Jäsenviesti Jalmari. Huhtikuun Jalmarissa. Tulevia tapahtumia 4/2017

Transkriptio

1 Jäsenviesti Jalmari 4/2017 Tulevia tapahtumia Genomitiedon iltakoulu Tampereella Lue lisää Geneettistä sukututkimusta pitemmälle ehtineille, Helsinki Enemmän irti sukututkimuksen lähteistä: Suomen Sukututkimusseuran nettitietokannat Lue lisää Geneettistä sukututkimusta pitemmälle ehtineille, Tampere Genomitiedon iltakoulu Helsingissä Lue lisää Seura ja kirjasto ovat suljettuina. Tiedot syksyn koulutustarjonnasta julkistetaan toukokuussa. Tarkista paikkakuntasi koulutustarjonta joko seuraavasta Jäsenviesti Jalmarista tai Seuran verkkosivuilta /koulutukset. Tervetuloa mukaan! Huhtikuun Jalmarissa Jäsenen kynästä: Mustapartainen mies sandaalit jalassa - Leif Mether Seuran puurtaja ja puuhamies Tee ekoteko - tilaa Genos digitaalisena Jäsenmatka Viroon ja Saarenmaalle Ansioituneita sukututkijoita palkittiin Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitaleilla Videokirjasto ja Jalmari-arkisto Sukukirjojen mentorointipalvelu Suku tapahtumaa vietettiin maaliskuussa Otaniemen Kandidaattikeskuksessa ja Ritarihuoneella Tietosuojavaltuutetun esitys Suku tapahtumassa Seuran puhelinnumerot vaihtuvat Suomen Sukututkimusseuran vuosikertomus 2016 Mikä Jalmari? Jäsenviesti Jalmarissa julkaistaan ajankohtaisia Seuran toimintaa ja sukututkimusta käsitteleviä juttuja. Jalmari ilmestyy joka kuukauden puolivälissä heinäkuuta lukuun ottamatta. Jalmarin toimittamisesta vastaa toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma ja ulkoasusta tiedottaja Laura Aho. Anna palautetta tai kirjoita juttu Oletko osallistunut mielenkiintoiseen sukuharrastus-tapahtumaan tai lukenut hyvän kirjan, jota voit suositella muillekin? Onko yhdistyksessänne käynnissä kiinnostava hanke? Jaa kokemuksesi muiden kanssa ja kirjoita juttu Jalmariin. Niitä voit lähettää osoitteella jalmari@genealogia.fi. Voit myös antaa ruusuja tai risuja palautelomakkeella osoitteessa tinyurl.com/jalmari-lukijapalaute.

2 Jäsenen kynästä Mustapartainen mies sandaalit jalassa - Leif Mether Seuran puurtaja ja puuhamies Matkustin armeijan viikonloppuvapaalla Hämeenlinnaan sukututkimusyhdistysten neuvottelutilaisuuteen ja 1990-luvun taitteessa edustamaan Oulun sukututkimusseuraa. Samaan kokoukseen osallistui Sukutietotekniikan puheenjohtaja Leif Mether ( ), joka oli pitkänlinjan sukututkija ja sukututkimusalan visionäärinen puuhamies. Jo ensimmäisessä kohtaamisessa ei jäänyt epäselväksi Leifin teknisluontoinen lähestymistapa sukututkimusalan tulevaisuuteen sekä hänen laaja genealoginen tietämyksensä. Meidän tiiviimpi ja jatkuva kohtaaminen sukututkimusasioissa alkoi valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä Hämeenlinnan Vanajanlinnassa. Löysimme sukututkimuskentästä paljon yhteisiä näkemyksiä paikallisten sukututkimusyhdistysten kehittämiseen ja muuhun toimintaan Itseäni varsinkin paikallinen toiminta kiinnosti, koska olin silloin Oulun sukututkimusseuran puheenjohtaja. Tästä lähtien olimme järjestämässä useita sukututkimusyhdistysten yhteistapaamisia sukututkimuspäivillä, koska yhdistykset tarvitsivat kokemustenvaihtoa erityisesti taloudesta ja julkaisutoiminnasta. Toiminnan aktivoimiseksi perustettiin muun muassa Sukutausta-lehti sukututkimusyhdistyksiä varten. Siirryin Suomen Sukututkimusseuran hallituksen varajäseneksi ja myöhemmin varsinaiseksi jäseneksi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Jo ensimmäisistä kokouksista lähtien Säätytalolla, myöhemmin Mariankadulla ja Liisankadulla istuimme kokouksissa yleensä vierekkäin. Leif esitteli innovatiivisia hankkeitaan hallitukselle, vaikka aina ei ollut resursseja niiden toteuttamiseen. Usein ideoimme ja lähdimme toteuttamaan jotakin projektia usein hyvin tuloksin, kuten lokikirjatietokanta. Juuri koskaan välillämme ei ollut ristiriitoja, vaan enemmän mentiin hikipisarat otsalla ja huumori etusijalla nauraen. Oulun sukututkimuspäivillä sattui ainoampia kiistoja välillämme, koska Leifillä oli eri näkemys myyntipöydistä kuin minulla. Katsoimme myöhemmin tämän episodin paremmin eduksemme kuin haitaksi. Kevään kohokohtana Seuran kolme miestä, Leif, Pertti Vuorinen ja minä, kannoimme kirjoja sisältäviä keltaisia postilaatikoita vuokrapakettiautoon. Tavaratila oli yleensä niin täynnä, että auton takajouset olivat pohjassa. Matkat kulkivat välillä varsin hulvattoman jutustelun ja muisteluiden tiimellyksessä. Leif koki oman roolinsa sukututkimuspäivillä paremmin Seuran myynti- ja neuvontapöydän äärellä kuin seminaarien ja juhlien eturivissä Leif Mether halusi kehittää Hiskiä ja muita sukututkimukseen liittyviä tietokantoja sekä kirjastoa. Se merkitsi pitkiä päiviä kotona ja Seuran kirjastossa. Usein ilmaan lankesi kysymys: Tiedätkö mitään uutta tallennettavaa? Lukuisten tallennusprojektien ohella Leif halusi määrätietoisesti kehittää Seuran kirjastoa kokoelmiltaan laaja-alaiseksi ja kansainväliseksi sukututkimusalan tieteelliseksi kirjastoksi. 1

3 Monena iltana tulostimme ja postitimme järjestöille, kunnille ja yrityksille kirjojen lahjoituspyyntökirjeitä. Leif hankki myös aktiivisesti ulkomailta suku- ja henkilöhistorian kirjallisuutta tutkijoiden käyttöön sananmukaisesti matkalaukuilla raahaten. Kirjastossa iltakahvimme aika oli yhdeltätoista illalla. Hän söi mielellään iltapalalla varsinkin pasteijoita ja nakkeja, mutta tämän jälkeen tehtiin vielä kovasti töitä. Hiipivä sairaus ja monet ristiriidat veivät Leifiltä myös välillä motivaatiota täysin vapaaehtoiseen työhön. Yhtenä lopunajan haaveena Leif halusi hankkia itselleen veneen turkulaiseen satama-altaaseen, onkiakseen ja lukeakseen kirjaa samalla. Tapasimme viimeisen kerran Tampereella. Leif totesi menevänsä sairaalaan, aikoivat ottaa vähän kokeita, kuten hän totesi viimeiseksi. Ne kokeet johtivat elämän loppupuolen suurimpaan projektiin. Siitä ei ollut enää paluuta. Leif on epäilemättä merkitykseltään oman aikansa suuri sukututkimusalan toimija ja vaikuttaja, koska hän tunsi laajalti alan ihmisiä Suomessa ja ympäri maailmaa. Hänet tunnettiin myös näissä piireissä hyvin auttavaisena, vaikka kovalta kritiikiltäkään hän ei säästynyt. Myös monet saivat tuntea Leifin särmikkyyden. Leifin kanssa saattoi käydä erittäin hyviä ja rakentavia keskusteluita tutkimuksesta ja lähteistä ilman minkäänlaisia rajoja tai rajoitteita, koska hänellä oli valtava kokemus ja näkemystä vaikeissakin kysymyksissä. Meille kummallekin oli tärkeä tehdä työtä Seuraa varten ilman henkilökohtaisia tarkoitusperiä. Leif oli uutteruudessaan ja näköaloiltaan Osmo Durchmaniin verrattavissa. He molemmat tekivät tinkimättä työtään sukututkijoiden ja Seuran eteen, vaikka sitä ei aina kaikki ymmärtäneet tai antaneet kiitosta. Heidät molemmat myös tunnetaan yöllisinä puurtajina, ja kengistään Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa. Leifin tavaramerkki olivat sandaalit. Hänen yhtä tärkeisiin tunnusmerkkeihinsä kuuluivat musta tai sinertävä t-paita, muhkean musta, mutta harmaantuva parta sekä humoristinen ja silmien pilkistävä katse silmälasien takaa. Markku Kuorilehto, Suomen Sukututkimusseuran esimies Tee ekoteko - tilaa Genos digitaalisena Nyt voit saada Genoksen digitaalisena! Aikakauskirja Genos kuuluu Seuran keskeisimpiin jäsenetuihin ja se toimitetaan jäsenille neljä kertaa vuodessa. Nyt voit valita haluat Genoksen paperisena tai digilehtenä. Digitaalisen Genoksen tilaajat saavat tiedon uuden Genoksen ilmestymisestä sähköpostitse ja voivat ladata lehden omalle koneelleen välittömästi. Jos haluat Genoksen digitaalisena, ilmoitathan asiasta osoitteeseen seura@genealogia.fi. 2

4 Jäsenmatka Viroon ja Saarenmaalle Suomen Sukututkimusseura järjestää 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi jäsenmatkan Viroon, Saarenmaalle Matkan hinta on 250 /hlö. Hintaan sisältyy: - laivamatkat m/p (Eckerö Line, m/s Finlandia, kansipaikat) - oma bussikuljetus Tallinnan satamasta Saarenmaalle ja takaisin - retkiohjelma Tallinnassa, Viron maaseudulla ja Saarenmaalla - pääsymaksut vierailukohteissa - Saarenmaalla kaksi illallista ja yksi lounas - majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa *** tähden Arabella-hotellissa - suomenkielinen matkanjohtajan ja oppaan Ilmoittautuminen sähköpostitse seura@genealogia.fi 9.6. mennessä. Ilmoitathan samalla syntymäaikasi, kansalaisuutesi, sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi ja mahdollisen huonetoverin nimen sekä mahdollisen erityisruokavaliosi. Voit peruuttaa matkalle osallistumisen asti veloituksetta. Myöhemmin tehdyistä peruutuksista perimme ne maksut, jotka majoitusliike tai muu palveluntuottaja perii Seuralta myöhäisen peruutusajankohdan vuoksi. Paikkoja on rajoitetusti ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tiedustelut sähköpostitse seura@genealogia.fi tai puhelimitse (ti-ke klo ja to klo ). Matkalla tarvitaan voimassa oleva passi tai virallinen henkilökortti (Huom. Ajokortti ei kelpaa!). Matkavakuutuksesta ei sisälly matkaan. 3

5 Ohjelma Tiistai Tapaaminen Helsingin Länsiterminaalissa Jätkäsaaressa Laivamatka Eckerö Linen m/s Finlandialla Tallinnaan Lähtö tilausbussilla Tallinnan satamasta Toompean mäki ja Tallinnan vanha kaupunki (Vierailukohteet: Tallinnan tuomiokirkko ja Suomen suurlähetystö) Lähtö kohti Saarenmaata. Matkalla 1-2 pientä taukoa. n Autolautta Virtsu Kuivastun laituri, Muhun saari n Saapuminen Muhun viinitilalle n Matka jatkuu Kuresaareen n Saapuminen Kuressaareen. Majoittuminen, Arabella-hotelli *** Illallinen ravintolassa kaupungilla Paluu hotelliin Keskiviikko Aamiainen hotellissa 9.00 Lähtö bussilla kiertoajelulle saaren keskiosiin suomenkielisen oppaan johdolla. Tutustumiskohteet: Anglan tuulimyllyt, Kaalin meteoriitti kraatterit, Karjan Katariinan kirkko, Kudjapen hautausmaa Lounas Menu koko ryhmälle (Keitto + pääruoka) Kävellen tutustuminen Kuressaaren keskustaan Opastettu tutustuminen Piispanlinnaan Vapaa-aikaa Illallinen kaupungilla Veski -tuulimyllyravintolassa. Torstai Aamiainen hotellissa 8.30 Huoneiden luovutus 8.45 Retkiohjelma jatkuu. Suuntana Muhun saari ja Kuivastu Virtsun autolautta. Ajoreitti Muhun saaren eteläosan kautta Kuivastun laiturille Saapuminen Kuivastun lauttalaiturille. n Autolautta Kuivastu Virtsu, josta matka jatkuu kohti Padistea. n Padisten sisterssiläisluostari n Matka jatkuu kohti Tallinnaa n Saapuminen Tallinnaan. Pysähdys Tallinnan keskustassa Viru-hotellin edustalle Suomenkielinen opastettu käynti Viru-hotellin KGB-museossa Vapaa-aikaa Bussi lähtee Tallinnan satamaan Viru-hotellin edustalta Saapuminen Tallinnan satamaan, A-terminaali Eckerö Linen m/s Finlandia lähtee Helsinkiin m/s Finlandia saapuu Helsingin Länsiterminaaliin. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Lue lisää Seuran verkkosivuilta Jäsenmatkan järjestää Suomen Sukututkimusseura yhteistyössä Blitz Tours Oy:n kanssa. 4

6 Ansioituneita sukututkijoita palkittiin Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitaleilla Suomen Sukututkimusseuran Suku tapahtumassa palkittiin lauantaina Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitalilla sukututkimuksen hyväksi tehdystä työstä sekä suku- ja henkilöhistorian tutkimuksessa osoitetuista ansioista. Kultainen ansiomitali Kansallisarkiston pääjohtajalle Ansioita suku- ja henkilöhistoria tutkimuksessa Suomalaisen sukututkimuksen kultainen ansiomitali luovutettiin Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuortevalle, joka virastonsa johdossa on merkittävällä tavalla edistänyt suomalaista sukututkimusta. Nuortevan virkakaudella Kansallisarkistossa on toteutettu laajamittaista arkistoaineistojen digitoimista, jonka piiriin ovat kuuluneet sukututkimuksen keskeiset lähteet. Lisäksi Kansallisarkisto loi maltilliset tietosuojakäytännöt internetissä käytettäviä käyttöluparajoitteisia aineistoja varten (100 vuotta nuoremmat väestörekisteriasiakirjat). Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitali luovutettiin neljälle sukututkijalla, joilla on huomattavia ansioita suku- ja henkilöhistorian tutkimuksessa, sekä 10 sukututkijalle, jotka mm. järjestötyössä ovat edistäneet sukututkimusta. Yksi ansiomitalin saajista oli filosofian tohtori Heikki Vuorimies Jyväskylästä on kirjoittanut lukuisia huomattavaa asiantuntemusta osoittavia artikkeleita ruotusotamiehistä. Hän on perehtynyt erityisesti Ruotsista Suomeen isonvihan jälkeen vuonna 1721 siirrettyihin sotamiehiin ja väitteli aiheesta vuonna Diplomi-insinööri Margit Lumia Vantaalta on harrastanut sukututkimusta yli 35 vuotta ja julkaissut kaikkiaan 18 sukukirjaa omasta suvustaan Ikaalisissa. Lumian edelleen jatkuva suurtyö edustaa huomattavaa perehtyneisyyttä tietyn alueen sukuhistoriaan ja kiitettävää intoa saattaa sukututkimuksen tuloksia yleisön tietoon. Ansiomitaleita toimittajille ja opettajille Lähes kaikki Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitalien saajat ovat toimineet aktiivisesti paikallisissa sukututkimusyhdistyksissä. Heidän joukossaan oli myös yhdistysten lehtien toimittajia. 5

7 Maija-Liisa Pukinkorva Oulusta toimitti Oulun sukututkija -lehteä peräti 26 vuoden ajan ja Johanna Kurela Tampereelta 16 vuotta Orpana-lehteä. Ansiomitalin saivat myös Sarana-lehden toimittaja Kaija Heiskanen Kuopiosta ja Sukuvakka-lehden toimittaja Karin Nissinen Keravalta. Myös sukututkimuksen opettajia huomioitiin ansiomitaleilla. Teuvo Ikonen Helsingistä on pitkään toiminut sukututkimuksen tuntiopettajan useissa eri pääkaupunkiseudun opistossa. Ikonen arvostettu sukututkimusopettaja, jonka kursseja pidetään erityisen tehokkaina. Suomalaisen sukututkimuksen ansiomerkin saajat Suku- ja henkilöhistorian tutkimuksessa osoitetuista ansioista Maria Enckell (esittäjä Suomen Sukututkimusseura) Kirjoittanut useita erityistä perehtyneisyyttä osoittavia artikkeleita suomalaisten vaiheista Venäjän Alaskassa. Margit Lumia (esittäjä Suomen Sukututkimusseura) Kirjoittanut 18 sukukirjaa, jotka osoittavat erityistä perehtyneisyyttä ikaalislaisiin sukuihin. Heikki Vuorimies (esittäjä Keski-Suomen Sukututkijat ry) Kirjoittanut lukuisia huomattavaa asiantuntemusta osoittavia artikkeleita ruotusotamiehistä ja väitellyt aiheesta. Suomen Sukututkimusseuran tutkijajäsen. Keski-Suomen Sukututkijat ry:n pitkäaikainen puheenjohtajana ja aktiivisena vapaaehtoistoimijana mm. esitelmöitsijänä. Toiminut useita vuosia Aikakauskirja Genoksen toimittajana. Tapio Vähäkangas (esittäjä Keski-Suomen Sukututkijat ry) Kirjoittanut lukuisia huomattavaa asiantuntemusta osoittavia artikkeleita Suomen keskiajan genealogiasta. Suomen Sukututkimusseuran kunniajäsen. Keski- Suomen Sukututkijat ry:n pitkäaikainen puheenjohtajana ja aktiivisena vapaaehtoistoimija, mm. esitelmöitsijänä. Sukututkimuksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä Sirkka Haara (esittäjä Lahden Seudun Sukututkijat ry) Lahden Seudun Sukututkijat ry:n perustajajäsen ja kunniajäsen sekä pitkäaikainen hallituksen jäsen, aktiivinen vapaaehtoistoimija, mm. kirjastonhoitaja. 6

8 Eeva Hasunen (esittäjä Vantaan Seudun Sukututkijat ry) Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen ja aktiivinen vapaaehtoistoimija, mm. Kuulutko sukuuni - tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Toimittanut yhdessä Liisa Hautasen kanssa teoksen Sukututkija suomenkielen sanaviidakossa (2009). Kaija Heiskanen (esittäjä Savon Sukututkimusharrastajat ry) Savon Sukututkimusharrastajat ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen ja aktiivinen vapaaehtoistoimija, mm. Sarana -lehden toimittaja ja Valtakunnallisten Sukututkimuspäivien järjestelytyöryhmän jäsen. Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen Toiminut pitkään sukututkimuksen opettajana. Osallistunut kirkonkirjojen digitoimiseen. Teuvo Ikonen (esittäjä Suomen Sukututkimusseura) Suomen Sukututkimusseuran pitkäaikainen hallituksen jäsen ja aktiivinen vapaaehtoistoimija, mm. Sukututkimuksen opettajien neuvottelukunnan johtoryhmän puheenjohtaja. Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n hallituksen puheenjohtaja. Toiminut pitkään sukututkimuksen opettaja useissa eri opistoissa. Kari Iso-Järvenpää (esittäjä Salon Seudun Sukututkijat ry) Salon Seudun Sukututkijat ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja aktiivinen vapaaehtoistoimija, mm. Valtakunnallisten Sukututkimuspäivien järjestelytyöryhmän jäsen. Johanna Kurela (esittäjä Suomen Sukututkimusseura) Tampereen seudun sukututkimusseura ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen ja aktiivinen vapaaehtoistoimija, mm. Orpanalehden toimittaja. Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen. Kirjoittanut kirjan Tampereen seudun sukututkimusseuran 20-vuotishistoriikki (1999). Reijo Luostarinen (esittäjä Varkauden seudun sukututkijat ry) Varkauden seudun sukututkijat ry:n ja Luostaristen Sukuseura ry:n hallituksen pitkäaikainen jäsen ja aktiivinen vapaaehtoistoimija, mm. Henkilöhakemisto Savon tuomiokirjoihin projektin ja Savon tuomiokirjat-tietokannan puuhamies. Kirjoittanut sukukirjan Luostaristen suku Savossa ja Karjalassa (2016). Karin Nissinen (esittäjä Keravan Seudun Sukututkijat ry) Keravan Seudun Sukututkijat ry:n hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja aktiivinen vapaaehtoistoimija, mm. Sukuvakka-lehden toimittaja. Maija-Liisa Pukinkorva (esittäjä Oulun sukututkimusseura ry) Oulun sukututkimusseura ry:n pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja ja aktiivinen vapaaehtoistoimija, mm. Oulun sukututkija - lehden toimittaja. Sirkka Liisa Rautavirta (esittäjä Irja Pulkkinen) Harrastanut aktiivisesti sukututkimusta lähes neljän vuosikymmenen ajan. Seura onnittelee lämpimästi kaikkia mitalin saajia! 7

9 Videokirjasto ja Jalmari-arkisto Seuran videokirjastossa on monipuolisen valikoiman sukututkimukseen liittyviä luentoja, joita on videoitu Seuran koulutustilaisuuksissa ja valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä. Videokirjaston löytyy osoitteesta /videokirjasto. Seuran verkkosivuilta löydät myös Jäsenkirje Jalmarin arkiston. Arkistossa voit lukea kaikki jo ilmestyneet Jalmarit, joissa on kiinnostavia ja hyödyllisiä artikkeleita sukututkimuksen eri osa-alueista. Sekä videokirjasto että Jalmari-arkisto vaativat kirjautumista jäsensivuille. Jäsensivujen tunnukset löydät viimeisimmän Genoksen takakannen osoitetarrasta. Sukukirjojen mentorointipalvelu Suomen Sukututkimusseura tarjoaa sukukirjojen ja talo- ja kylähistorioiden kirjoittajille ym. historian harrastajille julkaisujen mentorointipalvelua. Mentoroinnissa kokenut asiantuntija neuvoo ja tukee kahdenkeskisessä yhteistyössä kirjoittajaa julkaisun eri vaiheissa. Mentori on opettaja, valmentaja ja kannustaja, jonka tehtävänä on auttaa kirjoittajaa saavuttamaan päämääränsä. Valitse Seuran asiantuntijoista yksi mentoriehdokas ja lähetä hänelle sähköposti, jossa kerrot lyhyesti julkaisuhankkeestasi ja yhteistyötoiveistasi. Voit myös lähettää mentorille ko. julkaisuhanketta koskevan suunnitelmasi tai jo kirjoittamaasi tekstiä. Mentori vastaa sinulle sähköpostitse ja kertoo esittämiesi toiveiden ja lähettämäsi tekstin perusteella ehdotuksensa yhteistyöstä. Samalla hän esittää arvionsa siitä, paljonko aikaa käsikirjoituksesi käsittelyyn saattaa kulua. Lue lisää Seuran sivuilta. 8

10 Suku 2017-tapahtumaa vietettiin maaliskuussa Otaniemen Kandidaattikeskuksessa ja Ritarihuoneella Suku 2017-tapahtumaa vietettiin Viikon aikana Seuran ja sen yhteistyökumppanit järjestivät paljon erilaista ohjelmaa. Viikko huipentui viikonlopputapahtumaan Espoon Otaniemessä ja Seuran 100- vuotisjuhlaillalliseen Ritarihuoneella lauantaina. Viikonlopun aikana myös palkittiin ansioituneita sukututkijoita ja sukututkimuksen tukijoita Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitalilla sekä tietysti Vuoden Sukukirja-kisan voittaja. Vuoden Sukukirjakisan voitti tänä vuonna Virpi Sikiön teos Sikiön sukua Ruokolahdelta. Se on huolellisesti tehty ja sisältää nimi- ja numerotiedon lisäksi myös kuvia sekä kertomuksia suvusta ja sen henkilöistä. Kilpailun raati painotti yhtäältä sisältöä ja sukututkimuksellisia ansioita, kuten tutkimusotetta ja tutkimuksen laatua, toisaalta kirjan luettavuutta, informatiivisuutta ja ulkonäön tyylikkyyttä. Ritarihuoneella Seuran 100-vuotisjuhlaillallista vietettiin hienoissa puitteissa, mutta rennossa tunnelmassa. Illan ohjelmaan kuului ritarisalin esittely amanuenssi Gunilla Peräsalon kertomana, Euroopan parlamentin jäsenen Anneli Jäätteenmäen juhlapuhe suomalaisille sukututkijoille, lausuntaa sekä musiikkiesitys Malmivaaran suvun tarinaa laulaen. Katso kuvia viikonlopputapahtuman avajaisista ja palkintojenjaosta, näyttelystä ja 100- vuotisjuhlaillalliselta! Seura kiittää lämpimästi kaikki yhteistyökumppaneitaan sekä kävijöitä mahtavasta viikosta! Vuoden Sukukirjakilpailun voittajakirja Sikiön sukua Ruokolahdella. Kuvassa raadin puheenjohtaja Margit Lumia ja tekijän puolesta palkinnon vastaanottanut Riitta Sainio Sikiön sukuseurasta. Seuran 100-vuotisjuhlaillainen Ritarihuoneella. 9

11 Tietosuojavaltuutetun esitys Suku tapahtumassa Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio piti Suku tapahtumassa Espoossa aiheesta "Perusoikeudet sukututkimuksessa ja toi sukututkijoille uusimmat kuulumiset tietosuojakentältä. Tietosuojavaltuutetun esitelmä ja siihen liittyvä diaesitys ovat vapaasti katsottavissa Suomen Sukututkimusseuran verkkosivustolla. Diaesitys Esitelmä Mukavia katseluhetkiä! Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio esitelmöi Otaniemessä. Seuran puhelinnumerot vaihtuvat lähtien Seuran 010-alkuiset puhelinnumerot poistuvat käytöstä ja uudet puhelinnumerot tulevat käyttöön lähtien Seuran asiakaspalvelunumero on Lisäksi käytössä ovat suorat numerot Seuran toimijoille; toiminnanjohtajalle , tiedottajalle ja kirjastonhoitajalle

12 Suomen Sukututkimusseuran vuosikertomus 2016 Seuran hallituksen laatima kertomus Suomen Sukututkimusseuran toiminnasta vuodelta Lue vuosikertomus kokonaisuudessaan Seuran Jäsensivuilla. Seuran tehtävät Suomen Sukututkimusseura on vuonna 1917 perustettu suomalaisten sukututkijoiden valtakunnallinen asiantuntija-, edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö sekä tieteellinen seura ja suku- ja henkilöhistorian alan julkishallinnon yhteistyökumppani ja kansainvälisen yhteistyön suomalainen toimija. Seura edistää suomalaista suku- ja henkilöhistorian tutkimusta ja levittää sen tuntemusta ja tuloksia sekä tuottaa palveluja sukututkijoiden harrastuksen tueksi. Seuran toiminnan osa-alueet ovat seuraavat: 1. Seura julkaisee suku- ja henkilöhistorian tutkimuksen lähteitä ja tuloksia käsittelevää aineistoa. 2. Seura tuottaa koulutuspalveluja sukututkijoille. 3. Seura vastaa sukututkijoiden edunvalvonnasta. 4. Seura tarjoaa suku ja henkilöhistorian alan erikoiskirjaston kirjastopalveluja. 5. Seura tuottaa ja ylläpitää sukututkimuksen tietokantapalveluja sekä osallistuu niiden kehittämistyöhön. 6. Seura huolehtii sukututkijoiden yhteiskuntasuhteista ja kansainvälisestä yhteydenpidosta. Julkaisutoiminta Seura julkaisee suku- ja henkilöhistorian tuloksia sekä menetelmiä, lähteitä ja historiallisia ilmiöitä käsitteleviä artikkeleita ja oppaita. Aikakauskirja Genos Aikakauskirja Genos on luokiteltu Tieteellisten seurain valtuuskunnan Julkaisufoorumiluokituksessa tasoluokkaan 1. Genoksen toimituskunta koostuu tieteenalan asiantuntijoista ja noin puolet julkaistuista artikkeleista käy läpi vertaisarviointimenettelyn. Vuonna 2016 Aikakauskirja Genoksen neljässä numerossa julkaistiin yhteensä 17 artikkelia, joista 10 oli vertaisarvioitu. Lisäksi Genoksessa julkaistiin sukututkijoiden tiedonantoja, kirja-arvioita, seminaariselostuksia ym. ajankohtaisia kirjoituksia. Genoksen vastaava päätoimittaja on FM P. T. Kuusiluoma, jonka lisäksi toimitukseen kuuluvat toimituspäällikkö, FT Heikki Vuorimies, toimittajat, FT Tiina Miettinen ja FT Veli Pekka Toropainen sekä toimitussihteeri, FM Maria Vasenkari. Genoksen toimitusneuvostoon kuuluvat professori Kirsi Vainio-Korhonen (puheenjohtaja) sekä cand. mag & art. Carl-Thomas von Christierson Tanskasta, dosentti Mervi Kaarninen, FT Ulla Koskinen, dosentti Anu Koskivirta, dosentti Lars-Folke Landgrén ja tutkija Elisabeth Thorsell Ruotsista. Suomen Sukututkimusseuran oppaita Seura julkisti Valtakunnallisilla Sukututkimuspäivillä Seinäjoella Suomen Sukututkimus- 11

13 seuran oppaita -sarjan numeron 3:n, joka on Jens Nilssonin kirjoittama Digitaalisen sukututkimuksen opas. Oppaan ensimmäinen kappaleen painos myytiin vuoden aikana loppuun ja se oli Tiedekirjan neljänneksi myydyin nimeke vuonna sissa, joissa Seura esitteli toimintaansa. Koulutuspalvelut Seura järjestää laadukkaita suku- ja henkilöhistorian tutkimustyötä edistäviä koulutustilaisuuksia. Seura antaa sukututkijoille ohjeita ja suosituksia hyvistä käytännöistä tutkimuksessa ja julkaisemisessa. Seura tarjoaa Videokirjastossa omissa tilaisuuksissa pidettyjä esitelmiä. Valtakunnalliset Sukututkimuspäivät Seuran pääkoulutustapahtuma vuonna 2016 oli Seinäjoella pidetyt Valtakunnalliset Sukututkimuspäivät, jotka järjestettiin 39. kerran ja tällä kertaa yhteistyössä Seinäjoen Sukututkijat ry:n kanssa. Sukututkimuspäivien seminaarin teema oli Genomitiedon hyödyntäminen sukututkimuksessa ja se oli ensimmäinen maassamme järjestetty suuri geneettisen sukututkimuksen tapahtuma. Jäsenviesti Jalmari Seura aloitti helmikuusta 2016 lähtien Jäsenkirje Jalmarin julkaisemisen. Se lähetetään sähköpostitse niille Seuran jäsenille, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisterissä. Toimintavuonna Jalmarin kymmenen numeroa meni noin jäsenelle. Jalmarissa julkaistaan ajankohtaista tietoa sekä Seuran toiminnasta että sukututkimuskentältä laajemminkin. Lisäksi se sisältää suku- ja henkilöhistoriaa käsitteleviä artikkeleita ja kolumnitekstejä. Jäsenviesti Jalmaria toimitti toiminnanjohtaja ja teknisestä toteutuksesta vastasi järjestöpäällikkö. Julkaisujen myynti Seuran julkaisuja myytiin pääosin Tiedekirjan kautta sekä Seuran kirjastossa ja tilaisuuk- Sukututkimuspäivien avajaistilaisuudessa valtiovallan tervehdyksen esitti eduskunnan varapuhemies Paula Risikko. Avajaisissa luovutettiin Seuran kunniamaininnat Matti Niemiselle, Aila Yli-Hakolalle ja Eteläpohjalaiset Juuret ry:lle. Ohjelmassa oli myös Sukututkimuspäivien viestikapulan kunnon tarkistaminen. Sen suoritti kapulan vuonna 2008 Lapuan Sukututkimuspäiviä varten veistänyt Aatos Ämmälä. Sukututkimuspäivillä esitettiin kaikkiaan 12 esitelmää ja näyttelyssä 52 yhteisöä tai henkilöä esitteli toimintaansa. Päivien kävijämääräksi laskettiin kaikkiaan noin henkilöä. Seinäjoen Sukututkimuspäivien esitelmäohjelman järjestelyistä vastasi työryhmä, jonka muodostivat toiminnanjohtaja ja FT Marja Pirttivaara sekä Seinäjoen Sukututkijat ry:n edustaja. Toimintavuoden aikana suunniteltiin Espoossa maaliskuussa

14 pidettävää Suku tapahtumaa sekä aloitettiin maaliskuussa 2018 Tampereella pidettävän Suku tapahtuman valmisteleminen. Koulutuspäivät Syyskaudella 2015 alkanut Seuran koulutustoiminnan uudistamiskokeilu jatkui kevätkaudella Pilotoinnissa oli yhdeksän eri koulutuspäivää, joita järjestettiin eri puolilla maata. Kokeilusta saatujen hyvien tuloksien seurauksena koulutuspäiviä jatkettiin syyskaudella 2016 sekä kehitettiin vuodelle Vuoden 2016 aikana järjestettiin kaikkiaan 25 koulutuspäivää kahdeksalla eri paikkakunnalla. Koulutuspäivät (suluissa toteutettujen koulutuspäivien määrä) ja kouluttajat olivat seuraavat: Digitaalisen sukututkimuksen peruskurssi (4), MJD Juha Vuorela Digitaalisen sukututkimuksen jatkokurssi (5), MJD Juha Vuorela Geneettisen sukututkimuksen peruskurssi (4), FT Marja Pirttivaara Geneettisen sukututkimuksen jatkokurssi (3), FT Marja Pirttivaara Genomitiedon käyttöä pitemmälle ehtineille (1), FT Marja Pirttivaara Sukututkija henkilötietojen käsittelijänä (1), lehtori Jouni Elomaa Suku- ja henkilöhistorian keskeiset lähteet (4), FT Jukka Partanen Suvusta kirjaksi (2), FT Jukka Partanen Talo- ja kylähistorian keskeiset lähteet (2), FT Jukka Partanen Teemalauantai Seura jatkoi Teemalauantaiden järjestämistä. Kevätkaudella teemana oli Käsityöläiset maalla ja kaupungissa ja syyskaudella Suomalaiset Ruotsissa ennen vuotta Teemalauantaina esitettiin yhteensä kahdeksan esitelmää ja päivien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli 156 henkilöä. Teemalauantai-työryhmään kuuluivat FT Christer Kuvaja, VTM Marketta Kännö ja FM Terhi Nallinmaa-Luoto. Paikallistoiminta Helsingin paikallisjaosto järjesti toimintavuonna seuraavat te lat Helsingissä (suluissa asiantuntijat): Eväitä hyvään sukukirjaan (Jouni Kakkonen, Matti Heiniemi, Mariliina Perkko) Nimistöntutkimus ja asutushistoria (Markku Kuorilehto) Eeva-Liisa Oksasen haastattelu (Vuokko Pärssinen-Tainio) Väestökirjanpito alueliitosten aikaan (Martti Helminen) 13

15 inkeriläisten vaiheita käsittelevää esitelmää. Helsingin paikallisjaosto järjesti retkeä silmällä pitäen huhtikuussa Inkeri-illan, jossa esitelmöivät Toivo Flink, Risto Toivonen ja Pekka Wikberg. Kevätretken järjestelyistä vastasivat Marketta Kännö ja Arto Hautala. Vuoden Sukukirja Nevalaisten matkassa sukukirjan tie ideasta toteutukseen (Riitta Hurme) Lisäksi jaosto järjesti tutustumiskäynnin Karjalan sivistysseuraan, Päivälehden arkistoon, Helsingin kaupunginarkistoon, Vantaan kaupunginarkisto ja Suomen valokuvataiteen museoon. Jaoston vapaaehtoiset tarjosivat sukututkimusneuvontaa Seuran kirjastossa kerran kuukaudessa lauantaina (seitsemän kertaa). Genomitiedon iltakoulu alkoi syyskaudella 2016 kerran kuukaudessa Helsingissä ja Tampereella. Seuran jäsenille tarkoitetuissa keskustelutilaisuuksissa keskustellaan vapaamuotoisesti geneettisessä sukututkimuksessa esille tulevista kysymyksistä. Helsingissä Genomitiedon iltakoulua vetää FT Marja Pirttivaara ja Tampereella sukututkimuskouluttaja Riikka Piironen. Seuran kirjastossa tarjottiin sukututkimusneuvontaa kerran kuukaudessa lauantaisin kesä-kuukausia lukuun ottamatta. Neuvojina toimivat Arto Hautala, Paula Karlsson, Tuula Kupari, Johanna Lehmola, Pirkko Liskola, Mariliina Perkko, Tarja Piitulainen ja Marja Pirttivaara. Kevätretki Toukokuussa Seura järjesti kevätretken Tallinnaan. Siellä osallistuttiin Seuran ja Eesti Genealoogia Seltsin yhteistyössä järjestämään seminaariin, jossa esitettiin neljä Valtakunnallisilla Sukututkimuspäivillä Seinäjoella jaettiin 25. kerran Vuoden sukukirja - palkinto. Kilpailuun osallistui 61 teosta ja sen voitti Paavo Kuisman toimittama teos Kuisma suku Suomen kartalla. Kilpailussa ei tällä kertaa jaettu yhtään kunniamainintaa. Vuoden sukukirja -kilpailun raatiin kuuluivat kansainvälisten asiain neuvos Kari Salo (puheenjohtaja), diplomiurkuri Irma-Liisa Juuti, KTM Jouni Kakkonen ja viestintäneuvos Pertti Laiho. Verkkopalvelut Seura edistää sekä omien että julkishallinnossa tuotettujen sukututkimuksen digitaalisten lähdeaineistojen käytettävyyttä ja digitaalisessa muodossa olevien tutkimustulosten keskitettyä säilyttämistä. Lisäksi Seura tekee digitaalista tutkimusinfrastruktuuria tunnetuksi sukututkijoiden keskuudessa. SukuHaku ja digitointiprojekti Seuran kärkihankkeen, SukuHaun toteuttamisessa päästiin testausvaiheeseen kesällä Sen aikana todettiin huomattavia ongelmia, jotka liittyivät teknisiin ratkaisuihin ja metatietoihin. Projektin loppuunsaattamiseksi hallitus nimitti sen vastuuhenkilöksi tietokantavastaavan. Työnimi Hakupiha muutettiin yleisöäänestyksen perusteella SukuHauksi. SukuHaku julkistettiin Seuran 100-vuotispäivänä

16 SukuHaun osaprojekti on Seuran kirjaston sukukirjakokoelman digitoiminen. Seura solmi marraskuussa 2015 Kansalliskirjaston kanssa kumppanuussopimuksen pitkäaikaisesta digitointiyhteistyöstä. Digitoitu aineisto liitetään osaksi SukuHakua. Vuonna 2016 digitoitiin yhteensä sivua. Omat Juuret -hanke Seuran hallitus päätti tuottaa osana Seuran 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa ja valtioneuvoston Suomi 100 -hankkeen puitteissa Omat Juuret -portaalin, joka on maksuton matalan kynnyksen verkkopalvelu sukututkimuksen aloittamiseen, tekemiseen ja tulosten esittämiseen. Tietokannan toteuttaminen on suunnitteluvaiheessa. Omat Juuret toteutetaan Leader-hankkeena. Rahoittajina ovat Aisapari Etelä-Pohjanmaalta sekä Rieska-Leader Keski- ja Pohjois- Pohjanmaalta sekä paikallisina yhteistyötahoina Lapuan Erkkilän sukuseura, Härmä-seuran sukututkijat sekä Himangan kotiseutuyhdistys. Neuvotteluissa ollut kolmas taho Elävä Kainuu (paikallinen yhteistyötaho Suomussalmen Lapintien kyläseura) teki hankkeesta kielteisen rahoituspäätöksen. Hanke sai ELY-keskuksen myönteisen rahoituspäätöksen helmikuussa Hankkeen projektipäälliköksi valittiin Teppo Ylitalo. Hankkeen ohjausryhmä aloitti toimintansa joulukuussa 2016 ja Seuran edustajina siinä toimivat siinä P. T. Kuusiluoma (puheenjohtaja) ja Jouni Elomaa. Suomi-tietokanta Suomi-tietokanta on laaja hakemistotietokanta väestörekisterilähteissä esiintyvästä väestöstä henkilöiden perustietoineen ja sukulaisuussuhteineen. Toimintavuoden aikana päättyi Suomitietokantaprojektin ensimmäinen pilotointivaihe, jossa määritettiin sukututkijoiden laatuohjeet ja toteutettiin heidän gedcomsiirtotiedostojensa parantamisen työkalut, paikkojen ja lähteiden referenssikantojen lukutyökalut. Lisäksi kokeiltiin tietojen vakiointia Gramps-sukututkimusohjelmassa ja siirtoa edelleen lopullisen tietokannan demoon. Projekti jatkaa vuoden 2017 alussa työkalujen ja prosessien testausta sekä lopullisen tietokannan edistämistä. Suomi-tietokannan projektipäällikkö on VTM Pekka Valta ja projektiryhmään kuuluivat alkuvuonna 2016 lisäksi CEO Lars J. W. Holm ja LTK Erkki Juuti. Projektiryhmä järjestäytyi uudelleen syyskaudella 2016 ja siihen kuuluvat projektipäällikön lisäksi Juha Mäkeläinen, Jorma Haapasalo ja Timo Nallikari. Projektin avustavana teknisenä tukena on sekä neljä käyttäjätestaajaa. 15

17 Kirjastopalvelut Seura tarjoaa kirjastopalveluja Helsingissä sijaitsevassa suku-, henkilö- ja paikallishistorian erikoiskirjastossa. Kirjaston kokoelma on tutkijoiden käytettävissä koti-, lukusali- ja kaukolainoina. Kirjasto tarjoaa myös asiantuntevaa tietopalvelua. Uutuusluettelot julkaistaan Seuran Facebook-yhteisössä ja Suku Forumilla. Toimintavuonna kirjaston viikoittainen aukioloaika oli 13 tuntia viikossa, minkä lisäksi kirjasto oli avoinna neljä tuntia lauantaina kerran kuukaudessa (heinä- ja elokuuta lukuun ottamatta). Kirjastonhoitajaa avustivat vapaa-ehtoistoimijat Anne Karplund- Punnonen ja Johanna Lehmola. Merkittävimmät lahjoitukset kirjastoon tekivät Arto Hautala, Ulla-Riitta Raitamaa, Jarkko Uski ja Teppo Ylitalo. Toiminnanohjaus Jäsenistö ja varainhankinta Seuran jäsenmaksun maksoi toimintavuonna 2016 kaikkiaan henkilöä tai yhteisöä (6.005 vuonna 2015), jossa on nettolisäystä 31 jäsentä edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi Seuralla oli 52 ainaisjäsentä sekä 16 kunniajäsentä, 25 tutkijajäsentä ja 23 kirjeenvaihtajajäsentä. Seuran jäsenmäärä vuonna 2016 oli 6.152, josta yhteisöjäsenien osuus oli 129. Seura on voittoa tavoittelematon, valtionapua nauttiva yleishyödyllinen yhteisö, jonka rahoituksesta valtaosa tulee jäsenmaksuista. Seura sai tuloja omien julkaisujen myynnistä, joka on arvonlisäverollista, sekä tappiollisesta koulutustoiminnasta. Seura sai toimintavuonna avustuksen Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastolta ja Suomen tiedekustantajien liitolta. Lisäksi Seuran kirjasto sai lahjoituksia. Päätöksenteko Seuran kevätkokous pidettiin Seinäjoella Valtakunnallisten Sukututkimuspäivien yhteydessä ja syyskokous Helsingissä Tieteiden talolla. Vaalitoimikunta teki syyskokoukselle ehdotuksen erovuorossa olevien hallituksen jäsenten tilalle valittavista henkilöistä. Vaalitoimikuntaan kuuluivat Lars-Folke Landgrén (puheenjohtaja), Teuvo Ikonen, Timo Tuulivaara ja Tytti Voutilainen. Seuran hallitukseen kuuluivat vuonna 2016 seuraavat henkilöt: puheenjohtaja: FM Teppo Ylitalo (Lapua), toimikausi 2016 varapuheenjohtaja: FT Jukka Partanen (Joensuu), toimikausi 2016 lehtori Jouni Elomaa (Turku), toimikausi CEO Lars J. W. Holm (Porvoo), toimikausi 2016 FM Mervi Lampi (Hämeenlinna), toimikausi 2016 DI Sami Lehtonen (Espoo), toimikausi DI, KTM Margit Lumia (Vantaa), toimikausi FT Marja Pirttivaara (Espoo), toimikausi atk-suunnittelija Liisa Raatikainen (Savonlinna), toimikausi 2016 FT Arja Rantanen (Vaasa), toimikausi

18 Henkilöstö ja toimitilat Seuran palveluksessa oli vuonna 2016 kuukausipalkkaisia ja tuntipalkkaisia työntekijöitä seuraavasti: toiminnanjohtaja, FM P. T. Kuusiluoma tietokantavastaava (osa-aikainen), FM Teppo Ylitalo alkaen järjestöpäällikkö, tradenomi Joonas Jylhä tiedottaja (osa-aikainen), FM Laura Aho alkaen kirjastonhoitaja (osa-aikainen alkaen), FK Vuokko Pärssinen-Tainio julkaisusihteeri (osa-aikainen), FM Maria Vasenkari Omat Juuret -hankkeen projektipäällikkö (osa-aikainen), FM Teppo Ylitalo alkaen kansainvälisten asiain neuvos Kari Salo (Helsinki), toimikausi 2016 Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja toiminnanjohtajan lisäksi Jouni Elomaa ja Kari Salo. Hallituksen ja työvaliokunnan esittelijä ja sihteeri oli toiminnanjohtaja. Hallitus piti viisi kokousta, joista kolme sähköpostitse. Työvalio-kunta piti kuusi kokousta, joista neljä sähköpostitse. Helmikuun alussa pidettiin vuotuinen hallituksen talviseminaari, jonne oli kutsuttu Seuran henkilöstö ja keskeisissä tehtävissä olevat vapaaehtoistoimijat keskustelemaan Seuran toiminnan kehittämisestä. Seuran tilintarkastaja tilikaudella oli KHT-tilintarkastaja Timo Punkari ja varalla oli KHT-tilintarkastaja Aki Nokso-Koivisto. Toiminnantarkastaja oli järjestelmäasiantuntija Timo Erikäinen, jonka varamies oli Arto Astikainen. Lisäksi Seuran palveluksessa oli vuoden aikana kymmenen määräaikaista, erilaisilla sopimuksilla työllistettyä henkilöä. Tasavallan presidentti myönsi Kansallisarkiston esityksestä toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluomalle Suomen Leijonan ritarimerkin, joka luovutettiin arkistolaitoksen 200-vuotisjuhlassa Seurassa oli vapaaehtoistoimijoita Suomitietokannan projektiryhmässä, Teemalauantai-työryhmässä, Helsingin paikallisjaostossa ja Suku Forumin administrointityöryhmässä. Vapaaehtoistoimijoista koostui myös Genoksen toimitusneuvosto, digitoimikunta ja juridinen toimikunta. SukuHaun ohjelmiston toteutus, palvelinpalvelut, taloushallinto ja käännökset hoidettiin ostopalveluina. Seuran kirjasto ja toimisto sijaitsevat Helsingissä osoitteessa Liisankatu 16. Seura käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan Tieteiden taloa (Kirkkokatu 6) tapahtumien järjestämiseen sekä Julkaisuvaraston (Marjaniementie 74), Tiedekirjan (Kirkkokatu 14) ja Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen (Mariankatu 5) palveluja. 17

19 Viestintä Seuran keskeiset viestintäkanavat ovat Facebook-ryhmä, verkkosivusto ja Jäsenviesti Jalmari. Seura esitteli vuonna 2016 toimintaansa omalla esittelyosastolla tammikuussa Sampolan Sukututkimuspäivänä Tampereella, maaliskuussa Valtakunnallisilla Sukututkimuspäivillä Seinäjoella ja lokakuussa Kuulutko sukuuni -tapahtumassa Vantaalla. Lisäksi toimituspäällikkö Heikki Vuorimies esitteli Aikakauskirja Genosta Suomen tiedekustantajien liiton osastolla Helsingin kirjamessuilla marraskuussa. Hallitus päätti vuonna 2016 tulevaa juhlavuotta silmällä pitäen hankkia järjestölipun. Puheenjohtaja Teppo Ylitalo ja toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma lahjoittivat lipun, joka naulattiin pidetyssä lipunnaulauslaisuudessa Tieteiden talolla. Naulaajina olivat lahjoittajien ja hallituksen jäsenten lisäksi Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva, ritarihuonegenealogi Johanna Aminoff-Winberg, TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen, Genoksen toimituspäällikkö Heikki Vuorimies ja tutkijajäsen Terhi Nallinmaa-Luoto. Lipunnaulaus-tilaisuuden juhlaluennon piti intendentti Petteri Järvi, joka myös johti naulaamista. Hallitus perusti Seuran 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitalin, jolla palkitaan sukututkimuskentällä osoitetuista ansioista. Ansiomitali voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle tunnustuksena sukututkimuksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä tai suku- ja henkilöhistorian tutkimuksessa osoitetuista ansioista. Kultainen ansiomitali voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle tunnustuksena sukututkimuksen hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä. Kultainen ansiomitali annetaan ainoastaan yhdelle saajalle vuodessa. Yhteistyö Seura tekee yhteistyötä kotimaisten sukututkimuskentällä toimivien yhteisöjen ja viranomaisten kanssa. Seuran strategisia yhteistyökumppaneita ovat Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto ja Museovirasto. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat myös paikalliset sukututkimusyhdistykset. Seura on yksi Tilaushistoriakeskuksen ja Karjalatietokantasäätiön taustaorganisaatioista. Tilaushistoriakeskuksen hallituksessa Seuraa edusti vuonna 2016 FM Teppo Ylitalo (varajäsenenä FT Jukka Partanen) ja Karjalatietokantasäätiön hallituksessa FM Mervi Lampi. Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan, Suomen tiedekustantajien liitto ry:n ja Elinkeinoelämän Keskusliiton Palvelualojen työnantajaliitto PALTA ry:n jäsen. Toiminnanjohtaja on Seuran nimeämä 18

20 edustaja Arkistolaitoksen neuvottelukunnassa ja oikeusministeriön nimilautakunnassa. Kirjasto kuuluu Erikoiskirjastojen ja tietopalvelujen verkostoon, missä Seuraa edusti kirjastonhoitaja. Toiminnanjohtaja ja Genoksen toimitussihteeri ovat Suomen tiedetoimittajien liiton jäseniä. Toiminnanjohtaja ja kirjastonhoitaja ovat Suomen Tieteellinen Kirjastoseura ry:n jäseniä ja kirjastonhoitaja kuuluu sen erikoiskirjastojen työryhmään. Seuran kansainväliseen toimintaan vuonna 2016 kuului laaja julkaisuvaihto ulkomaisten suku- ja henkilöhistoriaa lähellä olevien tahojen kanssa. Julkaisujen vaihtamisesta huolehtii Tieteellisten seurain valtuuskunnan Vaihtokeskus. Puheenjohtaja Teppo Ylitalo esitti Seuran tervehdyksen arkistolaitoksen 200-vuotisjuhlassa Kansallisarkistossa ja Parviaisten sukuseuran 60-vuotisjuhlassa Kuopiossa. Toiminnanjohtaja esitti tervehdyksen Vesilahden seudun sukututkimusseuran 15-vuotisjuhlassa Vesilahdella. Hallituksen jäsen Arja Rantanen esitelmöi Släktforskardagarna tapahtumassa Umeåssa ja kertoi myös Seuran toiminnasta. Hallituksen jäsen Jukka Partanen esitteli Seuran toimintaa neljässä ja Jouni Elomaa kahdessa esitelmätilaisuudessa. KOKOUSKUTSU Suomen Sukututkimusseuran kevätkokous pidetään lauantaina klo Tieteiden Talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 :ssä mainitut asiat Hallitus MÖTESKALLELSE Genealogiska Samfundets i Finland vårmöte hålls lördagen i Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, Helsingfors). På mötet behandlas de ärenden som nämns i 11 i stadgarna. Styrelsen 19