OPPIMISPÄIVÄKIRJA. Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Tuomo Pimiä 2016 T8415SJ VOIMALAITOSTEKNIIKKA
|
|
- Sari Korpela
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPPIMISPÄIVÄKIRJA Sivu 1
2 S i s ä l l y s l u e t t e l o 1. Johdanto Ensimmäinen päivä... 4 Tutustuminen simulaattoriin ja simuloituun laitokseen Toinen päivä... 8 Laitoksen käynnistys Kolmas päivä Turbiinin käynnistys Turbiinin tehon nosto- ja pienennys- harjoitukset Turbiinin ajokäyrät Pohdinta LÄHTEET: Sivu 2
3 1. Johdanto Lauhdevoimalaitoksen tärkeimmät osat ovat höyrykattila, turbiini/t, ja generaattori. Kattilan tehtävänä on tuottaa kyllästettyä höyryä turbiinille joka pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Lauhdevoimalaitoksen osat ja toiminnan periaate on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Lauhdelaitoksen toimintakuva Simuloidun (ja oikean) laitoksen tärkein, ja erikoista osaamista säädön suhteen vaativa osa, on kattila. Kattilan tehtävä on tuottaa tulistettua höyryä turbiinille/turbiineille. Polttoaineesta, polttotavasta, tulipesätyyppistä ja vesi/höyry piirin ratkaisusta riippumatta höyrykattilan toiminta periaate on sama. Kuva 2 esittää luonnonkiertokattilan toimintaperiaate. Kuva 2 Luonnonkiertokattilan periaatekuva Periaatteen ymmärtämiseksi auttaa animaatio: "Luonnonkiertokattilan pariaate animaationa" Sivu 3
4 Tässä laitoksessa kattilana on monipolttoon sopiva leijukerroskattila. Kuva 3 esittää leijukattilan toimintaperiaatteen yksinkertaistettuna, joka näkyy myös animaatiossa: "Leijukerroskatilan periaate" Lisää valoa leijukerroskattilan toimintaan antaa Valmetin Hybexleijukattilan animaatio Kuva 3 Leijukattilan periaatekuva (5) Vastaavia simulointikoulutuksia ei ole olemassa tai niitä ei ole paljon mainostettu. Ainoa mainosdokumentti, joka Googlen avustuksella löytyy verkosta, on ABB:n mainostama, Simulator training on power plant, josta YouTubella löytyy pieni videodokumentti: ABB:n Power Plant Training Simulator. Muita vertailukohteita ei löydy. Simulaattori on Neste Jacobs Oy:n toimista helmikuussa 2013 päivitetty versio Foster Wheeler Energia Oy:n tarpeisiin ja sen pohjana on Foster Wheelerin Irlantiin ESB:lle toimittama West Offalyn 150 MWe CFB turvekattila. Kattilasovellus on sittemmin muokattu yleisemmäksi monipolttoainekattilaksi 2. Ensimmäinen päivä Tutustuminen simulaattoriin ja simuloituun laitokseen Ensimmäisenä päivänä tutustuimme laitokseen sekä simulaattorin toimintaan. Kävimme läpi voimalaitoksen prosessia ja tärkeimpiä kohtia siitä. - Monipolttoainelaitos - Korkein paine 169 bar - Maksimi lämpötila 560 o C - Syöttöveden lämpötila 6 bar - 1- tai 3- piste säätö - Lieriön jatkuva ulospuhallus 1-3 % - Laitoksen ylös ajoaika on noin 8 tuntia (esivalmistuksen jälkeen) - Laitos voidaan ajaa ylös ilman apuhöyryä, mutta se on vaikeaa ja kestä kauan. - Kattilan polttimien polttoaineena on kevyt öljy. - Kattilan polttoaineeksi sopivat turve, hiili ja biopolttoaineet. - Ilman sisääntulot ovat arinasta, kahden metrin sekä neljän metrin korkeudella. (polttoprosessi on tehokkaampi). - Käynnistystilanteessa kattilan tuottama höyry ajetaan turbiinin ohi lauhduttimeen. Sivu 4
5 - Apuhöyry on noin 7 bar paineista höyryä jota käytetään varsinaisen pääprosessin toiminnan varmistamiseksi. Kaikki tiedot simuloidusta laitoksesta löytyvät PDF- tiedostoina. Kuva 4 esittää listan simuloidun laitoksen järjestelmän osien kuvauksista ja kuvassa 5 on lista järjestelmän osien toiminnan kuvauksista. Kuva 4 Järjestelmän kuvaukset (System Description) Kuva 5 Toimintakuvaukset ( Functional Description) Esimerkiksi tiedot generaattorista ja generaattoritoiminnasta löytyvät Järjestelmän kuvauksista tiedostosta Generator.pdf (kuvat 4 ja 6) Sivu 5
6 Kuva 6 Generaattori On myös muutama asia jotka olisi hyvä tietää ja ottaa huomioon ennen aloitusta: - Ylläpidä virtaus. - Lauhdutin löytyy turbiinisivulta. - Ajon aikana halutaan, että reduktioventtiilit ovat kiinni, eli että kaikki laitoksen tuottama höyry mennee turbiinille, eikä hukkaan katolle. - Bensonin kattilassa paine muuttuu polttoaineen mukaan. - Schulzerin kattilassa paine pysyy lähes vakiona. - Seuraa kattilan päälukitukset. - PI- paine on kattilan primääri-ilman paine. - Kattilassa on oltava riittävästi vettä, että voidaan jäähdyttää sen. - Kattilan päälukitusikkunassa kaikki käynnistysehdot oltavat täytettyinä ennen sen käynnistystä, eli kaikkien kuvassa 10 punaisella taustalla olevat arvot on säädettävä niin että tausta muutu vihreäksi. Kuvasta näkyy, että kattilan automaation puolella käytettiin paljon AND funktioita - Syöttövesisäiliö pitäisi paineistaa ja tarkistaa että syöttövesiventtiilit ovat auki ja pumput kunnossa. Syöttöveden lämpötila on C, ja paine 2-4 bar. - Laitos voidaan ajaa ylös ilman apuhöyryä, mutta se on vaikeaa. Yleensä on olemassa apukattila, joka pitää laitosta toimintavalmiudessa ja josta saadaan käynnistykseen tarvittava apuhöyry. Apuhöyry voidaan ottaa myös toiselta kattilalta. - Lieriön pinnan asetus aluksi on saatavana niin että se olisi -100 (syy on se, että vesi paisuu lämmetessään). Käytännössä, se ajetaan rauhallisesti, ettei lieriön pinta nouse liian nopeasti. (keskimmäinen venttiili syöttövesisäiliön vasemmalla puolella.) - Tarkastele lieriön pinnan tasoa ja nosta siitä hallitusti. Aseta hälytysrajat. - Puhallin saattaa pyöriä väärään suuntaan, kun piipusta voi tulla luonnollista ilmavetoa. - Tulipesän paineen säätö asetus:. - Interex ilmapuhaltimet ON tilaan. - painesäätö 500 bar - Turbiinitehon ja paineen säätö n. 4 baaria yli, 169,7 bar 174 bar - Seuraa petilämpötilojen nousua. Normaalisti se on 1-1,2 0 C/min. - Seuraa tarkasti hälytyksiä ja jokaisesta ota selvä. - Kaikki mikä tehdään, tapahtuu hitaasti (lämpötilojen-, paineen-, virtausten- ym. arvojen nousu/lasku). Ainoastaan anturien arvojen päivitys näytölle tapahtuu nopeasti, noin kahden sekunnin viiveellä. ILMA JA SAVUKAASU sekundääri ilman paine 5% ja AUTO - kaikki muut CAS (kaskadi) tilaan TUULETUS: Sivu 6
7 - Poistetaan palaamiskaasut tulipesästä räjähdysväärän vuoksi - Tuuletussekvenssi päälle noin 5 minuuttia ennen kuin voidaan laittaa polttimet päälle. STARTTIPOLTTIMET - lähdetään 1. polttimella (älykäs poltin) - startti nappi käynnistää polttimen käynnistyssekvenssin Sivu 7
8 3. Toinen päivä Laitoksen käynnistys (Kylmäkäynnistys simulointi) Kuva 7 Simulointi ohjelman pääikkuna Lähdetään ohjelmaan tallennetusta simulaattoriohjelman valmiiksi tallennetusta simulointitilasta, jossa on tarkoitus simuloida kylmäkäynnistys. Tallennetun tilan avaus valikossa olevasta levyke- kuvasta. Simulointiajan laskuri Listasta valitaan training_cold tilanne Käynnistetään valinta Ilmaise että valittu tilanne on käynnistämässä Kuva 8 Simuloinnin hallintaikkuna Sivu 8
9 Kun simulaattori on käynnistynyt, päävalikosta (kuva 9) avataan kattilan päälukitukset (Main Interlocks) ikkunan. Kuva 9 Simulaattoriohjelman päävalikko Tässä vaiheessa kattilan päälukitukset ikkunassa (Kuva 10) näkyy paljon punaista, mitä käytännössä tarkoita, että moni käynnistysehdoista on täyttämättä. Kuva 10 Kattilan päälukitukset käynnistykseen valmistuksen alussa Niin lähdetään tarkistamaan ja täyttämään em. ehdot. Päävalikon (kuva 9) kautta siirrettään Syöttövesi (Feedwater) ikkunaan (kuva 11) ja tarkistetaan syöttöveden saatavuuden ja venttiilien tilat ja asennot. Sivu 9
10 Kuva 11 Syöttövesi ikkuna Avataan apuhöyryventtiili ja asetetaan tehoarvot ensin 14 %, ja sitten se nostetaan puoleen, eli arvoon 50%. (Kuva 11) Tarkistetaan että sulkuventtiilit ja syöttövesipumpun sulkuventtiilit ovat kiinni. Nyt voidaan käynnistää pumppu Syöttöveden venttiilin arvo muutetaan arvosta 50 bar, arvoon 12 bar. Tämän jälkeen on avattava syöttövesi ja se tehdään ensin avaamalla syöttöveden ohitusventtiili paineen tasoituksen takia. Tämän jälkeen voidaan avata syöttöveden pääventtiili ja kun se on avattu, ohitus-/paineentasausventtiili suljetaan. Siirrytään ikkunaan Lieriö & höyry (Kuva 12) ja tarkistetaan lieriön tilanne. Tässä vaiheessa syöttöveden venttiilit ovat kiinni (0%) ja on 1-piste säätö. Ensin avataan alempi ohitusventtiili (1) ja sitten ylempi (2) syöttövesi venttiili. asennossa ja käytössä 1 2 Kuva 12 Lieriö ja höyry Sivu 10
11 Lieriön tason säätö tapahtuu avaamalla syöttöventtiili (1). Lieriön taso säädetään arvoon (Kuva 13) Kun vaadittu taso savutetaan, venttiili suljetaan. (Kuva 13) Lieriötason säätö (Kuva 14) Lieriön taso saavuttanut annettu arvo Seuraavaksi siirrytään Ilma ja savukaasu (Air System) ikkunaan (Kuva 15) Tarkistetaan että sähkösuodin on käynnissä ja savukaasupuhallin laitetaan käyntiin. Kun se on käynnistynyt, avataan painepuolen pellit ja johtosiivet laitetaan minimiin. Tulipesän paineensäätimelle asetetaan arvo -6 ja. Kuva 15 Ilma ja savukaasu Tämän jälkeen on hyvä palata Kattilan päälukitus sivulle ja tarkistaa että kaikki on tehty oikein! Sivu 11
12 Seuraavaksi avataan Interex-ilman puhaltimet (Interex Air Generation) ikkunan ja käynnistetään puhaltimet 1-3, kuten (Kuva 16) näyttää. Kuva 16 Interex- puhaltimien käynnistys Jokaisen askelen jälkeen on hyvä palata Kattilan päälukitus sivulle ja tarkistaa onko kaikki kunnossa ja varmistaa tekemämme muutokset. Siirrytään Ilma ja savukaasu ikkunaan ja avataan sisäilmasäädin venttiili (Kuva 17). Venttiilin säädin asetetaan CASC asentoon. kaikki muut säätimet tässä ikkunassa ovat kaskadi- tilassa, koska kaikki seuraavat jotakin muuta säätöä. Kuva 17 Ilma ja savukaasujen venttiilien säätö Nyt palataan Lieriö & Höyry ikkunaan pudottamaan hieman lieriön pintaa. Lieriön pinnan arvoksi asetetaan -90 ja. Ettei lieriön pinta nousisi liikaa, hälytysrajaksi asetetaan arvo Sivu 12
13 Tallennetaan tämä tilanne (Kuva 18). Kuva 18 Tilannen tallennus Avataan ikkuna Öljyjärjestelmä (Oil System) ja säädetään polttoöljyn paine. Arvoksi asetetaan 16 bar ja (kuva 19). Starttipolttimen venttiilin arvo asetetaan viiteen. Kuva 19 Polttoöljyn painesäätö. Ilma ja savukaasu ikkunan kautta avataan tuuletussekvenssi (Kuva20). Tämä sekvenssi on monivaiheinen, kuten kuvassa näkyy. Sivu 13
14 Kuva 20 Tuuletussekvenssi Öljypolttimien säätämiseen voidaan käyttää joko paine- tai virtaussäätöä. Tässä vaiheessa käytetään painesäätöä. P-säädöllä saadaan toteuttaa porrastettu teho. Virtaussäädöllä on mahdollista lisätä tai vähentää tehoa vähentämättä polttimien määrää. Painesäädöllä paine pysyy vaakana, kun taas virtaussäädön kohdalla paine muuttuu. (kuva 21) Kuva 21 Seuravaksi siirretään ikkunaan Starttipolttimet (Start Up Burners) ja käynnistetään poltin 1 (Kuva 22). Kuten kuvassa näkyy, tässäkin tapauksessa käytettään starttisekvenssiä. Kuva 22 Sivu 14
15 Palataan ikkunaan Ilma ja savukaasu (Kuva 23) ja hoidetaan tuulipesän tuuletus. Pellit ja tuuletussäätimet hoidetaan tuuletus sekvenssiä käyttäen. Tämä sekvenssi muuttaa kaikki säädöt kaskadille ( ). Kuva 23 Uudelleen avataan Starttipolttimet ikkunan ja resetoidaan starttipolttimet. Sitten polttimet 1 ja 3 käyntiin. Avataan ikkunan Petimittaukset (Kuva 24) tarkistaakseen tilannetta. Kuvassa näkyvät etuseinän puolella käynnissä olevat SB1 ja SB2 polttimet. Kuva 24 Petimittaukset Polttimien käynnistys ja säätö ovat kokonaan operaattorin vastuulla ja se hoidetaan käsisäädöllä. Sivu 15
16 Kaikki, sekä käyttäjän (operaattorin) että järjestelmän (process) toiminnot kirjataan järjestelmälokiin (process hystory) kuten näkyy kuvassa 25. Kuva 25 Järjestelmälokki (Proces View History) Lieriön taso asetetaan arvoon -80 mm ja muut ruiskutussäädöt kuten kuvassa 26. Kuva 26 Lieriön ja ruiskutuksen säädöt Intrex ruiskutus asetetaan kaskadille ( ), (Kuva 27). Kuva 27 Interex- ruiskutukset Sivu 16
17 Tuorehöyryn painesäädin asetetaan arvoon 60 bar ja, (Kuva 28). Kuva 28 Tuorehöyryn painesäätö Avataan ikkuna Pohjatuhka (Bottom Ash) ja tarkistetaan onko siellä kaikki kohdallaan. Kuva 29 Pohjatuhka ikkuna Kun Pohjatutka ikkunan arvot on todettu olevan kunnossa, avataan ikkuna Hiekan syöttö (Kuva 30), ja vaihdetaan seisonta- ja täyttö- ajat. Seisonta-ajan asetus on 5 min ja täyttöaika 2 min. Kuva 30 Hiekan syöttösäätöikkuna Sivu 17
18 Starttipoltinten säätö vaihdetaan paine- säädöstä virtaus- säätöön (Kuva 31) Tehdään uusi tilannetallennus simulaattorista ja tallennetaan nimellä Konsta_fikret_2, (kuva 32). Kuva 31 Vaihtaminen virtaussäätöön Kuva 32 Tilannetalennus Käynnistetään polttimet 4 ja5 ja lisätään öljyn virtausmäärää (Kuva33) asetetaan arvoon 1,2 Kuva 33 Polttimen öljynvirtauksen säätö Sivu 18
19 Lieriön 1-piste säätö vaihdetaan 3-piste säätöön, ohitussäätö asetetaan kaskadille ( ) ja lieriön pinnan korkeus asetus arvoon -70 (Kuva34). Kuva 34 Piipun johtosiivet asetetaan minimille ja manuaalille ( ) ja puhallin käyntiin. Avataan pellin johtosiivet. Siipien avaus tehtävä manuaalisesti ja tasaisesti. Kun siivet on sopivasti avattu, ja molempien puhaltimien arvot tasaiset, alemman pellin johtosiipien asetus muutetaan manuaali- säädöstä, automaatti- säätöön ( ),(Kuva35). Kuva35 Piipun johtosiipien säätö Petilämpötilaa voidaan seurata myös graafisesta kuvaajasta lokilta (Kuva 36) Sivu 19
20 Kuva 36 Petilämpötilan seurantakäyrä Palataan ikkunaan Lieriö & höyry. Lieriön pintaa nostetaan arvoon -50. Avataan Polttoaine (Fuel) ikkuna (Kuva 37). Kuvasta näkee, että polttoaineetta voidaan syöttää tulipesään neljän linjan kautta ja että polttoaineen syöttöön on mahdollista käyttää sekvenssejä. - Sekvenssien käyttöä ei suositella. - Kun lämpötila lähtee nousuun haluttaan nähdä vähintään 6 o C asteen muutos. - Polttoaineen syöttölinjat käynnistetään alhaalta ylöspäin. - Linjojen pysäyttäminen tehdään vastaavasti ylhäältä alaspäin. Kuva 37 Ennen kuin käynnistetään polttoaineen syöttö tulipesään, avataan ikkuna Starttipolttimet tarkistaakseen niiden tila. Tarkistetaan myös että siiloista löytyy tarvittavaa polttoainetta. Käynnistetään linjan 1. Kaikkien ruuvien ja kuljettimien säätö asetukset laitetaan kaskadille ( ). Jos ja kun kaikki säädöt ovat kohdalla ja kaikki ehdot täytettyinä, kattilan päälukitusikkuna näkymä onkin hyvin vihreä, kuten näkyy kuvassa 38. Kuva 38 Kattilan päälukitukset Sivu 20
21 4. Kolmas päivä Turbiinin käynnistys Päivänharjoitukset aloitetaan käynnistämällä training_turbine_sync (kuva39). Heti alkuun kannattaa tarkistaa kattilan päälukitukset. Avataan Turbiini ikkuna ja tarkistetaan turbiinilukitukset (kuva41 ). Turbiinin lukitusasetusten sekä synkronointiasetusten valikkojen avaus on esitetty kuvassa 41. Turbiinin synkronointi kestää 60 minuuttia, ja se ajetaan sekvenssillä. Kuva 39 Kuva 40 Turbiini ikkuna ja lukitukset (interlocks) Turbiinin pikapysähdys/trippaus Kuva 41 Turbiinin lukitusten tarkastus ja synkronointiasetusten avaus Sivu 21
22 Todetaan lieriön säädön toimivan 3-piste säädöllä. Huomataan lieriön pinnan tason arvon olevan + 9,2 mm, lämpötilan olevan 463,5 o C, sekä höyryn lämpötilan olevan 565,5 o C (kuva42). Liian korkeat lämpötilan arvot kertovat, että kattilaa on ajettu liian kovalla teholla ja lieriön tason nousun syy on liikaa kuumennetun veden paisunta. Turbiinille tulevan höyryn lämpötilan on oltava alle 340 o C, ja sen massavirran yli 30 kg/s ennen turbiinin käynnistämistä. Lähdetään tekemään tarvittavat säädöt. Kuva 42 Lieriö ja öljy ikkunan arvot Polttoaineen syöttö tasataan kattilan etu- ja takaseinälle muuttamalla polttoaineen suhdesäädön asetus 50%:iin (kuva 43) Kuva 43 Poltoainesyöttöikkuna Koska rikkipäästöt ovat liian korkeat, täytyy käynnistää kalkinsyöttö kattilaan. Limestone sivulta käynnistyssekvenssillä laitetaan kalkkilaitteisto päälle (kuva 44). Kuva 44 Kalkkisyötön käynnistys Sivu 22
23 Typen oksidit ovat myös korkeat ja niitä täytyy vähentää. Käynnistetään ammoniakin ruiskutuslaitteisto käynnistyssekvenssillä (kuva 45). Kuva 45 Amoniakin ruiskutusten käynnistysikkuna Resetoidaan pohjatuhkalaitteiston käynnistys ja sammutussekvenssit. Pause => Reset => Active järjestyksessä (kuva 46). Kuva 46 Pohjatuhkalaitteiston uudelleenkäynnistys Ilma ja savukaasujen puolella avataan pellit (kuva 48). - Asetus 10 bar ja. Kuva 47 Ilma ja savukaasut Sivu 23
24 Lisätään petimateriaalia, lisäämällä petimateriaalin täyttöaikaa 5 minuuttiin (kuva 48). - Molempien linjojen täyttö käynnissä ja täyttökapasiteetti 2,1 t/h. Kuva 48 Petimateriaalin täyttöajan lisääminen Käynnistetään turbiinin synkronisointi (kuva 49). Kuva 49 Turbiinin synkronisoinnin käynnistys Ajan säästämiseksi, muutetaan asetukset (kuten kuvassa 50 on esitetty): - Lämmitysaika 0,0 min - Synkronisointi nopeus 0,5 %/min - Generaattorin sync. teho 15,0 MWe Synkronointi verkkoon tapahtuu, kun turbiinin tuottama sähköteho ylittä asetetun 15 MW:n rajan. Reduktioventtiilin painearvo on oltava 4 baaria korkeampi kuin turbiinin painesäätö. Kuva 50 Turbiinin tehosäädin Sivu 24
25 Turbiinin ollessa käynnissä, voidaan nopeuttaa tai hidastaa tehon nousua annettuun arvoon (kuva 51). Kuva 51 Turbiinini käynnistynyt Käynnistetään toisen savukaasupuhaltimen (kuva 52) ja asetetaan: johtosiivet 10%, puhallin käyntiin, ja sulkupelti auki. Kun puhallin käy, tasataan puhaltimien tehot säätämällä 2 puhaltimen johtosiipien asentoa pikkuhiljaa. kun tasapaino saavutetaan, laitetaan kummatkin puhaltimet automaatille. (pikkuhiljaa siksi, ettei kattilaan tule liikaa alipainetta). Kuva 52 Toisen savukaasupuhaltimen käynnistys Laitetaan turbiinin sähkötehosäädin, (kuva 53). Generaattorin tehonnostoramppi asetetaan arvoon 1,25%/min nimellistehosta (kuva 54). Kuva 53 Turbiinin sähkötehosäätimen asetus asetetaan arvoon 1,25 Kuva 54 Tehonnostorampin asettaminen Sivu 25
26 Turbiinin tehon nosto- ja pienennys- harjoitukset Lisätään turbiinin tehoa 40 MW: iin (kuva 54). Kun annettu teho on saavutettu, lisätään tehoa hiljalleen ja seurataan reduktioventtiiliä. Tavoitteena on saada reduktioventtiilit kokonaan kiinni, ettei höyryä menne hukkaan. (Venttiili menee kokonaan kiinni noin 50 MW:ssa). Kuva 54 Tehonnostorampin Laitetaan pääsäädin automaatille, kun reduktioventtiilit ovat kiinni (kuva 55). Nostetaan paineen asetusarvo 90 baariin Kuva 55 Pääsäädimen asetukset Käyrien notkahdukset (Kuva 56) kertovat että, laitosta ajetaan lian nopeasti ja lian kovalla teholla. Sivu 26
27 Kuva 56 Laitoksen käyrät Iltapäivällä lähdetään liikkeelle käynnistämällä Training_peat_140MWe - harjoitus (Kuva 57). Kattila tulee nuohota aika ajoin. Kun savukaasujen lämpötilaero tulistimen yli saavuttaa noin 15 astetta Celsiusta, tulee kattila nuohota. Suomessa yleensä nuohotaan 1krt/vuoro. Kuva 57 Treining_peat_140MWe Nuohouksen aikana kattilan oltava vähintään 50% teholla. Käynnistetään nuohoussekvenssit yhteiskäynnistyksestä (Kuva 58). Kuva 57 Nuohoussekvenssien käynnistys Paine eron perusteella voidaan päätellä miten paljon savukaasukanavat ja lämmönvaihtimet/tulistimet/esilämmittimet ovat tukossa (Kuva 58). Kuvassa 58 on esitetty paine-eroarvot tulistimien ja esilämmittimien yli (1,2 1,4 1,6 bar). Sivu 27
28 Kuva 58 Tulipesä Sivu 28
29 Tehonmuutos: 140 MWe 80 MWe Turbiinisivulta pääsäädin manuaalille ja korkeapaineensäädin automaatille ja asetusarvo 170 baariin. Sähköteho 80 MW: iin (kuva 59) Muutokset näkyvät käyrällä (Kuva 59) Kuva 58 Tehomuutos: 140 MWe 80 MWe Kuva 59 Tehomuutos:140 MWe 80 MWe (trendikäyrä) Ja sitten seuraavaksi nostetaan teho takaisin arvoon 140 MWe (Kuva 60). Kuva 60 Tehon nosto arvoon 140 MWe Sivu 29
30 Nyt vilkaistaan käyrää (Kuva 61). Tehon lasku ja nosto ja ovat lian nopeita mikä myös näkyy käyrällä. Kuva 61 Tehonlasku ja noston trendikäyrät Muutetaan höyryn painesäädin auto, askel 20:sta arvoon 4,5 ja Turbiinin tehosäädin arvosta 140 arvoon 80 (kuva 62) Kuva 62 Muutosnopeuden vähennys Trendikäyrät ovat pienen alkunytkähtelyn jälkeen melko tasaisia, varsinkin sitten kun annettu tehoarvo on saavutettu (kuva 63) Kuva 63 Trendikäyrät kun tehon nostoaskel 4,5 Sivu 30
31 Seuraavaksi Kokeiltiin turbiinin trippausta Turbiini putoaa pelistä ja kattila jää 140MW teholle (kuva 64). Kuva 64 Turbiinin trippaus Kuva 65 Trippauksen aikaiset trendikäyrät Trippauksen kokeilun jälkeen, synkronisoidaan turbiini takaisin käyntiin ja verkkoon. Turbiini on varsin altis vaurioille ja sen takia se on hyvin suojattu. Turbiinin suojausjärjestelmä on esitetty Turbine protection system.pdf dokumentissa. Turbiinin suojausjärjestelmän diagrammi on esitelty kuvassa 66. Kuva 66 Turbiinin suojausjärjestelmän diagrammi Sivu 31
32 Turbiinin ajokäyrät Kuva 67 Valmistajan suositukset Kuva 68 Kylmäkäynnistyskäyrä (kun turbiini ollut pysähdyksissä yli 60 h) Sivu 32
33 Kuva 69 Lämminkäynnistyskäyrä (kun turbiini ollut pysähdyksissä h) Kuva 70 Kuumakäynnistyskäyrä (kun turbiini ollut pysähdyksissä alle 12h) Sivu 33
34 Kuva 71 Turbiinin alasajokäyrä Sivu 34
35 5. Pohdinta Operaattorilla/operaattoreilla on päävastuu koko laitoksesta ajon aikana. Laitoksen oikeanlainen käyttö pidentää laitoksen käyttöikää ja vähentää huoltokustannuksia ja polttoaineen kulutusta. Vastaavasti vääränlainen käyttö lyhentää koko energialaitosten käyttöikää, nostaa huoltokustannuksia sekä polttoaineen kulutusta. Simulaattori on hyvin toteutettu ja ajon aikana tuntuma on hyvin realistinen. Aikaa harjoiteluun saisi olla enemmän, kun on tullut niin paljon uuttaa, niin lyhyessä ajassa varsinkin sellaisille joilla ei ole minkäänlaista kokemusta laitoksen operoinnista. Simulaattori koulutus ja harjoittelu antavat paljon hyödyllistä tietoa oikean laitoksen ajamisesta sekä toiminnasta. Varsinkin, kun pystyy huoletta simuloida sellaisia tilanteita, joita oikealla laitoksella ei saisi tai pystyisi tehdä. Valmistajan ohjeita ja suosituksia on noudatettava hyvin tarkoin, kun niistä poikkeaminen voi aiheuttaa teknisiä ongelmia ja lisätä kustannuksia, kuten mekaanisia vaurioitta (esim. turbiinille tai kattilalle), ylimääräisiä huoltokustannuksia vaurioiden, ylikuormituksen tai liian epätaloudellisen käytön takia (jos esim. höyryä joudutaan päästämään ulos). Internet-pohjaisia simulaattoreita löytyy Kyamkin www-sivuilla: Suora linkki Simulaattoriohjelman suomennoksessa on puutteita, joista on pieni näyte esillä taulukko 1:ssä. Mutta lyhyen ajan käytön jälkeen niihin tottuu eivätkä ne häiritse. Overview Feedwater Steam System Turbine Sootblowning Air System Yleiskatsaus Syöttövesi Lieriö & Höyry Turbiini Nuohoimet Ilma ja savukaasu Sivu 35
36 Fly Ash Furnace Bed Intrex Air Generation Intrex SH Intrex RH Oil System Duct Burners Start Up Burners Fuel Bed Material Limestone Bottom Ash Ammonia Main Interlocks System Descriptions Functional Descriptions Process Model Values Lentotuhka Tulipesä Petti Interex-ilman puhaltimet Intrex, SH3 & SH4 Intrex System RH2 Öljyjärjestelmä Kanavapolttimet Starttipolttimet Polttoaine Hiekan syöttö Kalkin syöttö Pohjatuhka Ammoniakin syöttö Kattilan päälukitukset Järjestelmäkuvaukset Toiminnalliset kuvaukset Process Model Taulukko 1 Ikkunoiden valinnan suomennus Sivu 36
37 6. LÄHTEET: 1. Huhtinen, Korhonen, Pimiä, Urpalainen Voimalaitostekniikka; Opetushallitus, ISBN Tero Joronen, Jenő Kovács, Yrjö Majanne, Voimalaitosautomaatio; Suomen Automaatioseura, ISBN KnowEnergy 4. Energiateollisuuden www- sivut: 5. Opintojakson digitaalinen aineisto Sivu 37
OPPIMISPÄIVÄKIRJA. Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Tuomo Pimiä 2016 T8415SJ VOIMALAITOSTEKNIIKKA
OPPIMISPÄIVÄKIRJA Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Ensimmäinen päivä... 4 Tutustuminen simulaattoriin ja simuloituun laitokseen... 4 3. Toinen päivä... 7 Laitoksen käynnistys... 7 4. Kolmas
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi
LisätiedotHöyrykattilat Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä
Höyrykattilat 2015 Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä Kymenlaakson Höyrykattila Höyrykattilassa on tarkoituksena muuttaa vesi vesihöyryksi Kattilatyyppejä on useita Höyrykattilan rakenne
LisätiedotPowerDemo- käyttö- ja työohje
OAMK / PohTO Toukokuu 2012 PowerDemo- käyttö- ja työohje Kattila- ja turbiinisimulaatiokoulutus Heikki Kurki ja Timo Heikkinen 1 JOHDANTO Työssä perehdytään ryhmän kanssa MetsoDNA CR Demo - voimalaitossimulaattorin
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.
Lisätiedot1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos... 4 4 Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...
ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 2: Keravan biovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
LisätiedotHOT BOX 310 & 620 KÄYTTÖOHJEET
HOT BOX 310 & 620 KÄYTTÖOHJEET LÄMPÖYKSIKÖN ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET HOT BOX, joka on varustettu yhdellä tai kahdella 310 kw uunilla ja öljysäiliöllä, tulee sijoittaa tasaiselle ja suoralle alustalle.
LisätiedotGREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen
GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen Päätin tehdä tällaisen ohjeen, koska jotkut ovat sitä kyselleet suomeksi. Tämä on vapaa käännös eräästä ohjeesta, joka on suunnattu Evoille (joka on koettu toimivaksi
LisätiedotBalance+ -säätökonsepti Voimalaitoksen vakionopeudensäädin. Myynti- ja projektipäällikkö Joni Viitanen, ÅF
-säätökonsepti Voimalaitoksen vakionopeudensäädin Myynti- ja projektipäällikkö Joni Viitanen, ÅF Energia 2016, 26.10.2016 Kuulostaako tutulta? Palamattomia pohjatuhkassa Epätasaiset petilämmöt Häkäpiikkejä
LisätiedotToimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".
Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotUnicon ReneFlex. Jätteestä energiaa
Unicon ReneFlex Jätteestä energiaa KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon on erikoistunut kattila- ja voimalaitosprojekteihin.
LisätiedotRoth sekoituspumppuryhmä ja jakotukki
Roth sekoituspumppuryhmä ja jakotukki German quality since 1947 Sekoituspumppuryhmän täyttö: 1. Sulje kaikki venttiilit (piirit) sekä meno- että paluujakotukissa. 2. Sulje myös syöttöputken venttiilit.
LisätiedotComfortZone CE50/CE65
ComfortZone CE50/CE65 KÄYTTÖ-OHJE www.scanoffice.fi ComfortZone L Ä M P I M Ä N K O D I N T O I M I V A S Y D Ä N Sisällys - käyttö Ohjauspaneeli ja sen käyttö...3 Käyttöasetukset... 4 Yleistä... 4 Sisälämpötila...
LisätiedotKäyttöohje. Aura Remote App v1.6.0
Käyttöohje Aura Remote App v0 Kirjautuminen Applikaation version numero Mahdollisuus testata sovelluksen Demo versiota. Tähän voit syöttää koodin, jonka löydät Aura Remoten keskusyksikön takaa. Valitse
LisätiedotOHJELMOINTILAITE 10/50
OHJELMOINTILAITE 10/50 1 2 3 4 5 6 17 16 15 7 14 8 13 12 11 10 9 1) Näyttö 1 taivutuksen nro. 2) Näyttö 2 kulma 3) LED merkkivalo MANUAALI 4) OFF-SET. 5) Taivutussuunta. 6) Palautus 7) Käynnistys ja resetointi.
LisätiedotTiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja
TiiMi 5500 Perunavaraston ilmastoinnin säätöjärjestelmä Käyttäjän käsikirja V1.1 25.04.2008 25.04.2008 TiiMi 5500ohjekirja v1.1 1/ 4 TiiMi 5500 järjestelmä on kehitetty erityisesti perunan varastoinnin
LisätiedotVoimalaitosprosessien ohjaus
Voimalaitosprosessien ohjaus Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Johdanto Automaatiolle asetettavien
LisätiedotKonventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla
Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa
Lisätiedot1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1
1 Asentaminen...2 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus...2 2.1 PI-säätimet...3 2.2 Trendit...4 3 Lämpölaitoksen ohjaus...5 4 Voimalan alkuarvojen muuttaminen...6 5 Tulostus...8 6 Mahdollisia ongelmia...8 6.1
LisätiedotPamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301
Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotHöyrykattilat Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä
Höyrykattilat 2015 Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Lämpöpintojensijoittelu kattilaan KnowEnergy KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
LisätiedotHSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2
HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2 Metanolisynteesin bruttoreaktio on CO 2H CH OH (3) 2 3 Laske metanolin tasapainopitoisuus mooliprosentteina 350 C:ssa ja 350 barin paineessa, kun lähtöaineena
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotKTX-3 -lämmityselementti
sivu 1/5 KTX-3 -lämmityselementti Tekniset tiedot: Liitäntä: AC 230V, 50Hz Teho: 300 W Lämpötila: 30 60 C Suojausluokka: luokka 1 (suojamaadoitettu) IP -luokka: S-malli IP x4 (kiinteällä liitännällä) U-malli
LisätiedotEcodan NG C-Generation. Käynnistys opas.
Ecodan NG C-Generation Käynnistys opas. Varmista että sähkökytkennät ovat oikein ja että Dip-kytkimet ovat oikeissa asennoissa ennen kuin sähköt kytketään päälle. HUOM! Muista myös asentaa SD-muistikortti
LisätiedotVersio: FIN Langaton painonappi. Käyttäjän käsikirja
Versio: FIN180524 Langaton painonappi Käyttäjän käsikirja SISÄLLYS 1 Käyttöönotto...3 1.1 Käynnistys/Sammutus...3 1.2 Ajanottokanava...3 1.2.1 Kanavan asettaminen C0:ksi (lähtö)... 3 1.2.2 Kanavan asettaminen
LisätiedotASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE. Imuriohjain
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Imuriohjain IMURIOHJAIN v091210a Yleistä Ariterm 25+ ja 35+-kattilaan on asennettu vakiovarusteena savukaasupuhallin. Puhallintoimitukseen kuuluu ohjainyksikkö, joka ajaa imuria
LisätiedotExercise 1. (session: )
EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You
LisätiedotAjastin tarjoaa erilaisia toimintoja, kuten "Clock Display", "sekuntikello", "lähtölaskenta", "CountUp", "jaksoajastimen ja "Fight Gone Bad" -ajastin.
6-DIGIT CROSSFIT TIMER Ajastin tarjoaa erilaisia toimintoja, kuten "Clock Display", "sekuntikello", "lähtölaskenta", "CountUp", "jaksoajastimen ja "Fight Gone Bad" -ajastin. Lisäksi erityiset CountUp-
LisätiedotOULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 OHJAUSLOGIIKAT 2 JAUHIMOPROSESSIN AUTOMATISOINTI Opettaja: Timo Heikkinen Ryhmä: Marko Kärsämä Marko
LisätiedotMatemaattista mallintamista
Johdatus GeoGebraan Matemaattista mallintamista Harjoitus 2A. Tutkitaan eksponentiaalista kasvua ja eksponenttifunktioita Auringonkukka (Helianthus annuus) on yksivuotinen kasvi, jonka varren pituus voi
Lisätiedot>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa
Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000
LisätiedotSuomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. LC2002 Sweex Virtajohdon Ethernet-sovitin 200 Mbps
LC2002 Sweex Virtajohdon Ethernet-sovitin 200 Mbps Johdanto Älä altista Sweex Virtajohdon Ethernet-sovitinta 200 Mbps äärilämpötiloille. Älä aseta tuotetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä.
LisätiedotSUNDIAL FLOW+ - OHJAUSYKSIKKÖ
SUNDIAL FLOW+ - OHJAUSYKSIKKÖ V.2.8.1 Sundial Flow+ V2.8.1 Sivu 1 Tekniset tiedot Sundial Flow+ - Aurinkolämpöjärjestelmän ohjausyksikkö 9 järjestelmä vaihtoehtoa Järjestelmän tilan seuranta Etäseuranta
LisätiedotOPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus
OPTYMA Control Kylmäjärjestelmän ohjauskeskus Käyttöopas Sisällysluettelo Tuotteet & Sovellukset... 3 Käyttöliittymä... 4 Näyttö... 5 Ohjelmointi... 6 Asetusarvon asettaminen... 6 Hälytykset... 6 Perusasetukset...
LisätiedotSIMULAATION HALLINTA ALOITA painike käynnistää simuloinnin. Lämpötilakuvaajasta voi seurata mäskäyksen edistymistä.
1/12 SIMULAATION HALLINTA ALOITA painike käynnistää simuloinnin. Lämpötilakuvaajasta voi seurata mäskäyksen edistymistä. HUD Simulointinopeuden säätö, ajan ja lämpötilan näyttö sekä KESKEYTÄ -painike.
LisätiedotEcodan NG C-Generation. Käynnistysopas
Ecodan NG C-Generation Käynnistysopas Käytettäväksi asennusoppaan rinnalla Varmista että sähkökytkennät ovat oikein ja että Dip-kytkimet ovat oikeissa asennoissa ennen kuin sähköt kytketään päälle. HUOM!
LisätiedotAutentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset
Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka
LisätiedotAIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ
AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien
LisätiedotRene Eskola APUJÄÄHDYTYKSEN KANNATTAVUUS SÄHKÖNTUOTANNOSSA
Rene Eskola APUJÄÄHDYTYKSEN KANNATTAVUUS SÄHKÖNTUOTANNOSSA APUJÄÄHDYTYKSEN KANNATTAVUUS SÄHKÖNTUOTANNOSSA Rene Eskola Opinnäytetyö Kevät 2016 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu
LisätiedotRakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Piirt. ATJ Granlund Pohjanmaa Oy
..\012xx\01262\P034\\RAU\Kaaviot\6301.dwg RAU 6301 1 / 5 ..\012xx\01262\P034\\RAU\Kaaviot\6301.dwg RAU 6301 2 / 5 OHJELMAT Osajärjestelmän toimintaan vaikuttavat seuraavat ohjelmat, joiden yksityiskohtainen
LisätiedotCROSSTRAINER (Model E 7000P)
CROSSTRAINER (Model E 7000P) Kuva 1 Poista pultit (C4) tiivisterenkaat (C5) ja mutterit (C6) takavakaajasta (C). Laita kaksi pulttia (C4) takavakaajan läpi, kiinnittääksesi kannattimen laitteeseen (A),
LisätiedotPikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO
Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO Koivupuistontie 26, 01510, Vantaa www.saato.fi, sales@saato.fi, 09-759 7850 Sisällys 1. Yleistä...3 2. Parametritilan toiminnot...4 3. Käyttöönotto pikaohje...5 1.
LisätiedotSeoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla
Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.
LisätiedotKaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015
Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotTutustuminen tuotantolinjastoon
Tutustuminen tuotantolinjastoon Hands-on harjoitus 1 1 Tehtävät 2 Tuotantolinjasto yleisesti 2.1 Asemien käsitteleminen (Kuva 1) 2.2 Tuotantolinjaston toiminta 3 Jakeluaseman kuvaus 4 Testausaseman kuvaus
LisätiedotVideon tallentaminen Virtual Mapista
Videon tallentaminen Virtual Mapista Kamera-ajon tekeminen Karkean kamera ajon teko onnistuu nopeammin Katseluohjelmassa (Navigointi > Näkymät > Tallenna polku). Liikeradan ja nopeuden tarkka hallinta
LisätiedotBiomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous
Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju
LisätiedotOptyma Plus New Generation Ver
Optyma Plus New Generation Ver. 5.6.2015 Kompressorikoneikot kylmässä ympäristössä 1 Optyma Plus New Generation Ilmalauhdutteiset kompressorikoneikot 2 Optyma Plus New Generation Kompressorikoneikot (yleensä)
LisätiedotELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE
ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE 1. PAINUMA 2. ULOSVAIMENNUS 3. HIDAS SISÄÄNVAIMENNUS 4. NOPEA SISÄÄNVAIMENNUS 5. MITÄ ISKUNVAIMENNIN ON 6. HIDAS vs NOPEA SISÄÄNVAIMENNUS 1. PAINUMAN ASETTAMINEN
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotKonsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata.
1 Tulostaulun käyttöohje 1. Yleistä Konsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata. Näytön alapuolella olevilla A, B, C jne. painikkeilla voi valita
LisätiedotBETONIHIERRIN KÄYTTÖOHJE S120/100/80
BETONIHIERRIN KÄYTTÖOHJE S120/100/80 VAROITUKSET Tarkasta öljymäärät seuraavasti: 1. moottorin öljymäärä, varmista että moottorin öljymäärä on riittävä. Moottori rikkoutuu jos öljyä on liian vähän. 2.
LisätiedotVersio Fidelix Oy
Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen
LisätiedotEConEt premium KÄYNTIINAJO
AIR COMFORT AIR TREATMENT 1009 FI 2017.06.14 EConEt premium KÄYNTIINAJO EConEtin KäynnistysmEnEttEly: 1. Pöytäkirja, ennen käynnistystä 2. 10 tärkeintä asiaa. Käynnistyspöytäkirja EConEt-järjEstElmän Käynnistys
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2011 12.10.2011 NI Days 2011 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
Lisätiedot1. Kalenterin omistajan käyttöohje
1. Kalenterin omistajan käyttöohje 1.1. Kielen vaihtamien Ajanvarausjärjestelmässä kielen vaihtaminen tapahtuu painamalla sivun ylälaidassa olevia lippuja. 1.2. Kirjautuminen Kirjautumissivulla käyttäjä
LisätiedotSAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2
SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS /6 ER-O2- valvontakeskus on tarkoitettu höyry- ja vesikattiloiden savukaasujen valvontaan ja säätöön. Keskus tunnustelee savukaasuja Lambda-anturin ja Pt - anturin välityksellä.
LisätiedotHYDROSET EN 8-4 F PINNANSÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ
KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö on laitekotelon sisään työnnettävää mallia ja laitetta voidaan käyttää seinä- tai paneeliasenteisena. Keskusyksikkö sisältää virransyötön, toimintojen viiveet, releet, merkkivalot,
LisätiedotSäätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK
Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,
LisätiedotWCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)
WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) 1 UUDEN KILPAILUTIEDOSTON AVAUS Avaa Wcondes ohjelma tuplaklikkaamalla wcondes.lnk ikonia. Ohjelma avaa automaattisesti viimeksi tallennetun kilpailutiedoston.
LisätiedotSYÖTTÖVEDENSÄÄDIN EVM-1 F
EVM - 1F -syöttövedensäädin on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden teho on alle 10 t / h ja paine max 60 bar. Säädin huolehtii höyrykattiloiden syöttöveden jatkuvasta säädöstä ja pitää vedenpinnan korkeuden
LisätiedotMax. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1
Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu
LisätiedotOhjelmoitava magneettivastuksellinen kuntopyörä. LCD-Näyttö BC-81295
Ohjelmoitava magneettivastuksellinen kuntopyörä LCD-Näyttö BC-81295 Yhteenveto Tämä on tarkoitettu ainoastaan ohjelmoitavaan magneettivastukselliseen kuntopyörään. Järjestelmään kuuluu kolme (3) osaa:
LisätiedotLANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ
LANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ TPMS Käyttöohjekirja Malli n:o: CL-M2+SO 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TPMS:n PÄÄTOIMINNOT... 1 2. TUOTTEEN OMINAISUUDET...1 3. JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT...1-2
LisätiedotBIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA
BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA 03 Vaskiluodon Voima 02 Biovoimaloiden uranuurtaja, sähkön ja lämmön yhteistuottaja MANKALATOIMINTAMALLI Yritys myy tuottamansa sähkön osakkailleen
LisätiedotECONET PREMIUM KÄYNTIINAJO ECONETIN KÄYNNISTYSMENETTELY:
ECONET PREMIUM ECONETIN KÄYNNISTYSMENETTELY: 1. Ennen käyntiinajoa tulee pöytäkirja, Ennen käynnistystä lähettää FläktGroupsille 2. Tarkasta 10 kohdan tarkastuslista, ks tämän dokumentin lopussa. Täytä
LisätiedotKäyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600
Käyttöohje, ohjauspaneeli Balboa TP600 Tälle ohjauspaneelille on mahdollista saada wifi-ohjaus, kysy lisää huolto@allastarvike.fi Näppäimien nimet voivat vaihdella valmistajan ja mallin mukaan. Altaan
Lisätiedotsystem 2.0 KODIN OHJAUSLAITE
system 2.0 KODIN OHJAUSLAITE KÄYTTÖ- JA OHJEKIRJA YLEISTÄ Lue tämä ohjekirja huolellisesti ennen ohjausyksikön käytön aloittamista, käytä ainoastaan tämän kirjan ohjeiden ja annettujen opastusten mukaisesti.
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotNOKIANVIRRAN ENERGIA OY
1 26.2.2019 FINAL NOKIANVIRRAN ENERGIA OY SELVITYS RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 Copyright Nokianvirran Energia Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida
LisätiedotMPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).
V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden
LisätiedotCONSTANT FINESS SUNFLEX
Tamar terassimarkiisien asennus ja käyttöohje CONSTNT FINESS SUNFLEX 4 5 6 Markiisin osat ja mitat Kiinnikkeiden sijoittelu Kaltevuuden säätö Nivelvarsien säätö samaan tasoon Käyttö ja hoito www.tamar.fi
LisätiedotAutomaattitilausten hallinta
Automaattitilauksilla voidaan automatisoida kopiotilaukset tuotantolaitokselle. Työkalulla voitte määritellä kansio- sekä tiedostokohtaisia automaattitilauksia. Joka yö SokoPro suorittaa tarkistusajon,
LisätiedotTikon Web-sovellukset
Toukokuu 2015 1 (11) Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 2 (11) 1 Johdanto... 3 2 Silverlight sovellukset... 3 2.1 Windows... 3 2.1.1 Microsoft Silverlight... 3 2.1.2 Tablet-laitteet... 4 2.1.3 Selaimet...
LisätiedotJoka päivän alussa, asentaja saa ohjeistuksen päivän töille.
Taitaja 2011 kilpailutehtävän kuvaus. 26.4.2011 Viitetarina Prosessilaitokseen tulee uusi pullotusjärjestelmä tuotteen näytteistykseen. Pullotusyksikkö tulee ottamaan näytteitä prosessin säiliön 1 nesteestä.
LisätiedotJOHNSON CONTROLS. Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE
JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte
LisätiedotGolfsimulaattorin käyttö- ja peliohjeet
Golfsimulaattorin käyttö- ja peliohjeet 1. Käynnistys 1.1 Koneiden käynnistys Käynnistettäviä laitteita on yhteensä Kolme: tietokone, monitori ja videotykki, myös tarvittaessa lasertulostin. Tietokoneen
LisätiedotKoripallon Live Score
Koripallon Live Score Tässä ohjeessa neuvotaan TorneoPal Live Scoren käyttäminen koripalloturnauksissa. Kirjautuminen Kirjaudu järjestelmään osoitteessa https://extranet.torneopal.fi Järjestelmä kysyy
LisätiedotUponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä
L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän
LisätiedotECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 ECONET Vianetsintä
ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 Sisällysluettelo ALOITTAMISEEN TARVITTAVAT TIEDOT 3 A-HÄLYTYKSET 1. Jäätymisvaarahälytys,42 4 2. Huurtumishälytys, 41 5 3. Pumpun hälytys, P40 6 4. Painehälytys, GP40 7
LisätiedotTikon Web-sovellukset
Kesäkuu 2017 1 (8) Tikon Web-sovellukset Kesäkuu 2017 2 (8) 1 Johdanto... 3 2 HTML5 sovellukset... 3 2.1 Tuetut selaimet... 3 2.2 Mobiililaitteet... 3 3 Muita ohjeita... 5 3.1 Yhteensopivuus -tila (Internet
LisätiedotKANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta
KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia
Lisätiedot3.0 Käyttö- ja huolto-ohje. 3.1 Ohituskäyttö
3.0 Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpiteet eri käyttötilanteissa suoritetaan siinä järjestyksessä, kuin ne on ohjeessa luetetltu. Käyttötilanteet määrittelee ja ilmoittaa VSS viranomainen 3.1 Ohituskäyttö
LisätiedotGT GT 1200 GTU GTU 1200
Kattilat GT 0 - GT 00 GTU 0 - GTU 00 GTU 0 GT 00 Oy Callidus b Hiekkakiventie 0070 HELSINKI p. 09-7 75 fax. 09-77 5505 www.callidus.fi . Pä ä mitat GT 0 C 55 85 5 () 65 x M8 on ø 50 merkkiä levyssä ø 70
LisätiedotFortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP44) Käyttöohjeet
Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP) Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä sähkökytkin 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen Fortum Fiksu -järjestelmään
LisätiedotVHOPE-sovelluksen ja VHOPE-kirjastotiedostojen asentaminen
VHOPE-sovelluksen ja VHOPE-kirjastotiedostojen asentaminen Vaihe 1: Asenna VHOPE PC:hen täytyy asentaa VHOPE-sovellus, ennen kuin USB-muistitikun esitysaineistoa voidaan ryhtyä käyttämään. VCN (Volvo Corporate
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
Lisätiedot1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...
ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2016 Kari Alanne Oppimistehtävä 2a: Yhteistuotantovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...
LisätiedotKäyttöohjeet. Näppäimet. Kello tila. Pelitila
Käyttöohjeet Näppäimet Kello tila Pelitila Kohdekuvakkeiden tiedot 1. Aloitus 1.1. Käynnistys / sammutus Paina ja pidä pohjassa -näppäintä käynnistääksesi / sulkeaksesi laitteen. 1.2. Lataaminen Lataa
LisätiedotIMURIOHJAIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET
IMURIOHJAIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET IMURIOHJAIN v091210a Yleistä Ariterm 35+ ja 60 -kattilaan on asennettu vakiovarusteena savukaasupuhallin. Puhallintoimitukseen kuuluu ohjainyksikkö, joka ajaa imuria
LisätiedotOhjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi.
Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi. Jatkuu seuraavalla sivulla Huomioi ensimmäiseksi nämä asiat: Kuvassa näkyvissä liitinlaatikoissa tulisi olla kaikki johdot paikallaan. Mikäli jokin kuvassa
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA 2014 POWER PLANT TECHNOLOGY 2014 Condensing power plants 2, Tuomo Pimiä Lauhdevoimalat 2, MI11,
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2014 POWER PLANT TECHNOLOGY 2014 Condensing power plants 2, 8.9.2014. Tuomo Pimiä Lauhdevoimalat 2, MI11, 8.9.2014. Tuomo Pimiä Johdanto Lauhde laitokset tuottavat vain sähköä Turbiinin
LisätiedotTULOSPALVELUN OTTELUSEURANTA
TULOSPALVELUN OTTELUSEURANTA TULOSPALVELU https://taso.palloliitto.fi/taso/login.php YLEISTÄ - Tilastointi tapahtuu TASO-järjestelmässä - Kirjautuminen TASO-järjestelmään tapahtuu kotijoukkueen omilla
LisätiedotRakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Piirt. ATJ Granlund Pohjanmaa Oy
..\012xx\01262\P033\\RAU\Kaaviot\6302.dwg RAU 6302 1 / 5 ..\012xx\01262\P033\\RAU\Kaaviot\6302.dwg RAU 6302 2 / 5 OHJELMAT Osajärjestelmän toimintaan vaikuttavat seuraavat ohjelmat, joiden yksityiskohtainen
Lisätiedot