ELLA. INNO-työryhmät. lapsiperhepalveluiden. johtamisrakenteen ja palvelukokonaisuuden kehittäjinä Etelä-Pohjanmaalla
|
|
- Onni Kapulainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke KASPERI II Klikkaa kirje auki otsikosta tai yksittäisestä helmestä Osallisuuden helmet POHJANMAAN PERHEKASTE Tuulta purjeisiin asiakasperheiden osallisuus kehittämistyössä Pohjanmaalla EETU NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus monialaisen verkostoyhteistyön lähtökohtana ELLA INNO-työryhmät lapsiperhepalveluiden johtamisrakenteen ja palvelukokonaisuuden kehittäjinä Etelä-Pohjanmaalla OSMO Survival Bag SURVIS yläkoululaisen Nepsy-nuoren arjen hallinnan apuna Hoidollis-pedagoginen TUKILUOKKA VAHVA POHJA ELÄMÄÄN Kohti asiakasta asiakaslähtöinen työskentely pikkulapsiperheiden tukena Päijät-Hämeessä KUULAS Kuulaksessa on kuulunut kaikkien ääni monialaisten ja ennaltaehkäisevien lapsiperhepalveluiden osallistava kehittäminen Kanta-Hämeessä 1
2 KASPERI II Tervetuloa KASPERI II -hankkeen Osallisuuden Helmien äärelle! Kesän kynnyksellä Väli-Suomen alueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäjät ja toimijaverkosto kokoontui Hämeenlinnan Raatihuoneelle Osallisuuden helmet -seminaariin. Seminaaripäivän sisältö rakentui kuuden alueellisen osahankkeen keskinäisessä vertaisarviointiprosessissa esille nousseiden osallisuuden helmien esittelyn ympärille. Päivän aikana kuultiin esimerkkejä sekä asiakkaiden, monialaisen henkilöstön että monisektorisen johdon osallisuudesta entistä asiakaslähtöisempien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseen. Tämän uutiskirjeen sisällöt esittelevät osaltaan osallisuuden vahvistamiseksi tehtyä tavoitteellista kehittämistyötä KASPERI II -osahankkeissa. Nämä päivämäärät on syytä jo laittaa kalenteriin: ELLA 2.9. Vahva pohja elämään 3.9. EETU 5.9. OSMO 9.9. Pohjanmaan Perhekaste II KUULAS Seinäjoella Lahdessa Hämeenkyrössä Tampereella Vaasassa Riihimäellä Lisäksi KASPERI II on mukana Väli-Suomen Kastehelmimarkkinoilla Tampere-talolla KASPERI II -hankekokonaisuudessa on takana vauhdikas ja työteliäs talvi ja kevät kesän ja syksyn aikana hanke kaartaa jo päätösvaiheeseen loppuarviointeineen ja -raportointeineen. Pyrimme näinä kuukausina tavoitteellisesti myös löytämään paikalliset suunnitelmat ja ratkaisut kehitettyjen toimintamallien juurtumiseksi hankkeen jälkeiseen aikaan. Se on kuitenkin iso haaste, joka vaatii koko alueen yhteistyöverkoston tahtoa ja tavoitteellista yhteistyötä. Hankkeen johdossa ja koordinaatiossa pitkän yhteisen Kasperi-matkan kanssamme kulkenut projektisuunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi siirtyi huhtikuussa uusiin työtehtäviin. Kiitämme Ulriikaa lämmöllä yhteisistä työvuosista ja toivotamme menestystä uusiin työhaasteisiin! Projektijohtajan työpariksi hankkeen viimeisiksi kuukausiksi siirtyi suunnittelija Anni Kuhalainen Pikassoksesta. Lisäksi hankkeen tiimiä täydentää projektiassistenttina graafisen suunnittelun erityisosaaja Elina Nikkola. Toivotamme Annin ja Elinan tervetulleeksi Kasperi -tiimiin! Oheisessa kuvassa on Kasperit koolla Helsingin seminaarin iltatilaisuudessa Smolnassa. Toivotamme mielenkiintoisia lukuhetkiä tämän uutiskirjeen helmeilevien osallisuus-kuvausten äärellä sekä Aurinkoista kesää! KASPERI II -hankehenkilöstö kokonaisuudessaan osallistui Helsingissä valtakunnallisille Lasten Kaste-seminaaripäiville Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi. Syksylle on tulossa varsinainen KASPERI II -seminaarikimara, kun osahankkeet järjestävät alueellisia loppuseminaareja. Seija, Anni & Elina Seija Junno projektijohtaja Anni Kuhalainen suunnittelija Elina Nikkola projektiassistentti
3 EETU NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus monialaisen verkostoyhteistyön lähtökohtana Ennaltaehkäisevä Nopsa toimintamalli on koulun, perheneuvolan ja lastensuojelun yhteistyössä kehittämä toimintatapa, jonka keskiössä on lapsi tai nuori ja hänen perheensä. Tavoitteena on palvelujen yhtenäistäminen ja varhaisempi puuttuminen erityisesti koulussa havaittuihin huoliin. Yhteisen toimintakulttuurin ja -tapojen rakentamisen pohjana on käytetty muun muassa monialaisen palvelutarpeen arviointimallia, huolen puheeksi oton materiaalia sekä verkostodialogin ideologiaa, joissa kaikissa korostuu asiakkaan kuuleminen ja osallisuus omassa asiassaan. Yhteistä toimintaa selkiyttämään on kehitetty monialaisen verkostoneuvottelun malli. Nopsa- verkostoneuvotteluun liittyen on sovittu käytännöistä, joilla lapsen tai nuoren ja hänen perheensä osallisuutta pyritään vahvistamaan. Ennen verkostoneuvottelua lähityöntekijä keskustelee lapsen ja nuoren sekä huoltajien kanssa omasta huolestaan ja mahdollisuudesta Nopsa -verkostoneuvotteluun. Yhdessä keskustellen sovitaan palaverin tavoitteesta ja huoltajien kanssa kartoitetaan myös paikalle kutsuttavat toimijat ja palvelut. Tämä on oleellista riittävästi mitoitetun tuen varmistamiseksi. Nopsa verkostoneuvottelujen keskiössä ovatkin ajankohtaiset tuen tarpeet eli oikea-aikaisen tuen varmistaminen. Palaverin kulku on suunniteltu lapsen, nuoren ja vanhemman osallisuuden näkökulmasta. Tapaamisissa avoimen ja turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Puheenvuorojen jakaminen on perheen lähityöntekijän vastuulla. Näin pyritään varmistamaan, että jokainen tulee kuulluksi. Nopsa -kehittämistyössä on korostettu monialaisen palvelutarpeen arvioinnin ratkaisukeskeisyyttä, jolloin tuki rakennetaan ja suunnitellaan yhteisesti lapsen, nuoren ja perheen voimavarat huomioiden. Yhdessä laadittu suunnitelma käydään läpi tapaamisten päätteeksi ja lapselta, nuorelta ja perheeltä tarkistetaan, että heidän asiansa tuli kuulluksi. Myös yhteisestä seurantapalaverista sovitaan. Odotuksena on, että seurantapalaveri sujuvoittaa vanhemman ja eri tahojen yhteistyötä sekä lisää vanhemman ymmärrystä lapsensa asiassa. Verkostoyhteistyön suunnitelmallisuus sekä palvelujen yhteinen tavoite ja toiminnan koordinointi takaavat, että kaikki toimijatahot tietävät miten ja missä vaiheessa asiakasperheen kohdalla edetään. Tämä estää parhaimmillaan asiakasperheiden ongelmien kasautumista. Parhaimmillaan monialainen Nopsa -verkostoneuvottelu luo vanhemmalle kokonaiskuvaa lapsensa asiassa ja myös lapsen ja nuoren ymmärrystä omassa asiassaan voidaan lisätä. Nopsa-toimintamalli esiteltiin EETU -hankkeen helmenä KASPERI II -hankkeen Osallisuuden helmet -seminaarissa Hämeenlinnassa Lisätietoja Nopsa-toimintamallista ja sen kehittämisestä antavat EETU-hankkeen kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma ja Valkeakosken kaupungin koulupsykologi Jenni Kilpinen. Lisätietoja Eetu-hankkeesta Koordinaattori Jaana Männikkö koordinaattori Tiina Siikaluoma kehittäjätyöntekijä Tanja Kotilainen kehittäjätyöntekijä 3
4 ELLA INNO-työryhmät lapsiperhepalveluiden johtamisrakenteen ja palvelukokonaisuuden kehittäjinä Etelä-Pohjanmaalla ELLA -hankkeen aikana Etelä-Pohjanmaan kullekin alueelle (kuntaan, kuntayhtymään tai yhteistoimintaalueelle) on muodostettu INNO -työryhmä, joka koostuu lapsiperhepalveluissa toimivista sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johtavista viranhaltijoista. INNO -työryhmissä keskitytään monialaisen perhekeskustyyppisen toiminnan rakenteistamiseen / kehittämiseen, lapsiperhepalvelujen johtamiseen ja koordinaatioon sekä tarvittavien tiimi- ja konsultaatiorakenteiden selkeyttämiseen. INNO -työryhmätyöskentely liittyy ELLA -hankkeen varhaisen tuen monialaisten palvelujen heti kun -tavoitekokonaisuuteen sekä konsultaatiokäytänteiden osalta korjaavan työn konsultaatiorakenteiden kehittämiseen sitten kun. Rakennekonsultteina toimivat Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy:n asiantuntijat Antti Pelto- Huikko ja Tom Tarvainen. Konsultit käyvät alueellisessa INNO -työryhmässä 6 kertaa lokakuun 2012 ja syyskuun 2013 välisenä aikana. Konsultoinnit keskittyvät yhteistyössä työryhmän kanssa lapsiperhepalvelujen rakenteisiin ja koordinaatioon sekä monialaiseen johtamiseen. INNO -työryhmissä on laadittu konkreettisia esityksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden johtamisrakenteen ja palvelukokonaisuuden kehittämiseksi. Esitykset viedään kuntien johtoryhmiin, lautakuntiin sekä kuntayhtymien yhtymähallituksiin tai -kokouksiin. Konkreettiset esitykset ovat: 1) Esitys lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtoryhmän perustamiseksi ja toiminnan käynnistämiseksi ja 2) Esitys monialaisen perhekeskustoiminnan laajentamiseksi tai käynnistämiseksi. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtoryhmät perustetaan kaikille INNO -alueille syksystä 2013 lähtien. Johtoryhmien tehtävät on määritelty INNO -työryhmissä. Konkreettisia, fyysisiä matalan kynnyksen perhekeskuksia esitetään rakennettavaksi Etelä-Pohjanmaan neljälle alueelle. Perhekeskukset ovat palvelurakenteeltaan monialaisia. Tämä mahdollistaa sen, että niistä muodostuu useiden eri ammattilaisten osaamis- ja asiantuntijayhteisöjä alueelleen ja sitä kautta eri työntekijöiden välinen yhteinen osaaminen vahvistuu. Perhekeskukset tuottavat asiakaslähtöisiä palveluja lapsiperheille sekä lapsuuden ja nuoruuden eri ikävaiheisiin. Asiakkaille kyetään myös tarjoamaan varhaista tukea tehokkaammin jo perustasolla. Kyseinen monialainen palvelurakenne mahdollistaa jalkautuvien palveluiden koordinoinnin, jonka vahvistaminen on edelleen tärkeää. INNO -työskentely jatkuu hankkeen loppuun saakka edellä mainittujen teemojen osalta. Lisäksi INNO -työryhmissä paneudutaan myös mm. ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden tarkasteluun ja kehittämistoimenpiteisiin ja eri hallinnonalojen ja organisaatioiden henkilöstön osallistamiseen ja sitouttamiseen perhekeskustyöhön. Myös päättäjiä sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista vastaavia johtavia viranhaltijoita haastetaan mukaan työhön. 4
5 Alueelliset INNO -työryhmät (sivistys, -sosiaali- ja terveystoimen johtavat viranhaltijat) lapsiperhepalvelujen rakenteita kehittämässä. Työryhmien työskentelyä tukee Ajatustalo Oy:n rakennekonsultointi Koulutussarjat kehittämistyön tukena LAPSIPERHEPALVELUJEN MONIALAINEN KEHITTÄMINEN PERHEKESKUSTYYPPISESTI Kehittämistyön tuloksena syntymässä lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmät ja 4 fyysistä matalan kynnyksen perhekeskusta Perustason ja erityistason konsultaatiorakenteiden kehittäminen ja selkeyttäminen Sisällön kehittäminen monialaisissa tiimeissä tukena Hanke järjestää kehittämistyön tueksi koulutusta ja rakennekonsultointia. Koulutus ja rakennekonsultointi tukevat tiiviisti toinen toisiaan. Koulutussarja I Koulutussarja II Koulutussarjat: on suunnattu erityisesti INNO- työryhmien jäsenille; johtavien viranhaltijoille lapsiperheiden kanssa toimiville työntekijöille. Lisätietoja Ella-hankkeesta Sirpa Tuomela-Jaskari projektikoordinaattori sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Auli Romppainen projektityöntekijä auli.romppainen@seinajoki.fi
6 KUULAS Kuulaksessa on kuulunut kaikkien ääni monialaisten ja ennaltaehkäisevien lapsiperhepalveluiden osallistava kehittäminen Kanta-Hämeessä Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut eli KUULAS- hanke, on käynnistänyt koko maakunnan laajuisen keskustelun ja käytännön toimijoiden sekä lasten, nuorten ja heidän perheittensä osallistumisen palveluiden kehittämiseen. Hankeaikana sen organisoimia ja toteuttamia työpajoja on järjestetty 53 kappaletta. Monialaisiin maakunnallisiin sekä seudullisiin koulutuksiin on osallistunut n. 700 sosiaalitoimen, varhaiskasvatuksen, opetustoimen, terveydenhuollon ja nuorisotyön toimijaa Forssan ja Riihimäen seudulta, Janakkalasta, Hattulasta sekä Hämeenlinnasta. Kaikkien äänet kuuluviin ja olikin siihen mahdollisuus! Kiitos! Näitä lisää! KUULAS -hankkeen järjestämissä ja projektikoordinaattorin sekä kehittämissuunnittelijoiden suunnittelemissa ja itse vetämissään työpajoissa on käytetty nk. osallistavia ryhmätyöskentelymenetelmiä. Näitä ovat olleet esim. Learning Cafe, Galleria kävely, Tulevaisuuden muistelu ja muut dialogiset verkostomenetelmät, Cross over groups, powerpoint-karaoke, SWOT -muunnelmat, BIKVA -arviointi, asiakasraadit, asiakashaastattelut sekä palvelumuotoilukävelyt. Menetelmissä tärkein asia on ollut jokaisen osallistujan oma työskentelypanos, äänen kuuluminen ja kuulluksi tulemisen kokemus. Osallistujilta ja asiakkailta kerätyissä välittömissä palautteissa ollaan oltu erityisen tyytyväisiä siihen, että esimiehet ovat olleet työpajoissa mukana, on saatu esiin yhteistä tekemisen meininkiä ja kaikki ovat saaneet osallistua yhteisten työtapojen kehittämiseen sekä tulleet kuulluiksi palveluiden kehittämisessä. Hyvä, että lopussa vaadittiin päätöksiä ja aikatauluja että esimiehiä ja työntekijöitä vastuutettiin. Tämä työpaja loi uskoa siihen, että asiat tapahtuvat myös käytännössä! KUULAS -hankkeen kuntakumppaneiden eli lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta yhteistoiminnallisten, kaikkia osallistavien ryhmätyömenetelmien käyttö on antanut jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa oikeasti oman työnsä kehittämiseen, saada omat ajatukset ja ehdotukset kuuluviin ja ennen kaikkea kokea aitoa osallisuutta kehittämiseen. Oma kokemus on antanut ymmärrystä myös siitä, miten tärkeä kokemus asiakkaalle on tulla kohdatuksi ja päästä osalliseksi oman asiansa pohdintaan ja päättämiseen. Suunnittelutyöpajojen tuloksena syntyivät hankkeen viisi alueellista ja seudullista kehittämispilottia, jotka kaikki kohdentuvat lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisentuen sekä puuttumisen monialaisen yhdessä tekemisen kehittämiseen. Forssan seudulla on laitettu yhdessä lastensuojelun yksilöja perhekohtaiset työprosessit kuntoon ja käynnistetty monialaista kehittämistä päihdeperheiden lasten tukemiseksi. Hattulan VARTU- työmalli ottaa alusta asti asiakasperheet mukaan yhteiseen pohdintaan tuentarpeesta monialaisen tiimin kanssa samoin kuin Janakkalan SOVANEKO -työryhmä, jossa vielä erityisesti pidetään mielessä lapsen kasvua ja kehitystä tukevat ja sille riskiksi muodostuvat tekijät. Hämeenlinnassa on kehitetty KASTELLIn lasten ja nuorten sekä heidän perheittensä asiakaspalveluohjauksen palveluita haastattelemalla asiakkaita ja järjestämällä asiakasraateja. Erityisesti nuorten mielipiteitä ja ajatuksia on kysytty palvelumuotoilu-kävelyllä sekä Nuorten te lassa, jossa nuoret kertoivat, millaista hyvän palvelun tulee heidän mielestään olla. Palveluohjauksen oikea-aikaisuutta ja 6
7 oikeaa laajuutta on määritelty yhteisissä työpajoissa sekä seuraamalla asiakasvirtoja. Asiakkaita on kuultu palveluohjauksen kehittämisessä monin eri tavoin ja menetelmin. Lopella perustettiin monialainen Kasvatuskioski koulun yhteyteen ja Hausjärvellä innostuttiin Huolen puheeksiotto -koulutuksesta. Riihimäellä on kuultu nuorten ajatuksia koulussa palveluittensa kehittämisestä sekä kutsuttu vanhemmat mukaan Aurinkometsän päiväkotiryhmän arkeen. Pienryhmätoiminnan avulla ja perheiden kanssa yhdessä on syvennetty kasvatuskumppanuuden käytäntöjä tavoitteena sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja opettelu asiakaslähtöisyyden, yhteisöllisyyden sekä avoimen dialogisuuden merkeissä. Monikulttuurisuus on liittynyt osaksi päiväkodin arkea. Hyvin vedetty, tytöt! Kiitos innostavasta ja kannustavasta iltapäivästä! Hanketyöntekijöiden näkökulmasta toimijoiden osallistavat työpajatukset ovat luoneet meille mahdollisuuden erittäin intensiiviseen osallistumiseen alueellisiin sekä seudullisiin kehittämisprosesseihin. Perusteellinen perehtyminen jokaisen seutukunnan ja alueen vallitsevaan käytäntöön, yksityiskohtainen ja tarkka työpajojen suunnittelu ja toteuttaminen, tuotettujen kannanottojen työstäminen ja prosessointi sekä niiden palauttaminen takaisin kehittämiskumppaneiden pohdittaviksi on ollut innostavaa ja palkitsevaa oma innostuksemme on ilmeisemmin välittynyt myös kuntatoimijoille! Asukkaat mukana palvelujensa kehittämisessä KUULAS -hankkeen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Kanta-Hämeen paikallisyhdistysten yhteistyönä HAMKin kymmenen sosiaalialan opiskelijaa haastatteli learning cafe- menetelmällä maakunnan perhekahviloiden pientenlasten vanhempia paikkakunnan palveluiden laadusta, määrästä ja kehittämistarpeista. Vanhempien toiveet ja tyytyväisyyden aiheet olivat konkreettisia ja pikkulapsiperheiden arkeen liittyviä siis toteutettavissa olevia. Opiskelijoiden tuottamat raportit on lähetetty päättäjille tiedoksi. entisestään KUULAS- hankkeen tavoitteita yhdessä tekemisen työorientaation leviämiseksi ja yhteisen ymmärryksen vahvistamiseksi lasten, nuorten ja heidän perheidensä arjesta ja siihen tarvittavasta monialaisesta eri ammattilaisten yhdessä antamasta tuesta. Palaute oli kaikista koulutuksista pääosin hyvää. Esiin tuotiin rohkeasti myös toiveita mahdollisuudesta vielä syvempiin ja yksityiskohtaisempiin pohdintoihin sekä lisää käytännön esimerkkejä aiheista, joita voisi soveltaa paremmin omaan työhönsä. Palautteiden kerääminen suurista koulutuksista käy kätevästi Post-lappusilla =) Kuvissa palautematriisia sosiaalityön dokumentointi- ja lastensuojelulakikoulutuksista. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä kehitettyjen maakunnallisten monialaisten lapsiperhepalveluiden jalkauttamista osaksi kaikkien heidän kanssaan toimivien työntekijöiden työnsisältöä! Kiitos kuuluukin kaikille Kanta-Hämeen kehittäjäkumppaneille, asiakas-asiantuntijoille ja asukkaille. Lisätietoja Kuulas-hankkeesta Tytti Rantanen projektikoordinaattori Anne Uppman kehittämissuunnittelija Maakunnallisia ja räätälöityjä koulutuksia laajalle toimijajoukolle KUULAS on järjestänyt myös suuren määrän erilaisia koulutuksia, joihin on osallistunut yhteensä seitsemisensataa (700) alueen työntekijää! Yhteistä kaikille koulutuksille on ollut niiden monialainen osallistujajoukko, joka vahvistaa 7
8 NEPTUNUS OSMO Survival Bag SURVIS yläkoululaisen Nepsy-nuoren arjen hallinnan apuna Hoidollis-pedagoginen TUKILUOKKA Survis - survival bag on koulunkäynnin tueksi työstetty konkreettinen työkalu, apuväline ns. käsikirja yläkouluikäiselle oppilaalle, jolla on neuropsykiatrisia oireita (= Nepsy oireita). Käsikirjan tarkoitus on auttaa Nepsy- oppilasta itseään kouluarjen haastavissa tilanteissa sekä sitä kautta auttaa myös opetushenkilöstöä keskittämään resurssit varsinaiseen opetustyöhön. Surviskäsikirja sisältää käytännön ohjeita arjen hallintaan haastavissa tilanteissa, kuten esim. tekniikoita tunteiden säätelyn, rentoutumiseen, stressin lievittämiseen, vuorovaikutuksen parantamiseen, impulssiivisuuden vähentämiseen sekä keskittymisen parantamiseen. Käsikirja on henkilökohtainen. Oppilaalle suunnattu käsikirja on ensimmäinen laatuaan, aiemmin tiettävästi käsikirjoja on suunnattu opetushenkilöstölle. Käsikirjan työstäminen on aloitettu syyskuussa 2012 ja sen valmistuminen on todennäköistä loppukeväästä Yhteistyössä työryhmämme kanssa kokemusasiantuntijoina surviskäsikirjan työskentelyssä ovat olleet kaksi yläkoulun Nepsy- oppilasta. EDUT Surviskäsikirjan käyttö mahdollistaa oppilasta itseään oppia ennakoimaan ja kontrolloimaan neuropsykiatrisista oireista johtuvaa käyttäytymistään haastavissa tilanteissa. Käsikirjan käyttö mahdollistaa osaltaan ennaltaehkäisemään kouluympäristössä tapahtuvia konfliktitilanteita, jotka joskus saattavat vaikuttaa jopa muiden oppilaiden turvallisuuteen ja ilmapiiriin sekä sitä kautta kouluviihtyvyyteen. Käsikirja tuo turvallisuutta myös Nepsy- oppilaalle itselleen, koska yllättävät haasteelliset tilanteet Nepsy- oppilaalle ovat usein ylitsepääsemättömän vaikeita hallita. Käsikirja toimii tavallaan Nepsy- oppilaan henkilökohtaisena kirjallisena neuropsykiatrisena valmentajana, joka muistuttaa miten haastavissa tilanteissa tulee toimia. Henkilökohtainen surviskäsikirja voi toimia myös loistavana lisänä Nepsy- oppilaan muun ohjauksen tai kuntoutuksen tukena. Etuja surviskäsikirjasta on myös opetushenkilöstölle sekä oppilashuoltotyöryhmälle, sillä häiriökäyttäytymisen selvittelyt kouluarjessa vievät ajallisesti ison osan koulupäivästä. Tietenkään kaikki käytöshäiriöt koulussa eivät selity Nepsy- oppilaiden oireiluilla, mutta surviskäsikirjaa voivat käyttää muutkin kuin Nepsy- oppilaat tukenaan. Surviskäsikirjan myötä Nepsy- oppilaan on mahdollista saada koulussa onnistumisen kokemuksia koulunkäynnin sujumisesta ja erilaisista vuorovaikutus- sekä käyttäytymistilanteista. Onnistumisen kokemuksilla on pitkäaikaisia vaikutuksia Nepsy- oppilaan itsetuntoon, hän oppii tunnistamaan paremmin neuropsykiatrisia oireitaan ja siten kehittämään oman toiminnan taitojaan. Meidän nuorten KÄSIKIRJA 8
9 Hoidollis-pedagoginen TUKILUOKKA Tukiluokka on Kaukolan koulussa toimiva erityisluokka, joka palvelee sastamalalaisia alakouluikäisiä oppilaita. Tukiluokka on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät edes vahvoin tukitoimenpitein selviydy tavallisessa pienryhmässä ja jotka tarvitsevat monipuolista tukea elämässään. Luokassa toimivat tiiminä erityisluokanopettaja, mielenterveyshoitaja ja tarvittaessa koulunkäyntiavustaja. Hoitaja työskentelee sekä oppilaan että hänen perheensä kanssa. Oppilasta hän tukee koulupäivän aikana ja toimii tiiviisti yhteistyössä vanhempien kanssa. Hoitaja kartoittaa vanhempien kanssa perheen tilanteen, arvioi tuen tarpeen ja ohjaa heidät tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Toiminnan tavoitteena on tukea myös vanhempien roolia osana lapsen kasvua ja kehitystä. Tukiluokalla opiskelee kerrallaan enintään 5-6 oppilasta. Tukiluokalle haetaan koulun, vanhempien ja mahdollisesti hoitavan tahon yhdessä laatimalla hakemuksella. Hakemuksen käsittelee moniammatillinen tukitiimi. Tukiluokan oppilaaksiotosta päättää koulun rehtori. Tukiluokalla opiskelun edellytyksenä on vanhempien sitoutuminen tiiviiseen yhteistyöhön. Oppilas ja perhe tutustuvat tukiluokkaan ennen varsinaista opetuksen alkamista. Vanhempien, hoitavan tahon ja lähettävän koulun kanssa käydään tarvittavat siirtoon liittyvät keskustelut. Jokaiselle oppilaalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi. Oppilaan tukiluokkajakson pituus ja koulutyöskentely suunnitellaan kunkin oppilaan yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Tavoitteena on kuitenkin oppilaan kuntouduttua löytää oppilaalle sopiva koulumuoto joko yleisopetuksen ryhmästä tai muusta erityisluokasta. Tukiluokassa harjoitellaan monipuolisesti koulunkäynti- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaan minäkuvaan ja itsetuntoon liittyviä asioita. Tukiluokka tarjoaa oppilaan koulunkäyntiin selkeät rakenteet ja rajat sekä huomattavan paljon aikuisten tukea, jotta voimavarat vapautuvat paremmin oppimiseen. Tukiluokan toimintaan liittyy kiinteästi kunkin lapsen muuhun ohjaukseen ja hoitoon liittyvä monitoimijainen verkosto. Verkostopalaverit ovat osa sekä lapsen että huoltajien, kuten myös tukiluokan työntekijöiden toimintaa tukevia käytäntöjä. Siirtyminen takaisin lähikouluun tai muuhun oppilaalle sopivaan kouluun valmistellaan huolellisesti (tutustuminen, siirtopalaverit, suunnitelma, seuranta). Lisätietoja tukiluokan toiminnasta voi kysellä Kaukolan koululta Sastamalasta. Lisätietoja Osmo-hankkeesta Kirsi Koponen projektipäällikkö Elina Pohjankunnas, projektityöntekijä Sami Keto projektityöntekijä Kirsi Kulmala projektityöntekijä
10 POHJANMAAN PERHEKASTE Tuulta purjeisiin asiakasperheiden osallisuus kehittämistyössä Pohjanmaalla Mikä on osallisuus? Olemme Pohjanmaan Perhekaste -hankkeessa miettineet osallisuutta käsitteenä: mitä tarkoittaa osallisuus minulle, työkaverille, kehittämistyössä mukana olevien kuntien työntekijöille sekä asiakkaille? Olemme yrittäneet saada osallisuutta näkyväksi eri tavoin hanketyössä. Hallitseva ajatus on ollut asiakkaan kunnioittava kohtaaminen. Dialoginen suhtautumistapa huoli puheeksi on ollut osallisuutta ja avoimuutta edistävä työskentelytapa. Vaasan yliopiston tutkija Katja Valkama puhui osallisuusseminaarissa tammikuussa 2013 Seinäjoella osallisuuden eri tasoista. Hän puhui tieto-osallisuudesta, suunnitteluosallisuudesta ja päätösosallisuudesta. Yksi taso on myös olla osallistumatta. Pohjanmaan perhekastehankkeen yhtenä tavoitteena on ollut lapsilähtöinen eroauttaminen ennaltaehkäisevänä toimintana lasten kannalta. Kunnat ovat halunneet kehittää varhaisen vaiheen tukimuotoja eroamassa oleville ja eronneille sekä välttää lapsen pahoinvoinnin ja huoltoriitojen syntymistä. On myös haluttu löytää struktuuri tai työskentelymalli eroprosessin varhaiseen vaiheeseen, yhteistyökeskustelusarjalle, sekä kokeilla ja ottaa käyttöön TLP-menetelmäperheeseen kuuluvat lapset puheeksi -keskustelu ja lapset puheeksi -perheinterventio eroperheiden kanssa työskentelyssä. Myös lapsille ja vanhemmille suunnattua vertaisryhmätoimintaa on haluttu kehittää löytämällä vastuutaho kyseiselle toiminnalle ja sen koordinoinnille. Yhteistyötoivomus järjestöjen ja yhdistysten kanssa johti Vaasan ensi- ja turvakotiyhdistyksen RAY hakemukseen. Kokeilujen tavoitteena on ollut lapsen näkökulman ja tarpeiden huomioiminen ja esilletuominen, yhteisten ratkaisujen, yhteistyömuotojen löytäminen ja vanhemmuuden vahvistaminen. Työskentelymallissa on haluttu lisätä tietoisuutta siitä, miten yhteistyövaikeudet vaikuttavat lapsiin, vahvistaa sensitiivisyyttä ja eläytymistä lapseen sekä huomioida ja vahvistaa ne positiiviset kyvyt, ominaisuudet ja mahdollisuudet jotka jo löytyvät vanhemmista ja heidän yhteistyöstään. Yhteistyökeskustelutyöskentelymalli sijoittuu sopimuspalveluprosessin sopimustyöskentely- ja sen jatkotyöskentely-vaiheeseen. Yhteistyökeskustelut koostuvat yhteisistä tapaamisista, joissa vanhemmat keskustelevat keskenään lapsen asioista yhdessä keskustelun vetäjän kanssa. Yhteistyökeskustelujen määrä voi vaihdella (2-10 kertaa). Jokainen tapaaminen on noin tuntia. Tarkoituksena on, että lapset osallistuvat jossain vaiheessa johonkin tapaamiseen vanhempien kanssa. Yhteistyökeskusteluun kuuluu myös seuranta/ palautetapaaminen. Edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat osallistuvat keskusteluun. Yhteistyökeskustelut räätälöidään vanhempien toivomuksien ja tarpeiden mukaan ja niillä on selkeä rakenne. Yhteistyökeskustelu fokusoituu lapsiin ja heidän tarpeisiinsa. Tärkeää on lapsen näkökulman ja tarpeiden huomioinen ja esilletuominen, yhteistyövanhemmuuden rakentaminen sekä fokusointi nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, eli ei keskustella menneisyydestä. Osallistumattomuus näkyy siinä, että jotkut asiakkaat, joille palvelumuoto tarjottiin, eivät halunneet osallistua. Yhteistyökeskustelu on vapaaehtoinen. Asiakkaille kerrottiin, että struktuuriin kuluu 2-10 tapaamiskertaa joissa on tiettyjä teemoja sekä teemoja, joita räätälöidään heidän tarpeidensa mukaan ja jompikumpi heistä voi milloin tahansa ilmoittaa että haluavat keskeyttää. 10
11 Tieto-osallisuus näkyi yhteistyökeskustelukokeilussa, sekä TLP-menetelmien kokeilussa. Asiakas on saanut sekä suullisesti että kirjallisesti tietoa palvelun piiriin pääsemisestä työntekijän ja esitteiden kautta. Esitteissä on kerrottu työtavasta, sen tavoitteesta, edellytyksistä sekä yhteistyökeskusteluesitteessä myös mistä vaikeuksista voi olla kyse. Vaikeudet voivat esimerkiksi olla seuraavanlaisia Mistä tietää mikä on parasta lapselle? Emme voi keskustella keskenämme lapsen asioista ilman että tulee riita. Emme pääse yhteisymmärrykseen siitä kuinka paljon lapsi asuu kummankin luona. Meillä on pieni lapsi ja asumme kaukana toisistamme, miten ratkaisemme sen? Lapsen äiti päättää kaiken eron jälkeen eikä välitä minun mielipiteestäni. Mitenkä lapsen noutaminen ja palauttaminen järjestetään? Miten tapaamiset toteutetaan lomien aikana? Toinen vanhempi estää tapaamiset. Asiakkaiden kuuleminen on tärkeää. Yhteistyökeskustelussa on keskeistä, että molemmat vanhemmat tuntevat että tulevat kuulluksi. Tämä edellyttää kunnioittavaa kohtaamista, puolueettomuutta, kuuntelemista ja mielipiteiden kysymistä. Suunnitteluosallisuus: Asiakkaille annettiin tietoa siitä, että ovat samalla mukana kehittämässä palvelua ja että keskustelusarjaan kuuluu seuranta/ palautetapaaminen, jossa halutaan kuulla heidän ajatuksiaan, mielipiteitään ja kehittämisehdotuksia yhteistyökeskusteluihin. Tämä palautetapaaminen on myös vapaaehtoinen eli asiakas voi myös valita osallistumattomuuden. Asiakkaiden, työntekijöiden ja kehittäjän kokemuksia luodaan struktuuri. Asiakkaita pyydettiin keskustelusarjan aikana myös antamaan palautetta, jotta keskustelun vetäjä pystyisi tekemään korjausliikkeitä prosessin aikana. Pohjanmaalla on tämän hankkeen aikana päätetty kehittää perhetyötä selkeämmäksi ja toimivammaksi. Alueelle on perustettu perhetyön työryhmä, jonka yhtenä jäsenenä on perhetyön kokemusasiantuntija. Työryhmän yksi päätös on toteuttaa haastattelukysely niille perheille, jotka saavat perhetyötä sekä toteuttaa kysely alueen perhetyöntekijöille. Toukokuun aikana suoritetaan haastattelut perhetyön asiakkaiden kanssa. Haastattelujen yhtenä tavoitteena on kartoittaa perheiden näkemyksiä perhetyöstä ja heidän parannusideansa. Tavoitteena on haastatella noin 10 perhettä. Tämän lisäksi on tehty kysely koko alueen perhetyöntekijöille heidän koulutustasostaan sekä yhteistyökokemuksista eri tahojen kanssa. Kokemusasiantuntija on ollut mukana kehittämässä haastattelujen kysymyksiä. Idea on, että kunnat voivat käyttää parannusideat oman kunnan perhetyön kehittämiseen. On ollut mielenkiintoista seurata työskentelyä kokemusasiantuntijan kanssa, kuinka hän on kertonut mm. omista kokemuksista perhetyön tulosta perheeseen. Hän on ollut samalla itse vahvasti osallisena kehittämistyössä. Lisätietoja Pohjanmaan Perhekasteesta Carola Snellman projektikoordinaattori Pamela Antila projektityöntekijä Britt-Helen Tuomela-Holti projektityöntekijä Päätösosallisuus: Ratkaisu lapsen asumisesta, huoltajuudesta ja tapaamisesta ja yhteistyömuodoista ovat asiakkaiden. Keskustelun vetäjä ei päätä mitään heidän puolestaan. Keskustelun vetäjä ohjaa keskustelua sekä miettii yhdessä vanhempien kanssa eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia lasten elämään sekä miettii lapsen tarpeita ja näkökulmaa heidän kanssaan. 11
12 VAHVA POHJA ELÄMÄÄN Kohti asiakasta asiakaslähtöinen työskentely pikkulapsiperheiden tukena Päijät-Hämeessä Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen on hankkeessamme ollut tärkeää. Työskentelyssä huomioidaan perheen toiveet ja tarpeet. Työskentely pidetään avoimena ja luottamuksellisena. Asiakas on osallisena kaikissa häntä koskevissa päätöksissä ja niistä keskustellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan kuulluksi tuleminen on keskeisessä asemassa työskentelyn aloituksesta lähtien. Työskentely perustuu vapaaehtoisuuteen ja avoimeen vuorovaikutukseen. Työskentelymuodot räätälöidään asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti; esim. toteutetaanko pikkulapsityöryhmän käynnit kotikäynteinä vai tavataanko perhettä toimistolla. Pääsääntöisesti työskentely tapahtuu perheen kotona, mutta vanhempia tavataan myös toimistolla keskusteltaessa asioista, joista perheen lasten ei ole hyvä olla kuulemassa. Asiakkaita on kuultu myös kehiteltäessä asiakaspalautelomaketta. Lomakkeen suunnittelua varten haastateltiin perheitä ja he ilmaisivat toiveitaan lomaketta kohtaan. Palautelomake lähetetään perheille työskentelyn päätyttyä. Sen avulla kartoitetaan palvelun toimivuutta ja asiakkaan kokemusta osallisuudestaan työskentelyprosessissa. Asiakaspalautelomakkeen kautta työskentelyä on mahdollista kehittää edelleen. Asiakastyötä kehitettäessä ei tarvitse keksiä ns. pyörää uudelleen. Hyvin tiedetään, että perheitä auttaa jo se kun he tulevat kuulluiksi ja saavat tarpeitaan vastaavia palveluita omassa elinympäristössään nopeasti ja joustavasti. Asiakastyöstä on noussut esiin, että perheiden kokemus kuulluksi tulemisesta on oleellista ja tunne, ettei tule kuulluksi on yleistä. Pikkulapsityön oleellinen osa on juuri luoda asiakkaalle tunne, että hän on tullut kuulluksi. Se on toimivan ja luottamuksellisen yhteistyön perusta. Lisätietoja Vahva pohja elämään -hankkeesta Maarit Hildén suunnittelija Sanna Huuskonen psykologi Niina Rehunen sairaanhoitaja
KASPERI II kehittämisen kaari -keskeiset tulokset ja tuotokset kehittämisalueittain KASPERI II ohjausryhmän päätöskokous
28.10.2013 KASPERI II kehittämisen kaari -keskeiset tulokset ja tuotokset kehittämisalueittain KASPERI II ohjausryhmän päätöskokous 28.10.2013 Ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämisalue Tavoitteena
LisätiedotNOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta
Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013 NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta KAPSERI II Osallisuuden helmet
LisätiedotKASPERI II Ajankohtaisia kuulumisia KASPERI II hankejohdolta. Ohjausryhmän kokous Seija Junno & Ulriika Kannas-Honkaniemi
KASPERI II 2011-2013 Ajankohtaisia kuulumisia KASPERI II hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 4.12.2012 Seija Junno & Ulriika Kannas-Honkaniemi Projektijohtaja Juha Luomala siirtyi 12.11.2012 alkaen Päijät-Hämeen
LisätiedotElla-hankkeen koulutussarja. 1) MITÄ SE MONIALAISUUS SITTEN OIKEIN ON? to klo , Seinäjoki Areena
ELLA Ella-hankkeen koulutussarja Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalve KOULUTUSSARJA I Sivistys, sosiaali- ja terveystoimen johtavat viranhaltijat Alueellisten INNOtyöryhmien jäsenet r r 1) MITÄ SE MONIALAISUUS
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotAjankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta
Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 29.4.2013 Ajankohtaisia kuulumisia Projektisuunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi on
LisätiedotOsahankekohtaiset arviointisuunnitelmat
Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat 6.9.2012 12.9.2012 KASPERI II arviointikysymykset 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? miten uutta toimintamallia luodaan, asiakasohjaus,
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutostyö Inno-työryhmissä
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutostyö Inno-työryhmissä 2.9.2013 Ella-hankkeen loppuseminaari Tehtävät 1) Löytää välineitä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen koordinaation kehittämiselle
LisätiedotETAPPI-TUKI 03/12/2018
ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotKASPERI II hankekatsaus 6/2012
KASPERI II hankekatsaus 6/2012 Yhteistä työskentelyä kevään aikana Hankekäynnit joka hankkeessa lähinnä arviointikysymyksiin liittyen Ohjausryhmätyöskentelyn kautta tukeminen / ohjaaminen Yhteiset tapaamiset
LisätiedotKALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotTervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma
Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma Perheet Keskiöön! on STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 70 järjestön yhteisen hankkeen päätavoitteena on kiinnittää
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke
Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotEtelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
YHYRES TEHEREN - Etelä-Pohjanmaan TYP ja OSMO - Osallisuutta moniammatillisesti hanke Marjo Taittonen, E-P TYP johtaja Maarit Pasto, hankekoordinaattori Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
LisätiedotKärkihanke Lape Kymenlaakso
Kärkihanke Lape Kymenlaakso 1 Kärkihanke Lape-Kymenlaakso Hankkeen omistaja: Kotkan kaupunki Hankekumppanit: Kymenlaakson kunnat, Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Yhteiseen
LisätiedotHUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI
I S K E E H U P OLI stm.fi/kaste HU 1 rhain a v i s k e a puhe n varhain! a t t o a annatta önkin päästää k i l o u H styöh i e t h y näin 13 isivut 20 THL nett Antaa tukea varhaiseen puuttumiseen voimavaraja
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotEtelä-Savon Perhekeskustoimintamalli
Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli Saara Hanhela 3.10.2018 Hyvinvointifoorumi, Kangasniemi Perhekeskustoiminnan lähtökohdat 2 Perustuu YK:n lapsen oikeuksiin. Tavoitteena lapsi- ja perheystävällinen
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa Projektikoordinaattori Tia Kemppainen Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen työryhmä & kohtaamispaikkatyöryhmä koolla 25.4.2018 Vanhemmuuden ja parisuhteen
LisätiedotHYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke
HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Perhekeskustyö vanhemmuuden tukena Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari Marjo Oinonen projektipäällikkö
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotLAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Hallituksen kärkihanke, valtakunnallinen toimeenpano-ohjelma Projektihenkilöstö Tarja Tammekas, Projektipäällikkö Hankeaika 2017-2018
LisätiedotPerhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen
Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotKoulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä
Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä Esittely Virve Jämsén Opetuspäällikkö, Sivistys ja hyvinvointi / Riihimäen kaupunki Vastuualue Perusopetus Lukiokoulutus Nuorisopalvelut Opiskeluhuolto (esi-,
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
Lisätiedot1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi?
Hankkeen arviointitilaisuuksien toteutus hankitaan ostopalveluna hankkeen tarkennetun toimintasuunnitelman mukaisesti osaamiskeskuksilta (Pikassos, Verso, SoNet Botnia) joista Pikassos kantaa hankkeen
LisätiedotErityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani
Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina
LisätiedotKASPERI II hankkeen ajankohtaiset kuulumiset ja taloustilanne hankejohdolta
KASPERI II hankkeen ajankohtaiset kuulumiset ja taloustilanne hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 26.8.2013 Ajankohtaisia kuulumisia KASPERI II hankekokonaisuus on loppusuoralla Kevätkaudella KASPERI II
LisätiedotKoulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa
Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotMYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 17.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotLAPE Pohjois-Savo tulokset
LAPE Pohjois-Savo tulokset YHDESSÄ! hanke 1 Perustiedot Toiminta-aika: 1.1.2017 31.12.2018 Kehittämiskohteet: 1) Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto 2) Erityis- ja vaativimman tason
LisätiedotLape-hankkeen tulokset
Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden
LisätiedotKoppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely
Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori
LisätiedotTehdään yhdessä! Tukea nopeasti, monitoimijaisuutta tarpeen mukaan
Tehdään yhdessä! Tukea nopeasti, monitoimijaisuutta tarpeen mukaan Etelä-Pohjanmaan LAPE-seminaari lasten ja perheiden parissa toimiville tahoille (viranhaltijat, luottamushenkilöt, kunnat, seurakunnat,
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
LisätiedotPohjois-Suomen lasten KASTE
Pohjois-Suomen lasten KASTE Oikea-aikaista apua lapsiperheille osallisuus ennakointi monialaisuus Laadukkaammat ja vaikuttavammat palvelut Lapset, nuoret ja lapsiperheet Sivistys ja kulttuuri Lapset, nuoret
LisätiedotErityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan LAPE Pippuri Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE /STM Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla Kehittäjäryhmä 08.05.2018 Asialistalla 1. Ajankohtaiset terveiset
LisätiedotPerheesi parhaaksi - toimintamalli. Yhteistä työtä perheen parhaaksi Kangasalla
Perheesi parhaaksi - toimintamalli Yhteistä työtä perheen parhaaksi Kangasalla Ollaan rohkeampia ottamaan asioita puheeksi, kuunnellaan herkällä korvalla perhettä, etsitään ratkaisuja ja tehdään entistä
LisätiedotIntensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut
Intensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut Toimintasuunnitelma 14.2.2018 Mari Luosa, vastaava tukipalvelukoordinaattori Vuosiluokat 7-9 intensiivisen tuen joustoluokka
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotTavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Hankekokonaisuuden neljä osiota 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamalli 3. Varhaiskasvatus,
LisätiedotOlkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke
Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet
LisätiedotYleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne
Yleistä Perhekeskustoiminnasta Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma +Soiten palvelukuvaukset Jalkautuvat palvelut. Kohtaamispaikkojen perustaminen?
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotOPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
LisätiedotPERHEKESKUSEKOSYSTEEMI KANTA-HÄMEESSÄ
PERHEKESKUSEKOSYSTEEMI KANTA-HÄMEESSÄ Maakunnan sote-liikelaitos Kunta Maakuntataso Perhekeskusverkoston palvelujohtaja + Kanta-Hämeen perhekeskusverkoston johtoryhmä (SOTESIHY+ Järjestöt) Seututaso Forssan
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotSASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS
SASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS 3.11.2017 Pirita Rantanen Perhepalvelukoordinaattori Sastamalan kaupunki / Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut PERHEPALVELUVERKOSTO Perhepalveluverkosto
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotLAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä
LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen
LisätiedotAsiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut
Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-
LisätiedotReseptit lapsen arjessa tehtävään työhön - Varhaiskasvatus, koulu, oppilaitos ja vapaaaika. Susanna Raivio, projektikoordinaattori, LAPE Pirkanmaa
Reseptit lapsen arjessa tehtävään työhön - Varhaiskasvatus, koulu, oppilaitos ja vapaaaika Susanna Raivio, projektikoordinaattori, LAPE Pirkanmaa Varhaiskasvatus ja koulu osana perhekeskusverkostoa 2 Tärkein
LisätiedotKehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä
Kehrä II -kehittämishanke Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä 25.9.2012 KASTE-ohjelma Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali-
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
LisätiedotTeemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.
Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE Etelä-Savon perhekeskustoimintamalli Saara Hanhela 7.3.2018 2 3 LAPE muutosta ohjaavat periaatteet 1 LAPSEN ETU KESKIÖSSÄ Lapsen
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotYHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille
YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotMONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS
MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS 13.12.2017 MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelma, yksi hallituksen kärkihankkeista Pohjois-Savossa muutosta tehdään samaan
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä
LisätiedotAJATUKSIA HAJAUTETUN ASUMISEN JA LIIKKUVAN TUEN PILOTTITYÖSKENTELYSTÄ JA KEHITETYISTÄ MALLEISTA
AJATUKSIA HAJAUTETUN ASUMISEN JA LIIKKUVAN TUEN PILOTTITYÖSKENTELYSTÄ JA KEHITETYISTÄ MALLEISTA PAAVO Verkostokehittäjät hanke Helsingissä 2.12.2014 Tom Tarvainen Antti Pelto-Huikko Tutkimus ja Kehitys
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotKASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke
KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 4/2012 AIKA: 4.12.2012 klo 12.30-14.40 PAIKKA: Pikassos Oy:n Tampereen toimisto, Åkerlundinkatu
LisätiedotKAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT
KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu
LisätiedotLAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa
LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa Olli Humalamäki Erityisen- ja vaativamman tason koordinaattori LAPE Etelä-Savo Mitä haetaan? Selkeämpi
LisätiedotVarhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä
Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä Kooste hankkeissa tehdystä työstä. Ehdotus kokonaisuuden jäsentämiseksi Keskeisiä tuloksia kehittämistyöstä 2017-2018 (raportit ja kyselyt) Koonneet:
LisätiedotOPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR
OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR1 23.11.2017 LAPSI- JA PERHEPALVELUT, ENNALTAEHKÄISEVÄT PALVELUT TANJA EKLÖF, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON VASTAAVA LÄÄKÄRI ELIISA ROINE, PALVELUPÄÄLLIKKÖ
LisätiedotSyrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä
Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä
LisätiedotPERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Laivapuiston perhetalo Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa
PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ 14.12.2017 KLO 8.30-11.00 Laivapuiston perhetalo Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa TÄNÄÄN Teemana nuorisoikäisten palvelut ja osallisuus perhekeskustoimintamallissa
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotHaluan itse päättää asioista niin pitkälle kuin se on mahdollista - Vammaisten lasten kokemuksia ja ideoita osallisuudesta
Haluan itse päättää asioista niin pitkälle kuin se on mahdollista - Vammaisten lasten kokemuksia ja ideoita osallisuudesta Projektisuunnittelija Heli Ronimus, Espoon kaupunki Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotNäkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup
Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,
LisätiedotKolmiportaisen ja erityisen tuen kehittämissuunnitelma Vantaalla. Opetuslautakunta
Kolmiportaisen ja erityisen tuen kehittämissuunnitelma Vantaalla Opetuslautakunta 10.6.2019 VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA 2019-2021 Kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstön lisääminen Henkilöstön kokemus
LisätiedotLUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!
LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa XAMK:n kyselykartoitus perheille LAPE-koordinaattori, Kyselyn taustaa Toteutettu LAPE Etelä-Savon muutosohjelman osatoteutuksena syksyllä
LisätiedotOsakokonaisuuden toimijat
NUORET PUDOKKAAT Osakokonaisuuden toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - EKSOTE (Hanna Puustinen) SIPOO (Lassi Puonti) KOTKA (Tarja Nyström) LOVIISA (Ann-Louise Björkas) ESPOO (Tuila Juvonen)
LisätiedotValtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista
Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotPERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä
PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL 20.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 KOHTAAMISPAIKAN MÄÄRITELMÄ Kohtaamispaikka on tarkoitettu lapsille, nuorille ja
LisätiedotMaakunnan LAPE ryhmä klo Pirkanmaan liitto. Koordinaattorit Maria Antikainen ja Susanna Raivio
Maakunnan LAPE ryhmä 16.4.2018 klo 9.00 11.00 Pirkanmaan liitto Koordinaattorit Maria Antikainen ja Susanna Raivio VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS, TOINEN ASTE JA VAPAA-AIKA Millä tasoilla työskennellään?
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotMITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ
MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä
Lisätiedot