Kajaani Sotkamo Rakennemalli
|
|
- Pirjo Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kajaani Sotkamo Rakennemalli KAJAANI SOTKAMO YHTEINEN RAKENNEMALLI KEHITTÄMISTAVOITTEET TULEVAISUUSVAIHTOEHDOT KAJAANI SOTKAMO YHDISTELMÄMALLI KEHITTÄMISTOIMENPITEET KAJAANI SOTKAMO YHTEINEN RAKENNEMALLI Kainuun vahvin kasvuakseli on Kajaani-Sotkamo, joka tarvitsee kehittymisensä tueksi rakennemallin - Rakennemallilla edistetään alueen kasvua, kilpailukykyä ja palvelurakenteen toteutusta - Rakennemallissa kuvataan kuntien yhteinen näkemys pitkän tähtäimen kehittämisperiaatteista - Rakennemallityö aloitettu vuodenvaihteessa 2016, ja työn on tarkoitus olla valmis keväällä 2017 KAJAANI SOTKAMO RAKENNEMALLI Lähtökohdat ja tavoitteet Vaihtoehtojen kuvaaminen, vertailu ja strategiset valinnat Rakennemallin sisällön kuvaus ja toteuttamisohjelma (sitoutuminen)
2 ELINKEINOTOIMINTA Mitkä ovat tärkeimmät tulevaisuudessa työllistävät alat Kajaanissa ja Sotkamossa? Mihin alueen elinkeinojen kehittämisessä tulisi erityisesti panostaa? Perusteollisuus Matkailu Kaivosteollisuus Sote- ja palvelualat sekä tukku- ja vähittäiskauppa Peliala Digitaalinen markkinointi PK-yritysten kehittymismahdollisuuksiin panostaminen on vastaajien mukaan erityisen tärkeää Tavoitekysely Hyvinvointiterveysmatkailu sekä siihen liittyvät tutkimus- ja kehitystoiminta Minkä elinkeinojen osalta Kajaani ja Sotkamo voisivat erityisesti kehittyä yhdessä ja toteuttaa yhteisiä kehittämistoimenpiteitä?
3 Tarvitaan perusratkaisu Kehityskäytävästä (kaavoituksella ja infran rakentamisella taajama-alueet yhteen, maankäyttöpoliittiset linjaukset, asuminen) Digitaalisen osaamiskeskuksen tarve Yhteiset toimenpiteet: kauppa sekä matkailun ja vapaa-ajan palvelut Mitä uutta elinkeinotoimintaa (yritys- ja työpaikkaalueita) voisi syntyä Sotkamon ja Kajaanin väliselle alueelle? Kehityskäytävä yhdistämään Kajaani ja Sotkamo, kehityshankkeet ja matkailu Yritykset käytävälle Yhteisvesijohto Miten alueen matkailua tulisi toteuttaa ja kehittää yhdessä (kehittämistoimet, markkinointi, matkailun infrastruktuuri, saavutettavuus)? Mitkä asiat yhdistävät Vuokattia ja Kajaanin matkailua? Saavutettavuuden turvaaminen (kiskot, lentokenttä) Kaivostoiminnan osalta ollaan varovaisempia, mutta sitä pidetään kuitenkin tärkeänä elinkeinona (ympäristöasioiden hallinta ja tuotot alueelle) Tavoitekysely Yhteinen markkinointi (erilaiset matkailuprofiilit, matkailun infrastruktuurin ja kaavoituksen kehittäminen yhdessä) Vesimatkailun kehittäminen, Oulujärven hyödyntäminen, kanavaratkaisut, palveluratkaisut ja -pisteet Hyvinvointimatkailu Miten matkailijoiden ja kuntalaisten virkistäytymismahdollisuuksia tulisi kehittää ja parantaa Kajaanin ja Sotkamon yhteisinä toimenpiteinä (virkistysreitit, satamaverkosto, liikuntapaikat, luontokohteet jne.)? Kehityskäytävä Vesistöt Luontokohteet ja reitit Yhteistyö liikuntapaikkojen rakentamisessa, tapahtuma-areena Kajaaniin Matkailussa Vuokatin asema keskeinen, mutta alueen muu potentiaali tulee myös hyödyntää Tavoitekysely Mitä matkailua ja virkistäytymistä palvelevaa toimintaa voisi konkreettisesti syntyä Kajaanin ja Sotkamon välille? Jokipuiston kunnallistekninen yleissuunnitelma Kauppahalli Etätyöntekijöiden hotelli Biotaloudessa jalostusasteen nostaminen on tärkeää Tavoitekysely Snowpoliksen jatkokehittäminen Vuokatin kehittäminen ( räjäytys uudelle tasolle): kaavoitus, infra ja markkinointi yhteistyössä
4 ELINKEINOTOIMINNAN KEHITTÄMISIDEAT KARTALLA Digitaalisuuskeskus osaaminen ja palvelut Kehityskäytävä Asuminen Matkailu Terveys- ja hyvinvointiala Virkistysreitti VT6-kehittäminen Vuokatti Vesistömatkailu Vesireitistö Vesistöyhteydet Matkailukeskus
5 LIIKKUMINEN JA SAAVUTETTAVUUS Miten liikkumistarve tulevaisuudessa muuttuu? Digitalisaatio ja mobilisaatio mahdollistavat etätyön, mutta kaikkien toimialojen osalta (esim. rakentaminen, monet palvelut) ei vähennä liikkumista Myös tiedon liikuttava Miten voitaisiin muuttaa omalla autolla hakemisen kulttuuria? -> Tuodaan palvelut kotiin, majoituspaikkaan Kajaanin ja Sotkamon väliseen matkailuliikenteeseen uusia vaihtoehtoja muotoihin ja palveluihin Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita myös liikkumistarpeeseen Tavoitekysely Miten Kajaanin, Vuokatin ja Sotkamon saavutettavuutta voisi yhteistyöllä parantaa? Mitä ovat tärkeimmät saavutettavuutta koskevat tavoitteet? Infra pääosin kunnossa; kaivataan lisää palvelutarjontaa Mihin tarpeeseen (pyöräily valtatien varressa / maasto pyöräily tai muu luonnonympäristössä tapahtuva
6 liikkuminen eri vuodenaikoina) väylä tai reitti Kajaanin ja Vuokatin välille? Aikataulullisesti sopiva ja kohtuuhintainen joukkoliikenteen vuorotarjonta eri käyttäjäryhmien tarpeisiin eri vuodenaikoina, viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina Mitä uusia yhteystarpeita Kajaanin ja Sotkamon välillä sekä taajamien sisällä tarvitaan? Mikä väylä tai reitti Kajaanin ja Sotkamon (Vuokatin) välille? Tarvitaanko vaihtoehtoista Nuasjärven pohjoispuolitse? Vuokatin käynnistyvässä yleiskaavoituksessa katsottava kokonaisvaltaisesti liikenneasiat (kaikki liikkumismuodot eri vuoden aikoina tavoitteena liikkumisen kannalta turvallinen matkailualuekokonaisuus) Yksittäiskohteet kartalla Kevyen liikenteen yhteys Kajaanin ja Sotkamon välille (myös Nuasjärven pohjoispuolelle) Tavoitekysely Miten työssäkäynnin, asioinnin, harrastus- ja virkistystoiminnan sekä matkailun näkökulmista tulisi kehittää? LENTOLIIKENNETTÄ (palvelut, saavutettavuus)? Kajaanin lentoaseman nimeksi Kajaani-Vuokatin lentoasema Kesäaikainen vuorotarjonnan supistaminen ongelma (mm. Kuhmon kamarimusiikki) Lentosaavutettavuus tärkeä; jatkoyhteydet lennolta oltava varmat Hinnoittelun kohtuullisuus RAIDELIIKENNETTÄ (yhteydet, saavutettavuus)? Erityisesti Helsingin yhteyksien tarjonnan ja aikataulujen oltava asiakastarpeiden mukaiset Kevyenliikenteen väylien rakentaminen nähdään tärkeänä, mutta lisäksi tarvitaan mahdollisuus autolla liikkumiseen sekä julkisen liikenteen käyttöön (pitkien etäisyyksien vuoksi) Tavoitekysely Oulun ja pohjoisen Suomen junayhteydet? MUUTA JOUKKOLIIKENNETTÄ (palvelut, yhteydet)? Juna- vai bussiyhteys Ouluun? Kajaanin matkakeskushanke kannatettava Kajaanin joukkoliikenteessä useita ajankohtaisia kysymyksiä: yhteisliikennöinti, lentoliityntäyhteys suurimmat joukkoliikenteen kehittämistarpeet lento- ja junayhteyksissä HENKILÖAUTOLIIKENNETTÄ (yhteydet, tieverkon kunto)? Taajamien kehittäminen vähemmän autoriippuvaisesti -> jalankulku ja pyöräily kaikessa kehittämisessä veto- Kruunupuodinmäen sillan toteuttamistarvetta ja merkitystä ei nähdä kovin suurena Tavoitekysely Tie- ja katuinfra pääosin hyvässä kunnossa
7 voimatekijäksi, erityisesti Kajaanin keskustassa ja matkailukeskuksissa Vuokatin maankäytön ja liikkumisen suunnittelussa keskiöön sisäinen liikenne tavoitteena, ettei ole tarvetta ajaa omalla autolla sisäisesti JALANKULKUA JA PYÖRÄILYÄ (palvelut, yhteydet)? Pyöräilyyn jo nykyisin hyvät olosuhteet (ei kuitenkaan markkinoida) Hyväkuntoisten ja vähäliikenteisten teiden mahdollisuudet vain yksittäisten harrastajien tiedossa -> mahdollisuudet kartalle ja markkinoimaan myös näitä rakennettujen alueiden kevytliikenneväylien lisäksi LIIKKUMISEN JA SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISIDEAT KARTALLA Kajaani > Oulu arkiaamupäivisin lisäjunavuoro pyörätie (turvallisuus) valaistus siltaratkaisu ohituskaistat pyörätie Helsinki -> Kajaani lisäjunavuoro arkisin klo 16 jälkeen ulkoilureitti (vaellus/ MTB/hiihto) Vuokatin liikennejärjestelyt
8 PYSYVÄ JA VAPAA-AJAN ASUMINEN Miten asumistarpeet muuttuvat tulevaisuudessa? Millaiselle asumiselle Kajaanissa ja Sotkamossa on tulevaisuudessa erityisesti kysyntää (palveluasuminen, vapaa-ajan ja pysyvän asumisen yhdistyminen, urbaani mökkeily jne.). VALINNAN VAPAUS JA VASTUU Asutuksen sijoittumista pohdittaessa tulee laskea yhteiskunnan maksukyky (esim. infrarakentaminen) ja yksityisten maksukyky (mm. kulkemisen kustannukset, vuokra-asuntojen tarve) Kustannusvastuu-näkökulma tulisi mahdollistaa asumiseen (esim. rasitteena kiinteistölle, vaatii lakimuutoksen): asuinpaikan valinnasta seuraa myös vastuuta, esim. valitessaan asuinpaikan syrjempää asukas sitoutuu itse hankkimaan osan palveluista tai ei odota saavansa palvelua kotiovelleen, ei pyydä koulukuljetuksia eikä vaadi Asumismahdollisuuksien monipuolisuus on turvattava, ja kehittämiseen sekä mahdollistamiseen tuotava uusia ideoita ja ratkaisuja Tavoitekysely
9 lumenaurausta tms. IKÄÄNTYNEET Palveluasumista tiivistyviin taajamiin (Kajaani, myös Sotkamo) Keskustojen kehittäminen ja täydennysrakentaminen: kerrostalot, omistus- ja vuokratalot, yhteisöllinen asuminen eri asumismuodoissa (yhteistilat jne.) Vanhuksille myös valinnan mahdollisuus, mutta kustannukset huomioiva käytäntö ( valinnan vapaus ja vastuu ) NUORET Vuokra-asuntoja, pieniä keskusta-asuntoja tarvitaan vaihtoehdoiksi, voi tietyin kriteerein yhdistää vanhusten ja palveluasumisen kanssa Nuorille perheille omakotirakentamisen sijaintivaihtoehtoja erilaisille elämäntavoille, yleisesti trendinä vallalla oleva tiivis ja matala ei toimi alueella Palvelujen ja erityisesti koulujen osalta kuntarajat tulisi unohtaa ja asujille tarjota palvelut sieltä mistä se on järkevintä (mahdollista nykylainsäädännön puitteissa) MÖKKEILIJÄT Mökin muuttaminen pysyväksi asunnoksi (käyttötarkoituksen muutos) jouhevammaksi ( valinnan vapaus ja vastuu ) Alueella, erityisesti Kajaanissa mahdollisuus on, että asujalla on mökki syrjempää, mutta lisäksi tukikohta Kajaanista (kerrostalo, yksiö tai kaksio, omistus tai vuokra, samat asunnot käyvät myös vanhuksille ja nuorille) Työnteon muutos tulevaisuudessa voi tuoda sen, että kaikille työnteko ei ole riippuvaista ajasta ja paikasta MATKAILIJAT Mökit keskittyneet Vuokattiin (matkailuun keskittynyt majoitus) Matkailussa trendinä helppous ja palvelujen läheisyys (palvelujen tulee olla laadukkaita) Erityisesti kansainväliset matkailijat hakevat eksotiikkaa (myös majoitukseen) Millaisia ovat asumisen tiivistämismahdollisuudet Kajaanissa ja Sotkamossa? Missä on kysyntää ja mahdollisuuksia uusille asuinalueille? Miten Kajaanin ja Sotkamon välinen alue kehittyy pysyvän ja vapaa-ajan asumisen näkökulmista? Rannat vetovoimaisia Tavoitteena vahvat, profiloituneet keskukset, joita tukee elinvoimaisten
10 Nuasjärven eteläpuoli kehityskäytäväksi, asumisen kasvukäytäväksi Käytävän päissä Sotkamo/Vuokatti ja Kajaani Kehityskäytävä-ajatus mahdollistaa joukkoliikenteen ja palvelujen kehittämisen Kehityskäytävä-ajatuksessa, alueen kehittämisessä huomioitava kustannukset yhteiskunnalle ja yksityisille (mm. kuljetukset ja kulkeminen tiestön ylläpito) kylien verkko tukevatko kaavalliset ratkaisut tätä?) Tavoitekysely Nuasjärven rannat kaavoitettu: alueen suunnitteluun ja käyttöönottoon yhteinen linja kunnilta Erityisesti Kajaanin keskustaan voisi tehdä myös korkeampia kerrostaloja (nyt suunnitteilla 3-kerroksisia) Millaista yhteistyötä Kajaani ja Sotkamo voisivat tehdä asumisen kehittämistä koskevissa asioissa (kaavoitus, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, tonttien markkinointi, rantarakentaminen, palveluasuminen jne.)? Kaavoitusyhteistyötä tehty (esim. Nuasjärven yk) Kaavoituksen osalta yhteistyötarvetta hankinoissa (esim. puitesopimus konsulttipalveluissa yhteisenä) Rakennusvalvonnassa toimivaa yhteistyötä Paikkatietoyhteistyötä selvitetty Ympäristönsuojelun osalta yhteistyömahdollisuuksia tutkitaan Palveluasumista kehitettävä yhteistyössä (mm. SOTE vaatii) Kaavayhteistyötä ja aktiivista, yhteistä tonttimarkkinointia kaivataan kunnilta. Maakuntaliiton vastuualueena tulisi olla paluumuuttajien rekrytointi Tavoitekysely Tarvetta tehdä tonttimarkkinointia yhteistyössä (esim. tonttipörssi): kuntien tulisi markkinoida myös naapurien mahdollisuuksia, erityisesti jos omalta alueelta ei löydy kysyttyä (ettei päästetä tulijoita kauemmas, muille alueille)
11 PYSYVÄN JA VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMISIDEAT KARTALLA Sotkamo keskustassa tiivistäminen mahdollista Kajaani Asumisen tiivistäminen Uusia asumisen alueita Vuokatti ja ympäristö pääosin loma-asumiselle
12 PALVELUJEN TUOTTAMINEN Miten palvelujen tarve ja niiden tuottamistapa muuttuvat tulevaisuudessa (kuljetuspalvelut, etäpalvelut, verkkopalvelut jne.)? Miten muutos vaikuttaa palvelujen saatavuuteen Kajaanissa ja Sotkamossa? Verkkokaupan muutos, kuljetuspalvelut Tarpeita logistiikalle ja yhdistetyille kuljetuksille Nettipalvelujen kautta kotiin toimitus, pakettitoimitusten laajennus, palveluja mukaan Tietotekniikan lisääntyminen ja kehittyminen tuovat uusia malleja Ajanvaraukset ja liikkumisen tarpeen vähentäminen Sähköinen asiointi (toimii jo SOTE-palveluissa), etäpalvelut jo, lähipalvelut pyörille SOTE-palvelut tulevat pyörille ennemmin tai myöhemmin (kirjastopalvelut) Kuljetettujen palveluiden tai etä- ja verkkopalveluiden mahdollisuuksiin suhtaudutaan varauksellisesti Tavoitekysely
13 Kotona asumisen tukeminen (ikääntyneille), muutkin palvelut asukkaalle kotiin, ei siirrellä asiakasta Etävalvomot usealle sektorille ja porukan liikkuminen lähellä kohdetta/ asiakasta, valvonta Palveluja ei tarvita joka paikassa, jos verkkoliikenneyhteydet ovat hyvät Postin tai vastaavan rooli, vrt. kokeilut Jyväskylän seudulla Liikenne-ja lentoyhteydet kuntoon Kunta/Kajaani mukaan julkisiin verkkokauppatoimintoihin, kansalaisopiston kurssit, liikuntasalit, venepaikat jne. Konkreettinen ehdotus tämän laajentamiseksi Kajaani-Sotkamo ulottuvuudelle. Kauppapalvelut monipuolistuvat vai monipuolistuvatko ne? Tätä myöten miten julkisella sektorilla työn kuvat tulevat muuttumaan. Perinteinen julkisen sektorin oma työ / tuotanto muuttuu. Tarvitaanko jatkossa niin paljon omaa työtä ja henkilöstöä? Teknisellä puolella johtaa isompiin alueisiin (kuin yhden kunnan alueella), tulee etävalvomot ja viranhaltijat porukka kiertää tarpeen mukaan-> tehokkuus kasvaa Isot kokonaisuudet tulevat tekniselle puolella käytännöiksi. Kajaani-Sotkamo hyvä kokonaisuus, alkuun tällä alueella, jatkossa voi laajentaa maakuntaan. Palvelujen tuottamisessa tulee hakea yhteisiä ratkaisuja: tärkeää ei ole palvelun tuottaja, vaan palvelun käyttäjä Tavoitekysely Kerrattiin kokemukset Kajaanin ja Vuolijuon yhdistymisestä - tehokkuus lisääntyi ja teknisen toimen kustannukset ovat pysyneet hallussa. Missä, palvelujen tuottamiseen liittyvissä asioissa Kajaani ja Sotkamo voisivat tehdä nykyistä vahvempaa yhteistyötä? Mitkä voisivat olla yhdessä tuotettuja julkisen sektorin palveluja? Yhteiset palvelusetelit, erityisesti sähköisissä palveluissa jaettavat Tekninen toimi/palvelut yhteen 2020 mennessä 1. Paikkatieto-osaaminen yhteen, ATK ja paikkatiedot 2. Ympäristö ja rakennusvalvonta, -> pitkälle valmisteltuja olisi hyvä päästä eteenpäin, liikelaitos vai mikä? Palvelujen turvaamiseksi Kajaanin keskustaa ja Vuokattia on kehitettävä voimakkaasti Tavoitekysely - Kaukolämpöyhteistyö? Selvitettävä. Kainuun Liikunta mikä on rahoitustulevaisuus -> pitäisi pohtia ja kehittää eteenpäin Liikuntapalveluihin yhdenluukun periaate Kajaanissa, Sotkamoon voi levittää samaa mallia? - Arkiliikunnan järjestäminen on kunnan tehtävä jo siksikin, että kunnat omistavat liikuntatilat - Miten hyödyntää urheiluopistoa ja sitä kautta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen osaamista?
14 - Hyppyrimäki yhdessä Vuokattiin liikuntapalvelut yhteen Koulutus ja sivistys: - Koulupuolella mahdollisuus yhteistyöhön miten varhaiskasvatus saataisiin mukaan? - Lukioverkko ja sen tarkastelu yhteistyötä lukiokoulutuksessa - Kulttuuritekijät ja resurssit yhteen, kulttuuripooli. - Kansalaisopiston yhteistyö? Hyvät mahdollisuudet, mutta suuntautuminen myös toiseen suuntaan Kurssitarjotin nettiin. Kaikissa tukipalveluissa yhteistyön mahdollisuuksia - esim. ruokapalveluissa, ruokahuollossa. Miten palveluverkot Kajaanin ja Sotkamon välillä voisivat muuttua? Mikä on matkailutoiminnan vaikutus palvelujen saatavuuteen? Mitä uusia palvelupisteitä Kajaanin ja Sotkamon välille voisi syntyä? KAUPPA JA MATKAILU (uudet palvelut, saavutettavuus)? Retkeilyreitit Vuokatti-Kajaani, Nuasjärven kiertoreitit Vesistöreittien hyödyntäminen, Kajaanissa ja Sotkamossa satamat yhdessä kehitettäviä aiheita yleiskaavassa Kajaanin puolella yritystoimintaa osoitettu hyvin Tiivis yhdyskuntarakenne ja maankäytölliset ratkaisut palvelujen tuotannon pohjaksi! Tavoitekysely Yhteyksiä on kehitettävä, retkeily, julkinen liikenne Kajaani-Sotkamo, lentoliikenne SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO? Monitoimiauto (sis mm. SOTE-palveluja, kirjasto jne) liikkeelle kuntien yhteistyönä Pelastuslaitos ja sairaankuljetus menevät yhteen, tehokkuutta lisää, voisivat hoitaa myös muita tehtäviä KOULUTUS JA SIVISTYS? Toimitila-yhteistyötä, koulurakennukset ja varhaiskasvatus Kontiomäki, Pohjavaara, Jormua yhteistyötä, Kontinjoki-kysymys Teatteritalo KULJETUKSET JA LOGISTIIKKA? Yhteydet, valaistusta lisää, kevyen liikenteen väylä (valaistuksineen), turvallisuuden lisääminen Kni-Smo pendelöinti tärkeällä roolilla. Opiskelijoiden kulkeminen! Julkinen liikenne tarkasteluksi. Kunnan ja kaupungin välinen ostoliikenne Vuokatti/Kajaani-välillä, SkiBus Lentoasemayhteydet, lentoliikenneyhteys
15 MUUTA Onnistumisia aiemmilta vuosilta: LOISTE, Hiihtoputki Ideointipalaverit, ideariihet päättäjien kanssa jatkossakin Maakuntakaavan ajantasaisuus, Matkailun MasterPlanit esille ja vertailuun molempien kuntien osalta MATKAILU: Lentoasema tarkasteluun, yhteismarkkinointi Kainuun lentoasema vai Kajaani/Vuokatti lentoasema. Alueen palveluille, erityisesti matkailulle oleellinen kysymys lentosaavutettavuus. Yhteismarkkinointi kuntaan. PALVELUJEN TUOTTAMISEN KEHITTÄMISIDEAT KARTALLA Kajaani- Vuokatti lentoasema teatteri lentomäki
16 VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKATAVOITTEET VUOTEEN 2035 KAJAANI Väestötavoite +800 asukasta vuoteen 2035 (tavoitteellinen ja edellyttää uusien työpaikkojen syntymistä) Vuositasolla uutta asukasta Maltillisempi kuin Kainuun liiton tavoite Työpaikkatavoite +400 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 Vuositasolla n. 20 uutta työpaikkaa Työpaikkoja: biotalous, metalli ja kaivosteollisuus, hoitoala
17 Matkakeskus Kajaaniiin SOTKAMO Väestötavoite +250 asukasta vuoteen 2035 (tavoitteellinen ja edellyttää uusien työpaikkojen syntymistä) Vuositasolla uutta asukasta Maltillisempi kuin Kainuun liiton tavoite Työpaikkatavoite +200 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 Vuositasolla n. 10 uutta työpaikkaa Työpaikkoja: matkailu, kaivosteollisuus (edellyttää Vuokatin kehittymistä) Rakennemallin tulee pohjautua tavoitteelliseen väestökehitykseen: Tarkastelun haarukkana käytetään minimitavoitetta asukasta asukasta, joka on yleiskaavoissa oleva potentiaali KEHITTÄMISTAVOITTEIDEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kajaanin ja Sotkamon välille tulee muodostaa kehittämiskäytävä Nuasjärven eteläpuolitse Käytävä yhdistää keskukset toisiinsa antaen asukkaille, matkailijoille ja yrityksille vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia erilaisista ympäristöistä Käytävän päissä olevat keskukset edelleen tärkeitä kehitettäviä ja tiivistettäviä alueita mm. asumiselle Alueen kehittymisen kannalta elinkeinot ja sitä kautta elinvoimaisuus tärkeää; Perusteollisuus, matkailu, kaivostoiminta sekä sote- ja palvelualat tärkeitä Uusia nousevia aloja mm. peliala, hyvinvointiin liittyvät mahdollisuudet mm. matkailussa Digitaalisuus ja sen osaamiskeskus Vuokatin matkailumahdollisuuksien voimakas kehittäminen Alueen saavutettavuuden turvaaminen keskeistä (yhteydet muualta, rautatie, lentoliikenne sekä julkinen ja yksityinen autoliikenne)
18 Liikkumistarpeen osalta muutoksia; tiedot, palvelut voivat myös liikkua, keskustojen jalankulkumahdollisuuksia parannettava kehittämiskäytävän yhteyteen sujuvat yhteydet virkistykselle (vesistöreitti, virkistysreitti maastossa, pyöräilymahdollisuudet) Aluetta tulisi markkinoida yhteisesti kaikilla osa-alueilla (mm. tontit, yritykset, matkailu, lentoaseman nimeksi Kajaani-Vuokatin lentoasema jne.) Erityisesti palvelujen sekä matkailun ja virkistyksen osalta tulee tehdä yhteistyötä
19 TULEVAISUUSVAIHTOEHDOT Rakennemallin pohjaksi on laadittu 3 erilaista, vuoteen 2035 tähtäävää tulevaisuusvaihtoehtoa Vaihtoehdot pohjautuvat alueen kehittämisen tavoitteisiin ja niissä painottuvat erilaiset, Kajaanille ja Sotkamolle luontaiset kehittämisen teemat: MATKAILU ENERGIA BIOTALOUS HALLINTO KOULUTUS JNE. Tulevaisuusvaihtoehtojen taustalla on mm.: - Kajaanin ja Sotkamon päättäjien ja elinkeinotoimijoiden yhteinen tavoitetyöpaja - Päättäjille, yrittäjille ja alueen nuorille suunnattu tavoitekysely - Keskeisten toimijoiden haastattelut Kajaanissa ja Sotkamossa Jokaisen tulevaisuusvaihtoehdon lähtökohtana on työpaikkatavoitteeseen (Kajaani ja
20 Sotkamo yhteensä n uutta työpaikkaa) pohjautuva väestötavoite, joka on alueella yhteensä n henkeä. Väestön kasvu on painotettu eri vaihtoehdoissa eri alueille. Mallien painottavat eri tavoin elinkeinoja: VE VE VE 1 AB 2 3 painottavat matkailua painottaa energiantuotantoa ja muita luonnon raaka-aineiden hyödyntämismahdollisuuksia painottaa palvelujen ja hallinnon työpaikkojen merkitystä sekä maakuntakeskuksen merkitystä Vaihtoehdoista arvioidaan niiden keskeiset vaikutukset mm. asumiseen, palveluihin, liikenteeseen, elinkeinoelämälle, virkistykseen, imagoon, vetovoimaan ja talouteen Kajaani-Sotkamo tarjoaa ainutlaatuisia, liikkumiseen, luontoon ja kulttuuriin pohjautuvia elämyksiä
21 VE 1 LIIKUTTAVIA ELÄMYKSIÄ ASUMINEN Vakituinen asutus lisääntyy voimakkaasti Vuokatin lähellä sekä Sotkamossa, vapaa-ajan ja pysyvän asumisen raja hämärtyy Matkailualueilla ja -rakenteilla on suuri virkistys-mahdollisuuksia parantava merkitys pysyville ja loma-asukkaille Asumisessa tärkeää etätyömahdollisuudet Vaihtoehdossa 1a asuminen on keskittynyt Vuokattiin ja Kajaaniin Vaihtoehdossa 1b uusia omakotiasumisen alueita ja loma-asumisen alueita on pistemäisesti Nuasjärven pohjoispuolella LIIKKUMINEN Kansainvälinen saavutettavuus on alueen kilpailukyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeä -> Kajaani-Vuokatin lentoaseman kehittäminen Kajaaniin matkakeskus, Vuokatin ja matkakeskuksen välinen yhteys tärkeä eri kulkuvälineillä Kävelykeskustat ja keskustoja yhdistävät kevyen liikenteen reitit PALVELUT Kajaani palvelujen keskus, jossa myös tapahtuma-areena Vuokatin palvelut kehittyneet kaupunkitasoisiksi, alakeskuksena Sotkamon keskusta ELINKEINOT Matkailu on alueen tärkein elinkeino ja kasvava toimiala -> Vuokatin Master plan on toteutunut Nykykehitys tukee vaihtoehtoa 1a, vaihtoehdon 1b toteutuminen vaatii merkittäviä uusia investointeja Matkailussa on toimiva yhteistyö -> Vuokatin kasvu hyödyttää myös muuta aluetta (esim. kauppaa) Luontomatkailu vaikuttaa mm. metsäteollisuuteen (hakkuutyypit, erämaisten alueiden säilytys) sekä kaivostoimintaan (tiukat ympäristöehdot)
22 VIRKISTYS Nuasjärvi ja muut vesistöt ovat matkailun ja asumisen kannalta tärkeitä VE 1A VUOKATTI NEXT STEP SOTKAMO Jonkin verran uutta asumista Palveluja Keskustan tiivistämistä Hiukan alueen kehittäminen KAJAANI Uutta asumista Kävelypainotteinen keskusta Palvelujen keskus, matkailu Jalostustyöpaikkojen sijoittuminen Liikenteen solmu: rautatie, lentokenttä, joukkoliikenne Vesiliikenteen solmu: Oulujärvi, Nuasjärvi VUOKATTI Iso osa alueen uudesta asutuksesta Master planin investointien toteuttaminen: urheiluopisto, Katinkullan alue Liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen keskus Alueen sisäiset liikennejärjestelyt Voimakas kehityskäytävä Matkailun ja virkistyksen reitti Rannat virkistyskäyttöä ja nykyinen vapaa-ajan asuminen Vesistömatkailua, rantautumispaikkoja
23 VE 1B JÄRVEN YMPÄRI SOTKAMO Muita elinkeinoja KAJAANI Vakituista uutta asumista Palvelujen keskus, myös matkailua Jalostustyöpaikkoja Liikenteen solmu VUOKATTI Vapaa-ajanasumista ja matkailua Palveluja Nuasjärven eteläpuolelle monikäyttöinen, ympärivuotinen matkailu- ja vapaa-ajan reitti Rantautumispaikkoja ja uutta vesistömatkailua Uutta asumista pistemäisesti Nuasjärven pohjoispuolille Elinvoimaisten kylien tukeminen Yhtenäinen kevyen liikenteen yhteys Alueen matkailun lähtökohtana vetovoimaiset luonnonympäristöt Matkailua ja asumista tukevat kulttuurin ja maisemien kannalta tärkeimmät kylät Hajautunut matkailurakenne, voimakas panostus vesistömatkailuun
24 Kajaani-Sotkamossa hyödynnetään ja jalostetaan monipuolisesti alueen luonnonvaroja metsäraaka-aineista kaivannaistuotteisiin VE 2 ENERGIAA LUONNOSTAAN ASUMINEN Kajaani ja Sotkamo (Vuokatti) asumisen tiivistymät, mutta elinkeinorakenteesta johtuen uutta asuntorakentamista suuntautuu myös muualle (kyliin, paikoin haja-asutuksena) Vahva panostus kylien kehittämiseen: asumisyhteisöt, uudet asumisratkaisut, maaseutumaisemat ja paikalliset elinkeinot Asumista ei kuitenkaan tuotantoalueiden läheisyyteen Asumisen ja pienyritystoiminnan yhdistyminen (mm. Nuasjärven ympärillä) LIIKKUMINEN Luonnontuotteiden hyödyntäminen vaatii tieverkkoa myös harvaan asutuilla alueilla
25 Tärkeää yhteydet logistisiin solmuihin, muuten tieverkkoa kehitettävä tasaisesti koko alueella Joukkoliikennettä on kehitettävä koko alueella mm. koulukuljetusten vuoksi -> uudet digitaaliset matkapalvelut ja ratkaisut Myös tiedon liikkuminen turvattava PALVELUT Palveluja Kajaanissa ja Sotkamossa sekä kylillä Hajautunut rakenne vaatii raskasta palveluverkkoa ELINKEINOT Jalostuksen alueet keskittyvät Kajaaniin ja osittain Sotkamoon, perusteollisuus alueen kivijalka; uudet innovaatiot ja jalostusasteen nostaminen Terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä hallinnon ja palvelujen työpaikkojen osuus vähenee alkutuotannon ja jalostuselinkeinojen työpaikkojen kasvaessa Biotalouden raaka-aineet merkittäviä tulevaisuudessa: monimuotoisuus, ekotehokkuus, ympäristöosaaminen; energian ja elintarvikkeiden lähituotantoa Vuokatin matkailu kehittyy pitkälti hyvinvointi- ja terveyspalvelujen pohjalta Kaivosteollisuus on kehittynyt ja elinvoimainen, Talvivaaran ongelmat on ratkaistu VIRKISTYS Rakennettuja virkistyspalveluja Vuokatissa ja keskustoissa (Kajaani, Sotkamo) mutta myös kylillä Ympäröivä luonto tarjoaa lähivirkistysmahdollisuuksia
26 Kajaani-Sotkamo on monipuolinen palvelujen, koulutuksen ja hallinnon keskus ja portti Kainuuseen VE 3 KESKUSTEN KULTTUURIA ASUMINEN Kajaani on maakunnan keskus, johon keskittyy tiivis asuin- ja palvelurakentaminen, myös yhteisöllisen asuminen mahdollistaminen Kajaanin keskustaan myös korkeampaa rakentamista (sekä asumiselle että elinkeinoille): myös visuaalisesti suurempi kaupunki Myös Sotkamossa tiivis keskusta sekä palvelurakentamista Keskustan läheiset alueet profiloitu ja niihin keskittyy pääosa uudesta omakotirakentamisesta Kajaanin ja Sotkamon välille vapaa-ajanasumista sekä hyvinvointimatkailua: kustannusvastuukysymys ratkaistu asumispaikan valinnalla LIIKKUMINEN
27 Yhteydet keskuksiin ja niiden sisäinen liikenne tärkeää Paine Kajaanissa kävelykeskustan kehittämiseen Alemman tason tieverkkoa hyödynnetään virkistyksessä ja matkailussa; hyvä jakeluverkosto PALVELUT Sosiaali- ja terveysalalle on kehittynyt uutta yrittäjyyttä (esim. sote-uudistuksen myötä), mikä palvelee Kajaanista koko maakuntaa ja johon liittyy hyvinvointi- ja terveysmatkailua Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitystoimintaa on runsaasti Kajaanissa ja Vuokatissa Kajaani on kehittynyt uudistuneena hallintokaupunkina ELINKEINOT Kajaani on maakuntaa laajemman alueen kaupan keskus; matkailu kehittyy ostosmatkailun kautta (erityisesti venäläiset ostosmatkailijat) Matkailuun liittyviä tapahtumia ympäri vuoden, kongressi- ja kokousmatkailua Palvelujen ja hallinnon kehittymisen myötä Kajaaniin on luotu digitaalinen osaamiskeskus: kokeilukulttuuri, pelialan keskittymä, sovellustuotantoa Energian ja elintarvikkeiden lähituotanto ja toimivat myynti- ja jakelukanavat VIRKISTYS Terveys- ja hyvinvointipalveluihin liittyvä virkistysverkko Kajaanin ja Sotkamon ympärillä
28 VE 3 KESKUSTEN KULTTUURIA SOTKAMO Jonkin verran uutta asumista Palveluja Pienyrittäjyyttä Hiukan alueen kehittäminen KAJAANI Tiivis, kävelypainotteinen keskusta, uutta keskusta-asumista Palvelujen keskus, digitaalisuuskeskus Kaupunki- ja ostosmatkailua Liikenteen solmu Uusi siltayhteys Kajaaninjoen yli VUOKATTI Matkailun kehittämistä Matkailu- ja virkistyspalvelujen keskittymä Voimakas kehityskäytävä Matkailun ja virkistyksen monikäyttöinen, ympärivuotinen reitti
29 TULEVAISUUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Laadittuja tulevaisuusvaihtoehtoja vertaillaan toisiinsa monipuolisesti ja eri näkökulmista Tavoitteena on vertailun kautta löytää kunkin vaihtoehdon plussia ja miinuksia ja pyrkiä löytämään näin optimaalisin vaihtoehto, joka voi olla myös kahden tai useamman mallin yhdistelmä Vaikutuksia arvioidaan sekä sanallisesti että plus miinus -yhteenvetona Vertailun ja vaikutusten arvioinnin pohjalta ohjausryhmä valitsee optimaalisimman tulevaisuusvaihtoehdon, joka viedään myös maankäyttöön (rakennemalliksi) ARVIOINNIT TEHDÄÄN YLEISPIIRTEISINÄ JA TIIVIINÄ ASIANTUNTIJA-ARVIOINA
30 ++ + +/ Positiivinen vaikutus Kohtuullisen positiivinen vaikutus Ei merkittävää vaikutusta / positiivinen ja negatiivinen vaikutus Kohtuullisen negatiivinen vaikutus Negatiivinen vaikutus VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, YHTEENVETO +/ VAIKUTUKSET: VE1A Vuokatti Next Step VE1B Järven ympäri VE2 Energiaa luonnostaan VE3 Keskusten kulttuuria KILPAILUKYKYYN MATKAILUUN JA VIRKISTYKSEEN MUIHIN ELINKEINOIHIN JA TYÖLLISYYTEEN PALVELUIHIN, PALVELUVERKKOON LIIKENTEESEEN, LOGISTIIKKAAN JA LIIKKUMISEEN LUONTOON JA MAISEMAAN LUONNONVAROIHIN YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN IHMISTEN ELINOLOIHIN, VIIHTYVYYTEEN JA TERVEYTEEN IMAGOON, ALUEIDENTITEETTIIN JA HYVINVOINNIN JAKAUTUMISEEN ALUETALOUTEEN, YHDYSKUNTA- JA ENERGIATALOUTEEN
31 VE 2 ENERGIAA LUONNOSTAAN SOTKAMO Asumista Palveluja Pienyrittäjyyttä KAJAANI Jalostuksen keskus, logistinen keskus ja liikenteen solmu, johon raaka-aineita tuodaan lähialueilta ja muualta maakunnasta Jalostustoimintaan liittyviä ja muita palveluja VUOKATTI Matkailua Palveluja Voimakas kehityskäytävä Kehittyvät kylät luonnonvarojen äärellä Uutta asumista ohjataan elinvoimaisiin kyliin (ei tuotantoalueiden läheisyyteen) Voimakkaasti lisääntyvä liikenne vaatii Vt 6 parantamistoimenpiteitä (mm. ohituskaistat, tievalaistus)
32 KAJAANI-SOTKAMO YHDISTELMÄMALLI VE 1A VUOKATTI NEXT STEP VE 1B JÄRVEN YMPÄRI Liikuntapainotteisuus koko alueen trendiksi Hyvinvointi-HiTechkärkialaksi Myös Kajaanin majoitusmahdollisuuksien huomioiminen Caravan-alueiden huomiointi (aktiivisessa käytössä) Virkistysmahdollisuuksia Nuasjärven ympärillä, yhteys Oulujärvelle Järvet ja vesistömatkailu -> vesiliikenne Lisää mahdollisuuksia kaksipaikkaiselle asumiselle: kerrostalo + hyvin varusteltu mökki Mahdollisuus maaseudun työpaikkoihin (kun itse vastataan kustannuksista)
33 Vuokatin luontaisen kasvupotentiaalin edelleen kehittäminen Hyvinvointipalvelut Matkailupalvelujen kehittäminen lentoasemalla VE 2 ENERGIAA LUONNOSTAAN VE 3 KESKUSTEN KULTTUURIA Jalostusasteen nostaminen Keskittyvä rakenne ja uudet jalostustyöpaikat Kajaanissa Tutkimus-ja tuotekehitys Metsät ja luonto vahvuutena, myös hiljaisuus (ja pimeys) -> tuotteistus ja markkinointi Kylät kainuulaisessa maisemassa Asuminen keskustassa mahdollista, kävelykeskusta Peliala ja liikunta yhteistyössä Kajaanin rantojen hyödyntäminen asumiselle (ja virkistykselle) Tiivistyvä rakenne: uudet työpaikat mm. terveys-ja muu matkailu, hyvinvointipalvelut Kaupunkikeskustan, palvelujen, tapahtumien ja kaiken kaupunkimaisen kehittäminen VE 1A VE VE 3 TIIVISTYVÄT RAKENTEET JA ELINVOIMAISET KESKUSTAT
34 VE 1A VE 2 VE 3 KAJAANI-SOTKAMO YHDISTELMÄMALLI SOTKAMO Uutta asumista Palveluja Keskustan tiivistämistä Hiukan alueen kehittäminen KAJAANI Tiivis, kävelypainotteinen keskusta, uutta keskusta-asumista Palvelujen keskus, digitaalisuuskeskus Raaka-aineiden ja energian jalostustoimintaa Kaupunki-ja ostosmatkailua Liikenteen solmu, logistiikkapalveluja Uusi siltayhteys Kajaaninjoen yli Kajaanin kulttuuripalvelut VUOKATTI Iso osa alueen uudesta asutuksesta Master planin investointien toteuttaminen: urheiluopisto, Katinkullan alue Liikunta-ja vapaa-ajan palvelujen keskus Alueen sisäiset liikennejärjestelyt Elinvoimaisten kylien tukeminen, pistemäistä asumista Nuasjärven pohjoispuolella Toiminnallinen yhteys Liikenneinfran sujuvuuden ja turvallisuuden paraneminen (Vt 6) Matkailun ja virkistyksen monikäyttöinen, ympärivuotinen reitti Sujuva yhteys lentoasemalle
35 TOIMENPITEET ULKOISEN SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN Kainuun ja Kajaani-Sotkamon alueen ulkoinen saavutettavuus kaikilla liikennemuodoilla (edunvalvonta) Henkinen saavutettavuus (imago ja alueen profiili) Kajaanin ja Sotkamon välinen yhteys turvalliseksi ja sujuvaksi liikennöidä ympäri vuoden KAJAANIN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Kajaanin kehittäminen palvelujen keskuksena, jossa tapahtumia ympäri vuoden, elävyyttä ydinkeskustaan Kaupunkiympäristön kohentaminen Torin kehittäminen nykyisellä tai tulevalla paikalla Maanalaisen parkkitilan rakentaminen Liikkumiseen houkutteleva ympäristö: pyöräily, yhteistyö pelialan toimijoiden kanssa VUOKATIN JA SOTKAMON KEHITTÄMINEN Vuokatin Master planin toteuttaminen Hiukan alueen kehittäminen VT 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Tievalaistus Mäkrästä Kontinjoelle ja Eevalan risteyksestä Vuokattiin Keskikaiteelliset ohituskaistat (mm. Korholanmäen kohdalla) MATKAILUPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Matkailupalvelujen paketointi (Kajaanin matkailu-ja majoituspalvelut osaksi Vuokatin tarjontaa) Alueen matkailupalvelujen tarjonta lentoasemalla Matkailu- ja kaupan palvelujen informointi 5-tietä ohiajaville Yksityisten mökkien ja asuntojen vuokraaminen yhteisen nettipalvelun kautta Ympärivuotisten monikäyttöreittien kehittäminen Kajaanin, Vuokatin ja Sotkamon välillä osana alueen matkailutarjontaa VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI
36 Mobiili matkaopas Ajantasaiset ja visuaaliset nettisivut Kansainvälinen yhteinen markkinointi ja myynti SAUMATON YHTEISTYÖ Kajaanin ja Sotkamon yhteinen kehittäminen (ei kilpailua), sovitut roolit ja kehittämistoimet Sitoutuminen rakennemalliin ja muihin strategisiin valintoihin Elinvoima ja maankäyttöstrategia osaksi Kajaanin kaupunki- ja Sotkamon kuntastrategiaa
Kajaani-Sotkamo rakennemalli
Kajaani-Sotkamo rakennemalli Sisällön kuvaus, perustelut ja toimenpideohjelma 4.5.2017 4.5.2017 Rakennemalliprosessi Väestö- ja työpaikkatavoitteet vuoteen 2035 KAJAANI Väestötavoite + 1 500 asukasta vuoteen
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotKuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotNYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
LisätiedotRAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN
Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
LisätiedotYlitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotKeskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa
1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotLaukaan kunnan Rakennemalli
Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotKysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotKainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
LisätiedotYleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin
Yleiskaava 2029 Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa 26.11.2018 / Andrei Panschin Ohjelma 17:00-19:30 Andrei Panschin: Tervetuloa Christina Hovi: Kaupungin strategiat & yleiskaava Andrei Panschin: Yleiskaava
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030
LisätiedotRAKENNEMALLIEN VERTAILU
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotYleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /
Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava
ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet
LisätiedotTulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Teollisuus A Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu,
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus
KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen
Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotYhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.
LAPIN MAAKUNNAN ELINVOIMA - Aluekehittäminen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ elinvoiman mahdollistajina OHJELMA 9.00 Avaus Miten maakuntastrategia voi edistää maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa?
LisätiedotTARKASTELUALUEET KUNNITTAIN
1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla
LisätiedotHOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky y Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, mitä ovat Nurmijärven kilpailukykytekijät
LisätiedotK u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i
L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotValkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotKuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto
Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara 22.4.2015 Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelman 2030 ja -ohjelman 2014-2017 toimintalinjat Pohjois-Savon
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotKeski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueen työpaja. Koonti Elina Hasanen
Keski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueen työpaja 14.2.2018 Saarijärvi: Kannonkoski, Karstula, Kyyjärvi, Saarijärvi, Uurainen Koonti Elina Hasanen 20.2.2018 1. Miten voitaisiin tukea kuntalaisten ja kunnassa
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotSeutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto
Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto 26.8.2017 NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi, 32 806 Väestö 31.12.2016 Kangasala, 31 177 Lempäälä, 22 747 Pirkkala, 19
LisätiedotMUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU
MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan
LisätiedotMAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015
MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015 Keskustelukysymykset / YLEINEN KEHITYS 1. Onko kasvu ja kehitys ollut toivotun kaltaista Jyväskylän
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotKymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.
Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.2017 2.6.2017 Page 1 Sisältö 1. Taajamien luonne, vahvuudet
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti johtaja Mikko Nurminen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle Nykyinen strategia
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotToimintaympäristön muutos - mahdollisuudet
Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotPerustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotMaakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä
Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotKUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013
KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotVantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta
Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen
LisätiedotLiikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta
LisätiedotSeutukierros. Kuhmoinen
Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7
LisätiedotMuhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025
Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025 Kehyskuntien elinvoima- analyysin 2015-2018 vahvuudet Muhoksella Väestön keski- ikä (38,7)valtakunnan (42,7)keskitasoa matalampi. Syntyvyys 11,9 lasta/ 1000 asukasta
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotOULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI
- YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI 30.3.2010 SUOMEN SUURIN VÄESTÖNKASVU Virallinen ennuste 275.000 asukasta vuoteen 2025 mennessä 295.000 asukasta vuoteen
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotDigitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Lisätiedot