Kim Vuorela TIVE Linux-järjestelmät 1(12)

Transkriptio

1 Kim Vuorela TIVE Linux-järjestelmät 1(12)

2 Sisällys 2(12) 1 Johdanto 3 2 Käsitteitä 4 3 Yleistä 5 4 Historia 6 5 Jakeluversiot Kubuntu Edubuntu Xubuntu Lubuntu Ubuntu Studio Mythbuntu 7 6 Versiot ja julkaisunumerot 8 7 Laitteistovaatimukset ja vertailu 9 8 Suosio ja vastaanotto 10 9 Miksi Ubuntu? 11 Lähteet

3 3(12) Johdanto Tässä työssä minun on tarkoitus esittää mahdollisimman selvästi Debian-Linux jakeluun perustuvan Ubuntun perusominaisuudet, historia, sekä erilaiset jakeluversiot, jotka pohjautuvat Ubuntuun. Aion myös kertoa mitä vaaditaan Ubuntun toimivuuden takaamiseksi, sekä mitkä ovat sen keinot pärjätä jatkuvasti kovenevassa käyttöjärjestelmiä koskevassa kilpailussa. Kerron millainen on ollut Ubuntun suosi sekä vastaanotto ympäri maailmaa, ja mikä on johtanut niihin seikkoihin että Ubuntu on ollut vuodesta 2005 ylivoimaisesti suosituin Linux jakelu. Esittelen työssäni myös kuvia ja kaavioita, jotka selventävät ja havainnollistavat esitystäni, kuten mm. taulukon, jossa vertaan suosituimman käyttöjärjestelmän, Windowsin, sekä Ubuntun eroja ja yhtäläisyyksiä. Lopuksi listaan Ubuntun kehittäjien laatimat 10 tärkeintä syytä, joiden perusteella Ubuntun pitäisi olla jokaisella käytettävyyden helppoutta sekä käyttömukavuutta etsivällä tietokonekäyttäjällä. Tässä työssä paneudun Ubuntuun eniten yleisellä käyttäjätasolla.

4 Käsitteitä 4(12) Käyttöjärjestelmä. Keskeinen ohjelmisto tietokoneessa, joka mahdollistaa muiden ohjelmien käytettävyyden. Hallinnoi tietokoneen resursseja. GNOME. Työpöytäympäristö, jota käytetään Unix:n kaltaisissa käyttöjärjestelmissä. Unix. Laitteistoriippumaton käyttöjärjestelmä. LTS. Kahden vuoden välein julkaistavalla versiolla, jotka on varustettu erinäisillä tuilla KDE. Avoimen lähdekoodin yhteisö. LXDE. Avoimen lähdekoodin monikielinen työpöytäympäristö. OEM. Alkuperäinen laitevalmistaja. (Original equipment manufacturer) LibreOffice. Avoimeen lähdekoodiin perustuva ilmainen toimisto-ohjelmisto. Avoin lähdekoodi. Tietokoneohjelmien menetelmiä, jotka tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden muokata ohjelmiaan omien tarpeidensa mukaisesti.

5 Yleistä 5(12) Ubuntu on ainoastaan tietokoneille tarkoitettu käyttöjärjestelmä, joka perustuu ns. Debian-Linux jakeluun. Se toimitetaan käyttäjälle aina avoimen lähdekoodin vapaana ohjelmistona ja siihen on saatavilla myös jonkin verran rajoitettua ohjelmistoa. Se sisältää myös kaikki peruskäyttöön vaadittavat ohjelmat, kuten taulukkolaskennan ja nettiselaimen. Lisäksi siihen on helppo asentaa uusia ohjelmia helppokäyttöisellä asennustyökalulla. Ubuntu pyrkii tarjoamaan käyttäjilleen käyttöjärjestelmän, joka keskittyy käytettävyyden helppouteen, ajan tasalla olemiseen, ns. keskivertokäyttäjälle suunnatun vakaan ohjelmistojärjestelmän. Ubuntusta julkaistaan uusi versio säännöllisesti kuuden kuukauden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Tällä Ubuntu haluaa taata käyttäjilleen aina uusimmat ja parhaat ajan hermolle olevat ohjelmat. Lisäksi jokaista Ubuntun päivitystä tuetaan vähintään 18:sta kuukauden ajan, ja pitkäaikaisen tuen (LTS) versiota muutaman vuoden ajan. Ubuntu on aina ollut, ja tulee aina olemaan maksuton käyttöjärjestelmä, jonka voi ladata ilmaiseksi Ubuntun kotisivuilta. Aikaisemmin Ubuntun asennuslevykkeen pystyi tilaamaan ilmaiseksi suoraan kotiin, mutta tästä menetelmästä luovuttiin ns. image-tiedostojen yleistyttyä. Ubuntua rahoittaa kehitystä ja toimintaa Eteläafrikkalaisen yrittäjä Mark Shuttleworthin perustama Canonical Ltd, sekä vastikään perustettu 10 miljoonan dollarin Ubuntu-säätiö. Näillä halutaan varmistaa Ubuntun jatkuva kehitys. Ubuntu työpöytänäkymä.

6 Historia 6(12) Alun perin Ubuntu-ryhmän oli tarkoitus luoda työpöytäkäyttöön suunnattu käyttöjärjestelmä josta julkaistaisiin aina uusi versio puolen vuoden välein. Tämä tavoite toteutuessaan tarkoittaisi Ubuntun olevan useimmiten päivitetty käyttöjärjestelmä. Ensimmäinen Ubuntu julkaistiin 20. lokakuuta 2004 versio 4.10, nimeltään Warty Warthog. Siinä oli tuki x86, x86-64, sekä PowerPC suoritinarkkitehtuureille. ShipIt palvelu otettiin käyttöön, sekä GNOME2.8 näki päivänvalon Ubuntun työpöytäympäristönä. Siitä päivästä lähtien uusi Ubuntu on julkaistu puolen vuoden välein. Canonical Ltd sitoutui toimittamaan erilaisia päivityksiä, kuten turvallisuuteen ja pahoihin ongelmiin liittyviä korjauksia. Silloin päätettiin, että joka neljäs julkaisu olisi ns. LTS (Long Term Support) julkaisu, eli pitkään tuettuna oleva julkaisu. Uusin LTS julkaisu on Ubuntu (Lucid Lynx), ja tavallinen versio (Natty Narwhal)

7 Jakeluversiot 7(12) Kubuntu. Ubuntu-käyttöjärjestelmän rinnakkaisversio, oletustyöpöytäympäristö on KDE, ja se on saatavilla x86-, ja AMD64 suoritintyypeille. Sen ensimmäinen versio (Hoary Hedgehog) julkaistiin 8. huhtikuuta 2005, ja Ubuntun tavoin sen tavoite on käyttäjämukavuus, helppokäyttöisyys, ja tuki erilaisille laitteistoille. Edubuntu. Käyttöjärjestelmä, joka on tarkoitettu erityisesti kouluille. Se tarjoaa sovelluksia nuorille ja lapsille, erilaisia hallintatyökaluja, sekä sisäänrakennetun päätepalvelimen. Xubuntu. Rinnakkaisversio, joka käyttöö XFCE4 työpöytäympäristöä, joka on GNOMEa kevyempi, ja nopeampi. Xubuntu soveltuu erityisesti myös vanhoille tietokoneille, joilla keskusmuistia on vähemmän kuin 256 megatavua. Viimeisin versio Xubuntusta julkaistiin 13. lokakuuta 2011, ja se kantaa nimeä Oneric Ocelot. Lubuntu. Ubuntun johdannainen, jonka tarkoituksena on olla erittäin kevyt, ja nopea Linux-jakelu. Sisältää LXDE työpöydän, joka käyttää OpenBox manageria. Tämän tavoitteena on taata nopea ja tehokas käyttö, sekä hyvin alhaiset järjestelmävaatimukset toimivuuden takaamiseksi vanhemmilla PC:llä, erilaisilla mobiililaitteilla sekä minikannettavilla. Arvostelut osoittavat että Lubuntu käyttää muistia puolet vähemmän kuin Xubuntu. Ubuntu Studio. Ubuntuun perustuva Linux, jossa on runsaasti kuvankäsittelyyn ja ääneen liittyviä ohjelmia, kuten Agave ja Blender. Mythbuntu. Ainoastaan MythTV:hen käyttöön tarkoitettu jakelu.

8 Versiot ja julkaisunumerot 8(12) Ubuntusta julkaistaan kuuden kuukauden välein vakaa versio. Näin on tehty Ubuntun ensimmäisestä julkaisusta lähtien, eli vuodesta Julkaisutahti ajoitetaan näin ollen noin kuukauden verran GNOME:n julkaisun perään, jotta jokaisella uudella Ubuntulla olisi aina uusin GNOME käytössään. Jokaisella julkaisulla on ns. koodinimi sekä versionumero, joista ilmenevät julkaisuvuosi-, sekä kuukausi. Koodinimi on kaksiosainen ja se koostuu adjektiivista, sekä sitä seuraavalla kirjaimella alkavasta eläinlajin nimestä. Seuraava kuva esittää 7 edellisen version versionumeron, käyttöympäristön, sekä ajanjakson jona se on tuettu. g Uusi Ubuntujulkaisu sisältää aina päivitettyä materiaalia sekä ohjelmia. Käyttöympäristöä muovataan jatkuvasti helppokäyttöisemmäksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. Ubuntu, versio 10.10, joka julkaistiin 10. lokakuuta 2010, lupaa, että koneesta riippuen käynnistettyä koneen työpöytä avautuu maksimissaan 7 sekunnissa, ja kaikki ohjelmat ovat heti saatavilla ilman latausten odottelua.

9 Laitteistovaatimukset & Vertailu 9(12) Alla olevat laitteistovaatimukset täsmäävät Ubuntun LTS versioon Tavallinen Ubuntu on suunnattu PC-koneille, joten se hieman poikkeaa alla olevista. Kuten taulukko osoittaa, voidaan sanoa että Ubuntu pyörii hitaammallakin PC:llä. Nykyään mistään ei saa prosessoreita, jotka toimisivat yllä olevilla kellotaajuuksilla. Vertailun vuoksi tässä vielä Microsoft Windows 7:n laitteistovaatimukset.

10 Suosio & Vastaanotto 10(12) Heti ensimmäisen Ubuntun julkistamisen jälkeen sitä on kohdannut valtava suosio. DistroWatch.Com sivuston mukaan Ubuntu on ollut ylivoimaisesti suosituin Linuxjakelu vuosina 2005, 2006, 2007, 2008, ja On kuitenkin mahdotonta tietää Ubuntun tarkkaa käyttäjämäärää, koska tuote on ilmainen, ja ilmaisuus tarkoittaa sitä, että kukaan käyttäjä ei rekisteröidy Ubuntua käyttäessään mihinkään. Kävijämääristä on vuosien saatossa liikkunut useita erilaisia arvioita, ja viimeisimmän arvion mukaan, joka suoritettiin vuonna 2010, Ubuntulla on käyttäjiä noin 12 miljoonaa. Arviota pidetään kuitenkin varsin varovaisena, ja laajalti uskotaankin, että käyttäjiä on huomattavasti enemmän, ja käyttäjämäärien uskotaan kasvavan jatkuvasti. Kotikäyttäjät eivät ole ainoita, jotka ovat huomanneet Ubuntun tehokkuuden, nopeuden ja helppokäyttöisyyden, sillä useat julkisen sektorin toimijat ovat vaihtaneet käyttöjärjestelmänsä Ubuntuun. Näistä mainittakoon suurimpana esimerkkinä koko Ranskan parlamentti, joka siirtyi käyttämään Ubuntua vuonna Lisäksi Saksassa liittotasavallan ulkoasiainministeriö siirtyy jatkuvasti enenevissä määrin Ubuntun käyttöön. Ubuntun kehittäjiä ei valtaisa suosio ole kuitenkaan yllättänyt. Omien sanojensa mukaan he halusivat luoda käyttöjärjestelmän, joka sopii jokaiselle, ja on todella nopea ja helppo käyttää. Ubuntu haluaakin tarjota pääasiassa vapaista ohjelmistoista koostuvan käyttöjärjestelmän vaihtoehdon Windowseille. Taulukko Kuten kuvasta voi todeta, nauttii Windows reilusta ylivoimasta käyttöjärjestelmämarkkinoilla. Linux jakelut tulevat vielä kaukaa takana, eikä yleisesti uskota Linuxien koskaan saavuttavan yhtä suurta suosiota kuin Windowsit.

11 Miksi Ubuntu? 11(12) Ubuntun kehittäjien 10 tärkeintä syytä miksi Ubuntu on paras käyttöjärjestelmä kenelle tahansa. Ei sitoutumispakkoa. Ubuntun voi asentaa minkä tahansa käyttöjärjestelmän rinnalle. Jos se ei miellytä, sen voi poistaa ilman, että se haittaa toisen käyttöjärjestelmän käyttöä. Nopeus. Lupaus käynnistymisestä maksimissaan 7 sekunnissa. Turvallisuus. Todella turvallisia verrattaessa Windowsiin ja MAC OS X:ään. Vähäinen käyttäjämäärä takaa, että haittaohjelmia tehdään huomattavasti vähemmän. Sosiaalisuus. Yhteisö-valikon avulla helposti yhteys Facebookiin tai Twitteriin. Ubuntu One. Pilvipalvelu, jonka avulla tiedostot helposti nettiin, ja ne ovat saatavilla missä tahansa, milloin tahansa. Sovellukset. Asennuksen yhteydessä Ubuntu asentaa useita sovelluksia, jotka helpottavat käyttöjärjestelmän käyttöönottoa. Ei tarvitse etsiä, ja erikseen hakea ohjelmia, eikä lisenssimaksuja ole. Monikosketus. Miniläppäreille tarkoitettu Ubuntu Netbook Editionia voi käyttää sormen ele-ohjauksella. Yhteensopivuus. Käynnistyy millä tahansa koneella. Asentuu mille tahansa koneelle. Ulkoasu. Helppokäyttöinen ja selkeä. Näyttää hyvältä. Hinta. Ilmainen, ei mitään maksuja.

12 Lähteet 12(12)