156 Muotoilun laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "156 Muotoilun laitos"

Transkriptio

1 156 Muotoilun laitos

2 158 Muotoilun laitos 159 Laitoksen johtaja: Pirjo Hirvonen Muotoilun laitoksen koulutusohjelmat Taiteen kandidaatin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat Keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun koulutusohjelma Tekstiilitaiteen koulutusohjelma Teollisen muotoilun koulutusohjelma Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma Taiteen maisterin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat Kalustesuunnittelun maisteriohjelma Taideteollisen muotoilun maisteriohjelma Tekstiilitaiteen koulutusohjelma Teollisen muotoilun koulutusohjelma Tilasuunnittelun maisteriohjelma Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma Taiteen maisterin tutkintoon johtavat Aalto-yliopiston yhteiset koulutusohjelmat Creative Sustainability -maisteriohjelma IDBM International Design Business Management -maisteriohjelma Muotoilun laitoksen sivuaineet CS - Creative Sustainability (MA) IDBM International Design Business Management (MA) Keramiikka- ja lasisuunnittelun perusteet (BA) Käytettävyyskoulu (MA) Muotoilu ja kulttuuri (MA) Puustudio (MA) Tekstiilitaide (BA) Vaatetussuunnittelu ja pukutaide (BA) Opiskelu Koulutuksen tavoitteet Muotoilun laitoksen opetus, tutkimus ja taide kattavat laajalti muotoilun moninaisen kentän. Laitoksen arvoina ovat humanismi, kestävä kehitys, asuin- ja elinympäristön laatu sekä yhteiskunnallinen ja elinkeinoelämään kohdentuva vaikuttavuus. Työskentely on asiantuntevaa, ennakkoluulotonta, kansallisesta kulttuurista ammentavaa ja kansainvälisyyteen tähtäävää. Muotoilun laitos tarjoaa henkilökunnalle, opiskelijoille ja yhteistyökumppaneilleen ympäristön, jossa opetus, taide ja tutkimus tukevat toisiaan. Laitoksen ydintehtävät ovat muotoilun opetus, tutkimus ja taiteellinen toiminta. Laitoksen tutkimusta tehdään yhteistyössä muiden Aalto-yliopiston laitosten, muiden yliopistojen sekä korkeakoulujen ja eri tuotantoaloja edustavien yritysten kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Opiskelu laitoksen eri koulutusohjelmissa antaa valmiudet työskennellä suunnittelijana ja muotoilijana teollisuuden, kaupan, kulttuurilaitosten tai median palveluksessa sekä muotoilujohtamisen asiantuntijatehtävissä, itsenäisenä yrittäjänä tai alan tutkijana. Opiskelu ja opintojen ohjaus Muotoilun laitoksen opinnot toteutetaan pääosin ohjattuina harjoitustöinä ja monimuoto-opetuksena. Kurssit päättyvät tyypillisesti yhteiseen loppukritiikkiin. Maisterikoulutusohjelmissa opetus järjestetään 12 opintopisteen moduuleina, jotka järjestetään lukuvuoden jaksojen ajoituksen mukaisesti. Maisteriopiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (HOPS) myös muiden koulutusohjelmien maisteritason moduuleja. Ilmoittautumismenettely moduuleihin tulee tarkistaa kunkin koulutusohjelman opetusohjelmasta. Tutkimukselliset opintojaksot sekä tutkijoiden osallistuminen opetukseen ja ohjaukseen johdattavat opiskelijoita tutkimukseen ja mahdollisiin jatko-opintoihin. Opiskelijapalaute Kurssipalaute on tärkeä osa koulutusohjelmien opetuksen kehittämistä. Opiskelijoilta kerätään jokaisen kurssin jälkeen kurssipalaute. Palautetta voi myös antaa suullisesti ja kirjallisesti koko lukuvuoden ajan koulutusohjelman johtajalle, opintokoordinaattoreille ja amanuensseille, opettajille ja laitoksen johtajalle. Kurssien yhteydessä pidetään tyypillisesti palaute- ja kritiikkikeskustelu, jossa opiskelijan on mahdollista saada henkilökohtaista palautetta, esittää kysymyksiä töistään sekä saada vertaispalautetta opiskelijatovereiltaan. Taiteen kandidaatin tutkinnot Muotoilun laitoksen BA-koulutusohjelmien tulevaisuusskenaariot Muotoilun laitoksen kandidaattiohjelmissa tärkeimpänä tavoitteena on henkilökohtaisen suunnitteluprosessin oppiminen. Suuri yhteiskunnallinen haaste on hiilijalanjäljen pienentäminen ja elämäntapamme radikaali muuttaminen. Tulevaisuuden muotoilija osallistuu työssään tämän muutoksen toteuttamiseen. Muotoilijan työ on yhä useammin kansainvälistä ja aineetonta; ideoiden, prosessien tai palveluiden suunnittelua. Digitaalisten prosessien ja median merkitys muotoilijan työssä on korostunut. Perinteiselle materiaaliin tai valmistusmenetelmään keskittyvälle muotoilijan lähestymistavalle on jo opintojen kandidaattivaiheessa tarjottava laajempi näkökulma. Siten voidaan paremmin vastata tulevaisuuden muutostarpeisiin. Muotoilun laitoksen taiteen kandidaatin ohjelmien yhteiset käytänteet Sivuaineopinnot ja valinnaiset opinnot Valinnaiset opinnot mahdollistavat opiskelijalle yksilöllisen opintopolun ja oman vahvuusalueen kehittymisen. Valinnaisia opintoja voivat olla mm. sivuaine, kansainvälinen opiskelijavaihto, työharjoittelu tai muut vapaavalintaiset opinnot. Valinnaiset opinnot sovitaan koulutusohjelmassa opintojen ohjauksen yhteydessä (HOPS). Projektit Projektitöissä opiskelija syventää muotoilun ja taiteellisen prosessoinnin valmiuksia oman kiinnostuksensa mukaisesti. Projektityöt toteutetaan joko yksin tai ryhmässä etupäässä itsenäisenä työskentelynä tai yritysyhteistyönä, kuitenkin ohjaavan opettajan alaisuudessa. Taiteen kandidaatin opinnäyte 10 op Opinnäytteessä opiskelija osoittaa taitonsa produktion itsenäisessä toteutuksessa sekä kykynsä oman työn analysointiin sekä kirjallisesti että suullisesti. Opinnäyte sisältää projektin läpiviemisen suunnitteluvaiheesta työn toteutukseen, sen kirjallisen ja kuvallisen dokumentoinnin sekä suullisen esittelyn. Opinnäytteen laajuuteen lasketaan opinnäyteseminaari (n. 2 op).

3 160 Keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma (TaK) Koulutusohjelman johtaja: Heikki Määttänen Tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa keramiikka- ja lasialan muotoilijoita ja taiteilijoita. Opintoja voi jatkaa taideteollisen muotoilun maisteriohjelmassa. Koulutusohjelma pyrkii nostamaan keramiikka- ja lasialan kilpailukykyä sekä tuottamaan tutkimuksen avulla alalle uutta tietoa. Maisteriopinnot antavat perustan jatkokoulutukselle, jossa toteutetaan alan korkeinta opetus- ja tutkimustoimintaa Suomessa. Koulutusohjelman suunnittelussa otetaan huomioon alan ammattikuvien muuttuminen. Suunnittelumenetelmien kehittyminen, materiaaliteknologian innovaatiot, tuotantoprosessien muutokset sekä kansainvälistymisen välttämättömyys heijastuvat koulutusohjelmaan. Tutkinnossa pyritään edistämään erityisesti soveltavaa materiaalintuntemusta, joka tukee tuotemuotoilua ja taiteen tekemistä. Materiaaliestetiikan ja -ekologian hyödyntäminen ja pyrkimys soveltaa niitä alan teollisuudessa, studiotuotannossa ja taiteessa ovat tutkinnon keskeisiä tavoitteita. rustutkinto-opetus on vuorovaikutuksessa alan tutkimuksen kanssa. Esimerkiksi tabletop-muotoilu, piensarjatuotanto ja taidekäsityö sekä keramiikka ja lasi osana tilasuunnittelua ja arkkitehtuuria ovat taiteen kandidaatin opinnoissa keskeisiä osaalueita. Valmistus- ja materiaaliteknologioiden opinnot tukevat näitä alueita. Taiteellisen ilmaisun opinnoissa korostetaan taiteen ja muotoilun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kontekstin ymmärtämistä. Opiskelijat pohtivat muotoilu- ja taidefilosofisia kysymyksiä projekteissa ja oppivat itsenäiseen työskentelyyn. He toteuttavat laajahkon projektin yksin tai ryhmässä. Opiskelijat voivat täydentää tutkintoaan sivuaineopinnoilla ja valinnaisilla opinnoilla. Erityisesti kannustetaan ottamaan muiden muotoilun laitoksen koulutusohjelmien kursseja. Perusopinnot 61 op Perusopinnot antavat tukea muotoilun käytäntöihin, taiteelliseen osaamiseen ja vahvistavat taiteen ja muotoilun teoriaymmärrystä. Kieliopinnot kuuluvat pakollisina taiteen kandidaatin tutkintoon ja antavat siten perusvalmiudet kielelliseen ilmaisuun. Laitoksen yhteisissä opinnoissa perehdytään muotoilun perusteisiin ja tutustutaan laitoksen toimintaympäristöön. Opinnot suoritetaan yhdessä muiden kandidaatin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kanssa. Keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelman (TaK) tutkinnon rakenne 180 op Kokonaisuus Laajuus Kurssit Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Muotoilun käytännöt Keramiikka- ja lasitaiteen perusopinnot Keramiikka- ja lasitaiteen aineopinnot 15 op 25 op 10 op 11 op 95 op Vieras kieli 6 op Äidinkieli 3 op Toinen kotimainen kieli 3 op Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Tiedonhankintataidot 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö 3 op Valinnaiset taide- ja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op: suositellaan kuvaopintoja sekä Taide jälkeen kurssia Johdatus muotoilun yleisiin perusteisiin 3 op Muotoilun yleiset perusteet workshop 2 op Ammatti- ja oikeuskäytännöt 2 op Modernin taideteollisuuden historia 3 op Kulttuuriympäristö 2 op (valinnainen) KULTTUURIN TUNTEMUS JA TUTKIMUS 11 op Taidehistoria I 4 op Taidehistoria II 4 op Keramiikan ja lasin historia 3 op MUOTOILU JA TAITEELLINEN ILMAISU 30 op Johdatus keramiikka- ja lasimuotoiluun ja -taiteeseen 4 op Keramiikan perusteet 6 op Lasin perusteet 6 op Tuotemuotoilu 7 op Taiteen ilmaisu ja prosessointi 7 op Workshop 3 op (valinnainen) Kuvanveiston workshop 6 op (valinnainen) EMPIIRINEN MATERIAALITUTKIMUS 13 op Keramiikan materiaalit I 3 op Lasin materiaalit I 3 op Keramiikan materiaalit II tai Lasin materiaalit II 4 op Keramiikan materiaalitutkimus tai Lasin materiaalitutkimus II 3 op TUOTANTOTEKNOLOGIA 16 op Muottitekniikat I 4 op Keramiikan muottitekniikat II 2 op Keramiikan valmistustekniikat 2 op Keramiikan pintatekniikat 2 op Lasin muotoilu ja tuotanto 6 op ESITYSTEKNIIKAT JA VIESTINTÄ 17 op Valokuvaustekniikat 2 op Luonnostekniikat 3 op Tietotekniikka 3D 3 op Portfolio 3 op Markkinointiviestintä 3 op Graafinen suunnittelu 3 op PROJEKTIT 9 op KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE 10 op 161 Osaamisalueet Keramiikka- ja lasialan opinnot antavat valmiudet toimia alan erilaisissa tehtävissä teollisen tuotemuotoilun, korkealuokkaisen käsityön ja pientuotannon sekä taiteen ja tutkimuksen parissa. Taiteen kandidaatin opinnot rakentuvat erityisesti esineympäristöjen, tuotemuotoilun, keramiikka- ja lasitaiteen sekä materiaalien tutkimuksen ympärille. Pe- Aineopinnot 95 op Muotoilu ja taiteellinen ilmaisu 30 op Opintokokonaisuuden tavoitteena on muotoilija/taiteilijaidentiteetin rakentaminen muuttuvan tietoyhteiskunnan ja sirpaloituvan nykykulttuurin kontekstissa. Luovaa osaamista ja ammatillisuutta tuetaan oman toiminnan reflektoinnin kautta. Opiskelijaa kannustetaan virtuaalisen ja materiaa- Valinnaiset opinnot ja / tai 24 op

4 162 lisen maailman vuorovaikutuksen havainnointiin ja taidon merkityksen pohdintaan. Käytännön tekemisen kautta etsitään laadukkaan esineympäristön ja inhimillisen hyvinvoinnin perusteita. Opetuksessa perehdytään muotoilun, taidekäsityön ja taiteellisen ilmaisun välineisiin, työtapoihin ja menetelmiin. Opetuksessa tarkastellaan kokeilevan taideilmaisun ja teknologiainnovaatioiden mahdollisuuksia suunnittelu- ja muotoilutyössä. Persoonallisuuden ja tarinallisuuden merkitys tuodaan mukaan piensarjatuotantoon. Opintokokonaisuudessa opetellaan taide-, muotoilu- ja tuotekehitysprosessien hallintaa ja dokumentointia sekä järjestetään näyttelyitä ja osallistutaan kilpailuihin. Empiirinen materiaalitutkimus 13 op Keskeisenä tavoitteena on materiaalikäsitteiden ja materiaalien kemiallisten ominaisuuksien ymmärtäminen. Keramiikkaja lasimateriaalien ilmaisullisia mahdollisuuksia sovelletaan muotoilun keinoin. Ammatillisen osaamisen kannalta on tärkeää oppia kehittämään toimivia materiaalivaihtoehtoja niin massatuotantoon, pienteollisuuteen kuin taiteellisen ilmaisun tarpeisiin. Omien valintojen merkitystä tarkastellaan kestävän kehityksen ja energiataloudellisen kierrätyksen perustana. Opetus painottuu materiaalien esteettisten, eettisten, ekologisten ja ekonomisten ominaisuuksien empiiriseen tutkimiseen. Harjoitustöihin sisältyy hankitun materiaalitietouden liittäminen luovaan toimintaan, yksilölliseen näkemykseen ja ilmaisuun. Opiskelijoita kannustetaan monipuolisiin materiaalivalintoihin vivahteikkaan ja elävän keramiikka- ja lasimuotoilun säilyttämiseksi. Globaalissa esineympäristössä on tärkeää perehtyä myös raakaaineiden tuotantoon, kuljetukseen, kierrätykseen ja työturvallisuuteen. Tuotantoteknologia 16 op Opintokokonaisuudessa keskitytään keramiikan ja lasin tuotantoteknologioihin. Tavoitteena on työkalujen, valmistusmenetelmien ja polttouunien tuntemus sekä polttotekniikoiden hallinta. Teollisuudessa, pientuotannossa ja soveltavan taiteen tekemisessä tarvittavien mallien ja muottien suunnittelu ja valmistus sisältyy opintoihin. Lisäksi käsitellään tekniikan uusia innovaatioita, erilaisia tuotantostrategioita ja prosessinhallintaa. Tuotteen ja tuotannon elinkaaren tarkastelu johdattaa kestävän kehityksen teemoihin. Esitystekniikat ja viestintä 17 op Esitysteknisten keinojen ja välineiden hallinta on olennaista niin osaamisen jäsentelyssä kuin tuotekuvien, pakkausten ja esineiden suunnittelussa. Luonnostelu, valokuvaus ja tietotekniikka tulevat tutuiksi tämän opintokokonaisuuden puitteissa. Lisäksi pohditaan graafisen suunnittelun tavoitteita, tuotteiden profilointia ja markkinointia. Opiskelijat saavat myös yksilöllistä ohjausta ammatillisen portfolion valmistamiseen. Sivuaineopinnot tai valinnaiset opinnot 24 op Opiskelija laajentaa tutkintonsa sisältöä sivuaineopintojen tai valinnaisten opintojen avulla. Keramiikka- ja lasitaiteen tutkintoa tukevat hyvin esim. sivuainekokonaisuudet teollisen muotoilun, tila- ja kalustesuunnittelun, tekstiilitaiteen, vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelmista tai taiteen laitokselta riippuen opiskelijan omasta ammatillisesta suuntautumisesta. Valinnaiset ja vaihtoehtoiset aineopinnot Keramiikan materiaalit II on vaihtoehtoinen Lasin materiaalit II:n kanssa. Keramiikan materiaalitutkimus on vaihtoehtoinen Lasin materiaalitutkimuksen kanssa Workshop 3 op Kuvanveiston workshop 6 op Keramiikan materiaalit II 4 op Lasin materiaalit II 4 op Keramiikan materiaalitutkimus 3 op Lasin materiaalitutkimus 3 op Taideprojekti 9 op Muotoiluprojekti 9 op Harjoittelu 6 p Tila- ja kalustesuunnittelun koulutusohjelmat (TaK) Koulutusohjelman johtaja: Heikki Määttänen Tila- ja kalustesuunnittelun koulutusohjelmat sisältävät sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun kandidaattiohjelman sekä tilasuunnittelun ja kalustesuunnittelun maisteriohjelmat. Tätä kokonaisuutta täydentävät puustudion sivuainemoduulit. Tilasuunnittelun pääaineessa opetetaan arkkitehtuuria ja kalustesuunnittelun pääaineessa kalustemuotoilua sovelletun taiteen ja muotoilun viitekehyksissä. Koulutusohjelmissa tarkastellaan ihmisen elinympäristöä kulttuurisena ja taiteellisena monimuotoisena kokonaisuutena. Tarkastelualue käsittää sisä- ja ulkotilat ja niiden liittymisen toiminnalliseen ja historialliseen kontekstiinsa, arkkitehtuuriin, painottuen pienempään mittakaavaan ja yksityiskohtiin sekä ihmisen lähiympäristöön. Hallittava alue käsittää mittakaavan kalusteista pienimuotoiseen rakennussuunnitteluun. Koulutusohjelmien opetus- ja tutkimusalueet ovat rakennettu lähiympäristö, sisä- ja ulkotilan arkkitehtuuri ja kalusteet, tunnelma ja toiminnallisuus, yksityiseen ja julkiseen tilaan liittyvä detaljitason suunnittelu sekä arkkitehtuurin, muotoilun ja materiaalien ja rakenteiden tutkimus. Tila- ja kalustesuunnittelun koulutusohjelmien tulevaisuusskenaariot Tulevaisuuden osaamistarpeita määriteltäessä keskeistä on koulutuksen päivittäminen kestävän kehityksen mittaviin haasteisiin ja ekologisiin muutoksiin. Koulutuksen haasteena on osata nähdä näiden muutosten vaikutus ihmisen lähiympäristöön ja arkisiin toimiimme. Koulutuksessa huomioidaan olemassa olevan ympäristömme tarpeiden muuttuminen, täydennys- ja tiivistämisrakentaminen, olemassa olevien kulttuuriympäristöjen arvottaminen ja säilyttäminen. Kestävän kehityksen mukaisten materiaalien ja rakenteiden tuntemus ja innovaatiot sekä puun käytön lisääminen rakentamisessa ovat kasvavia osa-alueita opetuksessamme tulevaisuudessa. Tila- ja kalustesuunnittelun koulutusohjelmien koulutuksessa painotetaan perinteistä ammatillista osaamista ihmisen lähiympäristön: huonekalujen ja tilojen suunnittelijana sekä valmentaudutaan muuttuvan yhteiskunnan tuomiin uusiin vaatimuksiin suunnittelijan ammatissa. Tavoitteet Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun kandidaattikoulutuksen (TaK) tavoitteena on antaa alan perusammattitiedot ja -taidot taiteen maisterin koulutuksessa jatkamiseen sekä työelämässä toimimiseen. Koulutuksessa tilat ja kalusteet muodostavat arkkitehtonisen kokonaisuuden, jolloin ne yhdessä toimien muokkaavat lähiympäristöä. Tämä vuorovaikutus on tärkeä osa pohjoismaista arkkitehtuurin ja muotoilun perinnettä. Tavoitteena on lisäksi suunnitteluprosessin hallinta ja rakennustekniikan lainalaisuuksien ymmärtäminen sekä materiaalituntemus. 163

5 164 Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun koulutusohjelman (TaK) tutkinnon rakenne 180 op Kokonaisuus Laajuus Kurssit Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Muotoilun käytännöt Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun perusopinnot Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun aineopinnot Valinnaiset opinnot ja / tai 15 op 25 op 10 op 17 op 93 op 20 op Vieras kieli 6 op Äidinkieli 3 op Toinen kotimainen kieli 3 op Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Tiedonhankintataidot 1 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Yhteinen ympäristö 3 op Valinnaiset taide- ja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op suositellaan Väri ja havainto 2, Tila ja muoto 2 Johdatus muotoilun yleisiin perusteisiin 3 op Muotoilun yleiset perusteet workshop 2 op Ammatti- ja oikeuskäytännöt 2 op Modernin taideteollisuuden historia 3 op KOULUTUSOHJELMAN TAIDE- JA TEORIAOPINTOJA 17 op Taide jälkeen op Arkkitehtuurin ja taiteen historia 4 op Sisustusarkkitehtuurin historia 5 op Taidehistoria II 4 op KOULUTUSOHJELMAN AINEOPINNOT Tilailmaisutaidot ja rakennussuunnitteluprosessin Ymmärtäminen 49 op Tilasuunnittelu I A 5 op Tilasuunnittelu I B 4 op Tilasuunnittelu II A 6 op Tilasuunnittelu II B 6 op Tilasuunnittelu III A 6 op Rakennusopin ja tekniikan perusteet 4 op Rakennusopin ja tekniikan jatkokurssi 4 op Rakennusten tekniset järjestelmät 4 op CAD A 4 op CAD C 6 op Kalustesuunnittelun osatekijöiden ja suunnitteluprosessin Ymmärtäminen 34 op Kalustesuunnittelu I A 6 op Kalustesuunnittelu I B 4 op Kalustesuunnittelu II A 6 op Kalustesuunnittelu II B 6 op Kalustesuunnittelu III A 6 op CAD B 4 op Ergonomia 2 op KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE 10 op (sisältää opinnäyteseminaarin n. 2 op) Tilasuunnittelu III B 6 op Rakennusopin seminaari 4 op Kalustesuunnittelu III B 6 op Näyttelysuunnittelu 4 op Työharjoittelu 5-10 op Kilpailut 6 op Sivuaine TILA- JA KALUSTESUUNNITTELUN VALINNAISET Kieli ja viestintäopintojen Ks. sivu 39. Taide- ja teoriaopintojen Ks. sivu 32. Muotoilun laitoksen yhteiset opinnot Opinto sisältää kaikille muotoilun laitoksen kandidaattiopiskelijoille yhteiset kurssit. Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun kandidaatin tutkintoon sisältyy perusopintoja 17 op ja aineopintoja 83 op. Aineopinnot muodostuvat tila- ja kalustesuunnittelun muodostamista opintokokonaisuuksista ja niitä kokonaisuuksia täydentävistä opinnoista. (ks. taulukko s. 164.) Tilasuunnittelu Opintokokonaisuuden tavoitteena on opettaa käsittelemään ja luomaan merkityksellistä ja hyvin toimivaa arkkitehtonista tilaa ja ympäristöä. Keskeisenä pyrkimyksenä on kehittää opiskelijan analyyttista ajattelutapaa tilan luonnetta määriteltäessä ja sen vaikutusta arvioitaessa. Lisäksi tavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennussuunnittelun lainalaisuuksiin, toimintakenttään ja tapoihin. Kalustesuunnittelu Keskeisenä pyrkimyksenä on opiskelijan luovan ajattelun ja ilmaisuvoiman sekä toiminnallisen ja rakenteellisen kolmiulotteisen hahmotuksen kehittäminen. Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa tietoja ja taitoja teollisesti sarjavalmistetun, kaikilta osin kestävän ja näkemyksellisesti vahvan huonekalun suunnittelusta. Tutkinnossa sivuaineelle varatut opintopisteet voidaan käyttää valinnaisiin ja hyväksi luettaviin opintoihin ja työharjoitteluun. Tekstiilitaiteen koulutusohjelma (TaK) Koulutusohjelman johtaja: Pirjo Kääriäinen Tekstiilitaiteen koulutusohjelman tulevaisuusskenaariot Tekstiilitaiteen koulutusohjelmasta valmistuneet ovat tekstiilin erikoisammattilaisia; suunnittelijoita, taiteilijoita tai tutkijoita. Tekstiili- ja vaatetusala on maailmanlaajuisesti neljänneksi suurin toimiala. Tekstiilit ovat merkittävä osa kaikkien ihmisen elinympäristöä vaatteina, materiaaleina tai teoksina tiloissa sekä erilaisina teknisinä sovelluksina. Uudet materiaalit, teknologian kehitys ja kestävän kehityksen kasvava merkitys edellyttävät tulevaisuudessa monialaista yhteistyötä eri alojen kesken. Tekstiilitaiteen koulutusohjelmasta valmistuvien on hallittava taiteellisen ja teknisen suunnitteluprosessin lisäksi konseptien ja mallistojen suunnittelu sekä niihin liittyvien palveluiden ideointi ja tuottaminen. Hyvät visualisointi- ja kommunikaatiotaidot ovat välttämättömät. Tavoitteet Tekstiilitaiteen kandidaattiohjelmasta valmistuvilla on tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet toimia ammattialan erilaisissa tehtävissä ja jatkaa opintojaan maisteriohjelmassa. Opiskelijat perehtyvät sisustustekstiilien ja vaatetusmateriaalien suunnitteluun sekä tekstiilialan toimintaperiaatteisiin. Opinnot sisältävät pinta-, väri- ja materiaalisuunnittelua, kokoelmasuunnittelun ja konseptoinnin perusteet, valmistusmenetelmiin perehtymisen sekä esitystekniikkaa ja oman työn markkinointia. Kestävän kehityksen näkökulma huomioidaan kaikessa opetuksessa. 165

6 166 Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija voi jatkaa maisterikoulutusohjelmassa syventäen osaamistaan tekstiilisuunnittelun alueella. Perusopinnot Opiskelija tutustuu tekstiilisuunnittelun ja -taiteen ammattikenttään ja hahmottaa sen osana muotoilun laajempaa kokonaisuutta. Aineopinnot Opiskelija hankkii valmiudet alan ammattiosaamiseen ja ammatissa toimimiseen sekä vahvistaa taiteellista ilmaisuaan. Valinnaiset opinnot Valinnaiset opinnot tai sivuaine mahdollistavat opiskelijalle yksilöllisen opintopolun ja oman vahvuusalueen kehittämisen. Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma (TaK) Koulutusohjelman johtaja: Pirjo Kääriäinen Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman tulevaisuusskenaariot Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman tavoite on kouluttaa luovia, kriittisiä, vastuullisia ja itsenäisiä toimijoita kansainväliselle vaatetuksen ja muodin kentälle. Koulutusohjelman tulevaisuusskenaarioihin kuuluu vastaaminen muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin kestävän kehityksen ja eettisyyden periaatteet huomioiden. Materiaali- ja teknologiakehitys antavat uusia mahdollisuuksia vaatetuksen suunnitteluun ja toimialan kehitykseen. Skenaarioissa painottuvat Aaltoyliopiston arvot luovuus, intohimo uuden etsimiseen, avoimuus ja eettisyys. Koulutusohjelman tavoitteet kiteytettynä: luovuus kriittisyys avoimuus idearikkaus yhteistyökykyisyys kansainvälisyys Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman (TaK) tutkinnon rakenne 180 op 167 Tekstiilitaiteen koulutusohjelman (TaK) tutkinnon rakenne 180 op Kokonaisuus Laajuus Kurssit Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Muotoilun käytännöt Tekstiilitaiteen perusopinnot Tekstiilitaiteen aineopinnot Valinnaiset opinnot ja / tai 15 op 25 op 10 op 18 op 84 op 28 op Vieras kieli 6 op Äidinkieli 3 op Toinen kotimainen kieli 3 op Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Tiedonhankintataidot 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö 3 op Valinnaiset taide- ja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Johdatus muotoilun yleisiin perusteisiin 3 op Muotoilun yleiset perusteet workshop 2 op Ammatti- ja oikeuskäytännöt 2 op Modernin taideteollisuuden historia 3 op Tekstiilihistoria 2 op Taidehistoria II 4 op Taide jälkeen op Suomalainen tekstiilitaide 2 op Johdatus muotoilun tutkimukseen 2 op Muotoilun tutkimus ja raportointi 2 op Muotoiluajattelu 2 op Pintasuunnittelu 4 op Kudonta I 4 op Neulesuunnittelu I 4 op Painokangas ja värjäys 4 op Tekstiili ja ihminen 12 op Tekstiiliteknologia ja materiaalituntemus I 2 op Tekstiiliteknologia ja materiaalituntemus II 2 op Tekstiili ja tila 8 op Esitystekniikka 4 op Taiteellinen ilmaisu I 1 op Taiteellinen ilmaisu II 4 op Taiteellinen ilmaisu III 6 op Muotoiluprojekti 10 op Konseptointi 6 op Markkinointi 3 op KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE 10 op Sivuaine Painokangasworkshop 3 9 op Jacquardworkshop 3 9 op Neuleworkshop 3 9 op Työharjoittelu 6 9 op Projektit/kilpailut 3 9 op Muut valinnaiset opinnot Kokonaisuus Laajuus Kurssit Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Muotoilun käytännöt Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen perusopinnot Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen aineopinnot Valinnaiset opinnot ja / tai 15 op 25 op 10 op 10 op 95 op 25 op Vieras kieli 6 op Äidinkieli 3 op Toinen kotimainen kieli 3 op Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Tiedonhankintataidot 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö 3 op Valinnaiset taide- ja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Johdatus muotoilun yleisiin perusteisiin 3op Muotoilun yleiset perusteet workshop 2op Ammatti- ja oikeuskäytännöt 2op Modernin taideteollisuuden historia 3 op Vaatetuksen historia 2 op Muodin historia 2 op Taidehistoria I 4 op Muotoilun tutkimus ja raportointi 2 op Vaatetussuunnittelu 7 op Esitystekniikka 3 op Tietotekniikka 2 op Kaavoitus ja kaavamuotoilu 6 op Tekstiiliteknologia ja materiaalituntemus I 2 op Vaatetusmateriaalit ja -teknologia 4 op Esitystekniikka II 2 op Naistenvaatekaavoitus I 4 op Naistenvaatekaavoitus II 3 op Miestenvaatekaavoitus I 3 op Miestenvaatekaavoitus II 3 op Neulesuunnittelu I 4 op Neulesuunnittelu II 4 op Painokangas ja värjäys I 4 op Erikoispainomenetelmät 4 op Naistenvaatesuunnittelu 6 op Miestenvaatesuunnittelu 6 op Muotikuvitus 3 op Lastenvaatesuunnittelu 4 op Urheiluvaatesuunnittelu 4 op Konseptointi 4 op Markkinointi 3 op KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE 10 op Naistenvaateworkshop 3 9 op Miestenvaateworkshop 3 9 op Presentointi/näytöksen tuottaminen 3 6 op Työharjoittelu 6 9 op Projektit/kilpailut 2 9 op Sivuaine

7 168 Tavoitteet Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen kandidaatin koulutusohjelmassa opiskelijat perehtyvät monipuolisesti alan ammattiosaamiseen sekä omaan taiteelliseen ilmaisuun. Opiskelija harjaantuu ymmärtämään oman työnsä osuuden osana laajempaa kokonaisuutta. Opinnoissa painottuvat luovuus, suunnitteluprosessin taidot, visuaalinen ja verbaalinen ilmaisukyky sekä tietojen ja taitojen soveltaminen. Opiskelu antaa valmiudet toimia erilaisissa vaatetusalan visuaalista asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija voi jatkaa maisterikoulutusohjelmassa syventäen osaamistaan vaatetussuunnittelun alueella. Perusopinnot Koulutusohjelman perusopinnot antavat teoriapohjan ammattiaineen opinnoille. Aineopinnot Koulutusohjelman aineopintojen tavoite on antaa perusvalmiudet alan ammattiosaamiseen sekä vahvistaa omaa taiteellista ilmaisua. Valinnaiset opinnot Valinnaisten opintojen tavoite on mahdollistaa jokaiselle opiskelijalle yksilöllinen opintopolku ja vahvuusalue. Teollisen muotoilun koulutusohjelma (TaK) Koulutusohjelman johtaja: Raimo Nikkanen Tavoitteet Kolmivuotisessa taiteen kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa opiskelijat saavat kokonaisvaltaisen näkemyksen muotoilutoiminnasta osana tuotekehitystä. Opiskelijat harjaantuvat toteuttamaan muotoiluehdotuksia, joiden tavoitteena on kehittää teollisesti valmistettavien sarjatuotteiden toiminnallisia ja esteettisiä ominaisuuksia. Ammatillinen valmius muodostuu tiedonhankinta-, ongelmanratkaisu- ja analyysimenetelmien hallinnasta sekä ammatin kannalta välttämättömistä tieto- ja taitosisällöistä. Opiskelija oppii hallitsemaan omaa työskentelyprosessiaan ja kehittyy tekemään perusteltuja valintoja. Teollisen muotoilun koulutusohjelman osaamisalueet ovat: tuotemuotoilu käyttäjäkeskeinen muotoilu muotoilu ja kulttuuri muotoilujohtaminen muotoilututkimus Kieli- ja viestintäopintojen Ks. sivu 39. Taide- ja teoriaopintojen Ks. sivu 32. Muotoilun käytännöt Opinto sisältää kaikille muotoilun laitoksen kandidaattiopiskelijoille yhteiset kurssit. Teollisen muotoilun koulutusohjelman perusopinnot ja aineopinnot Perusopinnot sisältää koulutusohjelman taide- ja teoriaopintoja 22 op. Teollisen muotoilun taiteen kandidaatin tutkintoon sisältyy 74 op aineopintoja ja opinnäyte 10 op. Aineopintojen tavoitteena on opettaa suunnitteluprosessin hallintaa konseptoinnissa ja tuotekehityksessä. Muotoilun prosessitaitojen opetusta on kaikilla vuosikursseilla ja jokaisena lukukautena. Teollisen muotoilun koulutusohjelman (TaK) tutkinnon rakenne 180 op Kokonaisuus Laajuus Kurssit Kieli- ja viestintäopintojen Taide- ja teoriaopintojen Muotoilun käytännöt Teollisen muotoilun perusopinnot Teollisen muotoilun aineopinnot Valinnaiset opinnot ja / tai 15 op 25 op 10 op 106 op 24 op Vieras kieli 6 op Äidinkieli 3 op Toinen kotimainen kieli 3 op Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Tiedonhankintataidot 1 op Tila ja muoto 4 op Väri ja havainto 4 op Johdatus kuvan tekemiseen 4 op Yhteinen ympäristö 3 op Valinnaiset taide- ja teoriaopinnot YoYo:n tarjonnasta 10 op Johdatus muotoilun yleisiin perusteisiin 3 op Muotoilun yleiset perusteet workshop 2 op Ammatti- ja oikeuskäytännöt 2 op Modernin taideteollisuuden historia 3 op Kulttuuriympäristö 2 op (valinnainen) Koulutusohjelman taide- ja teoriaopinnot 22 op Muotoilututkimuksen perusteet 3 op Ergonomia ja käytettävyys 4 op Taidehistoria I 4 op Taidehistoria II 4 op Kulttuurisosiologia 3 op Estetiikan ja taiteenfilosofian perusteet 4 op Aineopinnot 84 op 2D visualisointi ja viestintä 3 op Teollinen muotoilu I 15 op Muotoilijan työ ja ideointi 2 op Muotoiluprojekti 2 op Portfolio 2 op Esine/arkkitehtuurianalyysi 2 op Muodonanto 2 op Esitystekniikka 3 op Pajakurssit 2 op CAD I 6 op Teollinen muotoilu II 17 op Lasi/metallistudio 4 op Tuotekuvaus 1 op Muotoilun prosessit 6 op Ongelmalähtöinen tuotemuotoilu 6 op Mekaaninen teknologia 4 op Muoviteknologia 4 op CAD II 3 op CAM 3 op Teollinen muotoilu III 16 op Palvelumuotoilu 6 op Product Development Project PDP 10 op Vuorovaikutussuunnittelu 3 op Opinnäyte TaK 10 op Teollisen muotoilun koulutusohjelman valinnaiset kurssit Muotoilututkimus 15 op Valinnainen työharjoittelu 6 9 op Muotoilukilpailu / oma projekti 2 8 op Sivuaine 169

8 170 Valinnaiset opinnot ja/tai Sivuaine voidaan suorittaa omassa yliopistossa tai JOO-opinto-oikeudella muussa yliopistossa tai korkeakoulussa. Sivuaineen hyväksyminen osaksi tutkintoa tapahtuu osana henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimista. Tutkinnossa sivuaineelle varatut opintopisteet voidaan käyttää valinnaisiin ja hyväksi luettaviin opintoihin sekä työharjoitteluun. Taiteen maisterin tutkinnot Taideteollisen muotoilun maisteriohjelma 120 op Kalustesuunnittelun maisteriohjelma 120 op Tilasuunnittelun maisteriohjelma 120 op Tekstiilitaiteen maisteriohjelma 120 op Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen maisteriohjelma 120 op Teollisen muotoilun maisteriohjelma 120 op Master s Degree Programme in Creative Sustainability 120 op Master s Degree Programme in International Design Business Management 120 op Opetus Maisteriohjelmissa opetus järjestetään 12 opintopisteen moduuleissa, jotka on suunniteltu yliopiston periodien mukaisesti. Muotoilun laitoksen maisteriohjelmien yhteisiä opintoja ovat: INTROduction to Joint Master Studies 4 op (pakollinen) Opinnäyteseminaari I / Thesis Seminar I 4 op (pakollinen) Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu pakollisena opinnäyte 40 op. Opinnäytteen tavoitteena on osoittaa oppineisuutta ja kykyä soveltaa opittua. Ammatilliselta ja akateemiselta näkökulmalta opinnäytetyö harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tietojen ja taitojen hankintaan ja niiden soveltamiseen vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja opetustehtäviin sekä oman alan muihin ammattitehtäviin, luovaan ongelmien ratkaisuun ja metodiikan ja esitysteknisten välineiden käyttöön. Maisteriohjelman opintojen suositeltu suorittamisjärjestys Koulutusohjelmien opintojen suositeltu suorittamisaika on kaksi vuotta ja koulutusohjelma rakentaa opetusohjelman siten että opiskelijan on mahdollista suorittaa vaaditut moduulit ja kurssit tässä ajassa. Opiskelijalla tulisi olla suoritettuna syventäviä maisteriopintoja vähintään 56 opintopistettä (neljä syventävää moduulia ja/tai projektia, sekä muotoilun laitoksen yhteiset pakolliset opinnot INTRO ja Thesis Seminar I) ennen kuin hän voi hyväksyttää tutkintoon sisältyvän opinnäytteen aiheen ja ohjaajan. Taideteollisen muotoilun maisteriohjelma (TaM) Koulutusohjelman johtaja: Heikki Määttänen Taideteollisen muotoilun koulutusohjelman (TaM) tutkinnon rakenne 120 op Kokonaisuus Laajuus Sisältö Koulutusohjelman syventävät opinnot Valinnaiset opinnot ja/tai Tavoitteet Taideteollisen muotoilun maisteriohjelmassa syvennetään opiskelijan kandidaattitasolla hankkimia suunnittelutaitoja sekä perehdytetään opiskelija määrittelemään muotoilutyönsä tavoitteet laajemmassa kulttuurin, liiketoiminnan ja tuotekehityksen toimintaympäristössä. Taideteollisen muotoilun maisteriohjelman tavoitteena on antaa valmiudet toimia itsenäisenä muotoilualan ammattilaisena kulttuurin, taidepromootion ja konseptimarkkinoinnin alueilla. Taideteollisella muotoilukoulutuksella autetaan opiskelijaa hahmottamaan kulttuurisia kytkentöjä ja kehittämään taitoja nähdä oma työ osana kulttuurista kokonaisuutta. 96 op 24 op Taideteollisen muotoilun syventävät moduulit 48 op Taideteollisen muotoilun maisteriohjelmassa on kaksi pakollista moduulia: Taideteollisen muotoilun studio -moduuli ja Kokeellisen muotoilun studio -moduuli. Moduuleissa voi keskittyä massatuotannon, kokeellisen muotoilun tai taidestudiotoiminnan alueisiin. Työmuotoina moduuleissa ovat mm. luennot, keskustelut, pajatyöskentely, moduulipäiväkirja ja näyttelyt. Taideteollisen muotoilun studio-moduuli 12 op Moduulissa pyritään tarjoamaan opiskelijalle ajankohtainen kokonaiskuva taideteollisen muotoilijan työstä ja mahdollisuuksista muuttuvassa yhteiskunnassa. Muotoiluprosessia lähestytään luovan ongelmanratkaisun keinoin. Sisältöajattelusta edetään objektin valmistukseen ja esittelyyn taidepromootion avulla. Studion opetustiimiin kutsutaan aihepiirin kannalta keskeisiä alan Intro 4 op Opinnäyteseminaari I 4 op PAKOLLISET MODUULIT Taideteollisen muotoilun studio 12 op Kokeellisen muotoilun studio 12 op Kaksi moduulia muotoilun laitoksen tarjonnasta yht. 24 op VALINNAISET MODUULIT Keramiikka- ja lasistudio 12 op Art and Design boundaries 12 op Projektimoduuli 5 15 op Opinnäyte 40 op (sis. opinnäyteseminaari II) ammattilaisia kokeellisen muotoilun, teollisen tuotesuunnittelun ja studiotuotannon alueilta. Kokeellisen muotoilun studio-moduuli 12 op Moduulin tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden osaamista ja työskentelymetodeja. Luovaa ideointia kehitetään tutkimalla materiaaleja, rakenteita ja työtapoja esinekulttuurin kontekstissa. Lähtökohdaksi valitaan yhteinen teema, josta suunnitellaan esinekonsepteja. Jatkokehittelyyn valituista suunnitelmista tehdään näyttelykelpoiset mallikappaleet, jotka esitellään ryhmän valitsemalla tavalla. Perinteisille näyttelyille etsitään uusia muotoja ja vaihtoehtoisia tiloja. Keramiikka- ja lasistudio 12 op Keramiikka- ja lasistudio -moduuli tukee syventävää studiotyöskentelyä ja antaa projektin suunnittelu- ja hallintavalmiuksia. Art and Design Boundaries 12 op Applied Art as a key word of dynamics of creation. The module offers variety of possibilities. It allows something experimental which explore edge of latest applied art creativity that boundary art and design coexists. 171

9 172 Siirtymäsäännökset Tutkintovaatimusten mukainen Design Research -kurssi sisältyy jatkossa Opinnäyteseminaari I:een. Tilasuunnittelun maisteriohjelma ja Kalustesuunnittelun maisteriohjelma (TaM) Koulutusohjelman johtaja: Heikki Määttänen Tila- ja kalustesuunnittelun maisteriohjelmien tulevaisuusskenaariot Tulevaisuuden osaamistarpeita määriteltäessä keskeistä on koulutuksen päivittäminen kestävän kehityksen mittaviin haasteisiin ja ekologisiin muutoksiin; koulutuksen haasteena on osata nähdä näiden muutosten vaikutus ihmisen lähiympäristöön ja arkisiin toimiimme. Koulutuksessa tulee huomioida olemassa olevan ympäristömme tarpeiden muuttuminen, täydennys- ja tiivistämisrakentaminen, olemassa olevien kulttuuriympäristöjen arvottaminen ja säilyttäminen. Kestävän kehityksen mukaisten materiaalien ja rakenteiden tuntemus ja innovaatiot ovat kasvavia osa-alueita opetuksessamme tulevaisuudessa. Tila- ja kalustesuunnittelun koulutusohjelmien koulutuksessa painotetaan perinteistä ammatillista osaamista ihmisen lähiympäristön: huonekalujen ja tilojen suunnittelijana sekä valmentaudutaan muuttuvan yhteiskunnan tuomiin uusiin vaatimuksiin suunnittelijan ammatissa. Koulutuksella pyrimme kasvattamaan itsenäisen muotoiluprosessin hallitsevia suunnittelijoita, joilla on oma persoonallinen muotoilijaidentiteettinsä ja jotka kykenevät toimimaan jäseninä erilaisissa työryhmissä ja työtehtävissä.. Tila- ja kalustesuunnittelun taiteen maisterikoulutusohjelmien tavoitteet Tila- ja kalustesuunnittelun maisteriohjelmat muodostavat kokonaisuuden, joka käsittää tilasuunnittelun että kalustesuunnittelun maisteriohjelmat sekä puustudion sivuainemoduulit. Tilasuunnittelun pääaineessa opetetaan arkkitehtuuria ja kalustesuunnittelun pääaineessa kalustemuotoilua kummatkin sovelletun taiteen ja muotoilun viitekehyksissä. Maisteriohjelmassa syvennetään kandidaattitasolla hankittuja suunnittelijataitoja ja tarkastellaan laajemmin ihmisen elinympäristöä kulttuurisena ja taiteelli- sena monimuotoisena kokonaisuutena. Koulutusohjelmien opetus- ja tutkimusalueet ovat rakennettu lähiympäristö, sisä- ja ulkotilan arkkitehtuuri ja kalusteet, tunnelma ja toiminnallisuus, yksityiseen ja julkiseen tilaan liittyvä detaljitason suunnittelu sekä arkkitehtuurin, muotoilun ja materiaalien ja rakenteiden tutkimus. Tarkastelualue käsittää sisä- ja ulkotilat ja niiden liittymisen toiminnalliseen ja historialliseen kontekstiinsa, arkkitehtuuriin, painottuen pienempään mittakaavaan ja detaljiikkaan sekä ihmisen lähiympäristöön. Tavoitteena on kouluttaa suunnittelijoita, joilla on kyky työssään yhdistää yhteiskunnallinen tarve ja vastuu, oman ajan kauneuskäsitteen luova tulkinta ja tuotantomenetelmien taidokas hyväksikäyttö. Koulutusyksikkö tunnistaa roolinsa ja kantaa vastuunsa niin kansallisena kuin kansainvälisenä kulttuurisena vaikuttajana ja toimijana muotoilun kentässä. Tavoitteena on vahvistaa käsitystä sisustusarkkitehdista laaja-alaisena ammattilaisena ihmisten lähiympäristön suunnittelijana ja sen kulttuurisen kontekstin ymmärtäjänä. Vahvistaa sisustusarkkitehdin ammattikuvaa arkkitehtonisen detaljitason osaajana ja korjausrakentamisen ammattilaisena. Hallittava alue käsittää mittakaavan kalusteista pienimuotoiseen rakennussuunnitteluun. Tavoitteena on lisäksi suunnitteluprosessin hallinta ja rakennustekniikan lainalaisuuksien ymmärtäminen sekä materiaalituntemus. Puustudion tavoitteena on puumateriaalin korkealaatuinen ja laaja-alainen soveltaminen sisustusarkkitehtuurissa, puuhuonekaluissa ja pienesineissä. Tilasuunnittelu Opintokokonaisuuden tavoitteena on opettaa käsittelemään ja luomaan merkityksellistä ja hyvin toimivaa arkkitehtonista tilaa ja ympäristöä. Keskeisenä pyrkimyksenä on kehittää opiskelijan analyyttista ajattelutapaa tilan luonnetta määriteltäessä ja sen vaikutusta arvioitaessa. Lisäksi tavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennussuunnittelun lainalaisuuksiin, toimintakenttään ja tapoihin. Kalustesuunnittelu Keskeisenä pyrkimyksenä on opiskelijan luovan ajattelun ja ilmaisuvoiman sekä toiminnallisen ja rakenteellisen kol- 173 Kalustesuunnittelun maisteriohjelman (TaM) tutkinnon rakenne 120 op Kokonaisuus Laajuus Sisältö Koulutusohjelman syventävät opinnot Valinnaiset opinnot ja/tai 96 op 24 op Intro 4 op Opinnäyteseminaari I 4op MODUULIT (joista valittava väh. 3) Kalustesuunnittelun MA: Moduuli A 12 op Modernin kalustesuunnittelun perusteet Kalustesuunnittelun MA: Moduuli B 12 op Funktio Kalustesuunnittelun MA: Moduuli C 12 op Materiaali ja rakenne Kalustesuunnittelun MA: Moduuli D 12 op Kaluste tilassa Kalustesuunnittelun MA: Moduuli E 12 op Tuotantoprosessi 40 op opinnäyte (sis. opinnäyteseminaari II) Tilasuunnittelun maisteriohjelman (TaM) tutkinnon rakenne 120 op Kokonaisuus Laajuus Sisältö Koulutusohjelman syventävät opinnot Valinnaiset opinnot ja/tai 96 op 24 op Intro 4 op Opinnäyteseminaari I 4 op TILASUUNNITTELUN MA-MODUULIT (joista valittava väh. 3) Context 12 op New Practice 12 op Content / Identity of Space 12 op Space & Action 12 op Tilasuunnittelun moduuli E 12 op 40 op opinnäyte (sis. opinnäyteseminaari II)

10 174 miulotteisen hahmotuksen kehittäminen. Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa tietoja ja taitoja teollisesti sarjavalmistetun, kaikilta osin kestävän ja näkemyksellisesti vahvan huonekalun suunnittelusta. Puustudio-sivuaine Puustudio lisää opiskelijoiden kiinnostusta puumateriaalia kohtaan, tietoa puun käytöstä sekä edistää puun erilaisia käyttötapoja koko puukulttuurin alueella. Puustudio lähestyy projektitöissään puumateriaalia innovatiivisella asenteella. Puustudion tavoitteena on puumateriaalin korkealaatuinen ja laaja soveltaminen sisustusarkkitehtuurissa, puuhuonekaluissa ja pienesineissä. Kalustesuunnittelun MA-moduulit Kalustesuunnittelun maisteriohjelman tutkinto-opiskelija valitsee seuraavista moduuleista vähintään 3 pakolliseksi, loput vähintään 3 moduulia valitaan henkilökohtaisen opintosuunniteman mukaisesti joko omasta tai muiden koulutusohjelmien tarjonnasta. Kalustesuunnittelun MA: moduuli A 12 op Modernin kalustesuunnittelun perusteet Tavoitteena on johdatella opiskelijat modernin kalustesuunnittelun perusteisiin ja prosesseihin. Kurssin aikana esitellään ja opiskelija harjoittaa hallitsemaan kalustesuunnittelussa käytettäviä työtapoja, työvälineitä ja esitystapoja. Jakson aikana perehdytään moderneihin kalustetyyppeihin ja niissä käytettäviin perusrakenteisiin ja - materiaaleihin. Lisäksi tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijat hallitsemaan kalustesuunnitteluun kuuluva kolmiulotteinen sommittelu ja massoittelu. Kalustesuunnittelun MA: moduuli B 12 op Funktio Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan näkemystä kalusteen ja arkkitehtuurin visuaalisesta ja toiminnallisesta yhteydestä sekä mittakaavallisesta kokonaisuudesta. Kalustesuunnittelun MA: moduuli C 12 op Materiaali ja rakenne Tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä materiaali- ja rakenneratkaisujen keskinäisistä vaikutuksista sekä korostaa alkuperäisen idean merkitystä suunnittelutyön edetessä. Kalustesuunnittelun MA: moduuli D 12 op Kaluste tilassa Tavoitteena on perehdyttää opiskelijat hallitsemaan suunnitteluprosessia ja syventämään näkemystään suunnittelijan roolista kokonaisvaltaisen projektin yhteydessä. Kalustesuunnittelun MA: moduuli E 12 op Tuotantoprosessi Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa suunnittelu- ja tuotekehitysprosessin kokonaisuuden hallinnassa. Tilasuunnittelun MA-moduulit Tilasuunnittelun maisteriohjelman tutkinto-opiskelija valitsee seuraavista vähintään 3 pakolliseksi, loput vähintään 3 moduulia valitaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti joko omasta tai muiden koulutusohjelmien tarjonnasta. Context 12 op Contextual understanding of the built environment as a complex entity is vital for new intervention. Spatial, cultural and social phenomena define the circumstances and influence our perception and experience of the place. Both analytical and proactive tools are introduced to pursue the rising potential of the new interventions. Space & Action 12 op The course addresses the space as a dynamic, multidimensional condition in the design context. The studies view spatial design via the occupation of users, social interactions, contemporary urban cultures and events as phenomena that both defines the space itself and challenges its design processes. The key objectives are a better understanding of the dynamic nature of the space beyond the existing conventions of design. Content / Identity of Space 12 op Tavoitteena on perehdyttää opiskelijat hallitsemaan suunnitteluprosessia ja syventämään näkemystään suunnittelijan roolista kokonaisvaltaisen projektin yhteydessä. New Practice 12 op The course integrates entrepreneurial thinking to the design s content creation. The studies addresses design as a core for developing new business models. The key objective is to establish a link between students creative potential to the new emerging working opportunities. This is viewed both by reaching beyond the existing traditions of design profession and by reinventing the logics of current conventions. The course is organized in collaboration with the Turku School of Economics (TSE). The course welcomes all MA students in Aalto with an interest in developing entrepreneurial thinking. Puustudio-sivuaine Puustudio: projektimoduuli 1 12 op Puustudio: projektimoduuli 2 12 op 175 Sisältö vaihtelee vuosittain projektitöiden mukaan. Projekteissa keskitytään puumateriaalin innovatiiviseen, korkealaatuiseen ja laaja-alaiseen soveltamiseen sisustusarkkitehtuurissa, huonekaluissa ja pienesineissä. Opiskelijalle annetaan valmiudet materiaalilähtöiseen suunnitteluun sekä kehittää opiskelijan puumateriaalin tuntemista käytännönläheisen työskentelyn kautta. Tekstiilitaiteen koulutusohjelma, vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma (TaM) Koulutusohjelman johtaja: Pirjo Kääriäinen Tavoitteet Koulutusohjelmien tavoitteena on kouluttaa luovia tekstiili- ja vaatetussuunnittelun erityisosaajia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Kansainvälinen muodin ja muotoilun kenttä sekä monialaiset yhteistyöverkostot ovat koulutusohjelmista valmistuvien toimintaympäristöjä. He toimivat mallistojen ja materiaalien suunnittelijoina tai koordinoijina, visuaalisena suunnittelijana, trendien ennakoijina, asiantuntijana mediassa tai kulttuuriorganisaatioissa, yrittäjänä, tutkijana, taiteilijana tai johtamistehtävissä. Alan eri tehtävissä menestyksellisesti toimiminen edellyttää taiteellisen ja ammatillisen osaamisen lisäksi liiketoiminnan periaatteiden, yhteiskunnallisen muutoksen ja teknisen kehityksen tuntemusta. Molempien koulutusohjelmien tärkeimmät osaamisalueet ovat yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, funktionaalinen suunnittelu, taiteellinen ilmaisu, trendien ennakointi ja ammattialaan liittyvä tutkimus.

11 176 Tekstiilitaiteen sekä vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelmien (TaM) tutkinnon rakenne 120 op Kokonaisuus Laajuus Sisältö Koulutusohjelmien syventävät opinnot Valinnaiset opinnot ja/tai 84 op 36 op Funktionaalinen suunnittelu 12 op (vaatetus) Professori Jasmiine Julin-Aro Opiskelija tutustuu uusimman teknologian antamiin mahdollisuuksiin alan suunnittelutyössä ja tutkii niiden soveltamista omassa työssä uutta luovalla tavalla. Pääteemoja ovat vaativien olosuhteiden käyttäjälähtöinen tekstiili- ja vaatetussuunnittelu sekä materiaalikehitys ja viimeistykset. Funktionaalinen suunnittelu 12 op (tekstiili) Professori Pirjo Kääriäinen Moduulin tavoitteena on perehdyttää opiskelija julkisten tilojen vaativiin tekstiilimateriaaleihin, projektityöskentelyn toimintamalleihin ja tilalliseen suunnitteluun. Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen 12 op Professorit Pirjo Hirvonen ja Pirjo Kääriäinen Muotoilun laitoksen yhteiset opinnot INTRO 4 op Opinnäyteseminaari I 4 op Koulutusohjelman yhteinen moduuli (pakollinen) Muotoilun menetelmät 12 op Koulutusohjelman syventävät moduulit (opiskelija valitsee vähintään kaksi) Funktionaalinen suunnittelu 12 op Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen 12 op Trendien ennakointi 12 op Taiteellinen ilmaisu 12 op Mallistokonseptin suunnittelu (vaatetus) 12 op Pinta- ja värisuunnittelu 12 op Opinnäyte 40 op Valinnaiset Muotoilun laitoksen moduulit, esim. Sustainable Product Design 12 op Design and Culture 12 op Mallistoprojekti 12 op (vaatetus) Pattern Lab -projekti 12 op Argos -projekti 6 12 op Wearable technology I & II, 6+6 op Funktionaalinen ja esteettinen hoitoympäristö 6 12 op Vaihtuvat syventävät projektit 6 12 op Sivuaine op Tavoitteena on liiketoiminnan periaatteiden ymmärtäminen ja yrittäjyyteen kasvaminen sekä kansainvälisen kaupallisteollisen suunnittelutoiminnan ja muotoilualan toimintatapojen tunteminen. Moduulissa käsitellään lisäksi muotoilun ja muodin markkinointia. Moduuli sisältää myös muotoilun ja muodin brändäyksen. Trendien ennakointi 12 op Lehtori Heidi Paavilainen Opiskelija perehtyy trendien ennakointiin soveltuviin tutkimusmenetelmiin, ideointiin, trendiajatteluun ja trendikäsitteeseen sekä kulutuskäyttäytymiseen. Kokonaisuuteen voi liittää tulevaisuuden tutkimuksen sivuaineen. Taiteellinen ilmaisu 12 op Professori Pirjo Hirvonen Taiteellinen ymmärrys, kulttuurisen taustan tutkiminen, sen henkilökohtainen tulkinta ja heijastumat materiaalivalinnoissa sekä väri-, muoto- ja konseptiratkaisuissa ovat luovan suunnitteluprosessin perusta. Moduulin tavoitteena on kokonaisvaltaisen taiteellisen ilmaisun käyttöönotto ja hallinta sekä tekstiilitaiteen että vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen ja niitä sivuavilla muotoilun alueilla. Moduulissa yhdistetään tutkimuksellinen lähestymistapa ja oma taiteellinen ilmaisu. Mallistokonseptin suunnittelu 12 op Professori Pirjo Hirvonen Moduulin tavoitteena on konseptuaalisen ajattelun kehittäminen, konseptuaalisuuden, konseptien ja muodin markkinoinnin merkityksen syventäminen mallistojen luomisessa, luovan ja persoonallisen näkemyksellisyyden vahvistaminen sekä suunnitteluprosessin syventäminen kansainvälisten teollis-kaupallisten mallistojen suunnittelussa. Moduulin jälkeen opiskelija voi jatkaa Mallistoprojekti-moduulissa, johon sisältyy oman malliston luominen, projektinhallinta- ja yhteistyötaitojen kehittäminen aikataulutetussa projektissa, kansainvälisessä toimintakentässä toimiminen sekä suunnittelijan ammatillisten työskentelytapojen ja tavoitteiden omaksuminen. Pinta- ja värisuunnittelu 12 op Professori Pirjo Kääriäinen Tavoitteena on perehtyä mallistojen teema- ja värisuunnitteluun sekä syventyä pintasuunnitteluun ja sen tekniikoihin materiaalista riippumatta. Moduuli harjaannuttaa omien suunnittelijavahvuuksien tiedostamiseen ja erikoisosaamisen hyödyntämiseen. Moduuli pohjustaa PatternLab -projektimoduulia, jossa luodaan yhteinen pintasuunnittelumallisto sekä opitaan freelancer-työhön ja ulkomaisiin messuihin liittyviä käytäntöjä. Teollisen muotoilun koulutusohjelma (TaM) Koulutusohjelman johtaja: Raimo Nikkanen The objectives of the MA in Industrial and Strategic Design is to provide participants with a profound and critical awareness as to the value and practical use of design as a creative and productive resource for cultural, economic and social improvement. The MA Programme focuses on creating, developing and utilizing contemporary approaches in the design, development and management of products (incl., associated media), services and systems. There are various opportunities for specialization in the MA Degree, including participation in one of the minor studies programme options, such as: International Design Business Management IDBM Usability School Creative Sustainability Ohjelman tulevaisuusskenaariot ja tarvittavat kompetenssit The competence areas covered in the Industrial and Strategic Design programme are: advanced product design user-inspired design design and culture design strategy and innovation service design contemporary design discourse Core Modules of the MA programme in Industrial and Strategic Design Core Modules are based on the degree programmes core competence areas, which are 177

12 178 Teollisen muotoilun koulutusohjelman (TaM) tutkinnon rakenne 120 op Kokonaisuus Laajuus Sisältö Koulutusohjelman syventävät opinnot Valinnaiset opinnot ja/tai 84 op 36 op product design, strategic design, interactive design and culture. Core modules are intensive 8 weeks teaching periods that approaches the topic both from theoretical and practical point of view. Studies in core modules include lectures, exercises, design assignments, reading material etc. Advanced Product Design 12 op The module empowers students to work as independent or in-house industrial designers in contemporary design teams. The studies involve a combination of individual and team-based methodologies or assignments. The Advanced Product Design core module emphasizes a variety of opportunity identification and assessment methods for future technologies. Professor Raimo Nikkanen studies by the Department of Design INTRO 4 op Thesis Seminar 4 op studies by the degree programme Core Modules (min 3 core modules has to be included to the degree): Advanced Product Design 12 op User Inspired Design 12 op Contemporary Design Discourse 12 op Designing Services 12 op Design Experimentation and Exploration 12 op Design Strategy and Innovation 12 op Design and Culture 12 op Interactive Prototyping in Design 12 op Final Thesis 40 op Advanced Project 12 op Optional core module from the offering of the Department of Design 12 op Optional minor studies op IDBM Usability School Creative Sustainability Customized minor studies International Studies Design Competition 2 8 op Theoretical Insights and Frames book exams Design and Creative Teamwork 3 op replaces course in the degree requirements of Action Research 3 op replaces course in the degree requirements of Presentation Techniques / Business Communication 2 op replaces course in the degree requirements of Intellectual Property Rights 2 op replaces course in the degree requirements of User Inspired Design 12 op In the User Inspired Design core module, the traditional design-related problem solving and novel approaches to involve users into design decision-making are applied to find out and describe users emerging practices and corresponding design opportunities. User Inspired Design projects do not aim at proposing feasible designs but propose decision-making options and stimuli for a range of different business purposes. Professor Turkka Keinonen Contemporary Design Discourse 12 op This class aims to introduce students to contemporary design discourse, understood as a social and material practice, not only intellectual. The class looks mostly at Italian, Dutch and German debate on design and its role in society. In addition, the class introduces students to some of the recent new forms of design, including things like the new markets for one-offs and prototypes, design galleries, and other actors that shape design. The class works through readings and expert lectures. There is a series of small writing tasks, and a design task. Professor Ilpo Koskinen Designing Services 12 op Newer areas for the application of design thinking and making include supporting human-centred innovation as a strategy, setting ground and supporting various kinds of collaborations beyond the more traditional design fields, designing services being one of them. The topics address transformations in public and private organisations, changes in technology as well as requirements and potentials of open or shared innovation and networking. The focus is on designing good life culture through a holistic, human-centered, co-design approach i.e. the application of design competence and experiential engagement in the emerging and experimental topics in service design. The project-based module is open to students from various fields of art and design. Senior Researcher, DA Tuuli Mattelmäki Design Exploration and Experimentation 12 op The module provides designers with the freedom and possibility for self-initiated research and experimentation in the rapidly changing field of design. It affords fertile ground for the exploration, development and expression of new design typologies, new languages, new models of experiencing and expressing or essentially taking inspiration from contemporary advances in technology, culture and design. Design Strategy and Innovation 12 op The module offers contemporary insights in- 179 to design leadership and design management emphasis and differences in new product development and business planning processes. It gives tools to actively participate in the process of creating and shaping design and business strategy, to optimize differentiation according to strategic objectives, and to assure the form and experiential quality of products (services) and brands, over time. Professor Peter McGrory Design and Culture 12 op The module develops students abilities to see their design work as part of wide cultural entities as well as to illustrate the cultural connections that practices and products have as part of product environment, consumption and cultural aspirations. The module leads to a professional image, where design studies create a basis for a wide range of tasks in service for the design field. Professor Pekka Korvenmaa Interactive prototyping in Design 12 op The research-oriented module teaches how to explore design ideas through building interactive prototypes. The module addresses various roles prototyping plays in design research, design research theory, a practical exercise, and a technical part. The technical part introduces students to the basics of electronics, microcontrollers and the basics of programming necessary for building embedded systems. Professor N.N. Master s Degree Programme in Creative Sustainability (TaM) Programme Director: Tiina Laurila The International Master`s Degree Programme in Creative Sustainability (CS)

13 180 Structure of the Degree Programme in Creative Sustainability (MA) in Department of Design at School of Arts, Design and Architecture Module Scope Content Compulsory Joint Studies of CS Compulsory Studies by the Dept. of Design Elective courses Optional Studies or Minor Studies 10 ECTS 72 ECTS 18 ECTS 20 ECTS Language studies according to the School requirement Creative Teamwork 2 ECTS Creating the Mindset of Sustainable Societies 2 ECTS Continuous Transformation 2 ECTS Systems Thinking of Sustainable Communities 2 ECTS Systems Thinking for Planners and Designers 2 ECTS Studies by the Department of Design: INTRO 4 ECTS Thesis Seminar 4 ECTS Studies by the CS degree programme: Sustainable Product and Service Design 12 ECTS; a module includes: Sustainable Product and Service Design 6 ECTS Sustainable Design Case 6 ECTS Design Ethics 12 ECTS; a module includes: Design Ethics Theory 6 ECTS Design Ethics Project 6 ECTS or Values in Design 6 ECTS Master s Thesis 40 ECTS School of Arts, Design and Architecture, Department of Design: Thesis Development Workshop School of Arts, Design and Architecture, Department of Architecture: Sustainable Building Design 10 ECTS Sustainable Urban Design 10 ECTS Sustainable Landscape - EIA 9 12 ECTS City in Transition 16 ECTS; a module includes: State of the World and Development 2 ECTS (Aalto ENG) City in Transition Theory 2 ECTS City in Transition Studio 12 ECTS School of Economics: Corporate Responsibility 3 ECTS Corporate Responsibility in Global Economy 6 ECTS Sustainability Politics and CSR- Reading Seminar 6 ECTS How to change the world: Innovation toward Sustainability 6 ECTS How to change the world: Sustainability projects 6 ECTS Sustainability marketing and consumption 6 ECTS Environmental philosophy, book exam 6 ECTS Business Ethics 6 ECTS Communication for Corporate Social Responsibility 6 ECTS Responsibility Management, book exam 6 ECTS School of Engineering, Department of Surveying and Planning: Corporate Real Estate Management 5 ECTS Real Estate Development 5 ECTS Real Estate in Theory and Practice 5 ECTS Sustainable Real Estate Business 5 ECTS International Land Management 6 ECTS Game in Urban Planning & Development 4-6 ECTS School of Engineering, Department of Civil and Environmental Engineering: State of the World and Development 2ECTS Sustainable Communication 2 ECTS S u s t a i n a b l e G l o b a l Te c h n o l o g i e s ; C h a n g i n g C o u r s e 6 EC T S Sustainable Technologies Studio 10 ECTS Changing courses and projects: Theoretical Changing Courses 1 12 ECTS CS Projects 1 12 ECTS Other: Creative sustainability studies in other universities was commenced in autumn 2010 at Aalto University. It is a joint master s degree programme at the School of Arts, Design and Architecture, School of Business and School of Engineering. The Creative Sustainability programme is a multidisciplinary learning platform in the fields of architecture, business, design, landscape planning, real estate and urban planning. The CS programme provides an international context of study, in student and teaching groups and study subjects. The CS programme offers students opportunities to collaborate with research projects, companies, and students from other disciplines. The students will graduate with degrees of Master of Arts or Master of Science in Architecture. The CS Programme is also offered as minor subject studies. Future Challenges The most significant development challenges of sustainability are associated with climate change, global poverty, social and economic inequality, population growth as well as demographic changes and adaptation to rapid global economic changes. Global and local challenges and the complexity of future scenarios require strengthening the multidisciplinary approach and the inter-linkage of environmental, economic, socio-cultural aspects in education. This raises the role of higher education and research as an essential catalyst of sustainable development in society. Multidisciplinary approach to sustainability The Master s Degree Programme in Creative Sustainability brings together students from different fields to study in multidisciplinary teams that increases understanding of different disciplines and enables adapting a holistic approach. This activates students to create new sustainable solutions for human, urban, industrial and business environments. The pedagogical approach is based on integrating teaching and research, problem-based learning, blended learning and strong connection to practical outcomes. Creative Sustainability studies prepare students to work as sustainability experts in organizations that have a strategic view on transformation towards sustainability. These include the private and public sectors as well as a wide range of NGO s. The competence areas covered in the Master`s Degree Programme in Creative Sustainability: Multidisciplinary approach: developing capabilities in adapting knowledge, skills and new approaches to reach collaborative solutions based on ecological, economical and sociocultural sustainability. Systems approach: integrating analytic and systemic thinking into critical problem solving that creates new holistic understanding about complex situations in society. The emphasis is on global awareness within the context of local communities and simultaneous modification of different aspects of sustainability. Design thinking: enhancing creative problem solving capabilities that utilise the methods of the design process in defining the problem, generating ideas and obtaining solutions. Project management: enhancing capabilities in multidisciplinary team leadership and communication in versa-tile industrial, urban and business environments that promotes sustainability in various cultural contexts. Business management: developing 181

14 182 new approaches and skills for creating sustainable business models and improvement of business ethics and corporate responsibility. Studying in Creative Sustainability at Aalto School of Arts, Design and Architecture Department of Design Creative Sustainability studies at the Department of Design empower and encourage students to create new roles for designers in the professional fields. Design Ethics and Sustainable Product and Service Design courses deepen the basis for professional skills in methods and responsibilities of design. The wide network enables participation in courses and projects that are organized in collaboration with international partner universities and research institutes. Contents of the projects can vary from material innovation to enhancement of social sustainability in challenging contexts. In teaching, different aspects of sustainability are covered in collaboration with the Sustainable Design Research team (NO- DES) and other relevant research groups, which professors, post-doc researchers and doctoral students participate in planning and teaching courses/projects and tutoring students during their studies. Students from the Department of Design graduate as Master of Arts. Contact persons at the Department of Design are M.Sc., MA, Tiina Laurila (CS programme director) and Aalto ARTS, CS design programme director and MA Naoko Nakagawa (CS programme coordinator) Creative Sustainability Modules offered by the Department of Design: Sustainable Design 12 ECTS The module includes two courses, a lecture course Sustainable Product and Service Design (6 ECTS) and Sustainable Design Case (6 ECTS). The learning outcomes is understanding the principles of sustainable product service design, applying methods and tools to estimate the ecological impact of design, understand the links and connections of ecological product service design to sustainable business and social development and ecologically sustainable implementation of design process of material innovation. In Sustainable Design Case students work independently in multidisciplinary groups and tutored sessions are arranged once a week. Students outside the Department of Design will participate in the project case in roles defined by their professional background. Programme Director Tiina Laurila Design Ethics 12 ECTS The module includes two courses, a lecture course Design Ethics Theory (6 ECTS) and Design Ethics Project (6 ECTS). The Design Ethics Theory course gives a short overview to the history, legacies, values and responsibilities of design. A series of lectures, case-based assignments and intensive working sessions train the students to understand and champion everchanging conditions in corporate and international community. Students find, explore, discuss and analyze examples from the cultural history of art, architecture and design and learn how to participate in and lead design debate and evaluate and give critics on design. The Design Ethics Project course explores the contemporary business and globality related conditions such as global economy, sustainability, political context and social context in the design project. Professor Eero Miettinen CS Projects 1-12 ECTS Projects are carried out within topics of interest for partner organizations that can be e.g. private companies, NGOs or other associations or public organizations. Projects are launched to solve a real and practical problem of a partner. A project can be a group project or an independent work as a research paper. Projects can take place in Finland or abroad and are tutored by experts. Master s Degree Programme in International Design Business Management (TaM) The IDBM masters degree is a 120 ECTS credit joint offering between the Aalto University School of Art and Design, Schools of Technology, and School of Business. The program is taught completely in English. The first year of studies consists of a set of intensive compulsory study modules in all three schools and requires full time commitment from the students. The second year of studies is more flexible to individual needs. Objectives The overarching learning outcome is seen to be achievable through developing systemic and integrative competences within the two-year programme. The objective is for learners to gain competence in multiple dimensions on both strategic and operational levels; also to develop and enhance individual abilities to recognize and acknowledge the value in tools, practices and mental models of other professions. This is seen to be needed in complex development projects and turbulent operational environments. Achieving systemic competence is seen to require a deep understanding of multidisciplinary aptitudes in the globalised context, in addition to well developed abilities in strategic foresight and agile working methods. Learning outcomes and competences In terms of knowledge: Individuals must widely understand and be critically able to approach the 183 knowledge that is needed to undertake new business ventures in global environments. This includes understanding and having the best current knowledge of the systemic nature of global issues and the impact of globalisation; of the multidisciplinary nature of responses needed to address these issues; of the need to possess the best knowledge projections of the future through foresight; and the need to understand agile and flexible operational practices. Furthermore, they must master professional specialized concepts, applications and knowledge linked to their own business, design or technology background that are relevant to global business development. Additionally, they must be able to understand the issues related to the creation and application of new knowledge within and in between domains. In terms of skills: Operating independently and in teams, individuals must be able to arrive at successful cross-cutting solutions within complex, ambiguous and demanding problem settings and environments. Furthermore, individuals must be able to create new knowledge and practices, while applying it in multidisciplinary settings. Individuals must be able to execute demanding tasks in expert and entrepreneurial roles, while also being able to develop new strategic and operational approaches in complex and unforeseeable circumstances. Within global business settings, individuals must be able to manage and lead initiatives and other individuals. While demonstrating abilities to accumulate personal expertise and kno-

15 184 Structure of the IDBM Master s Degree Programme for students of Department of Design in School of Arts, Design and Architecture Module Scope Content Advanced studies Elective and/or minor subject studies wledge, the individual must also possess the ability to evaluate the action of self and of teams/groups and be responsible for the professional development of others. The individual must have excellent written and oral communication skills within the professional sphere, as well as outside of it. Programme Director Prof. Markku Salimäki Programme Committee Prof. Mikko Koria, Prof. Kalevi Ekman, Prof. Peter McGrory Core Modules 98 ECTS 22 ECTS Business Module 15 ECTS Design Module 15 ECTS Technology Module 15 ECTS In the three compulsory core IDBM modules, the objective is to build up the systemic Studies by the Department of Design: Introduction to Joint Master Studies (1 st year) 4 ECTS Thesis Seminar (2 nd year) 4 ECTS Studies by the degree programme: Theories in IDBM (1 st year) 5 ECTS Business Module (School of Business) 1 st year International Design Business Management 5 ECTS Business Modeling and Management 5 ECTS IDBM Industry Project (Business) 5 ECTS Design Module (School of Arts, Design and Architecture)1 st year Design Thinking in Business 5 ECTS Designing Open Innovation 5 ECTS IDBM Industry Project (Design) 5 ECTS Technology Module (Schools of Technology) 1 st year Interdisciplinary Product Development 5 ECTS Innovation and Project Management 5 ECTS IDBM Industry Project (Technology) 5 ECTS Master s Thesis (2 nd year) 40 ECTS Elective Studies 22 ECTS 1 st year-2 nd year 1. Any elective/ minor subject entity offered at student s home school. 2. Exchange university studies. Students may complete their elective studies during an exchange semester/ year abroad. 3. Other minor subject entity/ elective module at the other Aalto University Schools or in other Finnish university. The elective study entity must be approved in student s HOPS (personal study plan) in advance. In addition to 120 ECTS, students from the Department of Design must complete 6 ECTS in Foreign Language studies. Besides Foreign Language studies, Finnish students have to complete native language 3 ECTS + another native language 3 ECTS if not completed yet in their bachelor s level. knowledge and skill-sets of the students, through intensive courses that are linked to an academic year-long joint industry project and linked teamwork. The Business component of the joint IDBM project ensures that the students gain the necessary business perspective within the joint project, through extensive senior faculty supervision, business modeling and incorporating best business practices. The Design component of the joint IDBM project ensures that the students gain the necessary design thinking perspective within the joint project, through extensive senior faculty supervision and incorporating best design management practices. The Technology component of the joint IDBM project ensures that the students gain the necessary engineering and innovation management perspectives within the joint project, through extensive senior faculty supervisi- on and incorporating best business practices within the project scope. The expectation is that, through integrative thinking, design processes, diversity and cross-cultural elements, the students learn how to operate successfully in multidisciplinary environments and to manage effectively the ambiguity that surrounds the real-life project contexts. As a key learning outcome, students are expected to gain an understanding of and an ability to manage the three modes of learning offered in the programme: individual learning, team-situated learning and community-wide learning. Each module is structured in two 5 ECTS courses and a joint Business/ Design/Technology ECTS industry project. Parallel to lecture courses, the IDBM industry project deepens the understanding of the participants of the real-life processes of firms that are engaged in global design intensive businesses. Developing new business, product, and service concepts with the firms enables a deep understanding of the business enterprise context, and allows the students to develop their multidisciplinary skills and abilities. Skills in project management and business planning are also developed through the projects. 185

16 186 Sivuaineet Creative Sustainability (MA-level) A possibility for Minor studies in Creative Sustainability is offered to Master`s degree students of Aalto University. The main objectives in minor studies are broadening sustainability knowledge and offering multidisciplinary approach during master degree studies. The Creative Sustainability Programme offers and recommends a course palette from which students can choose relevant courses to make an individual study plan (20-30 ECTS) following the requirements of each department of the Aalto University. Elective courses (20 30 ECTS) School of Arts, Design and Architecture, Department of Design: Systems Thinking of Sustainable Communities 2 ECTS Systems Thinking for Planners and Designers 2 ECTS Sustainable Design 12 ECTS; a module includes: Sustainable Product and Service Design 6 ECTS Sustainable Design Case 6 ECTS Design Ethics 12 ECTS ; a module includes: Design Ethics Theory 6 ECTS Design Ethics Project 6 ECTS or Values in Design 6 ECTS School of Arts, Design and Architecture, Department of Architecture: Sustainable Building Design 10 ECTS Sustainable Urban Design 10 ECTS Sustainable Landscape - EIA 9 12 ECTS City in Transition 16 ECTS; a module includes: State of the World and Development 2 ECTS City in Transition Theory 2 ECTS City in Transition Studio 12 ECTS School of Business: Corporate Responsibility 3 ECTS Corporate Responsibility in Global Economy 6 ECTS Sustainability Politics and CSR- Reading Seminar 6 ECTS How to change the world: Innovation toward Sustainability 6 ECTS How to change the world: Sustainability projects 6 ECTS Sustainable marketing and consumption 6 ECTS Environmental philosophy, book exam 6 ECTS Business Ethics 6 ECTS Responsibility Management, book exam 6 ECTS School of Engineering, Department of Surveying and Planning: Corporate Real Estate Management 5 ECTS Real Estate Development 5 ECTS Real Estate in Theory and Practice 5 ECTS Sustainable Real Estate Business 5 ECTS International Land Management 6 ECTS Game in Urban Planning & Development 4 6 ECTS School of Engineering, Department of Civil and Environmental Engineering: State of the World and Development 2 ECTS Sustainable Communication 2 ECTS Sustainable Global Technologies; Changing Course 6 ECTS Sustainable Technologies Studio 10 ECTS Changing courses and projects: Theoretical Changing Courses 1 12 ECTS CS Projects 1 12 ECTS Other: Creative sustainability studies in other universities. Contact person: Study Coordinator Naoko Nakagawa: naoko.nakagawa@aalto.fi IDBM International Design Business Management (MA-level) International Design Business Management (IDBM) minor programme is a shared master-level minor study offered by the Aalto University School of Arts, Design and Architecture, School of Business and Schools of Technology. Scope: 30 ECTS for students of art and design field of School of Arts, Design and Architecture Time: from one year to two years Intake: max. 10 students from art and design field of School of Arts, Design and Architecture Language: English and Finnish depending on courses Objectives of the Minor Programme IDBM minor programme is a joint teaching programme of Aalto University. The studies take place in Aalto University School of Arts and Design and Architecture, School of Business and Schools of Technology. The purpose of the minor programme is to bring together experts in different fields within the concept of design business management. The objective of the IDBM minor programme is to train skilled professionals for key roles in international design business. The minor programme emphasises the importance of design as a competitive factor, linked with state-of-the-art technology and business models. Content: Industry Project 15 ECTS + Courses 15 ECTS Industry Project (15 ECTS) The core of the IDBM minor programme consists of a project commissioned by industry and is lasting for one academic year. Within the industry project a multidisciplinary team of students addresses problems related to the marketing operations, product development, logistics and/or design operations of the company concerned. Courses (15 ECTS) Students in IDBM minor programme complete courses in other Schools of Aalto to the extent of 15 ECTS. The courses concerned are mostly usual studies at the respective Schools, familiarising students with studies in other fields and helping them broaden their own perspectives. Some of the courses are in intensive study periods with problem-solving exercises in practical business through case studies and projects. Courses for the students of art and design field of School of Arts, Design and Architecture ( Max. 15 ECTS all together from courses of Schools of Technology and School of Business.) Course Examples in Schools of Technology: Interdisciplinary Product Development Design of Production Systems Introduction to Project Management Product Development Project Course Examples in School of Business: Theories in IDBM 187

17 188 International Design Business Management Global Business Environment Entrepreneurship and Marketing Innovations Contact person: Study Coordinator Naoko Nakagawa: Keramiikka- ja lasisuunnittelun perusteet (BA) Yhteyshenkilö: professori Tapio Yli-Viikari: Käytettävyyskoulu (MA) Käytettävyyskoulu on Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sekä Helsingin yliopiston yhteinen kurssi, joka antaa opiskelijoilleen erityisosaamisen käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta. Arkielämäämme on tullut yhä enemmän tekniikkaa. Osa tekniikasta on piilotettu tavalliselta käyttäjältä, mutta osa suorastaan hyppii silmillemme. Kukapa ei ole joutunut opastamaan vanhempiaan digiboxin tai kännykän käytössä. Jotta tekniikka saataisiin jatkossa paremmin vastaamaan käyttäjien tarpeisiin, tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät käytettävyyden monialaisuuden ja hallitsevat sen perusteita niin teoriassa kuin käytännössä. Käytettävyyskoulussa näihin ongelmiin pureudutaan kognitiotieteen, teollisen muotoilun ja tietotekniikan näkökulmista. Lisätietoja: amanuenssi Aila Laakso: Muotoilu ja kulttuuri (MA) Tämä koskee yhtä hyvin niitä tavoitteita, joita valmistaja ja muotoilijat tuotteelle asettavat kuin niitä valintaan, vastaanottoon ja käyttöyhteyksiin liittyviä seikkoja, jotka ohjaavat tuotteen päätymistä kuluttajalle. Muotoilijoilta vaadittavaan osaamiseen kuuluu myös kulttuurinen tietämys ja sen soveltaminen lopputuotteen tai palvelun laadun kohottamiseen. Sivuaineen tavoitteena on kehittää kykyä nähdä oma työnsä osana laajempia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia kokonaisuuksia sekä havainnollistaa niitä kulttuurisia kytkentöjä, joita muotoilijalla, muotoilun käytänteillä ja tuotteilla on osana ihmisten esineellistä ympäristöä, kulutusta ja kulttuurisia pyrkimyksiä. Lisätietoja: professori Pekka Korvenmaa: Puustudio (MA) Puustudio: projektimoduuli 1 12 op Puustudio: projektimoduuli 2 12 op Sisältö vaihtelee vuosittain projektitöiden mukaan. Projekteissa keskitytään puumateriaalin innovatiiviseen, korkealaatuiseen ja laaja-alaiseen soveltamiseen sisustusarkkitehtuurissa, huonekaluissa ja pienesineissä. Opiskelijalle annetaan valmiudet materiaalilähtöiseen suunnitteluun sekä kehittää opiskelijan puumateriaalin tuntemista käytännönläheisen työskentelyn kautta Tekstiilitaiteen sivuaine (BA) Tekstiilitaiteen sivuaineopinnoissa opiskelija perehtyy tekstiilisuunnittelun perusteisiin ja valmistusmenetelmiin sekä tutustuu erilaisiin materiaaleihin ja niiden käyttötarkoituksiin. Seuraavista kursseista voidaan koostaa opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella yksilöllinen sivuaine (20 25 op). Kurssit: Tekstiilihistoria 2 op Suomalainen tekstiilitaide 2 op Pintasuunnittelu 4 op Tekstiiliteknologia ja materiaali- tuntemus I 2 op Tekstiiliteknologia ja materiaalituntemus II 2 op Kudonta I 4 op Neulesuunnittelu I 4 op Painokangas ja värjäys 4 op Taiteellinen ilmaisu I 1 op Taiteellinen ilmaisu II 4 op Tekstiili ja ihminen 12 op Tekstiili ja tila 8 op Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen sivuaine (BA) Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen sivuaineopinnoissa opiskelija perehtyy vaatetussuunnittelun perusteisiin. Seuraavista kursseista voidaan koostaa opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella yksilöllinen sivuaine (20 25 op). Yhteyshenkilö: opintokoordinaattori Kurssit Vaatetussuunnittelu 7 op Esitystekniikka 3 op Tietotekniikka 2 op Kaavoitus ja kaavamuotoilu 6 op Tekstiiliteknologia ja materiaalituntemus I 2 op Vaatetusmateriaalit ja -teknologia 4 op Vaatetuksen historia 2 op Muodin historia 2 op Muotoilun tutkimus ja raportointi 2 op Esitystekniikka II 2 op 189 Tuotteiden suunnittelu, muotoilu ja käyttö on kulttuuristen tekijöiden määrittämää. Yhteyshenkilö: opintokoordinaattori

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

126 Muotoilun laitos

126 Muotoilun laitos 126 Muotoilun laitos 128 Muotoilun laitos Muotoilun laitoksen koulutusohjelmat Taiteen kandidaatin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat Keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma Sisustusarkkitehtuurin

Lisätiedot

152 Muotoilun laitos

152 Muotoilun laitos 152 Muotoilun laitos 154 Muotoilun laitos 155 Laitoksen johtaja: Pirjo Hirvonen Muotoilun laitoksen koulutusohjelmat Taiteen kandidaatin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat Keramiikka- ja lasitaiteen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM MEDIAN LAITOS 1 (5) Valokuvataide 27.6.2013 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM Valokuvataiteen koulutusohjelman (TaM 120 op) tutkinnon rakenne 2013 2014 ja opintojen suositeltu suorittamisjärjestys

Lisätiedot

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista

Lisätiedot

Muoti. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelma Muodin pääaine Perehdytys klo 9

Muoti. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelma Muodin pääaine Perehdytys klo 9 Muoti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelma Muodin pääaine Perehdytys 28.8. klo 9 Tervetuloa opiskelemaan! Muodin pääaineessa opiskelija perehtyy kolmivuotisen, taiteen kandidaatin

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4.

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. Koulutusohjelmakohtainen aineisto Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto ->2014 Taiteen kandidaatin tutkinto 2014-> Kandidaatin tutkinto 180

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma ssa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Ohjelma yhdistää kolmen oppiaineen opintoja, ja se

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Viestinnän tutkinto-ohjelma, 3D-animointi ja -visualisointi OPETUSSUUNNITELMA KXD18S13D

Viestinnän tutkinto-ohjelma, 3D-animointi ja -visualisointi OPETUSSUUNNITELMA KXD18S13D Viestinnän tutkinto-ohjelma, 3D-animointi -visualisointi OPETUSSUUNNITELMA KXD18S13D 3D-animoinnin - visualisoinnin asiantuntiksi Opiskelu- viestintätaidot, 5 op 5 5 Media-alan yrittäjyys, 5 op 5 5 VISUAALISEN

Lisätiedot

Viestinnän tutkinto ohjelma, 3D animointi ja visualisointi OPETUSSUUNNITELMA KXD19S13D

Viestinnän tutkinto ohjelma, 3D animointi ja visualisointi OPETUSSUUNNITELMA KXD19S13D Viestinnän tutkinto ohjelma, 3D animointi ja visualisointi OPETUSSUUNNITELMA KXD19S13D ja 3D animoinnin ja visualisoinnin VISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSOPINNOT, 3D 25 Graaf suunnittelun, 5 op 5 5 Valokuvauksen,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op)

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) RAKENNE Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) KÄSITYÖN DIDAKTIIKAN PERUSOSA Teknisen työn osuus 3 op TEKNISEN TYÖN DIDAKTIIKAN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op 1. Teknisen työn materiaalit, työkalut,

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti. Muotoilun koulutusohjelma

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti. Muotoilun koulutusohjelma OPINTO-OPAS 2008-2009 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Muotoilun koulutusohjelma Design business ja muotoilun tutkimus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Päivitetty 5.9.2008 1 (6) Tutkintoon

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

tekstiilisuunnittelu II alkaa 25.8. Mallisto II alkaa 26.8. omat infot 13-17 Miestenvaatekaava

tekstiilisuunnittelu II alkaa 25.8. Mallisto II alkaa 26.8. omat infot 13-17 Miestenvaatekaava 1 / 9 Muodin pääaine TaK 2015-2016 / Syksy päivitetty: 18.6.2015 Muutokset aikataulussa ovat mahdollisia ja niistä tiedotetaan erikseen. Yksityiskohtaisen aikataulun ilmoittaa kurssin opettaja kurssin

Lisätiedot

Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800

Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja ala Lapin yliopisto Taiteiden

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa?

Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa? Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa? Uusi maisteriohjelma Maisteritutkielma 30 op, vanhassa ohjelmassa 40 op Antropologian kurssimuotoisten opintojen laajuus 50-75

Lisätiedot

Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik

Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik Maisteriohjelma Building Technology, Rakennustekniikka, Byggteknik Yhteiset Syventävät Vapaasti valittavat Diplomityö 30 op Pääaine

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

Käsityön taiteen perusopetus UUDET RYHMÄT ALKAVAT SYKSYLLÄ 2017 SYVENTÄVÄT OPINNOT, E172514

Käsityön taiteen perusopetus UUDET RYHMÄT ALKAVAT SYKSYLLÄ 2017 SYVENTÄVÄT OPINNOT, E172514 Haku Käsityön taiteen syventäviin opintoihin Sivu 1 / 9 Käsityön taiteen perusopetus UUDET RYHMÄT ALKAVAT SYKSYLLÄ 2017 SYVENTÄVÄT OPINNOT, E172514 Opetus perustuu Opetushallituksen visuaalisten taiteiden

Lisätiedot

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Annamaija Aro ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa

Lisätiedot

Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.

Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.) Opintotyyppi Syventäviä opintoja Koulutusala Kuvataideala

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan!

Tervetuloa opiskelemaan! Tervetuloa opiskelemaan! Kandidaatin- ja maisterintutkinnon opiskelijan infopaketti Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkintoohjelma 28.8.2012 Sisältö Opinto-oikeus Onko sinulla aiempi

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - MODUULIOPINNOT - 13.3.2019 Viestintätieteiden kandidaattiohjelman rakenne (180 op) PERUSOPINNOT 40 op AINEOPINNOT 45 op VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 15 op SIVUAINE-

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800

Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Oppiaine Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja Kuvataideala Kuvataide

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien tutkintovaatimukset

Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien tutkintovaatimukset Helsingin yliopisto / Käyttäytymistieteiden laitos Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien 2012-2013 - 2014-2015 tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP 1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2007-2009) KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2003-2005

Tutkintovaatimukset 2003-2005 1 Taideteollinen korkeakoulu Tutkintovaatimukset 2003-2005 Taideteollinen korkeakoulu Hämeentie 135 C 00560 HELSINKI Puhelinvaihde (09) 75631 Telefax (09) 7563 0223 http://www.uiah.fi 2 3 Sisältö Taideteollinen

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov

Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Y 1 Äidinkieli 4 OV Y 1.1 63054 63055 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito osa 1 (63054) osa 2 (63055) Y 1.2 63056 Tieteellinen kirj. ja harjoitusaine Luennot 1 ov (63057)

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN Pääaineen opinnot Pääaineen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti uusien tutkintorakenteiden mukaisesti. Jo suoritetut pääaineiden opinnot korvaavat uusien tutkintorakenteiden

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan! Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media (ITI) Orientoivat

Tervetuloa opiskelemaan! Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media (ITI) Orientoivat Tervetuloa opiskelemaan! Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media (ITI) Orientoivat 28.8.2018 Päivän ohjelma Tutkinto-ohjelmavastaavan tervehdyssanat: Jaana Kekäläinen Henkilökunnan esittäytyminen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

POSITIIVISIA KOKEMUKSIA

POSITIIVISIA KOKEMUKSIA Yliopistojen 22. työturvallisuuspäivät POSITIIVISIA KOKEMUKSIA Maija Pellonpää-Forss Taideteollinen korkeakoulu, muotoilun osasto tekstiilitaiteen koulutusohjelma, lehtori, painokangassuunnittelu TaiK:n

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

LUOLAVUOREN KOULU KOTITALOUS Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit LISÄYSEHDOTUKSET: 8. luokka

LUOLAVUOREN KOULU KOTITALOUS Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit LISÄYSEHDOTUKSET: 8. luokka LUOLAVUOREN KOULU LISÄYSEHDOTUKSET: 12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit 8. luokka KOTITALOUS Taide-ja taitoaineiden valinnaiset tunnit 2 vvh Tavoitteet 8. luokka Käytännön toimintataidot S

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

JOUSET > Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA

JOUSET > Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA JOUSET 1.8.2018 -> Kandidaatin tutkinto (180 op) PÄÄAINEOPINNOT (SISÄLTÖKOKONAISUUDET) op min. op. max. HUOMIOITA S-IJ001 Instrumentti- ja yhteissoittotaidot 3ok- Orkesterisoitin (kandi) (26+26+22op) 74

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op Siirtymäsäännökset 2010 YPAT KOULUTUSOHJELMASSA JATKAVILLE (YPATohjelman uusilla YAP-opintosuunnan opintojaksoilla suorittaville) Ohje siitä miten uuden ohjelman opintojaksot korvaavat vanhan koulutusohjelman

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot

Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot 15.8.2018 Simo Ali-Löytty, Terhi Kaarakka ja Elina Viro Sisältö TTY:n aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne

Lisätiedot

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Kemian tekniikan korkeakoulu 12.9.2016 Pia Lahti Ohjelma 12.9.2016 9.15 Tutkinnon rakenne ja opintojen suunnittelu Kotitehtävä myöhemmin tällä viikolla, tulee kurssin

Lisätiedot

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta Ulla Laakkonen KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 5.4.2017 Teknillinen tiedekunta Pääaineinfon ohjelma Pääaineen valintamenettely Ohjelman esittely Tuotantotalouden esittely Tietotekniikkan/tietojärjestelmätieteen

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet

6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet 6.17 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Sivuainekokonaisuudet Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. HuTK sivuaineinfo Johtava koulutusasiantuntija Vuokko Iinatti

Sivuainekokonaisuudet Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. HuTK sivuaineinfo Johtava koulutusasiantuntija Vuokko Iinatti Sivuainekokonaisuudet 2018-2019 n kauppakorkeakoulussa HuTK sivuaineinfo 5.9.2018 Johtava koulutusasiantuntija Vuokko Iinatti Opinto-oikeudet sivuaineisiin - Lv. 2018-2019 sivuaineopetusta järjestetään

Lisätiedot