Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö. Anniina Fagerström, Valtteri Karttunen, Tuukka Koivisto, Niko Liukka, Joonas Salminen ja Janne Strömberg
|
|
- Aili Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Anniina Fagerström, Valtteri Karttunen, Tuukka Koivisto, Niko Liukka, Joonas Salminen ja Janne Strömberg LINUX Työn tarkastaja(t): Leena Ikonen
2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Anniina Fagerström, Valtteri Karttunen, Tuukka Koivisto, Niko Liukka, Joonas Salminen, Janne Strömberg LINUX Seminaarityö sivua, 1 taulukko Työn tarkastajat: Leena Ikonen Hakusanat: Linux, Käyttöjärjestelmät Keywords: Linux, Operating systems Tämä työ on käyttöjärjestelmät kurssin seminaarityö. Työn tarkoituksena on tutkia ja esitellä Linux käyttöjärjestelmää ja sen taustoja. Linux on suomalaisen Linus Torvalds:in kehittämä avoimeen lähdekoodiin perustuva monipuolinen käyttöjärjestelmä, jota käytetään monissa erilaisissa päätelaitteissa. Työn ensimmäisessä osassa esitellään käyttöjärjestelmän taustoja ja historiaa. Toisessa osassa vertaillaan avoimen ja suljetun lähdekoodin järjestelmiä, sekä näiden eri järjestelmien kehitystä. Lisäksi työssä käsitellään Linux:n eri versioita eli jakelupakettaja ja niiden eroja. Työn lopussa käsitellään Linux käyttöjärjestelmän eri käyttömahdollisuuksia ja sopivuutta erilaisiin päätelaitteisiin. Työn johtopäätöksissä pohditaan Linux käyttöjärjestelmän tulevaisuutta. ii
3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management Degree Program in Information Technology Anniina Fagerström, Valtteri Karttunen, Tuukka Koivisto, Niko Liukka, Joonas Salminen, Janne Strömberg Linux Seminar Report pages, 1 tables Examiners : Leena Ikonen Keywords: Linux, Operating systems This report is a seminar report for the course operating systems. The purpose of this report is to study the features and history of the operating system called Linux. Linux is a versatile open source -based operating system, used in many different devices, developed by finnish born Linus Torvalds. The first part of the report deals with the history and background of Linux. The second part of this report focuses on comparing open and closed sourcecode systems, and the development of these systems. In the second part of the report, the different versions of Linux and the differences between them are studied. The different uses of Linux and suitability for different devices are studied at the end of the report. The features and the future of Linux is discussed at the conclusions part of this report. iii
4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTA TAVOITTEET JA RAJAUKSET TYÖN RAKENNE LINUX KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN TAUSTA JA HISTORIA LINUS TORVALDS LINUXIN KEHITYS LINUX JA GNU AVOIMEN JA SULJETUN LÄHDEKOODIN KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN KEHITYS OPEN SOURCE ELI AVOIN LÄHDEKOODI SULJETTU LÄHDEKOODI KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN KEHITYS LINUXIN JAKELUPAKETIT JA NIIDEN EROT YLEISTÄ JAKELUPAKETEISTA TUNNETUIMMAT JAKELUPAKETIT Debian GNU/Linux Ubuntu Fedora ja Red Hat Enterprise Linux Slackware opensuse ja SUSE Linux Enterprise Gentoo Mandriva Arch Linux LINUXIN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SKAALAUTUVUUS PALVELINKÄYTTÖJÄRJESTELMÄT MOBIILIKÄYTTÖJÄRJESTELMÄT SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT TYÖPÖYTÄTIETOKONEET SUPERTIETOKONEET JOHTOPÄÄTÖKSET TULEVAISUUS PC-PUOLELLA Chrome OS Pelaaminen TULEVAISUUDEN POTENTIAALI LÄHTEET
5 SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO GNU PC GPL BSD RHEL YaST GNU s not Unix Personal Computer General Public License Berkeley Software Distribution Red Hat Enterprise Linux Yet Another Setup Tool 2
6 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Tämä raportti on seminaarityö käyttöjärjestelmät kurssille. Seminaarityön tarkoitus on tutustua yhteen käyttöjärjestelmään syvällisemmin ja laajentaa seminaarityöryhmän tietämystä tämän kyseisen käyttöjärjestelmän osalta. Tässä työssä käsiteltävä käyttöjärjestelmä on Linux. Linux on suomalais-syntyisen Linus Torvalds:in kehittämä avoimeen lähdekoodiin perustuva käyttöjärjestelmä. Linux käyttöjärjestelmää käytetään monissa erilaisissa päätelaitteissa, kuten pöytätietokoneet, palvelimet ja mobiililaitteet. 1.2 Tavoitteet ja rajaukset Tämän työn tarkoituksena on tutustua Linux käyttöjärjestelmään yleisellä tasolla. Käyttöjärjestelmän tekninen toiminta ja tekniset yksityiskohdat on rajattu työlle annetun rajallisen pituuden vuoksi. Työssä käsitellään Linux:n taustoja ja historiaa. Työssä esitellään avoimen ja suljetun lähdekoodin järjestelmiä ja niiden eroja. Lisäksi työssä tutkitaan Linux:n eri versioita, eri käyttömahdollisuuksia ja Linuxin tulevaisuutta. 1.3 Työn rakenne Työn alussa keskitytään Linux käyttöjärjestelmän taustoihin ja historiaan. Ensimmäisessä osiossa esitellään Linux käyttöjärjestelmän kehittäjää Linus Torvalds:ia ja Linux käyttöjärjestelmän alkuvaiheita. Taustojen jälkeen tutkitaan avoimen ja suljetun lähdekoodin järjestelmiä ja niiden kehitystä. Työn keskivaiheilla luvussa 4 esitellään Linux:n eri versioita eli jakelupakettaja, sekä niiden eroja. Työn lopussa esitellään Linux:n eri käyttömahdollisuuksia ja ominaisuuksia. Työn johtopäätöksissä esitellään työryhmän pohdintaa Linux käyttöjärjestelmästä ja sen mahdollisesta tulevaisuuden näkymistä. 3
7 2 LINUX KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN TAUSTA JA HISTORIA 2.1 Linus Torvalds Linus Benedict Torvalds syntyi Helsingissä vuonna Pienenä Linus tykkäsi koota pienoismalleja ennen kuin 1980-luvun alussa hänen isoisänsä hankki Commodore VIC-20 tietokoneen ja Linus pääsi isoisän apuriksi näpäyttämään kirjaimia ja lukuja. Isoisän kuoltua Linus sai tämän koneen ja alkoi ensimmäiseksi ohjelmoida uudella tietokoneellaan omia pieniä ohjelmia ja pelejä Basic-ohjelmointikielellä. Linuksen ensimmäinen yksinkertainen tietokoneohjelma perustui Basic-ohjelmointikielen GOTO-käskyyn. Hän ohjelmoi myös pelin, jossa sukellusvene seilaa läpi tunnelin ja tallensi sen c-kasetille. Koulussa hän pelasi sitä kavereidensa kanssa. Linus sai myöhemmin prosessorila varustetun 32-bittisen Sinclair QL tietokoneen, joka oli hyvä mutta harvinainen Suomessa. Koneen avulla Linuksen konekielen hallinta kehittyi, sillä siihen oli saatavilla vähän ohjelmia, mikä johti siihen, että Linus teki lähes kaiken itse. [17] Vuonna 1988 Linus aloitti tietojenkäsittelytieteen opinnot Helsingin yliopistossa, jossa hän viihtyi hyvin. Linus oli lahjakas ja itsenäinen opiskelija. Hän kirjoitti pro gradu tutkielmansa englanniksi ja sen otsikko oli Linux: a Portable Operating System. Tutkielman tarkastajan Martti Tienarin mukaan työstä olisi saanut pienellä lisätyöllä tohtorin väitöskirjan. Linus suunnitteli akateemista uraa, mutta erinäisten käänteiden johdosta hän päätyi työskentelemään Yhdysvaltoihin. [17] Linus oli hereillä usein yöaikaan, sillä öisin oli halvempaa surffata Internetissä. Hänen äitinsä oli huolissaan pojan sosiaalisesta elämästä ja siitä, kuinka tämä koskaan tapaisi ketään mukavaa tyttöä. Opiskeluaikanaan yliopistolla työskennellessään Linus kuitenkin tapasi Toven. Tove Monni opiskeli pohjoismaisia kieliä ja kirjallisuutta. Hän osallistui Linuksen pitämälle kurssille ja näin he tapasivat, tutustuivat ja rakastuivat. Linus ja Tove menivät naimisiin vuonna 1997 ja heillä on kolme tytärtä: Patricia (s. 1996), Daniela (s. 1998) ja Celeste (s. 2000). [17] 4
8 2.2 Linuxin kehitys Linuxin alkuvaiheet keskittyvät 1990-luvun alkupuolelle, kun Linus Torvalds aloitti tietojenkäsittelytieteen opintonsa Helsingin yliopistossa. Ajatus Linuxista syntyi Torvaldsin omasta tarpeesta. Hän oli saanut tarpeekseen Microsoftin MS-DOS- ja Windows-käyttöjärjestelmistä ja halusi tietokoneeseensa luotettavan käyttöjärjestelmän. Sellaista ei löytynyt vielä mistään. Unix-käyttöjärjestelmässä oli kuitenkin sellaisia ominaisuuksia ja sellaista vakautta, mitä Torvalds oli etsinyt. Unix oli kiinnostava ja ainoa oikea käyttöjärjestelmä niin sanottujen hakkerien keskuudessa. Torvalds ei kuitenkaan voinut kyseistä käyttöjärjestelmää omalla PC:llään käyttää, sillä se oli liian raskas ja kallis. Käyttöjärjestelmäkurssilla hän pääsi käsiksi PC:lle tarkoitettuun Unixiin pohjautuvaan Minixiin ja sen lähdekoodiin. Minix mahdollisti Linuxin ohjelmoinnin aloittamisen. Torvalds aloitti siis Linuxin kehityksen vuonna vuotiaana. [17, s ] Linuxin kehitystä innoittivat useat Torvaldsin Helsingin yliopistossa käymät kurssit kuten C-kieli ja Unix-ohjelmointiympäristö sekä tietokone ja käyttöjärjestelmät. Yhtenä kurssikirjana Torvaldsilla oli Andrew S. Tanenbaumin Operating Systems, Design and Implementation, joka sisälsi Minix-käyttöjärjestelmän lähdekoodin. Opiskelijat pystyivät asentamaan sen kotikoneelleen ja pääsivät tekemään siihen muutoksia. Torvaldsin mielestä Minixissä prosessien skedulointi oli kuitenkin tehotonta, vaikka pedagogisesti Minix olikin oivallinen. Minix toimi pohjana, kun Torvalds halusi kehittää itselleen luotettavan käyttöjärjestelmän, joka tekee, mitä sen halutaan tekevän. Lähtökohtana ei siis ollut luoda käyttöjärjestelmää koko maailmalle vaan Linux pohjautui täysin Torvaldsin omiin tarpeisiin. [17, s ] Torvalds aloitti Linuxin ohjelmoinnin tekemällä terminaaliemulaattorin omaan 386- koneeseensa. Se pohjautui hänen Commodor VIC-20:lle ja Sinclair QL:lle ohjelmoituun testiohjelmaan. Muutaman kuukauden työskentelyn seurauksena syntyi Unix-tyylisen käyttöjärjestelmän ydin. Ensimmäisen toimivan käyttöjärjestelmäversion ohjelmakoodi oli valmis syksyllä 1991 ja Torvalds päätti jakaa lähdeohjelmakoodinsa vapaasti kaikkien saataville Internetiin. Tässä vaiheessa Linux oli edelleen selkeästi vain harrastus Torvaldsille ja hän halusi jakaa työnsä tulokset samanhenkisten ihmisten kanssa ja kuulla heidän kommenttejaan. Linuxin ohjelmakoodi oli vielä epätäydellinen ja se vaati 5
9 toimiakseen Minixin. Ohjelmakoodin kääntämisessä oli käytetty GNU-projektissa tehtyä gcc-kääntäjää (gnu c compiler) ja assembleria sekä shellinä bash-ohjelmaa ( bourne again shell ). Myös muita GNU-projektin (GNU s not Unix) tuotoksia oli hyödynnetty käyttöjärjestelmän ytimessä tehden siitä toimivan. Torvalds olisi alun perin halunnut kutsua järjestelmää nimellä Freix, joka olisi johdettu sanoista Free Unix tai freaks. FTPpalvelimen ylläpitäjä ei kuitenkaan pitänyt nimestä, eikä halunnut laittaa järjestelmää sillä nimellä verkkoon. Ylläpitäjä nimesi Torvaldsin oman käyttöalueen Linuxiksi ja niin Linux sai nimensä. Linus Torvalds ei olisi halunnut antaa käyttöjärjestelmälle etunimeensä pohjautuvaa Linux-nimeä, koska koki sen olevan itsekästä, mutta jälkikäteen hän on ollut tyytyväinen, ettei nimeksi tullut Freix. [17, s ] Kun Torvalds oli jakanut lähdekoodin Internetissä, sai hän yllätyksekseen ihmisiltä sähköpostia ja kommentteja. Muutamat innostuivat kokeilemaan Linuxia ja tekemään siihen muutoksia ja lisäyksiä. Useat ohjelmoijat alkoivat lähettää Torvaldsille apuohjelmia, virheraportteja ja käyttäjien ominaisuustoiveita. Linuxin ympärille kasvoi vähitellen maailmanlaajuinen kehittäjäyhteisö, joka yhdessä kehitti Linuxista toimivaa käyttöjärjestelmää. Linuxin kehitys tästä eteenpäin oli kuin vyöryvä lumipallo ja järjestelmä kasvoi kasvamistaan. Vuoden 1992 alussa Linuxia kehitti aktiivisesti jo noin 200 innokasta ohjelmoijaa. Samana vuonna julkaistiin graafisella käyttöliittymällä varustettu täysin toimiva desktop-käyttöjärjestelmä. Torvalds käytti yhä enemmän aikaa Linuxin kehittämiseen ja hän työskenteli kesällä 1992 yli kahdeksantuntisia päiviä Linuxin ohjelmoinnin parissa. Tuhansien mukana olleiden ohjelmoijien ja Internetin avulla Linuxista julkaistiin uusia versioita lähes kahden viikon välein. Muutkin kuin yliopistollisen yhteisön jäsenet alkoivat kiinnostua Linuxista ja Yggdrasil Computing San Josesta julkisti kaupallisen Linux-jakelupaketin. Vuonna 1993 perustettiin VA Research, joka alkoi toimittaa tietokonelaitteistoja Linux-käyttöjärjestelmällä. Suurelle yleisölle Linux tuli tutuksi ensimmäisen Linux World Show tapahtuman kautta maaliskuussa [17, s ] 6
10 2.3 Linux ja GNU Linuxiin liitetään kiinteästi GNU-projekti, jonka on aloittanut yhdysvaltalainen Richard Stallman vuonna Projektin lähtökohtana oli rakentaa vapaasti levitettävä Unixtyylinen käyttöjärjestelmä, joka korvaisi kaikki kaupalliset Unix-ratkaisut. Projekti alkoi ohjelmoimalla työkaluja, joita käyttöjärjestelmään tarvittiin. Näitä työkaluja ja ohjelmia hyödynnettiin Linux-ytimen kanssa ja ne loivat yhdessä toimivan käyttöjärjestelmän. GNU-projektin oma HURD-ydin julkaistiin vasta muutama vuosi Linux-ytimen jälkeen ja se käyttäjien mielestä toimi hitaasti ja huonosti. Linux-kehitys oli aloitettu juuri sopivaan aikaan ja GNU- sekä muiden projektien tuloksia pystyttiin hyödyntämään kokonaisen käyttöjärjestelmän kokoamisessa. Linuxin ja GNU:n välillä on ollut paljon kiistaa ja hämmennystä. Torvaldsilla ja Stallmanilla on ollut erilaiset lähtökohdat, sillä Torvalds keskittyi luomaan paremman ja luotettavamman käyttöjärjestelmän kun Stallman taasen halusi nimenomaan vapaasti jaettavan käyttöjärjestelmän. Stallmanin sanotaan käyttävän mieluummin huonoa vapaalla lisenssillä toimitettavaa ohjelmaa kuin hyvää kaupallista, kopiosuojattua ohjelmaa. [17, s ] Linux toimitetaan GNU GPL lisenssin (yleinen julkinen lisenssi) alaisuudessa ja siinä on yksiselitteisesti määritelty vapaasti levitettävä ohjelmisto. Alun perin Torvalds piti oikeuden Linuxin lähdekoodiin itsellään ja sen kopiointikielto oli hyvin täsmällinen. Tällöin ohjelmasta tai sen lähdekoodista ei saanut pyytää maksua ja kaikista tehdyistä muutoksista piti raportoida Torvaldsille mahdollista jatkokäyttöä varten. Torvalds kuitenkin muutti lisenssin pian käytännön syistä. Käyttöjärjestelmän nimestä on käyty kiivasta keskustelua ja Stallman on muun muassa sanonut Jos minulta kysytään, käytänkö Linuxia, niin vastaus on kyllä. Jos minulta kysytään, mitä järjestelmää käytän, vastaus on GNU-järjestelmää, joka käyttää Linux-ydintä. Monet kuitenkin huomauttavat, että käyttöjärjestelmässä on mukana myös osia monista muista projekteista, eikä sitä sen perusteella voi kutsua GNU:ksi. Ydintä pidetään käyttöjärjestelmän perustana ja Linux onkin saanut yliotteen GNU:sta. Nimi Linux on yleisessä käytössä koko käyttöjärjestelmästä puhuttaessa. [17, s ] 7
11 3 AVOIMEN JA SULJETUN LÄHDEKOODIN KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN KEHITYS 3.1 Open source eli avoin lähdekoodi Avoin lähdekoodi on ohjelmien tuottamis- ja lisensointi menetelmä, jonka tarkoituksena on taataa käyttäjille ja ohjelmoijille tiettyjä oikeuksia. Nämä oikeudet voidaan tiivistää kolmeen pääkohtaan: [18] Oikeus päästä käsiksi ohjelman lähdekoodiin. Oikeus tehdä ja jakaa kopioita ohjelmasta. Oikeus tehdä parannuksia ohjelmaan. Näiden oikeuksien ansiosta avoimen lähdekoodin ohjelmille on tyypillistä kehityksen nopeus ja yhteisöllisyys. Ohjelmistoprojektin ympärille muodostuu kehitysyhteisö, jonka jäsenet edesauttavat ohjelmiston kehitystä kukin omalla tavallaan. Usein tavoitteena on tehdä ohjelma juuri kehittäjäjäsenien omaan käyttöön. Yksittäisistä jäsenistä voi muodostua suurempia ryhmiä, jotka vastaavat tietyn projektin osan kehittämisestä, esimerkiksi ohjelmoinnista, laadunvalvonnasta tai lokalisoinnista. Saman projektin parissa voi myös työskennellä useampia kehitysyhteisöjä. Usein tässä tilanteessa eri yhteisöjen välille syntyy kilpailua, joka osaltaan vauhdittaa ohjelmiston kehitystä [22]. Kuten muitakin ohjelmia, myös käyttöjärjestelmiä on kehitetty avoimen lähdekoodin projekteina. Kolmas tyypillinen piirre avoimelle lähdekoodille on ohjelmien ilmaisuus. Ohjelmiston ei kuitenkaan ole pakko olla ilmainen saadakseen avoimen lähdekoodin lisenssin, eikä avointa lähdekoodia pidäkään sekoittaa vapaisiin ohjelmistoihin (engl. Free software). Vapaat ohjelmistot liikkeen perusti Richard Stallman vuonna Erot avoimen lähdekoodin ja vapaiden ohjelmistojen välillä ovat kuitenkin lähinnä semanttisia; Stallmanin seuraajat pitävät oikeutta ohjelman lähdekoodiin ja jakamiseen itseisarvoina, kun taas avoin lähdekoodi ajattelu pitää tärkeämpänä näistä oikeuksista seuraavia käytännön hyötyjä. Avoin lähdekoodi liike erkani vapaista ohjelmistoista 1990-luvun lopulla. Tavoitteena oli juurikin avoimen koodin hyötyjä korostamalla saada myös 8
12 yritykset kiinnostumaan avoimesta lähdekoodista. [18] 3.2 Suljettu lähdekoodi Suljetun lähdekoodin (engl. Proprietary software tai closed source software) ohjelmistoja voidaan pitää avoimen lähdekoodin vastakohtana. Suljetun lähdekoodin käyttöoikeuslisenssissä määritellään tiukat rajat sille, mitä käyttäjä saa ohjelmistolla tehdä. Kuten lisenssin nimestäkin nähdään, ei käyttäjä omista ohjelmistoa vaan ainoastaan käyttöoikeuden siihen. Tästä seuraa edelleen se, että käyttäjällä ei ole oikeutta kopioida, jakaa tai muokata ohjelmistoa [16]. Useimmissa tapauksissa muokkaaminen on muutenkin lähes mahdotonta, sillä lähdekoodi on ainoastaan ohjelman kehittäjän tiedossa ja käyttäjällä on ohjelmasta vain binäärimuotoinen eli käännetty versio. Näillä rajoituksilla ohjelmiston valmistaja pyrkii pitämään ohjelmiston kehityksen ja mahdolliset myyntitulot omissa käsissään. Suljetun lähdekoodin ohjelmistot ovatkin useimmiten kaupallisia ohjelmistoja, jotka on suunniteltu kuluttajia varten [23]. Kehitystyö on säännellympää ja suoraviivaisempaa kuin avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa. Tästä voi olla sekä hyötyä että haittaa; kehityksen nopeus ja suunta pysyvät tasaisina, mutta uusien ideoiden käyttöönotto voi olla hidasta. [16] 3.3 Käyttöjärjestelmien kehitys Ensimmäiset PC-koneissa laajasti käytetyt käyttöjärjestelmät, kuten Mac OS (julkaisuvuosi 1984), AmigaOS (1985) ja Microsoft Windows (1985), olivat lähes poikkeuksetta suljetun lähdekoodin ohjelmistoja [24]. Käyttöjärjestelmien kehitystä vauhditti tietokoneiden yleistyminen toimisto- ja kotikäytössä. Näyttölaitteiden hinnan aleneminen mahdollisti uusien ominaisuuksien, kuten graafisen käyttöliittymän, kehittämisen ja käyttöönoton luvun lopulla suosituimpia olivat Applen käyttöjärjestelmät, kuten Mac OS [25]. Vähitellen Microsoftin Windows valtasi kuitenkin markkinajohtajan aseman. Windowsissa oli panostettu erityisesti toimisto-ohjelmistoihin ja ohjelmistokehittäjien mahdollisuuteen tuottaa omia ohjelmiaan käyttöjärjestelmälle. [16] Ensimmäinen avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä syntyi lähes valmiin GNUkäyttöjärjestelmän ja Linux-ytimen yhdistelmänä Aluksi Linux oli vain pienen piirin 9
13 harrastajien kiinnostuksen kohteena, mutta siitä kehittyi kuitenkin nopeasti tehokas ja monikäyttöinen käyttöjärjestelmä [26]. Linuxia seuranneita avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmiä ovat muun muassa Unix-sukuiset BSD-käyttöjärjestelmät (Berkeley Software Distribution) FreeBSD, NetBSD ja OpenBSD, jotka on kehitetty eri ominaisuuksia silmällä pitäen julkaistu FreeBSD pyrkii olemaan mahdollisimman tehokas käyttöjärjestelmä, kun taas NetBSD:ssä (1993) on panostettu erityisesti laitteistoriippumattomuuteen NetBSD-projektista erkaantunutta OpenBSD:tä on puolestaan kehitetty tietoturvaominaisuuksia korostaen [27]. Tällä hetkellä suljetut käyttöjärjestelmät, Windowsin ja Mac OS:n johdolla, pitävät hallussaan suurinta osaa PCkoneiden käyttöjärjestelmämarkkinoista. Avoimia järjestelmiä käyttävät lähinnä harrastajat ja jotkin organisaatiot. Tilanne on kuitenkin kokonaan toinen esimerkiksi supertietokoneissa, Linux eri versioineen on suosituin käyttöjärjestelmä, ja mobiililaitteissa, joissa markkinajohtaja on Linux-pohjainen Android. [16] Avoimen ja suljetun lähdekoodin käyttöjärjestelmien kehitysprosessit ovat pääpiirteissään samanlaisia kuin minkä tahansa muunkin kyseessä olevaa kehitystapaa noudattavan ohjelmiston. Suljetut käyttöjärjestelmät, kuten Windows ja Mac OS, on suunniteltu suurta käyttäjäkuntaa varten. Niitä voidaan käyttää melko hyvin moniin erilaisiin tarkoituksiin. Järjestelmien kehitystyö on säänneltyä ja kokonaan uusia versioita julkaistaan yleensä noin 2-5 vuoden välein. Päivityksiä nykyisiin versioihin julkaistaan kuitenkin nopeammalla tahdilla. Avoimen lähdekoodin järjestelmät on yleensä suunniteltu jotakin kehittäjäjoukon valitsemaa käyttötarkoitusta varten. Näin ollen niiden käyttömahdollisuudet ovat rajallisemmat, mutta ne ovat erinomaisia omassa käyttötarkoituksessaan [16]. Vaikka avoimien käyttöjärjestelmien kehitys on vapaampaa ja vähemmän suunniteltua kuin suljettujen järjestelmien, ei tämä aina tarkoita hitaampaa kehitystä. Aika eri versioiden julkistamisen välillä saattaa kuitenkin vaihdella rajusti riippuen käyttöjärjestelmän koostaa, monimutkaisuudesta ja kehittäjäjoukosta. Järjestelmän kasvaminen ei kuitenkaan aina tarkoita hitaampaa kehitystä. Esimerkiksi Linuxin koon ja koodirivien määrän kasvua 90- luvulla tutkittaessa on huomattu kehityksen olleen lineaarista. Osaltaan tasaista kasvua selittää Linuxin laitetuen jatkuva parantuminen 90-luvulla. Uusien laiteajurien lisääminen käyttöjärjestelmään ei vaikuttanut muiden järjestelmän osien toimintaan, eikä näin ollen kasvattanut kokonaisuuden monimutkaisuutta [22]. Eri käyttöjärjestelmäytimien koodia 10
14 tutkittaessa ei myöskään ole löydetty merkittäviä laadullisia eroja avoimen ja suljetun lähdekoodin käyttöjärjestelmien väliltä. 4 LINUXIN JAKELUPAKETIT JA NIIDEN EROT 4.1 Yleistä jakelupaketeista Kuten muistakin käyttöjärjestelmistä, myös Linuxista on olemassa useita eri versioita, joita kutsutaan jakelupaketeiksi (engl. distribution). Muita yleisesti käytettyjä nimityksiä ovat jakelu, levitysversio tai distribuutio (harrastajien kesken distro ). Tyypillisesti jakelupaketit koostuvat Linux-ytimestä ja sen ympärille kootuista ohjelmistoista, jakelupaketin asennusohjelmasta sekä pakettienhallinnasta, jolla asennettuja ohjelmistoja voidaan hallita. Jakelupaketteja suunnitellaan ja julkaistaan eri tarkoituksiin, joten niiden sisältämät ohjelmistokokonaisuudet saattavat poiketa toisistaan merkittävästi. Tästä syystä ei voida nimetä yhtä jakelupakettia ylitse muiden, vaan tulee valita aina käyttötarkoitukseen sopivin vaihtoehto. [19] Jakelupaketteja on saatavilla sekä ilmaisina että kaupallisina versioina. Verkosta ladattavat ilmaiset Linux-paketit ovat yleensä yksityishenkilöiden tai yhteisöjen vapaista ohjelmistoista kokoamia jakeluita, joilla ei tavoitella taloudellista hyötyä. Yritysten ja organisaatioiden tuottamat maksulliset Linux-paketit sen sijaan sisältävät myös kaupallisia ohjelmia ja ovat usein viimeistellympiä. [19] Toki maksullisistakin jakelupaketeista on olemassa ilmaisversioita, mutta niistä kaupalliset osat on jätetty pois. Linux-jakelut voidaan jakaa karkeasti aloittelijoille ja harrastajille suunnattuihin [7]. Usein aloittelijoille suositellaan kaupallisien jakeluiden hankkimista johtuen niiden helppokäyttöisyydestä. Harrastajan jakelupaketin valinnan taas ratkaisevat ensisijaisesti sen ominaisuudet ja käyttötarkoitus, eli tuleeko se työpöytä- vai palvelinkäyttöön. Isompien jakeluiden kohdalla valintaa helpottaa se, että ne sopivat yleensä kumpaankin käyttötarkoitukseen. [6] 11
15 4.2 Tunnetuimmat jakelupaketit Erilaisia jakelupaketteja on olemassa sadoittain [7], joten valinnanvaraa löytyy. Tästä johtuen seuraavaksi pyritäänkin esittelemään vain suosituimmat ja merkittävimmät jakelut. Lisäksi monet vähemmän tunnetut jakelut pohjautuvat tässä esiteltyihin hyvin pienin eroavaisuuksin, joten on turha käydä niitä kaikkia läpi Debian GNU/Linux Yksi suosituimmista ja vanhimmista Linux-jakeluista on ilmainen mutta laaja, työpöytäkäyttöinen Debian, joka sisältää jopa yli vapaata ohjelmistoa valmiina asennettaviksi [7]. Debian pyrkii vakauteen ja avoimuuteen, joten uusia versioita julkaistaan harvoin ja ohjelmistojen päivitystahti on hidas [7]. Järjestelmän asentaminen on kuitenkin suhteellisen vaivatonta ja ohjelmistojen hallinta onnistuu kätevästi Aptpakettienhallintatyökalua hyödyntäen. Edistyneelle käyttäjälle Debianin käyttö tuskin tuottaa ongelmia. [19] Ubuntu Debianiin pohjautuva ilmainen Linux-jakelu, joka on yksinkertaisuutensa ansiosta etenkin aloittelijoiden suosiossa. Ubuntun asennus onnistuu vaivattomasti ja työpöytäkäyttöön on panostettu tavallista enemmän. Debianin tapaan ohjelmistokattaus on varsin laaja, mutta oletuksena perusasennus jättää monista muista jakeluista poiketen esimerkiksi kehitystyökalut asentamatta keskittyen enemmän työpöytäkäyttäjän tarvitsemiin sovelluksiin kuten Firefox-selain tai OpenOffice-paketti. [8] Fedora ja Red Hat Enterprise Linux Kun Red Hat-yhtiö lopetti vuonna 2003 alkuperäisen Red Hat Linuxin julkaisemisen, syntyivät sen vanavedessä ilmainen Fedora ja kaupallinen Red Hat Enterprise Linux (RHEL). Näistä Fedoran sanotaan olevan yleiskäyttöinen jakelu, joka sopii niin työpöytäkuin palvelinkäyttöön [9]. Fedoran huonona puolena pidetään sen turhankin nopeaa kehitystä, joka voi aiheuttaa erilaisia ongelmia päivitysten yhteydessä [6]. Kaupallinen RHEL:a pohjautuu pitkälti Fedoraan eroten äitijakelustaan tuotetuen sekä sisältämiensä 12
16 kaupallisten ohjelmistojen osalta. RHEL:a pidetään usein Fedoraa vakaampana ja tästä syystä etenkin yritykset suosivat sitä. [10] Slackware Kokeneemmille käyttäjille tarkoitettu ilmainen jakelu, jonka käyttö vaatii hieman opettelua. Taitavissa käsissä se on kuitenkin mukautettavissa monenlaiseen käyttöön. Tämän ansiosta Slackware sopii hyvin myös vanhempiin tietokoneisiin. [11] opensuse ja SUSE Linux Enterprise OpenSUSE:n ja SUSE Linux Enterprisen suhde on melko samanlainen kuin Fedoralla ja RHEL:lla, eli opensuse toimii vapaasti levitettävänä ja kehitettävänä jakeluna SUSE Linux Enterprisen keskittyessä kaupallisena tuotteena luotettavuuteen ja tukipalveluihin. Tunnistettavimpana piirteenä voidaan mainita YaST (Yet another Setup Tool)- asetustyökalu, jota pidetään yhtenä monipuolisimmista ja helppokäyttöisimmistä pakettienhallintatyökaluista. [12] Gentoo Gentoo on yksi kokeneemmille käyttäjille tarkoitetuista Linux-jakeluista. Sen keskeisin ominaisuus on Portage-pakettienhallintajärjestelmä, joka ei useimpien muiden jakeluiden pakettienhallintajärjestelmien tapaan hae valmiiksi käännettyjä ohjelmia, vaan niiden lähdekoodin. Näin käyttäjä pystyy muokkaamaan ohjelmien ominaisuuksia haluamikseen ennen niiden asentamista. Juuri tämä tekee Gentoosta suositun etenkin asioihin perehtyneiden virittelijöiden keskuudessa. [13] Mandriva Red Hat Linuxiin perustuva jakelu, joka on ensisijaisesti kaupallinen. Ilmainenkin versio löytyy, mutta siitä ei-vapaat ohjelmat on karsittu pois. Mandrivaa pidetään Ubuntun ohella yhtenä hyvänä vaihtoehtona aloittelijoille sen graafisten työkalujen runsauden ansiosta. [14] 13
17 4.2.8 Arch Linux Varsinkin kokeneempien käyttäjien keskuudessa suosittu ilmainen jakelu, jossa on panostettu yksinkertaisuuteen, nopeuteen ja muokattavuuteen. [15] Arch Linuxin asennus tapahtuu merkkipohjaisesti ja siihen sisältyvät ainoastaan järjestelmän kannalta välttämättömimmät ohjelmat. Esimerkiksi graafisen käyttöliittymän asennus on jätetty käyttäjän vastuulle. Arch Linuxin pakettienhallintajärjestelmänä toimii Pacman, jonka avulla ohjelmia voi asentaa tavalliseen tapaan tai niiden lähdekoodien avulla [7]. Ohjelmistojen päivitystahti on tiheä, sillä Pacman kykenee päivittämään paketteja automaattisesti. Systeemi on näppärä mutta saattaa aiheuttaa ongelmia, mikäli Pacman tulee asentaneeksi viallisen tai huonosti testatun päivityksen toimivaan ohjelmaan. [15] Jakelu Lisenssi Pakettienhallinta Asennustapa Käyttötarkoitus Debian ilmainen apt/dpkg graafinen työpöytä/palvelin Ubuntu ilmainen apt graafinen työpöytä/palvelin Fedora ilmainen rpm/yum graaf. /merkkip. työpöytä/palvelin RHLE kaupallinen rpm graaf. /merkkip. työpöytä/palvelin Slackware ilmainen txz merkkipohjainen työpöytä/palvelin opensuse ilmainen yast/rpm graafinen työpöytä/palvelin SUSE LE kaupallinen yast/rpm graafinen työpöytä/palvelin Gentoo ilmainen portage graaf. /merkkip. työpöytä/palvelin Mandriva ilm. rpm graafinen työpöytä/palvelin /kaupallinen Arch Linux ilmainen pacman merkkipohjainen työpöytä/palvelin Taulukko 1. Yhteenveto jakelupakettien eroista. 14
18 5 LINUXIN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 5.1 Skaalautuvuus Linuxilla tarkoitetaan tarkalleen ottaen käyttöjärjestelmän ydintä (kernel), mutta tavallisesti sillä viitataan ytimen päälle rakennettuun jakeluversioon, kokonaiseen käyttöjärjestelmään. Kernel siis toimii vain rajapintana sovellustasolle ja laitteistolle. Linux on modulaarinen käyttöjärjestelmä, joten kaikki ylimääräiset osat ovat erotettu sen ytimestä. Näitä osia ovat mm. graafinen käyttöliittymä, komentotulkki, yksinkertaiset tiedosto- ja levynkäsittelykomennot sekä erinäiset kirjastot, joiden kautta sovellukset käyttävät käyttöjärjestelmän palveluita. Tämä mahdollistaa sen, että Linux käyttöjärjestelmän voi rakentaa täysin omiin tarpeisiinsa ja hyödyntää vain niitä ominaisuuksia, joita järjestelmä tarvitsee käyttötarkoitukseensa ja täten Linux on siis erittäin skaalautuva. Linux-käyttöjärjestelmiä on laajalti käytössä erilaisissa järjestelmissä kuten palvelimissa, mobiililaitteissa, supertietokoneissa, sulautetuissa järjestelmissä ja tavallisissa työpöytätietokoneissa. [1] 5.2 Palvelinkäyttöjärjestelmät Linux-järjestelmät ovat tunnetusti erittäin vakaita. Ne pystyvät jopa vuosien yhtäjaksoiseen suoritukseen ilman kaatumisia. Siksi se on tilastollisesti maailman suosituin palvelimilla käytetty käyttöjärjestelmä. Toinen mainitsemisen arvoinen asia on se, että lähes kaikki Linux-järjestelmän asetukset ja muutokset ovat mahdollisia ilman järjestelmän uudelleen käynnistämistä. Tämä on palvelinmaailmassa erittäin tärkeä ominaisuus, jossa lyhyelläkin palvelun katkaisemisella voi olla suuret haitalliset vaikutukset. Suurissa palvelinkokonaisuuksissa myös energiatehokkuus nousee merkittäväksi seikaksi ja siksi Linuxia suositaan skaalautuvuudensa vuoksi. 15
19 5.3 Mobiilikäyttöjärjestelmät Mobiililaitteiden suosio on älypuhelinten ja tablet tietokoneiden kautta kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Linux taipuu myös mobiilikäyttöjärjestelmäksi, josta esimerkkinä älypuhelimille ja tablet tietokoneille tarkoitettu Googlen Android, joka on tällä hetkellä maailman yleisin mobiilikäyttöjärjestelmä. Android on Linuxiin pohjautuva ja Linuxin tapaan se on avointa lähdekoodia, joten sen kehittäminen ja käyttäminen on laitevalmistajille ilmaista. 5.4 Sulautetut järjestelmät Sulautettuihin järjestelmiin törmää nykyään jokapäiväisessä arkielämässä. Käytännössä sulautetut järjestelmät ovat laitteita, jotka sisältävät tietokoneen ja järjestelmän tarkoitukseen käytettävän ohjelmiston. Lähtökohtana on, että käyttäjän ei tarvitse tietää käyttävänsä tietokonetta vaikka sen olemassaolo järjestelmässä olisikin selvää. Sulautettuja järjestelmiä löytää nykyään mm. pankkiautomaateista, kaukosäätimistä, autoista ja terveydenhuollon laitteista. Skaalautuvuutensa vuoksi Linux soveltuu hyvin sulautettuihin järjestelmiin, sillä se on mahdollista saada pyörimään hyvinkin pienellä laitekapasiteetilla suorittamaan vain yksinkertaista laskentaa ja vaihtoehtoisesti se sopii käyttöjärjestelmäksi myös monimutkaisempiin kokonaisuuksiin. [1] 5.5 Työpöytätietokoneet Linux on myös työpöytäkäytössä, mutta sen käyttäjäkunta on pieni, vaikkakin uskollinen. Ongelmana on se, että ohjelmistokehittäjät eivät ole kiinnostuneita siitä sen huomattavasti pienemmän käyttäjäkunnan vuoksi esim. Microsoftin Windows käyttöjärjestelmiin verrattuna. Työpöytäkäytössä Linuxin etuina voidaan pitää sen ilmaisuutta ja sen useita eri jakeluversioita. Käyttäjä voi valita käyttöjärjestelmän helposti tarpeidensa ja tietokoneensa kapasiteetin mukaan. 16
20 Toisena merkittävänä asiana voidaan pitää käyttäjän vapautta valita työskentelyyn käyttämänsä palvelunsa ja ohjelmistot vapaasti, kun suljetut käyttöjärjestelmät puolestaan kilpailevat nykyisin pitkälle ekosysteemeillään kannustaen käyttäjän valitsemaan valmistajan muita palveluita paremman käyttökokemuksen vuoksi. Esimerkkinä tähän annettakoon Microsoftin uuden Windows 8 käyttöjärjestelmän sisäänrakennetut kalenteri ja sähköpostiohjelmat jotka synkronoituvat parhaiten vain Microsoftin omien palveluiden kanssa. 5.6 Supertietokoneet Supertietokoneet mahdollistavat laskentatehoja, jotka voivat olla yli miljoonakertaisia tavallisiin työpöytätietokoneisiin verrattuna. Supertietokoneet ovat koottu tavallisista kuluttajankin saatavilla olevista laitteista, jotka ovat sidottu toimimaan yhdessä. Nykyisessä supertietokoneessa voi esimerkiksi olla jopa kymmeniätuhansia prosessoreja. Supertietokoneissa suureksi tekijäksi nousee laitteiston toimiminen yhdessä, miten jakaa laskentaa prosessorien välillä. Tässä Linux nousee arvoonsa, sillä se on muokattavissa laskennan optimaaliseen jakamiseen ja tähän ei muut käyttöjärjestelmät ole kykeneviä. Siksi Linux on yleisin supertietokoneissa käytetty käyttöjärjestelmä yli 90% osuudella. Iso osa supertietokoneen suorituskyvystä on siis kiinni käyttöjärjestelmän toteutuksesta. [21] 17
21 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Linux on avoimuutensa ja siitä seuraavan muokattavuutensa takia todella monipuolinen ja monikäyttöinen käyttöjärjestelmä. Suljettuihin ja pidemmälle tuotteistettuihin järjestelmiin verrattuna Linux-järjestelmän käyttö on kuitenkin vaatinut hieman enemmän asiantuntemusta ja harrastuneisuutta. Tämä on ehkä ollut merkittävimpänä esteenä Linuxjärjestelmän laajemmalle levinneisyydelle toistaiseksi. Toisaalta juuri muokattavuus ja avoimuus, jotka ovat mahdollistaneet järjestelmälle merkittävän kehittäjäyhteisön, ovat ne tekijät, jotka ovat tehneet Linux-järjestelmistä merkittävän alustan ammattikäytössä. 6.1 Tulevaisuus PC-puolella Linux:n levittäytymistä PC-puolella on tähän mennessä hidastanut ihmisten tottumus muihin käyttöjärjestelmiin sekä lähes kaikissa myydyissä tietokoneissa on ollut valmiina asennettuna Windows-käyttöjärjestelmä tai Apple:n koneissa OS X -käyttöjärjestelmä. Useimmilla käyttäjillä ei ole kiinnostusta tai osaamista asentaa toista käyttöjärjestelmää. PC-pelaaminen on keskittynyt tähän mennessä suurimmaksi osaksi Windowskäyttöjärjestelmien puolelle, mikä on ollut suuri este Linuxiin siirtymiseen pelaavalle käyttäjäkunnalle. Linux:in menestyminen myös PC-puolella voi olla tulevaisuudessa mahdollista pelituen parantumisen myötä sekä halpojen Chromebook-kannettavien ansiosta Chrome OS Googlen kehittämä Chrome OS on Linux:iin pohjautuva käyttöjärjestelmä, joka käyttää hyväkseen pilveä. Suurinta osaa sen sovelluksista käytetään nettiselaimella ja tiedostojen tallentaminen tapahtuu suurimmaksi osaksi kovalevyn sijaan Googlen palvelimille [28]. Chrome OS on käytössä Chromebookeissa. Chromebookit ovat helppokäyttöisiä ja halpoja web-sovelluksien käyttämiseen tarkoitettuja minikannettavia [29]. Chrome OS:n etu muihin Linux-pohjaisiin käyttöjärjestelmiin PC-puolella on se, että se tulee valmiiksi asennettuna Chromebookeissa, mikä tekee siitä huomattavasti käyttäjäystävällisemmän verrattuna muihin Linux-jakeluihin, jotka joutuu asentamaan yleensä itse. Chromebookit 18
22 ovat tähän mennessä olleet markkinoilla vasta vähän yli kaksi vuotta, joten niiden lopullisesta menestymisestä ei ole vielä varmuutta Pelaaminen Pelimarkkinoita PC-puolella ovat tähän mennessä hallineet Windows-käyttöjärjestelmät. Linuxia pelikäytössä on rajoittanut pelinkehittäjien vähäinen tuki johtuen Linuxin pienestä käyttäjämäärästä. SteamOS on Valven kehitteillä oleva Linuxiin pohjautuva käyttöjärjestelmä, joka on suunnattu olohuoneisiin viihdekäyttöön ja erityisesti pelaamiseen [20]. Valve on pelienkehittäjä sekä suurimman tietokonepelien digitaaliseen myymiseen keskittyvän pelikaupan, Steamin, omistaja. Valven perustajan, Gabe Newell:n, mielestä Linux on pelaamisen tulevaisuus ja Windows 8 on katastrofi [28]. Valvella on huomattavaa vaikutusvaltaa PC-pelaamisessa Steam-pelikauppansa sekä suosittujen pelisarjojensa ansiosta. Valvella on siis toisin sanoen välineet PC-pelaajien houkuttelemiseen Linuxn puolelle, mikä puolestaan voi saada muutkin pelitalot kääntämään pelejään Linuxelle. 6.2 Tulevaisuuden potentiaali Linux on tähän mennessä hallinnut kaikkia muita paitsi työpöytäympäristöjä ja tulee todennäköisesti hallitsemaan tulevaisuudessakin. Linuxin käyttömäärät tulevat lisääntymään sulautettujen järjestelmien ja mobiililaitteiden määrän lisääntyessä. Mobiililaitteille luodut ekosysteemit, jotka sisältävät matkapuhelinlaitteita, tablet laitteita ja muita kuluttajille suunnattuja laitteita, näyttäisivät olevan Linux järjestelmien tulevaisuus ja mahdollisuus saavuttaa ns. markkinaosuuksia olemassaolevilta suljetuilta järjestelmiltä. 19
23 LÄHTEET 1. Autio, Henri, Linux sulautetuissa järjestelmissä, Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Tietojenkäsittelyoppi, Pro gradu -tutkielma, Huhtikuu < Viitattu Godfrey, M.W., Tu, Q., Evolution in Open Source Software: A Case Study, viitattu , 3. Kain, Erik, Windows 8 Is A 'Catastrophe' According To Gabe Newell - Valve Hedging With Steam On Linux, viitattu , gabe-newell-valve-hedging-with-steam-on-linux/ 4. Koski, R., Linux tehokäytössä, 1. painos, Readme.fi, Jyväskylä, Linux-wiki, Jakelun valinta, viitattu , 6. Linux-wiki, Jakelu, viitattu , 7. Linux-wiki, Debian GNU/Linux, viitattu , 8. Linux-wiki, Ubuntu, viitattu , 9. Linux-wiki, Fedora, viitattu , Linux-wiki, Red Hat Enterprise Linux, viitattu , Linux-wiki, Slackware, viitattu , Linux-wiki, OpenSUSE, viitattu , Linux-wiki, Gentoo, viitattu , Linux-wiki, Mandriva, viitattu , Linux-wiki, Arch Linux, viitattu , Miller, A., Open Source vs. Proprietary Software, viitattu , Nikkanen, T., Linuxin tarina, Satku, Helsinki, Perens, B., Sroka, M., The Open Source Definition, viitattu , :glossary_2sem_0708_aia4_srokamichal_osdtext.pdf
24 19. Rantanen, A., Peruskirjat Linux, 1. painos, Docendo, Porvoo, Steam, SteamOS, viitattu , Vaughan-Nichols, Steven J., 20 great years of Linux and supercomputers, Heinäkuu < Viitattu Wikipedia, Avoin lähdekoodi, viitattu , Wikipedia, Suljettu lähdekoodi, viitattu , Wikipedia, Käyttöjärjestelmien vertailu, viitattu , Wikipedia, Käyttöjärjestelmien historia, viitattu , Wikipedia, Avoimen ja suljetun lähdekoodin ohjelmistojen historia, viitattu , Wikipedia, BSD, viitattu , Wikipedia, Chrome OS, viitattu , Wikipedia, Chromebook, viitattu ,
Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux
Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)
LisätiedotDemo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska
Demo 13 Aihe: Linux Opettaja: Antti Ekonoja Tekijä: Heini Puuska Päiväys: 30.5.2011 Sisällys 1 Linux... 1 2 Jakelupaketit... 1 2.1 Debian... 1 2.2 Ubuntu... 1 2.3 Red Hat... 1 2.4 Fedora... 2 2.5 SUSE...
LisätiedotLinux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä
Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on
LisätiedotLINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License
GNU Free Documentation License LINUX Lähde: http://www.ubuntufi.org/ LINUX Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...
LisätiedotGNU/Linux kotikäytössä
GNU/Linux kotikäytössä Perttu Ahola Kempeleen Lukio harjoitustutkielma Syksy 2006 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Käyttöjärjestelmä 2.1. Käyttöjärjestelmän vaatimukset työpöytäkäytössä 3. Linux 3.1. Historia
LisätiedotJouko Nielsen. Ubuntu Linux
Jouko Nielsen Ubuntu Linux 19.4.2017 SISÄLLYS 1 UBUNTU... 3 2 LUETTELO VERSIOISTA... 4 3 OMINAISUUDET... 4 4 ASENNUS... 5 5 UBUNTU SERVER... 9 LÄHTEET... 10 3 1 UBUNTU Ubuntu on debian pohjainen Linux
LisätiedotAvoimen lähdekoodin kehitysmallit
Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25
LisätiedotTietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 1 Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka SUSE LINUX Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 KEHITYS JA HITORIA 3 3 VERSIOT 5 4 OMINAISUUDET 6 5 ASENNUS
LisätiedotLinux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT
Linux ylläpitäjän opas Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Lyhyesti - Linux on eräs versio Unix käyttöjärjestelmästä jonka kehitys alkoi jo vuonna 1969 AT&T labroratorioissa
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on
LisätiedotTIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ
aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...
LisätiedotKäyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen
Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,
LisätiedotUnix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet
Unix-perusteet Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Mikä on unix? Monen käyttäjän käyttöjärjestelmä Siis monta käyttäjää ja monta ohjelmaa jokaisella Kaikkiin koneisiin mikrosta supertietokoneeseen
LisätiedotSISÄLLYS 1 YLEISTÄ VERSIOT Tukiaika Variaatiot OHJELMISTO Paketinhallinta Komentorivisyntaksi
Niko Junnila (1501883 TI15SPELI) Ubuntu Seminaarikooste Linux-järjestelmät Marraskuu 2016 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 3 2 VERSIOT... 3 2.1 Tukiaika... 3 2.2 Variaatiot... 4 3 OHJELMISTO...4 3.1 Paketinhallinta...4
LisätiedotWINE API ja Virtualisointiohjelmistot
WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto
LisätiedotSamu Leppänen Juuso Lehtonen GNOME JA KDE. Kirjallinen osa Tietotekniikan ko. / Tietoverkkotekniikka
Samu Leppänen Juuso Lehtonen GNOME JA KDE Kirjallinen osa Tietotekniikan ko. / Tietoverkkotekniikka Huhtikuu 2015 SISÄLLYS 1 TYÖPÖYTÄYMPÄRISTÖ... 3 1.1 Määritelmä... 3 1.2 Suosituimmat työpöytäympäristöt
LisätiedotCT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö
CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö 0349955 Pekka Hyvärinen 0342194 Joonas Heikelä 0327708 Miro Temonen 0350122 Sami Tuominen Yleistä Seminaarityö osa kurssia Käyttöjärjestelmät
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
LisätiedotWeb-sisällönhallintajärjestelmät
Web-sisällönhallintajärjestelmät Sisältö Mitä on web-sisällönhallinta? Tausta ja tavoitteet Käytännön prosessi Web-sisällönhallintajärjestelmät Yleisesti Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän
LisätiedotÄlypuhelimet. Sisällysluettelo
Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen
LisätiedotSQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010
SQLite selvitysraportti Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen Maaliskuu 2010 Opinnäytetyö Kuukausi Vuosi 1 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ SQLITE:STA... 2 2. HISTORIA... 2 3. SQLITEN KÄYTTÖ... 3 3.1 SQLiten asennus
LisätiedotJoonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011
1 Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS Tutkielma 2011 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ASENTAMINEN... 4 3. KÄYTTÖ... 4 3.1 Perusasetukset... 4 3.2 Git:n ottaminen käyttöön projektissa... 5 3.3 Tiedostojen lisääminen
LisätiedotLinuxin monet kasvot: kännyköistä superkoneisiin
Linuxin monet kasvot: kännyköistä superkoneisiin Arto Teräs Finnish Linux User Group FLUG ry Avoimien ohjelmien päivä Turku, 8.3.2008 Kalvo 1(18) Sisältö Linuxin lyhyt historia Menestyksen
Lisätiedot3.11.2010. Web-sisällönhallintajärjestelmät. Sisältö. Mitä on web-sisällönhallinta?
Sisältö Mitä on web-sisällönhallinta? Tausta ja tavoitteet Käytännön prosessi Yleisesti Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän valitseminen ja käyttöönotto Wordpress Joomla! Drupal Yhteenveto
LisätiedotKytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas
Sivu 1/5 Kytkentäopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 8 Windows 7 SP1 Windows 7 Windows Server 2008
LisätiedotLINUX-HARJOITUS, MYSQL
LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotLinuxissa uusi elämä 1
17.06.19 Linuxissa uusi elämä 1 Linux on hyvä vaihtoehto Windowsille Uusiin tai vanhempiin tietokoneisiin Miksi käyttäisin Linuxia Tekniikan Maailman Linux vinkki Siirtyisinkö Linuxiin? 17.06.19 Linuxissa
LisätiedotEi raportteja roskiin
Ei raportteja roskiin Wikit ja blogit opetuksessa Sosiaalinen media koulutuksessa Tietotekniikan liitto - Helia 2006-11-16 Ei raportteja roskiin Vanha ja uusi tapa Käytännön kokemuksia Lisenssit Tekniikka
LisätiedotVALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614
VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 Mikä ihmeen VALO? VALO = Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat Kyse on siis Open Sourcesta eli avoimesta
LisätiedotHarjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotAvoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä
Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.
LisätiedotInnovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo
Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi
LisätiedotTUTUSTUMINEN LINUX-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄN
TUTUSTUMINEN LINUX-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄN Linux, taikka GNU/Linux, on avoimeen lähdekoodiin perustuva käyttöjärjestelmä. Tässä dokumentissa esitellään Linuxin perusteita ja tutustutaan Ubuntun, yhteen Linuxin
LisätiedotKymenlaakson Ammattikorkeakoulu
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Tietotekniikka/Tietoverkkotekniikka Jussi Toivakka ja Juha Törö MySQL & PostGRE 1 Sisällysluettelo 2 Yleistä tietokannoista... 3 3 MySQL... 4 3.1 Historiaa... 4 3.2 Käyttö...
LisätiedotSelainpelien pelimoottorit
Selainpelien pelimoottorit Teemu Salminen Helsinki 28.10.2017 Seminaaritutkielma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytiede ! 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joonas Rosenblad. SteamOS-käyttöjärjestelmä
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joonas Rosenblad SteamOS-käyttöjärjestelmä Harjoitustyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan
LisätiedotOffice 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
LisätiedotLinux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat
Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta
LisätiedotPerussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify
Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje
UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotKim Vuorela TIVE09 0901342 Linux-järjestelmät 1(12)
Kim Vuorela TIVE09 0901342 Linux-järjestelmät 1(12) Sisällys 2(12) 1 Johdanto 3 2 Käsitteitä 4 3 Yleistä 5 4 Historia 6 5 Jakeluversiot 7 5.1 Kubuntu 7 5.2 Edubuntu 7 5.3 Xubuntu 7 5.4 Lubuntu 7 5.5 Ubuntu
LisätiedotTIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö
TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3
LisätiedotRaspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.
Yhden piirilevyn tietokone Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja sen toiminnoista. Sisällys Raspberry Pi Yleistä... 2 Teknistä... 2 Käyttöjärjestelmät... 4 Pelaaminen
LisätiedotLiitäntäkaapelin CA-42 pika-asennusohje
Liitäntäkaapelin CA-42 pika-asennusohje 9234594 2. painos Nokia, Nokia Connecting People ja Pop-Port ovat Nokia Oyj:n rekisteröityjä tavaramerkkejä. Copyright 2005 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Johdanto
LisätiedotMeidän visiomme......sinun tulevaisuutesi
Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery
LisätiedotUseimmin kysytyt kysymykset
Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää
LisätiedotJärjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut
Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista
LisätiedotLinux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala
Linux omaan kannettavaan Ilkka Kiistala 18.2.2016 Aiheet 1. Linuxista 2. Kannettavista 3. Live-Linux 4. Linux-asennus 5. Käyttö 6. Vinkit ja linkit Arviointia lopuksi Lopuksi voi kysyä oman koneensa ja
LisätiedotSuomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry
Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
LisätiedotLinux. Alkutarkistukset
Linux Alkutarkistukset Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapelia voidaan nimittää myös esim. CAT 5 kaapeliksi tai verkkokaapeliksi. Kytkentäkaapeli ei yleensä kuulu vakiona uuden mikron tai verkkokortin varustuksiin.
LisätiedotPertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013
License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...
LisätiedotApplen käyttöjärjestelmät
Applen käyttöjärjestelmät Ari Karjalainen Tietojenkäsittelytieteen historia-seminaari 2006 Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos apple Yksi yhtiö, monta käyttöjärjestelmää... Applen käyttöjärjestelmät
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotKUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA
KUVANKÄSITTELY THE GIMP FOR WINDOWS OHJELMASSA Ohjeistuksessa käydään läpi kuvan koon ja kuvan kankaan koon muuntaminen esimerkin avulla. Ohjeistus on laadittu auttamaan kuvien muokkaamista kuvakommunikaatiota
LisätiedotInternetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi?
Internetin hyödyt ja vaarat Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi? Linkit Chrome https://www.google.com/intl/fi/chrome/browser/ Firefox http://www.mozilla.org/fi/ Opera http://www.opera.com/fi Vertailu
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotTulevaisuuden päätelaitteet
Tulevaisuuden päätelaitteet Kuka ne omistaa? Miten niitä hallitaan? Aki Antman Sulava Oy 2.11.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Erilaiset päätteet ja sähköinen työpöytä Kuka omistaa päätelaitteet?
LisätiedotSteamOS testaus- ja käyttöraportti
1 Lauri Aho SteamOS testaus- ja käyttöraportti Raportti Linux-järjestelmät Marraskuu 2016 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 STEAMOS... 4 3 STEAMOS:N TAUSTAT... 5 4 ASENNUS... 6 5 KÄYTTÖKOKEMUS... 8 6 LOPPUSANAT...
LisätiedotUBUNTU 8.04 LTS ASENNUS
UBUNTU 8.04 LTS ASENNUS 24.4.2008 Marko Kaartinen 2008 Tässä oppaassa käyn läpi kuinka asennetaan Ubuntu 8.04 LTS. Oppaan on tarkoitus olla mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä. Kaikki kysymykset asennuksesta
LisätiedotOpas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy
Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista
LisätiedotGimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT
Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Daniela Lund Ti07 A241227 Linux-järjstelmät 01.12.2009 MIKÄ ON KUVANKÄSITTELYOHJELMA? Kuvankäsittelyohjelma on tietokoneohjelma, jolla muokataan digitaalisessa muodossa
LisätiedotMistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?
Pilvipalvelut Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut - Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Suurin osa kaikista uusista it-sovelluksista ja -ohjelmistoista toteutetaan pilvipalveluna.
LisätiedotOffice 2013 ohjelman asennus omalle työasemalle/laitteelle. 3.2.2015 Esa Väistö
Office 2013 ohjelman asennus omalle työasemalle/laitteelle 3.2.2015 Esa Väistö Sisällysluettelo 2 (8) Office2013 ProPlus asennus opiskelijoille ja opettajille... 3 Asennus Windows työasemaan... 3 Asennus
LisätiedotVERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN
VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava
LisätiedotOhjelmien lisensoinnista
Ohjelmien lisensoinnista Mitä ohjelmoijan on hyvä tietää ohjelmien tekijänoikeuksista ja (erityisesti open source) lisensseistä Tapani Tarvainen 27.11.2015 Lähtökohta: tekijänoikeus Yksinoikeus "määrätä
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat
Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Ongelman kuvaus...4 3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä...5 3.1. Tiukka tulkinta...5 3.2. Väljä tulkinta...5 3.3. Kompromissitulkinta...5
LisätiedotLAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN
LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN Oma tietokone -valintaa klikkaamalla hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä, saadaan näkyviin laitteistokokoonpano Ominaisuudet laitteisto -valinnalla:
LisätiedotLinux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy
Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy Linux-järjestelmät Winai Prathumwong TI10HJ 06.11.2012 2 Iptables (Netfilter) Johdanto Iptables on Linux-kernelin sisäänrakennetun palomuurin, Netfilter:in
LisätiedotFelipe Ballester TI07
Felipe Ballester TI07 Työpöytäympäristöllä tarkoitetaan ohjelmistokokonaisuutta, joka antaa käyttöjärjestelmälle graafisen ilmeen ja hallinnointiominaisuuksia Työpöytäympäristön komponentteja ovat mm:
LisätiedotMobiililaitteiden ja sovellusten tietoturvallisuus mihin tulee kiinnittää huomiota?
Mobiililaitteiden ja sovellusten tietoturvallisuus mihin tulee kiinnittää huomiota? Sisällys Tietoturvauhkia Sovellusten tietoturvallisuus» 1. Sovelluskaupat» 2. Sovelluksen tekijä» 3. Käyttöoikeudet»
LisätiedotAndroid jatkaa kasvua
Liiketoiminta kehittyy, kehity sinäkin! Android jatkaa kasvua Millä eväin? Anssi Rusanen, asiantuntija Helsinki, Tampere, Turku, Tukholma, Göteborg www.tieturi.fi Copyright Tieturi 14.1.2011 1 17.1.2011
LisätiedotGood Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.
LisätiedotLinuxin lokalisointi
Linuxin lokalisointi Marko Grönroos Linux-Aktivaattori ry Lokalisointityöryhmä Sisällys Johdanto - miksi suomennetaan? Lokalisointityöryhmä Linuxin suomennoksen tilanne Työpöytäympäristöt
LisätiedotAvoimen lähdekoodin vaarat
Avoimen lähdekoodin vaarat Tommi Mikkonen Prof @ Tampere U of Tech (tommi.mikkonen@tut.fi) Visting Prof @ Sun Labs (tommi.mikkonen@sun.com) Mitä vaaroja.? Aivan ensiksi: On vain yksi hyvin määritelty avoimen
LisätiedotTulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla
Sivu 1/6 Yhteysopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 7 Windows Server 2008 R2 Windows Server 2008
LisätiedotOpen Source -ohjelmistot
Open Source -ohjelmistot OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Mikael Kujanpää TTK / TT -00 Internet ja tietoverkot -kurssin essee 10. helmikuuta 2003 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Open Source? 2
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
Lisätiedot1 (5) VUOKRALISENSSIN KÄYTTÖÖNOTTO JA PILVIPISTEET AUTODESK ACCOUNTISSA. Milloin vuokra-aika alkaa?
1 (5) VUOKRALISENSSIN KÄYTTÖÖNOTTO JA PILVIPISTEET AUTODESK ACCOUNTISSA Milloin vuokra-aika alkaa? Vuokra-aika alkaa sinä päivänä, kun saat Autodeskilta tilausvahvistuksen sähköpostilla. Mitä tarkoittaa
LisätiedotSisällönkuvaukset 1. 1. Projektinhallinta 3 op. Sisältö. 2. Palvelinalustat 3 op
Sisällönkuvaukset 1 1. Projektinhallinta 3 op Tutustutaan ja asennetaan neljä avoimen lähdekoodin projektinhallintaohjelmaa Open Workbench, GanttProject ja OpenProj ja Redmine. Asennuksen jälkeen tutustutaan
LisätiedotMenetelmäraportti - Konfiguraationhallinta
Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
LisätiedotSuoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h.
Janne Parkkila Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelijoiden tulee: - Yhdistellä eri lähteistä löytämiään tietoja. - Kirjoittaa kriteerit täyttäviä alku- ja loppuraportteja. - Ratkaista laboratoriotöissä
LisätiedotTIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen
LisätiedotWEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions 2009-2011
WEIKKA Asennus opas Hannu-Matti Lemettinen WEIKKA OHJELMAN ASENNUS Weikka ohjelman asennuksessa tarvitaan kaksi tiedostoa. Setup.exe sekä Weikka.msi tiedostot. Asennus käynnistetään suorittamalla (kaksoisnapsautus)
LisätiedotEnnen varmenteen asennusta varmista seuraavat asiat:
NAPPULA-VARMENTEEN ASENNUSOHJE 1/17 Suosittelemme käyttämään Nappulaa uusimmalla versiolla Firefox- tai Chrome- tai Applen laitteissa Safariselaimesta. Tästä dokumentista löydät varmenteen asennusohjeet
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP
PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2
LisätiedotTulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla tietokoneeseen ja suorita asennusohjelma uudelleen.
Sivu 1/7 Kytkentäopas Tulostimen asentaminen paikallisesti (Windows) Huomautus: Kun asennat paikallisesti liitettyä tulostinta eikä Ohjelmisto ja käyttöoppaat -CD-levy ei tue käyttöjärjestelmää, käytä
LisätiedotVisma Liikkuvan työn ratkaisut VLS lisensointi. Ylläpitäjän opas
Visma Liikkuvan työn ratkaisut Ylläpitäjän opas Lisätietoja lisensseihin liittyvistä asioista voi tiedustella Visman tilaustoimistosta: orderoffice@visma.com Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden
LisätiedotKirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen
Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani
LisätiedotKäyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011
Käyttöohje Planeetta Internet Oy 3.8.2011 PLANEETTA TIEDOSTOPALVELIN KÄYTTÖOHJE 3.8.2011 1 (25) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Planeetta Tiedostopalvelin... 2 Yleistä tietoa palvelusta... 2 Palvelun
LisätiedotMiten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?
Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten
LisätiedotAutomaattinen rivitys
Automaattinen rivitys 1. Kirjoita oheinen teksti. Anna ohjelman rivittää automaattisesti, paina Enter vain lisätäksesi tyhjän rivin kappaleiden väliin. Rivien ei tarvitse vaihtua samassa kohdassa kuin
LisätiedotNero 7:n Windows Vista TM -tuki
Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero AG Sivu 1 Tietoja tekijänoikeudesta ja tavaramerkistä Tämä opaskirjanen ja sen sisältö on Nero AG:n omaisuutta ja suojattu tekijänoikeudella. Kaikki oikeudet pidätetään.
LisätiedotDIGILEHTI KUULUU KAIKILLE!
DIGILEHTI KUULUU KAIKILLE! Sisällysluettelo Mikä on digilehti?... 4 Mitä tarvitset?... 6 Miten luot käyttäjätunnuksen?.. 8 Miten käytät digilehteä?... 10 Digilehden ominaisuudet eri laitteissa... 12 Toiminnot
LisätiedotVisual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008
Visual Case 2 Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Työn tarkasti: Jouni Huotari 24.4.2008 1 SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PERUSTIEDOT... 2 3. ASENTAMINEN... 2 4. OMINAISUUDET... 3 4.1. UML-kaaviot... 4
Lisätiedot