Metsänomistajat KARHU. Metsänhoitoyhdistys Karhun jäsenlehti 2/

Transkriptio

1 Metsänomistajat KARHU Metsänhoitoyhdistys Karhun jäsenlehti 2/ sivu 5 Suometsät kannattaa laittaa kerralla kuntoon sivut 6 8 Vaaliehdokkaiden esittely sivu 9 Karhu kylässä Nakkilan Kivialhossa sivu 11 Yhteismetsän perustaminen Metsänhoitoyhdistys Karhu ry p karhu@mhy.fi Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen PEFC/

2 Metsä pankkina Metsästä puhutaan usein omistajansa pankkina merkityksellä varain säilytys paikkana. Pankeilta ynnä muilta rahalaitoksilta edellytetään jo lakien avulla tiettyjä asioita, esimerkiksi, että tallettajien varat säilytetään asianmukaisesti. Mutta onko näin metsän osalta? Edelleen on olemassa lakisääteisiä uudistus ym. velvoitteita. Kuitenkaan ilman metsänomistajan omaa toimintaa ei pystytä omaisuuden säilymistä takaamaan ja varsinkaan sen karttumista. Sama tietysti nyt varsinkin matalien korkojen aikana on pankeissakin hyvin todennäköisestä, että pääoman arvo laskee sijoitusmarkkinoilla ilman tallettajan aktiivista seurantaa. Suurin osa sijoittajista antaakin varojensa hoidon palkkiota vastaan ammattilaisten hoidettavaksi. Metsäomaisuus on myös mahdollista antaa tässäkin mielessä ammattilaisten hoidettavaksi. Markkinoilla on monia salkunhoitajia tarjolla mukaan lukien metsänhoitoyhdistykset. Metsäammattilaisten metsänhoito on aina perustunut vahvasti taloudellisiin seikkoihin ja tiedän, että metsänomistajien omissa yhdistyksissä he pystyvä pankkien mainostamaan täyden palvelun salkun hoitoon. Metsäomaisuuden arvo säilyy ja tuottaa omaisuuden omistajalle arvon kasvua. Tämä on myös mahdollista vaikka omistaja huomioisi muutakin kun taloudellisia arvoja esimerkiksi luonnon ja maiseman. Tähän ei pankkitalletuksilla ole mahdollista päästä. Pankeilla on myös monia muita palveluita kun omaisuuden säilyttäminen. Onko metsällä esimerkiksi mahdollisuutta antaa laina ja millä ehdoilla? Ajatus metsästä lainaamisella tarkoittaa sitä, että hakataan yli vuotuisen lisäkasvun ja pitkällä aikavälillä palautetaan korkoineen takaisin se mitä on otettu pois eli taataan uuden kasvun mahdollisuus metsänhoitotoimenpiteillä. Miksikähän näin ei ajatella, johtuu tietysti siitä, että toimitaan omassa metsässä ja eihän omalta tililtä varojenkaan nostoon tarvita velkakirjoja tai vakuuksia. Yleinen toimintatapa on hakea rahalaitoksilta lainapääomaa ja käyttää metsää vakuutena sekä usein myös sen tuottoa lainojen takaisin maksuun ja Luotettava kumppanisi puukaupoissa. Hankintaesimies Mika Aro GSM Kännykkämetsäsuunnitelmasta on tullut nopeasti jokapäiväinen työkalu omien metsien hoidossa. Sovelluksella pystyy hakemaan tilan rajoja ja ylipäätään se auttaa metsissä kulkemisessa kun ruudulta näkee missä ollaan kertoo Mhy Karhun hallituksen puheenjohtaja Matti Peurala. korkoihin. Tästä on kuitenkin seurauksena ylimääräisiä kuluja kuten takausprovisiot, pankkien palvelumaksut, korot jne. Jos käyttäisi omaa metsäänsä myös ns. vieraanpääoman hankintaan, säästyisi näiltä kuluilta. Kyseisen tyyppinen toimintamalli vaatii tietysti tarkkaa suunnitelmallisuutta, mutta metsäammattilaiset pystyvät arvioimaan nekin riskit. Metsäteollisuus kehittää puunjalostusta ja muut eri toimijat puun käyttöä, mutta markkinataloudessa metsäomaisuuden uusia käyttötapoja voisi myös kehitellä. Ensimmäisenä tällainen rahoitustoiminta lainamarkkinoilla onnistuu tietysti yksityisen metsänomistaja oman talouden hallinnassa, mutta laajempana se voisi olla suurien metsäsijoittamiseen keskittyneiden sijoitusyhtiöiden toimintaa. Matti Peurala Mhy Karhun hallituksen puheenjohtaja 2

3 Metsätalouden pyörät hyvässä vauhdissa Puukaupassa on vallinnut jo pitempään vakaa tilanne. Kuusitukin hyvä kysyntä jatkuu ja sen ohessa teollisuus on saanut tarvitsemansa muun puun. Mäntytukin kysyntä on vastaavasti heikko ja myös koivukuidussa on ylitarjontaa. Määrällisesti metsäteollisuudessa eletään lähes ennätysaikoja. Puun hinnassa ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Kuusitukki on pystytellyt hyvissä kesäleimikoissa 60 euron tuntumassa, parhaimmillaan jopa hieman yli 60 euron. Mäntytukki on ollut muutamia euroja alle kuusitukin. Kuitupuussa ei edelleenkään ole näkyvissä tehdasinvestointien vaikutusta. Puun hinnanmuodostuksessa oleellinen asia on kauppojen kilpailuttaminen ostajien kesken. Yhdistyksessä kerätään koko ajan tukin katkontatietoa ja sitä hyödynnetään tarjousvertailuja tehdessä. Yhdistyksen suorittamassa korjuupalvelussa yhdistys keskittyy pääasiassa hoitohakkuiden suorittamiseen ja varsinaiset tukkihakkuut myydään pystykauppoina. Tässä asiassa eri metsänhoitoyhdistyksillä on hieman erilaisia painotuksia mutta ainakin toistaiseksi Mhy Karhun linjaus on tämä. Korjuupalvelun määrä on ollut kuution suuruusluokkaa vuodessa. Mäntytukkia omistavien ja myyntiä suunnittelevien ei kannata heittää vielä kirvestä kaivoon. Tilanteet elävät ja kyllä varmasti tulee vielä aika, jolloin mäntytukille on kysyntää. Puukaupassa ei kannata myydä väkisellä mitään vaan seurata tilanteita ja toimia sen mukaan. Loppuvuonna käydään valtuustovaalit Metsänomistajat KARHU 2/2016 Tässä lehdessä esittelemme kaikki yhdistyksen 42 valtuustovaaliehdokasta ja toivomuksena on, että jäsenet osallistuisivat vaaleihin aktiivisesti. Valtuusto on yhdistyksen ylin päättävä elin ja käytännön asioita pyörittävä hallitus valittaneen melko lailla valtuustovaaliehdokkaiden joukosta. Leena Viinikainen Metsänhoitoyhdistys Karhun palvelut ja jäsenedut Käytettävissä oma henkilökohtainen metsäneuvoja sekä yhdistyksen eri alojen erikoisosaajat PEFC-sertifiointi eli jäsenten metsät kuuluvat sertifioinnin piiriin Puukaupallinen edunvalvonta, hintatiedot, kilpailutus ja katkontavertailut ostajittain toteutuneiden kauppojen perusteella Maakunnallinen ja valtakunnallinen edunvalvonta maankäyttö-, metsä- ja veropolitiikka-asioissa Oma Metsänomistajat Karhun lehti kaksi kertaa vuodessa Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistaja numero neljä kertaa vuodessa Maksuton puunmyyntisuunnitelman laadinta Maksuton metsäkäynti uudelle metsänomistajalle Jäsenhintapalvelut - puukaupan hoito - puunkorjuupalvelu - metsänhoitotyöt (maanmuokkaukset, istutukset, taimet, taimikonhoidot, raivaukset jne...) - metsäsuunnitelman laadinta, kännykkämetsäsuunnitelma - arviot rajojen ja pyykkien paikannus - puutavaran lujuusluokittelu - veroilmoituksen laadinta perunkirjoitukset - sukupolvenvaihdosneuvonnat - metsäomaisuuden hoitosopimus - koulutustilaisuudet - retkeilyt 3

4 Lannoitushinnasto 2017 Metsälannoitus on nyt entistä ajankohtaisempaa alentuneiden kustannusten takia. Lannoitteiden kustannuksia alaspäin on painanut edulliset raaka-aineet ja Keski-Euroopan heikohko lannoitteiden kysyntä. Kysy lisää omalta metsäasiantuntijaltasi. Petri Jykylä Helikopteri vaihtamassa tuhkalannoitussäiliötä. Minimiala 5 tn, yhtä lannoitetta vähintään 3,25 tn Levitys helikopterilla Alv 0 Minimiala 7 ha Levitys helikopterilla Alv 0 Kangasmaiden männiköt Kangasmaiden kuusikot Boorinpuutosalueet CAN27 Metsän NP BT kg/ha 600 kg/ha 300 kg/ha 0 1,5 km 315 /ha 380 /ha 240 /ha 1,5 3,0 km 325 /ha 390 /ha 250 /ha < 1 km 495 /ha 1 1,5 km 510 /ha 1,5 2,0 km 540 /ha Myy leimikkosi yhdelle Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostajista. Me ymmärrämme puidesi todellisen arvon. Luvian Sahalla syntyvät tarkkaan valituista raaka-aineista korkealuokkaiset LuviaWood-massiivipuutuotteet. Tutustu tuotteisiin osoitteessa tai tule Puutavarataloon (Tehdastie 3, Luvia). Ota yhteyttä hankintaesimieheemme ja tee puukaupat nyt! Salla-Mari Keto GSM salla-mari.keto@luviansaha.fi Johanna Lemmetty GSM johanna.lemmetty@luviansaha.fi Lassi Nieminen GSM lassi.nieminen@luviansaha.fi Reijo Ojala GSM reijo.ojala@luviansaha.fi Matti Riitamaa GSM matti.riitamaa@luviansaha.fi Mikko Sampolahti GSM mikko.sampolahti@luviansaha.fi Hankinta-alue: Alastaro, Aura, Huittinen, Köyliö, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Säkylä, Yläne Hankinta-alue: Eurajoki (pl. eteläiset kylät), Eura (vt 12:n pohjoispuoli), Luvia, Nakkila, Pori Hankinta-alue: Ahlainen, Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää (pl. Vihteljärvi), Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kristiinankaupunki, Merikarvia, Noormarkku, Parkano, Pomarkku, Siikainen Hankinta-alue: Eura (vt 12:n eteläpuoli), Eurajoesta eteläiset kylät, Laitila, Lappi, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki, Vehmaa Hankinta-alue: Akaa, Forssa, Humppila, Jokioinen, Karinainen, Koski, Kylmäkoski, Loimaa, Marttila, Mellilä, Somero, Tammela, Tarvasjoki, Urjala, Valkeakoski, Ypäjä Hankinta-alue: Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpäästä Vihteljärvi, Kiikoinen, Kokemäki, Lavia, Sastamala, Ulvila, läntinen Pirkanmaa Luvian Saha Oy Sahantie 1, Luvia Puh

5 Suometsä kannattaa laittaa kerralla kuntoon Olavi Mäkelä kuuluu muutaman tilan suoyhteishankkeeseen Kankaanpään Vihteljärvellä. Metsänhoitoyhdistys suunnitteli kunnostusojituksen ja nyt kesäosuudet on kaivettuna. Valtion tuki kannattaa ehdottomasti hyödyntää silloin kun sitä on saatavissa toteaa Mäkelä. Metsänhoitoyhdistys on rakentanut metsänomistajille helpon palvelupaketin, jolla suometsä tulee hoidettua kerralla kuntoon. Eikä metsänomistajan tarvitse käydä monella luukulla. Suomaille tehdyt ojitukset ovat toimineet mallikkaasti ja puuntuotto on saatu nousemaan. Parinkymmenen vuoden jälkeen pääosa ensikertaa ojitetuista alueista alkaa kuitenkin soistua uudestaan. Ojat tukkeutuvat, maa kyllästyy vedellä, happi vähenee ja puiden ravinteiden saanti vaikeutuu. Vaikutukset näkyvät aika pian myös puustossa, jonka kasvu hiipuu. Vesi pois ja happi tilalle Tärkein suomaiden toimenpide on aina kunnostusojitus. Siinä yhteydessä kannattaa tehdä alueen harvennushakkuut ja selvittää ravinnetilanne. Suometsissä nopeasti kasvava puusto syö maassa olevat ravinteet olemattomiin. Varsinkin kaliumvarat hupenevat rämemänniköissä helposti. Myös fosforin ja boorin puutetta ilmenee. Muutokset näkyvät sekä kasvun tyrehtymisenä, että neulasten värimuutoksina. Tumman vihreä väri muuttuu vaaleaksi ja osin jopa kellertäväksi. Mikäli puutetta jostakin ravinteesta ilmenee, kannattaa asia hoitaa kuntoon samalla kertaa. Kun alueelta perataan auki tukkeentuneet ojat, on se monessa tapauksessa täysin riittävä ratkaisu metsän tulevaisuuden kehitykselle. Kun samalla hoidetaan puuston harvennus, voi metsänomistaja olla pitkän aikaa huoletta. Suopuusto intoutuu kasvuun vuosikymmeniksi. Metsänhoitoyhdistys pyrkii ketjuttamaan suometsän hoidon työt tehokkaasti yhdessä metsänomistajien kanssa sillä tavalla, että ensi laaditaan kunnostusojitussuunnitelma ja samassa yhteydessä suunnitellaan kulkuyhteydet. Näitä ovat penkkatiet, kuten niitä kansanomaisesti kutsutaan. Lopuksi selvitetään neulasnäytteen avulla ravinnetila ja mikäli se näyttää puutoksia, valmistellaan vielä terveyslannoitus loppusilaukseksi. Hakkuutulo on oleellinen osa hanketta Hakkuut suoritetaan mahdollisuuksien mukaan seuraavana talvena, eli ne ketjutetaan suometsän kunnostuksen kokonaisuuteen. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on hyvä ja joustava tapa ojitusalueiden hakkuissa. Toki hakkuut voi tehdä itsekin tai ne voidaan myydä pystykaupalla. Samalla kun aukaistaan ojalinjat, on järkevää harventaa ojalinjojen väliin jäävät metsät. Harvennushakkuutulo on tässä vaiheessa jo merkittävä tulovirta metsätaloudessa. Metsänhoitoyhdistyksen palvelu on rakennettu kokonaispalveluksi, jolloin metsänomistajan ei tarvitse lähteä hakemaan apua mistään muualta. Palveluun kuuluu valtion kemera-tukirahoitukset kaikkiin niihin töihin, joihin se on saatavissa. Kunnostusojituksen tuki kattaa ojitushankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta 60 %, mikäli hankkeen koko on vähintään 5 ha. Tuen yli jäävän kustannuksen metsänomistaja saa vähentää kokonaan metsäverotuksessa poistomenettelynä. Niinpä yhteiskunnan kokonaispanostus nousee vähintään reiluun 73 prosenttiin kokonaiskuluista eli metsänomistajan kontolle nettona jää vain 27 prosenttia kuluista. Timo Väisänen 5

6 Valtuustovaalit 2016 Neljän vuoden välein toteutettavat metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit ovat Vaalit toteutetaan postiäänestyksellä eli jokainen viime vuoden vaihteessa jäsenenä ollut metsänomistaja saa postitse marraskuun ensimmäisellä viikolla äänestysmateriaalin. Vaalitulos on selvillä Metsänhoitoyhdistys Karhussa valtuustoon valitaan 24 valtuutettua ja 10 varavaltuutettua. Valtuusto valitsee sitten enemmän käytännön asioita pyörittävän hallituksen, johon voi kuulua 4 9 jäsentä. Hallituksen toimikausi on kerrallaan kaksi vuotta. Seuraavassa esittelemme kaikki Mhy Karhun ehdokkaat ja muistakaa vielä tärkeä asia, vain äänestämällä voi vaikuttaa: Ehdokasnumero Sukunimi Etunimi Titteli Ikä Asuinpaikkakunta Metsän (metsien) sijaintipaikka Motto Mitä tavoitteita sinulla on metsänomistamiselle? Mihin asioihin haluat vaikuttaa valtuustossa? Mitä metsäisiä harrastuksia sinulla on? 2 5 Niskala Pekka Maanviljelijä 52 Karvia Karvia Usko kantaa ja nostaa (hyvää vauhtia toipumassa työtapaturmasta) Granholm Helena Metsätaloustuottaja 62 Pomarkku Pomarkku Hyvä metsänhoito, siitä hyötyy kaikki. 8 Peltola Ritva Maa- ja metsätalousyrittäjä 65 Pori (Lavia) Lavia, Ulvila Metsästä rahaa, ravintoa ja reipasta mieltä Taloudellinen tulos, hoidetut metsät, metsäluonnon monimuotoisuus Metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistyksen yhteistyön tiivistäminen Marjastus, retkeily, luontopolut ja perinnebiotooppien vaaliminen. 11 Raininko Tuomo Maa- ja metsätalousyrittäjä 50 Kankaanpää Kankaanpää Metsä on minulle mahdollisuus! Metsävaikuttaminen eri foorumeilla. 14 Saarivirta Henri Lehtori, maanviljelijä 43 Kankaanpää Kankaanpää, Isojoki Metsään vaikka metsään menis Omistaa terveet, hyvin hoidetut tuottavat metsät Toivottavasti moniin asioihin kehittävästi Ulkoilu eri tavoin 3 Puosi Hanna-Leena Opettaja 44 Nakkila Nakkila, Eurajoki Pidetään hyvää huolta metsistä. 6 Uusihonko Hannu Maaseutuyrittäjä 51 Honkajoki Honkajoki Metsät kuntoon taimikko ja leimikko kerrallaan. 9 Sakari Esa Teknikko 53 Siikainen Siikainen Hyvin hoidettu metsä palkitsee tekijänsä. 12 Kamppi Pauli Maanviljelijä 36 Pori (Lavia) Lavia 15 Immonen Anna-Kaisa Yrittäjä, emäntä 60 Hämeenkyrö Honkajoki Koirien kanssa ulkoilu metsässä, sienestys 16 4 Peurala Matti Yrittäjä 59 Jämijärvi Jämijärvi, Kankaanpää Myyntipuu tukiksi 7 Riitahuhta Sirkka Erikoissairaanhoitaja 70 Kankaanpää Kankaanpää Hyvinvointia tarjolla metsästä 10 Lehtonen Aimo Opettaja 62 Pomarkku Pomarkku Hyvä metsänhoito - hyvä asia 13 Kurittu Mikko Maanviljelijä 50 Nakkila Nakkila Kankaro Jukka Erikoislääkäri 69 Kankaanpää Kankaanpää, Huittinen MTK voisi hoitaa asioita tasapuollisemmin. Mhy kaupunkilaisille erityisen tärkeä 6

7 17 Aikala Jussi Maanviljelijä 51 Nakkila Nakkila Hoidetaan metsämme kuntoon Vanhatalo Aki Metsäalan opettaja, eläkkeellä 61 Pori Siikainen Laadukasta toimintaa kohtuuhinnoin Ylikahri Jenni Hallintopäällikkö 31 Siikainen Siikainen, Ahlainen Maata ei tehdä lisää Paukkunen Martti Maanviljelijä 57 Siikainen Siikainen metsää oikein, jotta siitä on iloa myös tuleville sukupolville Tuon esiin maallikkometsänomistajan näkökulman. Nostan esille esimerkiksi neuvonnan merkityksen ja koulutustarpeet Metsänhoito: Istutus ja raivaus. Metsässä liikkuminen Leponiemi Seppo Yrittäjä 69 Jämijärvi Jämijärvi Metsät hoitoon ja tuottoon Marjastus, sienestys ja hoitotyöt. 19 Uusiniemi Alpo Maa- ja metsätalousyrittäjä 56 Pori (Lavia) Lavia Pienin askelin pitkälle pätee myös metsätaloudessa 20 Pärkö Hannu Projektipäällikkö 67 Pomarkku Pomarkku Puun hyvät ominaisuudet tehokäyttöön 22 Vanhapaasto Juha Toiminnanjohtaja, mv 52 Honkajoki Honkajoki Yhdistystä tarvitaan ajamaan metsänomistajien etua Hyvä taloudellinen tulos tulevaisuutta ja luontoa vaarantamatta Siihen, että yhdistyksen palvelut edelleen kehittyvät Metsänhoito, luonnossa liikkuminen. 23 Koskimäki Timo Valtiotieteiden maisteri 57 Helsinki Karvia Pitää nähdä metsä puilta, erityisesti luottamustehtävissä Haluan hoitaa metsäni kestävästi niin että se tuottaa iloa ja tuloa myös seuraaville sukupolville Valtuusto määrää yhdistyksen kurssin. Tavoitteena hyvät ja edulliset palvelut jäsenille Matsänhoito on vakava harrastukseni, olen suorittanut metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon vaikka varsinainen leipä tuleekin tilastotuotannon ylijohtajana Tilastokeskuksessa 25 Uusitalo Piia Maatilayrittäjä 40 Kankaanpää Kankaanpää, Jämijärvi Elämässä voi vain voittaa ja oppia 26 Suuriniemi Risto Eläkkeellä 76 Pori (Lavia) Lavia 27 Bärlund Arto Maanviljelijä 39 Nakkila Nakkila 28 Korvala Mikko Maanviljelijä 22 Kankaanpää Kankaanpää Tekemällä oppii 30 Mäkelä Jouni Maanviljelijä 50 Jämijärvi Jämijärvi 31 Vappula Lasse Pastori 56 Nakkila Nakkila Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, metsän kultainen sääntö Metsänhoitoyhdistyksen toiminnan kehittäminen muuttuvan tilanteen mukaan Metsässä liikkuminen ja metsäluonnosta nauttiminen 32 Kivilä Tiina Koulukuraattori 48 Espoo Pomarkku Työlläni on merkitystä Olen saanut metsäomaisuuden perintönä. Siksi pääasiallinen tavoitteeni on hoitaa Peltomaa Kristiina Luontokartoittaja (eat) 55 Kankaanpää Kankaanpää Puun juurella tunteella suurella Monipuolinen metsäluonnon hoitamisen näkemys Puun hinta Metsäinen kuntoliikunta ja metsäiset seikkailut. 34 Korpela Toivo Maaseutuyrittäjä 74 Siikainen Siikainen Saada parempi hinta esimerkiksi kuitupuusta Selkeyttä palveluiden hinnoitteluun 35 Salmio Jarmo Manviljelijä, koneistaja 58 Pomarkku Pomarkku Yhteisellä asialla 7

8 36 Savala Juha Yrittäjä/metsätal.yrittäjä 39 Siikainen Siikainen 37 Mäkelä Matti Rakennusinsinööri 51 Kankaanpää Kankaanpää, Pomarkku Metsä, sekä taloutta että virkistystä. 38 Ojala Sami Yrittäjä 43 Kankaanpää Kankaanpää Me nousemme metsästä Kannattavuus Metsien oikeaoppiseen kasvatukseen/hoitoon Metsätyöt, metsästys 39 Alakorte Kalevi Maanviljelijä 49 Karvia Karvia Kirves on metsän paras lääke Honkasalo Jorma Metsätalousyrittäjä 69 Pomarkku Pomarkku Harvennukset ja taimikonhoidot ajoissa 41 Koskela Kaarle Rakennusinsinööri 34 Tampere Kankaanpää Poikkitieteellistä näkemystä metsänhoitoon Tuorila Pirkko Kirjanpitäjä 60 Siikainen Siikainen Metsänhoitoyhdistysten VALTUUSTO- VAALIT Rossi Jalmari Energiapäällikkö 34 Pori Pomarkku Kun on oikeanlaista tarjontaa, syntyy myös kysyntää Pinta-alan kasvattaminen taloudellisesti järkevästi. Metsätalouden kannattavuuden parantaminen kuitenkin luontoa kunnioittaen Tuoda mukanaan «nuoremman metsänomistajan» näkemykset. Tarjottavien palveluiden kehittäminen ja laajentaminen. Metsänomistajan edunvalvonnan vahvistaminen Kaikenlaiset metsänhoitotyöt. WESTAS GROUP puukaupat mielessä? Puunhankinnassa korostuvat kokemus, ammattitaito ja korjuujälki. Haluathan parhaan kokonaisratkaisun metsällesi ja itsellesi? Ota yhteyttä alueesi asiantuntevaan puunhankintaesimieheen. Pasi Kaitala // Rauma (Rauma, Lappi), Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Luvia Eurajoki, Kodisjoki Sami Tuomola // Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Pomarkku Parkano, Kihniö Westas GROup Oy // näkemyksiä puusta. 8

9 Karhu kylässä Nakkilan Kivialhossa Nakkilan pohjoisosasta löytyy seutu, jota kutsutaan yleisesti Kivialhoksi. Alho sanasta Wikimedia tietää kertoa sen tarkoittavan syvännettä tai notkoa ja onpa sellainenkin sanonta kuin murheen alho. Kivialhon naapurista Ulvilan puolelta löytyy myös pelkkä Alho niminen paikka. Mutta hypätäänpä itse asiaan. Kyseistä seutua ei voida käsitellä ilman Anolan Kartanon mukaan ottoa tarkasteluun. Kivialhossa sijaitsi ennen sotia Anolan Kartanon toinen kahdesta ulkokartanosta kertoon Anolan Kartanosta Asta von Frenckell. Paikassa oli mm. navetta ja työntekijöiden asuntoja. Kylän virallinen nimi on Anola ja Kyrkholm ja toden totta Kokemäenjoesta löytyykin aivan kartanon kohdalta pieni saari, jota kutsutaan kirkkosaareksi. Saari on liitetty Anolaan piispanistuimelta vuonna 1642 ikuiseksi rälssiksi, kertoo Asta. Siitä, onko saaressa ollut joskus kirkkoa tai vastaavaa, ei ole varmaa tietoa mutta saaren luoteiskärjessä on pieni yksityinen hautausmaa. Muuten saari on nyt maatalouskäytössä. Parhainmillaan Anolaan kuului maata 5000 hehtaaria käsittäen koko Yksityisomistuksessa olevan Anolan Kartanon toinen omistaja Asta von Frenckell kertoo kartanon historian ulottuvan useiden satojen vuosien päähän. Vanhin kauppakirja löytyy vuodelta Vuoteen 1811 Anola ja Ulvilan puolella sijaitseva Leineperin Kartano kuuluivat samalle omistajalle. Anolassa harrastetaan maa- ja metsätaloutta. Karjaa ei enää ole eikä myöskään hevosia mutta kartanon koira kyllä löytyy, kertoo Asta. Rakennukset lämpiävät oman metsän hakkeella samoin kuin myös viljankuivuri. Martti Pöystin takana näkyy Anolan toisen ulkokartanon keskuspaikka. Vasemalla olevan Martin ja Kaijan uudisrakennuksen paikalla oli ennen kaksikerroksinen riihi. Riihen toisessa kerroksessa pidettiin häitä ja muita tilaisuuksia. Eipä aivan tavatonta entisaikaan olleet pienet nujakatkaan riihen seinustalla nokkospuskissa kertoo Martti. joen pohjoispuolen Nakkilasta. Nykyinen pinta-ala on reilut 1000 ha. Sitten suunnistetaan itse Kivialhoon. Vastassa on koko ikänsä Kivialhossa asunut Martti Pöysti. Sodan jälkeen Karjalasta lähtemään joutuneet Martin vanhemmat ostivat parin mutkan jälkeen vapaaehtoisella maakaupalla paikan Anolan Kartanosta. Samalla kertaa Kivialhoon muutti 7 muutakin perhettä. Myöhemmin tuli lisää Karjalasta lähtemään joutuneita perheitä. Seudulla on ainakin Hiitolasta, Räisälästä ja Kurkijoelta lähteneitä sukuja. Kivialhosta löytyy noin 35 vakituista asumusta, kertoo Martti. Nuorta porukkaa on ihan mukavasti ja yritystoiminta on monipuolista. Kivialhosta löytyy kyläkauppa, mattopesula maatalous- ja metsäkonehuoltoyritys, maanrakennus- ja metsäkoneurakointia, keittiökalustefirma, koirahoitola, golf-kenttä, laskettelurinne ja mitä niitä kaikkia onkaan kertoo Martti. 9

10 Kemeravaroja voi jälleen hakea taimikoiden varhaishoitoon Alle 3 metristen taimikoiden hoitoihin voi jälleen hakea kemeratukea, mikä on suuruudeltaan 160 /ha. Keväällä toukokuussa tukien haku keskeytettiin varojen puutteen vuoksi taimikoiden varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon (yli 3 metriset taimikot aina keskiläpimitaltaan rinnakorkeudelta 16 cm:iin asti), pienpuun korjuuseen ja metsän terveyslannoituksiin. Jossakin lähteissä on ollut tietoa, että jos taimikko olisi ollutkin yli 3 metristä, niin silloin siihen olisi saanut ns. nuoren metsän hoidon tuen Päätös metsävaratiedon julkisuudesta Suomen hallitus on syyskuun lopulla tehnyt Euroopan komissiolle linjauksen metsästä kerättävän tiedon julkisuudesta. Jatkossa Metsäkeskuksessa olevat hilamuotoiset metsävaratiedot sekä metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen tiedot olisivat avoimesti verkossa kaikkien saatavilla. eli korkeamman avustuksen. Tämä tieto on kumottu eli tukea saa pelkästään alle 3 metrisiin taimikoihin. Tukiasioihin on odotettavissa muutoksia myös jatkossa. Hilamuotoinen tieto tarkoittaa 16 m x 16 m olevan alueen kasvupaikka- ja puustotietoa. Ko. tieto on lentokoneesta keilaamalla hankittua tietoa. Mhy Karhun alueella ensimmäiset keilaustiedot saatiin Laviasta vuonna 2013 ja nyt valtaosa yhdistyksen alueesta on jo kuvattu. Hilamuotoinen tieto jalostetaan edelleen nk. kuviokohtaiseksi tiedoksi. Metsänomistajalla on mahdollisuus kieltää kuviokohtaisten tietojen luovuttaminen. Kielto-oikeus ei kuitenkaan koske niitä kuviotietoja, jotka liittyvät kemera-tukiin ja muihin metsäkeskuksen hoitamiin hallintoasioihin. Jos metsänomistaja ei ole kieltänyt kuviokohtaisten tietojen luovuttamista, niin niitä metsäkeskus luovuttaa niitä pyynnöstä. Luovutus ei kuitenkaan pidä sisällään metsänomistajan nimi- tai yhteystietoja eikä tilanrajoja ja kiinteistötunnuksia. Muutos tulee voimaan vuoden 2017 loppupuolella ja kuviomuotoisten metsävaratietojen osalta vuoden 2018 aikana. Kyseinen hallituksen linjaus vaatii komission hyväksynnän eli asia ei ole vielä taputeltu loppuun. Tässä yhteydessä ei voi olla muistelematta vanhoja. Aiemmin metsäkeskuksen ja sitä edeltävän piirimetsälautakunnan aikana pidettiin pyhänä asiana sitä, että tilakohtaisten metsätaloussuunnitelmien tiedot eivät ole edes verottajalle annettavissa, saati sitten muille ulkopuolisille niitä pyytäville. Tässä yhteydessä suuret kiitokset MTK:n metsälinjalle metsänomistajien puolustamisesta julkisuusasiassa. Metsänhoitoyhdistys ei luovuta metsäsuunnitelmatietoja minnekään ilman lupaa. Korostettakoon tässä myös sitä, että metsänhoitoyhdistyksen laatimien metsäsuunnitelmien tietoja ei anneta minnekään ilman metsänomistajan lupaa. Kun metsänomistajalle on laadittu metsäsuunnitelma, niin metsäkeskuksen metsävaratietoa metsänomistaja ei juurikaan tarvitse. Yhdistyksen uutiskirje metsänomistajille Muistathan varmistaa, että yhdistyksessä on tiedossa sähköpostiosoitteesi. Tehostamme viestintää uutiskirjeiden muodossa. 10

11 Pohjois-Satakunnan yhteismetsä nytkähti liikkeelle Lauantaina oli Pohjois-Satakunnan yhteismetsän perustava kokous Kankaanpäässä. Perustamissopimuksen allekirjoitukset alkoivat tuossa tilaisuudessa ja allekirjoitusasiaa pidetään auki kuluvan vuoden loppuun saakka. Perustamispaperit ovat loppuvuoden ajan Mhy Karhun toimistolla Kankaanpäässä ja allekirjoituksesta kannattaa sopia Jouni Peltoniemen kanssa. Pohjois-Satakunnan yhteismetsä käsittää seuraavat alueet: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Lavia (Pori), Pomarkku ja Siikainen. Lähettämällä sähköpostia osoitteeseen saat paluupostissa lisätietoa asiasta. Yhteismetsä on hyvä vaihtoehto esimerkiksi perheille, jossa lapset ovat muuttaneet kaupunkeihin ja vanhemmat haluavat järjestellä tulevaa perinnönjakoa etukäteen. Metsästä voi muodostaa yhteismetsäosuuksia vaikkapa lasten lukumäärän verran ja perinnön luovutus tapahtuu silloin kun se on ajankohtaista perheessä. Edelleen yhteismetsä sopii sellaisille metsänomistajille, jotka teetättävät kaikki metsätyöt vieraalla. Pohjois-Satakunnan yhteismetsän perustamissopimuksen ensimmäisenä allekirjoittajana toimi Markku Kallio Tampereelta. Kallion metsät sijaitsevat Laviassa. SPV koulutusta tulossa Ensi vuoden alussa on tulossa muutos veromenettelyynmetsätilojen sukupolven vaihdoksissa. Pidämme metsänomistajille koulutustilaisuuden talven aikana kun asia on lopullisesti selvillä. Koulutustilaisuudesta ilmoitetaan mhy:n kotisivuilla ja lehdissä. Metsänomistajat Karhu Kiitokset kesäteatteriyleisölle Kesäkuun lopussa jäsenille suunnattu kesäteatteriesitys Tankki täyteen Veneskoskella oli todellinen menestys. Väkeä arvioitiin olleen paikalla 800 hengen verran. Puoli tuntia ennen esitystä katsomo vaikutti olevan jo täysi mutta sovittelemalla ja yhteishengellä suurin piirtein kaikki sopivat kuin sopivatkin istumaan. Kiitokset vielä kerran yleisölle runsaasta osallistumisesta. Otamme mielellämme vastaan hyviä ideoita vastaavanlaisten jäsentapahtumien järjestämiseen. Kesäinen sade ei onneksi juurikaan päässyt pilaamaan tunnelmaa täyteen ahdetussa teatterikatsomossa. Makkaraa kului reilusti toista tuhatta kappaletta samoin kuin kahvi ja munkki maistuivat teatteritauolla. 11

12 Mhy Karhun yhteystiedot Tuula Urvikko Arviot ja metsäsuunnitelmat Honkajoen toimisto Porhontie HONKAJOKI Puh TOIMINNANJOHTAJA Puh Kankaanpään toimisto Torikatu 5, PL 77, KANKAANPÄÄ Puh. (02) Arto Uusihonko Honkajoki, Karvia ja Ala-Honkajoki Honkajoen toimisto Porhontie HONKAJOKI Puh Matti Lahti Siikainen Siikaisten toimisto Kankaanpääntie SIIKAINEN Puh Timo Väisänen Pomarkku, Leppäruhka, Venesjärvi ja Veneskoski Tieasiantuntija Pomarkun toimisto Vanhatie POMARKKU Puh Marita Säämäki, LKV Nakkila ja Laviassa Karhijärven eteläpuoli Nakkilan toimisto Porintie NAKKILA Ti myös Lavian toimisto Puh Arja-Leena Korpunen Jämijärvi, Hapua ja Kankaanpää Kankaanpään toimisto Torikatu 5 PL 77, KANKAANPÄÄ Puh Jorma Anttoora Lavian Karhijärven pohjoispuoli ja Vihteljärvi Lavian toimisto Viittatie LAVIA To myös Kankaanpään toimisto Puh Toimistomme ovat auki seuraavina ajankohtina ja sopimuksen mukaan. Soita ja sovi tulostasi etukäteen, niin olemme varmuudella paikalla myös muulloin. Kankaanpää to 9 12, Karvia ma 8 11, Lavia ma 8 12, ti 8 10, Nakkila ma 8 12, ke 8 10, Pomarkku ke 8 11, Siikainen ma 8 11 Metsänhoitoyhdistys Karhu etunimi.sukunimi@mhy.fi PL 77, Torikatu 5, KANKAANPÄÄ Puh. (02) Ota yhteyttä niin katsotaan, mitä voimme metsällesi tehdä!