012 US 2 VUOSIKERTOM

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "012 US 2 VUOSIKERTOM"

Transkriptio

1 UOSIKERTOMUS 2012

2 VUOSI 2012 LYHYESTI Vuonna 2012 toimintaympäristöämme kuvasi epävarmuus, mikä näkyi asiakkaidemme investointipäätösten hidastumisena. Alkuvuodesta 2012 myyntimme oli lähes normaalilla tasolla, mutta vuoden loppua kohti metsäkonemarkkina alkoi hiljentyä. Vuosi oli kokonaisuudessaan vaativa kannattavuuden ja erityisesti liiketoiminnan rahavirtojen kannalta. Puun kysyntä säilyi kuitenkin hyvällä tasolla, minkä ansiosta asiakkaidemme työtilanne oli hyvä monilla markkinaalueillamme. Ponsse menestyi vaikeassa markkinatilanteessa erinomaisesti ja haastoimme voimakkaasti kilpailijamme. Keskeisinä syinä onnistumiseen olivat nopeasti uudistuva tuotevalikoima ja asiakastarpeita vastaavat huoltopalvelut. Myös uuskonemyyntimme onnistui erinomaisesti. Vuoden alussa tilauskantamme oli vahva ja tehdas toimi lähes täydellä kapasiteetilla. Epävarmasta markkinatilanteesta huolimatta jouduimme rajoittamaan tehtaan kapasiteettia vasta joulukuussa. Loka-marraskuussa käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa sovittiin määräaikaisista lomautuksista tehtaan kapasiteetin sopeuttamiseksi. Lomautusten ulkopuolelle jätettiin myynti-, huolto- ja tuotekehitystoiminnot asiakkaidemme palveluiden ja kilpailukykymme varmistamiseksi. Investoimme toimintamme kehittämiseen voimakkaasti myös vuonna Investoinnit kohdistuivat sekä tehtaaseen, että huoltopalveluiden kehittämiseen. Tuotekehityksen panostukset jatkuivat. Merkittävimmät uudistukset liittyivät tuotteiden ergonomian parantamiseen ja ympäristöystävällisen moottoriteknologian käyttöönottoon tuotemalliston uudistuksia olivat muun muassa PONSSE Comfort -käyttöliittymä, 3B-moottoriteknologia ja PONSSE Opti6 -tietokonesukupolvi. Metsäkonemarkkinoiden muutos 8-pyöräisiä koneita suosivaan suuntaan voimistui entisestään. AVAINLUVUT IFRS 2012 IFRS 2011 Saadut tilaukset M 285,9 333,7 Tilauskanta M 41,8 71,9 Liikevaihto M 314,8 328,2 Liiketulos M 24,5 28,8 Liiketulos % liikevaihdosta 7,8 8,8 Liiketoiminnan rahavirta M 11,5 25,0 Tilikauden tulos M 13,9 14,8 Korollinen nettovelka M 42,1 22,5 Omavaraisuusaste % 45,1 45,2 PöRSSITIEdOTTEET Muutoksia Ponsse Oyj:n Latinalaisen Amerikan ja Ruotsin tytäryhtiöiden johdossa Ponssen tilinpäätös Eero Lukkarinen nimitetty Ponssen Ruotsin tytäryhtiön toimitusjohtajaksi Teemu Raitis nimitetty Ponssen Brasilian tytäryhtiön toimitusjohtajaksi 6.3. Ponsse Oyj:n vuosikooste Yhtiökokouskutsu Ponsse Oyj:n vuosikertomus 2011 julkaistu Ponsse Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksiä Ponssen osavuosikatsaus Ponssen osavuosikatsaus Ponsse esittelee uusitun 2012-mallistonsa Muutos Ponsse Oyj:n operatiivisessa johdossa Ponssen osavuosikatsaus Ponsse kutsuu henkilökuntansa yhteistoimintaneuvotteluihin Ponssen taloudellinen tiedottaminen ja yhtiökokous vuonna Yhteistoimintaneuvottelut päättyneet Ponssella

3 KIINA, guangxi PONSSEN vuosi 2 Missio, visio ja arvot 3 Toimintapolitiikka ISO 9001: 2008 ja ISO 14001: Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus 6 Markkinakatsaus 8 Ponssen vuosi 2012 TUOTTEET ja palvelut 10 Ympäristöystävällinen ja tehokas tavaralajimenetelmä 12 PONSSE-tuotevalikoima 16 PONSSE-huoltopalvelut 18 Alussa oli savotta, pokasaha ja Einari johto ja HALLINNOINTI 20 Hallitus Konsernin johtoryhmä Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat Ponsse Oyj:n hallinnointikoodi 30 Tietoa osakkeenomistajille TILINPäätös 31 Tilinpäätös Yhteystiedot SISÄLTÖ ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 3 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

4 Brasilia, Sao Paulo MISsio, visio & arvot missio visio arvot Menestymme asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa kestävän kehityksen mukaisilla innovatiivisilla puunkorjuun ratkaisuilla. Olemme toimialan halutuin yhteistyökumppani. REHELLISYYS INNOVATIIVISUUS PONSSE-HENKI ASIAKASLÄHTÖISYYS REHELLISYYS Toiminnan eettisyys ja korkea moraali Luotettavuus Mitä luvataan se pidetään, ei anneta katteettomia lupauksia Avoimuus INNOVATIIVISUUS Tuotteiden, palveluiden ja prosessien jatkuva parantaminen Aloitteellisuus ja avarakatseisuus Muutoksen mahdollisuus PONSSE-HENKI Nöyryys ja sisukkuus työn edessä Menestymisenhalu ja yrittäjyys toimintapolitiikka ISO 9001: 2008 JA ISO 14001:2004 Kehitämme, valmistamme ja markkinoimme kestävän kehityksen mukaisesti luotettavia ja laadukkaita tavaralajimenetelmän metsäkoneita ja puunkorjuuseen liittyvää tietotekniikkaa ja tuotamme niiden tehokkaaseen käyttöön vaadittavat palvelut. Täytämme jatkuvasti asiakkaidemme odotukset korkealaatuisilla tuotteillamme, palveluillamme ja toiminnallamme. Tarjoamme asiakkaillemme luontoympäristöön soveltuvat ratkaisut, sitoutuen kehittämään tuotteitamme ja palveluitamme huomioiden ympäristönäkökohdat. Asiakaslähtöisen toimintatavan mukaisesti kuuntelemme ja ymmärrämme asiakkaitamme sekä arvostamme heidän näkemyksiään. Tuotteemme, palvelumme ja toimintamme laatu sekä ympäristöystävällisyys ovat yhteinen tavoitteemme. Kaikki ponsselaiset osallistuvat omalla toiminnallaan laadun tekemiseen sekä Päätöksentekokyky Periksiantamattomuus tavoitteiden saavuttamisessa Vastuunotto Lupsakkuus ja reilu meininki Henkilöstön huomioiminen ja hyvä kommunikaatio Työkaverin auttaminen ja muiden huomioiminen ASIAKASLÄHTÖISYYS Aito kiinnostus asiakasta kohtaan Asiakkaan liiketoiminnan tunteminen Tavoitettavuus ja nopea reagointi Palveluhalu ja asiakkaan hyvä tuki Matala organisaatio sen kehittämiseen ja huomioivat toiminnassaan ympäristövaikutukset. Noudatamme toimintojamme koskevaa lainsäädäntöä. Toimitamme ainoastaan laatukriteerimme täyttäviä tuotteita ja palveluita. Laatumme ja ympäristöasioidemme kehityksen perustana on osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä kannattava liiketoiminta. Asetamme toiminnallemme tavoitteet. Mittaamme ja auditoimme toimintaamme sekä reagoimme tehokkaasti poikkeamiin. Näin varmistamme kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Ponsse Oyj:n johto on sitoutunut toimintapolitiikan toteuttamiseen ja huolehtimaan sen viestinnästä henkilöstölle. Riittävällä koulutuksella varmistamme toimintapolitiikan ymmärtämisen koko konsernissa. ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 2 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

5 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 toimintaympäristöämme kuvasi epävarmuus. Euroalueen ongelmat, Pohjois-Amerikan hidas elpyminen ja Kiinan talouskasvun vaimeneminen vaikuttivat kaikki osaltaan epävarmuuden kasvuun maailmanlaajuisesti. Ponsse menestyi vaikeassa markkinatilanteessa erinomaisesti, ja haastoimme voimakkaasti kilpailijamme maailmanlaajuisesti. Alkuvuodesta 2012 myyntimme oli lähes normaalilla tasolla, mutta vuoden loppua kohti metsäkonemarkkina alkoi hiljentyä merkittävästi. Epävarmuuden kasvu vaikutti metsäkoneiden kysyntään pitkittäen asiakkaidemme investointipäätöksiä. Samalla teollisuuden puuvarastot olivat kuitenkin normaalia pienemmät ja puun kysyntä edelleen hyvällä tasolla, mikä vaikutti positiivisesti asiakkaidemme työtilanteeseen monilla markkina-alueillamme. Ponsse menestyi vaikeassa markkinatilanteessa erinomaisesti, ja haastoimme voimakkaasti kilpailijamme maailmanlaajuisesti. Keskeisinä syinä onnistumiseemme ovat olleet nopeasti uudistuva tuotteistomme, tinkimättömillä periaatteilla toimiva myynti- ja huoltoverkostomme ja vahvoihin arvoihin perustuva ponsselainen tekeminen. Markkina-alueistamme koko vuoden 2012 hyvällä tasolla olivat Suomi, Venäjä sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikka. Ruotsin ja Keski-Euroopan markkinat hiljenivät heti kesän jälkeen. Erityisen ilahduttavaa oli kuitenkin markkinaosuutemme kasvu Ruotsissa markkinan yleisestä hiljenemisestä huolimatta. Investoimme toimintamme kehittämiseen voimakkaasti. Investoinnit kohdistuivat sekä tehtaaseen, että huoltopalvelujen kehittämiseen. Juha Vidgrén Metsäkonemarkkinoiden muutos kahdeksanpyöräisiä koneita suosivaan suuntaan voimistui entisestään. Vaikeat korjuuolosuhteet jyrkissä rinteissä ja pehmeissä maastoissa, tiukkenevat vaatimukset korjuujälkien jatkuvasta parantamisesta sekä ergonomiaan liittyvät tuoteominaisuudet ovat selkeästi vaikuttaneet kahdeksanpyöräisten harvestereiden ja kymmenpyöräisten kuormatraktoreiden kysyntään. Juho Nummela Haastava toimintaympäristö vaikutti liiketoimintamme rahavirtoihin ja kannattavuuteen. Vaihtokoneiden myynti oli hidasta läpi vuoden. Huoltopalveluiden liikevaihdon kasvu tasaantui ja kääntyi loppuvuodesta lievään laskuun. Onnistuminen uusien koneiden myynnissä oli koko yhtiön kannalta oleellisen tärkeää. Viimeisellä neljänneksellä kannattavuutemme nousi hyväksyttävälle tasolle, mutta koko vuosi oli kannattavuuden ja erityisesti liiketoiminnan rahavirtojen kannalta vaativa. Kuluneeseen vuoteen lähdimme hyvän tilauskannan voimin ja tehdas toimi lähes täydellä kapasiteetilla. Myyntimme ja huoltomme onnistumisten ansiosta pystyimme pitämään tehtaan täysillä käynnissä aina joulukuulle asti epävarmasta markkinatilanteesta huolimatta. Vuoden lopussa rajoitimme tehtaan kapasiteettia, sillä supistunut tilauskanta ei enää mahdollistanut kahdessa vuorossa toimimista. Kävimme yhteistoimintaneuvottelut kotimaan henkilökuntamme kanssa loka marraskuussa ja päädyimme yhdessä määräaikaisten lomautusten käyttöön sopeuttaaksemme Vieremän tehtaan kapasiteettia. Ponsselaiseen tapaan myynti, huolto ja tuotekehitys toimivat kuitenkin normaalisti. Investoimme toimintamme kehittämiseen voimakkaasti. Investoinnit kohdistuivat sekä tehtaaseen, että huoltopalvelujen kehittämiseen. Huollon investoinneista merkittävimpinä olivat Iisalmen logistiikkakeskuksen, Jyväskylän huoltopalvelukeskuksen sekä Venäjän Pitkärannan huolto- ja koulutuskeskuksen rakentamisen aloittaminen. Vuonna 2012 suurin tuotannollinen muutos oli ohjaamorunkojen valmistuksen aloittaminen uudelleen Vieremän tehtaamme osavalmistuksessa. Nyt valmistamme jälleen kaikki PONSSE-metsäkoneen runkorakenteet etu- ja takarungot, puomistot, harvesteripään rungot ja ohjaamon rungot omalla tehtaallamme Vieremällä. Vahvat panostukset tuotekehitykseen jatkuivat vuoden 2012 aikana. Tuotteistomme muutokset keskittyivät ergonomian parantamiseen ja ympäristöystävällisen moottoriteknologian käyttöönottoon. Suurimpia tuotemallistoon tuotuja muutoksia olivat PONSSE Comfort -käyttöliittymä, 3B-moottoriteknologia ja PONSSE Opti6 -tietokonesukupolvi. Metsäkonemarkkinoiden muutos kahdeksanpyöräisiä koneita suosivaan suuntaan voimistui entisestään. Vaikeat korjuuolosuhteet jyrkissä rinteissä ja pehmeissä maastoissa, tiukkenevat vaatimukset korjuujälkien jatkuvasta parantamisesta sekä ergonomiaan liittyvät tuoteominaisuudet ovat selkeästi vaikuttaneet kahdeksanpyöräisten harvestereiden ja kymmenpyöräisten kuormatraktoreiden kysyntään. Olemme vahvasti arvojohdettu yritys. Historiastamme kumpuavat arvot asiakasläheisyys, rehellisyys, innovatiivisuus ja Ponsse-henki ovat meille ponsselaisille ja koko yhtiölle aidosti tärkeitä ja kuvastavat hyvin jokapäiväistä toimintaamme. Samalla investoimme jatkuvasti luontoympäristön, henkilöstömme sekä taloudellisen ympäristömme huomioivien toimintojen kehittämiseen kestävän kehityksen mukaisesti. Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseen Vieremältä käsin. Asiakaskuntamme ja sitoutunut henkilöstömme mahdollistavat onnistumisemme myös tulevaisuudessa. ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Juha Vidgrén Hallituksen puheenjohtaja Juho Nummela Toimitusjohtaja 4 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

6 arkkinakatsaus Markkinakatsaus Vuonna 2012 talouden epävarmuus hidasti metsäkoneyrittäjien investointipäätöksiä ja metsäkoneiden myynti laski maailmanlaajuisesti noin 30 %. Tästä huolimatta myyntimme pysyi lähes vuoden 2011 tasolla, sillä asiakkaidemme työtilanne oli pääasiallisesti hyvä ja onnistuimme voittamaan markkinaosuuksia kilpailijoiltamme. Markkinaosuutemme maailman toiseksi suurimpana tavaralajimenetelmän metsäkonevalmistajana vahvistui ennätyksellisen hyvälle tasolle. sä asiakkaidemme kanssa. Puunkorjuun ammattilaisten merkitys metsäkoneiden ja niihin liittyvien palveluiden kehittämisessä on tällä alalla ratkaiseva. Tuotekehityksessämme toimii lähes 100 suunnittelijaa, jotka päivittäin kehittävät uusia tuoteratkaisuja ja olemassa olevaa tuotetarjontaamme. Kaikki tuotekehityksemme perustuu asiakaspalautteeseen. Korjuuyrittäjien tarpeet muuttuvat alan vaatimusten mukaisesti, ja menestyksemme riippuu siitä kuinka pystymme näihin tarpeisiin vastaamaan. Uskomme, että pärjäämme vain yrittämällä aina parastamme ja ylittämällä asiakkaidemme odotukset. Jarmo Vidgrén Myynti- ja markkinointijohtaja Vuosi 2012 oli kaksijakoinen. Pirteä alkuvuosi vaimeni loppuvuotta kohden perinteisesti aktiivisilla markkinaalueillamme, Ruotsissa ja Saksassa. Suomessa markkina hiljentyi odotettua vähemmän, mutta jäi selvästi edellisvuodesta. Kun vuonna 2011 Suomessa rekisteröitiin 470 uutta metsäkonetta, vuonna 2012 koneita rekisteröitiin 411. Saavutimme kuitenkin Suomessa ennätyskorkean markkinaosuuden 50.9 % markkinaosuus saavutettiin 209 rekisteröidyllä PONSSE-metsäkoneella. Olemme myös erittäin tyytyväisiä markkinajohtajan asemaamme Venäjän tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myynnissä. Pohjois-Amerikan konemyynti piristyi niin ikään selvästi sahateollisuuden hitaan elpymisen myötä. Maailmassa myydyistä ympäristöystävällisen tavaralajimenetelmän metsäkoneista Ponssen osuus on vajaa kolmannes. PONSSE-metsäkoneilla korjataan puuta kaikilla maailman keskeisillä teollisen puunkorjuun alueilla. Suuren vastuun tiukassa kilpailutilanteessa ovat kantaneet huoltopalveluidemme henkilökunta. Koneyrittäjän päivittäiseen toimintaan vaikuttaa ratkaisevasti millaista palvelua hän saa meiltä tai huoltopalvelukumppaniltamme. Varaosien toimitusvarmuudesta ja -nopeudesta ei voida tinkiä, ja palvelutarjonnan on kohdattava asiakkaiden todelliset tarpeet. Vuonna 2012 auditoimme 30 huoltopalvelukeskusta. Parhaimpaan mahdolliseen luokitukseen ylsivät Ponsse UK:n Lockerbien ja Ponsse North America Inc:in Gladstonen (MI) huoltopalvelukeskukset. Metsäkoneyrittäjät ympäri maailman ovat pääasiassa pieniä perheyrityksiä, jotka uusivat koneitaan keskimäärin neljän vuoden välein. Yrityskoot vaihtelevat yhden koneen yrityksistä useita kymmeniä koneita omistaviin yrityksiin. Yleisenä suuntauksena monilla markkinoilla on ollut yrityskokojen kasvaminen. Suomen noin 2500 metsäkoneyrittäjästä yli kahdeksan konetta omistavia yrityksiä on vajaa 100. Yrityskokojen kasvu ja yleinen vaatimus korjuutyön tehokkuudesta on näkynyt konevalmistajan näkökulmasta katsottuna muun muassa huoltosopimusten kysynnän lisääntymisenä. Teimme vuonna 2012 merkittäviä konekauppoja, jotka sisältävät erittäin pitkälle vietyä yhteistyötä. Asiakkaamme ovat ulkoistaneet meille koneidensa huollon täysin ja vastaamme myös pitkälle heidän kuljettajiensa koulutuksesta. Samalla meidän on kyettävä joustavasti palvelemaan kaikkein suurinta asiakasryhmäämme, pieniä puunkorjuuyrityksiä, riippumatta siitä ostaako yritys tarvitsemansa huoltopalvelut meiltä vai tarvitseeko hän tukea oman huolto-osaamisensa ylläpitämiseen. Pysymme kilpailussa mukana vain kehittämällä tuotteitamme ja toimintaamme, ja investoimalla niihin. Vuonna 2012 investoimme huoltopalvelutilojemme uudistamiseen ja uusien tilojen rakentamiseen. Vuoden 2012 lopussa valmistui uusi huoltopalvelukeskus Jyväskylään ja Venäjän Pitkärannan uusi palvelukeskuksen avajaisia vietetään kesän 2013 alussa. Kesällä 2013 valmistuu myös kansainvälistä varaosalogistiikkaamme tehostava logistiikkakeskus Iisalmeen. Merkittävä investointi vuonna 2012 oli myös uuteen SCR-teknologiaan perustuvien moottoreiden ottaminen tuotantoon. Teknologia otettiin käyttöön, kun vaatimukset työkoneiden päästörajoituksista tiukentuivat EU:n ja Pohjois-Amerikan alueilla. Vaatimukset koneiden ympäristöystävällisyydestä ja etenemiskyvystä entistä haastavammissa maastoissa ovat painottaneet kysyntää 8-pyöräisten harvestereiden suuntaan. Kahdeksanpyöräiset harvesterit ovat laajakäyttöisiä yleiskoneita, ja ne ovat vakautensa ansiosta myös erittäin kuljettajaystävällisiä. Vuonna 2012 Ponssen tytäryhtiöiden vetovastuussa aloitti kaksi uutta toimitusjohtajaa, Teemu Raitis Brasiliassa ja Eero Lukkarinen Ruotsissa. Molemmat markkinat ovat lähteneet heidän johdollaan kehittymään oikeaan suuntaan. Brasiliassa olemme panostaneet erityisesti palveluidemme kehittämiseen. Ruotsissa saavutimme 16,4 % markkinaosuuden rekisteröityjen kuormatraktoreiden mukaan laskettuna, vaikka kokonaismarkkina samaan aikaan pieneni. Onnistuimme vuonna 2012 ennen kaikkea yhdessaksa, BAIJERI Onnistuimme vuonna 2012 ennen kaikkea yhdessä asiakkaidemme kanssa. Puunkorjuun ammattilaisten merkitys metsäkoneiden ja niihin liittyvien palveluiden kehittämisessä on tällä alalla ratkaiseva. ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 6 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

7 PONSSEN VUOSI TEHTAAN laajennus ja PONSSE saatiin päätökseen tehtaan kokoonpanon 1200 m 2 laajennustyöt ja tuotannosta valmistui PONSSE-metsäkone. Laajennuksen jälkeen te htaan pinta-ala on 2,7 ha. 2. PONSSE-LAdYT Ponsse Ladyt -klubi starttasi toimintansa Ruotsissa. PONSSE-koneilla urakoivien metsäkoneyrittäjien puolisoille tarkoitettu Klubi on toiminut Suomessa vuodesta 2004 ja saksalaisen jälleenmyyjämme Wahlers Forsttechnikin Ladyt aloitti toimintansa Kuvassa Ponsse AB:n ladyt vierailulla tehtaalla joulukuussa. 3. MESSUT JA TAPAHTUMAT Vuosi 2012 oli aktiivinen messuvuosi. Olimme vuoden aikana mukana noin sadassa messu-, hakkuunäytös- ja asiakastapahtumassa parissakymmenessä eri maassa. 4. PEHMEILLE MAILLE Uutta PONSSE Buffalo 10w -kuormatraktoria heikosti kantavien maiden puunkorjuuseen esiteltiin FinnMETKO:ssa ja hakkuunäytöksissä eri puolilla Ruotsia. Paikoin erittäin märkä kesä ja syksy vahvisti 8-pyöräisten harvestereiden kysyntää entisestään. 5. investoinnit Investointien painopisteenä olivat huoltopalvelut kaikilla markkinoillamme. Alkuvuodesta Ponsse AB avasi uuden palvelukeskuksen Åseleen ja Suomessa avattiin Mikkelin ja Tampereen uudistuneet huoltopalvelutilat. Loppuvuodesta valmistui uusi 1300 m² Jyväskylän huoltopalve lukeskus Laukaaseen (kuvassa). Uuden logistiikkakeskuksen rakentaminen aloitettiin Iisalmessa. 6. VIERAILUT tehtaalla Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Ponssella Tehtaaseen tutustui vuoden aikana noin 4000 vierasta. 7. TUOTEUUTUUdet 2012 tuoteuutuudet lanseerattiin Finn- METKO-messuilla. Mallistouudistuksessa esiteltiin uudet rungot, ergonominen PONSSE Comfort -käyttöliittymä, huollettavuutta helpottavia rakennemuutoksia ja uudet ympäristöystävälliset moottorit 6-sylinterisissä konemalleissa. Kuva: Opti6-PC ensiesittelyssä Forexpo-messuilla Ranskassa. 8. EINARI Vidgrén säätiö Einari Vidgrénin Säätiön tarkoituksena on nostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta säätiö jakoi jo seitsemännen kerran tunnustuksia metsäalan osaajille yhteensä eurolla. 9. PONSSE-KLUbi Ponsse-klubilla majoittui 2500 vierasta ja 7. savusaunaa lämmitettiin Sotkunlammen rannalla 140 iltana. 90-luvun lopulla Vidgrénien perheen kotitalosta muutettu idyllinen Ponsse-klubi on ahkerassa majoituskäytössä vieraillemme. 10. ASIAKKAAT Huoltopalvelu- ja koulutusyhteis työsopimukset lisääntyivät tasaisesti. Laajimmillaan sopimukset kattavat koneiden teknisen ylläpidon, varaosahuollon ja kuljettajien koulutuksen. Kuva: Montes del Plata, Uruguay ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 8 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

8 Ympäristöystävällinen ja tehokas tavaralajimenetelmä Usa, Wisconsin Ponsse on erikoistunut tavaralajimenetelmän (cut-to-length, CTL) puunkorjuuratkaisuihin. Ympäristöystävällisessä tavaralajimenetelmässä puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan puun käyttäjän käyttötarkoituksiin sopiviksi puutavaralajeiksi jo metsässä. Puusta saadaan maksimaalinen arvo sekä metsän omistajalle että jatkojalostukseen, ja korjatun puun laatu on erinomaista. Nykyaikaisen tavaralajimenetelmän edut kilpaileviin menetelmiin verrattuna ovat selvät. Menetelmä on tuottavaa ja tehokasta niin metsäkoneurakoitsijan, metsänomistajan, puunhankintayhtiön kuin puun jatkokäsittelynkin kannalta. Metsästä saadaan paras mahdollinen tuotto, kun tehokas menetelmä tuottaa mittatarkkaa ja korkealaatuista puutavaraa. Vähän maaperää rasittava kalusto soveltuu hyvin pehmeisiin maastoihin, jyrkkiin rinteisiin tai muutoin vaikeakulkuiseen maastoon. Menetelmän ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Metsään jäävä kasvusto ja maapohja vahingoittuvat mahdollisimman vähän koneiden alhaisten pintapaineiden ja keveyden ansiosta, minkä vuoksi myös koneiden polttoaineen kulutus ja päästöt ovat pieniä. Metsäalan yleiset vaatimukset koneiden ympäristöystävällisyydestä ovat vahvasti ohjanneet koneiden kehitystyötä. PUUNKORJUUMENETELMÄT koneellinen puunkorjuu manuaalinen puunkorjuu Tavaralajimenetelmän puunkorjuukalustolla metsiä voidaan hoitaa tekemällä harvennushakkuita, mikä kasvattaa metsän tuottoa. Koneet on suunniteltu siten, että niillä voidaan työskennellä pitkällä, noin metrin nosturiulottumalla, jolloin metsä voidaan harventaa koneellisesti jo ensiharvennuksella. Valikoivassa harvennushakkuussa jätetään kasvamaan KONEELLINEN PUUNKORJUU kokorunkomenetelmä (tree-length, TL) 60% 40% tavaralajimenetelmä (cut-to-length, CTL) metsikön parhaat yksilöt, laadultaan hyvä ja tuottava puusto, eikä ketterillä koneilla vahingoiteta jäljelle jäävää puustoa. Tavaralajimenetelmässä metsäkoneiden kuljettajien ammattitaidolla ja kokemuksella on keskeinen merkitys työn tuottavuuteen, joten työn tuottavuutta voidaan myös parantaa kuljettajien koulutuksella. Myös ammattitaitoisen huoltohenkilökunnan merkitys on teknisesti edistyksellisten koneiden huollossa tärkeää. TAVARALAjimenetelmän edut YMpärisTÖYSTävällisYYS Siistimpi korjuujälki maaperän ja jäljelle jäävän puuston vauriot ovat vähäisiä. Tuotteet ovat teknisesti edistyksellisempiä ja kevyempiä, minkä vuoksi ne soveltuvat myös pehmeisiin maastoihin ja rinteisiin. Maastoltaan herkissä korjuukohteissa harvesterilla voidaan rakentaa ajouralle maaperää suojaava ja kantavuutta parantava oksamatto, jonka päällä kuormatraktori ajaa. Ravinteikas lehti- ja neulasmassa sekä oksat ja latvus jäävät metsään ravitsemaan kasvamaan jätettyä puustoa tai uutta taimikkoa, kun puu karsitaan ja katkotaan metsässä. PAREMpi SAANTO Tavaralajien saanto on huomattavasti parempi, koska harvesteri mittaa jokaisen rungon tarkasti ennen kuin se katkotaan. Pienikin määrä erikoispuuta voidaan ottaa erilleen, kuten hyvälaatuiset lehtipuuvaneritukit ja pylväät, ja kuljettaa ne kannattavasti tehtaalle. Metsän hoito valikoivalla harvennuksella parantaa metsästä saatavaa tuottoa. ALHAISEMMAT KorjuuKusTannuKseT Tavaralajimenetelmässä tarvitaan vähemmän koneita, miehistöä ja polttoainetta. Myös pienten korjuulohkojen puunkorjuu on kannattavaa, kun työmaalle siirrettäviä koneita on vähemmän. ERGONOMinen TYÖYMpärisTÖ JA laajakäyttöisyys Koneiden ergonomiset ominaisuudet ja vakaus tarkoittavat miellyttävää ja turvallista työympäristöä kuljettajalle. Koneet ovat laajakäyttöisiä ja samat koneet soveltuvat erilaisiin korjuutarpeisiin ensiharvennuksilta uudistushakkuille, myös pehmeisiin tai muuten vaikeakulkuisiin maastoihin. Venäjä, Krasnoyarsk AjUREINA ympäristöystävällisyys ja kustannustehokkuus Tänä päivänä noin puolet teollisesta puunkorjuusta tapahtuu edelleen manuaalisesti. Tavaralajimenetelmän osuus maailmassa korjattavasta puumäärästä on vasta noin 20 %. Tavaralajimenetelmällä korjattavan puun osuus nousee kuitenkin maltillisesti puunkorjuuseen kohdistuvien kustannuspaineiden sekä ympäristövaatimusten ansiosta. Menetelmä on aina ollut vallitseva puunkorjuutapa Pohjoismaissa, jossa se on syntynyt ja kehittynyt. Keskeisimmät kilpailevat menetelmät ovat kokorunko- ja kokopuumenetelmät, joissa puu kaadetaan ja kuljetetaan oksineen käsittelypaikalle tai puuterminaaliin. Katkonta eri käyttötarkoituksiin tapahtuu prosessointialueella tai vasta tuotantolaitoksella. Tavaralajimenetelmän metsäkoneiden tekniikka on kokorunko- ja kokopuumenetelmän koneita edistyksellisempää, jolloin myös niiden hankintahinta on usein korkeampi. Tavaralajimenetelmän koneilla tapahtuva puunkorjuu on kuitenkin kokonaisedullisempi ja tuottavampi ratkaisu. Kilpailevissa menetelmissä koneita, henkilökuntaa, varaosia ja polttoainetta tarvitaan korjattua kiintokuutiometriä kohden enemmän. Tavaralajimenetelmässä puu kaadetaan, katkotaan ja kuljetaan tienvarteen pienemmällä konemäärällä, käsittelykerroilla, miehistöllä ja kustannuksilla. TehoKas LOGISTiiKKA Puun kaukokuljetus tehtaalle on edullisempaa ja tehokkaampaa. Tukit kuljetetaan suoraan sahalle, sorvitukit vaneritehtaalle ja kuitupuu paperi- tai sellutehtaalle. Kuljetusmatkat ovat lyhempiä kuin kokorunkomenetelmässä, jossa koko runko tyypillisesti kuljetetaan ensin katkottavaksi ja käsiteltäväksi sahalle, minkä jälkeen kuitupuuksi menevä osa haketetaan ja kuljetetaan edelleen paperi- tai sellutehtaalle. Kuitupuun käsittelykertoja on tällöin enemmän ja kuljetusmatka pidempi. Tavaralajimenetelmässä tienvarteen tarvitaan vain vähän varastotilaa, koska puun käsittelyä ei tehdä tien varressa. NOPEA JA LAADUKas JATKojalosTus Tukit katkotaan jo metsässä ja sahalla ne lajitellaan samankokoisiin eriin ennen sahausta. Koska tukit ovat samaa läpimittaluokkaa, erä voidaan sahata suurella linjanopeudella eikä sahan asetteita tarvitse muuttaa eri tukkien välillä. Korkealaatuisesta puutavarasta saadaan korkealaatuisia jatkojalosteita. ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 10 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

9 uotevalikoima MAAILMAN PARHAAT METSÄKONEET Ponsse on yksi maailman johtavia metsäkonevalmistajia, joka on keskittynyt ympäristöystävälliseen tavaralajimenetelmään perustuvien puunkorjuutuotteiden valmistukseen ja tuotekehitykseen. Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki metsäkoneiden kokoluokat ensiharvennuksilta ja metsäenergian korjuusta järeisiin uudistushakkuisiin, ja kaikki puunkorjuukohteet pehmeiltä mailta jyrkille rinteille. Tuotevalikoimassa on harvestereita, harvesteripäitä ja -nostureita, kuormatraktoreita, kuormaimia ja puunkorjuuseen liittyvää tietotekniikkaa. Ponsse on valmistanut maailman savotoille yli 8500 tavaralajimenetelmän metsäkonetta. Uusien tuoteratkaisuiden voimakas kehittäminen ja olemassa olevien tuotteiden jatkuva parantaminen on aina ollut ponsselainen tapa toimia. Ponssella uskotaan vahvasti asiakaslähtöiseen ja nopeaan toimintaan, mikä tekee Ponssesta erilaisen toimijan kovassa kilpailussa. Tämä asettaa vaatimukset kaikelle toiminnalle myös tuotannossa ja tuotekehityksessä. Nopea reagointikyky mahdollistaa asiakastarpeita vastaavat tuotteet metsätalouden nopeasti muuttuvassa ja vaativassa toimintaympäristössä sekä maailman parhaiden metsäkoneiden valmistamisen kasvaville kansainvälisille markkinoille Suomessa. Kaikki PONSSE-metsäkoneet valmistetaan Vieremällä samalla paikalla kuin yrityksen perustamishetkellä vuonna Ponsse on keskittänyt myös komponenttivalmistuksen pitkälle omiin käsiinsä. Suurella omavalmistuksen osuudella varmistetaan lopputuotteen korkea laatu, koneiden ja varaosien toimitusvarmuus asiakkaalle ja tuotekehityksen nopea saattaminen tuotantoon. Omavalmistuksen osuus Ponsse-konsernissa on merkittävä, esimerkiksi kaikki runkorakenteet valmistetaan Vieremän tehtaalla. Tuotteiden, tuotannon ja palveluiden kehittämiseen sekä toimittajaverkoston kanssa tehtävään yhteistyöhön on panostettu voimakkaasti. Toimittajaverkostosta 90 % sijaitsee Suomessa ja loput 10 % pääsääntöisesti Saksassa. Ponssella tuotantoa ei ole siirretty matalamman kustannustason maihin, vaan yrityksen ympärille on luotu alueellinen toimittajaverkosto. Vaikka PONSSE-tuotteisiin hankitaan tärkeitä avainkomponentteja Saksasta ja teräsvalmistajien raaka-aineet tulevat eri puolilta maailmaa, puolet PONSSE-metsäkoneen arvosta jää Suomeen. Tästä arvosta merkittävä osa jää Ylä-Savon alueen muille yrityksille. Ponssen asiakaslähtöistä toimintaa ohjaavat metsäkoneyrittäjien toiveet ja tarpeet. Siksi tuotevalikoima on suunniteltu siten, että modulaarisen tuoterakenteen avulla voidaan valmistaa laadukkaasti ja tehokkaasti lukuisia variaatioita samasta tuotteesta. Näin kaikilla valituilla markkina-alueilla voidaan tarjota kunkin asiakkaan erityistarpeisiin ja paikallisiin olosuhteisiin sopiva ja kattava tuotevalikoima. Lähtökohtana on tarjota puunkorjuun ammattilaisille tehokkaita metsäkoneita tuottavaan puunkorjuuseen. Koneiden tulee olla myös laajakäyttöisiä, jotta ne tukevat puunkorjuuyritysten toiminnan joustavuutta ja kannattavuutta, kun erityiskohteita varten ei tarvita kallista erikoiskalustoa. Jokainen PONSSE valmistetaan asiakastilauksesta ja testikuljettajat koeajavat jokaisen koneen aidoissa savottaolosuhteissa ennen koneiden toimittamista asiakkaalle. TUOTEKEHITYSTä asiakastarpeiden mukaisesti Teollinen puunkorjuu on siirtynyt yhä haastavampiin maastoihin ja olosuhteisiin - pehmeille maille ja jyrkkiin rinteisiin. Yrittäjän toiminnan kannattavuuden ratkaisee usein korjuukaluston laajakäyttöisyys ja tuottavuus. Tämä lähtökohta ohjaa Ponssen tuotekehitystä myös harvesterimallistossa. Kaikkia PONSSE-harvestereita voidaan käyttää myös yleiskoneina, jolloin korjuukalusto ei rajoita työskentelyä kapea-alaisesti vain tietyn tyyppisiin työmaihin. Vieremän tehtaan kokonaistuotannosta jo noin 70 % on 8-pyöräisiä metsäkoneita, joiden käytettävyys rinteillä ja pehmeässä maastossa on erinomainen. Muutos on ollut nopea: Ponsse toi ensimmäiset protomallit 8w-harvestereista markkinoille kesällä 2009 ja sarjatuotantoon alkuvuodesta PONSSE-harvesterituoteperhe on viime vuosina uudistunut kauttaaltaan. Tuotevalikoimassamme on nyt myös 8-pyöräisiä harvestereita kaikissa kokoluokissa ensiharvennuksilta ja metsäenergian korjuusta järeisiin uudistushakkuisiin, uusi H-sarjan harvesteripäämallisto joukkokäsittelyominaisuuksineen sekä täysin uusi ja helppokäyttöinen nosturimallisto, joissa on valittavana sekä liikerata- että liukupuominosturivaihtoehtoja. 8-pyöräiset harvesterit ovat mahdollistaneet puunkorjuun myös aremmilta korjuukohteilta - pehmeiltä mailta ja kelirikon aikana - ja kalliita seisokkeja on saatu lyhennettyä. Seisokkiaikojen lyhentyminen tarkoittaa puunkorjuun kannattavuuden parantumisen lisäksi kuljettajien parempaa työllistymistä ympäri vuoden. 8-pyöräisistä koneista tekee entistä ympäristöystävällisempiä ja sopivampia myös heikosti kantaville maille niiden alhaiset pintapaineet. Painon jakautuessa useammalle renkaalle 8-pyöräisten maahan kohdistuma pintapaine on 6-pyöräisiin verrattuna ylivoimaisen alhainen. 8-pyöräisen PONSSE Ergo 8w -harvesterin pintapaine 280 g/cm², 6-pyöräisen Ergon 850 g/cm² ja ihmisen jalanjäljen noin 260 g/ cm². Alhaisten pintapaineiden ja vakauden ansiosta voidaan 8-pyöräisillä myös harvesterit-tuoteperhe Malli Beaver Fox Ergo Ergo 8w Bear Bear 8w Teho 129 kw 145 kw EU: 210 kw Muut maat: 205 kw Harvesteripää H5 tai H6 H5 tai H6 H5, H6, H7 tai H7euca EU: 210 kw Muut maat: 205 kw H5, H6, H7 tai H7euca 240 kw 240 kw Nosturi C2 tai C22 C22 C4 tai C44 C4 tai C44 C6 tai C55 C6 tai C55 Erityispiirteitä Tehokas ja taloudellinen yleiskone harvennuksille ja päätehakkuille. Ketterä kahdeksanpyöräinen vaikeakulkuisiin ja pehmeisiin korjuuolosuhteisiin. Tehokas yleiskone kaksipiirihydrauliikalla. Kahdeksanpyöräinen yleiskone kaksipiirihydrauliikalla. H8 Raskaan sarjan puunkorjuuseen. Ponssella uskotaan vahvasti asiakaslähtöiseen ja nopeaan toimintaan, mikä tekee Ponssesta erilaisen toimijan kovassa kilpailussa. H8 Kahdeksanpyöräinen voimanpesä järeisiin hakkuisiin. ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 12 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

10 Ruotsi, Surahammar Siinä missä ElephantKing on suunniteltu erittäin vaativiin olosuhteisiin ja järeille kuormille, pienemmän kokoluokan kuormatraktorimallit ovat kotonaan herkässäkin maastossa. korjata kesäajan harvennuksia ja rinteitä jopa ilman teloja ja ketjuja. Tämä luonnollisestikin vähentää maastoon jääviä jälkiä ja säästää polttoainetta. 8-pyöräisillä harvestereilla voidaan korjata puuta rinteiltä, joilla koneellinen puunkorjuu on ennen ollut kannattamatonta tai jopa mahdotonta. Myös entistä suurempi osa istutusmetsistä sijoitetaan rinteisiin, kun tasamaa käytetään monilla markkinoilla viljelyyn. 8-pyöräisen vakaus ja ajettavuus ovat tärkeitä tuoteominaisuuksia myös muualla kuin rinnetyömailla. Koneenkuljettajan ergonominen työympäristö on kuljettajan työssä jaksamisen ja siten työn tuottavuuden kannalta oleellisen tärkeää. Harvennushakkuiden määrä on useilla alueilla kasvussa ja harvennushakkuilla suurin ero eri konemallien tuottavuudessa tulee nosturin ominaisuuksista ja koneen vakaudesta. Nosturin ketteryys ja helppokäyttöisyys ja kahdeksan pyörän vakaus nostavat tuottavuutta selvästi. Koneen painopiste pysyy alhaalla myös työskenneltäessä nosturin pidemmällä ulottumalla, ajomukavuus on parempi eikä koneen voimakkuudesta tarvitse tinkiä. varma ratkaisu on PONSSE 10w. Kymmenenpyöräinen kuormatraktori mahdollistaa puunkorjuun normaalikalustolla, maastoa ja ympäristöä säästäen ympäri vuoden. Yksinkertainen ratkaisu perustuu lisäpyöräpariin ja erikoismuotoiltuihin teloihin, jotka tekevät kuormatraktorin kantopinta-alasta erittäin suuren ja normaalit kuormat kulkevat vaivatta upottavissakin leimikoissa. Ponssen kuormatraktorimallisto tarjoaa ratkaisut myös metsäenergian korjuuseen. Mekaanisesti tai hydraulisesti muuttuvat kuormatilat lisäävät kuormatilavuutta tarpeen mukaan sekä ainespuun että energiapuun korjuussa, jolloin koneen kapasiteetti saadaan paremmin hyödynnettyä. Samalla korjuukalustolla voidaan korjata joustavasti sekä aines- että energiapuuta. Metsäenergian punnitsemiseen ja raportointiin voidaan käyttää PONSSE LoadOptimizer -kuormainvaakaa. TIETOjärjESTELMäTUOTTEET KEHITYKSEN kärjessä Ponsse suunnittelee ja valmistaa kaikki ohjaus- ja mittausjärjestelmät, joita puunhankintaketju tarvitsee kannolta tehtaalle. PONSSE-tietojärjestelmätuotteet kattavat metsäkoneiden tietojärjestelmät sekä puunhankinnan ohjausjärjestelmät. Tuottavan puunkorjuun edistämiseksi ja ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien kouluttamiseksi eri markkina-alueilla Ponsse panostaa myös tehokkaan koulutusteknologian kehitykseen. LAAja kuormatraktoriperhe KAIKKIIN kantavuusluokkiin PONSSE-kuormatraktorimallistossa keskeisiä tuotekehitystä ohjaavia tekijöitä ovat voima, käyttömukavuus, ympäristöystävällisyys ja hyvä omapainon ja kuormankantokyvyn suhde. Vahva moottori ja tehokkaat kuormaimet tekevät PONSSE-kuormatraktoreista erittäin tuottavia. Taakan tasaisesti kaikille pyörille jakavat mittasuhteet ja kokoluokkiensa pienimmät kääntösäteet jättävät PONSSE-kuormatraktoreiden maaperään kohdistamat rasitukset vähäisiksi. Samalla niissä riittää voimaa muuttuviin korjuuolosuhteisiin ja vaikeisiinkin maastoihin, kuten jyrkkiin rinteisiin ja syvään lumeen. PONSSE-kuormatraktoreiden tehokkuus, luotettavuus ja käytettävyys perustuvat käyttäjien toiveiden mukaiseen kehitystyöhön. Suuren vetovoiman ja erinomaisten maasto-ominaisuuksien ansiosta kuormien liikuttelu on nopeaa ja joustavaa. Tehokkaalla Mercedes-Benzin moottorilla koneen vetovoima ja hydrauliteho saadaan korkealle tasolle, mikä merkitsee alhaisempaa polttoaineen kulutusta, pienempää melutasoa ja miellyttävämpiä kuormausolosuhteita. Koneiden rungot kestävät erittäin kovaa kuormitusta ja ne valmistetaan korkealaatuisista komponenteista, minkä ansiosta koneiden käyttöikä on pitkä. Jämäkät telit ja suurempien konemallien sylinterirunkolukot tekevät lisäävät luotettavuutta myös äärimmäisissä olosuhteissa. Avara ohjaamo, ergonomiset hallintalaitteet ja erinomainen huollettavuus tekevät koneista miellyttävän työympäristön, ja kaikki konemallit on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman helpoiksi huoltaa. Ponssen kuormatraktoriperhe kattaa kaikki kokoluokat alkaen 10 tonnin PONSSE Gazellesta 20 tonnin PONSSE Elephant Kingiin, jossa 24 tonnin vetovoima takaa lähikuljetuksen tehokkuuden varsinkin rinnetyömailla ja pitkillä kuljetusmatkoilla. Siinä missä ElephantKing on suunniteltu erittäin vaativiin olosuhteisiin ja järeille kuormille, pienemmän kokoluokan kuormatraktorimallit ovat kotonaan herkässäkin maastossa. Suosituimpana kuormatraktorimallina jatkaa PONSSE Buffalo, joka on 14 tonnin kantavuusluokan tehokone sekä uudistushakkuilla että harvennuskohteissa. Heikosti kantavien maaperien tuottavaan puunkorjuuseen tehokas ja toimintakuormatraktorit-tuoteperhe PONSSE-harvestereiden Opti-tietokoneet ja Opti4G-tietojärjestelmät edustavat metsäkoneiden kehittyneintä teknologiaa. PONSSE-metsäkonesimulaattorit eri tasoisine harjoituksineen ovat merkittävä osa koulutustarjontaa. Jatkuvasti kehittyvien PONSSE-tietojärjestelmätuotteiden johtoajatuksena on helppokäyttöisyys, jossa huomioidaan sekä kuljettajien että metsäyhtiön vaatimukset. PONSSE Opti -tietojärjestelmätuotteisiin kuuluu koneenohjaus- ja työnhallintajärjestelmiä harvestereille, kuormatraktoreille ja tela-alustaisille sovelluksille. Opti-ohjelmistotuoteperhe tehostaa puunhankintaketjussa sekä puun hankintaa että sen korjuun ja logistiikan hallintaa. PONSSE-harvestereiden Opti-tietokoneet ja Opti4G-tietojärjestelmät edustavat metsäkoneiden kehittyneintä teknologiaa. Monipuolinen Opti4G toimii kuljettajan käyttöliittymänä koneen Opti- Control -hallintajärjestelmään, ja se käsittelee kaikki hakkuutyössä tarvittavat toiminnot tiedonsiirrosta puun apteeraukseen (rungon jakamiseen puutavaralajeiksi) ja raportointiin. PONSSE OptiControl -koneenohjausjärjestelmä ohjaa esimerkiksi moottorin ja hydrauliikan voimantuottoa kuormitustilanteen mukaan, jolloin kuljettajan käytössä on aina optimaalinen teho optimaalisella polttoaineen kulutuksella. Monipuolisten säätömahdollisuuksien ansiosta PONSSE-metsäkoneet toimivat tuottavasti kaikissa olosuhteissa. Opti-raportointisovellukset raportoivat koneen ja kuljettajan tuottavuuta, koneen polttoaineenkulutusta ja teknistä käyttöastetta. PONSSE Fleet Management -websovelluksella koneyrittäjä voi seurata reaaliajassa konekalustonsa sijaintia ja työtilannetta sekä suunnitella koneiden huollot ja lavettikuljetukset. Ponssen tietojärjestelmätuotteiden kehitysyksikössä Kajaanissa toimii 30 tietojärjestelmien tuotekehityksen ammattilaista, jotka keskittyvät täysipäiväisesti PONSSE-metsäkoneiden mittausteknologian, ohjausjärjestelmien sekä PC-laitteistojen kehitykseen. Ponssen tietojärjestelmälaitteet valmistetaan Ponssen tytäryhtiössä Epec Oy:ssä Seinäjoella. Epec suunnittelee ja valmistaa liikkuvien työkoneiden koneenohjausjärjestelmiä, elektroniikkaa ja ohjelmistoja vaativiin olosuhteisiin. Malli Gazelle Wisent Elk Buffalo BuffaloKing Elephant ElephantKing PONSSE 10w Teho 129 kw 129 kw 129 kw EU: 210 kw Muut maat: 205 kw EU: 210 kw Muut maat: 205 kw EU: 210 kw Muut maat: 205 kw EU: 210 kw Muut maat: 205 kw Kuormankantokyky kg kg kg kg kg kg kg Kuormain K70+ K70+ K70+ tai K90+ K90+ tai K100+ K100+ K100+ K100+ Erityispiirteitä Kevyt, ketterä ja taloudellinen. Saatavilla 8 pyöräisenä Tehokas yleiskone. Saatavilla 6 ja 8 pyöräisenä Kokoluokkansa tehokkain. Saatavilla 6 ja 8 pyöräisenä Maailmalla tunnustettu tehokone.* Saatavilla 6 ja 8 pyöräisenä Väkivahva suuren kokoluokan kuormajuhta. Saatavilla 6 ja 8 pyöräisenä Järeä kuormankantokyky ja ylivoimainen vetovoima. Saatavilla 6 ja 8 pyöräisenä Ylivoimaista kantavuutta ja vetovoimaa. Saatavilla 8 pyöräisenä Kymmenpyöräinen sovellus pehmeille maille.** ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 14 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 *6-pyöräinen PONSSE Buffalo saatavilla myös aktiivivaimennuksella PONSSE Buffalo ADS -mallina. **Saatavilla hydraulisella lisäakselilla PONSSE Buffalo ja Elk -kuormatraktoreihin sekä kiinteällä lisäakselilla PONSSE Wisent -kuormatraktoriin. PONSSE VUOSIKERTOMUS

11 uoltopalvelut HUOLTOPALVELUT PITÄVÄT PONSSEN METSÄSSÄ PONSSE-huoltopalveluiden tehtävänä on pitää asiakkaiden koneet, harvesterit ja kuormatraktorit, tuottavina ja toimivina siellä missä pitääkin, metsässä. Lähtökohtana kaikelle huoltopalvelutarjonnalle on tukea asiakkaiden yritystoimintaa alan parhailla tuotteilla, palveluilla ja ammattitaidolla. Ponssen kansainvälisessä palveluverkostossa on yhteensä 150 huolto- ja varaosakeskusta. Palvelukeskukset pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle asiakkaita. Mikäli paikalliset asiakastarpeet edellyttävät, alueen konekanta tai alueella solmittavien huoltosopimusten määrä kasvaa, verkostoa rakennetaan ja kehitetään sen mukaisesti. Kiinteiden palvelupisteiden lisäksi huoltopalveluissa toimii huoltoautoja äkillisiä, pienempiä huoltotarpeita varten. Huoltopalveluverkosto koostuu sekä omista että jälleenmyyjän palvelukeskuksista ja sopimushuoltajien palvelukeskuksista. Huoltopalveluiden rooli metsäkoneyrittäjyydessä on ensiarvoisen tärkeä. Siksi huoltopalvelut muodostavat Ponsselle merkittävän liiketoiminta-alueen. Paikallisten huoltopalveluiden laatu ja saatavuus vaikuttaa suuresti koneyrittäjien konehankintoihin. Tehokkaat, ammattitaitoiset ja luotettavat palvelut ovat metsäkoneyrittäjälle elinehto kone ei voi seistä tuottamattomana päiväkausia. Asiakkaiden tarpeita vastaava palveluverkosto määrittelee myös vientimarkkinoiden laajentumisen. PONSSEmetsäkoneita ei myydä markkinoille, joilla emme voi taata asiakkaillemme korkealaatuista PONSSE-huoltopalvelua läpi koneen käyttöiän. Keskitymme toimimaan maailman tärkeimmillä puunkorjuualueilla ja kehittämään paikallisia palveluitamme. Panostaminen asiakkaiden palvelutarjonnan jatkuvaan kehittämiseen on Ponssella strateginen valinta. Ilman kehitystyötä ja investointeja emme voi pysyä kilpailukykyisinä. VAIHTELEVAT asiakastarpeet Omat haasteensa niin tuotekehitykselle kuin huoltopalveluillekin muodostavat eri puunkorjuualueiden voimakkaasti toisistaan poikkeavat olosuhteet. Metsäkoneen on pysyttävä tehokkaana, tuottavana ja luotettavana niin Siperian hyisissä pakkasissa kuin Etelä-Amerikan helteissäkin. Metsäkoneiden vuotuiset käyttötunnit vaihtelevat suuresti markkina-alueittain. Suomessa käyttötunnit ovat tyypillisesti tuntia vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kone toimii kahdessa vuorossa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Joillakin markkina-alueilla, kuten Venäjällä ja Etelä-Amerikassa, vuotuiset käyttötunnit saattavat olla jopa yli 6000 tuntia. Tällöin koneella tehdään töitä vuorokauden jokaisena päivänä ympäri vuoden. Etähuollon ja huoltoneuvon tuki korostuu erityisesti silloin, kun koneilla tehdään töitä kaukana asutuksesta ja lämpimistä huoltohalleista. Koneisiin voidaan Paikallisten huoltopalveluiden laatu ja saatavuus vaikuttaa suuresti koneyrittäjien konehankintoihin. Tehokkaat, ammattitaitoiset ja luotettavat palvelut ovat metsäkoneyrittäjälle elinehto kone ei voi seistä tuottamattomana päiväkausia. Parhaimmillaan varaosalähetys voidaan toimittaa Iisalmessa sijaitsevasta keskusvarastosta Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan seuraavana päivänä. tehdä suuriakin huoltotoimenpiteitä paikan päällä savotalla tai työmaaleireillä, kun metsäteiden huono kunto estää huoltoautojen liikkumisen esimerkiksi kelirikkoaikana. Asiakaskuntamme vaihtelee suurista kansainvälisistä yhtiöistä pieniin perheyri- tyksiin. Erilaisten asiakastarpeet näkyvät toiminnassamme selvimmin juuri asiakkaiden erilaisina tarpeina huoltopalveluille. Suuret yhtiöt ulkoistavat huoltopalvelut pitkälle konevalmistajalle, kun taas pienissä yrityksissä huoltoja tehdään vielä paljon itse. Suuntaus entistä kattavampien huoltosopimusten käyttöön on kuitenkin selvästi yleistymässä myös pienissä yrityksissä. Yrittäjät haluavat keskittää toimintansa ydinosaamiseensa eli tuottavaan puunkorjuuseen. Laajimmat palvelusopimukset suurempien yhtiöiden kanssa sisältävät myös yrityksen kuljettajien koulutuksen. Erilaisten koulutuspalveluiden tarjonnan kehittäminen on kasvava osa palvelutarjontaa, sillä nykyaikaisten metsäkoneiden käyttöön kouluttavien oppilaitosten taso vaihtelee eri maissa tai koulutusta ei ole saatavilla lainkaan. Koulutuspalvelut ovat sekä asiakkaan että konevalmistajan yhteinen etu. Ilman ammattitaitoisia kuljettajia ja asentajia, metsäkoneesta ei saada irti parasta tuottavuutta ja tehokkuutta. Markkinoiden ja yrittäjien eroista huolimatta jokainen metsäkoneen ostaja on hankkinut koneensa tuottamaan tulosta. Vajaatehoisen tai huonokuntoisen koneen omistaminen ei tuo kassavirtaa yrittäjälle. Tehokasta varaosalogistiikkaa Erilaisten tullauskäytäntöjen ja kuljetusaikojen vuoksi Ponssella on eri markkinoilla kattavat ja paikallisia tarpeita varten räätälöidyt varaosavarastot. Keskusvarasto ylläpitää Ponssen maa- ja maanosakohtaisesti räätälöityjä paikallisia varaosavarastoja ja huolehtii niiden säännöllisistä runkotoimituksista. Myös keskusvaraston on kyettävä nopeisiin toimituksiin. Parhaimmillaan varaosalähetys voidaan toimittaa Iisalmessa sijaitsevasta keskusvarastosta Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan seuraavana päivänä. PONSSE-varaosien keskusvarasto sijaitsee Iisalmen huoltopalvelukeskuksessa. Syksyllä 2012 aloitettiin nykyisen huoltopalvelukeskuksen vieressä uuden, 4500 m² logistiikkakeskuksen rakennustyöt. Uusi logistiikkakeskus, joissa on m³ varastotilaa, otetaan käyttöön tänä kesänä. Logistiikkakeskus on Ponsselle merkittävä investointi, keskuksen kustannusarvio on noin 6 miljoonaa euroa. Logistiikkakeskuksen tärkeyttä kuvaa myös keskusvaraston arvo, 20 miljoonaa euroa. Vuositasolla Iisalmesta lähtee PONSSE-palveluverkostoon yli erillistä lähetystä. Uuden logistiikkakeskuksen varastotilat kattavat erilaista nimikettä, 7000 lavapaikkaa ja uusinta materiaalinkäsittelyn automaatiota. Ponssen keskusvarasto sijaitsee 25 kilometrin päässä Ponssen Vieremän tehtaalta. Läheinen sijainti on tärkeää, jotta tuotannon ja huoltopalveluiden välinen yhteistyö on joustavaa ja asiakkaille voidaan taata kattavat varaosapalvelut myös vanhempiin konemalleihin. Omavalmistuksen osuus PONSSE-koneissa on noin 70 % ja Vieremän tehdas valmistaa ison osan PONSSEmetsäkoneiden varaosista. Varaosien tuotetarjonta kattaa erilaisia ratkaisuja metsäkonetarvikkeista ja kunnostetuista osista koneen suorituskykyä nostaviin tehopaketteihin ja alkuperäisosiin. AMMATTITAITO ratkaisee PALVELUN laadun Kaikkien palveluratkaisujen lähtökohtana on palveluhenkilöstön korkea ammattitaito ja halu palvella asiakkaita. Huoltopalveluverkoston ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Ponssella on oma koulutusorganisaatio. Organisaatio kouluttaa omien palvelukeskusten, jälleenmyyjien ja sopimushuoltajien henkilökuntaa sekä tehtaalla että paikallisesti, jotta henkilöstö pystyisi vastaamaan alan muuttuviin tarpeisiin ja hallitsemaan jatkuvasti uudistuvan tekniikan. Palveluverkostomme laadun tasoa seurataan muun muassa sisäisellä auditointijärjestelmällä. Järjestelmä mahdollistaa palvelukeskusten systemaattisen laadun seurannan ja parantaa palvelukeskusten asiakaspalvelua. ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 16 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

12 Alussa oli savotta, pokasaha ja Einari Ponsse Oyj on tänä päivänä yksi maailman suurimmista kumipyöräisten, tavaralajimenetelmään perustuvien metsäkoneiden valmistajista. Ponsse on kasvanut koneyrittäjän unelmasta kansainväliseksi vientiyritykseksi, jonka toimintaa ohjaavat samat arvot kuin sen perustamishetkellä. Ponsse on edelleen perheyritys, jonka juuret ovat syvällä suomalaisella maaseudulla. Yrityksen tuotanto, tuotekehitys ja hallinto sijaitsevat Vieremällä samalla paikalla kuin vuonna Pohjois-savolaisessa pienviljelijän perheessä syntynyt Ponssen perustaja Einari Vidgrén aloitti työt savotalla 14-vuotiaana vuonna Pokasahalla puunkorjuun aloittanut Vidgrén oli 27-vuotiaana vuonna 1970 yksi Suomen suurimpia koneyrittäjiä työllistäen 25 metsuria. Kovassa käytössä koneet eivät kestäneet ja vuonna 1969 Vidgrén kehitti paikallisessa kyläpajassa omaan käyttöönsä kuormaakantavan metsätraktorin, Ponsse Dinon. Metsätraktori nimettiin Ponsseksi kylällä kuljeskelleen sekarotuisen jäniskoiran mukaan. Ponsse otettiin käyttöön Tehdaspuun savotalle ja vuoden käytön jälkeen Tehdaspuulta tuli pyyntö valmistaa lisää samanlaisia metsätraktoreita. Palaute rohkaisi koneyrittäjää perustamaan Vieremälle metsäkonetehtaan. Kunnanvaltuusto päätti yhden äänen enemmistöllä rakentaa teollisuushallin, joka vuokrattaisiin koneyrittäjä Einari Vidgrénille. Halli valmistui vuoden 1970 lopulla ja Ponsse Oy perustettiin. Ponssen ensimmäinen sarjavalmistukseen otettu kone oli PAZ-kuormatraktori. Tehtaan alkuaikoja leimasivat vaikeudet ja vastoinkäymiset: raha oli lujassa. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana valmistui 50 Ponsse PAZ metsätraktoria luvulla metsätraktoreiden kehityksessä otettiin aimo harppaus. Ponsse tuli kilpailijoille ja asiakkaille tutuksi vuonna 1983, kun se esitteli legendaarisen Ponsse S15 -kuormatraktorin. Koneen runko oli rakennettu osittain alumiinista, minkä ansiosta se oli huomattavasti kilpailijoitaan kevyempi ja maasto-ominaisuuksiltaan ylivoimainen. Ensimmäinen harvesteripää H520 esiteltiin vuonna Se oli tienavaus tuoteperheen laajentamiselle kuormatraktoreista hakkuukoneisiin. Ensimmäinen harvesteri, Ponsse HS15, tuli markkinoille Ensimmäiset omat mittalaitteet tuotiin harvestereihin Ponsselle myönnettiin vuonna 1994 maailman ensimmäisenä metsäkonevalmistajana ISO laatusertifikaatti. Alkoi entistä kiivaampi koneiden kehittämistyö ja tehtaan laajentaminen luvulla tuotevalikoima kasvoi ja markkinoille saatiin muun muassa edistyksellinen hakkuukoneiden mitta- ja tietojärjestelmälaite, Ponsse Opti. Ponsse listautui Helsingin pörssiin 1995 ja ensimmäiset tytäryhtiöt perustettiin Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Ranskaan ja Isoon-Britanniaan. 30-vuotisjuhlissa vuonna 2000 lanseerattiin uusi tuoteperhe. Metsien mersuihin, joita juhlavuoteen mennessä oli valmistettu kappaletta, otettiin käyttöön Mercedez-Benzin moottorit. Yhtiön perustaja Einari Vidgrén menehtyi sairaskohtaukseen Ponssen 40-vuotisjuhlavuonna Yhtiön omistajina ja johdossa jatkavat Einarin neljä poikaa. Tänä päivänä Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd Hongkongissa, Ponsse China Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa ja Epec Oy Seinäjoella. Yhtiö työllistää noin tuhat metsäkoneiden ammattilaista ja sen osakkeet noteerataan NAS- DAQ OMX:n pohjoismaisella listalla. Yhtiöllä on toimintaa noin 40 maassa. PONSSE-tuotevalikoima kattaa kaikki tavaralajimenetelmän puunkorjuuratkaisut harvesterista kuormatraktoriin, nostureista harvesteripäihin ja ohjaus- ja mittausjärjestelmiin, puunhankinnan järjestelmistä koulutusteknologiaan. Suunnittelemme ja valmistamme itse kaikki PONSSE-tuotteet ja niiden avainkomponentit. Näin varmistamme, että tuotteemme vastaavat tarkasti metsäammattilaisten vaatimuksia ja pysymme kehityksen kärjessä. Tänään yli 8500 tavaralajimenetelmän metsäkoneen kokemuksella Ponsse on maailman johtavia metsäkonevalmistajia, jonka asiakaslähtöistä toimintaa ohjaavat edelleen metsäkoneyrittäjien toiveet ja tarpeet. Tehdasalue Vieremällä on kasvanut 300m 2 hallista 2,7 hehtaariin. Tänäkin päivänä tehtävämme on edistää asiakkaidemme liiketoimintaa tuottavilla ja luotettavilla PONSSE-metsäkoneilla ja -palveluilla. Tätä tarkoittaa lupauksemme olla Metsäkoneyrittäjän paras ystävä, a Logger s Best Friend. Hyvä tuotevalikoima ja luottamukselliset asiakassuhteet ovat Ponssen kivijalka yhdessä vahvojen arvojen, sitoutuneen henkilöstön ja perinteikkään historian kanssa. Jatkamme Einarin viitoittamalla tiellä: Meillä tehhään mualiman parraat mehtäkonneet ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös :s PONSSE valmistui PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

13 Hallitus Ylärivi: Jukka Vidgrén, Ossi Saksman, Mammu Kaario. Alarivi: Heikki Hortling, Ilkka Kylävainio, Juha Vidgrén Hallitus on valittu yhtiökokouksessa Hallituksen jäsenten valinta Ponsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhtiökokouksessa, joka yhtiöjärjestyksen mukaan on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan. HALLITUKSEN kokoukset Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 10 kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti kokouksiin osanottoprosentti oli 96,7. Puheenjohtaja Juha Vidgrén, s Kasvatustieteiden maisteri Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 Omistus Ponsse Oyj:ssä : kpl Epec Oy:n hallituksen puheenjohtaja Keskeinen työkokemus Ponsse Oyj, toimitusjohtajan sijainen 2003 Ponsse Oyj, PR-päällikkö Ponsse Oyj, tiedottaja Muut luottamustehtävät Einari Vidgrén säätiö, puheenjohtaja Einari Vidgrén Oy, hallituksen jäsen Klaffi Tuotannot Oy, hallituksen jäsen Vieremän Oriyhdistys ry, puheenjohtaja Vieremän kylänraitti ry, puheenjohtaja Suomen Filmiteollisuus (SF) Oy, hallituksen jäsen Hallituksen varapuheenjohtaja Heikki HORTLINg, s Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1998 KTM Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta Keskeinen työkokemus Olvi Oyj:n materiaalijohtaja , markkinointipäällikkö Muut luottamustehtävät Puhelinosuuskunta IPY, hallituksen jäsen Jäsenet MAMMU KAARIO, s Korona Invest Oy, sijoitusjohtaja Varatuomari, MBA Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Omistus Ponsse Oyj:ssä : kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta Keskeinen työkokemus Kansallis-Osake-Pankki, asiantuntija Prospectus Oy, johtaja Conventum Corporate Finance Oy, johtaja Unicus Oy, partneri Muut luottamustehtävät Aspo Oyj, hallituksen jäsen Enfo Oyj, hallituksen jäsen Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, hallituksen jäsen Kissankulman muksut Oy, hallituksen puheenjohtaja Makai Holding Oy, hallituksen puheenjohtaja ILKKA KYLävainio, s Keitele-yhtiöiden toimitusjohtaja Puuteollisuusteknikko Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1999 Omistus Ponsse Oyj:ssä : kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta Keskeinen työkokemus Keitele Forest Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1988 Keitele Engineered Wood Oy, toimitusjohtaja vuodesta 2005 Keitele Timber Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1981 Keitele Energy Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1993 Muut luottamustehtävät Keitele Energy Oy, hallituksen puheenjohtaja Keitele Engineered Wood Oy, hallituksen puheenjohtaja Keitele Forest Oy, hallituksen puheenjohtaja Keitele Timber Oy, hallituksen puheenjohtaja Suomen Sahat ry, hallituksen jäsen OSSI SAKSMAN, s Osuuskunta KPY:n hallituksen puheenjohtaja Hallintonotaari Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009 Omistus Ponsse Oyj:ssä : kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta Keskeinen työkokemus Carlson Oy, toimitusjohtaja , konttoripäällikkö Kuopion Osuuspankki, pankinjohtaja Saastamoinen Yhtymä Oy, kirjanpitopäällikkö , rahoituspäällikkö Muut luottamustehtävät Oy Carlson, hallituksen varapuheenjohtaja Enfo Oyj, hallituksen jäsen KPY Sijoitus Oy, hallituksen puheenjohtaja Sepa Oy, hallituksen puheenjohtaja Savon Voima Oyj, hallituksen puheenjohtaja Savon Energiaholding Oy, hallituksen jäsen Vetrea Terveys Oy, hallituksen jäsen Veljekset Halonen Oy, hallituksen varajäsen Jukka Vidgrén, s Bro nson Productions Oy:n toimitusjohtaja Medianomi Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen alkaen Omistus Ponsse Oyj:ssä : kpl Keskeinen työkokemus Bro nson Productions Oy, yrittäjä vuodesta 2004 Muut luottamustehtävät Einari Vidgrén säätiö, hallituksen jäsen PAVA ry, hallituksen jäsen POEM säätiö, hallituksen jäsen Suomen Filmiteollisuus SF, hallituksen jäsen ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 20 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

14 KONSERNIN JOHTORYHMÄ Juho Nummela, s. 1977, pj. TkT toimitusjohtaja, CEO johtoryhmän jäsen alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2002 keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tehtaanjohtaja , Ponsse Oyj, laatu- ja IT-johtaja omistus Ponsse Oyj:ssä : kpl Jarmo Vidgrén, s markkinointimerkonomi myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamies johtoryhmän jäsen alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 1997 keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, Pohjois-Euroopan alueen johtaja (Vice President) , Ponsse Oyj, kotimaan myyntijohtaja , Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö , Ponsse AB, takuukäsittelijä sekä aluemyyntipäällikkö, vaihtokoneet omistus Ponsse Oyj:ssä : kpl PASI ARAjäRVI, s logistiikkainsinööri, ylempi AMK osto- ja logistiikkajohtaja johtoryhmän jäsen alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2002 keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, varaosalogistiikan kehityspäällikkö Juha HAVERINEN, s koneautomaatioinsinööri AMK tehtaanjohtaja johtoryhmän jäsen alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2007 keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tuotannon kehityspäällikkö , Kesla Oyj, toiminut tuotannon tehtävissä, mm. tuotannon kehityksessä, proto-osaston esimiehenä sekä valmistuspäällikkönä vuosina PETRI HäRKöNEN, s DI talousjohtaja CFO johtoryhmän jäsen alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2009 keskeinen työkokemus: Suunto Oy, Director, Operations and Quality Juha InbERg, s TkT teknologia- ja tuotekehitysjohtaja johtoryhmän jäsen alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2003 keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, Tutkimus- ja tuotekehitysinsinööri , Ponsse Oyj, Suunnittelupäällikkö TAPIO MERTANEN, S teknikko, MTD huoltopalvelujohtaja johtoryhmän jäsen alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 1994 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jakeluverkoston kehitysjohtaja , Ponsse Oyj, huoltopalvelujohtaja , Ponsse Oyj, jälkimarkkinointipäällikkö , Ponsse Oyj, varaosapäällikkö Omistus Ponsse Oyj:ssä : 400 kpl PAULA OKSMAN, s FM henkilöstöjohtaja ja Ponsse Akatemian rehtori johtoryhmän jäsen alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2005 keskeinen työkokemus: Genencor International Oy, henkilöstöpäällikkö , Jyväskylän yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, vastaava koulutuspäällikkö Juho Nummela Jarmo Vidgrén Pasi Arajärvi Juha Haverinen ALUEJOHTAJAT JA TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJAT Jarmo Vidgrén, s.1975 Myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamies Ponssen palveluksessa vuodesta 1997 Gary GlendINNINg, s Ponsse UK Ltd:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 1997 Jussi Hentunen, s Aluejohtaja (Espanja, Portugali, Italia, Norrbotten/Ruotsi), tuotepäällikkö (vaihtokoneet) Ponssen palveluksessa vuodesta 2006 RISTO KääRIäINEN, s Ponsse Chinan (Beihai Ponsse Trading Co. Ltd) toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2007 Jaakko LAURILA, s Aluejohtaja, Venäjä ja Valko-Venäjä, OOO Ponssen toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2002 EERO LUKKARINEN, s Ponsse AB:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa alkaen Jouni MATIKAINEN, s Epec Oy:n toimitusjohtaja Epecin palveluksessa vuodesta 2005 MARKO MATTILA, s Aluejohtaja, Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät Ponssen palveluksessa vuodesta 2007 CléMENT PUYbARET, s Ponssé S.A.S.:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2006 TEEMU RAITIS, s Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa alkaen PEKKA RUUSKANEN, s Ponsse North America Inc:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 1998 NORbERT SCHALKx, s Aluejohtaja Aasia-Pacific ja Afrikka sekä Baltia Ponssen palveluksessa vuodesta 2008 SigURd SKOTTE, s Ponsse AS:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2011 MARTIN TOLEdo, s Ponsse Uruguay Ltda:n toimitusjohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2005 Janne Vidgrén, s Aluejohtaja, Itävalta, Puola, Romania, Saksa, Tšekki ja Unkari Ponssen palveluksessa vuodesta 1994 ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Petri Härkönen Juha Inberg Tapio Mertanen Paula Oksman 22 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

15 PONSSE OYJ:N HALLINNOINTIKOODI KONSERNIRAKENNE JA PääTOIMIALA Ponsse Oyj (jäljempänä: Yhtiö) on Helsingin pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki Oy) noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vieremä. Ponsse-konsernin muodostavat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä sen täysin omistamat tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Iso-Britanniassa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd Hongkongissa, Ponsse China Ltd Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa sekä Epec Oy Seinäjoella. Kajaanissa sijaitseva Sunit Oy on osakkuusyhtiö, josta Yhtiö omistaa 34 prosenttia. Yhtiön ja sen konsernin päätoimialana on metsäkoneiden, muiden metallituotteiden, koneenohjausjärjestelmien, ajoneuvo- PC-laitteiden, erilaisten erillisjärjestelmien sekä ohjelmistojen suunnittelu, valmistus, myynti ja huolto. HALLINNOINTI JA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt. YHTIÖKOKOUS Yhtiön ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella, jonka tehtävät ja menettelytavat on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat mm. päätökset yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, osakepääoman korottamisesta ja alentamisesta, osakeoptioiden luovuttamisesta sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua Yhtiön hallituksen määräämänä päivänä. Kokouksessa esitetään tilinpäätös ja konsernitilinpäätös, päätetään tuloslaskelman, taseen, konsernituloslaskelman ja konsernitaseen vahvistamisesta, päätetään osingosta tai niistä toimenpiteistä, joihin vahvistettu voitto tai tappio antaa aihetta sekä päätetään vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Lisäksi kokous päättää hallituksen jäsenien lukumäärästä sekä heidän ja tilintarkastajan palkkioista ja matkakustannusten korvauksista sekä valitsee hallituksen jäsenet sekä tilintarkastajan. Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vastaehdotuksia hallituksen jäsenten tai tilintarkastajien vaalia koskeviin ehdotuksiin ja muihin hallituksen yhtiökokoukselle tekemiin ehdotuksiin voidaan esittää yhtiökokouksessa kunkin asiakohdan käsittelyn yhteydessä. Äänestys tapahtuu kokouksen hyväksymää äänestystapaa noudattaen, ja siihen voivat osallistua yhtiökokouksessa läsnä olevat osakkeenomistajat. Yhtiökokouskutsu ja seuraavat tiedot asetetaan saataville Yhtiön internet-sivuille vähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta: osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä kokouskutsun päivänä; yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat (ml tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus); hallituksen päätösehdotukset; sekä asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta josta päätöstä ei ehdoteta tehtäväksi. Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ennakkoilmoittauduttava. Ilmoittautumisen tulee tapahtua viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan viisi päivää ennen kokousta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on kahdeksan (8) päivää ennen yhtiökokousta merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan yhtiökokoukseen osallistumista varten tilapäisesti merkitä osakasluetteloon. Osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä, jonka lisäksi hänellä on oikeus käyttää kokouksessa avustajaa. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen yhtiökokous on niin ikään pidettävä, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen sekä ne liitteet, jotka ovat osa kokouksen päätöstä, asetetaan saataville Yhtiön internet-sivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä. Yhtiön tilintarkastajan on osallistuttava yhtiökokoukseen. HALLITUS Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vuonna 2012 Yhtiön hallituksessa on ollut kuusi jäsentä. Yhtiön hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys. Hallituksen jäsenet valitaan siten, että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja myös omistajien näkökulmaa. Hallituksen jäsenille ei ole asetettu yhtiöjärjestyksessä yläikärajaa. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten on annettava hallitukselle riittävät tiedot hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi sekä ilmoitettava tiedoissa tapahtuvista muutoksista. Riippumattomuus ilmoitetaan Yhtiön vuosikertomuksessa ja internet-sivuilla. Hallituksen arvion mukaan Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä ovat Heikki Hortling, Mammu Kaario, Ilkka Kylävainio ja Ossi Saksman. Hallituksen jäsenet ja heidän osakeomistuksensa yhtiössä esitellään Yhtiön vuosikertomuksessa ja internet-sivuilla osoitteessa Varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi euroa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkioksi euroa sekä muiden jäsenten vuosipalkkioksi euroa. Palkkiota ei makseta Yhtiöön työsuhteessa oleville jäsenille lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajaa. Hallituksen kokouksia järjestettiin vuonna 2012 kymmenen kappaletta, joista yksi järjestettiin puhelinkokouksena. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 96,7. Mikäli yli 10 % yhtiön äänivallasta hallitsevat osakkeenomistajat saattavat Yhtiön hallituksen tietoon ehdotuksensa varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettävästä hallituksen jäsenmäärästä, hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajasta, julkaistaan tieto yhtiökokouskutsussa. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen. Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä erikseen määriteltyjen tehtävien lisäksi hallitus esimerkiksi vastaa yhtiön toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä, vahvistaa pitkän aikavälin strategian ja konsernin riskienhallintapolitiikan, hyväksyy budjetin, päättää yritys- ja kiinteistökaupoista, strategisesti merkittävistä liiketoiminnan laajentamisista, oman pääoman ehtoisista sijoituksista, investointikehityksestä ja merkittävistä yksittäisistä investoinneista. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja vahvistaa muiden johtoryhmän jäsenten nimitykset, päättää ylimmän johdon palkkauksen perusteista sekä arvioi vuosittain johdon toimintaa. Hallitus vahvistaa itselleen työjärjestyksen. Asioiden esittelijänä toimii hallituksen kokouksissa toimitusjohtaja tai kutsumansa muu yhtiön johtoon kuuluva henkilö. Hallituksen toimintaa ja työskentelytapoja arvioidaan kerran vuodessa. Arviointi voi tapahtua sisäisenä itsearviointina tai käyttämällä ulkopuolista arvioijaa. HALLITUKSEN VALIOKUNNAT Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan tehtäviä ja vastuuta ei ole erityisesti jaettu eikä hallituksen keskuudessa ole muodostettu erityisiä valiokuntia. TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄ Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa Yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän vastaa mm. liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta, hallituksen informoimisesta, hallituksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden esittelystä, hallituksen päätösten toteuttamisesta sekä liiketoimintojen lainmukaisuuden varmistamisesta. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtaja puheenjohtajana ja hallituksen siihen nimeämät johtajat. Johtoryhmä kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa sekä tarpeen mukaan erikseen käsittelemään mm. seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa ja pidemmän ajanjakson strategiaa. Jokaisella johtoryhmän jäsenellä on oma selkeä, keskeisiin toimintokokonaisuuksiin perustuva vastuualueensa. Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut alkaen Juho Nummela (s. 1977). Hänelle maksetut palkat ja luontoisedut vuonna 2012 olivat ,40 euroa. Tulos- ja voittopalkkiota maksettiin ,00 euroa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 65 vuotta ja eläke määräytyy voimassaolevan lainsäädännön mukaan. Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehdyn sopimuksen mukaan sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa päättymään 6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Jos Yhtiö irtisanoo sopimuksen, Yhtiö suorittaa irtisanomisajalta määräytyvän palkan ja muiden etuuksien lisäksi korvauksen, joka vastaa 12 kuukauden rahapalkkaa. Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, osto- ja logistiikkajohtaja Pasi Arajärvi, tehtaanjohtaja Juha Haverinen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, kehitys- ja strategiajohtaja Timo Karppinen ( saakka), huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus. Yhtiön muiden johtoryhmän jäsenten palkat ja luontoisedut olivat vuonna 2012 yhteensä ,40 euroa. Tulos- ja voittopalkkioita maksettiin vuonna 2012 yhteensä ,00 euroa. Osakepalkkioita ei maksettu toimitusjohtajalle tai johtoryhmälle vuonna Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 65 vuotta ja eläke määräytyy voimassaolevan lainsäädännön mukaan. Johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on 6 kuukautta. Jos Yhtiö irtisanoo sopimuksen, Yhtiö suorittaa irtisanomisajalta määräytyvän palkan. Johtoryhmän jäsenet ja heidän osakeomistuksensa yhtiössä esitellään vuosikertomuksessa ja Yhtiön internet-sivuilla osoitteessa Toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatio koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tulospalkkiosta sekä osakepalkkiosta. Tulospalkkio perustuu hallituksen vuosittain asettamiin toiminnallisiin ja tulostavoitteisiin, osakepalkkio pidemmän aikavälin tavoitteisiin. Ponsse Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkoista, tulos- ja osakepalkkiojärjestelmien sisällöstä ja tavoitteista, järjestelmien piiriin kuuluvista henkilöistä sekä viime kädessä palkkioiden maksamisesta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten vuosittainen tulospalkkio voi olla enintään 50 % edellisen vuoden rahapalkasta. Ponssen avainhenkilöille suunnatussa osakepalkkiojärjestelmässä on ansaintajakso, joka on kalenterivuodet Hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Ansaintajakson ansaintakriteerit ovat Ponsse-konsernin kumulatiivinen kassavirta, keskimääräinen liikevoittoprosentti ja osakkeen kokonaistuotto. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta. Konsernin toimitusjohtajan on omistettava sitouttamisjakson jälkeen puolet järjestelmän perusteella maksetuista osakkeista kunnes hänen omistamiensa yhtiön osakkeiden arvo yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkaansa ja muun konsernin johtoryhmän jäsenen kunnes hänen omistamiensa yhtiön osakkeiden arvo yhteen- ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 24 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

16 PONSSE OYJ:N HALLINNOINTIKOODI sä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkastaan. Ansaintajaksolla järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin Ponsse Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Johtoryhmä seuraa ja tarkistaa aika ajoin Yhtiön sisäisiä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja. Nämä koskevat mm. raportointia, taloushallintoa, investointeja, riskienhallintaa, vakuutuksia, tietojärjestelmiä, yleisiä hankintoja, teollisoikeuksia, sopimusriskien hallintaa, henkilöstöhallintoa, laatuasioita, ympäristökysymyksiä, työturvallisuutta, sisäpiiriohjeistusta ja viestintää. RISKIENHALLINTAPROSESSI Arviointi ja kehittäminen Seuranta Tavoitteet Riskien tunnistaminen Strategia SISÄPIIRI JA SISÄPIIRIHALLINTO Ponsse-konsernissa noudatetaan Nasdaq OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Yhtiön pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa tehdä kauppoja Yhtiön liikkeeseen laskemilla arvopapereilla 14 vuorokautta ennen Yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osavuosikatsauksen julkistamista (suljettu ikkuna). Suljettu ikkuna päättyy osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamishetkeen. Yhtiön pysyvään sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tämän sijainen sekä tilintarkastajat. Näiden lisäksi pysyvään sisäpiiriin kuuluvat Yhtiön tekemän päätöksen perusteella konsernin johtoryhmän jäsenet sekä Yhtiön erikseen nimeämät henkilöt, jotka tehtäviensä puolesta säännöllisesti käsittelevät julkaisematonta osakkeen arvoon vaikuttavaa tietoa. Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto koskee kaikkia henkilöitä, joilla on sisäpiirintietoa riippumatta siitä, mistä tai miten tieto on saatu. Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto koskee siis muitakin kuin Yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä. Sisäpiiriläinen ei saa antaa Yhtiön arvopapereita koskevia osto-, myynti- ym. toimeksiantoja tai suoraan tai välillisesti neuvoa toista tällaisissa kaupoissa, jos hänellä on sisäpiiritietoa. Tietoja ei saa ilmaista toiselle ellei se tapahdu osana tiedon ilmaisevan henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista. Yhtiö pitää julkisen sisäpiirirekisterin ohella myös yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä henkilöistä, jotka asemansa tai tehtävien johdosta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jotka Yhtiö on määritellyt yrityskohtaiseksi sisäpiiriläiseksi. Yrityskohtaisen rekisterin tiedot eivät ole julkisia. Sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistustiedot on nähtävillä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä Yhtiön sisäpiirirekisterissä. Pysyvien sisäpiiriläisten omistustiedot ovat Yhtiön kotisivujen lisäksi Ohjeet Riskienhallinnan toteutus Riskien arviointi Vahinkoriskit Riskienhallintasuunnitelma nähtävillä Euroclear Finland Oy:n toimitiloissa Helsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C. Sisäpiiriin kuuluvat ovat velvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriin merkittyihin tietoihin tulevista muutoksista viipymättä Yhtiön sisäpiiriasioidenhoitajalle. TILINTARKASTUS Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastaja on velvollinen tarkastamaan Yhtiön tilikauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuuden sekä antamaan suorittamastaan tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle. Lisäksi Suomen lain mukaan tilintarkastaja tarkastaa myös Yhtiön hallinnon lainmukaisuutta. Tilintarkastaja raportoi havainnoistaan normaalisti kerran vuodessa Yhtiön hallitukselle. Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan. Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Ponsse-konserniin kuuluvien ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden tilintarkastus on järjestetty kunkin maan lainsäädännön sekä muiden määräysten edellyttämällä tavalla. Emoyhtiön tilintarkastajana vuonna 2012 toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana Sami Posti, KHT. Vuonna 2012 konsernin tilintarkastuskustannukset olivat euroa. RISKIENHALLINTA RISKienhallinTA Riskienhallinta perustuu Yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata Yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta Yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan. Riskienhallinta on Yhtiössä osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa Yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta. RISKienhallinTaprosessi Yhtiön riskienhallintaprosessin tavoitteena on ylläpitää ja kehittää kattavaa ja käytännönläheistä järjestelmää riskien hallinnalle ja raportoinnille. Riskienhallintaprosessiin sisältyy toiminto- ja yksikkökohtaisten riskien järjestelmällinen kartoittaminen, niiden arviointi sekä riskien peilaaminen Yhtiön riskienhallintasuunnitelmaan. Riskienhallintaa toteutetaan ja seurataan järjestelmällisesti osana päivittäistä liiketoimintaa. Yhtiö pyrkii tehostamaan riskienhallintaa lisäämällä tietoisuutta sen merkityksestä ja tukemalla toimintojen välisiä riskienhallintahankkeita. RISKIEN LUOKITTelu Yhtiön liiketoiminnalle olennaisimmat riskit jaetaan neljään kategoriaan: strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä rahoitus- ja vahinkoriskeihin. STraTegiseT RISKIT Strategisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka liittyy liiketoiminnan luonteeseen ja strategian valintaan sekä toteutukseen. Riskit liittyvät esimerkiksi kilpailutilanteeseen, markkinavoimiin ja -ympäristöön, lainsäädöksiin sekä asetuksiin. Ne koskevat myös esimerkiksi merkittäviä investointeja sekä liiketoimintaan liittyviä strategisia valintoja. Toteutuessaan strategiset riskit voivat heikentää merkittävästi Yhtiön toimintaedellytyksiä. riskikartta Lainsäädäntö ja ympäristö Työterveys- ja työturvallisuusriski Omaisuuteen kohdistuvat vahingot Tuote ja teknologia Strategiset riskit Rahoitusriskit Ympäristöriski Pääoman hallinta Organisaatio ja johtaminen Riskikartta Operatiiviset riskit Markkina- ja liiketoimintaympäristö Luottoriski Toimittajaverkko Korkoriski Tieto ja tietojärjestelmät Tuotanto ja prosessit Tuote ja teknologia Yhtiön tuote- ja teknologiariskit liittyvät teknologisiin valintoihin sekä tutkimuk- Maksuvalmiusriski Valuuttariski Markkina- ja toimintaympäristö Maailmanlaajuinen taantuma sekä alueelliset suhdannevaihtelut vaikuttavat Yhtiön tuotteiden kysyntään ja sitä kautta taloudelliseen asemaan. Toiminta yli neljässäkymmenessä maassa tasoittaa taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä riskejä. Lisäksi Yhtiö pyrkii ylläpitämään toimintansa joustavana ja muutosherkkänä, mikä antaa valmiuden ryhtyä nopeisiin sopeutustoimiin markkinatilanteen niin vaatiessa. Kilpailutilanne ja markkinoiden muuttuvat vaatimukset voivat vaikuttaa Yhtiön tuotteiden kysyntään ja kannattavuuteen. Yhtiö panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja seuraa tarkasti eri markkinoiden tuotteille asettamia vaatimuksia. Näin pyritään huolehtimaan siitä, että tuotteet vastaavat kullakin alueella näitä vaatimuksia ja pysyvät siten kilpailukykyisinä. Yhtiöllä on laaja sidosryhmäverkosto, johon liittyviä riskejä pyritään pienentämään verkoston jatkuvalla seurannalla ja hyvällä yhteistyöllä. Strategisesti tärkeiden raaka-aineiden hintakehitys ja saatavuus maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Yhtiön tuotteiden kannattavuuteen. Raaka-aineiden hintakehitykseen ja saatavuuteen liittyviä riskejä pyritään pienentämään kartoittamalla vaihtoehtoisia materiaaleja sekä kehittämällä hankintakanavia. Lainsäädäntö ja ympäristö Poliittisen ympäristön ja yhtiön toimintaa koskevan lainsäädännön muutokset sekä ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt saattavat vaikuttaa merkittävästi Yhtiön toimintaan eri markkina- alueilla. Yhtiö seuraa aktiivisesti tytäryhtiöidensä ja alueellisten yhteistyökumppaneidensa kanssa eri markkinoiden tuotteille, palveluille ja koko toiminnalle asettamia vaatimuksia, kuten yleistä liiketoimintaa ja maahantuontia koskevaa lainsäädäntöä sekä tuotteita koskevia vaatimustenmukaisuus- ja ympäristövaatimuksia. Yhtiö on myös aktiivisesti yhteydessä sidosryhmiinsä ja on mukana vaikuttamassa tulevaisuuden ratkaisuihin ja näkee ne myös uusina mahdollisuuksina. ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 26 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

17 PONSSE OYJ:N HALLINNOINTIKOODI seen ja tuotekehitykseen. Riskejä pyritään pienentämään olemalla lähellä asiakkaita ja muita sidosryhmiä tuotteiden oikean teknologisen suuntauksen varmistamiseksi. Lisäksi pyritään aktiiviseen yhteistyöhön korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistumaan kansainvälisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Kehitettyä teknologiaa sekä tuotteita suojataan erilaisin immateriaalioikeuksin. Yhtiö tiedostaa myös kilpailijoidensa hallinnassa olevat teollisoikeudet ja kunnioittaa niitä toiminnassaan. OPERATiiviseT RISKIT Operatiiviset riskit liittyvät Yhtiön sisäisiin prosesseihin, henkilöstöön, liiketoimintaverkostoon sekä järjestelmiin. Operatiiviset riskit voivat toteutuessaan heikentää yrityksen tulosta, tehokkuutta ja kannattavuutta. Organisaatio ja johtaminen Yhtiön organisaatioon ja johtamiseen liittyviä riskejä ovat esimerkiksi työvoiman saatavuuteen, työmarkkinahäiriöihin ja avainosaamisen hallintaan liittyvät riskit. Yhtiön henkilöstöstrategia on merkittävässä roolissa organisaatioon ja johtamiseen liittyvien riskien hallinnassa. Avainhenkilöiden sitoutumista Yhtiöön vahvistetaan kannustinjärjestelmällä. Rekrytointeihin panostetaan oikeanlaisen työvoiman saamiseksi. Yhtiön kuvaa työnantajana kehitetään tarkoitukseen sopivalla viestinnällä Riskienhallinnan organisointi ja vastuut Hallitus Toimitusjohtaja Talousjohtaja Johtoryhmä Aluejohtajat Jokainen työntekijä sekä yhteistyöllä eri oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tietojärjestelmät Yhtiön tieto- ja tietojärjestelmäriskeihin luetaan mm. yrityssalaisuuksien tietovuotoriskit sekä riskit tietojärjestelmien toimivuudesta, turvallisuudesta ja niiden turvaamisesta. Riskien hallinnoimiseksi Yhtiö noudattaa tietoturvapolitiikkaa. Yhtiö pyrkii varmistamaan, että edellytykset järjestelmien toimivuuden sekä niiden turvaamisen takaamiseksi ovat olemassa. Tietovuotoja ennaltaehkäistään tarvittavilla toimenpiteillä. Toimittajaverkko Yhtiö kehittää toimittajaverkkoaan pitkäjänteisesti. Toimittajaverkkoon liittyy mm. materiaalin hinta- ja saatavuusriskejä. Yhtiö pyrkii varmistamaan kilpailukykyisen hintatason materiaaleissa tutkimalla vaihtoehtoisia hankintakanavia ja tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia. Saavuttaakseen kustannustehokkaita ratkaisuja, Yhtiö panostaa toimittajaverkon kanssa tehtävään tiiviiseen tuotekehitysyhteistyöhön. Materiaalien saatavuuteen liittyvien riskien varmistamiseksi Yhtiössä käytetään mahdollisuuksien mukaan kahden toimittajan politiikkaa. Toimintaympäristöä vakautetaan pitkillä toimittajasopimuksilla ja toimittajia auditoidaan säännöllisesti auditointiohjelman mukaisesti. Hankintaketjussa pyritään toimimaan suoraan valmistajien kanssa, jotta reaaliaikainen keskusteluyhteys säilyy. Toimittajaverkon seurannassa ja tilauseräkokojen optimoinnissa käytetään apuna toimitusketjuhallinnan työkalua. Tuotanto ja prosessit Liiketoiminta edellyttää prosessien kokonaisvaltaista hallintaa. Kustannustehokkaan toiminnan kannalta merkittävää on ylläpitää sekä parantaa prosesseja. Laadunhallintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti, jotta prosessien toimintakyky saadaan ylläpidettyä. Järjestelmän toimivuuden arvioinnissa hyödynnetään prosessien seurannan tuottamia mittaustuloksia sekä kolmannen osapuolen suorittamaa ISO sertifiointia. Tuotantoprosessin häiriöt ja keskeytykset voivat haitata liiketoimintaa. Merkittäviin häiriöihin varaudutaan korvaavien valmistusmenetelmien ja laitteiden avulla sekä ylläpidetään mahdollisuutta valmistusyhteistyöhön merkittävimpien kumppaneiden kanssa. RAHOITusrisKIT Yhtiö altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Yhtiön rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin tuloskehitystä, kassavirtoja, omaa pääomaa ja maksuvalmiutta rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisilta vaihteluilta. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitustoimintoon. Hallitus Päättää riskienhallinnan tavoitteista ja periaatteista sekä vahvistaa yhtiön riskienhallintapolitiikan. Hallitus valvoo riskienhallinnan toteuttamista. Vastaa riskienhallinnan toteuttamisen järjestämisestä ja esittelee hallitukselle riskienhallintaan liittyvät asiat. Koordinoi riskienhallintaprosessia ja vastaa raportoinnista sekä esittelee johtoryhmälle riskienhallintaan liittyvät asiat. Riskienhallinta on mukana strategiaprosessissa. Osallistuu riskienhallintaprosessin kontrolloimiseen ja vastuuttamiseen. Kukin johtoryhmän jäsen vastaa oman liiketoiminta-alueensa riskien tunnistamisesta ja riskienhallinnan toteuttamisesta. Tytäryhtiöt toteuttavat itsenäisesti riskienhallintatyötä konsernin riskienhallintapolitiikan ja -ohjeiden mukaisesti. On velvollinen toimimaan riskien ehkäisemiseksi, noudattamaan yhtiön toimintaohjeita sekä raportoimaan havaitsemistaan riskeistä esimiehelleen. vahvistaa Yhtiön rahoitusriskien hallintapolitiikan ja Yhtiön talousjohtaja vastaa sen käytännön toteutuksesta yhdessä rahoitustoiminnon kanssa. Yhtiön rahoitusriskeihin kuuluvat valuutta-, korko-, luotto- ja maksuvalmiusriski sekä pääoman hallinta. Lisää rahoitusriskien hallinnasta konsernin liitetiedoilla kohdassa 30. VAHINKorisKIT Vahinkoriskien välttämisessä pääpaino on riskien tunnistamisella ja ennaltaehkäisyllä. Tunnistettuja vahinkoriskejä ovat mm. työterveys- ja työturvallisuusriskit, ympäristöriskit sekä omaisuuteen kohdistuvat vahingot. Vahinkoriskeihin on varauduttu kattavalla vakuutusohjelmalla. Vahinkoja pyritään ennaltaehkäisemään turvallisuuspolitiikalla ja -ohjeistuksella sekä varmistamalla työmenetelmien ja työvälineiden turvallisuus. Yhtiö reagoi herkästi syntyneisiin vaaratilanteisiin. Kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tapaukset kirjataan seurantajärjestelmään ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Tavoitteena on tapaturmaton työympäristö. Vahinkoriskejä arvioidaan säännöllisesti sisäisin tarkastuksin ja koko henkilöstö on mukana vahinkoriskien tunnistamisessa. SISÄINEN VALVONTA Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että Yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, johdon päätöksenteossa käyttämä informaatio luotettavaa, Yhtiön toimintaperiaatteita noudatetaan, riskienhallinnan toteutus on riskienhallintapolitiikan mukaista ja että Yhtiö toimii lakien ja säädösten mukaisesti. Sisäinen valvonta tukee hallituksen ohjaustehtävän toteutumista. Sisäinen valvonta on integroitu osaksi Yhtiön johtamis- ja raportointijärjestelmää. Sisäistä valvontaa toteuttavat Yhtiön hallitus, operatiivinen johto ja työntekijät. Sisäinen valvonnan toteutuminen varmistetaan kiinnittämällä erityistä huomiota toimintojen organisointiin, henkilökunnan ammattitaitoon, toimintaohjeisiin, raportointiin ja tilintarkastuksen laajuuteen. Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että Yhtiön kirjanpidon, varainhoidon ja riskienhallinnan valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja lain mukainen. Lisäksi hallitus varmistaa yhdessä toimitusjohtajan kanssa, että Yhtiö toimii arvojensa mukaisesti. Hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan sekä sisäisen valvonnan ja hallinnointikoodin mukaiset toimintaohjeet. Hallitus voi pyytää ulkoisia tilintarkastajia tai muita palveluntarjoajia suorittamaan sisäisen tarkastuksen toimeksiantoja tarvittaessa. Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja luo perustan sisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamalla ylintä johtoa sekä seuraamalla sitä kuinka he valvovat omia toimintojaan. Yhtiön johtoryhmä vastaa siitä, että Yhtiön eri toiminnoissa noudatetaan Yhtiön sisäisen valvonnan toimintaohjeita ja käytäntöjä. Erityisen tärkeässä roolissa ovat riskienhallinta sekä taloushallinnolliset toimintaohjeet ja käytännöt. Yhtiön talousjohtajan alaisuudessa toimiva taloushallinto auttaa luomaan asianmukaiset riskienhallinnan ja taloushallinnon valvontakäytännöt sekä seuraa valvontatoimenpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta käytännön tasolla. Toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tytäryhtiöiden johtajat vastaavat vastuualueidensa kirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudesta sekä Yhtiön toimintaohjeiden noudattamisesta. Tilintarkastajat tarkastavat vuosittain tytäryhtiöiden kirjanpidon ja hallinnon. Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkastustoimisto kaikissa konserniyhtiöissä. Emoyhtiön tilintarkastajalla on vastuu tilintarkastusten painopistealueiden koordinoinnista, tarkastushavaintojen analysoinnista konsernitilinpäätöksen näkökulmasta sekä yhteydenpidosta konsernin talousjohtoon. Tilintarkastuksen laajuudessa pyritään ottamaan huomioon konserniyhtiöiden sisäisen valvonnan rakenne. Tilintarkastuksen yksityiskohtaisesta tuloksesta raportoidaan vuosittain konsernijohdolle sekä hallitukselle. OSAKASSOPIMUKSET Yhtiön tiedossa ei ole, että Yhtiön osakkeenomistajat olisivat tehneet osakassopimuksia. OSINKOPOLITIIKKA Yhtiö noudattaa osingonjakopolitiikkaa, jossa osinkoa jaetaan yhtiön pitkäaikaisen tuloskehityksen ja pääomavaatimusten mukaisesti. TIEDOTTAMINEN Yhtiön ulkoisesta tiedottamisesta vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön viestintäosasto sekä taloushallinto osallistuvat sijoittaja- ja mediasuhteiden hoitamiseen, pörssitiedottamiseen sekä yhtiön internetsivuilla julkaistavan sijoittajainformaation tuottamiseen toimitusjohtajan johdolla. Yhtiö julkistaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillisenä kertomuksena. Selvitys yhtiön hallinnointikoodista löytyy yhtiön Internet-sivuilta osoitteesta kohdasta Sijoittajainformaatio. ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 28 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

18 TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE Ponsse Oyj:n vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous järjestetään tiistaina klo alkaen yhtiön tiloissa, osoitteessa Ponssentie 22, Vieremä. OSALLISTUMISOIKEUS Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka nimissä osakkeet ovat, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Hallintarekisteröity osakkeenomistaja voidaan tilapäisesti merkitä yhtiön osakasluetteloon, mikä on tehtävä viimeistään klo mennessä yhtiökokoukseen osallistumista varten. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. ILMOITTAUTUMINEN Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään torstaina ennen klo kirjallisesti osoitteeseen Ponsse Oyj, Osakerekisteri, Vieremä, puhelimitse numeroon , faxilla numeroon tai internetissä osoitteessa www. ponsse.com/yhtiokokous. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisten yhteydessä. OSINKO Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2012 jaetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on OSAKEREKISTERI Ponsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euroclear Finland Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakeomistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili. TALOUDELLISET JULKAISUT VUONNA 2013 Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2012 koskevan tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta. Osavuosikatsaukset tilikaudelta 2013 julkaistaan seuraavasti: tammi-maaliskuu tammi-kesäkuu tammi-syyskuu Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi Ponssen kotisivuilla internetissä osoitteessa TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN TILAAMINEN Tämä vuosikertomus on saatavana suomen- ja englanninkielisenä. Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta: Ponsse Oyj Ponssentie Vieremä Puh Fax Sähköposti: ponsse.com Vuosikertomus on saatavana myös internetissä osoitteessa SIJOITTAJASUHTEET Ponsse noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisen jakson aikana Ponsse ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiä. Jakson aikana Ponssen ylin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedioiden edustajia eikä ota kantaa yrityksen taloudellista tilannetta tai yleisiä näkymiä koskeviin asioihin. Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä voitte kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen: Juho Nummela toimitusjohtaja Puh Faksi Sähköposti: Petri Härkönen talousjohtaja Puh Faksi Sähköposti: SIJOITUSANALYYSIT Mm. nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena: Danske Bank Evli Pankki Oyj Inderes Oy Nordea Pankki Suomi Oyj Pohjola Pankki Oyj tilinpäätöksen sisältö 32 Hallituksen toimintakertomus 37 Tärkeimmät valuuttakurssit Konsernin tilinpäätös (IFRS) 38 Konsernin laaja tuloslaskelma 39 Konsernitase 40 Konsernin rahavirtalaskelma 41 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 42 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 73 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 74 Osakekohtaiset tunnusluvut 75 Tunnuslukujen laskentakaavat Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) 76 Emoyhtiön tuloslaskelma 77 Emoyhtiön tase 78 Emoyhtiön rahoituslaskelma 79 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 88 Osakepääoma ja osakkeet 92 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä 93 Tilintarkastuskertomus ponssen vuosi TuoTTeeT ja palvelut johto ja hallinnointi TilinpääTös Ponssen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standars, IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on lisäksi laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisesti, jota myös konserni noudatti ennen tilikautta Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Kaikki tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. 30 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

19 TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS AJALTA Yleistä Ponsse-konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 314,8 (2011, 328,2) miljoonaa euroa ja liiketulos 24,5 (28,8) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 20,5 (26,0) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,44 (0,47). Liikevaihto Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 314,8 (328,2) miljoonaa euroa, joka on 4,1 prosenttia vähemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 67,4 (69,3) prosenttia. Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 51,8 (51,6) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 16,6 (18,6) prosenttia, Venäjä ja Aasia 17,2 (16,1) prosenttia, Pohjois- ja Etelä- Amerikka 14,3 (13,8) prosenttia sekä muut maat 0,0 (0,0) prosenttia. Tuloskehitys Liiketulos oli 24,5 (28,8) miljoonaa euroa. Tilikauden liiketulos sisältää 1,9 (3,6) miljoonan euron kertavaikutteisen kuluerän, joka koskee Etelä-Amerikan ulkoisten myyntisaatavien ja varaosavaraston arvonalennusta. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 7,8 (8,8) prosenttia. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 17,7 (24,3) prosenttia. Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 49,2 (49,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 32,0 (34,8) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -4,0 (-2,6) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli -2,2 (-1,2) miljoonaa euroa. Katsauskauden tulokseksi muodostui 13,9 (14,8) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,44 (0,47) euroa. Osakekohtaisen tuloksen laskennassa on huomioitu oman pääoman ehtoisen lainan kaudelle kohdistuvat korot veroilla vähennettynä. Tase ja rahoitus Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 181,7 (173,9) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 81,6 (80,5) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 26,0 (28,4) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 14,1 (16,3) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 81,4 (78,6) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma oli 81,1 (75,4) miljoonaa euroa. Konsernin oma pääoma sisältää liikkeeseen lasketun 19 miljoonan euron suuruisen hybridilainan. Hybridilainan maksetut korot (8,0 miljoonaa euroa) sekä osingonjakopäätöksen mukaan seuraavan vuoden jaksotettavat korot (1,1 miljoonaa euroa) yhteensä 9,1 miljoonaa euroa, on kirjattu veroilla oikaistuna konsernin oman pääoman vähennykseksi. Korollisten velkojen määrä oli 56,4 (39,1) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituslimiiteistä on käytössä 52 %. Emoyhtiön saamiset muilta konserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 80,5 (74,8) miljoonaa euroa. Emoyhtiön saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista. Konsernin nettovelat olivat 42,1 (22,5) miljoonaa euroa ja velkaantumisaste (gearing) 69,2 (49,7) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 45,1 (45,2) prosenttia. Liiketoiminnan rahavirta oli 11,5 (24,9) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -18,0 (-9,3) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset ja tilauskanta Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 285,9 (332,6) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 41,8 (71,9) miljoonaa euroa. Jälleenmyyjien vähimmäisostositoumukset eivät sisälly tilauskantaan. Jakeluverkosto Konsernirakenteessa ei tapahtunut katsauskaudella muutoksia. Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Epec Oy, Suomi; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; sekä Ponsse Uruguay S.A., Uruguay. Sunit Oy, Kajaani, Suomi, on osakkuusyhtiö, josta Ponsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia. Tuotekehitys ja investoinnit Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 9,5 (8,8) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 3,3 (2,7) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 18,1 (9,4) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista. Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2011 osinkoa 0,35 euroa osaketta kohti (osinko yhteensä euroa). Yhtiön omassa omistuksessa oleville osakkeille ( kpl) ei maksettu osinkoa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli ja osingon maksupäivä oli Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ( Pörssi ) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan. Liikevaihto, meur Liiketulos, meur Liiketulos, % liikevaihdosta Korollinen vieras pääoma, meur ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös 32 PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

20 Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin. Valtuutusta esitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan. Hallitus ja tilintarkastajat Yhtiön hallitukseen kuului katsauskauden aikana kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heikki Hortling, Mammu Kaario, Ilkka Kylävainio, Ossi Saksman, Jukka Vidgrén ja Juha Vidgrén. Hallituksen puheenjohtajana toimi Juha Vidgrén ja hallituksen varapuheenjohtajana Heikki Hortling. Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia. Hallituksen kokouksia järjestettiin katsauskauden aikana kymmenen kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 96, Omavaraisuusaste, % Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Sami Posti. Johto Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, osto- ja logistiikkajohtaja Pasi Arajärvi, tehtaanjohtaja Juha Haverinen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, kehitys- ja strategiajohtaja Timo Karppinen ( saakka), huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus. Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla: Pohjois-Eurooppa: Jarmo Vidgrén (Suomi), Jerry Wannberg (Ruotsi, Tanska saakka), Eero Lukkarinen ( alkaen) ja Sigurd Skotte (Norja), Keski- ja Etelä-Eurooppa: Janne Vidgrén (Itävalta, Puola, Romania, Saksa, Tšekki ja Unkari), Clément Puybaret (Ranska), Jussi Hentunen (Espanja, Italia, Portugali ja Norrbotten/Ruotsi) ja Gary Glendinning (Iso-Britannia), Venäjä ja Aasia: Jaakko Laurila (Venäjä, Valko-Venäjä), Norbert Schalkx (Japani ja Baltia) ja Risto Kääriäinen (Kiina), Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Pekka Ruuskanen (USA), Marko Mattila (Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät), Cláudio Costa Tilauskanta, meur (Brasilia saakka), Teemu Raitis (Brasilia alkaen) ja Martin Toledo (Uruguay). Ponsse AB:n toimitusjohtajana aloitti metsänhoitaja Eero Lukkarinen. Ajalla toimitusjohtajan tehtäviä hoiti oman toimensa ohella Ponsse AB:n talouspäällikkö Glenn Nyman. Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtajana aloitti DI ja KTM Teemu Raitis. Ajalla toimitusjohtajan tehtäviä hoiti oman toimensa ohella Ponsse America Ltda:n talousjohtaja Fabio Nogueira. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 994 (948) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 986 (978) henkilöä. Osakkeet Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu osakkeesta. Katsauskauden lopussa osakkeenomistajia oli kappaletta. Osakkeiden vaihto ajalla oli kappaletta, joka on 5,4 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 10,5 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 5,57 euroa osakkeelta ja ylin 8,55 euroa osakkeelta. Katsauskauden päätöskurssi oli 5,94 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 166,3 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan omaa osaketta. Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, meur Laatu ja ympäristö Ponsse noudattaa toiminnassaan ISO 9001:2000 -laatustandardia, ISO ympäristöjärjestelmästandardia sekä OHSAS työterveys- ja turvallisuusstandardia, joista kaksi ensin mainittua on sertifioitu. Lloyd s Register Quality Assurance suoritti katsauskauden aikana ISO 9001:2008 -laatujärjestelmän ja ISO ympäristöjärjestelmän auditoinnin. Yhtiö on sisällyttänyt laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusstandardin edellyttämät toimintatavat Ponssen kestävän kehityksen periaatteisiin. Kestävä kehitys tarkoittaa Ponssella ekonomisen, sosiaalisen ja ekologisen näkökulman huomioimista yrityksen kaikissa toiminnoissa. Kestävän kehityksen mukaiset toimintatavat liittyen kannattavuuteen, liiketoiminnan rahavirtoihin ja kasvuun varmistavat yhtiön taloudellisen kyvykkyyden pitkällä aikavälillä. Sosiaalisen näkökulman toimintatavoilla varmistetaan yhtiön ja sen asiakkaiden ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, ja ylläpidetään yhtiön työntekijöiden ammattitaitoa ja hyvinvointia. Ympäristönäkökulma varmistaa tuotteidemme ja tuotantomme ympäristöystävällisyyden parantaen asiakkaidemme kannattavaa toimintaa esimerkiksi pienentyneen polttoaineenkulutuksen ja päästöjen kautta. Toimintatapoja ja tuotantoprosesseja kehitetään sekä sisäisillä että ulkoisilla auditoinneilla. Yhtiön auditointijärjestelmä on ollut yksi keskeinen kehittämisalue vuoden 2012 aikana. Katsauskauden aikana on yhtiön huoltopalveluverkostossa otettu käyttöön sisäiset huollon toimintatapaa ja työympäristöä arvioivat auditoinnit. Huoltopalveluiden laatuauditointien tavoitteena on varmistaa tehokkaat ja turvalliset toimintatavat PONSSE-huoltopalveluverkostossa Tutkimus- ja kehitysmenot, meur ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 PONSSE VUOSIKERTOMUS

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin?

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Juho Nummela Toimitusjohtaja Ponsse Oyj Sitoutunut täydellisesti asiakkaisiinsa ja metsään - vuodesta 1970 Ponsse Oyj on tänä päivänä

Lisätiedot

Talousjohtamisen uusi rooli

Talousjohtamisen uusi rooli 1 25.4.2013 Author / Subject Talousjohtamisen uusi rooli - case Ponsse Oyj Petri Härkönen, Ponsse Oyj 25.4.2013 Sanomatalo, Helsinki 2 Ponsse Oyj Talousjohtamisen muuttunut ja täydentyvä rooli Talousjohtaminen

Lisätiedot

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox ponsse fox -harvesteri sujuvaa tuottavuutta PONSSE Fox -harvesteri on uusimman teknologian ja luotettavien perusratkaisujen tehokas kokonaisuus. Innovatiivinen

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN PONSSE SCORPION PONSSE SCORPION -HARVESTERI YLIVOIMAISTA TEHOA & ERGONOMIAA Uskomaton näkyvyys ja ohjattavuus, vakaudeltaan voittamaton, tehoa ja tuottavuutta ympäristön ehdoilla,

Lisätiedot

19.9.2014 Author / Subject PONSSE TYÖURIEN JATKAJANA

19.9.2014 Author / Subject PONSSE TYÖURIEN JATKAJANA 1 19.9.2014 Author / Subject PONSSE TYÖURIEN JATKAJANA 2 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys. Yhtiö kehittää

Lisätiedot

VUOSI 2011 LYHYESTI. pörssitiedotteet 2011. vuosikertomus

VUOSI 2011 LYHYESTI. pörssitiedotteet 2011. vuosikertomus VUOSI 2011 LYHYESTI vuosikertomus 2011 Yhtiön liiketoiminta kasvoi vuonna 2011 suunnitellusti. Vuosi oli kaksijakoinen yleisen taloudellisen tilanteen heikentyessä loppuvuotta kohti. Alkuvuodesta metsäkoneiden

Lisätiedot

TEHOKKUUDESTA TÄYSI KYMPPI

TEHOKKUUDESTA TÄYSI KYMPPI TEHOKKUUDESTA TÄYSI KYMPPI PONSSE GAZELLE KETTERYYTTÄ JA VOIMAA KOMPAKTISSA PAKETISSA PONSSE Gazelle on kooltaan pieni, mutta voimiltaan suuri. Pieni omapaino ja tasainen painonjakauma yhdistettynä tehokkaaseen

Lisätiedot

TÄYSIMITTAISESTI UUDISTETTU VOIMANPESÄ PONSSE BEAR

TÄYSIMITTAISESTI UUDISTETTU VOIMANPESÄ PONSSE BEAR TÄYSIMITTAISESTI UUDISTETTU VOIMANPESÄ PONSSE BEAR UUSI PONSSE BEAR TEHO, TUOTTAVUUS JA TEK Täysin uusi PONSSE Bear on aito metsien kuningas. Tehtävänään ei vähempää kuin metsien paras käytettävyys, tuottavuus

Lisätiedot

VAKAA JA ERGONOMINEN TEHOPAKKAUS PONSSE ERGO

VAKAA JA ERGONOMINEN TEHOPAKKAUS PONSSE ERGO VAKAA JA ERGONOMINEN TEHOPAKKAUS PONSSE ERGO TUOTTAVUUS, TALOUDELLISUUS JA ERGONOMIA YHDESSÄ PAKETISSA Monipuolinen ja tehokas PONSSE Ergo on uudistunut voimakkaasti. Entistäkin tuottavampi, mukavampi

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÄT! PUUNKORJUUN PONSSE-HARVESTERIPÄÄT ON SUUNNITELTU VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN PONSSE HARVESTERIPÄÄT

EDELLÄKÄVIJÄT! PUUNKORJUUN PONSSE-HARVESTERIPÄÄT ON SUUNNITELTU VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN PONSSE HARVESTERIPÄÄT PONSSE-HARVESTERIPÄÄT ON SUUNNITELTU VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN MONIPUOLISTEN JA HELPPOJEN SÄÄTÖMAHDOLLISUUKSIEN ANSIOSTA PONSSE-harvesteripäät soveltuvat laajasti erilaisiin käyttötarpeisiin harvennuksilta

Lisätiedot

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN PONSSE SCORPION PONSSE SCORPION -HARVESTERI YLIVOIMAISTA TEHOA & ERGONOMIAA Uskomaton näkyvyys ja ohjattavuus, vakaudeltaan voittamaton, tehoa ja tuottavuutta ympäristön ehdoilla,

Lisätiedot

TUOTEUUTISET FOX PONSSE. PONSSE ErgO 8w UUSI PONSSE BUFFALO JOUKKOKÄSITTELY

TUOTEUUTISET FOX PONSSE. PONSSE ErgO 8w UUSI PONSSE BUFFALO JOUKKOKÄSITTELY TUOTEUUTISET 2010 PONSSE FOX PONSSE ErgO 8w UUSI PONSSE BUFFALO JOUKKOKÄSITTELY PONSSE FOX UUSI PONSSE FOX voittaa vaikeakulkuiset JA PEhmEÄT PUUNKOrJUUOLOSUhTEET Uudessa PONSSE Fox -harvesterissa yhdistyy

Lisätiedot

PUHTAASTI TEHOKKAAMPI VETOJUHTA PONSSE BUFFALO

PUHTAASTI TEHOKKAAMPI VETOJUHTA PONSSE BUFFALO PUHTAASTI TEHOKKAAMPI VETOJUHTA PONSSE BUFFALO PYSÄYTTÄMÄTÖN PUURTAJA VETOVOIMAA KAIKKIIN MAASTOIHIN PONSSE Buffalon 2015 -mallissa on moottoriuudistuksen ohella liuta muita parannuksia pinnan alla. Tehostimme

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

TALOUDELLISTA TEHOKKUUTTA PONSSE BEAVER

TALOUDELLISTA TEHOKKUUTTA PONSSE BEAVER TALOUDELLISTA TEHOKKUUTTA PONSSE BEAVER JÄMÄKKÄ JA KETTERÄ TODELLINEN HARVENNUSTYÖMAIDEN TEHOPAKKAUS PONSSE Beaver on luotettava ja monipuolinen harvesteri joka soveltuu hyvin tiheiltä ensiharvennuksilta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Tehokas metsäenergian korjuu Haketus tienvarressa tai myöhemmin Risut ja energiapuu tienvarteen ilman turhia työvaiheita Ponssen ratkaisut:

Lisätiedot

UUDEN AIKAKAUDEN SUORITUSKYKYÄ PONSSE ELK

UUDEN AIKAKAUDEN SUORITUSKYKYÄ PONSSE ELK UUDEN AIKAKAUDEN SUORITUSKYKYÄ PONSSE ELK LUOKKANSA VAHVIN TARJOAA SUORITUSKYKYÄ JA KETTERYYTTÄ Uusi PONSSE Elk on entistä vankemmin kokoluokkansa tuottavin kuormatraktori. Reilusti kasvanut moottoriteho,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Tilastot 2013. Näin tilasto tehtiin Metsätrans kokoaa vuosittain tilaston puunkorjuualalla toimivista koneyrittäjistä. Yrittäjätilastossa ovat mukana

Tilastot 2013. Näin tilasto tehtiin Metsätrans kokoaa vuosittain tilaston puunkorjuualalla toimivista koneyrittäjistä. Yrittäjätilastossa ovat mukana 5 Tilastot Vuosi toi metsiin myös uutta ympäristöystävällisempää tekniikkaa. ProSilva lanseerasi viime vuonna maailman ensimmäisen hybridiharvesterin. Näin tilasto tehtiin Metsätrans kokoaa vuosittain

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Yhtiökokous 22.3.2013

Yhtiökokous 22.3.2013 Yhtiökokous 22.3.2013 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 22.3.2013 Componenta 1 Vuosi 2012 lukuina 22.3.2013 2 Liikevaihto ja liikevoitto laskivat 800 700 600 681 48 576 545 60 50 40 500 452 30 30 Me 400

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä Simo Tauriainen www.ponsse.com 25.8.2011 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Q2 osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2010 Keskeistä tammi kesäkuun osavuosikatsauksessa Markkinoiden piristyminen jatkui kaikissa segmenteissä Q2:lla saadut tilaukset

Lisätiedot

Ponssen 40v-juhlavuosi Alussa oli savotta, pokasaha ja Einari. einari vidgrén 1943 2010

Ponssen 40v-juhlavuosi Alussa oli savotta, pokasaha ja Einari. einari vidgrén 1943 2010 2010 vuosikertomus Sisällysluettelo 3 Ponsse lyhyesti 3 Missio, visio ja arvot 3 Toimintapolitiikka ISO 9001: 2008 ja ISO 14001: 2004 5 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus 6 Tietoa osakkeenomistajille

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Vuoden 214 tilinpäätöstiedote 1.2.215 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 5 % y-o-y 914 (958) milj.

Lisätiedot

Ponssen 40v-juhlavuosi Alussa oli savotta, pokasaha ja Einari

Ponssen 40v-juhlavuosi Alussa oli savotta, pokasaha ja Einari 2010 vuosikertomus Sisällysluettelo 3 Ponsse lyhyesti 3 Missio, visio ja arvot 3 Toimintapolitiikka ISO 9001: 2008 ja ISO 14001: 2004 5 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus 6 Tietoa osakkeenomistajille

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen taloudellinen katsaus 2005 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Toimialan kehitys tilikaudella Uusien laitteiden markkinat yhä kasvussa Aasiassa Modernisoinnin kasvu vahvistui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

FISKARS OYJ ABP Varsinainen yhtiökokous 16.3.2011

FISKARS OYJ ABP Varsinainen yhtiökokous 16.3.2011 FISKARS OYJ ABP Varsinainen yhtiökokous 16.3.2011 FISKARSIN VUOSI 2010 Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas Fiskars vuonna 2010 Liikevaihto 716 miljoonaa euroa 3 600 työntekijää yli 20 maassa Tuotteita myydään

Lisätiedot

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com Tilinpäätös 2005 8.2.2006 www.raute.com 2005 M Jatkuvat toiminnot 2005 2004 Liikevaihto Liiketulos 108,6 4,4 73,1 3,6* Uudet tilaukset: projektit teknologiapalvelut 109 23 Tilauskanta 55 Henkilöstö (kirjoilla)

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Tulikivi Oyj. Liiketoimintakatsaus. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj. Liiketoimintakatsaus. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj Liiketoimintakatsaus 7.10.2013 Vuosi 2013 Vuosi 2013 Tulikivi-konsernin liikevaihto toisella vuosineljänneksellä oli 10,6 Me (13,2 Me 4-6/2012), liiketulos -0,8 (0,6) Me ja tulos ennen veroja

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Määrätietoisesti eteenpäin 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuoden 2011 kohokohdat Markkina- ja liiketoimintanäkymät

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 2009

Tilinpäätöstiedote 2009 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 3.2.2010 Tilinpäätöstiedote 2009 3.2.2010 2 Cargotecin huomio siirtymässä yksinomaan tehokkuudesta asiakkaisiin Johdon huomio Tehokkuus Asiakaslähtöisyys 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011. 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011. 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2011: Ennätyksellisen korkea tilausvirta ja vakaa liikevoiton kasvu Q2/2011 Q2/2010 Historiallinen muutos

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

Vaisala vuonna 2012. Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013

Vaisala vuonna 2012. Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013 Vaisala vuonna 2012 Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013 Taloudelliset mittarit Yleiskatsaus vuoteen 2012 Saadut tilaukset 264,7 (278,8) milj. euroa Liikevaihto 293,3 (273,6) milj. euroa Liiketulos

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilinpäätöstiedote 4.2.2014. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Vuoden 2013 tilinpäätöstiedote 4.2.2014. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Vuoden 213 tilinpäätöstiedote 4.2.214 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset kasvoivat 35 % y-o-y 958 (71)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Laatu kertoo tekijän

Laatu kertoo tekijän Laatu kertoo tekijän Koskisen on vuonna 1931 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 18.3.2014. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen

Varsinainen yhtiökokous 18.3.2014. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Varsinainen yhtiökokous 18.3.2014 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Havaintoja Cargotecista 18.3.2014 3 Markkina-asema Brändit Vahvuudet Asiakastyytyväisyys Tuotteet ja teknologia 18.3.2014 4 Taloudellinen

Lisätiedot

MODERNISAATIO. Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa. 2010 Konecranes. Kaikki oikeudet pidätetään. 11.5.2011 1 Modernisaatio

MODERNISAATIO. Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa. 2010 Konecranes. Kaikki oikeudet pidätetään. 11.5.2011 1 Modernisaatio MODERNISAAIO Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa 11.5.2011 1 Modernisaatio 11.5.2011 2 Modernisaatio MODERNISAAIO ON AVAIN OPIMOINIIN urvallinen ja luotettava nosturi on häiriöttömän

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010

Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010 Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010 23.3.2010 Sakari Tamminen Toimitusjohtaja Liiketoimintaympäristö ja yhtiön taloudellinen kehitys vuonna 2009 Markkinatilanne historiallisen vaikea Teollisuustuotanto ja

Lisätiedot

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen FR28 KUORMATRAKTORI Ylivoimaa harvennukseen FR28 Kuormatraktori Sampo-Rosenlew Oy vastaa kysyntään esittelemällä FR28 kuormatraktorin, joka on harvennusten erikoiskone. 10 tonnin hyötykuormallaan se sopii

Lisätiedot

OMUS T VUOSIKER PONSSE O Y J VUOSIKER T OMUS 2 0 1 4 P O N S S E OYJ P 2 2 74 2 0 0 V

OMUS T VUOSIKER PONSSE O Y J VUOSIKER T OMUS 2 0 1 4 P O N S S E OYJ P 2 2 74 2 0 0 V VUOSIKERTOMUS Vuosi 2014 lyhyesti Vuosi 2014 oli Ponsselle erittäin vahva ja teimme ennätystuloksen sekä liikevaihdossa että liiketuloksessa. Ponssen vahvasti uusiutunut ja kilpailukykyinen tuotemallisto

Lisätiedot

Tecnotree käänneyhtiö internetin ja telepalveluiden yhtymäkohdassa

Tecnotree käänneyhtiö internetin ja telepalveluiden yhtymäkohdassa Tecnotree käänneyhtiö internetin ja telepalveluiden yhtymäkohdassa Nordnet Kaj Hagros, toimitusjohtaja Ratkaisut Toimitamme operaattoreille maailmanlaajuisesti IT-ratkaisuja palveluiden, asiakkaiden ja

Lisätiedot

8. Vuoden 2014 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen

8. Vuoden 2014 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen PONSSE OYJ PÖRSSITIEDOTE YHTIÖKOKOUSKUTSU Ponsse Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka järjestetään tiistaina 14.4.2015 klo 11.00 yhtiön asiakaspalvelukeskuksen auditoriossa

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2009. Arto Metsänen, toimitusjohtaja Kimmo Lautanen, talousjohtaja 29.10.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2009. Arto Metsänen, toimitusjohtaja Kimmo Lautanen, talousjohtaja 29.10.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-3.9.29 Arto Metsänen, toimitusjohtaja Kimmo Lautanen, talousjohtaja 29.1.29 Q3 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 1,3 (185,9) miljoonaa euroa Tilauskanta 3.9.29 oli 4,9

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4.

Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4. Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA

4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA 4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA Liikkuvuus Tuottavuus Monitoimisuus Ympäristövastuu Luo mahdollisuuksia www.lannencenter.com FI SIIRTYY TYÖMAALTA TYÖMAALLE. Tähän eivät muut pysty. Kaiva, kuormaa, nosta ja

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Metsä Board Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja

Metsä Board Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja 1 (ex M-real) lyhyesti Liikevaihto noin 2,1 miljardia euroa, henkilöstömäärä noin 3 300 Johtava eurooppalainen ensikuitukartongin,

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöstiedote. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja, 12.2.2013

Vuoden 2012 tilinpäätöstiedote. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja, 12.2.2013 Vuoden 212 tilinpäätöstiedote Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja, 12.2.213 Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 16 %y-o-y 71 (842) milj. euroon Liikevaihto kasvoi 7

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011 Tilinpäätös 2011 Keskeiset asiat 2011 Orgaanisen kasvun tavoite ylittyi. Liiketoiminnan kassavirta parani merkittävästi. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli hyvällä tasolla. Palveluratkaisujen myynti

Lisätiedot