Vuolingonhovin palvelukoti

Transkriptio

1 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Palveluntuottajan Y-tunnus: Vuolingonhovin palvelukoti Kunta Kunnan nimi: Kuntayhtymä Kuntayhtymän nimi: Essote, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut Yhteistoiminta tai sote-alue Alueen nimi: Toimintayksikön nimi Vuolingonhovin palvelukoti Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Otavankatu Mikkeli Palvelupäällikkö: Niina Helminen Puh: (Mikkeli, Haukivuori ) niina.helminen@essote.fi Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Vuolingonhovin palvelukoti on asumispalveluyksikkö, jossa tarjotaan tehostettua palveluasumista vanhuksille sekä vammais-, mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaille. Asiakaspaikkoja 61 + kaksi intervallipaikkaa. Toimintayksikön katuosoite Ylännetie 1 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Leena Korhonen Postitoimipaikka Mikkeli Puhelin Sähköposti leena.korhonen@essote.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)

2 Palvelu, johon lupa on myönnetty Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Omavalvontasuunnitelmat vaaditaan kaikilta alihankkijoilta, joten ne vastaavat palvelulle asetettuja sisältö-, laatu- ja turvallisuusvaatimuksia. Omavalvontasuunnitelmat ovat nähtävillä Essoten verkkosivuilla TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Tehostetun palvelukodin toiminta on suunnattu ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville iäkkäille ihmisille sekä vammais-, mielenterveys- ja päihdehuollon asiakkaille. Tavoitteenamme on asiakkaan hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen, käyttäen voimavaralähtöistä ja kuntouttavaa työotetta. Tuemme asukkaan sosiaalista hyvinvointia ja teemme tiivistä yhteistyötä asiakkaiden omaisten ja läheisten sekä yhteistyöverkostojen kanssa. Päämääränä on asiakkaan itsensä kokema hyvä elämä. Pyrkimyksenä on tukea asiakkaan asumista palvelukodissa elämän loppuun asti. Arvot ja toimintaperiaatteet Toimintamme lähtökohta on olla ihminen ihmiselle. Toiminnassamme keskeistä on asiakas sekä hänelle läheiset ihmiset. Fyysiset-, psyykkiset-, sosiaaliset-, ja hengelliset tarpeet ja toiveet huomioidaan ja ne kirjataan yhdessä asukkaan sekä mahdollisesti asukkaan omaisen/läheisen kanssa tehtävään hoito-ja palvelusuunnitelmaan. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Noudatamme seuraavia arvoja käytännön työssämme: Asiakkaan kunnioittaminen Asiakkaan voimavaroja tukeva kuntouttava työote Asiakaslähtöisyys ja yksilöllisyys Ammatillisuus ja hyvä ammattitaito Turvallisuus Yhteisöllisyys ja ympäristön virikkeellisyys Jokainen työntekijä sitoutuu toteuttamaan arvojamme. Arvojen toteutumista käytännön työssä seurataan. Yhteisissä tiimikokouksissa, henkilöstökokouksissa ja kehityskeskusteluissa käymme keskustelua arvoihin liittyvistä asioista ja niiden toteutumisesta. Mahdolliset päivittämistarpeet käsitellään yksiköissä esimiehen johdolla. Kehitämme toimintatapoja ja malleja, joilla pystymme paremmin toteuttamaan työtämme ohjaavia arvoja. Toimintaamme ohjaa mm. Vanhuspalvelulaki ja STM:n laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. 2

3 RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia. Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Riskien tunnistaminen 1. Henkilökunta tekee kaikista läheltä piti -tai asiakkaalle tapahtuneista poikkeamatilanteista sähköisesti ilmoituksen HaiPron. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. Lääkepoikkeamissa otetaan lisäksi yhteys lääkäriin toimintaohjeiden saamiseksi. 2.Työyksikön riskienarviointi suoritetaan Essoten lomakkeella -Työpaikan vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen ja riskien arviointi. Riskien arviointi päivitetään säännöllisesti kahden vuoden välein tai tarpeen mukaan. Henkilökunnalle järjestetään työergonomiaan ja asiakkaiden nostoihin- ja siirtoihin liittyvää koulutusta sekä opastusta riskien minimoimiseksi. Palo- ja pelastus-, turvallisuus- hygienia -sekä ensiapukoulutusta järjestetään säännöllisesti, jotta mahdollisia riskejä pystytään ennaltaehkäisemään. Työyksikköön on laadittu turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti ja työyksikössä on nimetty turvallisuudesta vastaavat työntekijät. Yhteistyötä tehdään mm. työterveyshuollon, työsuojelun ja hygieniahoitajan sekä tarvittaessa infektiolääkärin kanssa. Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. 3

4 Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? 1. Asumisyksikön esimies käsittelee HaiPro ilmoitukset. Ne käydään läpi henkilökunnan kanssa yksikön henkilökuntapalavereissa. Poikkeamatilanteet, jotka vaativat johdon toimenpiteitä, lähetetään jatkokäsittelyyn ohjelmaan nimetyille vastuuhenkilölle. Haittatapahtumat kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään ja asiakkaaseen sekä hänen läheiseensä otetaan mahdollisimman pian yhteyttä tapahtuman jälkeen ja sovitaan menettelytavasta heille sopivalla tavalla. Asiakkaalle ja hänen läheiselleen annetaan ohjeistus muistutus- ja kantelumenettelystä. Lääkepoikkeamat kirjataan myös Effica- potilastietojärjestelmään ja tiedotetaan asiakkaalle ja / tai omaiselle. Tarvittaessa otetaan yhteyttä lääkäriin. Viilto- ja neulanpistotapaturmista otetaan yhteyttä työterveyshuoltoon tutkimusten käynnistämiseksi ja seuraamiseksi. Hygienia-ohjeissa on ohjeet viilto-ja pistotapaturmien ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen. Liite. Asiakaspalautteet käsitellään viivytyksettä. Korjaavat toimenpiteet Mikäli riskitilanne uhkaa asiakkaan tai työntekijän turvallisuutta tai terveyttä, tilanteeseen reagoidaan viipymättä. Ratkaisu ongelmaan pyritään saamaan moniammatillisena yhteistyönä mm. asiakkaan ja työntekijän, esimiehen, lääkärin, turvapalveluiden ja sosiaalityöntekijän kanssa. Työntekijöihin kohdistuvia riskejä selvitellään yhteistyössä myös työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Haittatapahtumista keskustellaan henkilökuntapalavereissa ja mietitään yhdessä vaihtoehtoista toimintatapaa, mikä estäisi tapahtuman toistumisen. Lääkepoikkeamat, läheltä piti - ja vaaratilanteet käydään aina läpi tiimipalavereissa. Tuolloin annetaan lisäohjeita sen mukaan millaisia tilanteita on ollut ja miten niihin voidaan paremmin varautua tulevaisuudessa. Essoten työsuojelupäällikkö ohjeistaa yleisellä tasolla työyksiköiden riskien arvioinnista ja palvelupäällikkö vastaa siitä, että lähiesimiehet ovat ohjeistettu sekä koulutettu riskien arviointiin ja toteuttavat riskien hallintaa sovituilla menettelytavoilla. Riskien arvioinnista vastaa aina kunkin yksikön lähiesimies ja riskienhallintaa toteuttaa koko työyhteisö. Täydennyskoulutusta järjestetään säännöllisesti turvallisuuteen liittyen. Liite 2: Uhkaavan tilanteen ilmoitus Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti täydennyskoulutusta ja ohjeistusta riskien hallintaan. Ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä korostetaan riskien estämiseksi. Vaaraa aiheuttavat riskit korjataan ja pyritään poistamaan. Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. 4

5 Muutoksista tiedottaminen Läheltä piti- ja vaaratilanteet sekä niihin liittyvät toimenpiteet käsitellään ja kirjataan yhdessä henkilökunnan kanssa. Mikäli toimenpiteet asian korjaamiseksi vaativat lisäresursseja, viedään asia organisaatiossa eteenpäin. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Esimies, sairaanhoitajat, lähihoitajat Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Palvelupäällikkö Mikkeli-Haukivuori, Niina Helminen puh , niina.helminen(at)essote.fi Sijaisena toiminnanohjaaja Sari Luukkonen puh sari.luukkonen(at)essote.fi Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa aina, kun yksikön toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun tai asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Esimies huolehtii omavalvontasuunnitelman päivittämisestä vuosittain. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Vuolingonhovin omavalvontasuunnitelma on kaikkien nähtävillä sisääntuloaulan ilmoitustaululla ja sähköisesti Essoten nettisivuilla. Omavalvontasuunnitelma liitteineen on tulostettuna henkilökunnan käyttöä varten. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. SAS-työryhmä arvioi asiakkaan hoidontarpeen ja tekee päätöksen tehostettuun palveluasumiseen hakijaksi hyväksymisestä. Asiakas saa tästä kirjallisen päätöksen. Kun asiakas saa paikan tehostetun palveluasumisen yksiköstä, hänelle tehdään asiakasmaksupäätös. Asiakasmaksulakiin perustuva maksupäätös tehdään tuloselvitysten perusteella. Päätös 5

6 lähetetään tiedoksi asiakkaalle tai hänen asioidenhoitajalleen. Hoito- ja palvelumaksut määräytyvät Essoten päätöksen mukaisesti. Maksuja tarkistetaan vuosittain. Asiakas ja/tai hänen omaisensa/läheisensä ovat mukana palvelutarpeen arvioinnissa. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Kaikille asiakkaille laaditaan kuukauden sisällä saapumisesta hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakkaalle nimetään omahoitaja, joka tekee asiakkalle hoito-palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaan ja asiakkaan suostumuksella hänen omaisensa /edunvalvojansa kanssa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Asiakas ja muistisairaan asiakkaan asioidenhoitaja saavat hoito-ja palvelusuunnitelman kirjallisena. Omainen saa suunnitelman kirjallisena mikäli asiakas antaa siihen suostumuksensa. Hoito-ja palvelusuunnitelma arvioidaan ja päivitetään puolivuosittain sekä aina asiakkaan voinnin, tarpeiden ja tavoitteiden oleellisesti muuttuessa. Palvelutarpeen kartoittamisessa käytetään MMSE ja RAVA mittareita. MMSE-testillä mitataan asiakkaan muistia. RAVA-arviointi mittaa toimintakyä ja suoritumista päivittäisistä toimista sekä henkilökohtaisesta hygieniasta. Ohjausta ja neuvontaa annetaan asiakkaan ja hänen omaisensa yksilöllisen tarpeen mukaan. Hoitoon osallistuu moniammatillinen työryhmä. Yhteistyötä tehdään tiiviisti asiakkaan läheisten, vapaaehtoisten, seurakunnan, SAS-työryhmän sekä sosiaalihoitajien kanssa. SAS-työryhmän tehtävänä on selvittää, arvioida ja sijoittaa hoidon tarpeessa olevat asiakkaat oikeaan ja asianmukaiseen palvelujärjestelmään. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Hoito - ja palvelusuunnitelma löytyy potilastietojärjestelmästä (Effica). Omahoitaja tiedottaa hoitohenkilökuntaa mahdollisista muutoksista ja tieto välitetään eteenpäin kattavasti. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakkaan itsemäärämisoikeus on toiminnan lähtökohta. Itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Hoito-ja palvelusuunnitelmaan kirjataan asiakkaan toiveet ja tottumukset, jotka huomioidaan elämisen toimintoihin liittyvissä asioissa (ruokailutottumukset, pukeutuminen ym.). Mikäli asiakas ei ymmärrä omaa terveydentilaansa ja hoidon tarvetta, joutuu hoitaja päättämään hoitotoimista asiakkaan puolesta. Hoitotoimet tehdään asiakasta kunnioittaen ja huomioiden asiakkaan intimiteettisuoja. Asiakkaat voivat liikkua ryhmäkodeissa vapaasti, mutta ryhmäkotien väliset ovet ovat lukittuina muistisairaiden asiakkaiden turvallisuuden vuoksi. Perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä käytetään vain äärimmäisissä tapauksissa. Rajoitteiden käytöstä keskustellaan aina asiakkaan ja/tai omaisen kanssa ja päätöksen rajoitteiden käytöstä 6

7 tekee hoitava lääkäri. Rajoitteiden käytöstä on oltava lääkärin lupa ja omaisen suostumus. Rajoitteiden käytöstä kirjataan suostumus aina asiakkaan potilastietoihin Efficaan ja päätös on määräaikainen (1kk-3kk), jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen. Rajoitteiden käyttö edellyttää hoitajan valvontaa ja seurantaa, joka kirjataan huolellisesti potilastietoihin. Liite 3: Ohje rajoitteiden käytöstä. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Pakotteiden ja rajoitteiden käyttöä pyritään välttämään. Hoitajat ovat perehtyneet muistisairaiden hoitoon ja käyttäytymisen haasteisiin. Henkilökuntaa koulutetaan ja ohjataan, sekä uudet työntekijät perehdytetään. Asiakkaalta ja/tai omaiselta saatu tieto asiakkaan taustoista auttaa ymmärtämään paremmin asiakkaan käyttäytymistä. Esille tuleviin käytösoireisiin pyritään vaikuttamaan hoitajien hoitokäyttäytymisellä. Asiakaslähtöinen, kiireetön ja rauhallinen lähestymistapa rauhoittavat asiakasta ja vähentävät pakotteiden ja rajoittamisen tarvetta. Asiakkaiden lääkitys tarkistetaan tarvittaessa ja aina vuositarkastusten yhteydessä. Rajoitteiden käyttöön tarvitaan aina omaisen ja lääkärin lupa, joka kirjataan Effica- potilastieto järjestelmään. Rajoitteita käytetään ainoastaan asiakkaan oman turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi. Käytettäviä rajoitteita ovat haaravyö/turvavyö, jolla estetään asiakaan kävelemään lähteminen, silloin kun hän ei pysy turvallisesti liikkumaan. Vuoteessa voidaan käyttää laitoja, jos asiakas ei pysty sieltä turvallisesti itse nousemaan tai on vaarassa pudota. Tarpeen mukaan käytetään hygieniahaalaria, jolla pyritään hyvään henkilökohtaiseen hygieniaan, infektioiden välttämiseen sekä levottomuuden rauhoittamiseen. Rajoitteiden käytöstä luovutaan heti, kun moniammatillisesti yhdessä omaisen, lääkärin ja hoitajan toimesta on arvioitu asiakkaan tulevan toimeen ilman niitä. Rajoitteita käytetään vain todelliseen tarpeeseen luvan perusteella, sekä riittävästi valvottuna. Rajoitteita tarvittaessa niiden toteutumattomuus kirjataan, mikäli asiakas tai omainen ei anna suostumustaan. Liite 3. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Asiakkaalla on oikeus saada hyvää hoitoa ja yksilöllistä, tasa-arvoista kohtelua. Kaikenlainen asiakkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on ehdottomasti kielletty. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä esimiehelleen, jos huomaa epäasiallista kohtelua. 7

8 alkaen sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakkaan epäasiallista kohtaamista, asiakkaan loukkaamista sanoilla, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asiakkaalle vahingollisia toimia. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua. Esimerkiksi asiakasta tönitään, lyödään tai uhkaillaan, käytetään hyväksi fyysisesti tai taloudellisesti, puhutellaan epäasiallisesti ja loukkaavasti tai palvelussa, asiakkaan aseman ja oikeuksien toteuttamisessa, perushoivassa ja hoidossa on vakavia puutteita. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle. Jos väkivallan uhkaa aiheuttaa toinen asukas, huolehditaan turvallisuusseikoista. Jokainen työntekijä on vastuussa siitä, että välittää asiakkaan hoitoon tai vointiin liittyvän tiedon eteenpäin työyhteisössä. (Liite Sosiaalihuollon ilmoitusvelvollisuus-ohje) Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Palautetta voi antaa sisääntuloaulassa sijaitsevan palautelaatikon lisäksi kaikille henkilökunnan jäsenille sekä esimiehelle, myös sähköpostilla tai kirjaamoon (Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky, Kirjaamo, Porrassalmenkatu 35-37, Mikkeli) Kirjaamoon annetut palauteet välittyvät käsittelyä varten palvelukodin esimiehelle, joka vastaa niihin kirjallisesti viimeistään kahden viikon sisällä, mikäli palautteen antaja on pyytänyt selvitystä ja on oikeutettu sitä saamaan. Palautteista ja niihin tehdyistä selvityksistä lähetetään kopio sosiaali- ja potilasasiamies Taija Liukkoselle. Asiakastyytyväisyyttä seurataan keskusteluissa asiakkaiden ja omaisten kanssa, jolloin saadaan reaaliaikaista palautetta. Palautetta kerätään asiakkaiden omaisilta kyselylomakkeella. Kyselyn tuloksia voidaan käsitellä omaisten illoissa, joita järjestetään 2 x /vuosi. Vuoden 2017 omaisten illat ovat keväällä ja syksyllä. Omaisten iltoihin lähetään yksi kutsu/asiakas. Kaikki palautteet käsitellään koko henkilöstön kanssa henkilöstö- tai tiimikokouksissa. Mikäli palaute koskee yksittäistä työntekijää, hänen kanssaan käydään asiasta keskustelu. Tällöin sovitaan kirjallisesti mahdolliset jatkotoimet palautteen suhteen. 8

9 Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Toimintaa kehitetään palautteiden pohjalta ja toiminnan kehittämistä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Asiakaspalautteet luetaan ja käsitellään heti. Tiimeissä pohditaan ja kirjataan ylös ehdotuksia toiminnan kehittämesestä palautteen pohjalta. Kehittämiselle laaditaan suunnitelma ja aikataulu. Suunnitelman etenemistä arvoidaan säännöllisesti. Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Muistutus lähetään osoitteella: Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky, Kirjaamo, Porrassalmenkatu 35-37, Mikkeli Muistutukset toimitetaan kirjaamosta toiminnasta vastaavalle virkamiehelle sekä tiedoksi sosiaali- ja potilasasiamiehelle. b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Taija Liukkonen Sosiaali- ja potilasasiamies Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky. Porrassalmenkatu 35-37, P-rakennus, MIKKELI Puh , soittoaika arkisin klo Neuvontaa saa arkisin puhelimitse tai asioimalla potilasasiamiehen luona. Sähköpostia käytettäessä on huomattava, että ei liitä viestiin tietoturvasyistä henkilötunnustaan tai muita arkaluonteisia tietoja. Potilasasiamiehen tehtävänä on: 1. neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2. avustaa potilasta muistutuksen ja kantelun tekoon liittyvissä asioissa 3. avustaa potilasta potilasvahinkoon liittyvissä asioissa 4. tiedottaa potilaan oikeuksista 5. toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan taudinmääritykseen, hoidon sisältöön, tai siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko. + c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Talous-ja velkaneuvoja Sirpa Vahvaselkä p sirpa.vahvaselka@essote.fi Käyntiosoite (ajanvarauksella) Maaherrankatu MIKKELI Puhelinpalveluaika ma-pe klo:9-12 9

10 Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteistä ja asiakkaille maksutonta palvelua. Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan tasapainoinen talous. Toiminnan lähtökohtana on asiakkaan oman toiminnan ja päätöksenteon tukeminen. Jokaisella maksuvaikeuksissa olevalla on mahdollisuus neuvontaan ja sillä pyritään ennaltaehkäisemään velkaongelmien syntymistä. velkatilanteen kartoittamisessa ja kertovat erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista talouteen liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa neuvotteluissa velkojien kanssa maksuaikataulujen ja velkojen järjestelyssä tuomioistuimelle tehtävän velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelman laatimisessa sekä tarkistamisessa yksityishenkilön velkajärjestelyyn liittyvien selvitysten, vastineiden ja lausumien laatimisessa Neuvoja avustaa asiakasta hänen taloudellisen tilanteensa korjaamisessa kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Taloudelliseen tilanteeseen etsitään ratkaisumahdollisuuksia. Velkojen järjestelemisessä ratkaisuna voivat olla mm: vapaaehtoinen sopiminen velkojien kanssa suoraan tai Takuu-Säätiön ( takauksen avulla tehtävä sopimus tai velkajärjestelyhakemus käräjäoikeuteen ( jos sovintoa ei ole syntynyt d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Asiakastyytyväisyyskyselyjen vastaukset analysoidaan ja tulokset sekä palaute käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa. Tulokset toimitetaan myös vanhustenpalvelujen johtajalle. Mikäli palaute aiheuttaa toimenpiteitä, se huomioidaan. Palaute käydään läpi myös omaisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Asiakaspalautteita käsitellään tulosyksiköissä jatkuvasti ja yksiköiden toimintaa kehitetään. Yksiköiden työntekijöille tiedotetaan sovituista käytännöistä. Kertynyttä asiakaspalautetta ja sen vaikuttavuutta toiminnan parantamiseen seurataan ja arvioidaan myös Essoten johtoryhmässä. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Toimintayksikön vastuuhenkilö tai sosiaalihuollon johtava viranhaltija vastaa muistutukseen kirjallisesti noin neljässä viikossa. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Asiakkaiden tarpeet ovat toiminnan ja työn lähtökohta. Asiakkaan omaisilla ja läheisillä on tärkeä rooli erityisesti muistisairaan asiakkaan hoidossa. Henkilökunnalla on taito ohjata ja opastaa haasteellistakin asiakasta päivittäisissä toiminnoissa. Henkilökunta noudattaa terveyttä edistävää, kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää työotetta. Omahoitaja laatii yhdessä asiakkaan ja omaisen kanssa asiakkaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman huomioiden asiakkaan voimavarat ja tarpeet. Asiakkaan toimintakyky 10

11 kirjataan hoitosuunnitelmaan ja omahoitaja laatii tavoitteet ja keinot toimintakyvyn ylläpitämiseksi/parantamiseksi. Hoitosuunnitelman yhteydessä täytetään elämisen toiminnotlomake, jossa huomioidaan mm. asiakkaan päivittäiset toiminnot, tavat/ tottumukset ja sosiaalisuus. Asiakkaiden fyysistä toimintakykyä ja hoidontarvetta arvioidaan säännöllisesti toimintakykyä mittavan RAVA mittarin (maalis - ja syyskuussa sekä aina voinnin muutoksissa) ja muistia testaavan MMSE testin avulla. Viriketoimintaa järjestetään osana päivittäistä toimintaa sekä kolmesti viikossa iltapäivisin tähän erikseen nimetyn työntekijän toimesta. Viriketoimintaa on myös asiakkaiden kanssa seurustelu, lehden lukeminen ja pieni laulutuokio hoitotoimien lomassa. Kuntoutus on jatkuvaa päivittäistä suoriutumista tukevaa toimintaa. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään tapahtumia juhlapäivien tiimoilta. Talossamme pidetään myös hartauksia, konsertteja, lasten esiintymisiä, kaverikoirakäyntejä yms. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut vastaavat ryhmäkotien ruokahuollosta. Ateriakokonaisuus on suunniteltu vastaamaan ikäihmisten ravitsemuksellisia tarpeita. Asiakkaiden hoitosuunnitelmaan ja elämisen toiminnot -lomakkeelle on kirjattu asiakkaiden ravitsemukselliset tarpeet, erityisruokavaliot sekä makutottumukset. Erityisruokavaliot ja kullekin sopivat ruuan koostumukset tiedotetaan ryhmäkotien ruoka- ja puhtauspalvelujen työntekijälle erillisellä kaavakkeella. Hoitohenkilökunta osallistuu ateriahuoltoon ja huolehtii asiakkaiden ruokailun sujumisesta ohjaten, avustaen ja tarvittaessa syöttäen. Asiakkaille tarjotaan aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala. Iltapalan ajankohta huomioidaan siten, ettei yöpaasto ylitä suosituksen mukaista 11 tuntia. Kaikilla on mahdollisuus halutessaan saada välipalaa myös yöllä. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Asiakkaiden ravinnon ja nesteiden saantia seurataan havainnoimalla ruokailua ja kirjaamalla havainnot. Asiakkaiden ravitsemustilaa seurataan painon mittauksella ja tarvittaessa nestelistan sekä verikokeiden avulla, jolloin voidaan arvioida esimerkiksi lisäravinteiden tai nesteytyksen tarvetta. Hygieniakäytännöt Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin on kirjattu, miten asiakkaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan. Asiakastyössä käytetään työnantajan hankkimia suojavaatteita. Hoitotoimenpiteissä käytetään tarvittaessa suojakäsineitä. Hyvällä käsihygienialla ehkäistään infektiotartuntoja ja ehkäistään niiden leviämistä. Epidemiatilanteessa (esim. norovirus) toimintaa voidaan rajoitaa. Henkilökunta noudattaa Essoten hygieniaohjeita. Jätteet lajitellaan ohjeiden mukaisesti. Riskijätteiden käsittelystä on erillinen ohje. 11

12 Liite 4: Veritapaturmaohje henkilökunnalle Liite 5: Hygieniaopas Liite 6: Henkilökunnan ja opiskelijoiden henkilöhygieniaan ja ulkoasuun liittyviä ohjeita Ruoka- ja puhtauspalvelut huolehtivat osastojen tilojen puhtauspalvelusuunnitelmasta ja puhtauspalveluiden toteutuksesta. Ryhmäkodeissa, toimisto- ja yleisissä tiloissa siivouksen hoitaa ruoka- ja puhtauspalveluyksikön henkilökunta. Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Kiireellisissä sairaanhoitoa vaativissa tapauksissa otetaan yhteys 112:een, kotihoidon lääkäriin, kotihoidon päivystävään lääkäriin tai keskussairaalan päivystävään lääkäriin vrk-ajan ja asian kiireellisyyden mukaisesti. Lääkäriä konsultoidaan puhelimitse tai potilastietojärjestelmän kautta sähköisesti vuorossa olevan hoitohenkilökunnan arvion mukaan. Asiakkailla on Vuolingonhoviin tullessa potilastietojärjestelmässä tarvittavat terveyden -ja sairaanhoidon tiedot; lääkitys, sairaudet, laboratoriokokeiden tulokset, erikoisalojen epikriiisit. Vuolingonhovissa asiakkaan hoito toteutetaan näiden tietojen perusteella. Hoitaja arvioi hoidon tarvetta asiakkaan tullessa yhdessä omaisen kanssa. Lääkäri tekee asiakkaalle tulotarkastuksen ja määrää tarvittavat laboratoriokokeet, lääkemuutokset, seurantatarpeet. Lääkäri ja hoitaja tekevät asiakkaalle yhdessä Terveys -ja hoitosuunnitelman (TERHO). Hoitajat toteuttavat lääkärin määräykset Vuolingonhovissa. Koulutuksen ja näytön suorittanut hoitaja ottaa verikokeet. Röntgenin ym. tarvittavat palvelut hoitaa Essoten yksiköt. Hoitaja varaa tarvittaessa ajan kyseiseen palveluun. Asukkaan tarvitessa hammashoitoa hänelle varataan aika, arkisin p Liite 7: Lääkärin ohje äkillisen kuolemantapauksen varalle b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Asiakkaiden terveydentilaa seurataan päivittäin. Kiireettömässä hoidon tarpeessa lääkäriä voi konsultoida puhelimitse tai sähköisesti potilastietojärjestelmän kautta. Vuolingonhovissa käy kotihoidon lääkäri noin kerran kuukaudessa. c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta vastaavat moniammatillisesti yksikössä työskentelevät lähihoitajat, sairaanhoitajat, lääkäri ja tarvittaessa kotisairaala. Mikäli asiakas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, hänet siirretään Mikkelin keskussairaalaan. Hoitaja huolehtii, että potilastietojärjestelmässä olevat tiedot ovat ajan tasalla ja tarvittava tieto välittyy jatkohoitopaikkaan. 12

13 Lääkehoito a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Essote:ssa on laadittu lääkehoitosuunnitelma palvelutuotannon yksiköille. Asumispalveluyksiköiden lääkehoitosuunnitelma pohjautuu tähän suunnitelmaan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Lääkehoitosuunnitelma on päivitetty helmikuussa Lääkehoidosta ryhmäkodeissa vastaa nimetty sairaanhoitaja. Liite 8: Lääkehoitosuunnitelma Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Omalääkäri: Jarno Ruuttu Kotihoidon ylilääkäri: Marju Asikainen Sairaanhoitajat Saila Pakarinen ja Mia Mattila Omahoitajat vastaavat lääkkeiden jakamisesta/tarkastamisesta, lääkkeiden tilaamisesta ja lääkemuutosten tekemisestä. Asiakkailla on käytössä kaksi dosettia. Lääkkeiden jaossa on käytössä kaksoistarkastus. ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Asiakasturvallisuus varmistetaan riittävällä ja ammattitaitoisella henkilökunnalla, henkilökunnan asianmukaisella ohjeistamisella ja täydennyskoulutuksella. Asiakasturvallisuutta varmistetaan tilojen, laitteiden ja välineiden hyvällä ylläpidolla ja huollolla. Yksikössä on turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Liite 9. Työyksikön turvallisuutta valvotaan ja kehitetään jatkuvasti. Osastoilla on sähköisesti lukitut ovet. Ovet ovat aina lukittuna asiakasturvallisuuden takia. Palohälytys aukaisee ovien lukitukset. Ryhmäkodeissa on Tunstallin hoitajakutsujärjestelmä, jolla asiakas voi tehdä hälytyksen tarvittaessa. Hälytykset ja kuittaukset kirjautuvat sähköiseen järjestelmään. Hälytyksiä ja niiden kuittauksia on mahdollista tarkastella jälkikäteen. 13

14 Vartijapalveluun on mahdollisuus soittaa puhelimen pikavalinnalla. Apua saa myös toisista ryhmäkodeista tarvittaessa. Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Vuolingonhovissa työskentelee säännöllisesti asumispalveluyksikön esimies, vastaava sairaanhoitaja, sairaanhoitaja sekä lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Kuntohoitaja käy talossa kerran viikossa. Sairaanhoitajat vastaavat asiakkaiden sairaanhoidollisista tarpeista ja osallistuvat päivittäisiin hoitotoimiin yhdessä lähihoitajien kanssa. Sairaanhoitajat ovat pääasiassa päivätyössä arkisin. Hoiva-avustajat osallistuvat asiakkaiden välittömiin hoitotoimiin ja ruokahuoltoon lukuunottamatta lääkehoitoa. Aamuvuorossa työskentelee 2-3 hoitajaa/ryhmäkoti. Iltavuorossa työskentelee 2 hoitajaa/ryhmäkoti (yläkerrassa 2-2.5). Yövuorossa työskentelee 2 yöhoitajaa. a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? Yksikön henkilöstömäärä on suunniteltu Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten laatusuosituksen mukaisesti niin, että hoidon laatu ja asiakasturvallisuus toteutuvat. Henkilöstömitoitusta suunniteltaessa ja arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaiden toimintakyky ja avuntarve, palvelurakenne sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden/ vrk. Henkilöstön tehtävärakenteen suunnittelussa noudatetaan ammatillisen henkilön kelpoisuuslaeissa ja -asetuksissa määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia. b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet? Essotessa käytetään Kuntarekry -järjestelmää, mikä pitää sisällään työntekijätarpeen kartoituksen, uusien työntekijöiden haastattelut ja henkilö-, tutkinto- ja työtodistusten todentamisen, kelpoisuuden tarkistamisen, varsinaisen työntekijähaun (sisäiset ja ulkoiset ilmoitukset, hakemusten vastaanottaminen, haastatteluvalinnat) sekä valintapäätöksistä ilmoittamisen. Yksikön esimies haastattelee avoimien toimien hakijat ja tekee valintapäätöksen palvelupäällikön kanssa. Asumispalveluyksikön tai varahenkilöstön esimies tekee ja allekirjoittaa työsopimukset. c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan? Tilapäisen työvoiman käytöstä vastaa sijaishallinta (varahenkilöstö ja sijaiset). Varahenkilöstö koostuu vakinaisesta henkilökunnasta, mikä korvaa työyksiköstä puuttuvan työvoimatarpeen sekä pitkäaikaisissa että äkillisissä poissaoloissa. Vuosilomien suunnitteluohjeen mukaan suunnitellaan vuosilomat ja arkipyhälistat. 14

15 Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Avoimet työpaikat löytyvät kuntarekrystä: Yleisiä hakuohjeita Kaikki avoinna olevat tehtävämme ovat nähtävillä verkkosivuillamme. Tehtävästä saa lisätietoja ilmoituksessa mainituilta henkilöiltä. Rekrytointiyksikön henkilökunta neuvoo yleisissä työpaikan hakuun liittyvissä kysymyksissä. Avoinna olevaa tehtävää haetaan täyttämällä sähköinen hakemus kuntarekry.fi -järjestelmän kautta. Linkki hakemukseen löytyy kyseisestä työpaikkailmoituksesta. Hakemukseen voi liittää liitetiedostona tutkinto- ja työtodistukset sekä CV:n. Liitetiedosto lähetetään yhtenä liitteenä. Hakemuksen lähettämisen jälkeen sitä voi päivittää hakuajan päättymiseen asti. Mikäli ei ole mahdollisuutta täyttää sähköistä hakemusta, hakemuksen voi toimittaa postitse kuntayhtymän kirjaamoon. Emme käsittele sähköpostilla lähetettyjä hakemuksia, koska emme voi varmistua hakemuksesi tietoturvallisesta ja oikea-aikaisesta käsittelystä. Hakuaika päättyy ilmoituksessa mainittuna päivänä klo 15:00. Haku useaan avoimeen tehtävään Jos hakee useampaa avointa tehtävää, laaditaan kaikkiin erillinen hakemus vaadittavine liitteineen. Mikäli hakemuksen on paperilla, postitetaan kukin kirjallinen hakemus omassa kirjekuoressa. Työhaastattelu ja valinnasta tiedottaminen Kun hakuaika on päättynyt, osa hakijoista kutsutaan työhaastatteluun. Valinnassa saatetaan käyttää myös ulkopuolista henkilöarviointia. Kun valinta on suoritettu, päätöksestä tiedotetaan kaikille hakijoille. Hakuasiakirjoja ei palauteta. Alkuperäisten työtodistusten toimittaminen, terveydentilaselvitykset ja koeaika Avoimeksi julistettuihin virkoihin/tehtäviin valitun tulee esittää alkuperäiset asiakirjat, joista ilmenee asianomaisen työura ja kelpoisuus. Valinta suoritetaan ehdollisena työntekijän terveydentilaan liittyvien ja rikosrekisteriotteen (504/02) selvitysten osalta. Valittu ohjeistetaan erikseen em. toimitettavista asiakirjoista. Palvelussuhteissa noudatamme kuuden kuukauden koeaikaa. Työsopimus ja perehdyttäminen Työsopimus allekirjoitetaan tai virkamääräys annetaan ensimmäisenä työpäivänä. Perehtymisesi organisaatioon ja työtehtäviin suunnitellaan yksilöllisesti huomioiden aikaisempi työkokemus vastaavissa tehtävissä. a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet? Työntekijät tekevät hakemuksen Kuntarekry-järjestelmään, jota kautta kutsutaan haastatteluun ja soveltuvuuden arviointiin. b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus? Kuntarekry-järjestelmän vastuuhenkilö varmistaa soveltuvuuden. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. 15

16 a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? Esimies nimeää uudelle työntekijälle perehdyttäjän, joka työskentelee alkuun samoissa vuoroissa perehdytettävän kanssa. Vuolingonhovissa on käytössä Vuolingonhovin perehdytysopas ja omavalvontasuunnitelma. Essoten intranetin sivujen perehdytysmateriaalia käytetään uuden työntekijän aloittaessa työt. Uuden työntekijän oppaaseen ja perehdytyslistaan on kirjattu mm. yksikön toimintaohjeet, työterveyshuollon palvelut, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ja viittaus, mistä (esim. turvallisuussuunnitelma tai lääkehoitosuunnitelma) tietoa on löydettävissä. Perehdytyksen toteutumista seurataan perehdytyslomakkeella, liite 11. Suunnitelman päivitys tehdään vuosittain. Osastoilla on nimetyt opiskelijavastaavat. Opiskelijan harjoittelun ajaksi hänelle nimetään 2 ohjaajaa, sekä näytön vastaanottaja niille opiskelijoille, jotka suorittavat näyttöjä. Jokainen työntekijä toimii vuorollaan opiskelijan ohjaajana. b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus on lakisääteistä. Vastuu täydennyskoulutuksen mahdollistamisesta ja sen rahoittamisesta on työnantajalla. Essote on laatinut vuosille vammais- ja vanhuspalvelujen koulutussuunnitelman. Työntekijä kouluttautuu 4-10 päivää vuodessa. Koulutukset ovat joko sisäisiä tai ulkoisia koulutuksia, niistä pidetään rekisteriä viranhaltijapäätösten ja Titaniaan merkittyjen K/Npäivien perusteella. Täydennyskoulutuksen painopisteet vuosiksi ovat: kotikuntoutus, kirjaaminen, muistisairaan kohtaaminen, kotihoidon kehittäminen, asumispalvelun toimintakulttuurin muutos, lääkehoidon vaikutusten seuraaminen ja raportointi lääkärille, valinnanvapaus ja henkilökohtainen budjetti sekä työhyvinvointi ja suojelu. Nettipohjaisia (Oppiportti) koulutuksia on esim. haavanhoito, ergonomia-potilassiirrot, toimintakykymittaukset (RAVA), esimiestyö ja johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Lakisääteisiä koulutuksia ovat: lääkehoidon koulutus LOVe (velvoitekoulutus) Hoitohenkilökunta suorittaa lakisääteisen Love-lääkehoidon osaamisen tentit ja näytöt ammattiryhmittäin viiden vuoden välein, jota seurataan lääkehoidon Loki-kirjalla. Kerran vuodessa järjestetään koko henkilöstölle pakolliset ensiapu-, palo-, pelastuskoulutukset. Kehityskeskustelut toteutetaan esimiehen toimesta kerran vuodessa jokaisen työntekijän kanssa. Kehityskeskusteluissa esille tulleet koulutustarpeet ja osaamisen vajeet huomioidaan koulutusuunnitelmaa laadittaessa. Koulutuksiin tulee hakeutua myös oma-aloitteisesti sopimalla esimiehen kanssa. Painopistealue koulutuksessa on yhteisöllisen, virikkeellisen ja asukkaan kotona asumista tukevan kuntouttavan toimintamallin kehittäminen. Työntekijöille laaditaan osaamiskartoituksia, jotka toimivat pohjana koulutussuunnitelmaa tehdessä. Koulutussuunnitelmassa huomioidaan osastojen toimintasuunnitelman painopistealueet, työntekijän osaamiskartoitukseen perustuva osaamistarve sekä työtehtäviin liittyvät erityistarpeet ja henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet. Toimitilat 16

17 Tilojen käytön periaatteet Vuolingonhovissa asiakkaat asuvat omissa vuokrahuoneissaan, joiden koko on 23,5-25,5m2. Huoneissa on oma kylpyhuone. Asiakkaat tekevät vuokrasopimuksen Mikalon kanssa. Mikalon toimisto sijaitsee osoitteessa Maaherrankatu 22, Mikkeli, puhelin Asiakkaat asuvat pääsääntöisesti yhden hengen huoneissa, mutta halutessaan voi asua myös toisen kanssa. Mikäli aviopareista molemmat tarvitsevat tehostetun palveluasumisen paikkaa, he voivat halutessaan asua samassa huoneessa. Asiakkailla on mahdollisuus saada käyttöönsä sairaalasänky sekä ikkunaverhot. Asiakkaat kalustavat ja sisustavat omat huoneensa itse/läheisten kanssa omilla tavaroillaan. Huone on asiakkaan koti. Tilojen tulee edistää omatoimisuuden tukemista ja edistämistä, unohtamatta turvallisuutta ja kodikkuutta. Tähän pyrimme vastaamaan hyvällä toiminnan suunnittelulla ja toteutuksella, sekä kalusteiden valinalla. Kaikissa Vuolingonhovin ryhmäkodeissa on asukashuoneiden lisäksi yhteinen oleskelutila sekä ruokailutila. Toisen kerroksen esteetöntä saunaa lämmitetään tarpeen mukaan. Taloa ympäröi iso aidattu piha, jossa asiakkaat voivat turvallisesti ulkoilla yksin tai saattajan kanssa. Vuolingonhovin ympäristö on kaunista maalaismaisemaa ja ulkoilu onnistuu myös piha-alueen ulkopuolella. Kesäisin piha on käytettävissä erilaisiin pihajuhliin ja toimintaan. Ryhmäkotien ovet ovat aina lukittuina. Ulko-ovet ovat lukittuina klo välisen ajan. Ovikelloa soittamalla hoitaja tulee avamaan oven. Ryhmäkotien ovien luona on ryhmäkodissa työskentelevien hoitajien puhelinnumero siltä varalta, jos hoitajat eivät kuule ovikellon soittoa työskennellessään asiakkaan huoneessa. Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Vuolingonhovin siivouksesta ja pyykkihuollosta huolehtii ruoka -ja puhtauspalvelut. Asiakkaiden pyykki pestään Vuolingonhovissa. Lakana- sekä eristyspyykki pesetetään pesulassa. Toivomme omaisten merkitsevän läheistensä vaatteet ennen muuttoa Vuolingonhoviin. Mikäli vaatteita ei ole merkitty, toivomme että omaiset ilmoittavat siitä vaatteita tuodessaan ryhmäkodin henkilökunnalle. Teknologiset ratkaisut Yksiköissä on sähköisesti lukitut ovet, ovista pääseee liikkumaan vain henkilökunnan luvalla. Palohälytyksen tullessa ovien lukitus aukeaa. Ryhmäkodeissa on Tunstallin hoitajakutsu järjestelmä, jolla asiakas voi tehdä hälytyksen tarvittaessa. Hälytykset ja kuittaukset kirjautuvat sähköiseen järjestelmään, ja hälytyksiä ja kuittauksia on mahdollista tarkastella jälkikäteen. Vartijapalveluun on mahdollista soittaa puhelimen pikavalinnalla, samoin kutsua apua muilta ryhmäkodeilta tarvittaessa. Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Jokainen työntekijä on velvollinen tarkkailemaan laitteiden toimivuutta ja ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin, jos huomaa laitteissa ongelmia. 17