Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 Kokousaika 16:30-18:03 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Läsnä Jäsenet Muut Rautava, Risto Soininvaara, Osmo puheenjohtaja varapuheenjohtaja saapui 16:32, poissa: 42 Andersson, Hennariikka saapui 16:33, poissa: 42 Lovén, Jape Välimäki, Heta saapui 16:34, poissa: 42 Buttler, Pekka Hyttinen, Nuutti Lähteenmäki, Hanna Silfverberg, Outi varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen Sinnemäki, Anni Taipale, Kaarin Aho, Mikko Manninen, Rikhard Veltheim, Olavi Putkonen, Reetta Mäntymäki, Heikki Mattsson, Anne Varila, Irene Kilpinen, Jouni Kivilaakso, Eija Lounamaa, Maija Salmikivi, Heikki Tani, Alpo apulaiskaupunginjohtaja saapui 16:32, poissa: 42 kaupunginhallituksen edustaja virastopäällikkö yleiskaavapäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö viestintäpäällikkö suunnittelija lakimies diplomi-insinööri läsnä: 46 toimistopäällikkö läsnä: 45 maisema-arkkitehti läsnä: 46 yleiskaavasuunnittelija läsnä: 44 ja 47 :t yleiskaavasuunnittelija läsnä: 46 Puheenjohtaja Risto Rautava :t

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 Esittelijät Mikko Aho Rikhard Manninen Olavi Veltheim virastopäällikkö ja 52 :t yleiskaavapäällikkö :t asemakaavapäällikkö :t Pöytäkirjanpitäjä Irene Varila lakimies :t

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 Asia 42 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 43 Vp/2 Ilmoitusasiat 44 Vp/3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Kotikaupunkina Helsinki asumisen ja maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelman) luonnoksesta 45 Ykp/1 Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 46 Ykp/2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys tuulivoiman sijoittamisperiaatteiksi kaupunkisuunnittelun näkökulmasta 47 Ykp/3 Vuoden 2015 kaavoituksen arviointi ja seuranta (KARVI) 48 Ykp/4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Lisää koteja Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle -valtuustoaloitteesta 49 Akp/1 Eiran kaupunginosassa (6. kaupunginosa) sijaitsevan Eiranpuiston osan nimeäminen Georg Henrik von Wrightin terassiksi 50 Akp/2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kirjeestä, joka koskee Puistolan vanhan koulurakennuksen suojelemista kaavamerkinnällä 51 Akp/3 Poikkeamishakemus (Laajasalo, Köökarinpolku 1, Köökarinkuja 5) 52 Vp/4 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Vp/1 42 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla lautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajaksi varajäsen Silfverbergin sekä varatarkastajaksi jäsen Lovènin. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla lautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Loukoilan sekä varatarkastajaksi jäsen Anderssonin. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Vp/2 43 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja (Kaj) Kaj Kaj Kaj Kaj Kaj Kaupunginvaltuuston päätös asemakaava-asiassa (piirustus nro 12334, Munkkiniemi, Ulvilantie 10) HEL T Linkki pöytäkirjaan Kaupunginvaltuuston päätös asemakaava-asiassa (piirustus nro 12339, Suurmetsä, Suovaniityntie 21 23) HEL T Linkki pöytäkirjaan Kaupunginvaltuuston päätös asemakaava-asiassa (piirustus nro 12336, Kumpula, Gadolininkadun eteläpuoli) HEL T 10 0 Linkki pöytäkirjaan Kaupunginvaltuuston päätös asemakaava-asiassa (piirustus nro 12302, Sörnäinen, Vilhonvuorenkadun jatke) HEL T Linkki pöytäkirjaan Kaupunginvaltuuston päätös asemakaava-asiassa (piirustus nro 12271, Pitäjänmäki, Hiomotie 2, 4, 6 ja 10)

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Vp/2 Kaj HEL T Linkki pöytäkirjaan Kaupunginvaltuuston päätös asemakaava-asiassa (piirustus nro 12315, Taka-Töölö, Pohjoinen Hesperiankatu 15) HEL T Linkki pöytäkirjaan Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Vp/3 44 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Kotikaupunkina Helsinki asumisen ja maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelman) luonnoksesta HEL T Lausunto Käsittely päätti palauttaa lausunnon uudelleen valmisteltavaksi palautusehdotuksessa esitetyllä perusteella. Palautusehdotus: Risto Rautava: Esitän lausunnon palautettavaksi uuteen valmisteluun niin, että asia tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn sen jälkeen kun on solmittu valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimus. Kannattaja: Jape Lovén Lautakunta hyväksyi yksimielisesti puheenjohtaja Risto Rautavan palautusehdotuksen. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Heikki Salmikivi, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: heikki.salmikivi(a)hel.fi Liitteet 1 AM-2016 ohjelmaluonnos Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus antaa lausunnon kaupunginhallitukselle luonnoksesta Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaksi 2016 (AM-ohjelma). Lausunnonantajilta toivotaan kannanottoja erityisesti omaa toimialaansa koskeviin päämääriin ja tavoitteisiin. Kannanottoja toivotaan oman toimialan osalta myös asiaan liittyvistä toivomusponsista. Lausuntojen

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Vp/3 PÄÄMÄÄRÄ I MAANKÄYTTÖ perusteella luonnoksesta laaditaan ehdotus asumisen ja maankäytön toteutusohjelmaksi Ehdotus tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn kevätkaudella AM-ohjelma määrittää kaupungin asuntorakentamisen keskeisimmät suuntaviivat ja ohjaa kehitystä tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Yhtenäisenä ohjelmana sillä on vahva ohjausvaikutus ja se ohjaa kaupungin toiminnan suunnittelua ja tavoitteistoa. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta on hyvä, että kaupungilla on kattavan päätöksenteko- ja vuorovaikutusprosessin läpikäynyt ohjelma, joka määrittää määrälliset tavoitteet myös kaavoitukselle. Ohjelma jäsentyy viiden eri päämäärän ympärille, joista on konkretisoitu 12 keskeisintä tavoitetta. Ohjelmassa todetaan, että Helsingin maankäytön periaatteena on tiivis joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. Asuntorakentamisen edellytykset taataan aktiivisen maa- ja tonttipolitiikan avulla sekä huolehtimalla asuntotuotannon edellyttämän kaavavarannon riittävyydestä. Maankäytön alle on rajattu neljä keskeistä tavoitealuetta: maapolitiikka, tontinvaraus- ja luovutus, yleissuunnittelu sekä asemakaavoitus ja asemakaavavaranto. Kaupungin tavoitteena on varmistaa sekä kysyntää vastaava asuntotonttitarjonta että eheä yhdyskuntarakenne. Vahva maapolitiikka tukee tukevan selkänojan muodostamista kaupungin tasapainoiselle kehitykselle kaupunkisuunnittelun tavoitteiden mukaisesti. Tämän tulee olla tavoitteena myös jatkossa. Kaavoittamattomilla alueilla ei tehdä maankäyttösopimuksia kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa. Tontinluovutusten määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu vähintään k-m2 vuodessa. Tontinluovutusta pyritään käyttämään aktiivisena työkaluna asuntotuotannon laatutason ja hallintamuotojen toteutuksen ohjauksessa. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta on tärkeää, että tontinluovutuksen yhteydessä huolehditaan kaupungin strategisten ja yleiskaavan tavoitteiden mukaisen kaupungin toteutumisesta. Yleissuunnittelun osalta keskeiseksi tavoitteeksi nostetaan uuden yleiskaavan tuominen kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuoden 2016 aikana. Tällä turvataan asuntorakentamisen varanto pitkällä aikavälillä. Yleiskaavan valmistelu on aikataulussaan. Varsinaisen yleiskaavan lisäksi tullaan ohjelmajaksolla laatimaan yleiskaavan toteuttamisohjelma, jossa otetaan kantaa alueiden tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen siten, että ne palvelevat kaupungin strategisia linjauksia ja yleiskaavan tavoitteita mahdollisimman hyvin. Toteuttamisohjelma

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Vp/3 PÄÄMÄÄRÄ II ASUNTOTUOTANTO laaditaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien asuntorakentamisen ketjuun osallistuvien kaupungin toimijoiden kanssa. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää seudullista yhteistyötä ja valtion kanssa laadittavia sopimuksia merkittävänä tekijänä seudun tasapainoisen kehityksen mahdollistamisessa. MAL-sopimuksen noudattaminen on tärkeää, sillä korotetun asuntotuotannon rakentaminen edellyttää valtion osallistumista merkittäviin infrahankkeisiin. On erittäin keskeistä, että kaikki osapuolet (valtio ja muut Helsingin seudun kunnat) sitoutuvat yhteisesti sovittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Asemakaavoituksen osalta todetaan, että asuntotuotannon sujuvoittamiseksi tulee välttää asemakaavavaatimusten yksityiskohtaisuutta, jotta poikkeamispäätöksiä voidaan vähentää. Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin edistää yhteistyötä kaavan valmisteluvaiheessa sekä parantaa ymmärrystä siitä, missä asuntorakentamiseen tähtäävän prosessin vaiheessa olennaiset rakentamiskustannuksiin vaikuttavat tekijät päätetään ja sidotaan kiinni. Kaavoituksella pyritään paitsi mahdollistamaan tavoitteiden mukainen kasvu, myös huolehtimaan kaupungin rakentumisesta määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Vaikka kaupungin tärkeänä strategisena tavoitteena on riittävä asuntotuotanto, tavoitteena on myös hyvä ja kestävä kaupunkikuva ja asuinympäristö, joka säilyttää elinvoimansa ja arvonsa myös tulevaisuudessa. Suunnittelulla pitää pyrkiä siihen, että yhteisesti hyväksytyt kaupungin kehittämistavoitteet voidaan ottaa huomioon, eikä esimerkiksi liiketiloja tai muita kaupungin kehityksen kannalta keskeisiä kohteita jätetä toteuttamatta kustannuksiin vedoten. Asuntotuotannolla vastataan kaupungin kasvun tarpeisiin ja tuotannon tavoitetaso pidetään korkeana. Asuntotuotannossa varmistetaan monipuolinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma sekä tarvetta ja kysyntää vastaava asuntojen kokojakauma. Asuinalueiden eriytymistä ehkäistään poikkihallinnollisin keinoin. Päämäärän alla on neljä keskeistä tavoitetta: asuntotuotannon määrä, hallinta- ja rahoitusmuodot, kaupungin oma asuntotuotanto sekä asuntotuotannon huoneistotyyppijakauman ohjaaminen. Asuntotuotannon määrällisenä tavoitteena on uutta asuntoa vuodessa. Tämä on 500 asuntoa enemmän kuin edelliseen AM-ohjelmaan kirjattu tavoite ja sama kuin kaupunginvaltuuston nykyisen strategiaohjelman yhteydessä hyväksymä tavoite. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan aktiivisesti asetetun asuntotuotantotavoitteen saavuttamiseksi. Keskeisimpänä työkaluna on riittävä asemakaavavaranto. Kaupunkisuunnitteluvirasto on käytännössä saa-

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Vp/3 vuttanut viime vuosina sille asetetut asemakaavoituksen kerrosalatavoitteet. Tulevaisuudessa tavoitteiden saavuttaminen vaatii uuden yleiskaavan voimaantuloa ja sen maankäyttöpotentiaalin käyttöönottoa sekä merkittävien raideliikenneinvestointien investointien varmistamista. Suurin osa helposti käyttöön otettavissa alueista on jo rakennettu, joten kaavoitus muuttuu haastavammaksi. Määrällisten tavoitteiden kasvaessa tulee myös huolehtia riittävistä toiminnan resursseista. Hallinta- ja rahoitusmuotojen osalta AM-ohjelmassa linjataan vuosittaisesta asuntotuotannosta seuraavasti: 25 % on ARA-vuokra-asuntoja (1 375 as, joista 300 opiskelija- ja nuorisoasuntoja) 35 % on välimuodon asuntoja (1 925 as) 40 % on sääntelemätöntä vuokra- ja omistustuotantoa (2 200 as) Asuntotuotannon hallintatapajakauman ohjaaminen on hyvä tapa huolehtia kaupungin sosiaalisesti tasapainoisesta kehityksestä. Ohjelmassa todetaan, että asemakaavoituksen tulee mahdollistaa kaikkien hallinta- ja rahoitusmuotojen toteuttaminen tontille. Tämä on hyvä tavoite. Hallintamuotoja ei (erityisasumista lukuun ottamatta) määrätä asemakaavassa, mutta käytännössä kaavoituksessa tulee usein vastaan kohteita, jotka perustamisolosuhteista tai muista pakottavista syistä johtuen eivät välttämättä ole toteutettavissa kaikilla hallintamuodoilla. Kohteita ei silti kannata jättää asemakaavoittamatta vaan saattaa olla järkevää ottaa ale käyttöön joko säätelemättömään tuotantoon tai pitkän aikavälin tarpeita ajatellen. Eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys jo kaavoitusvaiheessa korostuu näissä tilanteissa, jotta tonteista muodostuu toteuttamiskelpoisia. Kaupungin oman asuntotuotannon määrällinen tavoite on asuntoa vuodessa, joista puolet on tarkoitus toteuttaa ARA-vuokra-asuntoina ja puolet Hitas-, asumisoikeus- tai osaomistusasuntoina. Säätelemättömiä asuntoja todetaan rakennettavan vain alueiden tasapainoisen rakenteen varmistamiseksi. Kaupunkisuunnittelussa tulee huolehtia riittävästä kaavatuotannosta myös kaupungin omaan asuntotuotantoon. Neljäs ja viimeinen tavoite asuntotuotannon alla liittyy huoneistotyyppijakauman ohjaamiseen. Ohjelmassa pyritään varmistamaan perheasunnoiksi soveltuvien eli vähintään kahden makuuhuoneen asuntojen riittävä osuus omistusasuntotuotannossa. Hitas-tuotannossa toteutetaan asuinrakennusoikeudesta keskimäärin prosenttia perheasuntoina (50 60 % valmistuneista asunnoista) ja säätelemättömässä kerrostalotuotannossa keskimäärin prosenttia (30 40 % valmistuneista asunnoista). Huoneistotyyppijakaumaa ohjataan pääasiassa tontinluovutusehdoissa. Yksityisellä maalla voidaan käyttää asemakaa-

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Vp/3 PÄÄMÄÄRÄ III ASUINALUEET vamääräyksiin perustuvaa ohjausta. Vuokra-asuntojen kohdalla huoneistotyyppijakaumaa ei ohjata. On tärkeää, että tontinluovutuksen yhteydessä huolehditaan alueiden monipuolisesta asuntokannasta. Keskeisintä on riittävän suuri asuntotuotannon kokonaisvolyymi. Näin vastataan sekä pienten että perheasuntojen tarpeeseen. Asuinalueiden osalta asetetaan tavoitteeksi, että erilaiset kaupunginosat kehittyvät houkuttelevina alueina, jotka muodostavat toiminnallisesti eheän Helsingin. Uusista alueista rakentuu persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan täydennysrakentamisella. Projektialueille suunnataan 60 prosenttia seuraavien vuosien asuntotuotannosta. 40 prosenttia asuntotuotannosta toteutetaan täydennysrakentamisena. Vuosina täydennysrakentamisen osuus valmistuneesta asuntotuotannosta on ollut keskimäärin 46 prosenttia. Ohjelmassa todetaan, että täydennysrakentamiselle asetetun tuotantotavoitteen turvaamiseksi täydennysrakentamisen koordinaatiota vahvistetaan sekä kehitetään prosesseja ja kannusteita tätä tukemaan. Tekstissä nostetaan esiin tarve kehittää täydennysrakentamisalueen kaavoituksen ohjelmointia nykyistä pidemmälle tulevaisuuteen katsovaksi. Tällainen tarve on olemassa. Nykytilanteessa projektialueiden tuotannon ohjelmointi on helpompaa, koska projektiorganisaatiot ja resurssit ovat olemassa ja koska julkisten investointien ajoituksella pystytään melko luotettavasti arvioimaan asuntotuotannon ajallinen ja alueellinen kohdistuminen. Täydennysrakentamisalueella arviointi on haastavampaa, koska hankkeet ovat hajanaisempia ja usein lähtevät yksityisen maanomistajan aloitteesta. Joissain tapauksissa myös melko matalat asuntojen hinnat aiheuttavat täydennysrakentamisalueella haasteita toteutuksen ajoitukselle, sillä hankkeiden käynnistyminen on epävarmempaa. Myös täydennysrakentamisen osalta pitää pyrkiä siihen suuntaan, että kaavoitusohjelma ulottuisi nykyistä pidemmälle niin, että kymmenen vuoden alueittainen väestöennuste olisi nykyistä luotettavampi. Tämä helpottaisi erityisesti palveluhallintokuntien toimintaa ja mahdollistaisi kustannustehokkaan palveluverkkosuunnittelun. Keskiössä on riittävä resursointi. Ohjelmassa todetaan, että kaavoituksessa tulee ottaa huomioon alueen asuntojen nykyinen hintataso sekä arvioida millä ratkaisuilla luodaan uusia viihtyisiä asumisratkaisuja, mutta ei vaikeuteta toteuttamiskelpoisuutta esimerkiksi kalliilla pysäköintiratkaisuilla. Tämä on hyvä tavoite, mutta esimerkiksi pelkästään maanvaraiseen pysäköintiin perustuvat suunnitteluratkaisut ovat usein ristiriidassa elinvoimaisen ja tiiviin

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Vp/3 kaupunkiympäristön tavoitteen kanssa. Helsingin kasvaessa tulee pyrkiä tiiviiseen kaupunkimaiseen rakentamiseen, jossa myös lähipalveluille on riittävästi käyttäjiä. Tehokas rakentaminen on tässä avainasemassa. Asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa kustannustehokkuus on yksi arvioitava tekijä, mutta toteuttamiskelpoisuuteen vaikuttavat myös muut tekijät. Helsingissä on käynnistymässä eri hallintokuntien yhteistyönä selvitys, jossa arvioidaan kuinka pysäköinti on tehokkaimmin järjestettävissä asukkaille, työntekijöille ja palveluille erilaisissa kohteissa. Selvityksessä huomioidaan pysäköinnin hallinnointitavat, palvelukonseptit ja erilaiset fyysiset pysäköintiratkaisut, rakennettavuutta unohtamatta. Pysäköinnin kustannusvaikutukset investointiin ja ylläpitoon arvioidaan työn aikana. Lisäksi selvitetään sopimuksiin liittyvät vaikutukset ja lain mahdollistamat vaihtoehdot (mm. vaiheittain rakentamisesta). Selvityksen tuloksia testataan pilottikohteissa, joiden kaavoitus on sopivassa vaiheessa. Tiiviissä kaupunkirakenteessa pysäköinnin toteuttaminen on kallista, koska toteutus on lähes aina tehtävä rakenteellisena. Pysäköintipaikkojen käyttö tulee saada mahdollisimman tehokkaaksi. Tähän pyritään keskitetyllä pysäköinnillä, nimeämättömillä paikoilla ja vuorottaispysäköinnillä. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on monimuotoinen ja sekoittunut kaupunkirakenne, mikä edellyttää eri toimintojen sijoittumista samoille tonteille ja näiden vaihtelevien pysäköintitarpeiden ratkaisemista. Tämä asettaa haasteita, mutta toimivien ratkaisujen löytäminen hyödyttää kaupunkia ja sen asukkaita kokonaisvaltaisesti. Vuoden 2015 joulukuussa on valmistunut seudullisena yhteistyönä toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet. Vuoden 2016 kesäkuuhun mennessä näiden avulla on tavoitteena tehdä tarkemmat toimisto- ja liiketilojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeet Helsinkiin. On hyvä, että täydennysrakentamisalueella tehdään uudistuotannossa kaupungin maalla aina hallintamuototarkasteluja ja otetaan huomioon ympäröivä rakenne. Kestävän kaupunkikehityksen kannalta on tärkeää huolehtia alueiden sosioekonomisesta tasapainosta. Myös ns. purkavan saneerauksen tulee olla yksi keino tehostaa kaupunkirakennetta ja monipuolistaa asuntotarjontaa. Purkava saneeraus on vaihtoehto kun asunto-osakeyhtiö on huonossa kunnossa, sillä on suuri korjausvaje tai näköpiirissä on mittavia peruskorjauksia. Kyseessä on tyypillisesti asunto-osakeyhtiö tai usean yhtiön muodostama kokonaisuus, jossa on tarve putki-, hissi-, energia ja/tai julkisivuremonttei-

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Vp/3 PÄÄMÄÄRÄ IV ASUNTOKANTA hin. Mahdollisia kohteita ovat erityisesti vuosina 1960-, 70- ja 80-luvuilla toteutetut rakennukset ja alueet. Taloyhtiöiden teknisen korjaamisen tai energiatehokkuusvaatimuksien päivityksessä korttelirakenteiden tehostaminen voi toteutuessaan lisätä huomattavasti asukkaiden asumisviihtyvyyttä ja kaupunkiympäristön koettua laatua. Purkavan saneerauksen edellytykset ovat parhaat hissittömissä 3-4 kerroksisissa taloyhtiöissä, jotka on aikoinaan toteutettu hyville sijainneille alhaisella korttelitehokkuudella. Lisäedellytyksiä kiinteistön laajamittaiseen kehittämiseen on, mikäli korvaavan hankkeen avulla on mahdollista nostaa merkittävästi korttelin rakentamistehokkuutta joukkoliikenteen palvelualueella. Täydennysrakentamista on viime vuosina pyritty määrätietoisesti edistämään kaupungin eri virastoissa. Tavoitteena oleva täydennysrakentamisen koordinoinnin vahvistaminen entisestään on hyvä asia. Ohjelmassa todetaan, että Helsingin asuntokannan kunnosta huolehditaan ja energiatehokkuutta edistetään sekä asuntorakentamisessa että olemassa olevassa asuntokannassa. Asuntorakentamista kehitetään tukemalla erilaisten talotyyppien rakentamista, omatoimista rakennuttamista sekä erilaisten asumiskonseptien toteuttamista. Asuntojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen parannetaan ja edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan. Keskeiset tavoitteet on jaoteltu asuntokannan ja asuntorakentamisen kehittämiseen sekä kaupungin omaan asuntokantaan keskittyviin toimenpiteisiin. Tavoitteena on jatkaa monimuotoisen kerrostaloasumisen kehittämistä: lisätä vanhan rakennuskannan uusiokäyttöä, ullakko- ja lisäkerrosrakentamista sekä mahdollistaa seka- ja hybriditalojen rakentaminen. Kaupunkisuunnitteluvirasto toimii aktiivisesti näiden tavoitteiden mahdollistamiseksi. Monipuolinen kaupunki, jossa on vaihtelevia asumisen mahdollisuuksia, on kaupunkisuunnittelun keskeinen tavoite. Ryhmärakentamisen ja -rakennuttamisen sekä kaupunkimaisten pientalojen rakentamisen edistäminen on tärkeää. Kaavoituksessa otetaan huomioon näihin käyttötarkoituksiin soveltuva tonttituotanto. Asemakaavallisesta rakennuskannan suojelusta todetaan, että se ei saa vaikeuttaa asuntoja rakennuskannan kehittämistä. Tähän pyritään, mutta joissain tapauksissa asemakaavallinen suojelu saattaa asettaa myös rajoitteita kiinteistökehittämiselle. Asuntokannan energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää. Asemakaavat mahdollistavat uusiutuvien ja ympäristöä vähän kuormittavien rakennusmateriaalien käytön.

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Vp/3 PÄÄMÄÄRÄ V ASUKASRAKENNE Lausuntopyyntö Kaupunki kehittää määrätietoisesti omaa asuntokantaansa. Asuntokannan kunnosta huolehditaan ja vuokrat sekä käyttövastikkeet pidetään kohtuullisina. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyrkii erityisesti täydennysrakentamiskaavoituksella tukemaan näiden tavoitteiden toteutumisedellytyksiä. AM-ohjelmalla tähdätään siihen, että eri väestöryhmät pystyvät myös tulevaisuudessa asumaan Helsingissä. Asumisen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksiin sekä maahanmuuttajataustaisen väestön ja pienten asuntokuntien määrän kasvuun. Keskisimpänä tavoitteena on kaupungin asukasrakenteen monipuolisuus. Kaupunkisuunnitteluvirasto ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon asukasrakenteen monipuolisuudelle asetetut tavoitteet. Alueet kaavoitetaan siten, että niiltä löytyy paljon erilaisia asumisvaihtoehtoja. Myös tämän tavoitteen saavuttamisessa keskiössä on hyvin toimiva yhteistyö jo kaavoitusvaiheessa, jotta hankkeet saadaan järkevästi toteutumaan. Asukasrakenteen monipuolisuudesta huolehtimisessa avainasemassa on paitsi riittävä asuntotuotanto, myös alueiden kaupunkitilan laatu ja saavutettavuus. Sosioekonomisesti heikompien alueiden kannalta on tärkeää, että julkiset palvelut ovat korkeatasoisia, kaupunkitila on kunnossa ja liikenneyhteydet palvelujen ja työpaikkojen äärelle ovat kunnossa. Julkisten investointien kohdentamista mietittäessä myös nämä seikat tulee ottaa huomioon. Kaupunginkanslia on pyytänyt antamaan asiasta lausunnon mennessä. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Heikki Salmikivi, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: heikki.salmikivi(a)hel.fi Liitteet 1 AM-2016 ohjelmaluonnos Muutoksenhaku

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Vp/3 Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria HEL T Lausunto Käsittely päätti panna asian viikoksi pöydälle Pöydälle Pöydällepanoehdotus: Outi Silfverberg: Pyydän asian viikoksi pöydälle. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Heikki Salmikivi, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: heikki.salmikivi(a)hel.fi

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/1 45 Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma HEL T Päätös Tiivistelmä päätti merkitä asian tiedoksi. Tulvariskien hallintasuunnitelma perustuu tulvariskilakiin, jonka tavoitteena on vähentää tulvia ja varautua ennalta tulvariskien minimointiin. Suomen merenrannikolla on määritelty 21 valtakunnallisesti merkittävää tulvariskialuetta. Nyt näille kaikille alueille on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelmat. Pääkaupunkiseudun suurimpia rantakaupunkeja Helsinkiä ja Espoota käsittelevä "Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma" on valmistunut joulukuussa Suunnitelmaan on koottu kuvaus molempien kaupunkien tulva-alueiden riskeistä ja tulvariskien torjumisen nykytilanteesta. Suunnitelma käsittelee toimintoja ja rakentamista merenrannan läheisyydessä. Hallintasuunnitelma on hyväksytty yksimielisesti työtä ohjanneessa maa- ja metsätalousministeriön nimeämässä työryhmässä, johon ovat kuuluneet Uudenmaan liitto, Helsingin ja Espoon kaupungit, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset sekä Uudenmaan ELY-keskus. Suunnitelma on ollut kuultavana ja sitä on esitelty eri tahoille. Tulvariskien hallintasuunnitelma sisältää tavoitteet ja toimenpiteet pääkaupunkiseudun ranta-alueiden ja saariston tulvien minimoimiseksi. Pääkaupunkiseudun merkityksen, tiiviin rakenteen ja merellisen sijainnin vuoksi päätavoitteina on mm. asutuksen, vaikeasti evakuoitavien kohteiden, yhdyskuntatekniikan, liikenneyhteyksien, satamien, ympäristölle haitallisten kohteiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden ja muun merkittävän rakennuskannan turvaaminen merenpinnan noustessa. Pääkaupunkiseudulla kaupunkirakenne on poikkeuksellisen monimuotoinen ja tiivis verrattaessa aluetta muuhun Suomeen ja muihin tulvariskialueisiin. Työn yhteydessä on noussut esille, että merkittävimpiä pitkän tähtäimen tulviin varautumisen keinoja ovat ranta-alueiden maankäytön suunnittelu ja sen yhteydessä laadittavat korkeustaso ja kuivatussuunnitelmat matalilla täyttö- ja rannikkoalueilla. Helsinki on ollut perinteisesti edelläkävijä meriveden hallinnassa ja ranta-alueiden suunnittelus-

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/1 sa historiallisen sijaintinsa ja aiemmin tehdyn tulviin varautumistyön ansiosta. Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö, puhelin: eija.kivilaakso(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2 Helsingin kaupungin tulvastrategia 3 Turvalliset rakentamiskorkeudet Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Ranta-alueita suunniteltaessa on rakennukset ja alueet suunniteltava niin, että rakennuspaikalla ei ole sortuma- eikä tulvavaaraa. Tulvavaara-alueet on alusta alkaen otettava huomioon alueita kaavoitettaessa. Alueille tulee laatia tekniset yleissuunnitelmat korkotason, kuivatuksen, vesihuollon, perustamisen sekä rantarakenteiden osalta samaan aikaan, kun asema- ja osayleiskaavojen tekeminen on meneillään. Sijainti, alueen maaperän laatu, suhde ulappaan, tuulisuus ja rannan korkeusasema ovat tärkeitä lähtökohtia uuden kaupunkirakenteen suunnittelussa. Vuonna 2008 laadittu ja valmistunut Helsingin tulvastrategia ja sen toimenpiteet ovat ohjanneet tulvasuunnittelua Helsingissä siitä lähtien. Strategia on hyväksytty johtajistossa noudatettavaksi koko kaupunkiorganisaatiossa. Toimenpiteistä tärkeimpiä ovat olleet mm. suositus alimmista rakentamiskoroista, veden korkeuden havainnointiverkon ja ennakkovaroitusjärjestelmien kehittäminen, tulvansuojelurakenteiden suunnittelu vanhoille alueille sekä aaltoiluselvityksen käynnistäminen. Tulvastrategian jatkotoimenpiteitä ovat myös tärkeä maanalaisten tilojen kartoitus ja yksityisten kiinteistöjen tulvasuojeluohje, jotka myös ovat valmistuneet. Ilmastomuutokseen sopeutumisen keinojen ja alueiden korkotasojen määrittely on aina tehty uusimpaan kansainväliseen saatavilla olevaan tietoon perustuen.

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/1 Aaltoilua tarkemmin selvittävä raportti, "Turvallisen rakentamisen korkeudet Helsingin rannoilla", käsittelee kahden vuoden aikana tehtyjä aalto-, tuuli- ja vedenkorkeusmittauksia Helsingin rannikkovesillä. Veden- ja aallonkorkeuden yhteisvaikutusta on tutkittu mittauspaikoilla ja saatu todennäköisyyksiä vihreän veden ulottumasta rannalle. Tieto tarkentaa paikkakohtaista korkeustasosuunnittelua rannikolla. Ympäristöministeriön opas, "Tulviin varautuminen rakentamisessa 2014", käsittelee alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämistä rantaalueilla koko Suomessa. Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyö on ollut työssä välttämätöntä ja hyödyllistä. "Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmassa", joka on EU:n vaatimuksesta laadittu, on esitetty monipuolisesti erilaisia eri osapuolten hoidettavina olevia, suunnitteluun ja tulvasuojeluun liittyviä toimenpiteitä. Maankäytön suunnittelun toimet todetaan tärkeimmiksi pitkän tähtäimen varautumisessa. Näitä kaupungin oman tulvastrategiankin osoittamia toimia on pyritty noudattamaan Helsingin maankäytön suunnittelussa. Helsingin-Espoon alueen hallintasuunnitelma esittää kehittämistehtäviä operatiivisiin tehtäviin kuten viestinnän, varoitusjärjestelmien ja valmiussuunnitelmien varmistaminen sekä yhteistyö eri toimijoiden kesken. Merkittävää työssä on ollut yhteistyö ja verkostojen muodostuminen ELY-keskuksen, Uudenmaan liiton, HSY:n, Suomen ympäristökeskuksen, pelastuslaitosten sekä Espoon ja Helsingin kaupunkien kesken tulvariskien hallinnassa. Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö, puhelin: eija.kivilaakso(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2 Helsingin kaupungin tulvastrategia 3 Turvalliset rakentamiskorkeudet Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/ HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian viikoksi pöydälle Pöydälle Pöydällepanoehdotus: Risto Rautava: Pyydän asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö, puhelin: eija.kivilaakso(a)hel.fi

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/2 46 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys tuulivoiman sijoittamisperiaatteiksi kaupunkisuunnittelun näkökulmasta HEL T Esitys esitti kaupunginhallitukselle liitteessä 1 esitettyjen tuulivoiman sijoittamisperiaatteiden ja -vyöhykkeiden hyväksymistä ohjeeksi Helsinkiin mahdollisesti suunniteltavalle ja rakennettavalle tuulivoimalle. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päätti korostaa, että jatkosuunnittelussa on: otettava huomioon meriturvallisuus, erityisesti huomioitava on VTSkeskuksen toiminta otettava huomioon, etteivät tuulivoimalat vaikeuta puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen toimintaa varmistauduttava myös siitä, että tuulivoimalat eivät haittaa Isosaaren kehittämistä merellisen virkistyksen ja matkailupalveluiden alueena. Käsittely Vastaehdotus: Jape Lovén: Esitän päätösehdotusta muutettavan kuulumaan seuraavasti: esittää kaupunginhallitukselle liitteessä 1 esitettyjen tuulivoiman sijoittamisperiaatteiden ja -vyöhykkeiden hyväksymistä ohjeeksi Helsinkiin mahdollisesti suunniteltavalle ja rakennettavalle tuulivoimalle kuitenkin niin, että Vuosaaren 1-vyöhyke muutetaan 3-vyöhykkeeksi. Kannattaja: Nuutti Hyttinen Vastaehdotus: Risto Rautava: esittää kaupunginhallitukselle liitteessä 1 esitettyjen tuulivoiman sijoittamisperiaatteiden ja - vyöhykkeiden hyväksymistä ohjeeksi Helsinkiin mahdollisesti suunniteltavalle ja rakennettavalle tuulivoimalle. Kannattaja: Nuutti Hyttinen

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/2 Vastaehdotus: Jape Lovén: Päättäessään asiasta kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että jatkosuunnittelussa on otettava huomioon meriturvallisuus, erityisesti huomioitava on VTS-keskuksen toiminta. Kannattaja: Nuutti Hyttinen Vastaehdotus: Risto Rautava: Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että jatkosuunnittelussa on: - otettava huomioon, etteivät tuulivoimalat vaikeuta puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen toimintaa - varmistauduttava myös siitä, että tuulivoimalat eivät haittaa Isosaaren kehittämistä merellisen virkistyksen ja matkailupalveluiden alueena. Kannattaja: Nuutti Hyttinen 1 äänestys JAA-ehdotus: esittää kaupunginhallitukselle liitteessä 1 esitettyjen tuulivoiman sijoittamisperiaatteiden ja -vyöhykkeiden hyväksymistä ohjeeksi Helsinkiin mahdollisesti suunniteltavalle ja rakennettavalle tuulivoimalle kuitenkin niin, että Vuosaaren 1- vyöhyke muutetaan 3-vyöhykkeeksi. EI-ehdotus: esittää kaupunginhallitukselle liitteessä 1 esitettyjen tuulivoiman sijoittamisperiaatteiden ja -vyöhykkeiden hyväksymistä ohjeeksi Helsinkiin mahdollisesti suunniteltavalle ja rakennettavalle tuulivoimalle. Jaa-äänet: 3 Pekka Buttler, Nuutti Hyttinen, Jape Lovén Ei-äänet: 6 Hennariikka Andersson, Hanna Lähteenmäki, Risto Rautava, Outi Silfverberg, Osmo Soininvaara, Heta Välimäki Tyhjä: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä puheenjohtaja Risto Rautavan vastaehdotus voitti jäsen Jape Lovénin vastaehdotuksen äänin äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/2 EI-ehdotus: esittää kaupunginhallitukselle liitteessä 1 esitettyjen tuulivoiman sijoittamisperiaatteiden ja -vyöhykkeiden hyväksymistä ohjeeksi Helsinkiin mahdollisesti suunniteltavalle ja rakennettavalle tuulivoimalle. Jaa-äänet: 4 Pekka Buttler, Outi Silfverberg, Osmo Soininvaara, Heta Välimäki Ei-äänet: 5 Hennariikka Andersson, Nuutti Hyttinen, Jape Lovén, Hanna Lähteenmäki, Risto Rautava Tyhjä: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä puheenjohtaja Risto Rautavan vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Päättäessään asiasta kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että jatkosuunnittelussa on otettava huomioon meriturvallisuus, erityisesti huomioitava on VTS-keskuksen toiminta. Jaa-äänet: 2 Outi Silfverberg, Osmo Soininvaara Ei-äänet: 7 Hennariikka Andersson, Pekka Buttler, Nuutti Hyttinen, Jape Lovén, Hanna Lähteenmäki, Risto Rautava, Heta Välimäki Tyhjä: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä jäsen Jape Lovénin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että jatkosuunnittelussa on: - otettava huomioon, etteivät tuulivoimalat vaikeuta puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen toimintaa

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/2 - varmistauduttava myös siitä, että tuulivoimalat eivät haittaa Isosaaren kehittämistä merellisen virkistyksen ja matkailupalveluiden alueena. Jaa-äänet: 2 Outi Silfverberg, Osmo Soininvaara Ei-äänet: 6 Hennariikka Andersson, Nuutti Hyttinen, Jape Lovén, Hanna Lähteenmäki, Risto Rautava, Heta Välimäki Tyhjä: 1 Pekka Buttler Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä puheenjohtaja Risto Rautavan vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 6-2 (1 tyhjä). Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Alpo Tani, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: alpo.tani(a)hel.fi Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, puhelin: jouni.kilpinen(a)hel.fi Annukka Lindroos, asemakaava-arkkitehti, puhelin: annukka.lindroos(a)hel.fi Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, puhelin: maija.lounamaa(a)hel.fi Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: juha-pekka.turunen(a)hel.fi Liitteet 1 Tuulivoiman sijoittamisperiaatteet Helsingissä - kaupunkisuunnittelun näkökulma -raportti 2 Tuulivoiman suunnittelun sijoittamisvyöhykkeet ja -periaatteet 3 Tuulivoimaloiden teknistaloudellinen sijoituspaikkaselvitys 4 Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys Helsingissä 5 Tuulivoiman maisemavaikutukset Helsingissä Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Esitysehdotus esittää kaupunginhallitukselle liitteessä 1 esitettyjen tuulivoiman sijoittamisperiaatteiden ja -vyöhykkeiden hy-

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/2 Tiivistelmä väksymistä ohjeeksi Helsinkiin suunniteltavalle ja rakennettavalle tuulivoimalle. Tehtävän yleiskaavatyön rinnalla on kaupunkisuunnitteluvirastossa valmisteltu tuulivoiman sijoittamisperiaatteet, joiden kautta on mahdollista nykyistä paremmin määrittää myös kaupunkitasoista tahtotilaa tuulivoimatuotantoon. Tuulivoiman rakentaminen voi olla osa kokonaisvaltaista energiajärjestelmän muutosta, jota tarvitaan ilmastonmuutoksesta johtuvien päästövähennysten toteuttamisessa. Työssä selvitetty kaupunkisuunnittelun näkökulmasta mahdollisuudet sijoittaa tuulivoimaa myös Helsingin rajojen sisään. Työssä ei oteta kantaa muista näkökulmista tuulivoimahankkeiden toteuttamisen edellytyksiin, esimerkiksi tuulivoiman tämän hetkiseen taloudelliseen kannattavuuteen osana energiajärjestelmän muutosta. Työssä on mukana kolme näkökulmaa: 1. Tuulivoiman sijoittamisen teknistaloudelliset näkökulmat 2. Tuulivoiman maisemavaikutukset 3. Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys Näitä tuulivoiman sijoittamista ohjaavia tekijöitä selvitettiin teemaan liittyvien konsulttitöiden avulla, jotka ovat esityslistan liitteenä. Näiden näkökulmien perusteella työssä esitetään kokonaisvaltainen tarkastelu aiheesta ja siitä johdettuna tuulivoiman sijoittamisen vyöhykkeet kolmen eri kokoluokan tuulivoimaloille, jotka esitetään liitteessä 1. Työssä esitetään teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden mahdollistamista ulkosaaristoon siten, että Isosaari ja Kuivasaari sekä merialueet saarien läheisyydessä ovat mahdollisia sijoittamispaikkoja. Erityisesti saarien eteläpuolella on kaupunkisuunnittelun näkökulmasta mahdollisuus rakentaa laajakin tuulipuisto. Olennaista on teollisen kokoluokan tuulivoiman kokonaisvaltainen suunnittelu siten, että mahdollisesti pienenä hankkeena alkavaa rakentamista on myöhemmin mahdollista laajentaa arkkitehtonisesti laadukkaaksi kokonaisuudeksi. Tuulivoiman sijoittamisperiaatteet mahdollistavat lisäksi paikalliseen sähkötarpeeseen vastaavien tuulivoimaloiden rakentamisen saaristovyöhykkeelle sekä pienen kokoluokan tuulivoimaloiden rakentamisen myös rakennetun kaupungin alueelle. Esittelijä yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/2 Lisätiedot Alpo Tani, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: alpo.tani(a)hel.fi Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, puhelin: jouni.kilpinen(a)hel.fi Annukka Lindroos, asemakaava-arkkitehti, puhelin: annukka.lindroos(a)hel.fi Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, puhelin: maija.lounamaa(a)hel.fi Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: juha-pekka.turunen(a)hel.fi Liitteet 1 Tuulivoiman sijoittamisperiaatteet Helsingissä - kaupunkisuunnittelun näkökulma -raportti 2 Tuulivoiman suunnittelun sijoittamisvyöhykkeet ja -periaatteet 3 Tuulivoimaloiden teknistaloudellinen sijoituspaikkaselvitys 4 Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys Helsingissä 5 Tuulivoiman maisemavaikutukset Helsingissä Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria HEL T Esitys Käsittely päätti panna asian viikoksi pöydälle Pöydälle Pöydällepanoehdotus: Jape Lovén: Pyydän asian viikoksi pöydälle. Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Alpo Tani, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: alpo.tani(a)hel.fi Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, puhelin: jouni.kilpinen(a)hel.fi

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/2 Annukka Lindroos, asemakaava-arkkitehti, puhelin: annukka.lindroos(a)hel.fi Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, puhelin: maija.lounamaa(a)hel.fi Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: juha-pekka.turunen(a)hel.fi

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/3 47 Vuoden 2015 kaavoituksen arviointi ja seuranta (KARVI) HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi kaavoituksen arviointi- ja seurantajärjestelmän (KARVI) pohjalta laaditun arvion vuoden 2015 asemakaavoituksesta. Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Heikki Salmikivi, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: heikki.salmikivi(a)hel.fi Liitteet 1 Vuoden 2015 kaavoituksen arviointi ja seuranta (KARVI) Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Tausta ja tavoitteet Periaate Kaavoituksen arviointi ja seurantajärjestelmä on menetelmä kaupunkisuunnitteluviraston tulosten ja toiminnan arviointiin sekä systemaattiseen kaavoituksen seurantaan. Järjestelmä otettiin strategisen seurannan käyttöön Helsingissä vuonna KARVIn avulla voidaan arvioida kuinka hyvin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellut kaavat toteuttavat kaupungin strategisia tavoitteita liittyen kaupunkirakenteen eheyttämiseen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen kestäviä liikkumismuotoja edistäväksi. Menetelmä on kehitetty alun perin tarpeeseen arvioida kaavoitetun kerrosalan määrän lisäksi kerrosalan sijoittumista suhteessa kaupunkirakenteeseen.

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/3 Vuoden 2015 arviointi Kaavoituksen arvioimiseksi tavoitteiston pohjalta on muodostettu ja arvotettu KARVI -vyöhykkeitä keskuksiin ja raideliikenteeseen perustuen seuraavasti: A (kerroin 1.3): Kantakaupunki, aluekeskukset ja raideliikenteen suunnitellut solmukohdat B (kerroin 1.2): Nykyinen tai rakenteilla oleva raideliikennevyöhyke C (kerroin 1.1): Suunnitteilla oleva raideliikennevyöhyke D (kerroin 1.05): Ideatasolla oleva raideliikennevyöhyke ja nykyisen tai rakenteilla olevien raideliikennevyöhykkeiden reunat E (kerroin 1): Muu Helsinki Arvioinnissa tarkastellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan edellisenä vuonna hyväksymien asemakaavojen asuin- ja toimitilakerrosalojen sijoittumista KARVI-vyöhykkeille. Vuoden 2015 KARVI-arviointi on tehty ensimmäistä kertaa muistutus- ja lausuntovaiheen kaavoista. Tarkastelutapa antaa tarkemman kuvan virastosta ulos lähtevistä kaavoista ja kerrosaloista. Muutoksesta seuraa, että vuonna 2015 on ollut muistutus- ja lausuntovaiheessa myös lautakunnan vuonna 2014 puoltamia kaavoja, jotka ovat olleet mukana vuoden 2014 arvioinnissa. Kerrosalat kerrotaan vyöhykkeen kertoimella, josta syntyneen pisteytyksen avulla voidaan arvioida, kuinka hyvin kaavoitus on toteuttanut kaupungin strategisia tavoitteita. Arviointimenetelmä ja vyöhykkeet on kuvattu tarkemmin liitteessä. Vuonna 2015 kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltamat muistutus- ja lausuntovaiheen asemakaavat sisälsivät kokonaisuudessaan noin kerrosneliömetriä rakentamista. Kaavat ovat pääasiallisesti sijoittuneet kaupunkirakenteeseen kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Asuinkerrosalan sijoittumisen osalta kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltamat kaavat toteuttavat tavoitteita hieman kuluneiden kuuden vuoden keskiarvoa paremmin. Tavoitteidenmukaisuutta kuvaava suhdeluku on 1,21. Vuonna 2015 hyväksytystä asumisen kerrosalasta 99 % sijoittuu vyöhykkeelle, joka on vähintäänkin pitkällä aikavälillä raideliikenteen palvelualuetta. Kaikilla näillä alueilla ei vielä kulje raideliikennettä, mutta asemakaavoitus vahvistaa raideliikenteen kehittämisen edellytyksiä. Valmisteilla olevan yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on raideliikenteen verkostokaupungin rakentaminen, joten kaavoitus on linjassa myös yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Kun otetaan huomioon lisäksi asumisen korkea kokonaiskerrosalamäärä ( k-m²), voidaan todeta kaavoituksen toteuttaneen viraston tavoitteita jälleen erittäin hyvin. Tätä voidaan pitää erittäin hyvänä saavutuksena.

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/3 Toimitilakerrosalaa kaavoitettiin vuonna 2015 suunnilleen saman verran kuin tarkastelujaksolla keskimäärin, yhteensä kerrosneliömetriä. Kerrosala sijoittui tavoitteisiin nähden erittäin hyvin. Vuonna 2015 hyväksyttyjen toimitilakaavojen suhdeluku 1,27 on tarkastelujakson paras. 91 prosenttia uudesta toimitilakerrosalasta sijoittui kantakaupungin tai aluekeskusten alueelle. Vuosille ohjelmoitujen kaavahankkeiden asuinkerrosalasta yli 60 % sijoittuu nykyisen raideliikennevyöhykkeen alueelle ja noin 22 % suunnitteilla olevalle raidevyöhykkeelle. Kaavoitusohjelman hankkeet toteuttavat kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteita erinomaisesti. Projektialueiden rakentuessa on kuitenkin huomattavissa siirtymä olemassa olevalta raideliikennevyöhykkeeltä suunnitteilla olevalle raideliikennevyöhykkeelle. Tämä johtuu siitä, että Raide-Jokerin ja Laajasalon raideyhteyden vaikutusalueille ollaan kaavoittamassa lisää asuinkerrosalaa. Mikäli Raide-Jokerin osalta tehdään investointipäätös, nousee koko sen nykyinen varsi C-vyöhykkeestä B-vyöhykkeeksi. Tämä tukee tulevaisuuden kaavoituksen tavoitteidenmukaisuutta. Helsingissä on yli viiden vuoden rakentamistarvetta vastaava asumisen varanto, josta toisaalta on melko suuri osa jo osittain rakennetuilla tonteilla. Toimitilarakentamisen asemakaavavarantoa Helsingissä on varsin paljon, yhteensä yli kuusi miljoonaa kerrosneliömetriä. Koska suuri osa varannosta ei sijaitse tyhjillä vaan vajaasti rakennetuilla tonteilla, on todennäköistä, että vain osa varannosta muuttuu pitkälläkään aikavälillä rakentamiseksi. Asumisen osalta realistinen varanto vastaa vain vajaan neljän vuoden kaavoitustavoitetta. Liitteessä on kuvattu vuoden 2015 asemakaavoja koskeva arviointi johtopäätöksineen tarkemmin. Tämän lisäksi siinä on tarkasteltu ennakkoon vuosien asemakaavahankkeiden sekä olemassa olevan rakennusmaavarannon sijoittumista KARVI -vyöhykkeille. Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Heikki Salmikivi, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: heikki.salmikivi(a)hel.fi Liitteet 1 Vuoden 2015 kaavoituksen arviointi ja seuranta (KARVI) Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/4 48 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Lisää koteja Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle -valtuustoaloitteesta HEL T Lausunto antoi lausunnon kaupunginhallitukselle: Sdp:n valtuustoryhmän Lisää koteja -aloite esittää, että Helsinki nostaa asuntotuotantotavoitettaan noin asuntoon vuodessa. Kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi Sdp:n valtuustoryhmä esittää, että nostetun asuntotavoitteen sisällä ARA-tuotannon osuus nostetaan 30 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista. Kotikaupunkina Helsinki - asumisen ja maankäytön toteutusohjelmassa 2012 (AM-ohjelman) tavoitteeksi asetettiin asuntoa vuodessa. Valmisteilla olevassa uudessa Kotikaupunkina Helsinki asumisen ja maankäytön toteutusohjelman luonnoksessa esitetään asuntotuotantotavoitetta nostettavaksi valtuuston strategiaohjelman mukaisesti asuntoon vuodessa. Kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteena on vastaavasti mahdollistaa tavoitteiden mukainen asuntorakentaminen laatimalla asemakaavoja vuositasolla asunnon rakentamiseksi. Asuntopolitiikassa on tärkeää huomioida pääkaupunkiseudun asumisen kalleus suhteessa muuhun maahan. Makrotalouden näkökulmasta asumisen hintojen nousua voidaan hillitä vain lisäämällä tarjontaa. On tärkeää, että myös pieni- ja keskituloisten sekä erityisryhmien asuminen Helsingissä on mahdollista. Lisäksi on tärkeää, että Helsinki jatkaa seudullista yhteistyötä ja osallistuu sekä seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen (HLJ) että MAL-sopimusten uudistamiseen. Vuodenvaihteessa Helsingin väkiluku oli henkilöä. Helsingin uuden yleiskaavan lähtökohdaksi laaditun ns. nopean kasvun vaihtoehdon mukaan Helsingissä tulee varautua siihen, että Helsingissä asuisi vuonna 2050 n asukasta. Kasvuprojektion toteutuessa Helsingin kasvu jatkuisi vuositasolla keskimäärin henkilön suuruisena vuoteen 2050 asti. Viime vuosien aikana Helsingin kasvu on ollut vuositasolla yleiskaavan nopean kasvun projektiotakin nopeampaa. Helsingin yleiskaavaehdotuksessa on sinänsä edellytyksiä myös nopeammalle kasvulle. On kuitenkin varauduttava myös siihen, että kaikkea yleiskaavavarantoa ei saada täysimääräisesti käyttöön.

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (54) Ykp/4 Tällä hetkellä Helsingissä on kaavavarannon ja valmisteilla olevien kaavahankkeiden osalta kohtuullisen hyvät edellytykset nykyisten ohjelmien mukaisesti tavoitellulle asuntorakentamiselle lähivuosien aikana. Suurten projektialueiden tuottamaa kaavavarantoa on saatu toteuttamiskelpoiseksi ja myös täydennysrakentamiskaavoja on saatu toteuttamisvaiheeseen. Esimerkiksi viime vuonna eli vuonna 2015 kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistui lopulliseen hyväksymismenettelyyn kerrosneliötä asuntokaavoja. Näiden kaavojen saadessaan lainvoiman mahdollistaisivat ne yli asunnon rakentamisen. Keskipitkällä aikavälillä eli noin vuoden aikatähtäimellä on erittäin tärkeää, että mm. Malmin lentokentän alueen suunnitteilla oleva aluekokonaisuus kyetään saattamaan toteuttamiskelpoiseksi ja että täydennysrakentamiseen tähtääviä prosesseja saadaan tehostettua. Yleiskaavaehdotus mahdollistaa uusien alueiden asemakaavoittamisen ja asuntotuotannon jatkumisen pidemmällä aikavälillä. Uudet bulevardikaupunginosat tulevat olemaan asuntotuotannon kannalta seudullisesti erittäin merkittäviä alueita. Lisäksi täydennysrakentaminen jatkuu kaikkialla Helsingissä ja sen oletetaan kattavan uuden yleiskaavan varannosta noin kolmannes. Pitkän tähtäimen asuntotuotantoon liittyy kuitenkin useita epävarmuustekijöitä. Uusien asuntorakentamisalueiden käyttöönotto edellyttää kynnysinvestointeja ja asuntotuotantoa tukevia tavoitteellisia investointeja esimerkiksi raideliikenteeseen. Mikäli kaupungin kasvuvauhti kiihtyy nopeasti, voi kuntatalous joutua koetukselle palvelutuotannon ja liikennejärjestelyjen takia. Haasteeksi saattaa muodostua myös investointien tekeminen oikea-aikaisesti sekä toisaalta riski kaupungin velkaantumisesta mikäli investoinnit kohdennetaan väärin. Asuntotuotantoon vaikuttavat osaltaan myös suhdannevaihtelut. Rakentamisen määrä voi vaihdella yksittäisinä vuosina suurestikin mm. asuntomarkkinoiden sekä rahoitustilanteen mukaan. Väestönkasvu on ollut viime vuosikymmeninä suhteellisesti suurempaa naapurikunnissa kuin Helsingissä. Muutaman viime vuoden aikana kehitys on kuitenkin kääntynyt ja seudun ydinalue on kasvanut kehysaluetta nopeammin. Asuntojen lukumäärä Helsingissä on nykyisellään hieman yli , ja asuntokuntien keskikoko on hieman alle 1,8 henkilöä/asunto. Mikäli asuntokuntien keskikoon oletetaan pysyvän nykyisen kaltaisena, tarkoittaisi se Helsingin asuntokannaksi vuonna 2050 hieman yli asuntoa. Helsinki profiloituu yksinasuvien ja pienten asuntokuntien kaupunkina. Väestön ikääntyminen tulee todennäköisesti pienentämään asuntokuntien keskikokoa. Toisaalta, vaikka asumisväljyyden kasvu onkin nyt pysähtynyt, asumisväljyyden ennakoidaan pitkällä tähtäimellä edelleen kasvavan, mikä tulee osaltaan kasvattamaan asuntotuotan-