SteamOS testaus- ja käyttöraportti

Transkriptio

1 1 Lauri Aho SteamOS testaus- ja käyttöraportti Raportti Linux-järjestelmät Marraskuu 2016

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO STEAMOS STEAMOS:N TAUSTAT ASENNUS KÄYTTÖKOKEMUS LOPPUSANAT... 9

3 3 1 JOHDANTO Kun miettti Linuxia pelikäytössä, iskee mieleen ensimmäisenä ajatus suppeasta pelikirjastosta, mikä onkin totta; turhan moni peli ei ole optimoitu Linux-järjestelmiä varten. Ratkaisuna yleensä tuleekin WINE. Se mahdollistaa Windows-alustalle tarkoitettujen pelien ajamisen Linuxjärjestelmissä emuloimalla Windowsin toiminnallisuutta. Pidemmän aikaa WINE oli lähestulkoon ainoa tapa saada kohtuullinen pelikokemus Linux-koneella, kunnes vuonna 2013 Valve ilmoitti SteamOS-nimisen Linux-pohjaisen käyttöjärjestelmän olevan kehityksen alla. Tämä Debian-pohjainen järjestelmä oltaisiin suunniteltu vain Steamia, ja pelaamista varten. Käyn raportissa läpi hieman SteamOS:n historiaa, ja annan yleiskatsauksen järjestelmästä, sen toiminnallisuuksista, sekä yleisestä käyttökokemuksesta. Kuva 1: SteamOS:n logo

4 4 2 STEAMOS SteamOS on Debian-pohjainen käyttöjärjestelmä, joka on suunniteltu lähinnä pelaamiseen, Steamin kautta. Järjestelmällä voi tällä hetkellä pyörittää vain Linux-yhteensopivia pelejä, mutta Windows- ja Macintoshyhteensopivia pelejä voi järjestelmällä kuitenkin pelata streamaamalla peliä toisesta lähiverkon tietokoneesta, joka pyörittää vaadittua peliä. Ulkonäöltään järjestelmä on yksinkertaisesti Steamin Big Picture Mode. Big Picture Mode on Steamin käyttöliittymä, johon on lisätty ominaisuuksia, jotka mahdollistavat Steamin käytön vaikkapa olohuoneen sohvalla istuen. Käyttöliittymää voi hallita mm. puhelimella, sekä langallisella ja langattomalla ohjaimella. Sillä voi pelata pelejä, kuunnella musiikkia ja katsoa videoita. Tällä hetkellä musiikinkuuntelu ja videoiden katselu kuitenkin onnistuu vain Steamin omilla soittimilla, vaikkakin Valve neuvottelee mahdollisuuksista käyttää Spotify- ja Netflixpalveluja järjestelmässään. Perusominaisuudet, kuten pelien jakaminen perheen kesken, ja sosiaalinen osio, sekä kauppa kuitenkin toimivat kuten alkuperäisessä Steamissa. Vaikka järjestelmä on Debian-pohjainen, se ei sisällä yleensä distribuutioiden mukana tulevaa tiedostonhallintaohjelmistoa. Järjestelmän mukana kuitenkin tulee GNOME-työpöytä, jolla käyttäjä voi asentaa ja käyttää muita ohjelmistoja. Tiedostoja myös pääsee käsittelemään normaalisti Debianin konsolin pikanäppäimeillä (CTRL + ALT + F3), joka avaa terminaalin ja mahdollistaa kirjautumisen ja komentojen suorittamisen, kuin käsittelisi mitä tahansa Debiandistribuutiota. Järjestelmävaatimuksiltaan SteamOS on kovin vaativa, laitteistosta vaaditaan löytyvän mm. vähintään 4GB RAM-muisita, 64-bittinen AMD-, tai Intel-prosessori, 200 GB kovalevytilaa, sekä kohtuullisen uuden näytönohjaimen (AMD 5xxx-sarja tai uudempi, Nvidia Fermi näytonohjain, tai uudempi).

5 5 3 STEAMOS:N TAUSTAT Aikaisin maininta SteamOS:n liittyen on LinuxConista vuonna 2013, kun Valven perustaja ja toimitusjohtaja Gabe Newell totesi Linuxin ja avoimen lähdekoodin olevan pelaamisen tulevaisuus. Neljä päivää Newellin lausunnon jälkeen Valve julkaisi sivuillaan lausunnon, jonka mukaan heillä olisi tiedossa uusia tapoja tuoda käyttäjän Steam-palvelu käyttöön olohuoneen puolelle, ja 23. syyskuuta 2013 SteamOS ilmoitettiin julkaistavan. Lokakuussa 2013 Nvidia ilmoitti edesauttavansa SteamOS:n yhteensopivuutta Nvidia GameWorks-kehitysympäristön avulla. Joulukussa 2013 SteamOS:n ensimmäinen betajulkaisu oli käyttäjille saatavilla. Valve kuitenkin suositteli peruskäyttäjiä odottamaan ensi vuoteen ennen käytön aloittamista. Alkuperäinen SteamOS 1.0, koodinimeltään Alchemist oli Debian 7.1-pohjainen ja sisälsi koko järjestelmän pohjan, Big Picture Moden. Seuraavaa versiota käyttäjäkunta sai odottaa pidemmän aikaa; kesäkuussa 2015 Valve julkaisi tähänkin mennessä uusimman version 2.0, koodinimi Brewmaster., joka pohjautui Debian 8:aan. Valven sanotaan parannelleen järjestelmää myöhemmin syksyllä julkaistavaa Steam Machinea varten. Valve painotti järjestelmän avoimuutta, ilmoittaen että myös käyttäjät voisivat muokata ohjelmistoa täysin vapaasti, ja että se olisi täysin ilmainen. Tämä mahdollistaa käyttäjien luomien distribuutioiden olemassaolon, esimerkkinä vanhemmalle laitteistolle optimoitu Stephenson s Rocket. Poikkeuksena on kuitenkin huomattava, että itse Steam on suljettua lähdekoodia ja Valven omistuksessa.

6 6 4 ASENNUS Asennus aloitetaan boottamalla asennusmedia, kuten missä tahansa käyttöjärjestelmän asennuksessa. SteamOS:ssä on kaksi asennusvaihtoehtoa, automaattinen ja edistynyt. Automaattisessa asennuksessa ohjelma asentaa järjestelmän oletusosiointia käyttäen ja järjestelmä on saman tien käyttövalmis. Edistynyt vaihtoehto käyttää Debianin omaa asennusohjelmaa Debian Installeria ja vaatii käyttäjältä syötettä. SteamOS:n asentaminen Debian Installerilla on luonnollisesti verrattavissa minkä tahansa muun Linux-distribuution asentamiseen. Kielen ja sijainnin määrittämisen jälkeen järjestelmä pyytää käyttäjää määrittämään osioille varattavan levytilan. Järjestelmä tarjoaa valmista osiointipohjaa käytettäväksi, jota asiantunteva käyttäjä voi halutessaan muokata. Kuva 2: SteamOS:n osiointiruutu

7 7 Osioinnin jälkeen järjestelmä vielä kysyy erikseen käyttäjältä, halutaanko asennettavan Debianin GNOME-työpöytäympäristö ja yleiset järjestelmätyökalut. Loput asennuksesta järjestelmä suorittaa itse, ja järjestelmän uudelleenkäynnistyttyä käyttäjälle pitäisi avautua Steamin Big Picture Mode, ja asetusruutu, joka pyytää verkkoasetuksia kirjautumista varten. Kirjautumisen jälkeen käyttäjä päätyy Big Picturen aloitusruutuun, ja voi halutessaan muokata järjestelmän asetuksia Big Picturen asetusruudusta. Käyttäjä pääsee halutessaan asentamalleen työpöydälle saman asetusruudun kautta. Kuva 3: SteamOS:n asetusruutu

8 8 5 KÄYTTÖKOKEMUS SteamOS:n käyttötarkoitus kuulostaa hyvin mukavalta, mutta käyttö itsessään ei vastannut odotuksia. Järjestelmän käyttöönotossa ilmeni teknisiä ongelmia. Ongelmien ratkettua itse järjestelmän käyttökokemus tuntui hyvin mitäänsanomattomalta ja tyhjältä. Testiasennus, jonka suoritin tutkiakseni järjestelmää, tehtiin vanhalle läppärille, jossa oli 4GB DDR3-muistia, 1,95GHZ AMD A8-prosessori ja AMD Radeon HD 7730M-näytönohjain. Koneelle asensin Stephenson s Rocket-version, joka tukee vanhempaa laitteistoa, ja perustuu uusimpaan Valven julkaisemaan versioon, Brewmasteriin. Itse asentaminen onnistui hyvin. Ongelmia alkoi ilmetä välittömästi asennuksen jälkeen; kone boottasi Big Picturen sijasta kaadunneelle GNOME-työpöydälle, ja tarjosi ainoana vaihtoehtona Log Out-nappia, joka reboottasi järjestelmän takaisin samalle rikkinäiselle työpöydälle. Näyttävästi AMD:n laitteilla on ollut paljonkin yhteensopivuusongelmia SteamOS:n kanssa, sillä sain Big Picturen lopulta toimimaan kytkettyäni koneen nettiin, jonka jälkeen järjestelmä latasi korjauspäivityksen joka asensi AMD:n näytönohjainajurit uudelleen. Työpöytää en kuitenkaan saanut koskaan toimimaan. Käyttökokemuksessa suurin ongelma oli pelikirjaston koko, läheskään kaikki pelit eivät ole Linuxille optimoituja, joten päädyin streamaamaan valtaosan peleistä Windows-koneeltani. Itse streamaus kuitenkin toimi saumattomasti, ja pelit toimivat hyvillä päivitysnopeuksilla. Toinen ongelma jonka huomasin yrittäessäni pelata TV-ruudulla oli se, että SteamOS ei anna käyttäjän vaihtaa oletusruutua, joten kuvan toistaminen toiselle monitorille ei ole mahdollista, jos pääruutua ei pysty poistamaan käytöstä.

9 9 6 LOPPUSANAT SteamOS on hieno konsepti, mutta se on vielä hyvin nuori, ja se ilmenee hyvin pelikirjaston pienuudesta, teknisistä ongelmista, sekä vähäisestä dokumentaatiosta. Järjestelmä on mukava käyttää, mutta liian usein jouduin miettimään miksi vaivautuisin asentamaan sitä, kun Windows-versiossa Steamista on joka tapauksessa jo Big Picture, ja kuitenkin joudun streamaaman valtaosan peleistä Windowsin kautta. Sen korkeat järjestelmävaatimukset asettavat myös korkean käyttökaton. Nykyistä työpöytäkäyttöjärjestelmää ei ole mitään syytä korvata SteamOS:llä, joten käyttäjä joutuu hankkimaan uuden laitteiston sitä varten. Koska SteamOS on hyvin uusi distribuutio, julkiseen käyttöön mahdollistettu vasta joulukuussa 2013, siitä on hyvin vähän dokumentaatiota. Tämän takia myös tämän dokumentin historia-osio voi olla hyvin pieni verrattuina muihin kurssin töihin. En kuitenkaan suosittelisi tämän distribuution käyttöä, se on liian keskeneräinen ja suppea käytännön hyödyltään.