LABORATORIOKESKUKSEN TIEDOTELEHTI. Tunne kolesteroliarvosi NEULAKAMMOONKIN VOI TOTTUA. Oma terveys tutuksi

Transkriptio

1 Oma terveys LABORATORIOKESKUKSEN TIEDOTELEHTI Tunne kolesteroliarvosi NEULAKAMMOONKIN VOI TOTTUA Oma terveys tutuksi

2 LABORATORIOKESKUKSEN TIEDOTELEHTI Hyvä laboratorioasiakas! Laboratorioon tullaan yleensä vain silloin, kun sairaus on jo yllättänyt. Uuden Oma terveys -internetpalvelumme avulla haluamme kuitenkin muistuttaa, että jokainen voi huolehtia terveydestään myös laboratoriossa tehtävien omaseurantatutkimusten avulla. Olemme koonneet tähän tiedotelehteen laboratoriossa kävijöille hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa. Toivomme, että nämä tiedot helpottavat asiointiasi, tuletpa sitten laboratorioon lääkärin lähetteellä tai sitä ilman. Terveydeksi! Oma terveys Uusi Oma terveys -palvelu helpottaa oman terveyden seurantaa Suomessa jopa diagnosoimatonta diabeetikkoa Papa-koe pieni vaiva, iso hyöty Milloin kolesteroli pitäisi mitata? Prick-testillä nopeasti allergian aiheuttajan jäljille Neulakammo on yleinen vaiva, johon voi myös tottua Lapsipotilasta valmistellaan näytteenottoon ikäkauden mukaan Näytteestä tulokseksi: näin valmistuu kolesterolinäytteen tulos Pelastava putkiposti on sairaalan kiiretilanteissa iso apu Oikea valmistautuminen näytteenottoon takaa tarkat tutkimustulokset LABORATORIO PALVELEE Ajanvaraus ja potilasneuvonta Iltapäivällä on vähemmän ruuhkaa Tulokset tekstiviestinä matkapuhelimeesi Laboratorioiden toimipaikat ja näytteenottoajat SISÄLLYS Oma terveys on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Laboratoriokeskuksen tiedotelehti. Päätoimittaja Katariina Sallomy Lehden ulkoasu, konseptointi, taitto ja tekstit imageneering worldwide partners Tunne kolesteroliarvosi NEULAKAMMOONKIN VOI TOTTUA Oma terveys tutuksi 2 Oma terveys

3 Oma terveys puntarissa Omaa terveyttä voi seurata laboratoriokokeiden avulla myös ilman lääkärin lähetettä Laboratoriokeskus on aloittanut yhdessä Tampereen kaupungin kanssa kokeilun, jossa oman terveyden seurantaan tarkoitettujen laboratoriotutkimusten teettäminen on mahdollista myös ilman lääkärin lähetettä. Uuden Oma terveys -internetpalvelun kautta pääset itse tekemään tutkimuslähetteen sekä varaamaan tutkimusajan ja -paikan. Oma terveys -palvelussa tarjottavat tutkimukset on koottu lääkärien suosittelemiksi tutkimuspaketeiksi. Palveluun kuuluvia tutkimuspaketteja ovat rasvatutkimukset, perusverenkuvatutkimus, verensokerin tutkimukset, laktoosi-intoleranssin tutkimus, keliakiatutkimus, allergiatutkimus (Prick), gynekologinen irtosolututkimus (PAPA), eturauhastoiminnan merkkiaine (PSA), raskaustesti ja klamydian osoittaminen virtsasta. Lääkärien tekemät ohjevalikot ohjaavat Sinua tutkimuslähetteen tekemisessä. Näin tekemälläsi lähetteellä voit asioida Laboratoriokeskuksen toimipisteissä aivan kuin olisit saanut lähetteen omalta lääkäriltäsi. Eri toimipisteiden tutkimusvalikoima vaihtelee. Maksat itse valitsemasi tutkimukset. Näet tutkimusten hinnat Oma terveys -palvelussa joko tutkimuksen tai tutkimuspaketin yhteydessä. Lisätessäsi tutkimuksia lähetteellesi näet samalla palvelun kokonaishinnan. Kokonaishinta tulostuu myös lähetteelle. Lasku ja tutkimusvastaukset lähetetään Sinulle postitse. Tekstiviestipalveluun kuuluvien tutkimusten tulokset saat halutessasi myös tekstiviestinä ilmoittamaasi matkapuhelinnumeroon. Normaalista poikkeavien tutkimustulosten merkityksen arviointi kuuluu terveydenhuollon ammattilaisille. Oma terveys

4 Suomessa jopa diagnosoimatonta diabeetikkoa Aikuistyypin diabeteksen syntyyn vaikuttavat vahvasti perimä ja elintavat. Diabetes on sairaus, jossa veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Yhteistä diabeetikoille on insuliinihormoniin liittyvä häiriö: sen erityksen loppuminen, määrän riittämättömyys tai vaikutuksen heikkeneminen eli insuliiniresistenssi. Diabetes voidaan todeta verensokerin, tarkemmin sanoen veren glukoosin mittauksilla. Diabeteksen kaksi päämuotoa ovat tyypin 1 (nuoruustyypin) diabetes ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes. Useilla potilailla on kuitenkin piirteitä molemmista päämuodoista. Tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin , tyypin 2 diabeetikoita noin Diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikoita arvellaan olevan noin Milloin on syytä epäillä diabetesta? Nuoruustyypin diabeteksen oireita ovat lisääntynyt janontunne, tihentynyt virtsaaminen, väsymys ja usein myös laihtuminen. Aikuistyypin diabetes kehittyy ihmiselle pikkuhiljaa kuukausien tai jopa vuosien kuluessa. Sairaus on yleensä pitkään täysin oireeton ja se havaitaankin usein ikäkausitarkastusten yhteydessä tai vasta sitten, kun sen rinnalle on kehittynyt valtimosairaus. Aikuistyypin diabeteksen syntyyn vaikuttavat vahvasti perimä ja elintavat. Jos lähisuvussa, eli vanhemmilla tai sisaruksilla esiintyy diabetesta, oma sairastumisriski on merkittävästi suurentunut. Keskivartalolihavuus, diabetesta suosivat ruokailutottumukset, vähäinen liikunta ja tupakointi kasvattavat sairastumisriskiä. Naiset, joilla on ollut raskausdiabetes, ovat oma riskiryhmänsä. Diabetes hallintaan omaseurannalla Verensokerin omaseuranta on diabeetikoille elintärkeää viimeistään silloin, kun diabeteslääkkeiden käyttö on aloitettu. Mittausten määrä ja vuorokausirytmi sovitaan yhdessä lääkärin tai diabeteshoitajan kanssa. Osa diabeetikoista pärjää kerran viikossa tehtävällä mittauksella, osa tarvitsee useita päivittäisiä mittauksia. Tärkein mittausaika on aamulla ennen aamiaista. Säännöllisillä mittauksilla on suuri merkitys hoitotasapainon saavuttamisessa. Pitkäaikaissokerin määrittäminen (Hb-A1C) esimerkiksi 3-6 kk:den välein täydentää verensokerin omaseurantaa ja auttaa hoidon suunnittelussa. Hyvän hoitotasapainon avulla diabeetikko voi elää täysipainoista elämää, johon diabetes kuuluu yhtenä, joskaan ei hallitsevana osana. 4 Oma terveys

5 Papa-koe pieni vaiva, iso hyöty Papa-koe eli kohdunkaulalta otettava irtosolunäyte paljastaa kohdunkaulan syövän esiasteet ja muut solumuutokset jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällöin myös parantava hoito voidaan toteuttaa pienillä toimenpiteillä. Kohdunkaulan syöpä on kaikista syöpätaudeista parhaiten estettävissä. Seulonnat käynnistyivät Suomessa 1960-luvulla, ja niiden ansiosta kohdunkaulan syövän esiintyvyys maassamme on vähentynyt peräti 80 %. Kuinka usein, mistä alkaen? Papa-koe kuuluu naisten ikäryhmätarkastusten rutiineihin. Joukkotarkastukseen kutsutaan vuosittain kaikki 30-, 35-, 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat naiset. Joissakin kunnissa kutsun saavat myös 25- ja 65-vuotiaat. Kotikunta kustantaa seulonnan, joten seulontakäynti on osallistujalle maksuton. Yleinen suositus kuitenkin on, että naiset kävisivät papa-kokeessa 2 3 vuoden välein. Ensimmäisessä papa-kokeessa olisi hyvä käydä viimeistään 2 3 vuoden kuluttua ensimmäisestä sukupuolikontaktista tai viimeistään 25 vuoden iässä. Näytteenottoa voidaan suositella tiheämminkin erilaisten yksilöllisten riskitekijöiden, kuten tupakoinnin, usein vaihtuvien partnerien ja sukupuolitautien perusteella. Myös kohdunkaulasyöpää aiheuttavalta papilloomavirukselta suojaavan HPV-rokotuksen saaneiden tulisi käydä papa-kokeessa. Vuonna 2006 markkinoille tullut rokote näet suojaa vain kahdelta kohdunkaulansyöpää aiheuttavalta HPV-alatyypiltä (HPV-16 ja HPV-18). Mistä moinen nimi? Tutkimus on saanut nimensä kreikkalaisen lääkärin Georgios Papanicolaoun ( ) mukaan. Hän todisti ensimmäisenä, että kohdunkaulan syöpä voidaan diagnosoida emättimen kautta otettavalla irtosolunäytteellä. Lisätietoa: Milloin kolesteroli pitäisi mitata? Liian usein korkea kolesteroli havaitaan vasta, kun se on jo aiheuttanut sydänoireita. Kohonneiden kolesteroliarvojen taustalla ovat perimä, epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja tupakointi. Myös kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, maksasairaus, munuaisvaivat, anoreksia tai tietyt lääkkeet voivat vaikuttaa kolesteroliarvoihin. Korkeaa kolesterolia ei voi huomata tai tuntea, se täytyy mitata. Kohonneen kolesterolin tiedostaminen ja hoitaminen on kuitenkin tärkeää, koska kolesterolia kertyy valtimon seinämiin vähitellen. Liian usein korkea kolesteroli havaitaan vasta, kun se on jo aiheuttanut sydänoireita. Jos lähisuvussasi esiintyy korkeita kolesteroliarvoja tai sydän- ja verisuonisairauksia, et voi vähätellä ruokailu- ja liikuntatottumusten sekä kolesteroliarvojen seurannan merkitystä. Jokaisen aikuisen kannattaa jossain vaiheessa elämäänsä tutustua kolesteroliarvoihinsa. Oma terveys

6 Allergian aiheuttajan jäljille nopeasti Prick-testin tulos selviää noin puolessa tunnissa testin aloittamisesta. Atopia tarkoittaa periytyvää taipumusta herkistyä elinympäristössä esiintyville tavallisille allergian aiheuttajille. Atooppiset reaktiot kehittyvät nopeasti, usein muutamassa minuutissa. Tyypillisiä oireita ovat aivastelu, nuha, silmäoireet, atooppinen ihottuma tai nokkosrokko, limakalvoturvotus, hengenahdistus ja pahimmassa tapauksessa anafylaktinen sokki. Atooppisen allergian aiheuttajat ovat esimerkiksi siitepölyssä, ruoka-aineissa, eläinpölyssä tai luonnonkumissa esiintyviä valkuaisaineita. Vaikka allerginen ihminen oireilee nopeasti altistuksen jälkeen, itse allergisoituminen voi tapahtua hitaasti. Ensin elimistö herkistyy jollekin aineelle, jolloin se kehittää aineelle immuunivasteen. Herkistyminen ei aiheuta vielä oireita, mutta voimakas uudel- leenaltistuminen voi puhkaista oireisen allergian. Usein taustalla on perinnöllinen taipumus, mutta voimakas ja pitkäaikainen altistuminen voi herkistää kenet tahansa. Ihon pistokoe eli Prick-testi näyttää nopeasti, mille aineille testattavan elimistö on herkistynyt. Tulos selviää noin puolessa tunnissa testin aloittamisesta. Testi tehdään tiputtamalla allergeeniuutetta tai testattavaa ainetta iholle, yleensä kyynärvarsien sisäsivuille. Seuraavaksi ihon pinta rikotaan pienellä kertakäyttöisellä lansetilla. Allergisoivat aineet nostattavat iholle punoittavan ja kutisevan paukaman, jonka kokoa verrataan histamiinilla aikaansaadun kontrollipaukaman kokoon. Testi voidaan tehdä kaikenikäisille (ei mielellään raskaana oleville). Laboratoriokeskuksessa ei kuitenkaan testata alle 2-vuotiaita lapsia. Tutkimus vaatii ehdottomasti ajanvarauksen ja tutkimukseen tulee valmistautua erillisen ohjeen mukaan. Yhdellä testillä tutkitaan laaja joukko aineita Testattavat aineet on jaettu perussarjaan ja erikoissarjoihin. Laboratoriokeskuksen Prick-testin perussarjaan kuuluvat koivu, leppä, nurminata, niittynurmikka, timotei, pujo, voikukka, hevonen, koira, kissa, lehmä, pölypunkit (kaksi lajia) ja luonnonkumi. Allergiaoireista kärsivällä on usein jo valmiina omat epäilyksensä allergian aiheuttajasta. Oireista ja niiden hoidosta Sinun tulee kuitenkin keskustella lääkärisi kanssa. 6 Oma terveys

7 Neulakammoon voi tottua Laboratoriohoitaja Terhi Backholm tapaa työssään päivittäin potilaita, joilla on jonkinasteisia neulakammon oireita. Monet vain toteavat, että inhoavat nähdä neulan tai verta. Toisessa ääripäässä ovat ihmiset, jotka tärisevät pelosta jo näytteenottoon tullessaan tai pyörtyvät näytteenottotilanteessa. Neulakammo on yleinen ja kaikkia ikäryhmiä koskeva fobia samaan tapaan kuin hämähäkki- tai korkean paikan kammo. - Herkin ryhmä ovat teini-ikäiset nuoret, joilla ei vielä ole kokemusta tutkimuksista. Vanhemmat ihmiset ovat jo tottuneet, kun ovat joutuneet käymään paljon näytteenotossa. Joskus pelko voi tosin kasvaa iäkkäämmilläkin. Jos näytteenotto on haastavien suonien vuoksi vaikeaa, tilanne voi ruveta pelottamaan. Kokemuksieni mukaan tällainen kammo on kuitenkin harvinainen, Backholm kertoo. Omista oireista kannattaa kertoa Pelkoa ei voi järjellä selittää eikä siitä välttämättä kokonaan pääse eroon, mutta sen kanssa voi oppia tulemaan toimeen. Backholm neuvookin neulakammoisia kertomaan peloistaan. - Näytteenottotilanne helpottuu, kun näyte mennään ottamaan makuuasennossa. Silloin veri kiertää paremmin aivoissa asti, eikä potilasta ala niin helposti pyörryttää. - Omaa oloaan voi helpottaa myös ennakoivasti: kun varaa etukäteen ajan laboratorioon, ei siellä tarvitse istua jännittämässä enempää kuin näytteenoton vaatiman ajan, Backholm muistuttaa. Jos näytteenotto onnistuu monta kertaa ilman huonoa oloa tai pyörtymistä, tilanteeseen voi pikkuhiljaa tottua ja neulakammon oireet voivat ainakin helpottua. Muista hengittää! Neulakammo-oireet ovat hyvin yksilöllisiä, samoin hoitajien tavat huolehtia tilanteesta. Yleensä hoitajat pyrkivät ohjaamaan asiakkaan ajatukset näytteenotosta muihin asioihin. - Yksi hoitaja näyttää lemmikkieläimensä kuvaa ja kertoilee siitä, toinen juttelee säästä tai urheilusta. Pääasia on, että hoitaja on myötätuntoinen ja läsnä ja muistaa, että kyse on ihan todellisesta pelosta. Juttelun lomassa potilas ei myöskään unohda hengittää, Backholm korostaa. Jotkut neulakammoiset helpottavat oloaan kuuntelemalla näytteenoton aikana lempimusiikkiaan, jotkut ottavat mukaan omaa lukemista. Nykytekniikka helpottaa Etenkin pienille lapsille voidaan käyttää puudutevoiteita tai laastareita, jolloin vanhempienkaan ei tarvitse pelätä lapseen kohdistuvaa kipua. Nykytekniikka osaltaan auttaa neulakammoisia. - Neulat ovat nykyään niin pieniä ja kapeita, etteivät ne juurikaan tunnu. Myös näytemäärät ovat niin pieniä, että näytteenotto on hyvin nopeasti ohi. Usein etukäteen pelännyt potilas toteaakin näytteenoton jälkeen, että ihan turhaan jännitti, Backholm kertoo. Oma terveys

8 Lastenpoliklinikan näytteenotossa lasta huomioidaan ikäkauden mukaan Pientä potilasta lähestytään lempeästi On aikalailla ikäkysymys, kuinka lapsipotilasta kannattaa valmistella näytteenottoon, TAYS:n lastenpoliklinikan laboratoriohoitaja Liisa Kaarento toteaa. - Ihan pienille ei mikään selittäminen auta. Alle 2-vuotiaan kohdalla kaikkein oleellisinta on, että lapsen vanhemmat ovat rauhallisesti läsnä. Jos taas vanhemmat ovat kovin jännittyneitä, voi näytteenotosta tulla hankalaa. Isommalle lapselle voidaan jo tarkemmin selittääkin, mitä ollaan tekemässä. - Ei kannata puhua neuloista ja pistämisestä, mutta voidaan puhua suoraan, miksi koe tehdään ja miten tarpeellinen se on. Voi antaa luvan itkeä, mutta samalla painottaa, että on tärkeää, että pidät sen käden paikallaan, että saadaan koe tehtyä. Kouluikäisten ja nuorten kanssa pärjää hyvin huumorilla. Heitä näytteenotto usein jännittää. Huumorin lisäksi heitä auttaa pieni päätösvalta. Näytteenottaja antaa esimerkiksi valita, kummasta kädestä näyte otetaan, tai otetaanko näyte ensin sormenpäästä vai käsivarresta. Puudutevoidetta ja rauhoittavia sanoja Lastenpoliklinikan näytteenotossa käytetään paljon puudutevoidetta, joka auttaa pistokipuun. Alle 2-vuotiaille siitä ei tosin ole apua, koska he itkevät tilannetta eivätkä kipua. Puudutevoide ei sovi kiireisille, jotka haluavat, että näyte otetaan heti. Voiteen pitää antaa vaikuttaa puoli tuntia, jos haluaa puuduttavaa vaikutusta. - Kerran voide tosin auttoi heti. Lapsen isä sanoi voiteen laittamisen jälkeen, että eikä odoteta, vaan otetaan näyte heti. Näyte otettiin, eikä se sattunutkaan, Kaarento nauraa. Kaarento kollegoineen pyrkii aina parhaansa mukaan helpottamaan myös jännittyneen vanhemman oloa. - Kerrotaan, että aina se sattuu enemmän äidin sydämeen kuin lapsen käsivarteen. Rauhallisesti juttelemalla tilanteen saa paremmaksi. Ei saa kuitenkaan koko 8 Oma terveys

9 Erikoislääkäri Auni Collings ajan puhua lapsen yli. Lasta täytyy katsoa silmiin, silittää poskea ja osoittaa tälle pientä ystävällisyyttä. - Lasten vanhemmissakin on neulakammoisia, eivätkä he sille mitään mahda. Tärkeää on ymmärrys, että näytteenotto on lapsen parhaaksi, ei lapsen kiusaksi. - Jos pienen lapsen neulakammoinen vanhempi ei voi olla läsnä, toinen hoitaja tulee silloin apuun ja pitää lasta. Silloinkin näytteenotto on sujunut yleensä lopulta ihan hyvin. Näytteenoton jälkeen sekä lapsi että vanhempi ovat olleet helpottuneita ja lapsi saa kehut, miten reipas oli. Erikoislääkäri Auni Collings kertoo, millaisten vaiheiden kautta kolesterolinäytteestä syntyy tutkimustulos. Näytteestä tulokseksi Erikoislääkäri Auni Collings, kuinka kolesterolinäyte etenee näytteenotosta tulokseksi? Kolesterolia ja muita rasva-arvoja määritettäessä tulee ennen näytteenottoa olla syömättä ja juomatta 12 tuntia. Näyte otetaan putkeen, jossa on säilöntäainetta hyytymisen estämiseksi. Putki sentrifugoidaan eli lingotaan, jolloin siitä erotetaan pois veren solut. Jäljelle jää plasma, joka on se näytelaatu, josta määritys tehdään. Putki viedään automaattianalysaattorille, jossa analysointi tapahtuu. Valmis tulos siirtyy tietojärjestelmään ja on sitten käytettävissä diagnostiikkaan tai hoidon seurantaan. Mitä kaikkea näytteelle tapahtuu tutkimusketjun aikana? Esikäsittely eli sentrifugointi tapahtuu joko näytteenottopaikassa tai keskuslaboratoriossa. Mikäli näyte on otettu muualla, se esikäsitellään ja kuljetetaan lämmönvaihteluilta suojattuna analysointilaboratorioon. Näytteen saapuessa se kuitataan saapuneeksi ja esikäsitellään. Esikäsittelynä on joko sentrifugointi ja korkin poisto tai pelkkä korkin poisto, jos näyte on sentrifugoitu jo näytteenottopaikassa. Putki viedään analysaattorille, joka määrittää näytteestä kolesteroliarvon. Kuinka moni henkilö/tutkimuspiste näytettä käsittelee, ennen kuin lopullinen tulos on luettavissa? 1.) Näytteenottaja (jokin näytteenottopiste), 2.) näytteen vastaanottaja keskuslaboratoriossa + 3.) esikäsittelyn suorittaja (näytteiden vastaanotto ja lajittelu), 4.) näytteen analysoija (analysaattorityöpiste). Kuka lopullisen tuloksen lukee? Tulos siirtyy automaattisesti sähköiseen laboratoriojärjestelmään heti sen valmistuttua ja on pyytävän yksikön käytettävissä ja/tai lähetetään tekstiviestillä asiakkaalle. Mikäli näytteen analysoinnissa on ongelmia, laboratoriohoitaja tekee lisäanalyysejä ja vasta luotettava tulos siirretään järjestelmään. Kuinka tulos toimitetaan hoitavalle lääkärille/tutkittavalle henkilölle? Tulos menee laboratoriojärjestelmään ja siirtyy sähköisesti hoitoyksikön käyttöön. Oma terveys

10 LABORATORIO PALVELEE LA PALVELEE LABORATORIO Pelastava putkiposti Kun leikkaussalissa on rajusti vertavuotava potilas ja matkaa sairaalan verikeskukseen satoja metrejä, osoittaa putkiposti erinomaisuutensa. Ensin leikkaussalista sujahtaa putkipostin välityksellä laboratorioon hematokriitti, josta nähdään, paljonko potilas tarvitsee verta. Paluuposti vie tarvittavat veripussit leikkaussaliin. Posti kulkee ilmanpaineen voimalla putkia pitkin viiden metrin sekuntivauhtia, ja potilas saa tarvitsemansa veren muutamassa minuutissa. Järjestelmä säästää aikaa ja henkilökunnan jalkoja, sillä ainoa vaihtoehto putkipostille olisi ihmistyövoima. Putkipostilähetykset kulkevat tätä tarkoitusta varten suunniteltuihin kapseleihin suljettuina. Oikeaan osoitteeseensa ne löytävät numerokoodin avulla. Jos koodi on vahingossa näppäilty väärin, TAYS:n monivalvomo jäljittää lähetyksen. Jos järjestelmään puolestaan tulee tukos, monivalvomo pelastaa tilanteen putkipostin tyhjennysajolla. Kapseliin kuuluvan mikrosirun avulla kapseli palautuu aina takaisin osastolle, jolta se on lähetetty matkaan. - Putkipostissa kulkee vuorokausittain useita kymmeniä veripusseja, aina vaihtuvan tilanteen mukaan, kertoo verikeskuksen laboratoriohoitaja Terttu Lehtiniemi. - Yhdessä punasoluvalmistepussissa on ml verta. Yhdessä kapselissa taas voi lähettää maksimissaan neljä pussia ja aina vain yhdelle potilaalle kerrallaan. Putkipostilinjastot toimivat myös eri rakennusten välillä TAYS:n putkiposti on käytössä 24 tuntia vuorokaudessa. - Putkipostiasemaa ei saa jättää tyhjäksi, näytteiden vastaanotossa on koko ajan joku, korostaa putkipostivastaava Tuula Fagerlund. Hänen tehtävänään on kouluttaa henkilöstöä putkipostin käytössä ja tiedottaa putkipostin huolloista eri osastojen putkipostiyhdyshenkilöille. Verikuljetusten ohella kiireellisiä näytteitä ovat leikkaussalista kesken leikkauksen laboratorioon lähetettävät koepalat ja verinäytteet. Myös poliklinikan laboratoriosta lähtevät kiireelliset näytteet kulkevat putkipostin välityksellä. Sairaalan eri osastoille, kuten patologian ja mikrobiologian osastolle sekä materiaalipalveluun on omat putkipostilinjastonsa. Putkipostiyhteys kulkee sairaalan eri rakennusten välillä aina tekonivelsairaala Coxaa ja uutta Radius-rakennusta myöten. Oikea valmistautuminen takaa tarkat tulokset Ohjeet laboratoriotutkimuksiin valmistautumisesta vaihtelevat tehtävien tutkimusten mukaan. Näytteenottoon tulijan on kuitenkin hyvä muistaa muutamia perusasioita, joiden avulla voi edistää tutkimustulostensa hyvää ja virheetöntä laatua. Paasto Useisiin laboratoriotutkimuksiin valmistaudutaan olemalla syömättä ja juomatta 12 tuntia ennen näytteenottoa. Yksi esimerkki tutkimuksista, joiden tuloksia ateriointi voi vääristää, ovat kolesterolitutkimukset. Tutkimusaamuna voi kuitenkin juoda lasillisen vettä. Alkoholi Ennen näytteenottoa alkoholin ja tupakan välttäminen on tärkeää. Etenkin maksaarvoja mitattaessa alkoholia on syytä välttää jopa kolmen vuorokauden ajan ennen tutkimusta. Lääkkeet Näytteenottoaamuna omaa lääkitystä jatketaan normaalisti, ellei lääkäri ole toisin määrännyt. Joskus tiettyjä lääkeaineita on vältettävä ennen tutkimuksia. Esimerkiksi ihokokeella (Prick-testi) allergiatutkimukseen tulevan on vältettävä kortisonivoiteita ja antihistamiinilääkkeitä. Vuorokaudenaika Esimerkiksi hormonitutkimusten kohdalla on merkitystä sillä, mihin vuorokaudenaikaan tutkimus tehdään. Älä rehki ennen tutkimuksia Tule näytteenottoon aina noin 15 minuuttia ennen tutkimusaikaa, jotta verenkierto ehtii tasaantua ennen näytteenottoa. Tarvittaessa tarkista ohjeet Muista pyytää luotettavat, tapauskohtaiset valmistautumisohjeet lähetteen kirjoittavalta lääkäriltä. Oma terveys -palveluun kuuluvien, erityistä valmistautumista vaativien tutkimusten kohdalla ohjeet on mainittu erikseen. Ohjeita saat myös osoitteesta kohdasta Potilasohjeet sekä Laboratoriokeskuksen potilasneuvonnasta, puh. (03) , ma-pe klo Oma terveys

11 PALVELEE LABORATORIO PALVELEE LABORATORIO PALVELEE * Näppärä NETTIAJANVARAUS Varaamalla tutkimusajan etukäteen pääset kaikkiin laboratoriotutkimuksiimme jonottamatta. Osoitteessa voit valita itsellesi parhaiten sopivan tutkimusajan ja -paikan. Ajanvarauksen tehtyäsi saat hakuavaimen, jonka avulla voit käydä tarkistamassa sekä peruuttaa varaamiasi aikoja. Internet-ajanvarauspalvelu on maksuton. Erittäin helppokäyttöinen palvelu antaa käyttäjälle vaihe vaiheelta myös selkeät etenemisohjeet. * * Ajanvaraus onnistuu MYÖS PUHELIMITSE Voit varata ja perua aikoja puhelimitse arkisin klo (heinäkuussa klo ) Laboratoriokeskuksen ajanvarausnumerosta puh POTILASNEUVONTA VASTAA mieltä askarruttaviin kysymyksiin Laboratoriokeskuksen potilasneuvonta opastaa asiakkaita laboratoriopalveluja koskevissa kysymyksissä. Numerosta ei voi tehdä ajanvarauksia. Potilasneuvonta palvelee numerossa (03) , ma-pe klo puh. (03) Iltapäivällä on vähemmän ruuhkaa Aina kun voit, tule laboratorioon puolen päivän jälkeen. Vaikka monet laboratoriotutkimukset on otettava aamulla, koko joukko näytteitä voidaan ottaa myös iltapäivällä, aamuruuhkien jälkeen. Näitä ovat Marevan-lääkityksen kontrollitutkimukset (P-TT-INR), odottavien äitien neuvolanäytteet, gynekologiset näytteet, lähes kaikki vastaainemääritykset, allergiatutkimukset, lepo-ekg sekä suun Mutans-streptokokkibakteerin tutkimus. Jonotusajat vaihtelevat minuutista 45 minuuttiin, joten oma tutkimusaika kannattaa varata etukäteen. Ruuhkaisinta on alkuviikosta ja alkukuusta. Tulokset tekstiviestinä matkapuhelimeesi Laboratoriokeskuksen asiakkaat voivat halutessaan saada tavallisimpien tutkimusten tulokset tekstiviestinä matkapuhelimeensa. Palvelu helpottaa esimerkiksi verenohennustai kolesterolilääkitystä käyttävien potilaiden itsehoitoa. Asiakas saa vastauksen heti sen valmistuttua myös iltaisin ja viikonloppuisin ja voi jatkaa hoitoa lääkäriltä saamiensa ohjeiden mukaisesti. Palvelu on maksuton sekä yksityisen että julkisen terveydenhuollon asiakkaille. Tavallisimpien tutkimusten vastaukset välitetään asiakkaan ilmoittamaan matkapuhelinnumeroon. Vastaus sisältää vain tuloksen ilman asiakkaan nimeä. Näin tietosuojaongelmaa ei aiheudu, vaikka asiakas antaisi epähuomiossa väärän puhelinnumeron. Tekstiviestin lisäksi vastaus lähetetään normaaliin tapaan hoitoyksikköön tai yksityislääkärien potilaille kotiin. Tekstiviestipalveluun kuuluvat tutkimukset: Verensokeri (fp-gluk) *) Pitkäaikainen sokeritasapaino (B-Hb-A1C) *) Tulehdusarvo (P-CRP ja pika-crp) Trombosyytit (B-Trom) *) Hemoglobiini (B-Hb) *) Valkosolut (B-Leuk) *) Hyytymistutkimukset, mm. Marevanlääkityksen seuranta (P-TT-INR) Kolesteroli, (fp-kol, fp-kol-ldl, fp-kol-hdl ja fp-trigly) *) Maksasairauksien diagnostiikka ja seuranta (P-ALAT) *) Oma terveys -palvelun piiriin kuuluvia tutkimuksia ovat perusverenkuvatutkimukseen sisältyvät trombosyytit + hemoglobiini + valkosolut sekä kolesteroli, verensokeri ja pitkäaikainen sokeritasapaino. Lisätietoja: Potilasneuvonta p. (03) ma-pe klo Oma terveys

12 Laboratorioiden toimipaikat ja näytteenottoajat TAMPERE LÄHIKUNNAT TUULENSUUN LABORATORIO Hämeenkatu 28 Avoinna: ma-to klo pe klo la klo (vain ajanvarauksella) kesä-elokuussa ma-pe klo arkipyhien aattoina TULLINKULMAN LABORATORIO Hammareninkatu 5 B Avoinna: ma-pe klo heinäkuussa suljettu HATANPÄÄN LABORATORIO Hatanpäänkatu 24 ma-pe klo HERVANNAN LABORATORIO Insinöörinkatu 38 ma-pe klo KÄMMENNIEMEN LABORATORIO Kämmenniemenkatu 42, Kämmenniemi ke klo LIELAHDEN LABORATORIO Lielahdenkatu 15 ti klo LINNAINMAAN LABORATORIO Kirviälänkatu 2 ma-pe klo TESOMAN LABORATORIO Kohmankaari 9 ma-pe klo Taysissa sijaitseva toimipiste: POLIKLINIKKALABORATORIO TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Teiskontie 35 ma-to klo pe klo Oheiset kellonajat ovat laboratorioiden näytteenottoaikoja Kulloinkin voimassaolevat laboratorioiden aukioloajat voit tarkistaa osoitteesta tai potilasneuvontanumerosta (03) , ma-pe klo HÄMEENKYRÖN LABORATORIO Härkikuja 10 IKAALISTEN LABORATORIO Vanha Tampereentie 21 JUUPAJOEN LABORATORIO Koskitie 50 ma-to klo , pe klo KIIKOISTEN LABORATORIO Kiikostentie 320 ti klo KULJUN LABORATORIO Kukonkorventie 2, Lempäälä ma-pe klo KURUN LABORATORIO Kisatie 1 ma-to klo KYLMÄKOSKEN LABORATORIO Koulutie 5 to klo LAVIAN LABORATORIO Viittatie 8 ma, ke-pe klo LEMPÄÄLÄN LABORATORIO Himminpolku 6 ma-pe klo MOUHIJÄRVEN LABORATORIO Moisiopolku 3 ma, ti, to, pe klo MÄNTÄN LABORATORIO Sairaalantie 168 NARVAN LABORATORIO Kestintie 3 ti ja pe klo NOKIAN LABORATORIO Maununkatu 16, Nokian terveyskeskus ma-pe klo ORIVEDEN LABORATORIO Sairaalantie 6 ma-pe klo PARKANON LABORATORIO Parkanontie 48 ma-pe klo PIRKKALAN LABORATORIO Lentoasemantie 60 RUOVEDEN LABORATORIO Ruovedentie 56 ma-pe klo SIURON LABORATORIO Pentintie 4 to klo SUODENNIEMEN LABORATORIO Koippurintie 7 ke klo TOIJALAN LABORATORIO Akaantie 2 URJALAN LABORATORIO Sairaalantie ma-pe klo ajanvarauksella ma-pe klo VALKEAKOSKEN LABORATORIO Aluesairaala, Salonkatu 24 VAMMALAN LABORATORIO Itsenäisyydentie 2 VESILAHDEN LABORATORIO Anttilantie 2 ma ja to klo VIIALAN LABORATORIO Koivistontie 3 ma-pe klo VILPPULAN LABORATORIO Vilpunkatu 6 ma-to klo YLÖJÄRVEN LABORATORIO Mikkolantie 10