumin lupaavien uusien kasvilajien ja lajikkeiden istuttamiseksi Helsinkiin on jatkunut suunnitellusti. Mustilan arboretumin lisäämiä ja kasvattamia puu- ja pensaslajien taimia istutettiin eri puolille kaupunkia 326 kpl 17 kpl eri lajista. Niistä Helsingissä kokonaan uusia lajeja on kolme. Koko ohjelmakauden aikana istutettiin 598 kpl ko. puita tai pensaita. Istutettuja taimia seurataan. Niskalan arboretumiin on istutettu vuosien aikana yli 750 lajia ja lajiketta, suurin osa puu- ja pensaslajeja, joita ei ole aiemmin Helsingissä kokeiltu. Taimien tilaa on seurattu vuosittain. Vuosien taimien tiedot on viety puurekisteriin., Eil Laaditaan rakennusvirasn keskeisten iminjen varautumissuunnitelma sään ääriilmiöiden varalle yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Virasn valmiussuunnitelma päivitetään tämän pohjalta. Suunnitelmaan sisältyy merkittävien varautumisiminjen kustannustarkastelu suhteessa mahdolliseen vahinkoon ilman imia. PKS ilmasnmuuksen Kaikki osast, sopeutumisen strategia, käynnistys HAO Kaupungin illa 2015 Varautumissuu nnitelma Toiminnan jatkuvuuden hallinta Liite 1 päivitetty avainhenkilöiden kanssa. Sään ääriilmiöt oli hyvin huomioitu. Lisäyksenä tuli 'pitkäaikainen kuivuus ja kuumuus'.

6 3.1.3 Parannetaan viherkat ja -seinäosaamista ja piloidaan koekohteita. Hyödynnetään tutkimustuloksia, tehdään tutkimusyhteistyötä ja seurataan kansainvälisiä käyttökokemuksia hulevesien hallinnan, monimuoisuuden ja rakennustekniikan näkökulmista. Keinoja ilmasnmuukseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa - altia hankkeen selvitys arkkitehtuurii mis, tekninen imis, suunnitteluimi s, imis, rakennuttamisi mis 1 illa 2014 Kontaktit alkaen kotimaassa ja kansainvälisesti, seminaarit (2014), kohteiden lukumäärä Kaupunginhallitus hyväksyi virasjen ja liikelaiksen ohjeellisena noudatettavaksi Helsingin viherkatlinjauksen "Stadin kat elävät -strategiset linjaukset ja imenpiteet" Työ annettiin Kaupunginhallituksen kehotuksesta (KVSTO ) rakennusviraslle työstettäväksi yhteistyössä eri hallinkuntien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Lisäksi aihepiiristä on järjestetty koulutuksia sekä käyty ulkomaan opinmatkalla Wienissä 1st European Urban Green Infrastructure onference Torjutaan vieraslajien leviämistä Laaditaan vieraslajilinjauksen yleisten alueiden imenpideohjelma ja osallistutaan valtakunnalliseen jättiputken rjunta- ja hävityskampanjaan. Kansallinen vieraslajistrategia suunnitteluimi s, ylläpiimis, ohjelmointiimi s Toimenpideohj elman laatiminen ja jalkauttaminen, puhdistetut kohteet Helsingin vieraslajilinjaus valmistui 2015 ja Helsingin vieraslajiryhmä koordinoi imintaa. Rakennusviras osallistui aktiivisesti linjauksen valmisteluun ja ryhmän imintaan. Lisäksi rakennusvirasn oma vieraslajiryhmä perustettiin ja tavoitteenaan jalkauttaa iminta virasssa ja parantaa tiedonkulkua. Lisäksi kasviryhmässä käsitellään vieraskasviasioita osana ryhmän imintaa. Haitallisista vieraslajeista on suunnitteilla koulutusta ylläpion yhteistyössä Staran kanssa. Haitallisia vieraslajeja on rjuttu omana työnä, talkoilla ja puiskummien imesta. 4. EKOLOGISESTI KESTÄVÄ RAKENTAMINEN 4.1 Parannetaan A kestävän rakentamisen edellytyksiä Laaditaan kestävän rakentamisen suunnittelun ohjeistus rakennussuunnittelun tueksi. Huomioidaan passiivienergia- ja nollarakentamisen ohjeet. Ohjeen käyttöönot osas. EkoRak 8.3.9, ovenant of Mayors, KETS tekninen imis, arkkitehtuuriim is 2014 Ohjeistus ja sen käyttöönot Kiinteistöpassi valmistui kahteen kohteeseen: Viikin ympäristötalo (käyttövaiheen passi) ja Viikinmäen korttelitalo (hankevaiheen passi). Vuonna2013 arkkitehtuuriosas järjestettiin koulutusta kestävän rakentamisen aihepiiristä., Ee Päivitetään urakka-asiakirjat huomioimaan työmaiden ympäristönäkökohdat paremmin. Huomioidaan erityisesti työmaiden hulevedet, pölynrjunta, jäteohjeistus, roskaaminen ja poltaineen kulutus. Vaaditaan samoja periaatteita myös kolmansilta osapuolilta kaivuilmoituksen yhteydessä. Varmistetaan ympäristösuunnitelman seuranta, materiaali- ja jätemäärien seuranta ja jätteen synnyn ehkäisyn huomioiminen. EkoRak 9.4, Uusi jätelaki, EkoRak-Infra 8.2 imis ja rakennuttamis imis 2, invesintiimis, ylläpiimis, PAO/ alueiden käyttö, HAO/ kehittämispalvelu t Päivitetyt asiakirjat, seurannalle järjestelmä Infra- ja talonrakentamisen ympäristöasiakirjakokonaisuudet valmistuivat loppuvuodesta ja siirtyivät pilointivaiheeseen. Piloinnin kohteeksi valittiin Oulunkylästä katusuunnittelukohde, Tullivuorentien etelänpuoleinen asuinalue ja lpk Lapinmäki. Lisäksi asiakirjaa käytetään Kruunusillat-hankkeessa. Asiakirjakokonaisuus käsittää Suunnittelijan ohjeen, Ympäristöasiakirjan (kaupallinen asiakirja urakkaa kilpailutettaessa) sekä työmaan ympäristösuunnitelmapohjan. Asiakirjan perusteella harkitaan urakkakohtaisen raporinnin käyttöönota. Piloinneissa hiotaan asiakirjojen sisältöjä ja imintatapaa, jonka jälkeen periaatetta voidaan ehdottaa vaadittavaksi myös kolmansilta osapuolilta lähtien Haitjen hallintasuunnitelma velvoitettu liittämään kaivuilmoitukseen, kun työtä suoritetaan keskeisillä ydinkeskustan kaduilla tietyin rajoituksin.

7 4.2 Edistetään resurssitehokkuutt a ehkäisemällä jätteiden syntyä, edistämällä kierrätystä sekä hyötykäyttöä rakentamisessa A, Eil Lisätään kaivumaiden ja purkumateriaalien, kuten asfaltin ja benin hyödyntämistä rakennuskohteissa mm. suunnittelun ja rakennuttamisen ohjeistuksen, massakoordinaation ja valvonnan avulla. Kehitetään purkumateriaalien hyötykäytön ohjeistusta (beni, tiili ja asfaltti) rakentamisessa. EkoRak Infra 6.3.3, 7.2.3, Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelma, KPO:n O2-hanke ohjelmointiimi s ja invesintiimis, yhteistyötä Staran kanssa illa, invesintir aha Kierrät ysasfal tin käyttö aste 50 %, muut Hyödynnettyje n massojen ja purkumateriaal in määrä/vuosi, hyötyaste (%) Osallistutaan kansalliseen UUMA2- hankkeeseen, jossa ydintarkoitus on parantaa uusiomateriaalien hyödyntämistä maarakentamisessa kehittämällä hankinja huomioimaan ne paremmin. Massojen kierrätyskenttien maa-ja kiviainesten, purkubenin ja asfaltin sekä pilaantuneiden maiden välivarasintimäärät vuoden lopun tilanteen mukaan: 1,112 milj. m3, ,277 milj. m3, 2014: 0,804 milj.m3, 2013: 0,374 milj. m3. Välivarasjen maksimikapasiteetti on 2,9 milj. m3. Ohje "enimurskeen hyödyntäminen infrarakentamisessa pääkaupunkiseudulla" valmistui 2015 ja otettiin käyttöön hankkeissa. Vuonna 2015 infrakohteissa hyödynnettiin benimursketta noin t.. Merkittävin hyötykäyttökohde oli Liikennevirasn kanssa yhteistyössä teutettu Kivikon eritasoliittymä. benimursketta hyötykäytettiin t ja t. Purkuasfaltit imitettiin kierrätykseen. Ohjelmakauden aikana rakennusviras käytti t kuumasekoitettuja asfaltteja. Uusioasfaltin osuus on ollut %, jossa asfalttirouheenosuus on ollut 50 % tai 70 % prosenttia. Koko massaan suhteutettuna uusiomateriaalin osuus on ollut % Laaditaan infrarakentamisessa materiaalien käytön linjaukset, joissa huomioidaan ekologisuus, ilmasnmuuksen vaikutukset materiaalien kestävyyteen sekä materiaalien kierrättämisen ja hyötykäytön mahdollisuudet ja riskit. Ehdotetaan liitettäväksi Design manual-työhön. EkoRak Infra Linjauksen suunnitteluimi s, illa, valmistuminen invesintiimis invesintir aha Työ sisällytetään Kaupunkitilaohjeeseen. Työ käynnistettiin loppuvuodesta. Myös ympäristöasiakirjakokonaisuus tukee tavoitetta, mutta ei sinällään linjaa materiaalivalinnoissa. Taustamateriaaliksi työlle on infrarakentamisen päästöjä laskettu useammassa kehityshankkeessa ohjelmakauden aikana. 5. ILMANSUOJELU JA KATUPÖLY 5.1 Parannetaan työmaiden pölynrjuntaa A, Ee Tehdään invesintikohteisiin työstä aiheutuvien häiriöiden arviointi ja suunnitelmat tilapäisistä liikennejärjestelyistä sekä tehostetaan hankkeiden etenemisen asiantuntijavalvontaa. Parannetaan Haitan-menetelmän hyödyntämistä urakka-asiakirjojen muokkaamisessa arvion mukaiseksi. Alueiden käyttöluvissa arvioidaan hankekohtaisesti lupaehdot. HAITATON menetelmä, siva iminnallinen tavoite invesintiimis, ohjelmointiimis, PAO illa 2013 Käyttöön alkaen KPO:n invesintihank keissa sekä merkittävissä PAO:n alueiden käyttöluvissa, PM10 hiukkasten ylityskerrat/vu osi Tarkastelu on tehty kaikista vuonna 2014, 2015 ja käynnistyneistä YKT-hankkeista (Yhteinen kunnallistekninen työmaa). Tarkastelussa esiin tulleiden haitjen rjuntaimenpiteitä on seurattu säännöllisesti hankkeiden teutuksen ajan. Haitjen hallinta on osa YKT -iminnan tuloksellisuuden osatekijöistä. Rakennusviras on edellyttänyt vuoden 2015 alusta lukien haitjenhallintasuunnitelman laatimista kaivuilmoituksen liitteeksi, jos työalue sijaitsee liikenteellisesti merkittävällä alueella ja kaivannon koko ylittää 120 neliömetriä. Pölynrjunta on osa haitjen hallintaa. PM10 hiukkasten ylityksiä ei ole ollut yli kynnysrajan (35kpl) minään vuonna. 5.2 Parannetaan ilmanlaatuun positiivisesti vaikuttavia tekijöitä A, Eil Pidetään puukujanteet hyväkunisina korvaamalla vaurioituneet puut (100kpl/vuosi) ja tutkimalla katupuiden huonokunisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten katujen suolausta. Siva tavoite 2013, Kaupunkipuustrategia suunnitteluimi s, ylläpiimis illa, invesintir aha korvattavia puita vähintään 100kpl /vuosi, tutkimustuloks et Puukujanteita on täydennysistutettu uusilla puilla seuraavasti: 2015: 51, 2014: 74, 2013: 136. Sulanapidon ja pölynsidonnan aiheuttaman suolauksen vaikutukset katupihin tutkittiin ja selvitys valmistui vuonna 2015.

8 5.3 Kehitetään ilmansuojelun pitkän aikavälin imenpiteitä (järjestelmätaso) ympäristöpolitiikan mukaisesti Varaudutaan ympäristöpolitiikan asettamiin tavoitteisiin hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon puolittumisesta tarkastelemalla eri skenaarioiden pohjalta vaihehja tavoitteen teuttamiseen. Kaupungin ylläpiimis 2015 Selvitys ja imenpiteet sen jälkeen 2014 päättyi Re Dust-hanke, jossa kehitettiin talvikunnossapidon keinoja, joilla katupölyä voidaan vähentää parhaiten. Saatuja tuloksia hyödyntäen kehitettiin strategia katupölyä vähentävistä talvikunnossapidon imista. Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset (KALPA) tutkimushanke käynnistyi. Hanke jatkaa katupölyn lähteisiin ja vähennysmahdollisuuksiin kohdistuvaa tutkimuksta pääkaupunkiseudulla REDUSTja KAPU-hankkeidenviiittamalla tiellä. Säännöllisiä pölymittauksia katukuilukohteista jatketaan. Lisäksi selvitetään mittauksiin perustuen nastatmien ja nastallisten talvirenkaiden päästöihin vaikuttavia tekijöitä, painopisteenä ovat uuden asetuksen mukaiset nastarenkaat Arvioidaan ja priorisoidaan Nastatutkimusohjelman perusteella imenpiteet kitkarenkaiden käytön edistämiseksi. ilmansuojelun imintaohjelma, yhteistyössä ympäristökeskuksen ja kaupunkisuunnitteluvira sn kanssa ylläpiimis ja ohjelmointiimi s 2013 Arvio ja päätös jatkoimenpit eistä HKR koordinoi kaksivuotista NASTA-tutkimusohjelmaa, joka päättyi vuonna Ohjelman loppuraportin mukaan kaupunki-ilman laatua on mahdollista parantaa merkittävästi nastarenkaiden käyttöä vähentämällä ilman että liikenneturvallisuus vaarantuu 2015 pidettiin yhteistyötilaisuus eri virasjen ja laisten vastuutahojen kanssa sekä esiteltiin imenpide-ehdotukset ytlk:n iltakoulussa vietäväksi yleisten töiden lauta-kunnan esityksenä KH:lle. Asia viedään käsiteltäväksi Kaupunkiympäristön lautakunnalle 5.4 Kehitetään katupölyä vähentäviä imenpiteitä ja laajennetaan hyvät käytännöt imintaan. 6. MELUNTORJUNTA 6.1 Kehitetään melunrjuntaa Tutkitaan kokonaisvastuuhoidon imivuutta ja vaikutuksia ilmanlaatuun Arabianrannassa (ennen ilmansuojelun Katajanokka). Päivitetään ylläpidon tuotekortit imintaohjelma ReDust -hankkeen tulosten perusteella. 2008, ReDust hanke Rakennetaan meluesteitä nykyisen maankäytön suojaamiseksi tai uusilla kaava-alueilla invesintiohjelman mukaisesti ja ylijäämämassoja hyödyntäen. Tehdään yhteistyötä Liikennevirasn kanssa yleisten teiden ja rautateiden meluesteiden osalta. Melunrjunnan imintasuunnitelma tai asemakaava ylläpiimis ja, ohjelmointiimi konsultti s Invesinti invesintiimis määräraha, ohjelmointiimis, suunnitteluimis 2015 jatkuv a Piloinnin tulokset, PM10 hiukkasten ylityskerrat/vu osi /vuosi (maankäytön suojaamiseksi rakennetut ja kaava-alueiden meluesteet) Arabianrannassa kokonaisvastuuhoion siirryttiin KALPA-hankkeen puitteissa tutkitaan kokonaisvastuun imivuutta ja vaikutuksia Arabianrannassa, jossa ilmanlaatua mitattiin nuuskija-au keväällä Sama reitti mitattiin keväällä. Mittauksettulokset yhdeltä keväältä ennen kokonaisvastuuhoia ja yhdeltä keväältä sen aikana ovat osoittautuneet liian suppeiksi, jotta varsinaista johpäätöstä kokonaisvastuuhoidon vaikutuksista ilmanlaatuun voidaan luotettavasti arvioida, eikä mittauksia jatketa. Ohjelmakauden aikana on seuraavissa kohteissa suunnietltu ja tetutu meluesterakenteita: Tapaninkyläntie (valmis), Kehä I Kivikon kohdalla (valmis), Tapanilankaari (valmis), Kirkonkyläntie (kesken), Kehä I Sepänmäen kohdalla (kesken), Porvoonväylä (kesken), Itäväylä Hertniemen kohdalla (kesken). Kustannuksia ohjelmakauden aikana yhteensä: Ylijäämämaita on hyödynnetty Sepänmäen meluvallissa, sekä Porvoonväylän meluvallissa Selvitetään pienirakeisten päällysteiden ympäristömelun dellinen aleneminen sekä kulutuksen kestävyys katuympäristössä. Tarkistetaan tarvittaessa päällysteen käyttösuunnitelmaa Jatketaan hiljaisten päällysteen käyttöä melunrjuntaohjelman päivitetyn listauksen mukaan. Melunrjunnan imintasuunnitelma, selvitys päällysteiden käyttökohteista, EkoRak- Infra Melunrjunnan imintasuunnitelma, selvitys päällysteiden käyttökohteista KPO / ylläpiimis, suunnitteluimis ylläpiimis Invesinti määräraha 2014 selvitys Selvitys valmistu 2015 ja melutasomittauksia on tehty myös vuosittain. Tieja hyödynnetään 2017 päivitettävässä melunrjunnanimintasuunnitelman päivityksessä. jatkuv aa m2 Melua vaimentavaa päällystettä on käytetty ohjelmakaudlla yhteensä m melua vaimentavia päällysteitä käytettiin yhteensä m melua vaimentavia päällysteitä käytettiin yhteensä m2. Kohteet: Ilkantie, Konalantie, Ulvilantie, Pirkkolantie, Tapaninvainiontie melua vaimentavia päällysteitä käytettiin yhteensä m2. Kohteet: Eskolantie, Laajalahdentie ja Mäkirpantie. Melua vaimentavia päällysteitä käytettiin yhteensä m2. Kohteet: Roihuvuorentie ja Siltavoudintie. 7. YMPÄRISTÖTIETOISUUS JA -VASTUULLISUUS

9 7.1 Parannetaan energiatehokkuusti eisuutta Helsingin työntekijöiden ja kiinteistöjen käyttäjien keskuudessa. A, Eil Tehostetaan ja selkeytetään KETS, ovenant of energiakatselmusten imenpiteiden teuttamista, Mayors seurantaa ja sen vaikutusta energiansäästöön yhteistyössä tilakeskuksen kanssa Kehitetään reaaliaikaista kulutus- ja olosuhdeseurantaa sekä käyttäjää, että ylläpia palvelevaan suuntaan. KETS, ovenant of Mayors imis imis, hankkeessa erillisrahoit us 2015 seurantatyökal un kehittäminen, hyvien käytäntöjen levittäminen hankkeiden tulokset Työ on jatkuvaa imintaa ja kehittämistä ja työtä jatketaan yhteistyössä Tilakeskuksen kanssa. Ohjelmakauden aikana kulutusseurantajärjestelmän kehittäminen ja uudistaminen jatkui HKR-Rakennuttajan ja Tilakeskuksen yhteistyönä. Selvitys eri vaihehdoista Helsingin kulutusseurannan teuttamiseksi on tehty VTT:n kanssa yhteistyössä. VTT:n raportissa karitettiin tarkasti nykyisten kulutusseurantajärjestelmien tilanne ja tarpeet sekä mahdollisten uusien imittajien mahdollisuudet imittaa vastaava seuranta tulevaisuudessa Parannetaan energian kulutusseurannan tunnettavuutta kouluttamalla ja konsulimalla mm. ekotukihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa. Tuetaan hallinkuntia energiansäästön imintasuunnitelmien teuttamisessa. KETS, ovenant of Mayors, ESNK:n imintasuunnitelma imis 2014 koulutusten määrä, imenpiteiden raporinti ja seuranta Ohjelmakauden aikan HKR-Rakennuttaja avusti ja ohjasi hallinkuntia sivien energiansäästötavoitteiden määrittelyssä ja teuttamisessa. Lisäksi RAK koordinoi suunnitelmien laatimista ja imeenpanoa. Nyt valmiina 24 hallinkunnan suunnitelmat ja päivityksen suunnitelmaansa on tehnyt 11 hallinkuntaa. Vuosittain on järjestetty Ekotukikoulutusta (osallistujia vuosittain noin 70), myös opettajille suunnattua koulutusta Annetaan rakennuksen luovutuksen yhteydessä ja sen jälkeen huol- ja ylläpihenkilöstölle sekä isännöitsijöille konsulintia ja perehdytystä talotekniikasta energiatehokkuuden ja hyvän sisäilmanlaadun takaamiseksi. Kehitetään prosessia. ovenant of Mayors, EkoRak (9.2.1), ESNK:n imintasuunnitelma imis ja ARK Prosessin kehittäminen, konsulinti- ja neuvontakerj en määrä Työ on jatkuvaa imintaa ja kehittämistä ja työtä jatketaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. 7.2 Ehkäistään tapahtumista aiheutuvaa roskaantumista Edistetään Greening events -hankkeen tuloksia kestävistä tapahtumista mm. kehittämällä tapahtumalupien ympäristökriteerejä ja ottamalla tapahtumien ympäristöopas mukaan lupaprosessiin. PAO/ alueiden käyttö Hankkeen tuloksien vieminen lupaasiakirjoihin, valvonta Vuonna 2015 Rakennusvirasn sivulle lisätty "Helsingin tapahtumienympäristökriteerit", "Ulkoilmatapahtumien maksut" (YTLK ). Mikäli tapahtumanjärjestäjällä on hyväksytty Ekokompassi tapahtuma -passi, annetaan maankäyttöhinnasta 30 % alennus 2015 alennuksen sai: Maailma kylässä tapahtuman lisäksi Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltta, joilla on Ekokompassi- passi. alennuksen sai: Kehitysyhteistyön Palvelukeskus (KePa ry), Maailma Kylässä festivaali, Helsingin Juhlaviikot, Huvilateltta, Lammin Sahti Oy, Suuret Oluet Pienet Panimot tapahtuma, Lammin Sahti Oy, Herkkujen Suomi & Syysber tapahtuma. Lisäksi 2015 tuettiin Kallio lock Partya ja ravinlapäivää vessoilla, minituhkakupeilla ja roskalaoilla.

10 7.3 Vahvistetaan vapaaehistyönko ordinointia ja vapaaehisten määrää vähintään 10 % vuosittain., Eil Lisätään kaupunkilaisten vapaaehistyötä yleisten alueiden puhtaanapidossa ja muissa puistöissä. Vieraslajien rjuntaa kehitetään yhtenä vapaaehistyöntyön muona. Vieraslajitalkoiden määrää lisätään asukas- ja puiskummiiminnassa. Käsikirjat puiskummeille ja puiskummiohjaajille, kansallinen vieraslajistrategia ylläpiimis Vapaaehisten määrä, vieraslajitalkoid en määrä, osallistujamäär ä, puhdistettujen kohteiden määrä.- Vieraskasvilajitalkoita on järjestetty vuosittain (yht. 24), joissa osallistujia on ollut yhteensä 256. Tämän isäksi on ollut omaimisia vieraslajitalkoita, johon rakennusvirasn on yhteistyössä Staran kanssa imitanut vapaaehisille talkoolaisille tarvikkeet talkoisiin - Hopearuutanan kalastustalkoita on ollut 11 (460 osallistujaa) ja espanjansiruetanan poistalkoita on ollut 7 (142 osallistujaa) - Kevätsiivoustalkoita on järjestetty vuosittain kpl ja osallistujia on ollut vuosittain Vuonna kolme turvapaikanhakijoiden vastaanotkeskusta osallistui kevättalkoisiin. - Ruovikonniittalkoita on järjestetty 6kpl Saunapellonlammella ja Vanhankoskella. Yhteensä osallistujia on ollut 53 - Puiskummien määrä on noussut ohjelmakauden aikana 28 % (495-->633) - Puiskummeille on joka vuosi järjestetty kiikseksi joulutilaisuus, jossa on vuosittain ollut puiskummia. - Puiskummiiminta on vuosittain esillä useissa tilaisuuksissa. - Lisäksi asukkaiden kanssa on vuosittain istutettu kukkasipuleita ja siivottu Kaivopuisa Vappuna - Osallistumme myös muiden järjestämiin talkoisiin, kuten Ympäristökeskuksen järjestämiin Rantatalkoisiin 7.4 Kehitetään luonpolkujen tekemistä vuorovaikutteisem maksi Uusitaan luonpolkuja vuorovaikutteisesti asukkaiden kanssa. Selvitetään mahdollisuudet yhdistää luonpolut Kotikaupunkipolkujen yhteyteen ja edistetään syntyvää yhteistyötä. Selvitys Helsingin luonpolkujen nykytilasta ylläpiimis, illa suunnitteluimis teutettujen polkujen määrä/vuosi 2014: Maunulan luonpolku valmistui ja se avattiin juhlallisesti Keskuspuisn 100- vuotissyntymäpäivän kunniaksi kesäkuussa. Polun aiheena on kerkulku ja monimuoisuus. Polku teutettiin kolmella kielellä (su, ru, en) sisältäen myös opetusmateriaalin opettajille. Keskuspuis tutuksi pala palalta opas painettiin 2015: Viikin alueen lintujenkatselupaikoille tehtiin yhteistyössä alan harrastajien kanssa 11 lintukuvataulua tunnistamista helpottamaan. Pornaistenniemen uudistettavan luonpolun suunnitelma valmistui. Vuonna 2017 rakennettava polku korostaa luonelämyksiä ja luonnon terveysvaikutuksia. : Niskalan arboretumin peruskorjaus, nettisivut ja uudet opastaulut valmistuvat. Arboretumissa vietettiin avajaistapahtuma 19.5., jonka yhteydessä oli opastettuja kierroksia. Osallistujia n. 150 henkeä. NATTOURS hanke (-2018) käynnistyi. Sitä koordinoidaan Ympäristökeskuksen imesta, HKR mukana ohjausryhmässä. Hankkeen puitteissa valmistuivat suunnitelmat Lammassaaren esteettömälle kulkureitille ja lintulavalle sekä Harakan saaren lintulavan suunnitelmat. 8. HULEVEDET, PIENVEDET JA ITÄMERI 8.1 Edistetään tulvaja hulevesien tarkennetut ohjeet yleisten alueiden hanke- ja, Eil Poimitaan kansallisesta hulevesioppaasta hallintaa sekä rakentamissuunnitteluun ja urakka-asiakirjoihin imintamalleja sekä lupamenettelyyn Seurataan ja tutkitaan Kuninkaantammen hulevesiprojektin teutusta hulevesien laadun ja määrän osalta. Seurannan tulokset viedään suunnittelun tueksi. Tehdään pitkän ajan hoisuunnitelma yleisille alueille, niin että hulevesien luonnonmukainen hallinta imii säilyttäen viheralueiden virkistysarvot ja luonnon monimuoisuuden. Tehdään Kuninkaantammen yleisille alueille viherkerrointarkastelu ILKKAhankkeen kokemusten perusteella. Hulevesistrategia KPO / invesintiimis, ohjelmointiimis, PAO Hulevesistrategia, Kuninkaantammen pilottiprojekti, Itämerihaaste, PKS ilmasnmuukseen sopeutumisen strategia, Tehdään yhteistyötä Kuninkaantammen projektin kanssa (Taske, KSV). invesintiimis, ylläpiimis, suunnitteluimis, yhteistyöss ä Helsingin yliopisn kanssa, (seuranta ja 4 gradua) Päivitetyt ohjeet, (Kaupunkivesir yhmä seuraa) Kuninkaantam men alueelta tuleva veden laatu ja määrä, valmistunut hoisuunnitel ma, valmistunut viherkerrointar kastelu Sopimus HSY:n ja kaupunkien hulevesivastuiden jakamisesta saadaan käyttöön v Helsingin uuden hulevesistrategian laadinta on käynnistynyt. Tarkennetut ohjeet on järkevä työstää vasta näiden valmistumisen jälkeen. Kuninkaantammen rakennustyöt ovat käynnissä. Hulevesien laatua on seurattu Hakuninmaanojan osalta Helsingin yliopisn imesta ja ympäristökeskuksen imesta osana Mätäjoen seurantaa. Seurantatiedoista ei ole vedetty yhteen johpäätöstä tässä vaiheessa. Pitkänajan hoi-ohjelma hulevesiaiheiden osalta voidaan tehdä vasta kun alue on valmistunut (valmistuu n. 2022).

11 8.2 Parannetaan pienvesien tilaa, Eil Selvitetään suunnitteluratkaisut kolmessa hulevesitulvariskikohteessa. Selvityksen perusteella aloitetaan yksittäisten kohteiden hulevesisuunnitelmien laatiminen ja teutus. Pyritään löytämään tyyppiratkaisuja, jotka olisivat teutettavissa useammassa kohteessa. D Toteutetaan Tulvakohteiden määrittely - selvityksessä A-luokan kohteiksi määritellyt tulvasuojelukohteet valmiiksi (Vartiokylänlahden tulvavalli) Liitetään valuma-aluetiedot (valuma-aluerajat ja vesimäärät) osaksi alue-, hanke- ja teutussuunnitelmien lähtötieja. Suunnitelmissa otetaan huomioon valuma-alueen dynamiikka ja osavaluma-alueet. Hulevesistrategia Lisäresurss suunnitteluimi eja s, kohdennet invesintiimis tuna, hulevesirat ohjelmointiimis kaisujen teuttami seen Tulvavesistrategia KPO / Invesintir invesintiimis ahaa noin 3M Pienvesiohjelma, Hulevesistrategia suunnitteluimi s, invesintiimis Parannusime npiteet kohteissa, huleja kaupunkivesiry hmät seuraavat. Toteutuneiden osuuksien listaus, kustannukset /vuosi 2014 Aluesuunnitel alkaen maohjeistukse n päivittäminen Toimenpide ei edennyt tämän ympäristöohjelmakauden aikana näissä kolmessa kohteessa, sillä kohteet ovat haastavia ja päätyypillisiä. Sen sijaan tyyppiratkaisuja hulevesien hallintaan pyrittiin löytämään muiden pilottikohteiden avulla, joilla on laajempi hyödynnettävyys. Kuten SrmFilter-projektissa (projektissa VTT tutkii hulevesien käsittelyä yleisillä alueilla, Helsingissä pilottihankkeessa tutkitaan katuviheralueen hyödyntämistä hulevesien hallinnassa) Savelan alueen tulvasuojelu tulvasuojauksen parantamiseksi suunniteltiin tulvapumppaamo yhteistyössä HSY:n kanssa vuonna 2013 ja se valmistui syksyllä Oulunkylän siirlapuutarhan tulvasuojauksen suunnitelmat valmistuvat vuoden 2015 keväällä ja 720 metriä pitkä tulvapenger valmistui syksyllä. Vartiokylänlahden tulvavallin rakentaminen on käynnissä Haaganpuron valuma-alueen hulevesisuunnitelma on pilottina valuma-aluekohtaisesta hulevesitarkastelussa. Tarkastelu tilattiin konsulttityönä Vuonna 2015 valmistuneissa aluesuunnitelmissa on ollut mukana sinisen verkosn verkostarkastelu, jossa on tunnistettu alueen kriittisimmät pisteet. Valuma-aluetarkastelu on mukana Vanhan aluesuunnitelman (valm. 6/) tarkasteluissa osana ekosysteemipalvelunäkökulman pilointia. Menetelmä tulee mukaan aluesuunnitteluun jatkossakin, joko aluesuunnitelmien tai muun strategisen verkostarkastelun osana. Vuoden 2017 alussa käynnistettiin Kumpulanpuron valumaalueselvitys ja suunnitelma. Tarkoitus on käynnistää samanlainen työ Longinojasta Toteutetaan PURO-2 hankkeessa suunnitellut kunnostukset Näsinojalla. Toteutetaan pienvesien kunnostuksia (purot, lammet, lähteet) vuosittain. Pienvesiohjelma, PUROhankkeet, ylläpiimis Invesintir ahaa, 2015 Kunnostetut purot Näsinojan kunnostuksia ei teutettu määrärahojen puutteesta. Muita vesistökunnostuksia on tehty seuraavasti: 2014: Siltamäen rantapuisn lampi ruopattiin talvella Osallistuttiin Virtavesienhoiyhdistyksen järjestämiin purotalkoisiin imittamalla kiviä ja soraa uomakunnostuksiin kalojen elinolosuhteiden parantamiseksi ja : Osallistuttu Virtavesienhoiyhdistyksen ja Perhokalastajien järjestämiin purotalkoisiin imittamalla puuta, kiviä ja soraa uomakunnostuksiin kalojen elinolosuhteiden parantamiseksi. 8.3 Vähennetään lumen merikaadosta aiheutuvaa meren ja ranjen roskaantumista D Selvitetään keinoja lumen merikaadosta aiheutuvan roskaantumisen vähentämiseksi ja vaihehisia menetelmiä lumen merikaadolle. Lumen läjityksen ympäristövaikutukset Helsingissä, Helsingin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2012 ylläpiimis 2015 Selvityksen valmistuminen Merikaadosta aiheutuvan roskaisuuden vähentämiseksi on etsitty vaihehisia tapoja lumenvastaanolle: 2015 valmistui Eläintarhan lumensulatuslaiksen hankesuunnitelma sekä Raportti Lumen vastaanon vaihehdot vuonna 2050 ja suositukset lumen vastaanon järjestämiseksi. Lisäksi selvitettiin lumensulatuslaitteen soveltuvuutta. valmistui esite kaavoittajalle lumitiloista. aloitettiin Kanta lumiselvitys tulevaisuuden lumenvastaanosta sekä Lumen käsittelyn periaatteiden laadinta, jossa haetaan ratkaisuja roskaantumisen vähentämiselle. 9. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMINEN 9.1 Parannetaan luonnon monimuoisuutta A Tehdään selvitys metsäisen suojeluverkosn perustamisesta yhteistyössä ympäristökeskuksen ja kaupunkisuunnitteluvirasn kanssa Strategiaohjelma suunnittelu imis 2013 Selvityksen valmistuminen Selvitys Helsingin metsäverkossta valmistui syksyllä Se on osa samanaikaisesti laadittua Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa , sillä metsäverkosselvitys tukee luonnonsuojeluohjelman tavoitteita. Metsäisten luonnonsuojelualueiden määrä kaksinkertaistuu suojeluohjelman teutuessa. Ympäristölautakunta hyväksyi luonnonsuojeluohjelman ja merkitsi metsäverkosselvityksen tiedoksi. Ympäristökeskus on vastannut luonnonsuojeluohjelman ja metsäverkosselvityksen laadinnasta. Rakennusvirasn sekä kaupunkisuunnitteluvirasn asiantuntijat ovat osallistuneet molempien laadintaan työryhmän jäseninä.

12 , Eil Edistetään luonnonmukaisten viheralueiden monimuoisuutta laatimalla Luonnonhoidon työohje ja ottamalla se käyttöön luonnonhoidon prosesseissa. Ohjeita tehdään metsistä, niityistä ja maisemapelloista, pienvesistä ja vesialueista sekä luonnon suojelualueista. Luonnonhoidon linjaus, LUMO, Kaupungin suunnitteluimi s, ylläpiimis Ohjeen valmistuminen, käyttöönot Luonnonhoidon työohje metsistä valmistui 2013, niityt ja maisemapellot valmistui keväällä. Ohjeet löytyvät nettisivuilta. Ohjeiden valmistumisesta on tiedotettu virasn sisällä ja yhteistyökumppaneille. Pienvesien ja vesialueiden sekä luonnon suojelualueiden työohjeiden laadinta siirtyi myöhempään aikaan Sisällytetään ranta-alueiden ja ruovikoiden hoi tuotekortteihin ja rekistereihin. Selvitetään ranjen tyypit ottaen huomioon monimuoisuuden näkökulma. LUMO, Luonnon hoidon linjaukset ja tuotekortit, huomioidaan Meri- Helsingin kehittämisohjelma ylläpiimis, ohjelmointiimi s, suunnitteluimis, konsulttity ö Päivitetyt tuotekortit ja rekisterit, selvitys Vanhan aluesuunnitelmassa rannat sisällytettiin osaksi suunnitelmaa ja niille kehitettiin oma tyypittely osana viherrakenneanalyysiä. Rannat sisällytetään uusiin aluesuunnitelmiin Vanhan aluesuunnittelussa kehitetyn mallin mukaisesti., Eil Laaditaan ekosysteemipalvelutarkastelu Vanhan aluesuunnitelmaan osana aluesuunnitelmien kehitystyötä. Arvioidaan tarkastelun tulokset. LUMO, Luonnon hoidon linjaukset, luontiejärjestelmä, luonnonsuojeluohjelma, Kaupungin suunnitteluimi s, konsulttity ö Tarkastelu, arvio, menetelmien yhdistäminen osaksi suunnittelua Vanhan aluesuunnitelmassa (valm. 6/) piloidun ekosysteemipalvelu näkökulman hyvät tulokset ja työssä kehitellyt menetelmät ja mallit koottiin ohjeiksi. Ohjeet menetelmäkuvauksineen on suunnattu etupäässä aluesuunnittelijoille ja suunnittelukonsulteille. Näkökulmaa laajennetaan seuraavassa organisaatiossa.