Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. joulukuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. joulukuuta 2016 (OR. en) 15818/16 UD 280 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 22. joulukuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2016) 813 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EU:n tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisestä Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 813 final. Liite: COM(2016) 813 final 15818/16 pt DG G 3 B FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 813 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EU:n tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisestä FI FI

3 1. JOHDANTO Tässä tiedonannossa käsitellään sitä, miten komissio ja jäsenvaltiot voivat toimia yhteistyössä taatakseen, että tulliliiton toiminta edistää mahdollisimman hyvin EU:n vaurautta ja turvallisuutta. Tulliliitto aloitti toimintansa lähes 50 vuotta sitten, ja se oli varhainen esimerkki onnistuneesta yhdentymisestä EU:ssa. Se loi olosuhteet sisämarkkinoiden perustamiselle ja tarjosi vakaan perustan taloudelliselle yhdentymiselle ja kasvulle. Vahvan ja hyvin hallinnoidun tulliliiton avulla EU voi vaurastua, kehittää kilpailukykyisiä yrityksiä ja turvata tulonlähteensä sekä suojella kansalaisiaan terrorismia sekä terveys- ja ympäristöuhkia ja muita uhkia vastaan. Kuten monilla politiikan aloilla, onnistuminen edellyttää puuttumista jännitteisiin yksittäisten jäsenvaltioiden huolenaiheiden ja yhteisiin tavoitteisiin tähtäävän strategian välillä. Tällaisena aikana, jolloin terroritekoja ja muita vakavia rikoksia tehdään yli valtioiden rajojen, tulliviranomaisia pyydetään rajavalvontaan osallistuvina lainvalvontaviranomaisina yhä useammin hoitamaan muita kuin verotukseen liittyviä tehtäviä EU:n sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Turvallisuusalalla tullin merkitys on erityisen suuri, kun pyritään estämään terroristijärjestöjen varojen liikkuminen ja kitkemään niiden tulonlähteet, kuten todetaan komission toimintasuunnitelmassa terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi 1. Rajavalvontaan liittyvien politiikan alojen koordinoimiseksi on kuitenkin tehtävä enemmän, ja eri lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä ja synergiaa on parannettava tehokkaan ja kestävän turvallisuusunionin toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä ratkaisevaa on tietojenvaihdon parantaminen. Nopeasti muuttuvat teknologiat ja liiketoimintamallit sekä maailmankaupan määrällinen kasvu, jatkuva kansainvälinen rikollisuus- ja turvallisuusuhka, EU:n laajeneminen ja syveneminen sekä tullin tehtävien määrän lisääntyminen ovat kaikki aiheuttaneet paineita tulliliiton toiminnalle. Tämän seurauksena lainsäädäntökehystä on muokattu laajasti uudelleen hyväksymällä ja panemalla täytäntöön unionin tullikoodeksi 2. Näin on pyritty luomaan kehys, jonka avulla rehelliset ja laillisesti toimivat eurooppalaiset yritykset voivat jatkuvasti vastata kilpailuun maailmantaloudessa ilman tarpeetonta byrokratiaa, samalla kun niitä tuetaan yhdenmukaisilla, tietokoneavusteisilla ja tehokkailla tullipalveluilla kaikkialla EU:ssa. Vaikka tullilainsäädäntö hyväksytään EU:n tasolla, sen täytäntöönpanosta vastaavat jäsenvaltioiden kansalliset tullihallinnot. Kansalliset viranomaiset ovat tulliliiton luonteen vuoksi kuitenkin riippuvaisia toisistaan, mikä on otettava huomioon, jotta tulliliitosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Täytäntöönpanon onnistuminen edellyttää, että 1 COM(2016) 50 final. 2 Asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (uudelleenlaadittu). Uudessa lainsäädäntökehyksessä vaaditaan hoitamaan kaikki tullin ja toimijoiden välinen asiointi sekä eri tulliviranomaisten keskinäinen asiointi sähköisillä tietojenkäsittelyjärjestelmillä. Tämä heijastaa hallinnon ja kaupan helpottamiseen liittyvää nykyaikaistamista ja kustannustehokkuuden paranemista keskipitkällä aikavälillä, mutta lisäksi näin mahdollistetaan todellinen yhdennetty lähestymistapa kauppavirtojen hallinnassa unionin alueella. 2

4 erilaisissa maantieteellisissä olosuhteissa ja erityyppisissä budjetti- ja organisaatiotilanteissa toimivat tulliviranomaiset saavuttavat yhtäläisiä tuloksia. Lisäksi tullialan sekä muiden turvallisuuteen ja rajavalvontaan liittyvien politiikan alojen väliset kytkökset edellyttävät yhdennetympää ja monialaisempaa lähestymistapaa, jonka avulla pyritään muun muassa hyödyntämään täysimääräisesti tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten tiiviin yhteistyön kaikkia mahdollisuuksia muun muassa luomalla synergiaa ja varmistamalla tietojärjestelmien yhteentoimivuus. Sen vuoksi tulliliitolle on nyt ratkaisevan tärkeää taata, että unionin tullikoodeksi voidaan panna täytäntöön tehokkaasti ja tuloksellisesti tullihallinnoissa, jotka toimivat ikään kuin ne olisivat yksi ainoa tullihallinto ja jotka samaan aikaan tekevät tehokkaasti yhteistyötä muista merkityksellisistä, rajaturvallisuuteen ja sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavista politiikan aloista vastaavien hallintojen kanssa. Tämä on välttämätöntä unionin tullikoodeksin asianmukaiselle täytäntöönpanolle, joka voidaan saavuttaa ainoastaan käyttämällä EU:n laajuisia yhteentoimivia tietoteknisiä järjestelmiä ja soveltamalla sääntöjä yhdenmukaisesti kaikissa EU:n tullihallinnoissa, kun otetaan huomioon tullihallintojen välillä ja kaupan alan kanssa käytettävän täysin sähköisen viestinnän keskeinen asema tullikoodeksissa. Tämä on ratkaisevan tärkeää myös nykyisessä poliittisessa tilanteessa, kun otetaan huomioon tullin merkitys EU:n kansalaisten suojelussa. Nykyisessä institutionaalisessa kehyksessä tämä edellyttää jäsenvaltioiden ja komission välisen kumppanuuden uudistamista, jotta voidaan saada aikaan kaikille jäsenvaltioille ja komissiolle yhteinen näkemys tulliliiton yleisestä hallinnosta joustavamman ja tehokkaamman yhteistyön ja sääntöjen paremman laatimisen varmistamiseksi tehostaa sääntöjen täytäntöönpanoa parantamalla kentällä toimivien operatiivisten yksiköiden koordinointia ja niiden välistä yhteistyötä lujittaa tullien asemaa yhteisen rajavalvonnan ja lainvalvonnan varmistamisessa sekä tiivistää yhteistyötä ja parantaa tietojenvaihtoa muilla asiaankuuluvilla politiikan aloilla toimivien hallintoviranomaisten kanssa laatia pitkän aikavälin tietotekninen strategia, joka tarjoaa kustannustehokkaita menettelyjä tullihallinnoille ja yrityksille ja jonka avulla saadaan aikaan synergiaa muiden asiaankuuluvien politiikan alojen kanssa parantaa tullihallintojen suorituskykyä kaikkialla EU:ssa laajentamalla parhaiden käytäntöjen ja yhteisten innovatiivisten ratkaisujen käyttöä sekä ottamalla myös huomioon tullihallintojen taloudelliset tarpeet. 3

5 2. HALLINNOINNIN KEHITTÄMINEN 2.1. Politiikan suunnittelun ja täytäntöönpanon hallinnointi Unionin tullikoodeksin hyväksyminen ja soveltaminen 1. toukokuuta 2016 alkaen on vahvistanut ja uudenaikaistanut tulliliiton oikeudellista kehystä. Unionin tullikoodeksi on viimeinen vaihe tullien siirtymisessä paperittomaan, täysin sähköiseen ja yhteentoimivaan ympäristöön, jossa keskeisiä arvoja ovat yksinkertaisuus, palvelu ja nopeus. Unionin tullikoodeksiin liittyvä työohjelma 3 hyväksyttiin vuonna 2014 ja saatettiin ajan tasalle vuonna Siinä esitetään aikataulu tietoteknisten tukijärjestelmien käyttöönotolle siirtymävaiheen aikana. Nämä tukijärjestelmät perustuvat jäsenvaltioiden ja komission käytössä tällä hetkellä olevien tietoteknisten järjestelmien muodostamaan monimutkaiseen verkostoon. Tulevina vuosina on keskityttävä unionin tullikoodeksin tehokkaaseen ja yhdenmukaiseen soveltamiseen ja sen yleistä rakennetta tukevien yksityiskohtaisten teknisten säädösten nopeaan mukauttamiseen tarpeen vaatiessa. Tulliliitossa tähän mennessä saavutetun lainsäädännön yhtenäistämisen ja yhdenmukaistamisen sekä tulliviranomaisten keskinäisen riippuvuuden vuoksi tarvitaan jatkuvaa poliittista koordinointia, johon kaikki jäsenvaltiot osallistuvat, sekä jäsenvaltioiden välistä tiivistä operatiivista yhteistyötä. Tulliliiton toiminnan yksittäisistä osa-alueista huolehtivat monet eri elimet. Poliittisia ja operatiivisia näkökohtia ei kuitenkaan ole onnistuttu koordinoimaan kattavasti. Erityisesti koordinointia tarvitaan yhtenäistettäessä strategioita sellaisilla muilla politiikan aloilla, jotka vaikuttavat tullien tehtäviin ja laajentavat niitä. Tulliliittoon liittyvää politiikkaa on tähän asti koordinoitu lähinnä tullipoliittisessa ryhmässä, joka on komission 53 vuotta sitten perustama epävirallinen asiantuntijaryhmä. Ryhmä koostuu tullihallintojen päälliköistä, mutta sillä ei ole virallisesti laillista päätöksentekovaltaa. Vieläkin epävirallisempia ovat kansallisten tullihallintojen pääjohtajien kokoukset, joita kutsutaan klubikokouksiksi. EU:n neuvoston tehtävänä on koordinoida jäsenvaltioiden politiikkoja sekä neuvotella EU:n lainsäädännöstä ja hyväksyä se. Tätä roolia varten neuvostolla on oma hallinnointirakenteensa, joka on perustettu sen työn organisoimiseksi eri aloilla. Kilpailukykyneuvostossa tulliin liittyvää työtä käsitellään ensisijaisesti kahdessa neuvoston työryhmässä, joista toinen käsittelee tulliliittoa ja toinen tulliyhteistyötä, mutta näillä työryhmillä ei oletettavasti ole suunnitelmallista näkemystä politiikan kehittämisestä ja ne käsittelevät asioita jokseenkin tapauskohtaisesti. Lisäksi neuvostossa on äskettäin perustettu 3 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2014/255, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, unionin tullikoodeksiin liittyvästä työohjelmasta. 4 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/578, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2016, unionin tullikoodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskevan työohjelman vahvistamisesta. 4

6 uusi elin, johon kuuluvat tullihallintojen pääjohtajat. Sen on tarkoitus korjata joitakin edellä mainituista puutteista, käsitellä strategisia asioita ja taata koordinointi muiden politiikan alojen kanssa neuvostossa. Komissio katsoo, että on kehitettävä institutionaalisia järjestelyjä ja vastuualueita noudattaen toiminnallinen näkemys, joka on strateginen sen pohjalta on voitava puuttua korkealla tasolla monialaisiin kysymyksiin, joita ovat muun muassa turvallisuus, terrorismin rahoituksen torjunta, petokset ja sähköinen kaupankäynti, sekä tarkastella erikseen teknisiä näkökohtia asianmukaisella teknisellä tasolla yhteydessä muihin sellaisiin rajoilla täytäntöön pantaviin politiikkoihin, jotka liittyvät suoraan tavaroiden liikkuvuuteen tai joita tullien toiminta tukee ihmisten liikkuvuuden yhteydessä sisällöltään monipuolinen sen on tarjottava suuntaviivoja aiheista, jotka koskevat muun muassa pitkän aikavälin tietoteknisen strategian kehittämistä, suorituskyvyn arviointia keskeisten suorituskykyindikaattoreiden pohjalta ja turvallisuusriskeihin liittyvää yhteistä riskinhallintaa. Komissio puolestaan kehittää tullipoliittisen ryhmän roolia siten, että ryhmä keskittyy tarjoamaan tietoa politiikan ja operatiivisten näkökohtien yleistä koordinointia varten sekä määrittämään selkeitä painopisteitä tulevaisuutta varten (tullipoliittiselle ryhmälle on laadittava tätä varten työjärjestys). Tämän tavoitteen tukemiseksi komission yksiköt tuottavat yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tulliliiton suorituskykyhankkeen yhteydessä jäsenneltyä tietoa tulliliiton toiminnan keskeisistä näkökohdista (katso jäljempänä kohta 2.2). Erityisesti komissio odottaa saavansa tullipoliittiselta ryhmältä tukea operatiivisten tavoitteiden määrittämiseksi kaikkialla unionin alueella tulliliiton nykyisten ja tulevien haasteiden pohjalta sekä tavoitteiden yleisen johdonmukaisuuden takaamiseksi. Tullipoliittisen ryhmän toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon myös pitkän aikavälin asialista, joka laaditaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Asialistassa keskitytään erityisesti monialaisiin aiheisiin strategisella tasolla. Komissio on myös tietoinen kaupan alan suuresta merkityksestä, kun laaditaan ja pannaan täytäntöön tehokkaita tullimenettelyjä, joilla turvataan sekä jäsenvaltioiden että EU:n taloudelliset edut 5. Tällä hetkellä komissiota neuvoo kaupan alan yhteydenpitoryhmäksi kutsuttu asiantuntijaryhmä, ja vastaavia neuvoa-antavia elimiä toimii kansallisella tasolla. Viimeaikaiset kokemukset unionin tullikoodeksin täytäntöönpanolainsäädäntöä koskevista kuulemisista ovat osoittaneet myös kaupan alan toimijoiden, kansallisten hallintojen ja komission yhteisten kokousten hyödyllisyyden. Komissio aikoo jatkaa käytäntöään ja lujittaa sitä, jotta prosessiin saadaan mukaan uusia toimijoita ja jotta kuulemisissa voidaan keskittyä kaupan helpottamisen, vaatimustenmukaisuustarpeiden ja suojelun välisen tasapainon keskeisiin näkökohtiin. 5 Tullit kuuluvat EU:n omiin varoihin. 5

7 Komissio toimittaa neuvostolle ja parlamentille säännöllisesti kaksivuotiskertomuksen, joka perustuu tulliunionin toiminnan tuloksiin, ja ehdottaa siinä painopisteitä ja suuntaviivoja, joiden tarkoituksena on kehittää tulliliittoa edelleen ja taata sen parempi integrointi EU:n muiden politiikkojen painopisteiden kanssa. Kertomuksen pohjalta neuvostossa voitaisiin käydä säännöllisesti korkean tason keskusteluja tulliliiton toiminnasta. Niiden avulla voitaisiin paitsi määrittää tulliliiton pitkän tähtäimen strateginen suunta, myös tarjota puitteet keskustelulle ja yhteistyölle, joilla tuettaisiin työskentelyä monilla toisiinsa liittyvillä aloilla, kuten rajat ylittävän rikollisuuden havaitsemista ja ehkäisyä sekä terrorismiriskiä koskevilla aloilla Politiikan seurannan ja analysoinnin hallinnointi Ajantasaisen lainsäädäntökehyksen ylläpito vaatii tietoa sen vaikutuksista. Myös rajat ylittävään yhteistyöhön perustuvat operatiiviset päätökset vaativat tietoa politiikan päivittäisestä täytäntöönpanosta. Komission ja jäsenvaltioiden parhaillaan valmistelema tulliliiton suorituskykyhanke on perusteellinen suorituskyvyn mittaamista koskeva hanke, jonka keskeiset suorituskykyindikaattorit perustuvat tulliliiton strategisiin tavoitteisiin 6. Toteuttaakseen täytäntöönpanon seurannassa ja hallinnoinnissa tarvittavan välineen komissio tutkii, olisiko mahdollista luoda uusi oikeusperusta tiettyjä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita sekä niiden laatimisessa tarvittavien tietojen raportoimista varten. Sillä ohjattaisiin poliittisia päätöksiä ja luotaisiin kehys suorituskyvyn/täytäntöönpanon arviointia varten. Tullialan riskinhallintajärjestelmän arviointisyklillä edistetään myös tullitarkastuksia sekä tullien riskinhallintaa koskevan EU:n strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa 7. Jotta voidaan tukea jäsenvaltioita EU:n tullilainsäädännön asianmukaisessa soveltamisessa, Tulli ohjelman mukaisia seurantatoimia ja niihin liittyviä menettelyjä tarkistetaan puutteiden havaitsemiseksi ja korjaamiseksi ja ehdotetaan tarkistettuja seurantatoimia. Komissio aikoo virallistaa tullipoliittisen ryhmän aseman ja kehittää sen roolia siten, että ryhmä keskittyy työssään politiikan ja operatiivisten näkökohtien yleiseen koordinointiin nykyisen institutionaalisen kehyksen asettamissa rajoissa järjestää useammin yhteisiä kokouksia komission, kansallisten viranomaisten ja kaupan toimijoiden kesken sekä tarkistaa kaupan toimijoiden kuulemisessa käytettävää mekanismia toimittaa neuvostolle ja parlamentille säännöllisesti tulliliiton toiminnan tuloksia koskevan kaksivuotiskertomuksen, jota käytetään säännöllisissä keskusteluissa politiikan painopisteistä 6 KOM(2008) 169 lopullinen, annettu 1. huhtikuuta 2008, kuten vahvistetaan neuvoston 19. maaliskuuta 2013 antamissa päätelmissä tulliliiton kehittämisstrategian edistymisestä (2013/C 80/05). 7 COM(2014) 527 final. 6

8 kehottaa yksiköitään laatimaan keskeisiä suorituskykyindikaattoreita sekä tarvittaessa ehdottaa sidosryhmiä kuultuaan uutta oikeusperustaa suorituskyvyn mittausjärjestelmän tueksi. 3. HALLINNOINTIRAKENTEIDEN TÄRKEIMMÄT HAASTEET Komissio on nimennyt kolme merkittävää tavoitetta, jotka vaativat strategisia ja johdonmukaisia toimia. Tavoitteena on saada aikaan näkemys siitä, miten tulliviranomaiset voivat työskennellä täysin tehokkaiden ja johdonmukaisten toimien toteuttamiseksi luoda ja toteuttaa tullien ja muiden toimivaltaisten viranomaisten yhteinen näkemys EU:n rajavalvonnasta sekä koordinoida näiden viranomaisten toimet vastata tulliliiton keskeisiin resurssihaasteisiin Tulliviranomaisten toimiminen yhtenä ainoana hallintona Unionin tullikoodeksin täytäntöönpano on merkittävä haaste niin jäsenvaltioille kuin myös komissiolle. Jäsenvaltioiden on toimittava yhdessä tulliliiton hallinnossa taatakseen, että kansalliset viranomaiset, yritykset ja kansalaiset saavat mahdollisimman suuren hyödyn. Komission mukaan tärkeimpiä painopisteitä on neljä, ja niiden kaikkien täytäntöönpanoa tuetaan jakamalla jatkuvasti parhaita käytäntöjä Yhteinen näkemys EU:n lainsäädännön soveltamistavasta Ensimmäisenä tehtävänä on taata, että kaikilla sidosryhmillä on yhteinen näkemys siitä, miten EU:n säännöksiä sovelletaan jäsenvaltioissa. Yhteinen näkemys on tärkeä myös siksi, että komissio kehittää yhdessä sidosryhmien kanssa yksityiskohtaisia innovatiivisia ratkaisuja, joita ovat muun muassa keskitetty tulliselvitys tai itsearviointi. Jäsenvaltioiden kanssa tehdyn yhteisen työn pohjalta komissio laatii yhteistyössä kaupan alan kanssa yhteiset ohjeet, jotka perustuvat olemassa olevaan muuhun kuin lainsäädännölliseen ohjeistukseen. Tällä tavoin komissio takaa, että kaikilla sidosryhmillä on selkeä käsitys siitä, miten lainsäädäntöä sovelletaan. Lisäksi komission yksiköt toimittavat jäsenvaltioiden henkilöstön koulutusta varten nykyaikaista tukimateriaalia, kuten monikielistä verkkoopetusmateriaalia ja sähköisiä kirjoja Henkilöstön valmiuksien kehittäminen Toinen tehtävä koskee tullihallintojen tarvetta hyödyntää tullien :ta työntekijää mahdollisimman tehokkaasti. Tämän varmistamiseksi työntekijöille on tarjottava johdonmukaisia laatustandardeja ja asianmukaista koulutusta, jotta taataan asetusten ja aloitteiden yhdenmukainen soveltaminen. 7

9 Henkilöstön kehittämistä ja kouluttamista koskevan tiiviin yhteistyön puitteissa olisi käytettävä EU:n yhteistä osaamiskarttaa perustana kansallisten tullihallintojen koulutussuunnitelmissa, henkilöstön kehittämistä koskevissa menettelyissä sekä perustettaessa yhteisiä koulutuskeskuksia jäsenvaltioihin. Tavoitteena on lisätä asiantuntemusta ja parantaa suorituskykyä johdonmukaisesti kaikissa EU:n tullihallinnoissa ja kaupan alalla sekä edistää siten samalla julkishallintojen nykyaikaistamista ja hallinnollisten valmiuksien kehittämistä. Komissio aikoo esittää toimintasuunnitelman, jossa luetellaan kaikki henkilöstön kehittämiseksi toteutettavat toimet Tietoteknisten järjestelmien hallinnointi, arkkitehtuuri ja rahoitus Kolmantena tehtävänä on valvoa monimutkaista prosessia, jossa kehitetään tai otetaan käyttöön ja hyödynnetään unionin tullikoodeksissa tarkoitettuja uusia eurooppalaisia tietojärjestelmiä yhdenmukaistetaan prosessia sellaisten jäsenvaltioissa käytettyjen tietoteknisten järjestelmien parantamiseksi, joihin unionin tullikoodeksissa esitetyt muutokset vaikuttavat. Lisäksi yhdenmukaistetaan tullien tietoteknisiä järjestelmiä koskeva lähestymistapa yhteentoimivuuden takaamiseksi. Nykyisillä välineillä autetaan saattamaan päätökseen hankkeet, joista on jo sovittu. Niillä ei kuitenkaan sellaisenaan ratkaista pitkän aikavälin kysymyksiä siitä, miten vältetään toimien ja resurssien päällekkäisyys, kun luodaan tietoteknisiä järjestelmiä tai uusitaan vanhoja järjestelmiä kussakin jäsenvaltiossa. Ne eivät myöskään ratkaise kysymystä yhä pidemmälle kehitetyn EU:n laajuisen tietoteknisen rakenteen pitkän aikavälin hallinnasta tilanteessa, jossa sen sisältämien yhteyksien ja siirtojärjestelmien jatkuvuudesta, eheydestä ja käytettävyydestä on tulossa yhä tärkeämpää. Unionin tullikoodeksin mukaisten tietoteknisten järjestelmien kehitys- ja ylläpitokustannukset ovat tulevina vuosina merkittävät. Pelkästään komission Tulli ohjelman talousarviossa on varattu noin 380 miljoonaa euroa 8 jo suunniteltujen järjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon. Jäsenvaltioiden yhteenlasketut kustannukset ovat merkittävästi suuremmat. Näiden investointien avulla kaikki sidosryhmät pystyvät hyödyntämään kaikkia tulliliiton tarjoamia mahdollisuuksia. Tässä yhteydessä järkeistäminen, päällekkäisyyksien välttäminen ja parhaiden käytäntöjen soveltaminen on olennaista. Tämä on erityisen tärkeää, jotta uusilla mittavilla hankkeilla saataisiin lisättyä tehokkuutta halutulla tavalla, muun muassa tukemalla samanaikaisesti tullimenettelyjä ja pakollista riskianalyysia. Kaikkien toimijoiden on sitouduttava pitkän aikavälin ratkaisuihin, jotta voitaisiin saavuttaa mahdollisimman suuret synergia- ja tehokkuusedut. Tällä hetkellä kaikki jäsenvaltiot eivät ole yhtä mieltä siitä, miten ja milloin yhteisiä järjestelmiä käytetään. Jotkin jäsenvaltiot pitävät niiden sijaan parempana niin sanottua hybridijärjestelmää, jonka avulla ne voivat osallistua yhteisiin EU:n palveluihin tai pitää 8 Tulli ohjelman vuosien talousarvion tietotekniikkaa koskeva osa (tarkistetut suunnitellut määrät). 8

10 yllä kansallisia ratkaisuja itsenäisesti tai rinnakkain. Hallinnointirakenteiden on kuitenkin pidemmällä aikavälillä ja kaikkien osapuolten edun mukaisesti esitettävä yhteinen kanta siitä, mitä palveluja on kehitettävä ja pidettävä yllä EU:n tasolla, sekä näkemys kyseisten palvelujen suhteesta kansallisiin järjestelmiin, kun otetaan huomioon EU:n talousarvion rajoitukset sekä tarve taata järjestelmien tehokas hallinnointi ja asianmukainen omistus. Tällä hetkellä tällaiset kysymykset ratkaistaan hyvin usein tapauskohtaisesti. Koska yhteistä näkemystä ei ole, yhteisten ratkaisujen käytöstä kiinnostuneiden jäsenvaltioiden on vaikeampi hyötyä niistä parhaalla mahdollisella tavalla. Se heikentää myös komission toiminnan tehokkuutta. Komissio katsoo, että tullin verkkojen ja tietokantojen rakennetta, hallintaa ja rahoitusta on ehdottomasti tarkistettava. Tarkistuksen yhteydessä olisi tarkasteltava asiaankuuluvia aloitteita EU:n politiikan muilla aloilla sekä toimia, joita komissio on toteuttanut huhtikuussa 2016 antamansa tiedonannon Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi 9 pohjalta. Tietoteknisten järjestelmien eri osien hallinnointia varten saattaa olla tarpeen perustaa pysyvä rakenne. Tämä on entistäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon unionin tullikoodeksin tavoite taata tullien saumaton toiminta kaikkialla EU:ssa sekä tulosten vastaavuus. Perustana on oltava riskianalyysivalmiuksien parantaminen jäsenvaltioissa, jotka käsittelevät kansallisia ja monikansallisia riskejä yhteisessä riskinhallintajärjestelmässä. Tämä on välttämätöntä, jotta tullit pystyisivät vastaamaan tehokkaasti riskien hallinnoimisesta ja erityisesti kaikkien EU:n ulkorajat ylittävien tavaroiden turvallisuusriskien arvioimisesta. Komissio alkaa tarkastella tulevia vaihtoehtoja tullin tietoteknisten järjestelmien kehittämiselle ja ylläpidolle ja valmistautua näin etukäteen keskusteluun tulevista, seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvistä päätöksistä. Rajavalvontaan ja lainvalvontaan osallistuvien hallinnollisten yksiköiden tulevaa yhteistyötä analysoitaessa on tarkasteltava nykyisten virastojen 10 kanssa mahdollisesti aikaan saatavaa synergiaa, jotta voitaisiin laatia toteuttamiskelpoinen pitkän aikavälin suunnitelma. Kuten tiedonannossa Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi todetaan, komissio tutkii, miten voitaisiin saada aikaan synergiaa ja varmistaa yhteentoimivuus EU:n tullitoiminnan, rajavalvonnan ja lainvalvonnan tietojärjestelmien ja niiden perustana olevien infrastruktuurien välillä Tulliviranomaisten välisen yhteistyön lujittaminen Neljänneksi komissio tukee yhä nopeampaa operatiivista yhteistyötä, joka perustuu parhaiden käytäntöjen ja olemassa olevien yhteisten järjestelmien hyödyntämiseen, erityisesti tilanteissa, joissa osa jäsenvaltioista saattaa joutua ratkaisemaan ongelmia, jotka eivät koske kaikkia jäsenvaltioita. Tulli ohjelmaan sisältyy asiantuntijaryhmäksi kutsuttu innovatiivinen väline, joka mahdollistaa joustavien rakenteiden perustamisen. Tämäntyyppisiä 9 COM(2016) 205 final. 10 Erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-lisa) kanssa. 9

11 asiantuntijaryhmiä on mahdollista hyödyntää sekä EU:n laajuisen että alueellisen yhteistyön edistämiseksi kansallisten tullihallintojen välillä päivittäisen operatiivisen työn tukemiseksi jäsenvaltioiden määrittämällä tavalla. Tuoreita esimerkkejä ovat itäisen ja kaakkoisen maarajan hallinnointiyhteistyö 11 ja voimavarojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen tariffiluokitteluun liittyvissä asioissa. Parhaiden käytäntöjen jakamista on edelleen tuettava Tulli ohjelmalla ja sitä seuraavalla ohjelmalla. Komissio aikoo laatia johdonmukaisia ohjeita unionin tullikoodeksin soveltamisesta esittää toimintasuunnitelman, jossa luetellaan kaikki henkilöstön kehittämiseksi toteutettavat toimet arvioida uudelleen tullin tietoteknisten verkkojen ja tietokantojen rakenteen, hallinnan ja rahoituksen sekä verkkojen suhteen muihin EU:n muihin verkkoihin arvioida seuraavaa rahoituskehystä valmisteltaessa, millaista lisäarvoa ja mahdollista pitkän aikavälin hyötyä voitaisiin saada pysyvän rakenteen perustamisesta hallinnoimaan tietoteknistä infrastruktuuria, sekä arvioida mahdollisuuksia synergian luomiseen nykyisten virastojen kanssa; kannustaa hyödyntämään asiantuntijaryhmiä tullien välisen operatiivisen yhteistyön tukemiseksi sekä EU:n laajuisissa että alueellisissa asioissa Rajavalvontaan liittyvien eri politiikan alojen koordinointi Yleinen rajavalvonta Tullit hoitavat erilaisia tehtäviä kauppapolitiikan ja tullitariffien soveltamisen lisäksi myös muilla politiikan aloilla (muun muassa tullitarkastusten ja riskinhallinnan yhteydessä). Tällaisia aloja ovat muun muassa turvallisuus, terrorismin torjunta, tuoteturvallisuus, terveys, teollis- ja tekijänoikeudet, ympäristönsuojelu ja markkinoiden suojelu, kaksikäyttötuotteet ja ampuma-aseet. Komissio jatkaa terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamista koskevan toimintasuunnitelmansa 12 täytäntöönpanoa. Toimintasuunnitelmassa tullitoiminnan painopisteenä on kitkeä terroristijärjestöjen tulonlähteet, ja siinä keskitytään käteisrahan valvontaan ja (kulttuuri)esineiden laittoman kaupan välityksellä hankittavaan rahoitukseen. Komissio on tänään esittänyt ehdotuksen asetukseksi unionin alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta. Tällä uudella asetuksella on tarkoitus kumota nykyinen asetus käteisrahan valvonnasta 13. Lisäksi parhaillaan valmistellaan lainsäädäntöaloitetta 11 CELBET itäisen ja kaakkoisen maarajan tullitoiminnan asiantuntijaryhmä. 12 COM(2016) 050 final. 13 Asetus (EY) N:o 1889/2005 yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta. Uudessa asetuksessa muun muassa lisätään postitse tai rahtina lähetetyn käteisrahan valvontamahdollisuuksia ja sallitaan viranomaisten puuttua 10

12 kulttuuriesineiden tuonnin sääntelemisestä (ehdotuksessa kiinnitetään erityistä huomiota terrorismin rahoitukseen). Aloite on tarkoitus hyväksyä viimeistään kesäkuussa Aloitteen valmistelun tueksi on tilattu tutkimus, jossa tarkastellaan EU:n tullien lukuisia kulttuuriesineiden laittomaan kauppaan liittyviä haasteita ja mahdollisia toimintavaihtoehtoja. Komissio aikoo myös lisätä operatiivista yhteistyötä ampuma-aseiden kaupan torjumiseksi naapurimaiden kanssa (muun muassa Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka, Länsi-Balkan ja Ukraina). Komissio on tehnyt paljon työtä kannustaakseen eri hallintoviranomaisten välistä yhteistyötä menettelyjen yhdenmukaistamiseksi silloin kun toiminta kattaa useita politiikan aloja. Turvallisuuden ja ympäristönsuojelun aloilla komissio on toteuttanut toimenpiteitä taatakseen, että tulliala osallistuu varhaisessa vaiheessa EU:n lainsäädännön laatimiseen. Komission yksiköt antavat EU:n lainsäädännön laatimiseen osallistuvien poliittisten päättäjien ja lainsäätäjien käyttöön välineet, joiden tarkoituksena on auttaa niitä varmistamaan, että jäsenvaltioiden tullit ja muut asianomaiset viranomaiset voivat soveltaa sääntöjä tehokkaammin ja ilman tarpeettomia rasitteita. Komission yksiköt aikovat myös tutkia vuorovaikutusta kaikkien asiaankuuluvien rajavalvontaan liittyvien politiikan alojen kanssa ja määrittää uusia mahdollisuuksia soveltaa johdonmukaisempaa yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu seuraavissa kohdissa määriteltyihin erityisseikkoihin Tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyö Tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyö on yksi neuvoston tulliyhteistyöryhmän käsittelemistä aloista. Näiden toimien suunnittelu ja arviointi on kokonaisuudessaan sisällytettävä tulliliiton yleiseen hallinnointiin. Komission kaksivuotiskertomuksella tulliliiton toiminnan tuloksista luodaan yhteys tulliyhteistyöryhmään ja muihin neuvoston elimiin tällä alalla. Komissio pyrkii tältä pohjalta koordinoimaan tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten yhteisiä lainvalvontatoimia neuvoston kanssa rajoittamatta kuitenkaan perussopimusten mukaisia järjestelyjä. EU:n turvallisuus- ja lainvalvontavirastojen, kuten Europolin, sekä eurooppalaisen raja- ja merivartioston 14 kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jota on tarkoitus jatkaa. Tässä yhteistyössä tietojenvaihdon parantamisella on ratkaisevan tärkeä merkitys. Toimintaa koordinoidaan myös jatkossa tiiviisti sellaisten muiden lainvalvontatoimien kanssa, joita toteutetaan järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin puitteissa. pienempiin käteisrahamääriin, jos on epäilyjä laittomasta toiminnasta, sekä laajennetaan käteisrahan määritelmää muun muassa siten, että se kattaa myös kullan. 14 Asetuksella (EU) 2016/1624 perustettu (Euroopan raja- ja merivartiovirastosta ja rajaturvallisuudesta vastaavista jäsenvaltioiden viranomaisista muodostuva) eurooppalainen raja- ja merivartiosto. Kyseisessä asetuksessa säädetään tiiviimmästä yhteistyöstä eurooppalaisen raja- ja merivartioston, komission ja kansallisten tullihallintojen välillä. Europolin strategisesta analysoinnista vastaavan työryhmän sekä verotuksen ja tulliliiton pääosaston riskinhallintaryhmän asiantuntijat ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa strategisten tietojen vaihtoa koskevien mahdollisuuksien kartoittamiseksi. 11

13 Asetuksella (EU) 2016/1624 luodaan vahva perusta hyvin järjestetylle virastojen väliselle yhteistyölle, jota tehdään tulliviranomaisten ja rajavartioiden välillä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tasolla. Virastojen välinen yhteistyö on yksi Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian keskeisistä osa-alueista. Tällaista yhteistyötä kehitetään tavalla, joka ei vaikuta komission ja jäsenvaltioiden nykyiseen toimivaltaan. Komissio on laatinut rajavartioiden ja tullien välistä kansallista yhteistyötä varten suuntaviivoja, joita on testattu viimeaikaisissa maahanmuuttokriiseissä EU:n ulkorajoilla. Niissä määritetään käytännöllinen lähestymistapa yhteistyön lujittamiseksi näiden viranomaisten välillä. Suuntaviivoissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden väliset organisaatiorakenteiden ja toimivaltuuksien erot ja kuvataan useita yhteistyöaloja, joihin kuuluvat muun muassa tarkastusten synkronointi, tietojen vaihto ja yhteiset operaatiot, sekä erotetaan toisistaan kolme moduulia yhteistyön tason perusteella. Komissio saattaa suuntaviivat ajan tasalle hyödyntämällä palautetta, joka perustuu maiden suunnitellun raportointijakson aikana hankkimiin kokemuksiin. Palautteessa olisi käsiteltävä käytettyjä välineitä ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä sekä paikalla tehtyjen tarkastusten tuloksia. Näin edistetään viranomaisten välisen yhteistyön vahvistamista Keskitetty palvelupiste Komissio pyrkii löytämään toteuttamiskelpoisen ratkaisun EU:n keskitetyn palvelupisteen luomiseksi. Palvelupisteeseen kootaan hallintojen ja kaupan alan välinen erityyppinen asiointi, joka koskee EU:hun saapuvien ja EU:sta lähtevien tavaroiden liikkuvuutta. Keskitetyn palvelupisteen tarkoituksena on kaupan helpottaminen, ja se tarjoaa rajat ylittävää kauppaa harjoittaville toimijoille mahdollisuuden toimittaa sääntelyn mukaiset asiakirjat yhteen (sähköiseen) paikkaan ja/tai yhden palvelupisteen kautta. Kun otetaan huomioon keskitetyn palvelupisteen mallin monimutkaisuus ja tullien käynnissä olevat, unionin tullikoodeksin mukaiset tietotekniset muutokset, EU:n tullien keskitettyä palvelupistettä koskevan toimintamallin erityisenä lyhyen aikavälin painopisteenä on kehittää EU:n tason todistustietokanta. Tietokannan ja kansallisten tulli-ilmoitusjärjestelmien välisen yhteyden ansiosta todistukset voidaan tarkistaa automaattisesti. Komissio asettaa tämän työn etusijalle ja laatii keskitetyn palvelupisteen mallia varten pitkän aikavälin vision. Samaan aikaan perustetaan kansallisia meriliikenteen keskitettyjä palvelupisteitä käsittelemään eurooppalaisissa satamissa alusten ilmoitusmuodollisuuksia sähköisten ilmoitusten (emanifest) perusteella Tulli- ja verotusyhteistyö Yksi tärkeä tullin tehtävä on varojen, kuten tullien mutta myös arvonlisäveron ja valmisteveron, kerääminen tavaroiden tuonnista. Sen vuoksi veronkantoon on kiinnitettävä huomiota unionin tullikoodeksin täytäntöönpanon yhteydessä. Lisäksi arvonlisäveroa 15 Direktiivi 2010/65/EU. 12

14 koskevasta toimintasuunnitelmasta annetussa komission tiedonannossa 16 ehdotetaan vero- ja tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten välisen yhteistyön lujittamista alv-petosten torjumiseksi. Koska sekä veroviranomaisia että tulliviranomaisia varten on olemassa yhteistyötä koskevaa lainsäädäntöä ja rakenteita, nyt on entistä enemmän tarpeen luoda käytännöllisiä yhdenmukaistamistapoja ja viranomaisten välisiä rajapintoja tehokkaasti ja toimivasti. Tässä yhteydessä voitaisiin järjestää vero- ja tullihallintojen johtajien välinen strateginen keskustelu laatia vero- ja tulliyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan malli samalla tavoin kuin markkinavalvontaviranomaisten kanssa tehtävää tulliyhteistyötä varten perustaa yhteinen vero- ja tullifoorumi käsittelemään unionin tullikoodeksin täytäntöönpanon verotukseen liittyviä vaikutuksia sallia tulliviranomaisille automaattinen pääsy VIES-tietokantaan 17 ja muihin tietoihin tullin riskinhallintaa ja tullitarkastuksia varten. Komissio aikoo yksiköidensä välityksellä tarjota EU:n lainsäädännön laatimiseen osallistuvien poliittisten päättäjien ja lainsäätäjien käyttöön välineet, joiden tarkoituksena on auttaa niitä varmistamaan, että jäsenvaltioiden tullit ja muut asianomaiset viranomaiset voivat soveltaa sääntöjä tehokkaammin ja ilman tarpeettomia rasitteita kehittää yhteistyötä rajavalvonta-asioita käsittelevien hallintojen välillä ulkorajojen yhdennetyn valvonnan mukaisesti ja saada aikaan synergiaa nykyisten virastojen kanssa saattaa ajan tasalle tullien ja rajavartioiden yhteistyötä koskevat ohjeet nykyisen raportointikauden pohjalta ja kehittää edelleen rikos- ja terrorismiriskien hallintaan liittyvää yhteistyötä eurooppalaisen raja- ja merivartioston ja Europolin kanssa sekä tullien toimien ja lainvalvontatoimien koordinointia järjestäytynyttä ja vakavaa rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin puitteissa koordinoida neuvoston kanssa tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten yhteisten lainvalvontatoimien sisällyttämistä tulliliiton yleiseen hallinnointiin; pyrkiä löytämään toteuttamiskelpoisen ratkaisun EU:n keskitetyn palvelupisteen luomiseksi; sisällyttää arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta laaditun tiedonannon seurannan tullipolitiikkaan, erityisesti parantamalla vero- ja tulliasioihin liittyvää yhteistyötä kentällä Tulliliiton keskeisiin resurssihaasteisiin vastaaminen Tulliviranomaisiin kohdistuu jatkuvasti henkilöstöresursseihin ja taloudellisiin resursseihin liittyviä paineita. Lisäksi niiden keskeistä roolia sisämarkkinoiden ja Euroopan unionin turvallisuuden suojelemisessa ja niiden tärkeää merkitystä veronkannossa ei aina täysin ymmärretä. Nykyisessä lainsäädäntökehyksessä jäsenvaltiot oikeutetaan pidättämään 16 COM(2016) 148 final. 17 Alv-tietojen vaihtojärjestelmä. 13

15 20 prosenttia tullituloista tullinkantokuluina. Jäsenvaltiot kuitenkin päättävät varojen osoittamisesta tullin rahoitukseen. Integroitu riskinhallinta on otettu EU:n tullilainsäädännössä asteittain käyttöön vuodesta 2005 alkaen, ja se on osoittanut jäsenvaltioiden olevan halukkaita arvioimaan uudelleen tullialan perinteistä lähestymistapaa. Tämä merkitsee asteittaista siirtymistä järjestelmällisistä asiakirjatarkastuksista ja fyysisistä tarkastuksista riskiperusteisiin menetelmiin, joissa käytetään kaikkia saatavilla olevia nykyaikaisia välineitä ja jotka pohjautuvat erityisesti EU:n yhteisiin riskiperusteisiin ja riskitietojen intensiiviseen jakamiseen. Yhdessä unionin tullikoodeksin täytäntöönpanon kanssa tämä vaikuttaa merkittävästi tietotekniikan kustannuksiin kansallisella ja EU:n tasolla Laitteet Erityinen rahoitukseen liittyvä kysymys koskee ei-intrusiivisten ilmaisu- ja laboratoriolaitteiden rahoitusta. Nykyiset tehokkaat laitteet, kuten röntgenläpivalaisulaitteet, ovat suhteellisen kalliita mutta kustannustehokkaita tarkastusvälineitä. Siirrettävät läpivalaisulaitteet ovat erityisen hyödyllisiä, sillä ne voidaan keskittää tietyille alueille vastaamaan äkillisesti lisääntyneeseen riskiin. Ne soveltuvat myös yhteiskäyttöön, tai niitä voidaan käyttää muiden jäsenvaltioiden valmiuksien parantamiseksi tilanteissa, joissa tietyillä rajoilla esiintyy erityisiä vaikeuksia. Sama koskee huipputeknisiä laboratoriolaitteita, joita tarvitaan fyysisten tarkastusten tukemiseksi tai vahvistamiseksi. Edellä kohdassa mainitut asiantuntijaryhmät voisivat avustaa laitteiden yhteiskäytön suunnittelussa. Tällaisten laitteiden rahoitus ei ole mahdollista nykyisessä Tulli ohjelmassa. Hyväksyessään ohjelman neuvosto kuitenkin kehotti komissiota tutkimaan mahdollisuutta sisällyttää tämäntyyppinen rahoitus tuleviin ohjelmiin vuodesta 2018 alkaen 18. Komissio aikoo käsitellä tätä aihetta vaikutustenarvioinnissa, jonka se tekee valmistellakseen tulevaa ohjelmaa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Tällä välin se tukee edelleen jäsenvaltioita, jotka ovat osoittaneet tarvitsevansa rakennerahastojen yhteydessä tukikelpoista rahoitusta. Komissio aikoo seuraavan tulliohjelman laatimista varten tehtävässä vaikutustenarvioinnissa pohtia ja arvioida mahdollisuutta rahoittaa laitteita komission tulevista rahoitusohjelmista. 4. PÄÄTELMÄT Komissio katsoo, että uusi unionin tullikoodeksi on tärkeä edistysaskel EU:n ja sen tulliliiton lujittamisessa. Tullikoodeksin vahvan riskinhallintaosan ansiosta voidaan myös vahvistaa tullien kasvavaa merkitystä EU:n sisämarkkinoiden turvallisuuden varmistamisessa. Kaikkien 18 Neuvoston julkilausuma 16094/13 ADD 1 REV 2. 14

16 unionin tullikoodeksin tarjoamien etujen asteittaista hyödyntämistä ja riskinhallintaan perustuvaa tarkastusten tehostamista on kuitenkin nyt täydennettävä keskittymällä tulliunionin hallinnointiin kokonaisuudessaan, jotta taataan sen toiminnan yhdenmukaisuus ja tehokkuus. Tulliunionin hallinnointityössä on panostettava jäsenvaltioiden tulliviranomaisten välisen yhteistyön vahvistamiseen nykyisessä institutionaalisessa kehyksessä. Työn on perustuttava myös sääntöjen yhteiseen tulkintaan, ja se edellyttää tiivistä työskentelyä ja tietojen vaihtamista muista asiaankuuluvista politiikan aloista vastaavien viranomaisten ja muiden rajavalvontaan ja lainvalvontaan osallistuvien sidosryhmien kanssa. Sillä edistetään myös Euroopan turvallisuusagendan täytäntöönpanoa ja tehokasta ja todellista turvallisuusunionia. Tässä tiedonannossa komissio on esitellyt yksityiskohtaisesti monia aloja, joilla on toteutettava toimenpiteitä. Tärkeimpänä tavoitteena on selkeyttää sääntöjä, parantaa tullien toimintavalmiuksia sekä koordinoida toimia ja luoda synergiaa monilla muilla EU:n politiikan aloilla toteutettujen toimien kanssa. Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään tiedonannossa esitetyt poliittiset suuntaviivat ja erityistoimet. 15