Lapsiperheet. Barnfamiljer. Kuntavaalit. 3+tiimi. 01/2008

Transkriptio

1 LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖR.Y. - BARNFAMILJERNAS INTRESSEORGANISATION R.F. - JÄSENLEHTI 01/2008 Lapsiperheet Barnfamiljer 01/ Kuntavaalit tiimi

2 Sisällys: Puheenjohtajan tervehdys 3 Lapeuutiset 4 Lapsiperhe äänestää jaloillaan 5 Vaalihaastattelut kunnallisvaaliohjelma tiimi, Selviävätkö eläkkeensä kokonaan maksaneet ilman lapsia ja lapsiperheitä? 9 Lehden toimitus: KIRJOITTAJAT Anna Lanas-Nevala Matti Sillanpää Roberta Fabritius Elina Seitz Laura Hiltunen TAITTO Jarno Fabritius KOTISIVUT HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Anna Lanas-Nevala (anna.lanas@gmail.com) VARAPUHEENJOHTAJA Susanna Salokannel SIHTEERI Roberta Fabritius (rfabritius@gmail.com) MUUT HALLITUKSEN JÄSENET Elina Seitz Matti Merelä Matti Sillanpää JÄSENSIHTEERI Johanna Harmainen RAHASTONHOITAJA Anne Liias Lapsiperheet Barnfamiljer 01/08 on Lapsiperheiden Etujärjestön julkaisema, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Lehdessä käsitellään lapsiperheitä koskevia yhteiskunnallisia asioita ja pyritään vahvistamaan vanhempien asemaa lastensa ensisijaisina kasvattajina. 2 Lapsiperheet lape.fi

3 Puheenjohtajan tervehdys Kirjoitan tätä helpottuneena ja onnellisena siitä tiedosta, että kun Sinä luet tätä tervehdystäni, on Lapen rakas, tuttu Lapsiperheetlehti taas ilmestynyt. Lapsiperheet-lehteä vapaaehtoisvoimin ahkeroinut lehtitiimi kuittasi ja kumarsi vuodenvaihteessa, ja arvokas tehtävä siirtyi uusille, innokkaille jatkajille. Niinhän näissä vapaaehtoishommissa kuitenkin voi käydä, että elämä pyörähtää akselillaan ja yllättäen mahdollisuudet eivät enää riitäkään kuten oli luultu. Näin Lapsiperheet-lehti jäi lopulta ilman tekijöitä. Tämän varmistuttua Lapen hallitusporukka päätti hypätä väliaikaisesti myös lehtitiimin suuriin saappaisiin, jotta jäsenlehti saadaan jokaisen lapesydämisen käteen tänäkin vuonna. Joten olkaa hyvät! Huokaisemme ja toivomme, että nautitte. Lehti kuitenkin odottaa uusia innokkaita tekijöitään, ehkä Sinua? Tällä välin eri puolilla maata lapelaiset ovat pyrkineet vaikuttamaan lapsiperheisiin vaikuttaviin päätöksiin. Myös kunnallisvaaleihin valmistaudutaan: Lapessa on muokattu vaalivaatimukset, jotka voit lukea tästä lehdestä. Lisäksi lyhyt ja ytimekäs kysely ehdokkaille löytyy Lapen omalta keskustelupalstalta. Kunnallisvaalit ovatkin lapsiperheelle tärkeä vaikuttamisen paikka, vähintään äänestäjänä. Äänestätkö henkilöä, joka on aidosti motivoitunut ajamaan sinulle tärkeitä asioita? Äänestätkö lainkaan? Päättäjien tehtävä on hoitaa yhteiskunnan asioita niin, että kaikkien on mahdollisimman hyvä olla. Meidän tehtävämme on äänestää tähän luottamustoimeen ihmistä, jonka uskomme hoitavan sen parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaisella meillä on oikeus ja velvollisuus olla mukana vaikuttamassa päätöksiin, jotka muokkaavat arkeamme. Iloa, lämpöä ja muutosvoimaa toivotellen Anna Lanas-Nevala puheenjohtaja Kolmen pikkutyttären äiti Lapsiperheet lape.fi 3

4 Lapeuutiset Avoimia tehtäviä LAPSIPERHEET-LEHTI KAIPAA TEKIJÖITÄ: Päätoimittaja, toimitussihteeri, taittaja ja toimittajia UUTISKIRJEEN KIRJOITTAJA: Seuraa Lapen toimintaa ja tiedottaa siitä jäsenille ja muille Uutiskirjeen tilaajille noin kerran kuussa lähetettävällä sähköisellä kirjeellä. RUOTSINKIELISTEN JÄSENTEN YHTEYSHENKILÖ: Antaa tarvittaessa tietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta ruotsinkielellä. Voi myös kääntää kotisivujen tekstejä tai tiedotteita ruotsiksi tai kirjoittaa jäsenlehteen ruotsinkielisiä artikkeleita. Avoimista tehtävistä voit kysyä lisätietoja puheenjohtaja Anna Lanas-Nevalalta Lapelaisille jäsenetuja Lape otti tänä vuonna käyttöön jäsenkortin. Kotisivuilta löytyy tiedot Lapen yhteistyökumppaneista, jotka tarjoavat jäsenille rahanarvoisia etuja tuotteistaan ja palveluistaan. Yhteistyökumppaneita löytyy askarteluliikkeistä kestovaippoihin ja musiikinopetuksesta leluihin ja vaatteisiin. Selkeä keskustelupalsta vetää lapeilemaan Lapen jäsenten oma postituslista vaihdettiin alkuvuodesta keskustelupalstaan, ja keskusteluihin rekisteröityminen on nyt mukavan helppoa. Palstalla suunnitellaan toimintaa ja jaetaan tietoa ajankohtaisista lapsiperheitä koskettavista asioista. Palstalta löytyvät myös ohjeet jäsenetujen hyödyntämiseksi. Löydät tiesi keskustelupalstalle suoraan Lapen kotisivuilta Lape myöntää nyt todistuksia aktiivisesta yhdistystoiminnasta Lapsiperheiden Etujärjestö ry myöntää aktiivisille vapaaehtoisilleen todistuksen toiminnasta yhdistyksessä. Todistus on puheenjohtajan allekirjoittama ja sisältää pääkohdat henkilön toiminnasta Lapessa. Todistusta voi hyödyntää esimerkiksi työnhaussa. Aktiivisuustodistusta voi pyytää puheenjohtajalta. Paikallistoimintaa OULUN SEUTU: Perheiden yhteiset Puuhatuokiot maanantai-iltaisin maksutonta harrastustoimintaa, jossa teema vaihtelee liikunnasta musiikkiin ja kirjallisuuteen. Kuukkelin päiväkodilla, Hippiäiskuja 3, Oulun Kaakkuri. Kysy lisää tai ilmoittaudu Luentosarja lapsiperheille Oulu-Opistossa: TO Mikä on lapsen paikka isän maailmassa? - Psykiatri Hannu Säävälä KE Lapsen ja vanhemman aggressio. Miten selvitä niiden kanssa arjessa? - Psykologi-psykoterapeutti Reetta Valjus KE Perheiden ilta teemana jouluiset askartelut. Kuukkelin päiväkodilla, Hippiäiskuja 3, Oulun Kaakkuri YHTEISTYÖKUMPPANIT Leikkien.fi Vauvatar Condiana Hobbyhouse Rita Lemonkids Mammaksi Taidekehystämö Hyvärinen Art Of Music Little Star LeluTalo Lelupuoti Pinjata Vauvatavara.net Vekaravintti Yhteistyökumppanit tarjoavat alennuksia tuotteistaan/palveluistaan Lape:n jäsenille. Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme 4 Lapsiperheet lape.fi

5 Lapsiperhe äänestää jaloillaan Lapsiperheet eri puolilla Suomea ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Toisissa kunnissa on tarjolla kuntalisää ja perhekeskuksia, avointa päiväkotitoimintaa ja oikein mitoitettuja palveluja, toisaalla taas kärvistellään ilman mitään ylimääräisiä helpotuksia. Äänekosken LAVAUS Valtakunnassa on tekeillä myös useita kuntaliitoksia, jotka tulevat nekin vaikuttamaan lapsiperheiden arkeen ja elämään. Äänekoskella tehtiin kolmen kunnan yhteenliittymisen ohessa selvitys siitä, miten lapsiperheet ja heidän palvelunsa tulisi ottaa huomioon. Hankkeessa hyödynnettiin Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi- opasta (STAKES) ja asiaa selviteltiin laajasti eri-ikäisten lasten ja heidän perheidensä parissa. Äänekoskella nähtiin tärkeäksi näkökulmaksi kuntaliitoksen ja muutosten vaikutus lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Tätä näkökulmaa ja lapsivaikutusten arviointia voisi nostaa esille muillakin paikkakunnilla; kaikessa päätöksenteossa joka koskettaa lapsia ja lapsiperheitä. Lapsilla on siihen oikeus! Miten lapsiperheet voivat vaikuttaa Lapsiperheet voivat omilla paikkakunnillaan vaikuttaa monin eri tavoin; nostamalla asioita ja epäkohtia esille ja keskustelun kohteeksi, esimerkiksi kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, tekemällä kannanottoja, kuntalaisaloitteita, ottamalla yhteyttä suoraan päättäjiin, järjestämällä keskustelutilaisuuksia sekä erilaisia tapahtumia. Kenenkään etu ei ole, että lapsiperheet joutuvat muuttamaan paikkakunnalta toiselle parempien palvelujen perässä. Nyt on hyvä aika äänestää lapsiystävällistä ehdokasta syksyn vaaleissa ja ottaa kantaa lapsiperheiden palveluihin ja niiden tarpeeseen. Lapsiperheiden Etujärjestön yhtenä tehtävänä on nostaa esille lapsiperheiden asemaa ja roolia yhteiskunnassa, ja sitä että lapset pitäisi todella ottaa huomioon. Tätä samaa viestiä voi viedä eteenpäin niin pienissä kuin isommissa asioissa, niillä kaikilla on merkitystä, ja yhteinen tekijä: lapsen paras. Lapsiperheillä on oikeus nostaa esille asioita, joihin omassa kunnassa kannattaisi panostaa ja kiinnittää huomiota, lapsiin ja perheisiin satsaaminen on pitkän tähtäimen toimintaa, joka kantaa hyvää hedelmää! Elina Seitz Lisätietoja Äänekosken hankkeesta ja Lavaus- prosessin loppuraportti löytyy Äänekosken kaupungin nettisivuilta. Lapsiperheet lape.fi 5

6 Vaalihaastattelut 2008 Kysyimme muutamalta lapelaiselta kunnallisvaali ehdokkaalta ketä he ovat, miksi he lähtivät ehdokkaaksi ja mitkä ovat heidän tärkeimmät tavoitteensa. Muistathan käyttää ääntäsi kunnallisvaaleissa ! - Roberta Fabritius Elina Seitz Olen 31-vuotias kahden tytön äiti Salosta. Toimin Lapsiperheiden Etujärjestön aluevastaavana ja hallituksen jäsenenä. Kunnallisvaaleihin lähden nollabudjetilla mutta avoimin mielin, uusia kokemuksia keräämään. Paikkakunnalla mielenkiintoa lisää kymmenen kunnan kuntaliitos, jonka yhteydessä olen tuonut esille lapsiperheiden huomioimista ja lapsivaikutusten arvioinnin tarpeellisuutta mm. tekemällä kannanottoja, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia ja järjestämällä paneelikeskustelun lapsiperheiden palveluista. Toinen sydäntä lähellä oleva ryhmä ovat mielenterveyskuntoutujat, joiden asemaa ja elämää seuraan työn kautta. Tärkein tavoitteeni on yrittää saada asenteet muuttumaan niin, että päätöksenteossa otettaisiin käyttöön ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, ja myös lapsivaikutusten arviointia tuon esille edelleen. Esittelysivusto löytyy osoitteesta Matti Merelä Olen lupautunut Vantaalla ehdokkaaksi SDP:n listoille. Kuuden lapsen isänä olen huolissani Vantaan lapsiperheiden palveluista. Päiväkotien ja koulujen paikat eivät kaikkialla Vantaalla vastaa kysyntää, vaan lapsia pitää kuljettaa pitkiäkin katkoja tarhaan ja kouluun. Itse olen joskus joutunut viemään lapsia eri tahoihin. Se kuvaa hyvin, että edes saman perheen lapset eivät välttämättä pääse samaan tarhaan Vantaalla. Alueista nopeasti kasvavat Tammisto ja Nikinmäki ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Tuula Kähkönen Olen Tuula Kähkönen ja ikäni on 44 vuotta. Koulutukseltani olen röntgenhoitaja ja filosofian maisteri. Pääaineeni oli matematiikka. Olen ollut työtön heinäkuusta 2005 lähtien paitsi, että viime talvena olin töissä puolen vuoden ajan. Toisen kerran jäin työttömäksi toukokuussa Etsin aktiivisesti töitä koko ajan. Lähdin mukaan politiikkaan neljä vuotta sitten, koska olin törmännyt siihen, miten huonot sosiaalipalvelut ovat Helsingissä. Tämän lisäksi olin törmännyt siihen, miten vähän lasten kotihoitoa arvostetaan. Toivoin voivani omalta osaltani vaikuttaa siihen, että apua tarvitsevat oikeasti saavat apua ja sellaista apua, mitä he tarvitsevat. 6 Lapsiperheet lape.fi

7 Roberta Fabritius Olen 24-vuotias neljän lapsen kotiäiti/opiskelija Oulusta. Lupauduin Keskustan ehdokkaaksi ja olen ensimmäistä kertaa ehdolla kunnallisvaaleissa. Minut sai liikkeelle halu vaikuttaa oman kuntani asioihin ja tuoda nuorta näkemystä päätöksentekoon. Teemani kunnallisvaaleissa ovat: Ennaltaehkäisevää tukea lapsiperheille: Kodinhoitajat takaisin lapsiperheiden avuksi kotiäidin sairastuessa. Suomi alueellisesti tasavertaiseksi: mm. kotihoidon tuen kuntalisän tulisi olla sama koko maassa. Joukkoliikenne kannattavaksi vaihtoehdoksi autoilulle: Opiskelijoille 50% alennus lipun hinnasta, lastenvaunujen kanssa liikkuva ilmaiseksi kuntarajojen yli. Susanna Salokannel Olen kolmen lapsen äiti ja pitkän kotihoitouran tehnyt kulttuurisihteeri. Lähdin neljä vuotta sitten politiikkaan mukaan ensisijaisesti lapsiperheaktiivina haluten muuttaa kotikuntani Mäntsälän kotihoitoystävällisemmäksi. Puolueeni on Vihreät, jonka vastuullinen ympäristö- ja sosiaalipolitiikka tuntuu omimmalta. Pyrin nyt toiselle valtuustokaudelle tavoitteenani edelleen lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen, mutta myös ilmastovastuullinen kotikunta. Kaarina Torkkola Asun Haapajärven kaupungissa Oulun läänissä Pohjois- Pohjanmaalla. Perheeseeni kuuluu 12 lasta ja olen ollut lastemme kotihoitajana vuodesta 1978 lähtien. Pyydettynä otin uudelleen haasteen vasteen asettua ehdolle Keskustan ehdokkaana 2008 kunnallisvaaleissa. Valtuustossa olen ollut kaksi kautta ja kaupunginhallituksessa 6 vuotta. Harrastuksestani lapsiperhevaikuttamiseen on tullut vähintäänkin osapäivätyö. Minulla on kolme teemaa ylitse muiden lapsiperhepolitiikassa: perhepolitiikan organisointi Suomen kunnissa => lapsiperheneuvosto lasten kotihoidon tukipalvelut: lapsiperheiden kotipalvelut takaisin kunnan palvelutuotantoon, kotihoidon kuntalisä, kotihoitolasten leikki- ja viriketoiminta muut lapsiperhepoliittiset teemat: - vanhemmuuteen koulutus: neuvolan ja kansalaisopiston yhteistyö - peruskouluihin enemmän harrasteaineita tai kouluihin kerhoja - perhepäivähoidon kehittäminen paikallisilla porkkanoilla - nuorisovaltuuston ja päättäjien yhteistyön tiivistäminen Lapsiperheet lape.fi 7

8 Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n kunnallisvaaliohjelma 2008 Suomalainen perhepolitiikka ei kannusta lasten saamiseen. Maamme tulevaisuuden kannalta on hyvin huolestuttavaa, että sosiaaliturvan murenemisesta kärsivät yhä useammin lapsiperheet. Lapsiperheiden Etujärjestö ry vaatii, että perheiden mahdollisuutta ottaa vastuuta omista lapsistaan tulee vahvistaa ja tukea yhteiskunnan taholta. 1. Lakisääteinen kodinhoitoapu lapsiperheille palautettava kuntien palveluihin. Apu saattaa olla välttämätöntä esimerkiksi vanhemman ollessa estynyt hoitamasta lapsia sairastumisen vuoksi. Kodinhoitoapu on myös käytännönläheistä ennaltaehkäisevää perhetyötä. 2. Leikkitoimintaan panostettava. Kotona ja kotitalouksissa hoidetuille lapsille tulisi tarjota myös muita tukipalveluja, kuten leikkipuisto- ja kerhotoimintaa. Leikkitoiminnan kautta kotivanhemmille tulee mahdollisuus tavata toisia samassa tilanteessa olevia aikuisia ja parantaa sosiaalisia verkostojaan. 3. Lapsen etu huomioitava kaikessa päätöksenteossa. Lapsia ja lapsiperheitä suoraan tai välillisesti koskettavia päätöksiä on selvitettävä niiden vaikutukset lasten ja lapsiperheiden elämään ja arkeen. Selvitystyössä tulee kuulla lapsen fyysisen ja psyykkisen terveyden asiantuntijoita. Myös uudistusten taloudelliset vaikutukset erilaisten lapsiperheiden elämään tulee kartoittaa riittävän tarkasti. Näin lasten oikeudet tulisivat entistä paremmin turvatuiksi. 4. Kuntiin perustettava perheasiainneuvostoja. Perheasiainneuvosto olisi mukana valmistelemassa päätöksiä ja seuraisi niiden vaikutuksia perhenäkökulmasta, sekä toteuttaisi lapsivaikutusten arviointia. Neuvoston tulisi koostua laaja-alaisesti ainakin lapsi- ja perhealan ammattilaisista, terveydenhuollon, koulutoimen ja psykologian asiantuntijoista ja perhejärjestöjen edustajista. 5. Lapsiperheille taattava samanlaiset palvelut ja etuudet asuinpaikasta riippumatta. Tällä hetkellä lapsiperheet ovat mm. kotihoidontuen kuntalisien sekä neuvolapalvelujen suhteen eriarvoisessa asemassa. Lapsiperheille tulee taata tasavertainen, riittävä toimeentulo ja neuvolapalvelujen järjestämisessä tulee noudattaa Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksia. 6. Perusopetuksen laatu turvattava ryhmäkokoja rajaamalla sekä tuki- ja erityisopetuksen resursseja lisäämällä. Suuret luokkakoot lisäävät oppilaiden keskittymisvaikeuksia ja käytöshäiriöitä sekä koulutuksesta ja yhteiskunnasta syrjäytymisen riskiä. 7. Koululaisten terveydenhoitopalvelut laitettava kuntoon. Kouluterveydenhoitajia ja -lääkäreitä on palkattava lisää, koska oppilasmääriin nähden heitä on aivan liian vähän. Asuinkunnasta riippumatta jokaisella koululaisella tulee olla mahdollisuus koulukuraattorin ja -psykologin palveluihin tarvittaessa. Laura Hiltunen 8 Lapsiperheet lape.fi

9 3+ Tiimi Selviävätkö eläkkeensä kokonaan maksaneet ilman lapsia ja lapsiperheitä? A ikaisemmin lapset nähtiin vanhempiensa vanhuuden turvana. Yhteiskunnan otettua hoitaakseen vanhushuollon ja eläketurvan turva saatiin ulottumaan myös lapsettomille. Jokaisen on kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei yhteiskunta selviä ottamistaan velvoitteista ilman lapsiperhevaiheessa syntyviä lapsia. Muuten saatetaan erehtyä ajamaan eläkeläisten etuja lapsiperheiden kustannuksella, vaikka eläkkeiden riittävä tuleva maksukyky on sidoksissa nyt ja jatkossa syntyvien lasten määrään. Hyvä perhepolitiikka on samalla hyvää eläkepolitiikkaa. Perhetuet tulisikin sitoa indeksiin eläkkeitä vastaavasti viimeistään nyt kun monet perheiden kohdistuvat maksut on jo sidottu indeksiin, samoin verotuksen kohdistumista lapsiperhevaiheeseen tulisi tarkistaa. Vaikka olen maksanut eläkkeeni, niin se maksetaan pääosin vasta tulevista eläkemaksuista Lapsiperheet lape.fi Yleensä ajatellaan, että jokainen kerryttää oman eläkkeensä eläkemaksuillaan. Näin teoriassa onkin. Käytännössä pääosalla eläkemaksuista maksetaan kuitenkin maksuajan eläkkeitä ja tämä jakoperiaate toimii, jos työikäisten määrä ja maksukyky vastaa jatkuvasti eläkeläisten ja eläkkeiden ennakoitua määrää. Tilapäisiä eläkehuippuja voi ennakoida rahastoinnilla. Suuria ikäluokkia varten onkin rahastoitu noin neljäsosa ennakoiduista eläkkeistä. Pysyvä epäsuhta työikäisten ja eläkeikäisten määrissä johtaa väistämättä eläkkeiden karsimiseen. Eläkeikää lähestyvien kannattaa siis oman lapsiperhevaiheen ohitettuaan huolehtia siitä, että seuraavallakin ikäluokalla on riittävät edellytykset lasten saantiin. Maahanmuuttoon luottamisesta väestörakenteen ongelmien ratkaisuna varoitellaan. Maahanmuutto varsinkin alemman syntyvyyden lähimaista on myös eettisesti jonkin verran kyseenalaista. Yhteiskunnan rahoituspohja huononee, jos aktiiviväestön määrä jatkossa jatkuvasti vähenee Suurten ikäluokkien määrät ylittivät työikään tullessaan reilusti samaan aikaan eläkeikään tulevien määrän. Työikäisten määrä kasvoi ja huollettavien vanhusten ja lasten määrään verrattuna suuri työikäisten määrä on luonut pohjaa maamme nykyiselle vauraudelle (kuva 1: vaalean harmaa välialue). Riittämätön panostus lasten saantiedellytyksiin on johtanut lapsi-ikäluokkien pienenemiseen. Syntyvyys on ollut alle uusiutumiseen tarvittavan keskimäärin 2,1 lapsen keskiarvon kohta 40 vuotta. Yhdessä eläkeikään tulevien ikäluokkien rajun kasvun kanssa tämä johtaa siihen, että työ- ja eläkeikään tulevien erotus on miinuksella jatkossa lähes poikkeuksetta (kuva 1: tumma välialue). Kun aktiiviväestö pienenee, niin palkoista, tuotteista ja palveluista 9

10 3+ Tiimi veroina ja eläkemaksuina kerätty yhteiskunnan rahoituspohja kapenee. Eläkeikäisten määrän kasvu taas johtaa sairaus- ja eläkekustannusten kasvuun. Tulevia eläkkeitä onkin jouduttu taittamaan alaspäin jakojärjestelmän maksukyvyn eli pienenevän aktiiviväestön mukaiseksi. Näin siitä huolimatta, että suurten ikäluokkien eläkkeistä on noin neljäsosa rahastoitu. Näin on saatu purettua paljon puhuttu eläkepommi. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että puuttuva kolme neljäsosaa maksetaan tulevista eläkemaksuista ja eläke ei maksukyvyn mukaiseksi taittamisen jälkeen ole aivan sitä, mitä eläkemaksuja maksaessa on toivottu. Tilannetta voidaan jonkin verran paikata työntekoa tehostamalla, eläkeikää myöhentämällä ja työikään tuloa aikaistamalla, mutta todelliseen ja pysyvään korjaukseen päästään vasta parantamalla lapsiperhevaiheessa olevien lastensaantiedellytyksiä. Muuten yhtä eläkeikäistä kohti työiässä olevien määrä putoaa pysyvästi neljästä kahteen eli toisin sanoen eläkeikäisten määrä kasvaa 28:stä yli 50:n sataa työikäistä kohti (kuva 2). Eläkeikäisten määrä nimittäin vähenee jatkossa samaan tahtiin aktiiviväestön vähenemisen kanssa vielä suurten ikäluokkien kuvasta poistumisen jälkeenkin. 1-2%:n kasvu vuosittain lapsia saavien määrässä riittäisi uusiutumiseen Mitä syntyvyyden kasvu uusiutumistasolle sitten vaatii? Suomessa on noin lapsiperhettä, jotka saavat vajaa lasta vuosittain. 1-2 prosentin kasvu vuosittain lapsia saavien osuudessa nostaisi lapsimäärää lapsella vuodessa. Käytännössä 2-3 lasta lisää päivässä 10 suurimmassa kaupungissa siis riittäisi. Kuvasta näkee, että tällainen kasvu riittäisi nostamaan työikään tulevien määrän eläkeikään tulevien tasolle, parhaimmillaan jopa korvaamaan hiukan vähentynyttä aktiiviväestöä. Työvoiman uusiutumisen kannalta tärkeintä on luoda nykyistä paremmat taloudelliset edellytykset varsinkin ensimmäisen ja kahta suurempien lapsilukujen saantiin, koska lapsettomuus on yleistymässä ja kahta suuremmat lapsimäärät taas ovat ratkaisevia 2,1 lapsen keskiarvoon eli uusiutumistasolle pääsyyn. Lapsilukutoiveiden perusteella kasvupotentiaalia on. Vaikka lapsia ei saada rahasta, niin toimeentulosyistä johtuen lapsia jää epäilemättä saamatta. Koska lapset halutaan hoitaa hyvin, niin perheet arvioivat joskus tarkkaankin maksukykynsä riittävyyttä lisälasten kustannusten, hoitomenojen ja tilantarpeen kasvun kustannusten kanssa selviämisen kannalta. Hyvät päivähoitopalvelut tukevat parhaiten 1-2 lasta saavia, koska silloin työmäärä kotona mahdollistaa molempien vanhempien työssä käynnin. Lapsiluvun kasvaessa tämän yli työmäärä kotona kasvaa ja yhä useampi valitsee kotihoidon. Varsinkin kahden yli menevillä lapsimäärillä kotihoito on edullisin hoitomuoto yhteiskunnallekin laskutavasta riippumatta ja lasten tulevat työpanokset mukaan laskien myös työvoimavaikutuksiltaan pitkällä tähtäimellä erittäin positiivinen. Molemmissa hoitomuodoissa tulee tilanteita, jolloin tarvittaisiin myös toimivia kotipalveluja. Jotta lapsia ei jäisi saamatta kustannussyistä, tulisi tulonsiirrot ja lapsista johtuvat suorat ja välilliset verot mitoittaa lapsiperhevaiheessa kotitalouksien tarpeen ja maksukyvyn mukaan. Nykyisiä tulonjakotilastoihin perustuvia laskentamalleja tulisikin kehittää niin, että myös lapsista johtuvien välillisen verojen vaikutus tulisi näkyväksi. Muuten lapsista johtuvien kulutus-, asumis- ja liikennemenojen kasvun sisältämät välilliset verot jäävät päättäjiltä huomiotta. Valtiolle pelkästään arvonlisäverojen kertymä on jo tuloverokertymän luokkaa. Tarvittavien toimien arvioinnin ja suurimpien puolueiden poliittisen tuen saannin kannalta on tarpeen vielä tiedostaa, että lapsimäärän kasvupotentiaali ei ole enää pääosin maalla, vaan kaupunkimaisissa kunnissa ja taajamissa: kaikkien suurten puolueiden pääkiinnostusalueella. Matti Sillanpää 10 Lapsiperheet lape.fi

11 3+ Tiimi Kuva1: Työikään tulevien 20 vuotta täyttävien ja eläkeikään tulevien 65 vuotta täyttävien määrien erotus kertoo paljonko aktiiviväestön määrä teoriassa on kasvanut ja paljonko se jatkossa vähenee. Määrät ovat KELAn väestöennusteesta vuosille ennakoidulla syntyvyydellä ja nettomaahanmuutolla Aktiiviväestö kasvaa Aktiiviväestö vähenee Eläkeikään tulevat Työikään tulevat Kuva 2: Työikäisten vuotiaiden suhde 65 täyttäneisiin eläkeikäisiin toteutuneen ja KELAn väestöennusteen mukaan, joka ulottuu Tilastokeskuksen ennustetta pitemmälle ajanjaksolle. Määrät ovat Tilastokeskuksen toteutuneen ja KELAn väestöennusteessa vuosille ennakoidun syntyvyyden ja nettomaahanmuuton mukaisia eläkeikäisiä sataa työikäistä kohti Työikäisiä yhtä eläkeikäistä kohti Lapsiperheet lape.fi 11

12 JOS VASTAANOTTAJAA EI TAVOITETA PYYDÄMME PALAUTTAMAAN OSOITTEESEEN LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖ R.Y. ANNE LIIAS KIERTOTIE 11 A VIIALA Aluevastaavat Aluevastaavat toimivat Lapsiperheiden Etujärjestön alueellisina yhteyshenkilöinä. Jos sinulla on ideoita tai toivomuksia, joita haluaisit toteuttaa omalla alueellasi, ota yhteyttä oman paikkakuntasi vastaavaan. Jos oma alueesi puuttuu listalta ja olisit itse halukas tarjoutumaan aluevastaavaksi, ota yhteyttä aluetoiminnan yhteyshenkilöön. Aluevastaavien yhteyshenkilö: Roberta Fabritius rfabritius@gmail.com HAAPAJÄRVI Kaarina Torkkola kaarina.torkkola@haapajarvi.fi HAUKIPUDAS Emilia Jääskeläinen emilia_jii@yahoo.com HYVINKÄÄ Anu Byskov anu.byskov@kolumbus.fi ILMAJOKI Anne Saari anne.saari@netikka.fi Saija Tiirikainen saija.tiirikainen@gmail.com JOENSUU Aila Tuohi-Hirvonen (013) / a.tuohi@luukku.com JYVÄSKYLÄ Eila Pitkänen epitkanen@gmail.com JÄRVENPÄÄ-TUUSULA Irina Havinmaa irina.havinmaa@gmail.com KAARINA Katrin Ronkainen katrin-kristiina.ronkainen@pp.inet.fi KAUHAVA- LAPUA Sari Salomaa sari.salomaa@nic.fi KEMPELE Anna Lanas-Nevala anna.lanas@gmail.com Johanna Harmainen johanna.harmainen@pp.inet.fi KIRKKONUMMI-SIUNTIO-INKOO Virpi Miettinen virpi@sci.fi KUOPIO Hiltunen Laura ljkallio@hotmail.com Katja Koivistoinen katja.koivistoinen@wenjawekkuli.fi KUUSANKOSKI Elina Vertanen elinavertanen@msn.com LAHTI-ORIMATTILA Sanna Lehtinen ansku78@hotmail.com MIKKELI Heidi Reponen heidi.reponen@suomi24.fi MÄNTSÄLÄ Eija Hynninen (019) / eija.hynninen@pp.inet.fi NURMIJÄRVI Virpi Korhonen virpi.m.korhonen@helsinki.fi OULU Roberta Fabritius rfabritius@gmail.com PIETARSAARI Anna-Maria Pokela ansku.pokela@multi.fi PORI Helena Vuontio (02) / helena.vuontio@luukku.com RAAHE Anna Pärkkä parkka@suomi24.fi RISTIINA Tiina Tähtinen taehtiina@hotmail.com SALO Seitz Elina elina.seitz@gmail.com TURKU Virpi Pietilä (02) / virpi.pietila@iposti.fi MUISTATHAN ILMOITTAA MUUTTUNEET YHTEYSTIETOSI ALUEVASTAAVIEN YHTEYSHEN- KILÖLLE.