KEHITYSVAMMALAIN MUKAISET RAJOITUSTOIMENPITEET. OTK Kati Saastamoinen

Transkriptio

1 KEHITYSVAMMALAIN MUKAISET RAJOITUSTOIMENPITEET OTK Kati Saastamoinen

2 MATERIAALI KEHITYSVAMMALAIN MUKAISISTA RAJOITUSTOIMENPITEISTÄ Lakia kehitysvammaisten erityishuollosta muutettiin voimaan tulleella muutoksella YK:n vammaissopimuksen ratifiointi Muutokset vahvistavat kehitysvammaisten ihmisten oikeutta määrätä/päättää omista asioistaan ja toimia itsenäisesti Omat toivomukset, mielipide ja yksilölliset tarpeet tulee ottaa huomioon Vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä kehitysvammaisten erityishuollossa Koskee kehitysvammaisia ihmisiä, joille on tehty yksilöllinen erityishuolto-ohjelma Kehitysvammalain muutokset voimaan nopealla aikataululla ilman toimeenpanoaikaa Lainvalmisteluasiakirjat: HE 96/2015 Perustuslakivaliokunnan lausunto 15/2016 ja 12/2016 Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 4/2016 STM:n ohjeita: STM:n muistio : Itsemääräämisoikeus erityishuollossa STM:n taulukko rajoitustoimenpidepäätöksistä STM:n kysymyksiä ja vastauksia rajoitustoimenpiteistä STM:n ohje: Kehitysvammalain muutokset

3 KOULUTUSPÄIVÄN KOKONAISUUS: KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISHUOLLOSTA ANNETUN LAIN 3a LUKU Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen 42 Toimenpiteet itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi 42a Rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten soveltamisala 42b Virkavastuu 42c Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset 42d Rajoitustoimenpiteiden käytön arviointi ja vähentäminen 42e Rajoitustoimenpiteiden toimivaltasäännökset 42f - 42n Rajoitustoimenpiteen jälkiselvittely ja kirjaaminen 42o Rajoitustoimenpidettä koskeva selvitys ja tiedoksianto 42p Asetuksenantovaltuus 42q Esityksestä rajattu: - Erityishuolto-ohjelman laatiminen - Tahdosta riippumaton erityishuolto niiltä osin kun ei koske rajoitustoimenpiteitä

4 KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISHUOLLOSTA ANNETUN LAIN MUKAISET RAJOITUSTOIMENPITEET Rajoitustoimenpiteiden toimivaltasäännökset (42f - 42n ) 1. Kiinnipitäminen 2. Aineiden ja esineiden haltuunotto 3. Henkilöntarkastus 4. Lyhytaikainen erillään pitäminen 5. Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta 6. Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 7. Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa 8. Valvottu liikkuminen 9. Poistumisen estäminen

5 PERUSOIKEUKSIEN RAJOITTAMISEN EDELLYTYKSIÄ Perusoikeuksien rajoittamisen edellytyksiä: Perusoikeuden rajoittamisesta pitää säätää lailla Lain tulee olla täsmällinen ja tarkkarajainen Rajoituksen hyväksyttävyys Suhteellisuusvaatimus Oikeusturvavaatimus

6 VANHA KEHITYSVAMMALAIN 42 Kehitysvammalain 42 : Pakon käyttöä koskeva yleissäännös YK:n vammaisyleissopimuksen 14 artiklan vastainen Pakon käytön edellytykset yleisellä tasolla Edellytykset eivät täytä perusoikeuksien rajoitukselle asetettavia täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksia Erityishuollossa olevaan henkilöön saadaan soveltaa pakkoa vai siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii

7 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VAHVISTAMINEN OTK Kati Saastamoinen

8 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VAHVISTAMINEN Itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja toimenpiteistä sen tukemiseksi säädetään: Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42 Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42a Molempien säännösten soveltamisalan piiriin kuuluvat kehitysvammaiset henkilöt, joille on laadittu yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (34 ) Riippumatta siitä, miten he ovat erityishuollon piirissä ja Riippumatta siitä, joudutaanko heihin soveltamaan rajoitustoimenpiteitä vai ei

9 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VAHVISTAMINEN Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42 Tavoitteena itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus kuuluu Suomen perusoikeusjärjestelmään osana yleisperusoikeutena turvattua oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen Yksilön itsemääräämisoikeus, oikeus määrätä itsestään ja toimistaan, on monien muiden oikeuksien käytön perustana Itsemääräämisoikeus liittyy kiinteästi myös perustuslain 10 :n säännökseen yksityiselämän suojasta Yksityiselämän suojan lähtökohtana on, että yksilöllä on oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten tai muiden ulkopuolisten tahojen mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista hänen yksityiselämäänsä Yksityiselämän piiriin kuuluu muun muassa yksilön oikeus vapaasti solmia ja ylläpitää suhteita muihin ihmisiin ja ympäristöön sekä oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan Sosiaalihuollon asiakaslaki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämiseen, hyvään kohteluun, oikeusturvaan ja osallisuuteen liittyvät oikeusperiaatteet

10 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VAHVISTAMINEN Kehitysvammalain soveltamisalalla itsemääräämisoikeuden sisältönä on ennen muuta yksilön oikeus osallistua hoitoaan ja huolenpitoaan koskevien palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen Lain 42 :n säännöksessä korostuu erityishuollossa olevan henkilön oikeus itsemääräämiseen, koska yksilön itsemääräämisoikeus on yksi YK:n vammaisyleissopimuksen kantavista periaatteista Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42 : Erityishuolto on järjestettävä ja erityishuollossa olevaa henkilöä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Erityishuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon erityishuollossa olevan henkilön toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Erityishuollossa olevalle henkilölle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. Erityishuollossa olevan henkilön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta on ylläpidettävä ja edistettävä.

11 HENKILÖN ITSEMÄÄRÄÄMISKYKY Henkilön itsemääräämiskyvyn arviointi on palvelujen järjestäjän vastuulla Itsemääräämiskyvyn arviointi ei ole nykyisessä lainsäädännössä määritelty tarkemmin Arviointi edellyttää moniammatillista osaamista Arvioinnissa tulee ottaa huomioon asiakkaan oma arvio ja päivittäin hänen kanssaan työskentelevien ihmisten näkemys hänen kyvystään tehdä päätöksiä, Tavoitteena on saada mahdollisimman luotettavaa tietoa asiakkaan kognitiivisesta toiminnasta erityisesti koskien hänen kykyään ymmärtää syy-seuraus suhteita, harkintakykyään ja kykyään säädellä käyttäytymistään. Tämän tiedon saamisessa on keskeistä psykologinen tai neuropsykologinen arvio Lisäksi tarvitaan havaintoja asiakkaan toiminnasta eri arkipäivän tilanteissa. Usein tarvitaan myös lääkärin arvio, jotta mahdollisten sairauksien vaikutus asiakkaan itsemääräämiskykyyn voidaan arvioida. Samoin voidaan tarvita tutkimustietoa ja arvioita asiakkaan kommunikaatiosta ja esimerkiksi mahdollisista aistitiedon käsittelyhäiriöistä

12 HENKILÖN ITSEMÄÄRÄÄMISKYKY Henkilön itsemääräämiskyky voi vaihdella riippuen asiasta, tilanteesta ja henkilön tilasta tärkeää kirjata ja arvioida yhdessä henkilön, hänen laillisen edustajansa ja omaistensa tai muiden läheistensä kanssa asiat, joissa henkilö pystyy itse tekemään päätöksen, joissa hän tarvitsee tukea ja joita hän ei kykene päättämään tuettunakaan Itsemääräämiskyky voi myös muuttua Itsemääräämiskyvyn arviointia koskevan sääntelyn tarve arvioidaan lainuudistuksissa

13 TOIMENPITEET ITSENÄISEN SUORIUTUMISEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMISEKSI Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42a Säädetään positiivisista toimintavelvoitteista erityishuollossa olevan henkilön itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi ja edistämiseksi Erityishuollossa olevan henkilön palvelu- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista Laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa/omaisen tai muun läheisen kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä Palvelu- ja hoitosuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa Vähintään kuuden kuukauden välein, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tarkistettaessa tulee erityisesti arvioida käytetyn rajoitustoimenpiteen vaikutusta palvelu- ja hoitosuunnitelmaan sekä erityishuoltoohjelmaan Säännöksen 2 momentissa on listaus palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjattavista asioista Säännöksessä vaatimukset erityishuollon toimintayksikön mm. henkilökunnan määrästä ja koulutuksesta

14 TOIMENPITEET ITSENÄISEN SUORIUTUMISEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMISEKSI Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42a :n 5 momentti: Erityishuoltoa annettaessa on huolehdittava, että: Erityishuollon toimintayksikön henkilökunta perehdytetään ja ohjeistetaan työmenetelmiin ja keinoihin, joiden avulla tuetaan ja edistetään erityishuollossa olevien henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista Erityishuollon toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvat sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt koulutetaan rajoitustoimenpiteiden käyttöä edellyttävien tilanteiden ennalta ehkäisemiseen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaiseen käyttämiseen Erityishuollon toimintayksikössä edistetään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisten ja kuntouttavien toimintatapojen käyttöön ottamista Erityishuollossa olevien henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta tuetaan ja edistetään asianmukaisin kalustein, välinein ja tilaratkaisuin Tulee huomioida tilojen suunnittelussa ja kalusteita ja välineitä tilattaessa Mm. Esteettömyys, saavutettavuus, asumisympäristön väljyys sekä asianmukaiset apuvälineet ja valaistus

15 KEHITYSVAMMALAIN MUKAISTEN RAJOITUSTOIMENPITEIDEN SOVELTAMISALA OTK Kati Saastamoinen

16 RAJOITUSTOIMENPIDESÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALA Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42b Erityishuollossa voidaan käyttää rajoitustoimenpiteitä (42f 42n ) järjestettäessä Sosiaalihuoltolain 21 :n 4 momentissa tarkoitettua tehostettua palveluasumista tai Sosiaalihuoltolain 22 :ssä tarkoitettuja laitospalveluja taikka vastaavia yksityisiä palveluja Edellytyksenä rajoitustoimenpiteiden käytölle on lisäksi: Tehostetun palveluasumisen yksiköllä ja laitoksella on käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten Asiantuntijaryhmä (ei tarvitse olla jatkuvasti) Koskee sekä julkiyhteisön ylläpitämiä toimintayksiköitä että yksityisiä palveluntuottajia Voidaan soveltaa myös erityishuollon piirissä vapaaehtoisesti oleviin henkilöihin POIKKEUS: 42 n :n 3 momentissa tarkoitettua muuta kuin lyhytkestoista poistumisen estämistä voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa erityishuollossa

17 RAJOITUSTOIMENPIDESÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALA Sosiaalihuoltolaki 21 4 momentti: Tehostettu palveluasuminen Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti

18 RAJOITUSTOIMENPIDESÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALA Sosiaalihuoltolaki 22 : Laitospalvelu Sosiaalihuollon laitospalveluilla tarkoitetaan hoidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä Laitospalveluja voidaan järjestää lyhytaikaisesti tai jatkuvasti, päivisin, öisin tai ympärivuorokautisesti Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoksessa vain, jos se on henkilön terveyden tai turvallisuuden kannalta perusteltua, taikka siihen on muu laissa erikseen säädetty peruste Laitospalveluja toteutettaessa henkilölle on järjestettävä hänen yksilöllisten tarpeidensa mukainen kuntoutus, hoito ja huolenpito Hänelle on lisäksi pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää kuntoutumista, omatoimisuutta ja toimintakykyä

19 RAJOITUSTOIMENPIDESÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALA Tiettyjen rajoitustoimenpiteiden soveltamisalaa on laajennettu Tämä soveltamisalan laajennus koskee: 1) Kiinnipitoa 2) Aineiden ja esineiden haltuunotto 3) Henkilöntarkastus 4) Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa

20 RAJOITUSTOIMENPIDESÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALA Edellä lueteltuja rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää myös: 1. Sosiaalihuoltolain (710/1982) 27e :ssä tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 35 :n 2 momentissa tarkoitettua työtoimintaa Edellytyksenä on, että: Työtoiminta järjestetään sosiaalihuollon toimintayksikössä ja Toimintayksikössä on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä 2. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 :ssä tarkoitettua päivätoimintaa tai vastaavaa kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 35 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa Edellytyksenä on, että: Toiminta järjestetään sosiaalihuollon toimintayksikössä ja Toimintayksikössä on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä

21 RAJOITUSTOIMENPIDESÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALA Sosiaalihuoltolaki 27e : Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain 27 d :ssä tarkoitettuun työhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 35 2 momentti: Työtoiminta Erityishuollon tarpeessa olevalle on myös pyrittävä järjestämään työhönvalmennusta, työtoimintaa sekä muuta virikkeitä antavaa toimintaa Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 : Päivätoiminta Vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja Näitä palveluja voidaan antaa myös vammaisen henkilön lähiomaiselle tai hänestä huolehtivalle taikka muutoin läheiselle henkilölle

22 RAJOITUSTOIMENPIDESÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALA Jos rajoitustoimenpiteen käytöstä on tehty kirjallinen päätös, voidaan edellä mainituissa toimintayksiköissä lisäksi toteuttaa seuraavia rajoitustoimenpiteitä: Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa Valvottu liikkuminen Poistumisen estäminen (3 momentissa) Kirjallinen päätös tulee tehdä mainituissa säännöksissä tarkoitetulla tavalla Edellytyksenä rajoitustoimenpiteiden käytölle on lisäksi: Käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten Asiantuntijaryhmä (ei tarvitse olla jatkuvasti)

23 RAJOITUSTOIMENPIDESÄÄNNÖSTEN TOTEUTTAJA JA PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Rajoitustoimenpiteitä voi toteuttaa vaan toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilö Koska lakia ja asetusta sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ei sovelleta kehitysvammaalan ammattitutkinnon suorittaneisiin, lakiin lisättiin 1 a Mitä tässä laissa säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, sovelletaan myös sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitaviin, soveltuvan sosiaalihuollon ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin henkilöihin Esim. kehitysvamma-alan ammattitutkinnon suorittaneet

24 RAJOITUSTOIMENPITEIDEN YLEISET EDELLYTYKSET OTK Kati Saastamoinen

25 RAJOITUSTOIMENPITEIDEN KÄYTÖN YLEISET EDELLYTYKSET Rajoitustoimenpiteiden käytön yleisistä edellytyksistä säädetään kehitysvammalain 42 d :ssä Erityishuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisymmärryksessä erityishuollossa olevan henkilön kanssa Rajoitustoimenpiteet tulee ymmärtää luonteeltaan perusoikeuksiin kajoaviksi ja sen vuoksi viimesijaisiksi ja poikkeuksellisiksi toimiksi Niiden käytön jälkeen on aina pohdittava keinoja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä Erityishuollossa voidaan käyttää 42 f 42 n :ssä tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä ainoastaan silloin, kun: 1. Erityishuollossa oleva henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia 2. Rajoitustoimenpiteen käyttäminen on välttämätöntä hänen terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi taikka merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi ja 3. Muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä

26 RAJOITUSTOIMENPITEIDEN KÄYTÖN YLEISET EDELLYTYKSET Rajoitustoimenpiteen on oltava: I. Henkilön hoidon ja huolenpidon kannalta perusteltu, II. Tarkoitukseen sopiva ja III. Oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden Jos henkilöön kohdistetaan useampia rajoitustoimenpiteitä samanaikaisesti tai peräkkäin, niiden yhteisvaikutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota

27 RAJOITUSTOIMENPITEIDEN KÄYTÖN YLEISET EDELLYTYKSET Rajoitustoimenpide on toteutettava: Erityishuollossa olevan henkilön ihmisarvoa kunnioittaen, Mahdollisimman turvallisesti ja Erityishuollossa olevan henkilön perustarpeista huolehtien Rajoitustoimenpiteen käyttö on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä tai jos se vaarantaa erityishuollossa olevan henkilön terveyden tai turvallisuuden Jos rajoitustoimenpide kohdistuu alaikäiseen, rajoitustoimenpidettä käytettäessä on otettava huomioon alaikäisen etu sekä hänen ikänsä ja kehitystasonsa

28 RAJOITUSTOIMENPITEIDEN KÄYTÖN ARVIOINTI JA VÄHENTÄMINEN Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42e Jos erityishuoltoa annettaessa on käytetty 42 f 42 n :ssä tarkoitettua rajoitustoimenpidettä, toimintayksikössä on viipymättä arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöön johtaneita syitä ja keinoja, joiden avulla voidaan jatkossa vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä yksikössä Jos muussa kuin tahdosta riippumattomassa erityishuollossa olevan henkilön erityishuollossa on käytetty toistuvasti tai pitkäaikaisesti 42 j, 42 l tai 42 m :ssä tai 42 n :n 2 momentissa tarkoitettua rajoitustoimenpidettä, toimintayksikössä on arvioitava, täyttyvätkö henkilön kohdalla 32 :n 1 momentissa tarkoitetut edellytykset henkilön määräämiselle tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon, ja saatettava kysymys tarvittaessa 32 :n 4 momentissa tarkoitetun sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen arvioitavaksi Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa Valvottu liikkuminen Poistumisen estäminen

29 RAJOITUSTOIMENPITEIDEN TOIMIVALTASÄÄNNÖKSET OTK Kati Saastamoinen

30 KIINNIPITÄMINEN OTK Kati Saastamoinen

31 KIINNIPITÄMINEN Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42f Erityishuollossa olevasta henkilöstä voidaan pitää lyhytaikaisesti kiinni rauhoittamistarkoituksessa Kiinnipitäminen on toteutettava hyväksyttävää hoidollista menetelmää käyttäen (MAPA ja AVEKKI) HE 96/2015: Kiinnipitämisestä voi aiheutua huomattavia terveydellisiä haittoja, jos se tehdään väärin Kiinnipitämistä voidaan tarvittaessa käyttää muiden rajoitustoimenpiteiden toteuttamiseksi Kiinnipitämisen edellytys (HE 96/2015): Henkilö muutoin todennäköisesti: Vaarantaisi oman terveytensä tai turvallisuutensa, Vaarantaisi muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden taikka Vahingoittaisi omaisuutta merkittävästi + Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset

32 KIINNIPITÄMINEN Kiinnipitämiseen olisi mahdollisuus turvautua esimerkiksi henkilön rauhoittamiseksi tilanteessa, jossa hän saattaisi kiihdyttyään vahingoittaa itseään tai toista henkilöä Käytännössä kiinnipitäminen tarkoittaa yleensä: Henkilön viereen tai lähelle istumista silloin, kun on nähtävissä, että hän alkaa kiihtyä eikä tilanne laukea esimerkiksi keskustelemalla Kiinnipitäminen voi sisältää myös henkilön siirtämisen toimintayksikön tiloissa Ts. Fyysinen ohjaaminen Esim. jos henkilö olisi henkilöntarkastuksen suorittamista varten siirrettävä tilaan, jonne ulkopuolisilla ei ole pääsyä Fyysinen ohjaaminen on sallittua vai jos muut keinot ovat osoittautuneet riittämättömiksi Kiinnipidossa ei saa käyttää voimankäyttö- tai muita välineitä

33 KIINNIPITÄMINEN Kiinnipidon toteuttaa: Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö Ratkaisun kiinnipitämisestä tekee: Kiinnipito on tosiasiallista hallintotoimintaa, eikä asiassa tehtäisi muutoksenhakukelpoista hallintopäätöstä Ratkaisun kiinnipidosta tekee toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö Kiinnipitoa koskevaan ratkaisuun ei ole muutoksenhakuoikeutta

34 AINEIDEN JA ESINEIDEN HALTUUNOTTO OTK Kati Saastamoinen

35 AINEIDEN JA ESINEIDEN HALTUUNOTTO Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42g Erityishuollossa olevalta henkilöltä voidaan ottaa toimintayksikön haltuun aineet ja esineet, jota ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat: Vahingoittamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta (omaa tai toisen) Vahingoittamaan merkittävästi omaisuutta + Todennäköisesti käytettäisiin tähän tarkoitukseen

36 AINEIDEN JA ESINEIDEN HALTUUNOTTO Säännöksen piiriin kuuluvia aineita ja esineitä: Aineen tai esineen hallussapito on kiellettyä tai luvanvaraista muun lainsäädännön nojalla Esimerkiksi ampuma-aseet, kaasusumuttimet ja räjähteet Nyrkkiraudat, stiletit, sähkölamauttimet ja muut järjestyslain 9 :ssä tarkoitetut vaaralliset esineet Hallussapito yleisellä paikalla on kielletty järjestyslain 9 :n nojalla ellei hallussapito liity työtehtävien hoitamiseen Vahingoittamistarkoitukseen soveltuvat esineet: Erilaiset viiltämiseen, pistämiseen, lyömiseen tai heittämiseen soveltuvat esineet Esimerkiksi: Rikotut lasiesineet, ketjut, pamput ja rautaputket Vahingoittamistarkoitukseen soveltuvat aineet: Erilaiset syövyttävät, myrkylliset tai lamaannuttavat aneet Esimerkiksi: Liuottimet ja hapot Hallussapito yleisellä paikalla ilman hyväksyttävää syytä on kielletty (järjestyslaki 10 )

37 AINEIDEN JA ESINEIDEN HALTUUUOTTO Säännöksen piiriin kuuluvia aineita ja esineitä: Säännöksen sanamuodon piiriin kuuluvat myös aineet ja esineet, jotka omaavat yleisesti hyväksyttävän käyttötarkoituksen mutta jotka ominaisuuksiensa puolesta saattavat vaarantaa jonkun henkilön (joko omaa tai toisen) terveyttä tai turvallisuutta Esimerkiksi: Tulentekovälineet, sakset, puukko, veitsi, pesäpallomaila, vaijeri ja tikat Alkoholijuomat, muut alkoholipitoiset aineet, huumausaineiksi luokiteltavat tai muut lääkkeet sekä päihtymistarkoituksessa käytettävät haisteltavat liuottimet, (esimerkiksi liima tai tinneri) sekä hasis- ja vesipiiput sekä huumausaineiden käyttöön tarkoitetut lääkeruiskut Edellytys: niiden arvioidaan vaarantavan erityishuollossa olevan henkilön tai toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden taikka aiheuttavan merkittävän omaisuusvahingon vaaran Huomioon henkilön tilaan tai käyttäytymiseen perustuva uhka (esim. aggressiivinen käyttäytyminen) ja tilanne kokonaisuutena

38 AINEIDEN JA ESINEIDEN HALTUUNOTTO Ratkaisun aineiden tai esineiden haltuunotosta tekee: Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö Jollei ainetta tai esinettä palauteta erityishuollossa olevalle henkilölle yhden vuorokauden kuluessa haltuunotosta, tulee asiasta tehdä kirjallinen päätös Mahdollisuus hakea muutosta niissä tapauksissa, joissa hänelle kuuluvaa omaisuutta otettaisiin pidempiaikaisesti haltuun Kirjallisen päätöksen aineiden ja esineiden haltuunotosta tekee: Toimintayksikön vastaava johtaja

39 AINEIDEN JA ESINEIDEN HALTUUNOTTO Haltuun otettu omaisuus on palautettava erityishuollossa olevalle henkilölle viimeistään toimintayksikössä annetun erityishuollon päätyttyä, jollei sen luovuttamisesta tai hävittämisestä muussa laissa toisin säädetä Järjestyslain 21 :n mukaan pidättämiseen oikeutetulla virkamiehellä on eräin edellytyksin oikeus hävittää järjestyslain 9 ja 10 :ssä tarkoitettu esine tai aine Poliisi voi järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämiseksi ottaa pois yleisellä paikalla päihdyttävää ainetta nauttineelta henkilöltä tällä hallussaan olevan avatussa tai avoimessa astiassa olevan aineen ja todistettavasti hävittää sen Ampuma-aselain (1/1998) 8 luvussa säädetään ampuma-aseiden haltuunotosta ja 9 luvussa niiden hävittämisestä Ampuma-aselain 92 :n mukaan silloin, kun on perusteltu syy epäillä, että ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia käytetään väärin, poliisin on viipymättä tehtävä päätös esineiden ottamisesta väliaikaisesti poliisin haltuun Pidättämiseen oikeutetulla virkamiehellä on 104 a :n mukaan siinä säädetyin edellytyksin oikeus todistettavasti hävittää ampuma-aselaissa tarkoitetut aseen osat, kaasusumuttimet, patruunat tai erityisen vaaralliset ammukset

40 HENKILÖNTARKASTUS OTK Kati Saastamoinen

41 HENKILÖNTARKASTUS Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42h Erityishuollossa olevalle henkilölle voidaan tehdä henkilöntarkastus tämän vastustuksesta riippumatta, jos on perusteltua syytä epäillä, että henkilöllä on vaatteissaan tai muutoin yllään taikka mukanaan olevissa tavaroissa 42 g :n 1 momentissa tarkoitettuja aineita tai esineitä Edellytyksenä: Erityishuollossa oleva tai muu henkilö todennäköisesti käyttäisi aineita tai esineitä vaarantamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta taikka merkittävästi vahingoittamaan omaisuutta Henkilöntarkastuksen toteuttaa: Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö

42 HENKILÖNTARKASTUS Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42g :n mukainen aine tai esine Erityishuollossa olevalta henkilöltä voidaan ottaa toimintayksikön haltuun aineet ja esineet, jota ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat: Vahingoittamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta (omaa tai toisen) Vahingoittamaan merkittävästi omaisuutta + Todennäköisesti käytettäisiin tähän tarkoitukseen

43 HENKILÖNTARKASTUS Henkilöntarkastuksen tyypillisiä muotoja ovat henkilön: Vaatteiden Taskujen Lompakon Kukkaron tarkistaminen Hallussa olevan laukun, salkun, kassin tai muun vastaavan kantovälineen tarkastaminen Henkilöntarkastus ei oikeuta riisuttamaan henkilöä tarkastuksen ajaksi Henkilöntarkastus ei oikeuta tekemään henkilönkatsastusta

44 HENKILÖNTARKASTUS Henkilöntarkastus on tehtävä toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan toisen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön läsnä ollessa Jollei erityisestä syystä muuta johdu Henkilöntarkastuksen tekijän ja tarkastuksessa läsnä olevan henkilön on oltava tarkastuksen kohteena olevan henkilön kanssa samaa sukupuolta Tarkastuksen tekijä ja tarkastuksessa läsnä oleva henkilö voivat kuitenkin olla eri sukupuolta kuin tarkastuksen kohteena oleva henkilö, jos He ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä tai Toimenpiteen suorittaminen välittömästi on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevan tai toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden varmistamiseksi

45 HENKILÖNTARKASTUS Ratkaisun henkilöntarkastuksesta tekee: I. Toimintayksikön vastaava johtaja II. Kiireellisessä tilanteessa toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö Viipymättä ilmoitettava asiasta toimintayksikön vastaavalle johtajalle Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on huolehtia siitä, että toimintayksikön vastaava johtaja voisi tarvittaessa antaa ohjeistusta tai keskeyttää rajoitustoimenpiteen käytön

46 LYHYTAIKAINEN ERILLÄÄN PITÄMINEN OTK Kati Saastamoinen

47 LYHYTAIKAINEN ERILLÄÄN PITÄMINEN Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42i Erityishuollossa oleva henkilö voidaan viedä tämän vastustuksesta riippumatta lyhytaikaisesti erilleen muista henkilöistä rauhoittamistarkoituksessa Maksimissaan kahdeksi tunniksi Erillään pitämiseen käytettävän huoneen oven voi tarvittaessa lukita Lyhytaikaisen erillään pitämisen edellytys: Erityishuollossa oleva henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi oman tai muiden terveyden tai turvallisuuden taikka vahingoittaisi omaisuutta merkittävästi Lyhytaikaista erillään pitämistä esimerkiksi kasvatuksellisessa tarkoituksessa tai rangaistuksena ei ole sallittua

48 LYHYTAIKAINEN ERILLÄÄN PITÄMINEN Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön on valvottava erillään pidettävää henkilöä koko erillään pitämisen ajan olemalla Hänen kanssaan samassa tilassa tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että henkilökunnalla on mahdollisuus saada yhteys erillään pidettävään henkilöön Myös erillään pidettävällä henkilöllä on oltava mahdollisuus saada yhteys henkilökuntaan Tarkoituksena on taata erillään pidettävän henkilön turvallisuus erillään pitämisen aikana Tulee pyrkiä turvaamaan myös henkilön yksityisyyden suoja ja ihmisarvon loukkaamattomuus Yhteyden mahdollistamiseksi voidaan käyttää teknisiä välineitä tai niiden yhdistelmää Asianosaista tulee aina informoida teknisen välineen käyttämisestä

49 LYHYTAIKAINEN ERILLÄÄN PITÄMINEN Hallituksen esityksessä (96/2015) läsnäolosta todettua: Erillään pitäminen on rajoitustoimenpiteenä sen luonteinen, että sitä toteutettaessa henkilökuntaan kuuluvan läsnäololla on erityinen merkitys Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön olisi toimenpidettä toteutettaessa pyrittävä erillään pidettävän henkilön rauhoittamiseen niin, että tilanne saataisiin laukeamaan, jolloin rajoitustoimenpiteen käyttö tulisi välittömästi lopettaa Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön läsnäololla on merkitystä myös erillään pidettävän henkilön ja muiden henkilöiden turvallisuuden takaamisen kannalta

50 LYHYTAIKAINEN ERILLÄÄN PITÄMINEN Toimenpiteen toteuttaminen ei kuitenkaan välttämättä edellyttäisi, että toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tulee olla samassa huoneessa erillään pidettävän henkilön kanssa Poikkeus: Ellei toimenpiteen turvallinen ja asianmukainen toteuttaminen sitä vaadi Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön olisi joka tapauksessa oltava niin lähellä, että hän pystyy tarkkailemaan tilannetta ja tarvittaessa puuttumaan siihen Edellä sanottu ei kuitenkaan koske erillään pidettävää alaikäistä henkilöä Jos erillään pitäminen ylipäätään katsottaisiin välttämättömäksi lapsen kohdalla, olisi erityisen tärkeää, että» Hänen hyvinvoinnistaan ja turvallisuudestaan pidetään huolta ja» Henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö on fyysisesti hänen kanssaan samassa tilassa koko erillään pitämisen keston Tosiasiallinen läsnäolo ja jatkuva valvonta on erityisen tärkeää

51 LYHYTAIKAINEN ERILLÄÄN PITÄMINEN Erillään pitämiseen käytettävän huoneen ovi voitaisiin lukita ulkopuolelta käsin erityisesti siinä tapauksessa, että erillään pitäminen jouduttaisiin muutoin toteuttamaan voimakeinoin Turvahuone: Jos toimintayksikössä on niin sanottu turvahuone, myös sitä voitaisiin käyttää yksilöllisen harkinnan mukaan Esimerkiksi silloin, kun erillään pidettävä henkilö saattaisi käyttää omassa huoneessaan olevia esineitä ja tavaroita itsensä vahingoittamiseen Esimerkiksi silloin, kun henkilön sulkemisen omaan huoneeseensa arvioitaisiin aiheuttavan erillään pidettävälle henkilölle kielteisen tunnekokemuksen huoneestaan, jonka tulisi olla hänelle turvallinen ja miellyttävä paikka Jos taas erillään pitämisen toteuttamisen asianomaisen henkilön omassa huoneessa arvioitaisiin vaikuttavan häntä tyynnyttävästi, oman huoneen käyttöä on pidettävä parempana vaihtoehtona

52 LYHYTAIKAINEN ERILLÄÄN PITÄMINEN Toimenpiteen toteuttaa: Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö Ratkaisun lyhytaikaisesta erillään pitämisestä tekee: Toimintayksikön vastaava johtaja Kiireellisessä tilanteessa toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö Viipymättä ilmoitettava asiasta toimintayksikön vastaavalle johtajalle Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on huolehtia siitä, että toimintayksikön vastaava johtaja voisi tarvittaessa antaa ohjeistusta tai keskeyttää rajoitustoimenpiteen käytön

53 VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHUOLLON ANTAMINEN VASTUSTUKSESTA RIIPPUMATTA OTK Kati Saastamoinen

54 VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHUOLLON ANTAMINEN VASTUSTUKSESTA RIIPPUMATTA Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan hallituksen esityksestä jäi epäselväksi, kattaako perushoitoon kuuluvat toimenpiteet myös sellaiset lääketieteelliset toimenpiteet, joita erityishuollossa oleva henkilö vastustaa Eduskuntakäsittelyssä lisättiin säännös 42j : Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta

55 VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHUOLLON ANTAMINEN VASTUSTUKSESTA RIIPPUMATTA Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42j Erityishuollossa olevaa henkilöä on hoidettava terveydenhuoltoa annettaessa ensisijaisesti yhteisymmärryksessä hänen kanssaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6-9 :ssä säädetyllä tavalla Näissä säännöksissä käsitellään täysi-ikäisen ja alaikäisen potilaan suostumuksen ja hoitotahdon merkitystä Eri hoitotilanteissa sekä silloin Kun potilas ei pysty päättämään hoidostaan tai Kun potilaan tahdosta ei saada selvyyttä

56 VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHUOLLON ANTAMINEN VASTUSTUKSESTA RIIPPUMATTA Erityishuollossa olevaa henkilöä voidaan potilaslain säännösten perusteella hoitaa, vaikkei hän pystyisi päättämään hoidostaan ja antamaan hoitoon suostumustaan Tällöin häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä potilaslain 6 ja 7 :ssä tarkoitettujen tahojen (laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen) kanssa Eivät kuitenkaan voi kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa Jos kuitenkin erityishuollossa oleva henkilö, joka ei pysty päättämään hoidostaan, vastustaa hoidon antamista, ei potilaslaki oikeuta hoitamaan henkilöä väkisin

57 VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHUOLLON ANTAMINEN VASTUSTUKSESTA RIIPPUMATTA Jos erityishuollossa oleva henkilö, joka ei kykene päättämään hoidostaan, vastustaa terveydenhuollon antamista 1. Henkilöä hoitava lääkäri tai 2. Lääkärin ohjeiden mukaan toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö voi antaa henkilölle lääketieteellisesti välttämättömän terveydenhuollon henkilön vastustuksesta riippumatta Edellytys: Hoitamatta jättäminen uhkaisi vaarantaa vakavasti henkilön terveyden Henkilön tilaa on tällöin seurattava ja arvioitava jatkuvasti hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla

58 VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHUOLLON ANTAMINEN VASTUSTUKSESTA RIIPPUMATTA Lääketieteellinen välttämätön terveydenhuolto tarkoittaa esimerkiksi: Lääkityksen antamista Välttämättömän ravinnon ja nesteytyksen antamista Pakonomaisen syömisen tai juomisen rajoittamista tilanteessa, jossa henkilön toiminta uhkaa vaarantaa vakavasti hänen terveytensä

59 VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHUOLLON ANTAMINEN VASTUSTUKSESTA RIIPPUMATTA Välttämättömän terveydenhuollon antamiseksi: Hoito- ja tutkimustoimenpidettä suoritettaessa erityishuollossa olevasta henkilöstä voidaan pitää lyhytaikaisesti kiinni tai hänen liikkumistaan voidaan rajoittaa rajoittavan välineen avulla lyhytaikaisesti enintään niin kauan kuin toimenpiteen suorittaminen välttämättä edellyttää Maksimiaika: Enintään tunnin ajan Rajoittavien välineiden on täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaiset vaatimukset Esimerkiksi: haavan ompelun tai injektiolääkityksen antamisen aikana Kyse on tosiasiallisesta hallintotoiminnasta, eikä asiassa tehdä kirjallista valituskelpoista hallintopäätöstä

60 VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHUOLLON ANTAMINEN VASTUSTUKSESTA RIIPPUMATTA Ratkaisun välttämättömän terveydenhuollon antamisesta erityishuollossa olevan henkilön vastustuksesta riippumatta ja siihen liittyvästä lyhytaikaisista rajoitustoimenpiteistä tekee: Virkasuhteessa oleva lääkäri Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun voi tehdä: Henkilöä hoitava lääkäri tai Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö Välittömästi ilmoitettava asiasta henkilöä hoitavalle lääkärille Tehtäessä ratkaisua välttämättömän terveydenhuollon antamisesta vastustuksesta riippumatta on pyydettävä ja otettava huomioon 42 b :n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot rajoitustoimenpiteestä Arviointi mm. siitä, onko henkilön kohdalla käytettävissä muita keinoja välttämättömän terveydenhuollon antamiseksi ja missä tilanteessa rajoitustoimenpiteen käyttö on välttämätöntä Jos toimintayksikön henkilökuntaan ei kuulu virkasuhteista lääkäriä tai henkilölle annettaisiin erityishuoltoa yksityisessä erityishuollon toimintayksikössä, tulee erityishuoltoa järjestävän erityishuoltopiirin tai kunnan sopia toimintayksikön kanssa etukäteen järjestelyistä virkasuhteisen lääkärin päätöksenteon osalta kyseisissä tilanteissa.

61 VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHUOLLON ANTAMINEN VASTUSTUKSESTA RIIPPUMATTA Välttämättömän terveydenhuollon antamisesta vastustuksesta huolimatta voidaan tehdä rajoitustoimenpiteen toistuvasta käytöstä kirjallinen päätös Jos on ilmeistä, että tarve välttämättömän terveydenhuollon antamiselle vastustuksesta riippumatta on toistuvaa Kirjallisen päätöksen toistuvasta välttämättömän terveydenhuollon antamisesta vastustuksesta riippumatta tekee: Virkasuhteessa oleva lääkäri Enintään 30 päiväksi kerrallaan Tällöinkin rajoitustoimenpidettä voidaan kussakin tilanteessa käyttää vain, jos välttämättömän terveydenhuollon antamisen vastustuksesta huolimatta edellytykset täyttyvät Erityishuollossa oleva henkilö ei kykene päättämään hoidostaan ja vastustaa terveydenhuollon antamista ja Hoitamatta jättäminen uhkaisi vaarantaa vakavasti henkilön terveyden

62 VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHUOLLON ANTAMINEN VASTUSTUKSESTA RIIPPUMATTA Kirjallista päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon 42 b :n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot rajoitustoimenpiteestä Riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus Asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoitustoimenpiteen toistuvaa käyttöä Toistuvia terveydenhuollon toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi: Insuliinin, sydänlääkkeiden tai muiden välttämättömien lääkkeiden antaminen Haavan hoito Katetrointi Nesteytys

63 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ PÄIVITTÄISISSÄ TOIMINNOISSA OTK Kati Saastamoinen

64 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ PÄIVITTÄISISSÄ TOIMINNOISSA Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella eduskuntakäsittelyssä lisättiin säännös 42k ja 42 l (perusoikeuksia rajoittavat välineet ja asusteet): Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa

65 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ PÄIVITTÄISISSÄ TOIMINNOISSA Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42k Tarkoituksena on mahdollistaa henkilön yö- ja päiväaikainen lepääminen, ruokailu, ulkoilu, peseytyminen ja muut niitä vastaavat toiminnot turvallisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen Jos erityishuollossa olevan henkilön terveys tai turvallisuus muutoin todennäköisesti vaarantuisi, toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi käyttää henkilöllä: 1. Sängystä putoamista estävää välinettä, joka ei rajoita henkilön raajojen tai kehon liikkeitä Henkilön yö- ja päiväaikaisen lepäämisen ajan ja lyhytaikaisesti muiden päivittäisten toimintojen ajan Esimerkiksi henkilöllä on hänen vammastaan tai sairaudestaan aiheutuvia tahattomia liikkeitä Esimerkiksi ylös nostettava sängynlaita, matala tai leveä sänky (korkeuden säätö) Välineiden sijaan on käytettävä kuitenkin ensisijaisesti muita keinoja, aina kun se on mahdollista

66 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ PÄIVITTÄISISSÄ TOIMINNOISSA 2. Tuolista putoamista estävää välinettä lyhytaikaisesti henkilön ruokailun ja muiden vastaavien päivittäisten toimintojen ajan Välineen käytön avulla henkilöä suojataan vahingoittumiselta hänen ruokaillessaan tai muissa päivittäisissä toiminnoissa Esimerkiksi geriatrinen tuoli tai pyörätuolista putoamista estävä turvavyö

67 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ PÄIVITTÄISISSÄ TOIMINNOISSA 3. Itsensä vahingoittamista estävää tai turvallisuutta lisäävää välinettä tai asustetta Ei saa rajoittaa henkilön raajojen tai kehon liikkeitä tai henkilön toimintaa vähäistä enempää Esimerkiksi epilepsiakypärä (ei saa peittää kasvoja) Suojaa henkilöä loukkaamasta päätään epileptisen kohtauksen aikana) Esimerkiksi painopeitto Käytetään lievittämään ahdistusta, levottomuutta ja unettomuutta Useimmiten vain, jos henkilö itse sitä pyytää tai kokee peiton käytön rajoittavana Jos henkilö ei saa painopeittoa itse pois päältään (rajoittaa toimintaa enemmän kuin vähäisesti), arvioidaan sen käyttöä 42 l :n perusteella (rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa)

68 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ PÄIVITTÄISISSÄ TOIMINNOISSA Rajoittavien välineiden ja asusteiden käytön edellytyksiä: Rajoittavien välineiden ja asusteiden on täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaiset vaatimukset Rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan käyttää vain välttämättömän ajan Rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan käyttää ainoastaan tarkoituksensa mukaisella tavalla Rajoittavaa välinettä tai asustetta käytettäessä erityishuollossa olevan henkilön tilaa on seurattava ja arvioitava hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla Rajoittavan välineen tai asusteen käyttö on lopetettava välittömästi, jos se vaarantaa henkilön terveyden tai turvallisuuden

69 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ PÄIVITTÄISISSÄ TOIMINNOISSA Rajoittavien välineiden ja asusteiden käytön edellytyksiä: Rajoittavaa välinettä saa käyttää vain henkilö, jolla on sen turvallisen käytön vaatima koulutus ja kokemus Säännös ei mahdollista esimerkiksi henkilön makuuttamista jatkuvasti sängyssä sängyn laidat ylhäällä tai henkilön jättämistä geriatriseen tuoliin muutoin kuin ruokailun tai vastaavan päivittäisen toiminnon ajaksi Säännöstä ei saa myöskään soveltaa, jos toimenpiteen tarkoituksena on muun henkilön suojaaminen taikka omaisuusvahingon estäminen

70 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ PÄIVITTÄISISSÄ TOIMINNOISSA Ratkaisun rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä päivittäisissä toiminnoissa tekee: Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö Ratkaisu tehdään toimintayksikön vastaavan johtajan ohjeiden mukaisesti Vastaavan johtajan on ohjeita antaessaan pyydettävä ja otettava huomioon 42 b :n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä» Riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus Lääkärin on erityisesti arvioitava mahdolliset terveydelliset riskit rajoittavaa välinettä käytettäessä Kyse on tosiasiallisesta hallintotoiminnasta, josta ei tehdä hallintopäätöstä

71 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ PÄIVITTÄISISSÄ TOIMINNOISSA Rajoittavan välineen tai asusteen säännönmukaisesta ja pitkäkestoisesta käytöstä voidaan tehdä kirjallinen päätös Kirjallisen päätöksen rajoittavan välineen tai asusteen säännönmukaisesta ja pitkäkestoisesta käytöstä tekee: Toimintayksikön vastaava johtaja Päätös voi olla voimassa enintään kuusi kuukautta Pyydettävä ja otettava huomioon 42 b :n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä Riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus Tällöinkin rajoitustoimenpidettä voidaan kussakin tilanteessa käyttää vain, jos rajoitustoimenpiteen käytön edellytykset täyttyvät Asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä

72 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ VAKAVISSA VAARATILANTEISSA OTK Kati Saastamoinen

73 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ VAKAVISSA VAARATILANTEISSA Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella eduskuntakäsittelyssä lisättiin säännös 42k ja 42 l (perusoikeuksia rajoittavat välineet ja asusteet): Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa Merkittävämmin rajoittavat välineet tai asusteet

74 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ VAKAVISSA VAARATILANTEISSA Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42l Erityishuollossa olevalla henkilön liikkumista tai henkilön toimintaa rajoittavaa välinettä tai asustetta voi käyttää muissa kuin 42 k :n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, jos henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi vakavasti oman terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden Säännös koskee päivittäisten toimintojen mahdollistamiseksi käytettäviä välineitä koskevasta 42 k :stä poiketen välineiden ja asusteiden käyttöä selvemmin nimenomaan rajoittavassa tarkoituksessa henkilön itsensä taikka muun henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi Rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan käyttää vain välttämättömän ajan ja ainoastaan tarkoituksensa mukaisella tavalla Toimenpiteen toteuttaa: Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö

75 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ VAKAVISSA VAARATILANTEISSA Säännöksessä tarkoitettuja välineitä tai asusteita ovat esimerkiksi: Hansikkaat tai siteet, joilla voidaan estää henkilöä esimerkiksi repimästä ompeleita itseltään tai puremasta käsivarttaan Hygieniahaalarin käyttö on pykälän perusteella mahdollista tilanteissa, joissa ei ole käytettävissä muita riittäviä keinoja henkilön epähygieenisen ja terveyttä vaarantavan käyttäytymisen estämiseen Jos henkilöllä on taipumus toisten henkilöiden puremiseen, voidaan pureminen estää kypärän avulla, jolloin kasvojen eteen tulee ristikko Käsivarsien liikkeitä osittain rajoittavan lyöjän paidan tai turvaliivin avulla henkilöä voidaan estää lyömästä toisia henkilöitä Vyötärön kohdalle kiinnitettävän magneettivyön avulla henkilöä voidaan estää liikkumasta sängystä esimerkiksi leikkaushaavan tai murtuneen jalan jälkihoitotilanteissa Jos henkilöllä käytetään rajoittamistarkoituksessa painopeittoa, jonka alta henkilö ei pääse pois, on painopeiton käytön edellytykset arvioitava tämän pykälän eikä 42 k :n perusteella

76 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ VAKAVISSA VAARATILANTEISSA Rajoittavien välineiden ja asusteiden on täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaiset vaatimukset Rajoittavaa välinettä tai asustetta käytettäessä erityishuollossa olevan henkilön tilaa on seurattava ja arvioitava hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla Rajoittavan välineen tai asusteen käyttö on lopetettava välittömästi, jos se vaarantaa henkilön terveyden tai turvallisuuden

77 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ VAKAVISSA VAARATILANTEISSA Päätöksen muusta kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä tekee: Toimintayksikön vastaava johtaja Päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon 42 b :n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä Riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus» Lääkärin on erityisesti arvioitava mahdolliset terveydelliset riskit rajoittavaa välinettä käytettäessä Kysymyksessä on muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös Vaikka tuomioistuimen antama oikeussuoja on luonteeltaan jälkikäteistä, sillä on myöhempää käytäntöä ohjaavaa merkitystä paitsi rajoitustoimenpiteen kohteeksi joutuneen henkilön osalta myös muissa vastaavissa tilanteissa

78 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ VAKAVISSA VAARATILANTEISSA Ratkaisun kiireellisessä tilanteessa muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä tekee: Henkilöä hoitava lääkäri tai Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö Toimintayksikön vastaavan johtajan ohjeiden mukaisesti Rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä kiireellisessä tilanteessa on välittömästi ilmoitettava toimintayksikön vastaavalle johtajalle» Toimintayksikön vastaavan johtajan on tehtävä kirjallinen päätös Koska rajoittavien välineiden ja asusteiden käytön tarve on yleensä ennakoitavissa, niiden käyttöä kiireellisissä tilanteissa on pidettävä poikkeuksellisena

79 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ VAKAVISSA VAARATILANTEISSA Muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä voidaan tehdä kirjallinen päätös Edellytys: Muun kuin sitomiseen käytettävän rajoittavan välineen tai asusteen toistuvan käytön tarve on ilmeinen Päätös on voimassa enintään seitsemän päivää Päätöksen tekee: Toimintayksikön vastaava johtaja Tämän jälkeen rajoittavan välineen tai asusteen toistuvasta käytöstä tekee kirjallisen päätöksen: Virkasuhteessa oleva toimintayksikön vastaava johtaja tai Virkasuhteessa oleva lääkäri tai virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä Jos toimintayksikön vastaava johtaja ei ole virkasuhteessa Päätös tehdään enintään 30 vuorokauden ajaksi Tällöinkin rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan päätöksen voimassaoloaikana käyttää kussakin tilanteessa vain, jos 1 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttyvät

80 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ VAKAVISSA VAARATILANTEISSA Rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä koskevaan päätökseen on kirjattava Kuinka pitkän ajan rajoittavaa välinettä tai asustetta voidaan kerrallaan enintään käyttää ja Mikseivät muut keinot ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä Päätöstä tehtäessä on pyydettävä ja otettava huomioon 42 b :n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden arviot rajoittavan välineen tai asusteen käytöstä Riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus Lisäksi 42 b :n 2 momentissa tarkoitettujen asiantuntijoiden on säännöllisesti seurattava ja arvioitava rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä

81 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ VAKAVISSA VAARATILANTEISSA: Sitominen OTK Kati Saastamoinen

82 RAJOITTAVIEN VÄLINEIDEN JA ASUSTEIDEN KÄYTTÖ VAKAVISSA VAARATILANTEISSA: SITOMINEN Yksi erityishuollossa olevaan henkilöön kohdistettava rajoittavan välineen käyttö vakavassa vaarantilanteessa on sitominen Sitomisella tarkoitetaan lepositeiden käyttöä Muunlaiseen kahlehtimiseen säännös ei oikeuta Edellytys: Henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi vakavasti oman terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden Erityishuollossa oleva henkilö voidaan sitoa vain, jolleivät muut keinot ole riittäviä Sidottuna voidaan pitää vain välttämättömän ajan Yhtäjaksoisesti tai toistuvasti yhteensä enintään kahdeksan tunnin ajan Henkilöä hoitavan lääkärin on arvioitava sitomisen edellytykset uudelleen vähintään kahden tunnin välein Sidotun henkilön tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että terveydenhuollon ammattihenkilö on näkö- ja kuuloyhteydessä henkilöön Sitominen on lopetettava heti kun se ei ole enää välttämätöntä