PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN .

Transkriptio

1 PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN .

2 KURSSIN RAKENNE 1. Osakesijoitukset omaisuusluokkana 2. Osakeanalyysin perusteet 3. Korkosijoitukset omaisuusluokkana 4. Rahastosijoitukset 5. Kiinteistösijoitukset, raaka-aineet ja jalometallit 6. Sijoitussalkun muodostaminen

3 Yleistä rahoitusmarkkinoista Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla toimivia osapuolia ovat sijoittajat, lainanottajat sekä erilaiset välittäjät kuten pankit ja pankkiiriliikkeet. Rahoitusmarkkinat jaetaan lyhyen (alle vuosi) ja pitkän rahan markkinoihin Rahoitusmarkkinoiden ydin on arvopaperipörssi ja osakemarkkinat (joka on yksi sijoitustoiminnan kohteista).

4 Osake käsitteenä Yritystä perustettaessa voidaan yhtiömuodoksi valita osakeyhtiö, jonka alkupääoman perustajien yhtiöön sijoittamat varat muodostavat. Osake on yhtiön omistusosuutta kuvaava rahoitusinstrumentti. Osakeyhtiön siis omistavat osakkeenomistajat, lyhyemmin sanottuna osakkaat. Osakeyhtiö voi olla lain mukaan yksityinen (Oy) tai julkinen (Oyj).

5 Osake käsitteenä Yksityisen osakeyhtiön (Oy) osakkeet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena, vaan ne ovat tyypillisesti suljetun omistajapiirin omistuksessa, ja osakkeiden vapaata luovutusta ja vaihdettavuutta on yhtiöjärjestyksen mukaan rajoitettu. Julkisen osakeyhtiön (Oyj) osakkeet voidaan sen sijaan ottaa julkisen kaupankäynnin kohteeksi, jolloin niiden vapaata luovutusta ja vaihdettavuutta ei voida rajoittaa. Listautumisannissa (IPO) yksityinen yhtiö listautuu osakepörssiin, jonka jälkeen siitä tulee julkinen osakeyhtiö.

6 Osake käsitteenä Listautumisannissa julkiseksi tuleva yhtiö kerää osakkeiden merkitsijöiltä pääomia mm. toimintansa rahoittamiseen ja investointeihin. Osakeyhtiön tavoite on tehdä osakkeenomistajilleen tuottoa!!!

7 Osakkaan oikeudet ja vastuu Julkisen osakeyhtiön osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiön päätöksentekoon yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajalla on oikeus yhtiön osinkoon Osakkeenomistajalla on etuoikeus osakkeiden merkintään osakeannissa, mikäli kyseessä ei ole suunnattu osakeanti. Suunnatun osakeannin järjestämiseen tarvitaan painava taloudellinen syy.

8 Osakkaan oikeudet ja vastuu Osakkeenomistajalla on oikeus saada pörssiyhtiöstä tietoja jatkuvan ja säännöllisen tiedonantovelvoitteen puitteissa. Osakkeenomistajalla on yhtiössä rajoitettu vastuu, koska osakkaat vastaavat yhtiön veloista vain osakkeisiin sijoittamalla pääomallaan. Säännöllisellä tiedonantovelvollisuudella tarkoitetaan pörssiyhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta säännöllisesti julkistettavia tietoja. Siihen kuuluvat yhtiön puolivuosikatsaus, tilinpäätös ja toimintakertomus.

9 Osakkaan oikeudet ja vastuu Jatkuva tiedonantovelvollisuus tarkoittaa, että pörssiyhtiön on jatkuvasti ja tarpeenmukaisesti julkistettava tiedote asioista, jotka liikkeeseenlaskijan oman arvion mukaan voivat olennaisesti vaikuttaa yhtiön arvopaperin arvoon. Osakkailla on osakeyhtiössä rajoitettu vastuu, koska ne vastaavat yhtiön veloista vain osakkeisiin sijoittamalla pääomallaan.

10 Yhtiökokous Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa vuosittain järjestettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa, joka on järjestettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokouksessa päätetään seuraavista asioista: 1. Tilinpäätöksen vahvistamisesta, mikä emoyhtiössä käsittää myös konsernitilinpäätöksen vahvistamisen 2. Taseen osoittaman voiton käyttämisestä 3. Vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle 4. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta, jollei tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin näiden toimikaudesta tai valinnasta 5. Muista yhtiöjärjestyksen mukana varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista.

11 Yhtiökokous Ylimääräinen yhtiökokous järjestetään, jos: 1. Yhtiöjärjestyksessä niin määrätään 2. Hallitus katsoo siihen olevan aihetta 3. Osakkeenomistaja (yhteensä 10 % kaikista osakkeista, jos ei ole toisin yhtiöjärjestyksessä määrätty) tai tilintarkastaja vaatii sitä 4. Hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta ja sillä on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus päättää ylimääräisen yhtiökokouksen järjestämisestä.

12 Osakesijoitusten tuotto Hyvin hajautettu osakesalkku tuottaa pitkällä aikavälillä noin 8-10 % vuodessa. Osakesijoitusten tuotto on ollut historiallisesti noin 5 % korkeampi kuin joukkolainoissa. Osakesijoitusten korkeampi tuotto on korvaus osakkaan ottamasta suuremmasta riskistä lainanantajiin verrattuna. Konkurssitilanteessa lainanantajilla on etuoikeus yhtiön varoihin. Lisäksi lainanantajien saama kassavirta on etukäteen tiedossa sijoitushetkellä (mikäli sijoittaja ei myy sijoitustaan lainan juoksuaikana, lainanottajalla ei tapahdu luottotapahtumaa tai lainanottaja ei joissakin tapauksissa osta lainaansa takaisin (osto-optio)).

13 Osakesijoitusten tuotto Osakkeenomistajan saama tuotto muodostuu yhtiön arvonmuutoksesta ja osakkaalle maksettavista osingoista. Yhtiön maksaman osingon määrä ilmoitetaan Helsingin pörssissä euroissa yhtä osaketta kohti. Osinkotuotto lasketaan jakamalla osakekohtainen osinko yhtiön osakekurssilla. Kaikki yhtiöt eivät maksa tuloksestaan osinkoa osakkeenomistajilleen. Esim. useat kasvualan yhtiöt käyttävät varansa mieluummin investointeihin. Toisaalta yhtiön heikko taloudellinen tilanne voi johtaa myös siihen ettei yhtiöllä ole varaa maksaa osinkoa.

14 Osakesijoitusten tuotto Perinteisesti hyviä osingonmaksajia yhtiöistä ovat ns. kypsässä vaiheessa olevat yhtiöt, joilla on vakaa tuloskunto ja vain maltillisesti investointeja suhteessa tuloksentekokykyyn.

15 Osakesijoitusten riskit Markkinariski tarkoittaa osakemarkkinoiden yleiseen kehitykseen liittyvää riskiä. Yritysriski tarkoittaa kyseisen yhtiön liiketoiminnan kehitykseen liittyvää riskiä. Likviditeettiriski tarkoittaa osakkeen ostamiseen ja myymiseen liittyvää riskiä. Poliittinen riski tarkoittaa esim. valtion hallituksen toimiin liittyvää riskiä. Valuuttakurssiriski tarkoittaa valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa riskiä. Osakkeen riskin mittarina käytetään volatiliteettia, joka tarkoittaa osakkeen hinnnan vaihtelua.

16 Osakesijoitusten riskit Yhtiökohtaista riskiä voi pienentää tehokkaasti hajauttamalla. Hajauttamalla osakkeeseen saavutetaan jo 90 % se hajautushyöty, jonka voi pelkästään osakesijoituksiin hajauttamalla maksimissaan saavuttaa. Markkinariskiä ei pystytä pienentämään osakkeiden välisellä hajautuksella yhtä merkittävästi, koska osakemarkkinoiden välinen korrelaatio on korkea. Tämän vuoksi sijoituksia kannattaa hajauttaa useaan eri omaisuusluokkaan.

17 Osakeindeksin määritelmä: Osakeindeksin tarkoitus on antaa sijoittajille tietoa mm. osakemarkkinoiden yleisestä tai toimialan kehityksestä. Osakeindeksi sisältää tietyn lukumäärän yksittäisiä osakkeita. Tunnettuja osakeindeksejä maailmalla ovat mm. S&P 500, Dow Jones, NASDAQ, Euro Stoxx 50, DAX ja FTSE 100. Helsingin pörssin yleisindeksi on OMX Helsinki. S&P (Standard & Poor s) 500-indeksi koostuu 500:sta markkina-arvoltaan suuresta yhtiöstä. Indeksi on markkina-arvopainotettu indeksi ja sen osakkeilla käydään kauppaa joko NYSE tai NASDAQ osakepörsseissä Yhdysvalloissa.

18 S&P 500-indeksin yhtiöiden valintakriteerit Päästäkseen mailman tunnetuimpaan osakeindeksiin (S&P 500), yhtiön tulee täyttää seuraavat ehdot: Markkina-arvo vähintään 5,3 miljardia dollaria. Pääkonttori Yhdysvalloissa. Osakkeen vaihto oltava vähintään yhtiön markkina-arvon verran vuositasolla. Yhtiön osakkeiden volyymi ollut viimeisen 6 kuukauden aikana vähintään Suurin osa yhtiön osakkeista on yleisön omistuksissa (nk. free float). Listautumisesta pörssiin tulee olla kulunut vähintään puoli vuotta. Yhtiön raportoidun tuloksen on tullut olla positiivinen neljä kvartaalia peräkkäin. file:///c:/users/kayttaja/downloads/methodology-sp-us-indices%20(1).pdf

19 Dow Jones Industrial Average koostuu 30 suuresta amerikkalaisyrityksestä. Indeksi on hintapainotettu. Nasdaq Composite indeksi koostuu yli 3000 NASDAQ:n pörssiin listatusta teknologia- ja kasvuyhtiön osakkeesta (amerikkalaisia ja muun maalaisia yrityksiä)

20 Euro Stoxx 50 koostuu 50:stä euroalueen blue chip -yhtiöstä. Yhtiöillä pitkä ja vankka toimintahistoria ja vakiintunut taloudellinen asema. Indeksi on markkina-arvopainotettu ja noteerattu euron lisäksi mm. Yhdysvaltain dollareissa ja Iso-Britannian punnissa. DAX-indeksiin kuuluu 30 suurta saksalaista yhtiötä, joiden osakkeilla käydään kauppaa Frankfurtin osakepörssissä. Kyseessä markkina-arvopainotettu indeksi. FTSE 100-indeksi muodostuu 100:sta markkina-arvoltaan suurimmasta Lontoon pörssissä vaihdettavasta osakkeesta. Myös markkina-arvopainotettu indeksi.

21 Helsingin pörssin indeksejä ovat mm. yleisindeksi OMX Helsinki PI, OMX Helsinki CAP PIindeksi ja OMX Helsinki CAP GI-indeksi OMX Helsinki on Helsingin pörssin yleisindeksi, johon kuuluu kaikki Helsingin pörssiin listatut yhtiöt. OMX Helsinki CAP PI-indeksissä yksittäisen osakkeen paino indeksissä voi olla maksimissaan 10 %. OMX Helsinki CAP GI-indeksi huomioi myös osingot, jonka vuoksi kyseisen indeksin pisteluku on huomattavasti kahta aiemmin esitettyä indeksiä korkeampi.

22 Oikealla osakemarkkinoiden suhteellinen koko maittain vuoden 2014 lopussa. Yhdysvallat muodostaa noin 52% maailman osakemarkkinoista.

23 Alla S&P 500-indeksin kehitys viimeisen viiden vuoden ajalta ( , lähde: Bloomberg)

24 Alla OMX Helsingin kehitys viimeisen viiden vuoden ajalta ( , lähde: Bloomberg)

25 Oikealla suomalaisosakkeiden ja velkakirjojen reaalituotot. Osakkeet ovat olleet historiallisesti ylivertainen omaisuusluokka velkakirjoihin verrattuna.

26 Oikealla suomalaisosakkeiden ja velkakirjojen reaalituotot eri ajanjaksoilla.

27 Osakkeiden verotus: Osakkeita verotetaan niin arvonnoususta kuin yhtiön maksamista osingoista pääomatulona. Pääomatulovero % vuonna 2017 on 30 %, mikäli pääomatulot maksimissaan euroa euron ylittävältä osalta pääomatuloja verotetaan 34 prosentin veroasteen mukaan. Listattujen yritysten osingoista 85 % pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa, jolloin veroasteeksi muodostuu 25,5 % (mikäli pääomatulot maksimissaan euroa).

28 Osakesijoittamisen aloittaminen SIJOITUSSUUNNITELMA 1. Minkä osuuden varallisuudestani olen valmis sijoittamaan osakkeisiin? 2. Paljonko voin hävitä sijoittamastani pääomasta ilman, että talouteni merkittävästi kärsii? 3. Milloin tarvitsen sijoittamani varat? 4. Paljonko on tuottotavoitteeni? 5. Minkä verran sijoittamieni varojen arvo saa vaihdella? 6. Millä osakemarkkinoilla minulla on osaamista ja miten voin sitä hyödyntää sijoituksissani? 7. Miten pienennän riskiä osakesijoituksissani? 8. Paljonko olen valmis uhraamaan aikaa sijoitusten analysointiin ja seuraamiseen?

29 1. Minkä osuuden varallisuudestani olen valmis sijoittamaan osakkeisiin? Laske nettovarallisuutesi (varallisuus-velat) ja mieti paljonko siitä olet valmis sijoittamaan osakkeisiin. Suomalaisilla usein varat kiinni asunno(i)ssa ja toisaalta myös pankkitalletuksissa. Alhaisen korkotason aikana varallisuutta ei kannata pitää pankkitilillä, pankkitilin koron reaalituotto usein negatiivinen.

30 2. Paljonko voin hävitä sijoittamastani pääomasta ilman, että talouteni merkittävästi kärsii? Mieti ennen sijoittamisen aloittamista minkä verran osakkeiden arvo voi vaihdella ilman, että yöunet ja talous merkittävästi kärsivät. Osakkeille tunnusomaista ovat rajut markkinaliikkeet. Varaudu siis siihen, että sijoituksesi voivat olla myös hetkellisesti tappiolla.

31 3. Milloin tarvitsen sijoittamani varat? Mieti sijoitushorisonttisi etukäteen, ts. kuinka pitkäksi ajaksi olet valmis sitomaan osan varoistasi osakkeisiin ja milloin tarvitset rahoja esim. asunnon tai auton ostoa varten. Osakesijoitusten sijoitushorisontti on hyvä olla suhteellisen pitkä, mielellään vähintään 3-5 vuotta. Pitkällä aikavälillä osakkeet tuottavat keskimäärin parhaiten voittoa, kun taas lyhyellä aikavälillä sijoitustappioiden todennäköisyys on suurempi.

32 4. Paljonko on tuottotavoitteeni? Ole realistinen! Osakkeet tuottavat historiallisesti noin 8-10 %. Mennyt tuotto ei kuitenkaan ole tae tulevasta. Mieti tuottotavoitettasi suhteessa sijoitushorisonttiisi Minkä verran sijoittamieni varojen arvo saa vaihdella? Mieti riskinsietokykyäsi ja päätä sen perusteella minkälaisia osakkeita valitset salkkuusi. Vakaata ja hyvää osinkoa maksavat yritykset ovat usein pieniä kasvuyrityksiä vähemmän riskisiä omistuksia

33 Tarvitset arvo-osuustilin osakekaupankäyntiä varten, jonka voit avata missä tahansa arvoosuustilejä pitävässä pankissa, pankkiiriliikkeessä tai arvopaperikeskuksessa. Kannattaa vertailla eri pankkien ja pankkiiriliikkeiden perimiä osakevälityksen kaupankäyntipalkkioita ja palveluntarjojan tarjoamienn kaupankäyntialustan monipuolisuutta (tarjolla olevat kotimaiset ja ulkomaiset osakkeet) ja saatavissa olevan osaketutkimuksen laatua.

34 Osakesijoittajan termistöä: Arvo-osake vs. kasvuosake Vakiintuneella toimialla toimivan yrityksen osake. Arvoyhtiöiltä ei odoteta kasvuyhtiön kaltaista tuloskasvua, joten sen arvostuskertoimet ovat kasvuyhtiöitä alhaisempia. Arvoyhtiö usein hyvä osingomaksaja, sillä investointitarpeet kasvuyhtiötä pienemmät. Sykliset vs. defensiiviset osakkeet Syklisten yhtiöiden tuloskehitykseen vaikuttaa defensiivisiä yrityksiä enemmän yleinen taloustilanne. Beetan suuruus kertoo kuinka herkkä osake on ollut markkinoiden liikkeille. Markkinaa mitataan usein kunkin osakemarkkinan yleisindeksillä. Beeta > 1 tarkoittaa, että osakkeen hinta on noussut tai laskenut enemmän kuin markkina tai indeksi. Esim. beeta 1,1 tarkoittaa, että yhtiön osake on kallistunut 1,1 %, kun markkina/indeksi on samaan aikaan kohonnut 1,0 %.

35 Osakkeiden jako sektoreihin, joita ovat mm. Perusteollisuus mm. Stora Enso ja UPM-Kymmene Kuluttajatuotteet mm. Amer Sports ja Olvi Kuluttajapalvelut mm. Finnair ja Kesko Energia mm. Fortum Rahoitus mm. Nordea ja Sampo

36 Teollisuus mm. Cargotec ja Metso Terveydenhuolto mm. Orion ja Oriola-KD Teknologia mm. Nokia ja Tieto Tietoliikenne mm. Elisa ja TeliaSonera Öljy mm. Neste

37 Sektoreista/toimialoista syklisiä, eli yleisestä taloustilanteesta enemmän riippuvaisia ovat mm. teollisuus ja perusteollisuus. Defensiiviä sektoreita/toimialoja ovat mm. energia ja terveydenhoito. Sykilisiä osakkeita pidetään yleisesti defensiivisiä riskisempinä, koska niiden hinta voi vaihdella voimakkaasti taloussuhdanteen mukana.

38