Vauvan tuoma elämänmuutos oli tervetullut. Gynekologin vinkit MS-tautia sairastavalle. PETtutkimuksella. tarkempaa kuvaa aivoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vauvan tuoma elämänmuutos oli tervetullut. Gynekologin vinkit MS-tautia sairastavalle. PETtutkimuksella. tarkempaa kuvaa aivoista"

Transkriptio

1 1 / 2014 Lehti ms-taudin parissa eläville Gynekologin vinkit MS-tautia sairastavalle PETtutkimuksella tarkempaa kuvaa aivoista Vauvan tuoma elämänmuutos oli tervetullut

2 Neurologi Jori Ruuskanen: Naishormoneilla on tietty suojaava vaikutus MS-tautiin. Tämä näkyy myös raskausaikana. s.10 s.16 tässä lehdessä Raskaus yllätti vastarakastuneet... 4 Odotusonnea turvallisin mielin s.12 Täyttä naisen elämää Magneettikuvaa tarkempi näkymä Onko lääkkeen pitkäaikainen käyttö turvallista? Ennakoivat lausunnot Tässä Bayerin Primo-lehden numerossa saattaa olla ennakoivia lausuntoja, jotka perustuvat Bayer-konsernin tai Bayer-toimialan johdon tämänhetkisiin oletuksiin ja ennusteisiin. Erilaiset odotettavissa olevat tai odottamattomat riskit ja epävarmuustekijät saattavat muuttaa yrityksen todellisia tuloksia, taloudellista tilannetta, kehitystä ja suoritusta näistä ennusteista. Joistakin tällaisista tekijöistä kerrotaan Bayerin tiedotteissa, jotka löytyvät Bayerin verkkosivustolta osoitteesta Yritys ei ole velvollinen päivittämään tai korjaamaan näitä ennakoivia lausuntoja uusien tietojen tai olosuhteiden vuoksi. Päätoimittaja: Anja-Leena Toivonen, Bayer Oy Toimitus: Mediaattori Oy taitto: Anna Räikkönen Paino: Newprint Julkaisija: Bayer Oy Espoo

3 Hyvä lukija Tässä lehdessä käsitellään lukijoiden usein pyytämää aihetta. MS-tautiin ja raskauteen liittyviä artikkeleita on toivottu säännöllisesti koko lehden ilmestymisen ajan saamissamme palautteissa. MS-tauti on etenkin nuorten naisten sairaus, sillä siihen sairastutaan yleensä kolmekymppisinä ja sairastuneista kaksi kolmasosaa on naisia. Tapaamme lehdessä Helanderin perheen, johon on syntynyt uusi perheenjäsen. Kolmekymppinen Laura oli sairastanut MS-tautia noin kaksi vuotta ennen kuin hän tuli raskaaksi. Laura kertoo tuntemuksistaan ja huolistaan odotusaikana sekä siitä, miten elämä muuttui vauvan myötä. Kiinnostavaa on myös kuulla tuoreen isän näkökulma ja se, miten Matti on kumppanina suhtautunut Lauran MS-tautiin ensitapaamisesta alkaen. Monia MS-tautia sairastavia huolettaa raskauden kulku, lääkehoidon jatkuvuus ja turvallisuus sekä MS-taudin mahdollinen aktivoituminen synnytyksen jälkeen. Näihin kysymyksiin saamme vastauksia lääkehoidon asiantuntijalta, neurologian erikoislääkäri Jori Ruuskaselta. Ruuskanen kertoo, että perheenlisäystä voi suunnitella hyvillä mielin, sillä raskaus ei ole erityinen riski MS-tautia sairastavalle. Naisteema jatkuu, kun gynekologi Leena Väisälä kehottaa meitä naisia nauttimaan naisellisuudesta ja kauniista turhuudesta. Hän korostaa, että naisen tulee saada tuntea itsensä kauniiksi ja naiselliseksi. Ihanaa kun joku kehottaa nauttimaan ja iloitsemaan! Kurkistamme tässä numerossa vielä tulevaisuuteen, kun dosentti Laura Airas kertoo PET-kuvantamisesta MS-taudin tutkimuksessa. Hyviä lukuhetkiä toivottaen, Anja-Leena Toivonen päätoimittaja

4 primo

5 Raskaus yllätti vastarakastuneet Helanderin perheen esikoispoika Konsta syntyi raskausviikolla 40+2, aivan kuten suuri osa suomalaisvauvoista. Myös raskausaika oli varsin tyypillinen siitäkin huolimatta, että Laura-äiti sairastaa MS-tautia. Teksti TERHI KANGAS valokuvat Joonas Salo primo

6 primo

7 Raskautta ei kannata MS-taudin takia jännittää yhtään. Kaikesta selviää. Minulle poika on kaiken kokemani arvoinen. Ei edes haittaa vaikka menisi välillä jalat alta. Positiivinen tulos oli tullut raskaustestiin aika yllättäen. Ei Konsta mikään suoranainen vahinko ollut, mutta ei sen suuremmin suunniteltukaan. Laura ja Matti olivat tavanneet toisensa vain puoli vuotta aiemmin, mutta alusta asti oli tuntunut siltä, että nyt osui kohdalle ihminen, jonka kanssa voisi perustaa perheen. Vaikka Laura tiesikin, ettei MS-tauti ole riski raskaudelle, soitti hän kuitenkin heti plussan testitikkuun saatuaan Turun yliopistollisen sairaalan neurologian poliklinikalle. Lääkitys päätettiin jättää heti, mutta muuten sanottiin vain iloisesti, että onneksi olkoon, 31-vuotias Laura muistelee jymy-yllätystä puolentoista vuoden takaa. Laura ei voinut kuvitella tulevansa raskaaksi helposti, sillä vuonna 2007 häneltä leikattiin endometrioosi. Lisäksi hänellä oli todettu polykystiset munasarjat. Tuolloin Laura oli vielä reilusti ylipainoinen, mutta parin vuoden takainen MS-diagnoosi sai laittamaan elämän remonttiin. Laura alkoi harrastaa liikuntaa ja laihdutti 20 kiloa. Kuukautiskiertokin normalisoitui uusien elämäntapojen myötä. Kävin kesällä 2012 ultrauttamassa munasarjani. Gynekologi kertoi munarakkulan puhjenneen ja näytti munasolunkin olevan juuri liikkeellä. Laitoin ultrakuvan puhjenneesta munarakkulasta jääkaapin oveen ja kiusoittelin Mattia, että siinä on meidän potentiaalinen vauva. Pilkka osui omaan nilkkaan eikä mennyt montaakaan viikkoa, kun saatiin toisenlainen ultrakuva jääkaapin oveen. Vasen puoli prakaa Äitiyden lisäksi myös MS-tauti on Lauran elämässä kohtuullisen tuore tuttavuus. Lauran omien sanojen mukaan sairaus iski kertalaakista. Herätessään eräänä lokakuisena aamuna 2010 hän ei tuntenut vasenta puoltaan laisinkaan. Tie vei ensiavun kautta Tyksiin tutkimuksiin. Monista oireista huolimatta diagnoosia pidettiin vuoden verran avoimena. Vasta kun seuraava pahenemisvaihe tuli, diagnoosi MS-taudista vahvistui ja lääkitys aloitettiin. Tieto sairaudesta tuntui alkuun tietenkin kauhealta. Nyt Laura näkee jo asian niin, että diagnoosi muutti hänen elämänsä paljon parempaan suuntaan. Hän oppi arvostamaan jokaista hetkeä ja remontoi elämänsä ihmissuhteita myöden. Kaksitoista vuotta paikoillaan junnannut parisuhde sai päättyä. Hetken päästä elämään ilmestyi Matti. Laura kertoi heti ensitreffeillä sairastavansa MS-tautia ja ajatteli, että juoskoon karkuun, jos haluaa. primo

8 Ystäväpiiri on vain laajentunut vauvan myötä. Onneksi on myös rakkaita vanhoja ystäviä, jotka ovat olleet tukena niin MS-taudissa, raskausajassa kuin vauvaelämänkin pyörteissä. Lauran sairaus ei minua pelottanut. Kummitädilläni on ollut MS-tauti jo vuosikymmeniä, joten se ei ollut tuntematon juttu. Hänellä on myös kaksi poikaa, joten tiesin, ettei sairaus estä perhehaaveita, Matti kertoo. Yllättävä raskauskaan ei miestä hetkauttanut, vaan lunkina miehenä tunnettu Matti oli alusta asti luottavaisella mielellä. Lauraa raskaus ja tuleva vanhemmuus jännittivät hieman enemmän. Tai ei raskaus niinkään, vaan synnytyksen jälkeiset mahdolliset pahenemisvaiheet. Mietitytti, että mitä jos taas lähtee jalka alta yhtä pahasti kuin viimeksi. Miten sitten kannan vauvaa yksin kotona? Eläkkeellä oleva ja lähellä asuva äitini sai luotua rauhaa lupautumalla tulemaan avuksi vauva-aikana. Hän vakuutteli, että pärjäisimme kyllä. Synnytyskin toki hieman jännitti ensikertalaista, sillä lihakset eivät MS-taudissa toimi täysin normaalilla tavalla. Äitiyspoliklinikalla kuitenkin vakuuteltiin, ettei MS-tauti vaikuta synnytystä vaativiin lihaksiin, joten normaali alatiesynnytys olisi täysin mahdollinen. Odotusajasta jäi muistoksi Vauva-lehti, jonka Raskaustesti-palstalla Laura kertoi raskaudestaan viikolla Synnytyksessä huonoa tuuria Henkisesti Laura kokee raskautensa menneen hyvin. Aikakin meni tosi nopeasti, lukuun ottamatta aivan viimeisiä piinallisia viikkoja. Myös tulevan äidin fyysinen vointi oli hyvä. Laura kävi ahkerasti kuntosalilla, jotta erityisesti selkä pysyisi kunnossa. Omaa oloa helpotti kummasti, kun sain vahvistettua selkälihaksia. Sain kuntosalilta hyvät ohjeet raskausajan harjoitteluun. Toki jotain raskausajan perusvaivoja tuli matkan varrella. Kuudennella kuulla alkoivat kipeät sukkapuikkosupistukset eikä loppuvaiheessa uni meinannut tulla missään asennossa. Laura oli koko raskausajan normaalissa neuvolaseurannassa. Ainoastaan synnytystapa-arvio haluttiin tehdä äitiyspoliklinikalla MS-taudin vuoksi. Synnytys ei hyvistä arvioista huolimatta ollut kuitenkaan aivan ongelmaton, mutta sillä ei ollut sairauden kanssa mitään tekemistä. Laura kärsi alkuun poikkeuksellisen pitkäkestoisista supistuksista. Epiduraalipuudutteen jälkeen kalvot lopulta puhkaistiin, jolloin vauva luiskahti vatsassa poikittain. Avosuinen viistotarjonta oli tuon harvinaisen asennon nimi. Kolmen tunnin ponnistusyritysten jälkeen vauva kääntyi itsekseen oikeaan asentoon ja poika autettiin imukupilla primo

9 maailmaan, sillä voimani olivat jo ihan lopussa, Laura kertoo. Vaikka synnytyksestä jäikin pieniä traumoja, helpottaa Lauran oloa tieto siitä, että kyse oli vain huonosta tuurista. Toista kertaa tuskin voisi niin käydä. Positiivinen elämänmuutos Tulevassa äitiydessä Lauraa mietitytti etukäteen erityisesti kokonaisvaltaisen vastuun ottaminen toisesta ihmisestä. Sitä pohdintaa olisin varmasti käynyt ilman MS-tautiakin. Odotin kuitenkin kovasti sitä positiivista elämänmuutosta, jonka lapsi toisi. Alkuun hoidin vauvaa aika rutiininomaisesti. Ei se ollut heti mitään välitöntä äidinrakkautta, vaan äitiyden tunne kasvoi pikkuhiljaa. Nyt tilanne on tietenkin se, että Konsta on maailman tärkein ihminen. Synnytyksen jälkeinen pahenemisvaihekin tuli, tosin myöhemmin ja lievempänä kuin Laura oli ajatellut. Tällä hetkellä Laura kuvailee vointiaan hyväksi ja uusimman pahenemisvaiheen oireetkin ovat jo 90-prosenttisesti helpottaneet. Helmikuun lopulla Laura on palaamassa töihin yksityisen lääkäriaseman bioanalyytikoksi ja Matti jää kotiin hoitamaan Konstaa. Odotan hoitovapaata hyvillä mielin. Sittenhän sen näkee mitä tuleman pitää. Minulle on ollut aina itsestään selvää, että haluan olla lapsen kanssa kotona. Tähänkin asti meillä on ollut mukavan helppoa Konstan kanssa. Helpompaa kuin olin ennalta ajatellut, Matti toteaa. Samaa mieltä on Laura, joka on nauttinut täysillä äitiyslomastaan. Konsta on ollut niin sanottu helppo vauva, joka on syönyt ja nukkunut aina hyvin. Selkeät rutiinit ovat rytmittäneet piikkiöläisen vauvaperheen arkea alusta asti. Laura kokee itsensä onnekkaaksi, sillä hänen sairauteensa ei liity MS-taudille tyypillistä fatiikkia eli syvää uupumusta. Kun Konsta nukkuu päiväunia, on Lauralla hetki omaa aikaa, jota ei tarvitse käyttää nukkumiseen. primo

10 Odotusonnea turvallisin mielin Raskaus ei ole erityinen riski MS-potilaalle. Se voi päinvastoin olla sairaudelle poikkeuksellisen seesteistä aikaa, toteaa neurologian erikoislääkäri Jori Ruuskanen. Teksti TERHI KANGAS valokuva Janne Riikonen Pitkään käytössä olleista lääkkeistä alkaa olla jo hyvin näyttöä siitä, että ne ovat myös raskausaikana turvallisia primo

11 Raskaus vaikuttaa MS-tautiin sairautta rauhoittavasti. Pahenemisvaiheiden määrä vähenee raskauden loppukolmannesta kohti jatkuvasti. Synnytyksen jälkeen tautiaktiivisuus yleensä palaa raskautta edeltävälle tasolle muutaman kuukauden kuluessa. Raskauden loppua kohti lisääntyvä estrogeeni hillitsee tautiaktiivisuutta. Hormonaalisilla tekijöillä on muutenkin selviä vaikutuksia MS-tautiin. On esimerkiksi esitetty, että synnytys ennen ensimmäisiä MS-taudin oireita liittyy myöhäisempään taudin alkamiseen, Jori Ruuskanen kertoo. MS-tauti ei heikennä hedelmällisyyttä, mutta sairauteen liittyvät huolet ja oireet, kuten fatiikki, voivat vaikeuttaa perhesuunnittelua ja raskaaksi tulemista. Myös jotkut lääkkeet saattavat heikentää hedelmällisyyttä. Jos MS-potilaalla alkaa olla ongelmia tulla raskaaksi tai hän saa toistuvia keskenmenoja, voidaan lääkitystä harkita keskeytettäväksi jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Tosin tutkimusnäyttö keskenmenoriskin lisääntymisestä ei ole Ruuskasen mukaan aukotonta. Jos raskautta suunniteltaessa lääkitys puretaan ikään kuin varmuuden vuoksi, voi tauti aktivoitua, mistä seuraa omat ongelmansa. Raskausaika ilman lääkitystä Jori Ruuskanen on paitsi neurologi, myös kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri. Hän on tuottanut kuuden vuoden ajan tietoa Terveysportin raskaus- ja imetysajan lääkehoitoa koskeviin tietokantoihin. Niiden avulla esimerkiksi neuvolat ja terveyskeskukset saavat tärkeää tietoa raskaana olevien MS-potilaiden hoidosta. Ruuskasen mukaan lääkitystä ei tule koskaan purkaa omatoimisesti, vaan asiasta on keskusteltava hoitavan lääkärin kanssa. Vaikka suunnitelmallisuus elämässä on hyväksi kaikille perussairauden kanssa eläville, ei Ruuskanen pidä vahinkoraskauttakaan MS-potilaan kohdalla erityisen huolestuttavana. Perinteisistä immunomoduloivista lääkkeistä, jotka ovat olleet pitkään markkinoilla, alkaa olla jo hyvin näyttöä siitä, että ne ovat myös raskausaikana turvallisia. Viidentoista vuoden ajalta MS-potilaiden raskausaltistuksia on kertynyt jo useita satoja. Sikiölle ei todennäköisesti ole haittaa, vaikka lääkitys olisi ollut käytössä raskauden alkaessa. Uudemmista lääkkeistä sen sijaan ei ole Ruuskasen mukaan vielä riittävästi raskausajan tietoa. Eläinkokeissa joidenkin niistä on todettu aiheuttavan epämuodostumia. Jos näiden lääkkeiden käytön aikana on tullut raskaaksi, on aihetta normaalia tarkempaan sikiödiagnostiikkaan. Mikään käytössä olevista MS-lääkkeistä ei kuitenkaan aiheuta sellaisia riskejä, että lääkityksen takia pitäisi harkita raskauden keskeyttämistä. Koska raskaus rauhoittaa MS-tautia, ei koko raskauden ajan jatkuva lääkitys yleensä ole tarpeen. Elämä synnytyksen jälkeen MS-taudilla ei Ruuskasen mukaan ole suoria vaikutuksia raskauteen. Erityisen huolissaan ei tarvitse olla myöskään syntyvän lapsen terveydestä. Vaikka sairauteen liittyy perinnöllinen taipumus, on lapsen sairastumisriski vain noin 3 5 prosenttia, jos sairaus on vain toisella vanhemmalla. Jos MS-tauti on molemmilla vanhemmilla, riski on noin 30 prosenttia. Vaikka tieto MS-potilaan oletetusti kohtuullisen helposta raskausajasta voi huojentaa mieltä, saattavat synnytyksen jälkeiset pahenemisvaiheet aiheuttaa huolta. Niistä saattaa joskus kuulla hurjiakin tarinoita. Mystiikasta pahenemisvaiheessakaan ei ole kyse, vaan selitys on looginen. Hormonit rauhoittavat immuunijärjestelmää niin, että se on raskausaikana suhteellisesti vähemmän aktiivinen. Kun raskausaika on ohi, myös immuunijärjestelmän aktiivisuus palaa, jolloin myös tautiaktiivisuus palautuu. Pahenemisvaiheita ei kuitenkaan väistämättä tule kaikille. Ruuskanen korostaa, että imetys on vastasyntyneelle hyödyllistä eikä siitä pitäisi kevyin perustein luopua. Lääkityksen aloittaminen pian synnytyksen jälkeen voi mahdollisesti ehkäistä taudin aktivoitumista, tosin tutkimustietoa tästä tarvitaan vielä lisää. Perinteisten immunomoduloivien lääkkeiden käyttö imetyksen aikana vaikuttaa Ruuskasen mukaan turvalliselta. primo

12 primo Täyttä naisen elämää

13 Mika Waltari on sanonut, että kaunis turhuus tekee elämän elämisen arvoiseksi. Naisen kauneus todella kumpuaa sisältä päin, eikä se ole missään nimessä turhaa, sanoo gynekologi Leena Väisälä. Teksti ELINA PUSKA valokuvat Mikko Käkelä Kun naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä tapaa kollegoitaan kansainvälisissä kongresseissa, hän huomaa puhuvansa tapahtumasta ja teemasta riippumatta aina kahdesta asiasta. Hormones and to the gym, Väisälä kiteyttää naisen terveyden keskeiset tukipilarit. Ihminen on luotu liikkuvaksi. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa yhä useampi tekee istumatyötä ja liikkuu aivan liian vähän suhteessa nautitun ravinnon määrään. Siksi Väisälä ajatteleekin ensimmäiseksi liikuntaa, kun tulee puhetta naisten terveydestä. Kaikki lähtee yleiskunnosta. Liikunnalla on hurja potentiaali, sillä siitä saa energiaa. Liikunta aktivoi mielihyvähormonit ja siksi se tuottaa meille hyvää oloa, joka taas vaikuttaa jaksamiseen ja minäkuvaan. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että liikunnan harrastamisesta on MS-taudissa hyötyä. Liikunta auttaa hallitsemaan monia oireita, ylläpitää ja parantaa toimintakykyä ja voi lisäksi suojata muilta kroonisilta sairauksilta, kuten diabetekseltä. Sairauteen liittyvä fatiikki eli syvä uupumus voi tehdä liikuntaan tarttumisesta vaikeaa. Toisaalta liian vähäinen liikunta saattaa pahentaa uupuneisuutta. Apua fatiikkiin voi tutkitusti saada aerobisesta kestävyysliikunnasta ja esimerkiksi joogasta. Naisten oma jumppa Erityinen liikunnallinen harjoite, jota Väisälä suosittelee kaikille naisille, on lantionpohjalihasten jumppa. Sillä aktivoidaan ja vahvistetaan lihaksia, jotka ympäröivät emätintä, virtsaputkea ja peräaukkoa. Kokeile supistaa emätintä ja peräaukkoa. Se tuntuu samalta, kuin jos pidättäisi ulostetta ja virtsaa. Jatka supistusta viisi sekuntia ja rentouta sitten lihakset kymmeneksi sekuntiksi. Sama toistetaan aamuin illoin muutamia kymmeniä kertoja, Väisälä neuvoo. Jotta harjoitukset tehoaisivat, pitää lihakset ensin tunnistaa. Moni jännittää vahingossa reisi-, vatsa- tai pakaralihaksia, mutta oikeat lihakset löytyvät syvältä. Lantionpohjan lihasten kuntoa voi testata lantionpohjan lihaksiin perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolla erityisellä tutkimuksella. Fysioterapeutti osaa myös parhaiten neuvoa hyviä harjoitteita. Vahvoista lihaksista voi olla hyötyä virtsarakon toimintahäiriöissä, joita MS-potilailla usein esiintyy. Ponnistuskarkailua voi ilmetä vaikkapa yskäistessä ilman, että tulee lainkaan tunnetta virtsaamisen tarpeesta. Pakkoinkontinenssista puhutaan silloin kun virtsaamistarve on tiheä ja toistuvasti tuntuu, että rakko on täynnä. MS-tauti voi aiheuttaa juuri tiheävirtsaisuutta. Apuna sen tutkimisessa ja hoidossa käytetään virtsaamispäiväkirjaa ja rakkokoulutusta, jossa opetellaan pidentämään virtsaamisväliä ja parantamaan virtsan pidätyskykyä. primo

14 Virtsankarkailua voidaan myös hoitaa lääkityksellä tai kertakatetroinnilla, joka on hyvä keino tyhjentää rakko sinne mahdollisesti jäävästä jäännösvirtsasta. Kun rakko saadaan kokonaan tyhjennettyä, vähenee myös virtsatietulehdusten todennäköisyys. Tämä on tärkeää, sillä tulehdukset voivat altistaa taudin pahenemisvaiheille. Katetrit ovat nykyään pehmoisia ja tekniikan oppii nopeasti. Jos kärsii virtsaamisongelmista, on turha jännittää vessahätää tärkeissä tilanteissa. Kertakatetrointi on hyvä keino esimerkiksi ennen matkaa tai tärkeää tilaisuutta. En ryhdy sairaaksi MS-potilaan intiimialueen tunnossa voi tapahtua muutoksia, jotka johtuvat hermotuksen paikallisesta tuhoutumisesta. Vaikka tuntopuutokset voivat aiheuttaa ongelmia seksuaalisuuteen, on Väisälällä naisille hyvää kerrottavaa. Naisilla on paljon tuntevaa kudosta ja esimerkiksi koko iho on tällaista tuntevaa aluetta. Etsimällä löytyy paikkoja, jotka tuntevat ja tuottavat mielihyvää. Yleisempänä ongelmana Väisälä pitää seksuaalista haluttomuutta. Jos nainen tuntee itsensä sairaaksi ja kehonsa vaillinaiseksi tai vialliseksi, voi olla vaikea kokea itseään haluttavaksi. Mielestäni on tärkeää arvostaa naiseutta sairaudesta huolimatta. MS-potilaalla on kaikki lupa olla kaunis ja naisellinen, enkä nyt tarkoita rakennekynsiä tai irtoripsiä vaan mitä tahansa, mikä luo iloa ja hauskuutta. On tärkeää, ettei sairauden primo

15 myötä luovu niistä asioista, joista on aiemmin pitänyt. Mika Waltarikin totesi, että ilman kaunista turhuutta ihmisen on vaikea elää. Naisellinen hörhöily, oli se sitten vaatteita tai ehostusta, on sellaista nautintoa, jolle toivon MS-potilaidenkin sanovan kyllä. Väisälä muistuttaa, että pyörää voi kääntää pienillä teoilla. Jos peiliin katsoo ihminen, joka ajattelee ensisijaisesti olevansa sairas, peilikuva heijastaa tunteen moninkertaisena takaisin. Jos taas peiliin katsoo opiskelija, tyttöystävä, äiti, oman alansa ammattilainen tai nainen, ei sairaus ota niin helposti pääroolia elämässä. Hormonit hyrräämään Gynekologilla on MS-tautia sairastavalle paljon hyviä uutisia. Sairauden ei ole todettu vaikuttavan kuukautisiin, mahdollisuuteen tulla raskaaksi, vaihdevuosiin tai rintasyövän tai gynekologisten syöpien riskiin. Papa-kokeet ja mammografiaseulonnat on hyvä käydä läpi normaalisti. Väisälä muistuttaa, että myös rinnat on tärkeä tutkia itse säännöllisesti. Ehkäisyksi MS-tautia sairastavalle käyvät samat vaihtoehdot kuin muillekin. Gynekologi suosittelee mielellään sellaisia, joista saa myös terveyshyötyjä: yhdistelmäpillereitä kuukautiskipuihin tai aknesta kärsiville, hormonikierukkaa avuksi runsaisiin vuotoihin. Kuukautisista ei kannata ottaa ylimääräistä riesaa, kun ehkäisyvaihtoehdoista todennäköisesti löytyy jokaiselle sopiva. Jos perheenlisäys on suunnitelmissa, tulee MS-lääkityksen lopettamisesta keskustella neurologin kanssa. Myöskään vaihdevuosioireista ei tarvitse kärsiä turhaan. Jos vaihdevuodet aiheuttavat unettomuutta, mielialan muutoksia, limakalvojen kuivumista, yhdyntäkipuja tai hikoilua ja kuumia aaltoja, on varsin perusteltua hoitaa oireita sillä, mikä naisen kehosta puuttuu, eli hormoneilla. Lieviä oireita voidaan hoitaa paikallisesti emätinvoiteella tai puikoilla, voimakkaampia hormonikorvaushoidolla. Aika ajoin hormonihoidon hyötyjä epäillään kovastikin. Vaihdevuosien hormonihoidon on todettu lisäävän hieman rintasyövän riskiä, mutta niin on myös lihavuuden. Naisgynekologit itse käyttävät hormonihoitoa usein 70-vuotiaaksi asti, sanoo Väisälä. On esitetty, että liikunta olisi mahdollinen suojaava tekijä kognitiivisten toimintojen heikkenemistä vastaan MStautia sairastavilla LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi Leena Väisälä työskentelee Bayer Oy:n asiantuntijalääkärinä. primo

16 Magneettikuvaa tarkempi näkymä Laura Airaksen johtama tutkimusryhmä etsii PET-kuvantamisesta uutta apua toissijaisesti etenevän MS-taudin hoitoon. Teksti ELINA PUSKA valokuva Esko Keski-Oja MS-diagnoosin varmentamisessa käytetään magneettikuvausta. Yleistyneen menetelmän ansiosta sairaus voidaan löytää varhaisessa vaiheessa, jolloin myös lääkitys voidaan aloittaa ajoissa. Aaltomaista MS-tautia voidaan hoitaa hyvin lääkkeillä. Sairauden edenneessä vaiheessa taudin kulkuun voidaan kuitenkin vaikuttaa vähemmän, mutta jos pahenemisjaksoja edelleen esiintyy, kannattaa lääkitystä jatkaa, sanoo neurologian erikoislääkäri, dosentti Laura Airas Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Vaikka magneettikuvaus on nykyään ylivertainen tutkimus aivojen kuvantamisessa, ei se kuitenkaan sovi toissijaisesti etenevän MS-taudin seurantaan kovin hyvin. Molekyylitason näköä MS-taudin varhaisessa vaiheessa aivoihin muodostuu kehon oman puolustusjärjestelmän synnyttämiä tulehduspesäkkeitä eli plakkeja, jotka näkyvät magneettikuvissa. Tulehduksen seurauksena aivojen mikrogliasolut aktivoituvat. On näyttöä siitä, että edenneessä sairaudessa aktivoitumista tapahtuu myös plakkien ulkopuolella. PET-kuvauksella pystytään ensimmäistä kertaa näkemään tulehdus alueilla, jotka magneettikuvissa näyttävät puhtailta, Airas selventää. PET-kuvantamisessa eli positroniemissiotomografiassa potilaalle annetaan hyvin pieniä määriä radioaktiivisesti leimattua merkkiainetta, joka sitoutuu aivoissa kohdemolekyyliinsä, joka on ilmentyneenä aktivoituneiden mikrogliasolujen pinnalla. Itse kuvaustapahtuma muistuttaa magneettikuvausta. Radioaktiivisesta aineesta ei ole potilaalle haittaa, mutta leimattu merkkiaine lähettää sen verran säteilyä, että PET-kamera pystyy sen havaitsemaan. Lyhytikäiset merkkiaineet Toistaiseksi MS-taudin PET-kuvantaminen palvelee tutkimustarkoituksia. Kameroita on vähän, ja menetelmän käyttöä rajoittaa myös vaativa hiukkaskiihdytinteknologia, jolla radioaktiivisia merkkiaineita tuotetaan. Radioaktiiviset leimat ovat lyhytikäisiä, joten niitä ei voida kuljettaa pitkiä matkoja. Laura Airaksen johtama kymmenen hengen tutkimusryhmä on tieteen kärkijoukkoa. Se on jo julkaissut tuloksia kymmenen MS-potilaan ryhmästä, jonka PET-kuvia on verrattu terveisiin henkilöihin. PET:n avulla on pystytty visualisoimaan elävältä primo

17 PET-kuvaus suoritetaan kuten magneettikuvaus: potilas makaa kuvauslaitteen keskellä selällään vajaan tunnin ajan. Kuvassa röntgenhoitaja Henna Virtanen. potilaalta sellaista, mitä on aiemmin nähty vain patologimikroskoopilla. Tänä vuonna alkaa uusi tutkimus, jossa käytetään vielä parempaa merkkiainetta. Toinen tutkimushaara ovat eläintutkimukset. Pienellä PET-laitteella on pystytty visualisoimaan rottien aivoissa esiintyvää tulehdusta. Jos tutkimuksissa käytettävä testilääke vähentää tulehdusta eläimillä, kannattaa tutkimusta jatkaa ihmisillä. Parempaa seurantaa Uusien lääkkeiden kehittäminen edellyttää laajoja potilaskokeita hoidon tehon ja turvallisuuden osoittamiseksi. Lääkkeen lopullinen turvallisuus vahvistuu vasta vuosien tai vuosikymmenten käytön jälkeen, kun tieto mahdollisista odottamattomista haittavaikutuksista saadaan kerättyä. Airaksen mukaan PET-kuvantamisen tärkein hyöty liittyy lääketutkimuksissa käytettäviin mittareihin. Nykyään seurataan uuden lääkkeen vaikutuksia pahenemisjaksoihin sekä aktiivisten muutosten vähenemistä magneettikuvassa ja toimintakykymittari EDSS:n tuloksia. Nämä ovat osin epäherkkiä mittareita, ja vaativat hyvin pitkän aikavälin seurannan. PET-kuvantamisella voitaisiin mitata aktivoituneiden mikrogliasolujen tilanne ennen lääkitystä ja sen aikana. Se kertoisi, miten hyvin toissijaisesti etenevän taudin hoitoon käytettävä lääke tehoaa. Vielä tarvitaan toki lääke, jolla voitaisiin puuttua tulehdusprosessin aiheuttamaan aksonituhoon. Jos lääkkeellä pystyttäisiin vaikuttamaan aktivoituneisiin mikrogliasoluihin, voitaisiin sillä estää hermoston rappeutumista ja hidastaa taudin tasaista etenemistä. Ainakin nyt on menetelmä, jolla voidaan mitata tämän mahdollisesti tehokkaan lääkkeen vaikutusta sellaisella alueella ja tavalla, joka on toissijaisesti etenevässä taudissa keskeistä. primo

18 valokuva Hannu Miettinen Hoitaja vastaa Palstalla MS-hoitaja vastaa potilaita askarruttaviin kysymyksiin Lääkitys mietityttää. Onko lääkkeen pitkäaikainen käyttö varmasti turvallista? MS-hoitaja Ulla Kokkonen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta: Yleisin Ms-taudin lääkehoito aloitetaan yleensä pistoshoidolla. Hoidon tarkoitus on estää keskushermoston tulehdusta ja parantaa toimintakykyä pitkällä tähtäimellä. Pitkäjänteiseen lääkehoitoon sitoutuminen mietityttää varsinkin silloin, jos tauti ei juuri sillä hetkellä oirehdi. Koska lääkehoito pyritään aloittamaan mahdollisimman varhain, myös sairauden käsittely ja sen hyväksyminen ovat useimmiten vielä kesken. Pitkään käytössä olleet lääkkeet tunnetaan kuitenkin hyvin. Tutkittu tieto ja muiden kokemukset rauhoittavat useimpia. MS-taudin lääkitys on jaettu ns. ensilinjan ja toisen linjan lääkkeisiin. Pistoshoidot kuuluvat ensilinjaan. Muita lääkkeitä käytetään aggressiiviseen tautiin tai silloin, kun pistoslääkkeet eivät sovi. Uusista lääkkeistä on tietoa lyhyemmältä ajalta, joten niiden riskit ja hyödyt voivat mietityttää. Keskustelu lääkärin ja hoitajan kanssa omasta tilanteesta aika ajoin selkeyttää tilannetta. Omien pohdintojen tueksi on saatavilla kattavasti tietoa. Hoitava lääkäri antaa ensisijaisen informaation eri lääkkeistä ja oma MS-hoitaja on aina apuna. Myös potilastukiohjelmat ja MS-liiton vertaistuki auttavat lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä. Pitkäaikaiseen lääkkeenkäyttöön liittyen on tärkeä muistaa, että mahdollisia haittavaikutuksia voidaan seurata koko ajan matkan varrella. Lääkityksen aloittamista ei ole syytä pelätä primo

19 Anna palautetta Primosta Kerro meille, mitä mieltä olet Primon jutuista. Kaikkien maaliskuun loppuun mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon pehmeitä käsipyyhesettejä. Samalla kupongilla voit myös tilata Primon maksutta itsellesi! Suurkiitos palautteista, joita saimme viime lehdestä! Primosta sanottiin mm. seuraavaa: Kiitos ajankohtaisuudesta! Kaunis taitto ja upeat kuvat, hyvä lehti antaa naapurille tai ystävälle. Joskus toivoisin puolison kokemuksia esille. Pitkään sairastaneiden asioita ja haastattelua enemmän! Hyvät, napakat, monipuoliset alan asiantuntijoiden luennot. On mukava lukea erityisesti erilaisia henkilöhaastatteluja MS-tautia sairastavista henkilöistä. Hyvä lehti. Luotettavaa ehkäisyä kehitysmaihin Bayer on mukana suuressa kehitysmaiden perhesuunnitteluhankkeessa, jonka tavoitteena on kuuden vuoden aikana tuoda 27 miljoonan köyhimmissä maissa asuvan naisen saataville pitkäaikaista ja luotettavaa raskauden ehkäisyä. Luotettavalla raskaudenehkäisyllä pystytään vähentämään sekä ei-toivottuja raskauksia että lasten ja äitien kuolleisuuden määrää kehitysmaissa. Hankkeeseen valittu ehkäisymenetelmä, JADELLE-ehkäisyimplantaatti, valmistetaan Bayerin Turun tuotantolaitoksessa. Hanke on merkittävä Turun talousalueelle, sillä ehkäisytuotteiden tuotantoa varten on palkattu noin 50 uutta työntekijää. Kansainvälisesti arvostettua lääketeollista osaamista Bayerin Turun tuotantolaitoksella. 1 / 2014 Lehti ms-taudin parissa eläville Arvonta- ja tilauskuponki Millä arvosanoilla kuvailisit Primon juttuja? Osallistun arvontaan Tilaan maksuttoman Primon itselleni 5 = Erittäin hyvä, 4 = Melko hyvä, 3 = En osaa sanoa, 2 = Melko huono, 1 = Huono Raskaus yllätti vastarakastuneet (s. 4) Nimi Odotusonnea turvallisin mielin (s. 10) Täyttä naisen elämää (s. 12) Katuosoite Magneettikuvaa tarkempi näkymä (s. 16) Onko lääkkeen pitkäaikainen käyttö turvallista? (s. 18) Yleisarvosana Primosta 1/2014 Terveiseni Primon toimitukselle: Postinumero ja -paikka Kaikkien maaliskuun loppuun mennessä palautetta antaneiden kesken arvotaan 3 kpl Marimekon käsipyyhesettejä.

20 Mikä MS-tauti on? Miksi juuri minä? Miten MS-tauti etenee? Miten MS-tautia hoidetaan? Lue vinkkejä ja käytännön ohjeita helpottamaan jokapäiväistä elämää. Sivustolta löydät myös kaikki Primo-lehdet sähköisinä ja paljon muuta. Bayer Medinfo palvelee älä jää kysymystesi kanssa yksin Bayer Medinfo auttaa sinua kaikissa Bayerin tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Soita Tai lähetä sähköpostia: Soita arkipäivisin kello 9 15, muina aikoina voit jättää soitto pyynnön vastaajaan. Puheluusi vastataan Bayerin lääketieteelliseltä osastolta Espoosta. Primo maksaa postimaksun 1 /2014 Lehti ms-taudin parissa eläville BAYER OY tunnus info: espoo vastauslähetys L.FI

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko

Lisätiedot

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

SISÄLTÖ: Kliinisen neurofysiologian osaston henkilökunta. Anne Hjort Ullamari Vienonen. Valokuvissa Eetu 4v isänsä kanssa

SISÄLTÖ: Kliinisen neurofysiologian osaston henkilökunta. Anne Hjort Ullamari Vienonen. Valokuvissa Eetu 4v isänsä kanssa SISÄLTÖ: TERVETULOA KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN OSASTOLLE 3 MITÄ TEHDÄ ENNEN KUIN TULET TUTKIMUKSENN 4 EEG ELI AIVOSÄHKÖTUTKIMUS 7 AIVOT OHJAAVAT SINUA 8 EETU JA NALLE EEG:SSÄ, MITÄ MEILLÄ TAPAHTUU 9 KARTTA

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista BET-120665-1 02.2013 RELEVANS.NET Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista ASTELLAS PHARMA Falcon Business Park Vaisalantie 2 8 02130 Espoo Puhelin 09 8560 6000 info.fi@astellas.com www.astellas.fi Virtsarakko.fi

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Apteekkihenkilökunnan

Apteekkihenkilökunnan Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Apteekkihenkilökunnan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Johdanto Neotigason sisältää vaikuttavana aineena asitretiinia, joka on

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Sähköinen synnytyspalaute

Sähköinen synnytyspalaute Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot