Yhdyskuntarakentamisen lautakunta

Transkriptio

1 -2, YRL :30 Sida 1 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta klo pidettävän kokouksen esityslista Oskarshamn

2 -2, YRL :30 Sida 2

3 INNEHÅLLSFÖRTECKNING / SISÄLLYSLUETTELO YRL, :30, Föredragningslista 1-2 Kutsusivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastaminen Esityslistan hyväksyminen Liittymissopimuksen irtisanominen ja kiinteistön kvv-laitteiston erottaminen johtoverkosta Veikkaalassa Liittymissopimuksen irtisanominen ja kiinteistön kvv-laitteiston erottaminen johtoverkosta Sepänkylässä Hakemus Siklaxin vesiosuuskunnan toiminta-alueen laajentamisesta Petsmossa Korvaushakemus kiinteistöön tulvineista harmaavesistä Liisantiellä Sepänkylässä Hankintaoikaisu konepalveluista , Ab Jordbyggnads Kent Rönn Maanrakennus Oy Hankintaoikaisu konepalveluista , Merenkurkun Autohajottamo Oy Täydennys Mustasaaren veneväylien kehittämishankkeeseen Bilaga: Kartta Maankäyttösopimus, kiinteistönluovutuksen esisopimus ja maanvuokrasopimus, kiinteistö Omeletten RN:o 9:277 Sepänkylässä Maankäyttösopimus ja kiinteistönluovutuksen esisopimus, kiinteistö Norrgård RN:o 9:19 Sepänkylässä Maankäyttösopimus, kiinteistönluovutuksen esisopimus ja maanvuokrasopimus, kiinteistö Tomt 6/6 RN:o 9:227 Sepänkylässä Maankäyttösopimus ja kiinteistönluovutuksen esisopimus, kiinteistö Smedcenter RN:o 9:316 Sepänkylässä Asemakaavan muutos, Sepänkylän keskusta I Bilaga: Planen sida Bilaga: Planen sida Bilaga: Planen sida Bilaga: Planen sida Bilaga: Planen sida Bilaga: Planen sida Bilaga: Kaavaselostus Bilaga: Pysäköintiselvitys Omakotitontin takaisinosto Bölessä Bilaga: Kartta Talousarvio Investointitalousarvion määrärahojen siirto Ilmoitusasiat

4 190, YRL :30 Sida 3 Toimielin Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 13/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Mustasaaren kunnan hallintosäännön 108. :n mukaan toimielin päättää kokoustensa ajasta ja paikasta. Hallintosäännön 109. :n mukaan kokouskutsun antaa toimielimen puheenjohtaja. Kokouskutsussa ilmoitetaan kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on kokouksessa läsnäolooikeus tai -velvollisuus. Kutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu voidaan lähettää myös sähköisesti, jos toimielin niin päättää. Kuntalain 58. :n mukaan yhdyskuntarakentamisen lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

5 191, YRL :30 Sida 4 Toimielin Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 13/ Pöytäkirjan tarkastaminen Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kuntalain 63. :n mukaan valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta valitsee jäsenet Lise-Lott Rintamäki ja Pia Vuoto pöytäkirjantarkastajiksi. Pöytäkirja tarkastetaan Mustasaaren virastotalossa. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä klo Mustasaaren virastotalossa. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

6 192, YRL :30 Sida 5 Toimielin Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 13/ Esityslistan hyväksyminen Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Mustasaaren kunnan hallintosäännön 109. :n mukaan kokouskutsun antaa toimielimen puheenjohtaja. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja, joka myös ratkaisee, mitkä asiat otetaan esityslistalle ja käsitellään kokouksessa. Hallintosäännön 113. :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi enemmistön päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, joka on valmisteltu mutta jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kokouksissa asiat ratkaistaan viranhaltijan esittelystä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyy esityslistan. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

7 193, YRL :30 KT: 1058/2016 Sida 6 Dnro KT 1058/ Liittymissopimuksen irtisanominen ja kiinteistön kvv-laitteiston erottaminen johtoverkosta Veikkaalassa Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Vesihuoltopäällikkö Allan Heir: Puh , allan.heir[at]mustasaari.fi Veikkaalassa sijaitsevan kiinteistön omistaa kaksi henkilöä, jotka asuvat eri osoitteissa. Tästä syystä kaikki asiaan liittyvät asiakirjat on lähetty molemmille omistajille. Voimassa oleva liittymis- ja käyttösopimus 117/09 on allekirjoitettu vuonna Kiinteistön tonttivesijohdon sulkuventtiili suljettiin maksamattomien käyttö- ja perusmaksujen vuoksi. Tällä hetkellä maksamatta on yhteensä 498,50 euroa. Koska vesimittarin lukema puuttui vuodelta 2015, vesihuoltolaitoksen henkilöstö kävi kiinteistöllä tarkistamassa, että tonttivesijohdon sulkuventtiili on edelleen kiinni, ja lukemassa vesimittarin. Käynnillä todettiin, että kiinteistö vaikutti asutulta ja että suljetun tonttivesijohdon sulkuventtiilin sinetöinti oli rikottu ja venttiili avattu vesihuoltolaitoksen tietämättä ja ilman laitoksen lupaa. Seuraavana päivänä uudella käynnillä vuokralaiset olivat kotona, ja he ilmoittivat asuneensa kiinteistössä alkaen. Vesihuoltolaitoksen asentaja totesi tuolloin, että vesimittari oli irrotettu ja uudet kytkennät mahdollistivat vedenkulutuksen ilman mittausta. Irrotettua vesimittaria ei löydetty kiinteistöltä. Seuraavana päivänä poliisille tehtiin rikosilmoitus ja molemmille kiinteistönomistajille lähetettiin asiakaskirje, jossa tiedotettiin, että kiinteistön vesihuolto katkaistaan Myös vuokralaiset saivat tiedon tulevasta toimenpiteestä. Tonttivesijohdon sulkuventtiili suljettiin uudelleen, ja siitä lähtien venttiili on ollut suljettuna. Talo on nykyisin tyhjillään. Vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen (3.5 Sopimuksen irtisanominen) mukaan laitos saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen vain, jos sopimuksen pitäminen voimassa on kiinteistön vedenkulutuksen tai kiinteistöltä viemäriin johdettavan jäteveden, huleveden tai perustusten kuivatusveden laadun tai määrän olennaisen muuttumisen vuoksi kohtuutonta.

8 193, YRL :30 KT: 1058/2016 Sida 7 Dnro KT 1058/ Ongelmana on, että perusmaksu laskutetaan niin kauan kuin liittymissopimus on voimassa, ja jos maksu jätetään maksamatta, vesihuoltolaitoksen saatavat asiakkaalta kasvavat. Tästä syystä vesihuoltolaitoksen pitäisi irtisanoa liittymis- ja käyttösopimus 117/09. Sopimuksen irtisanominen ei vapauta asiakasta maksuvelvollisuudesta. Kokousasiakirjat: Liittymissopimus 117/09 Tiliote maksamattomista maksuista Asiakaskirje Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen 117/09 ja erottaa kiinteistön tonttivesijohdon vesijohtoverkosta. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

9 194, YRL :30 KT: 1059/2016 Sida 8 Dnro KT 1059/ Liittymissopimuksen irtisanominen ja kiinteistön kvv-laitteiston erottaminen johtoverkosta Sepänkylässä Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Vesihuoltopäällikkö Allan Heir: Puh , allan.heir[at]mustasaari.fi Asiakas 9045 omistaa asuintalon Sepänkylässä. Maksamattomien perus- ja käyttömaksujen vuoksi tonttivesijohdon sulkuventtiili on ollut suljettuna huhtikuusta 2015 alkaen. Asiakkaalle lähetetty posti on palautettu vesihuoltolaitokselle, koska osoitteessa ei ole postilaatikkoa, ja vesihuoltolaitoksen henkilöstö on useilla käynneillä voinut todeta, että talo vaikuttaa olevan tyhjillään. Väestörekisterissä ei myöskään ole tietoja kiinteistönomistajan uudesta/tilapäisestä osoitteesta. Tällä hetkellä maksamatta on 1 823,70 euroa. Vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen (3.5 Sopimuksen irtisanominen) mukaan laitos saa irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen vain, jos sopimuksen pitäminen voimassa on kiinteistön vedenkulutuksen tai kiinteistöltä viemäriin johdettavan jäteveden, huleveden tai perustusten kuivatusveden laadun tai määrän olennaisen muuttumisen vuoksi kohtuutonta. Ongelmana on, että perusmaksu laskutetaan niin kauan kuin liittymissopimus on voimassa, ja jos maksu jätetään maksamatta, vesihuoltolaitoksen saatavat asiakkaalta kasvavat. Tästä syystä vesihuoltolaitoksen pitäisi irtisanoa liittymis- ja käyttösopimus 291/11. Sopimuksen irtisanominen ei vapauta asiakasta maksuvelvollisuudesta. Kokousasiakirjat: Liittymissopimus 291/11 Tiliote maksamattomista maksuista Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää irtisanoa liittymis- ja käyttösopimuksen 291/11 ja erottaa kiinteistön tonttivesijohdon vesijohtoverkosta. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

10 194, YRL :30 KT: 1059/2016 Sida 9 Dnro KT 1059/2016 2

11 195, YRL :30 KT: 1026/2016 Sida 10 Dnro KT 1026/ Hakemus Siklaxin vesiosuuskunnan toiminta-alueen laajentamisesta Petsmossa Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Vesihuoltopäällikkö Allan Heir: Puh , allan.heir[at]mustasaari.fi Siklaxin vesiosuuskunta on jättänyt kuntaan hakemuksen vesijohtoverkkonsa toiminta-alueen laajentamisesta Petsmossa. Laajennettu toiminta-alue käsittäisi yhden kiinteistön Isakosholmenissa ja enintään seitsemän kiinteistöä Lillkankmoskatanilla. Vesijohto vedettäisiin kyseiselle alueelle vesiosuuskunnan nykyisestä vesijohdosta Siklaxskatanilla. Petsmon jakokunta on antanut luvan vesijohdon vetämiseen vesialueelle. Vesiosuuskunta maksaa rakentamiskustannukset kokonaan, ja jokainen uusi liittyjä maksaa kunnalle täyden liittymismaksun euroa. Kokousasiakirjat: Hakemus Alueen kartta Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyy hakemuksen. Pykälä tarkastetaan heti. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

12 196, YRL :30 KT: 1033/2016 Sida 11 Dnro KT 1033/ Korvaushakemus kiinteistöön tulvineista harmaavesistä Liisantiellä Sepänkylässä Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Vesihuoltopäällikkö Allan Heir: Puh , allan.heir[at]mustasaari.fi Asiakas 6063 hakee korvausta vahingoista, jotka syntyivät harmaavesien tulvittua kiinteistöön kunnan viemäriverkon tukoksen vuoksi. Kiinteistö liitettiin kunnan viemäriverkkoon silloin voimassa ollein määräyksin. Vuonna 1982 kaikkia kiinteistönomistajia, joiden kiinteistö oli liitetty kunnan viemäriverkkoon, informoitiin kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesta padotuskorkeutta koskevasta vaatimuksesta. Liisantien kiinteistön omistaja vaihtui vuonna 2000, ja uusien omistajien kanssa allekirjoitettiin uusi liittymissopimus 174/00 lokakuussa Uuden liittymissopimuksen laatimisen yhteydessä uudet omistajat saivat silloin voimassa olleet määräykset. Näin ollen voidaan katsoa, että asiakas on saanut tiedon muun muassa 200 millimetrin padotuskorkeutta koskevasta vaatimuksesta. Padotuskorkeuden tarkistusmittauksessa on todettu, että autotallin lattiakaivo on 50 millimetriä liittymiskaivon kannen yläpuolella vaaditun 200 millimetrin sijaan, eli padotuskorkeutta koskeva vaatimus ei täyty. Vesihuoltolaitoksen yleisistä toimitusehdoista käy ilmi muun muassa seuraavaa: 8.6 Asiakkaan velvollisuudet - Asiakkaalla on velvollisuus varautua viemäriveden padotukseen. 8.8 Kvv-laitteistoja koskevia erillismääräyksiä - Kiinteistökohtaisten viemäritulvien estämiseksi asiakkaan on suojattava padotuskorkeuden alapuolella olevat viemäröidyt tilansa. Korvaushakemuksessa mainitaan, että tukos johtuu luultavasti Hilmantien muutostöistä vuosina ja silloisista johtoverkon uusimistöistä. Lisäksi mainitaan Koulutien pintavesijärjestelmän muutostyöt, jotka tehtiin 2000-luvun alussa putkittamalla olemassa olleet ojat. Kirjelmän mukaan kiinteistössä oli ollut vastaava tilanne 1990-luvun lopulla. Tuolloin ongelma oli yritetty ratkaista tekemällä liittymiskaivon betonirenkaaseen reikä jätevesien johtamiseksi tien ojaan. Tuloksena oli kuitenkin, että kunnan viemäriverkkoon valui pintavettä, joten betonikaivon reikä tukittiin myöhemmin.

13 196, YRL :30 KT: 1033/2016 Sida 12 Dnro KT 1033/ Kokousasiakirjat: Korvaushakemus Kunnanvaltuuston päätös Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää hylätä korvaushakemuksen sillä perusteella, että vaatimus 200 millimetrin padotuskorkeudesta ei täyty ja että kiinteistönomistaja on saanut tiedon vaatimuksesta niissä asiakirjoissa, jotka olivat liittymissopimuksen 174/00 liitteenä. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

14 197, YRL :30 KT: 668/2016 Sida 13 Dnro KT 668/ Hankintaoikaisu konepalveluista , Ab Jordbyggnads Kent Rönn Maanrakennus Oy Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kunnallistekniikan päällikkö Jens-Patrik Revahl: Puh , jens-patrik.revahl[at]mustasaari.fi Ab Jordbyggnads Kent Rönn Maanrakennus Oy on jättänyt hankintaoikaisun yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätöksestä , joka koski konepalveluja Hankintaoikaisu on jätetty yhdyskuntarakentamisen lautakunnalle. Hankintaoikaisussaan Kent Rönn kyseenalaistaa arviointiperusteet, hinta 50 % ja laatu 50 %. Rönn kirjoittaa hinnan osuudesta muun muassa, että on erittäin epäoikeudenmukaista, että halvimmalla tuntihinnalla voi saada enimmäispisteet (50 %) vanhalla koneella, kunhan kone täyttää vaatimukset. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta on päätöksellään hyväksynyt hankintaperiaatteiksi, että hintaa painotetaan 50 % ja laatua 50 %. Tarjouspyynnöstä (KT 668/2016) käy ilmi, että arvioinnissa huomioidaan erikseen sekä hinta (50 %) että laatu (50 %). Lisäksi tarjouspyynnöstä käy ilmi selvennyksenä, että kone arvioidaan laadun kohdalla. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta on päättänyt täydentää tarjouslomakkeeseen työkoneen vuosimallin, joka huomioidaan konetta arvioitaessa. Laadun osuudesta (50 %) Kent Rönn huomauttaa hankintaoikaisussaan muun muassa, että hän on tyytymätön käytettävissäolonsa arviointiin. Laadun arviointilomakkeessa ei ole kategoriaa varsinaisesti käytettävissäololle, mutta kategoriassa yhteistyökyky ja palvelu on arviointiperusteina muun muassa toimitusvarmuus, saavutettavuus ja joustavuus. Näiden kolmen arviointiperusteen keskiarvo vesihuoltolaitoksen kohdalla kategoriassa kaivinkone 6 10 tonnia, tela, on 4,1, ja tässä Rönn on saanut keskiarvoksi 3,7. Näiden kolmen arviointiperusteen keskiarvo tievalaistuksen kohdalla kategoriassa kaivinkone 6 10 tonnia, tela, on 3,5, ja tässä Rönn on saanut keskiarvoksi 3,5. Rönn on jättänyt tarjouksen vesihuoltolaitoksen ja tievalaistuksen konekategoriassa kaivinkone 6 10 tonnia, tela. Kent Rönn kirjoittaa myös hankintaoikaisussaan, että toinen, Mustasaarelle uusi urakoitsija on saanut paremman arvioinnin, koska hän on jättänyt erittäin hyvät referenssit ulkopuolisilta yrityksiltä ja että tarjouslomakkeessa ei ollut mainittu mitään referensseistä. Muut tarjoajat eivät ole jättäneet mitään referenssejä. Uusien urakoitsijoiden pistearvioinnissa tilaajalla on oikeus tarkistaa ja pyytää referenssejä tarvittaessa kyseisen urakoitsijan muilta tilaajilta, mikä on merkitty arviointilomakkee-

15 197, YRL :30 KT: 668/2016 Sida 14 Dnro KT 668/ seen, jos se toimii osittain arviointiperusteena. Tilaaja voi myös ottaa huomioon referenssinä kokemuksen urakoista, joissa urakoitsija on toiminut aliurakoitsijana. Kent Rönn kirjoittaa vielä hankintaoikaisussaan, että toisella sijalla olevalla urakoitsijalla ei ole pylväskauhaa. Vaatimuksena oli kahmari, jonka he ovat rastittaneet aivan oikein, mutta heidän kahmarillaan ei voi puristaa tai käsitellä pylväitä ja tukkeja vaakasuorassa. Tarjouslomakkeessa asetetaan tievalaistuksen osalta vaatimuksia kahmarille, rototiltille ja varoituslaitteelle, ja toisella sijalla oleva urakoitsija täyttää nämä vaatimukset. Lisäksi Kent Rönn kirjoittaa hankintaoikaisussaan, että vesihuoltolaitos palkkaa urakoitsijan, jolla ei muiden toimeksiantojen vuoksi ole mahdollisuutta suorittaa kaivutöitä normaalina työaikana vaan ainoastaan iltaisin. Kun nyt kyseessä oleva urakoitsija on suorittanut palveluja vesihuoltolaitokselle, ne on tehty normaalina työaikana ja suunniteltu etukäteen. Kent Rönn kirjoittaa, että moni konekategoria on jäänyt pois ja että useat urakoitsijat eivät ole saaneet jättää tarjousta, koska heidän konekokonsa on ollut väärä. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätöksestä , joka koskee konepalvelujen hankintaperiaatteita, käy ilmi, että kahden edellisen sopimuskauden hankintojen arvioinnin perusteella yhdyskuntarakentaminen tarvitsee ja käyttää 11 konekategoriaa, joista jokaisessa on 2 5 konetta. Kokousasiakirjat: Hankintaoikaisu yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätöksestä , konepalvelut Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää hylätä hankintaoikaisun sillä perusteella, että jätetyt tarjoukset ja urakoitsijoiden arvioinnit vastaavat tarjouspyyntöä Päätös konepalvelujen hankinnasta on lautakunnan päätöksen mukainen. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

16 198, YRL :30 KT: 668/2016 Sida 15 Dnro KT 668/ Hankintaoikaisu konepalveluista , Merenkurkun Autohajottamo Oy Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kunnallistekniikan päällikkö Jens-Patrik Revahl: Puh , jens-patrik.revahl[at]mustasaari.fi Merenkurkun Autohajottamo Oy on jättänyt hankintaoikaisun yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätöksestä , joka koski konepalveluja Hankintaoikaisu on jätetty yhdyskuntarakentamisen lautakunnalle. Hankintaoikaisussaan urakoitsija katsoo, että urakoitsijan valintaa ei ole tehty oikein, ja hän perustelee näkemystään luettelomuodossa. 1. Pistearviointi ontuu pahasti, koska tarjouksen jättäneiden uusien urakoitsijoiden ei olisi pitänyt saada yli 3:a pistettä mutta ovatkin tosiasiassa saaneet useissa kohdissa 4 pistettä. Uusien urakoitsijoiden pistearvioinnissa tilaajalla on oikeus tarkistaa ja pyytää referenssejä tarvittaessa kyseisen urakoitsijan muilta tilaajilta, mikä on merkitty arviointilomakkeeseen, jos se toimii osittain arviointiperusteena. Tilaaja voi myös ottaa huomioon referenssinä kokemuksen urakoista, joissa urakoitsija on toiminut aliurakoitsijana. 2. Lautakunnan jäsen Jens Knipström on päätöksen yhteydessä asettanut kyseenalaiseksi sen, että lautakunta ei ole saanut tietää jokaisen yksittäisen urakoitsijan hintatietoja. Lautakunta teki yksimielisen päätöksen urakoitsijoista, joiden kanssa kunta tekee puitesopimukset. 3. Työt suorittavasta konekannasta ja autoista ei ole kysytty esimerkiksi kapasiteettia, nostokorkeutta ja ulottuvuutta sivuille, eikä sitä, onko autossa nivelnostin, kääntyvä kori, CE-merkintä jne. Nämä liittyvät tiiviisti työturvallisuuteen, ja niiden olisi pitänyt olla keskeisessä asemassa tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnössä pyydettiin tuntihintoja koneille vastuualueittain kartoitetun konetarpeen ja asetettujen kelpoisuusvaatimusten mukaisesti. Tässä tapauksessa tievalaistustöiden osalta pyydettiin hintaa nostureista ja nostokoriautoista, ja kelpoisuusvaatimuksena oli työturvallisuus- ja tieturva 1 -pätevyys. Kapasiteetti ja nostokorkeus liittyvät siihen, että kunnan tievalaistusta voidaan korjata ja pitää kunnossa hyväksytyillä varusteilla, ja työturvallisuus varmistetaan asetetuilla kelpoisuusvaatimuksilla. Tarjouspyynnöstä käy ilmi, että tämä tulee voida osoittaa tilaajalle.

17 198, YRL :30 KT: 668/2016 Sida 16 Dnro KT 668/ Urakoitsijalla on erikoisrakenteinen auto tievalaistuksen huoltamista varten. Autossa on neljä tukijalkaa ja sellainen tekniikka, että autoa ei voi edes käyttää ennen kuin se on vaakasuorassa kaikkiin suuntiin. Nyt tehdyssä päätöksessä autot, joissa on tavalliset korilliset kappaletavaranosturit ja vain kaksi tukijalkaa, ovat saaneet enemmän pisteitä. Tällaisia autoja ei voida pitää tarkoituksenmukaisina Mustasaaren kunnan mäkisillä ja mutkaisilla teillä. Tarjouspyynnössä ja arvioinnissa on otettu huomioon sellaiset konekannan ominaisuudet, joita tilaaja on pitänyt tärkeinä. 5. Tarjouslomakkeeseen tuli merkitä myös ilta-, lauantai- ja sunnuntailisät. Lisiä ei voida merkitä tarjoukseen, vaan niistä on tehtävä erillinen sopimus, koska kunta on pyytänyt niille hinnan. Tarjouspyynnöstä käy ilmi, että tarjoushinta tulee ilmoittaa euroina ilman arvonlisäveroa liitteenä olevalla tarjouslomakkeella ja että arvioinnissa hintaa painotetaan 50 % ja laatua 50 %. Tarjouslomakkeessa tilaaja on mahdollistanut myös mahdollisten ilta-, lauantai- ja sunnuntailisien ilmoittamisen, jotta voidaan ottaa kantaa siihen, onko tarjoajalla valmiutta työskennellä normaalin työajan ulkopuolella. Toimeksiannot normaalin työajan ulkopuolella ovat viime vuosina olleet hyvin vähäisiä, vain kaksi vuodessa. Tästä syystä ilta-, lauantai- ja sunnuntailisiä ei ole huomioitu arvioinnissa. Arvioinnissa vertailuperusteena käytetty hinta ilmenee hinnan ja laadun painotustaulukosta, tässä tapauksessa kyseessä on koneen hinta. 6. Tarjouslomakkeissa on ilmoitettu myös omia vaihtoehtoja, mitä ei pyydetty. Tarjouspyynnöstä käyvät ilmi urakoitsijalle asetetut kelpoisuusvaatimukset ja se, että arvioinnissa hintaa painotetaan 50 % ja laatua 50 %. Tarjouksia ei voida pitää omina vaihtoehtoina siksi, että niissä on esitetty urakoitsija, kone ja koneen tuntihinta. 7. Näiden pistearviointi tulee luonnollisesti hylätä. Tarjouspyynnöstä käyvät ilmi urakoitsijalle asetetut kelpoisuusvaatimukset ja se, että arvioinnissa hintaa painotetaan 50 % ja laatua 50 %. Tarjouksia ei voida pitää omina vaihtoehtoina siksi, että niissä on esitetty urakoitsija, kone ja koneen tuntihinta. 8. Urakoitsijalla on 14 vuoden kokemus näistä töistä kunnassa. Tätä ei ole pisteytetty ylipäänsä.

18 198, YRL :30 KT: 668/2016 Sida 17 Dnro KT 668/ Kaikilla kolmella urakoitsijalla, joiden kanssa yhdyskuntarakentamisen lautakunta on päättänyt tehdä puitesopimukset kategoriassa nosturit ja nostokoriautot, on pitkä kokemus tievalaistustöistä ja korkealla tehtävistä sähkötöistä kunnassa sekä valtiolla ja liikelaitoksessa. Kokousasiakirjat: Hankintaoikaisu Mustasaaren yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätöksestä 161, konepalvelut Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää hylätä hankintaoikaisun sillä perusteella, että jätetyt tarjoukset vastaavat tarjouspyyntöä ja arviointi on tehty tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

19 199, YRL :30 KT: 898/2013 Sida 18 Dnro KT 898/ Täydennys Mustasaaren veneväylien kehittämishankkeeseen Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kunnanhallitus Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kunnanhallitus Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Tiemestari Per-Håkan Österåker: Puh , per-hakan.osteraker[at]mustasaari.fi Purjehdusseura Wasa Segelföreningin ja kalastuskilta Bergö Fiskargillen hankevastaava John Erickson pyytää kuntaa osallistumaan EU-rahoitteiseen hankkeeseen Österbottens farleders utvecklingsprojekt. Tarkoituksena on päivittää väyläluokan kuusi venereitit väyläluokan viisi yleisiksi paikallisveneväyliksi sekä perustaa joitakin uusia väyläluokan viisi väyliä. Väyläluokan viisi veneväylät, joiden kulkusyvyys on 2,4 metriä, merkitään kansainvälisiin merikortteihin, ja näin rannikolla aukeaa pääsy käyntikohteeseen. Mustasaaren vesialueelta hankkeen piiriin kuuluu 10 käyntikohdetta. Liikennevirasto huolehtii nykyisin vain niistä väylistä, jotka palvelevat kauppamerenkulkua, suojasatamia ja viraston omia tarpeita. Aluehallintovirasto (AVI) ja Liikennevirasto hyväksyvät väyläluokan viisi väylänpitäjiksi ainoastaan kaupungit, kunnat tai suuryritykset. Kehittämishankkeen myötä Mustasaaren kunnan odotetaan hakevan uusia väyliä Svedjehamniin ja Fjärdsskärille sekä Södra Vallgrundin rantojen myötäisesti reitin varrella sijaitseviin vieraslaitureihin. Lisäksi Mustasaaren kunnan odotetaan päivittävän Norra Vallgrundin venereitin ja Raippaluodon venesatamaan johtavan väylän. Raippaluodon venesatamaan johtavan väylän päivittäminen edellyttää, että sataman suulta poistetaan pienehkö moreenivalli, ja kunnan odotetaan osallistuvan rahoitukseen. Väylien kunnossapito hoidetaan jatkossa niin, että kunnat tekevät sopimukset väylien kunnossapidosta niiden osapuolten (venekerhojen) kanssa, jotka tälläkin hetkellä hoitavat väylien kunnossapidon ja saavat siihen avustusta kunnalta. Kunnossapitosopimuksia muutetaan niin, että kunnasta tulee ylläpitäjä. Vuosiraportti laaditaan kunnalle, joka toimittaa sen edelleen Liikennevirastolle. Kehittämishankkeeseen sisältyvät reimarit ja painot noin 10 vuodeksi eteenpäin. Väylien kunnossapitokustannukset pysyvät samalla tasolla kuin kunta on viime vuosina maksanut avustuksina venekerhoille. Hankkeen aikataulu on tiukka. Seudun merikortti uusitaan 15 vuodeksi eteenpäin vuosien 2014 ja 2015 aikana, ja Liikennevirasto tarkastaa väylät sitä ennen. Reimarit asennetaan kesällä 2014.

20 199, YRL :30 KT: 898/2013 Sida 19 Dnro KT 898/ Mustasaaren kunnalta edellytettävät toimenpiteet, jos kunta osallistuu kehittämishankkeeseen: Raippaluodon sataman väylää on syvennettävä lyhyeltä osuudelta sataman suulla ja päälaiturin viereen tarvitaan pienempi syvennys. Kustannusarvio on euroa, mihin kunta osallistuisi eurolla. Syvennystöiden jälkeen Liikennevirastolta on haettava väylän päivittämistä luokan viisi veneväyläksi. Kunta hakee aluehallintovirastolta lupaa perustaa väyläluokan viisi yleinen paikallisveneväylä Svedjehamnin vieraslaituriin. Luvan hinta on sama siitä riippumatta, kuinka monelle väylälle lupaa haetaan, kunhan ne sisältyvät samaan hakemukseen. Lupakustannus yhteensä noin euroa. Kunta hakee aluehallintovirastolta lupaa perustaa väyläluokan viisi yleinen paikallisveneväylä Hydrolinkin uuteen satamaan Fjärdsskärille. Kunnossapitosopimus voidaan tehdä Hydrolink Ab:n kanssa. Kunta hakee aluehallintovirastolta lupaa perustaa väyläluokan viisi yleinen paikallisveneväylä Norra Vallgrundin satamasta Korsöhön venekerhojen tällä hetkellä ylläpitämää epävirallista reittiä pitkin. Reitiltä on pistoväylät Hålörenin venesatamaan Sommarön linnakkeen kohdalla sekä Sommarösundin vanhaan laituriin, Bulleråsin uimarannan laituriin ja Kalvholmin laituriin. Laitureille johtavan väylän syvyys vahvistetaan vastaanottoharauksessa, joka tulisi suorittaa yhdellä kertaa koko hankkeen osalta, sillä harausaluksen siirtokustannukset ovat varsin suuret. Kustannukset yhteensä euroa, josta Mustasaaren osuus olisi 20 % eli euroa. Kunta hakee Liikennevirastolta, että nykyinen venereitti Raippaluodon sillasta Norra Vallgrundin venesatamaan päivitetään väyläluokan viisi yleiseksi väyläksi. Kulkusyvyys 2,4 metriä. Reitiltä on pistoväylä Lars Björkasskärin laituriin. Kunta osoittaa Liikennevirastolle myös hakemuksen, että Liikennevirasto perustaisi yleisen paikallisveneväylän Klobbskatin kalasatamasta Valassaarille ja syvän kalastusväylän Malskärin sisäpuolelle ja että Liikennevirasto päivittäisi Norrskärin venereitit. Liikennevirasto on näiden väylien väylänpitäjä. Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että Mustasaaren kunta osallistuu kehittämishankkeeseen ja että kunta varaa vuoden 2014 talousarvioon euroa Raippaluodon satamaa koskevia toimenpiteitä, aluehallintovirastolta ja Liikennevirastolta haettavia lupia ja väylien vastaanottoharausta varten.

21 199, YRL :30 KT: 898/2013 Sida 20 Dnro KT 898/ hakee aluehallintovirastolta lupaa perustaa väyläluokan viisi väylät Svedjehamniin ja Fjärdsskärille sekä Norra Vallgrundin venesatamasta Korshöhön. hakee nykyisen Raippaluodon satamaan johtavan väylän ja nykyisen Raippaluodon sillasta Norra Vallgrundin satamaan johtavan väylän päivittämistä väyläluokkaan viisi. hakee Liikennevirastolta yleisen väylän perustamista Klobbskatin kalasatamasta Valassaarille sekä syvän kalastusväylän perustamista Malskärin sisäpuolelle. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin. --- Kunnanjohtaja Rurik Ahlbergin ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy yhdyskuntarakentamisen lautakunnan ehdotuksen. Kunnanhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin. --- Tekninen johtaja Ben Antell: Puh , ben.antell[at]mustasaari.fi Kunnanhallitus päätti hyväksyä yhdyskuntarakentamisen lautakunnan ehdotuksen veneväylien täydentämiseksi kunnan alueella. Kunnanhallituksen päätöksen toteuttamisen aikana on käynyt ilmi, että päätöstä pitäisi täydentää väyläluokan viisi yleisillä paikallisveneväylillä kattavan väyläverkoston saamiseksi. Kunta on päättänyt hakea väyläluokan kuusi venereittien päivittämistä väyläluokan viisi yleisiksi paikallisveneväyliksi, joiden vesisyvyys on varmistettu, ja muutaman uuden väyläluokan viisi veneväylän perustamista. Kunta on myös päättänyt osallistua hankkeen rahoittamiseen vuonna 2014 eräiden veneväylien kehittämiseksi. Kunta päätti hakea aluehallintovirastolta lupaa perustaa uudet väyläluokan viisi yleiset paikallisveneväylät (vesisyvyys varmistettu) Svedjehamnin vieraslaituriin ja Hydrolinkin uuteen satamaan Fjärdskäriin sekä Norra Vallgrundin satamasta Korsöhön niin, että pistoväylät tulevat Sommarön linnakkeen laituriin, Bulleråsin laituriin ja Kalvholmin laituriin. Tavoitteena oli 2,4 metrin kulkusyvyys pääväylällä ja pistoväylällä linnakkeen laituriin. Kunnasta tulee väylänpitäjä, ja kunta tekee kunnossapitosopimukset omalta osaltaan. Kunta päätti hakea Liikennevirastolta, että nykyinen venereitti Raippaluodon sillasta Norra Vallgrundin venesatamaan ja pistoväylä Lars Björkasskärin laituriin päivitetään väyläluokan viisi yleiseksi paikallisveneväyläksi. Tavoitteena on

22 199, YRL :30 KT: 898/2013 Sida 21 Dnro KT 898/ ,4 metrin kulkusyvyys. Kunnasta tulee väylänpitäjä, ja kunta tekee kunnossapitosopimukset omalta osaltaan. Kunta päätti osoittaa Liikennevirastolle kirjelmän, että Liikennevirasto toteuttaisi jo pitkään suunnitteilla olleen väyläluokan viisi yleisen paikallisveneväylän (kulkusyvyys 2,6 metriä) Klobbskatin kalasatamasta Malskäriin ja että Liikennevirasto päivittäisi Norrskärin venereitit väyläluokan viisi yleisiksi paikallisveneväyliksi. Liikennevirastosta tulee näiden väylien väylänpitäjä. Kunta päätti osallistua Raippaluodon satamaan johtavan kunnan väylän syventämisen ja vastaanottoharauksen rahoittamiseen. Syvennystyöt on tehty syyskuussa 2014, ja vastaanottoharauksessa saatiin hyviä tuloksia. Sammutusaluksen paikan takana sijaitsevalle vieraslaiturille johtavan väylän syvyys on nyt 3,2 metriä, joten virallinen kulkusyvyys on 2,4 metriä. Urakan suorittamisen aikana toimijat esittivät kritiikkiä sitä kohtaan, että sammutusalus sijaitsee vieraspaikkojen vieressä ja että sisääntuloväylä on ahdas. Kunta on myös aiemmin osallistunut meneillään olevaa hanketta edeltäneeseen Pohjanmaan veneväylien tutkimus- ja suunnitteluhankkeeseen. Hankkeen puitteissa hankittiin kaikki tarvittavat reimarit (noin 300 Mustasaaren alueelle) ja painot sekä työvene yhteiseen käyttöön. Toimijat ovat myös syventäneet Ritgrundin sataman suuta hankevaroilla. Lisäksi Lappörenin salmen venereittiä koskeva prosessi on viety lopullisesti ratkaistavaksi sekä väylärekisteriin viemistä varten vuodelta 2006 olevan päätöksen mukaisesti. Liikennevirasto on sille osoitetun pyynnön perusteella tehnyt merenmittauksen ja hakenut lupaa uudelle veneväylälle Klobbskatista sisäreittiä pitkin Valassaarten laituriin entiselle merivartioasemalle. Lupaprosessi on vireillä. Liikennevirasto on tehnyt merenmittauksen ja päivittänyt sekä lisäksi syventänyt venereittejä Norrskärissä niin, että ne ovat nyt väyläluokan viisi yleisiä paikallisveneväyliä. Metsähallitus ei ole kuitenkaan vielä syventänyt eikä kunnostanut Norrskärin satamaa vastaamaan veneväylän syvyyttä, mutta insinööritoimisto on laatinut tästä suunnitelman. Prosessin aikana on käynyt ilmi, että kattavan väyläverkoston saamiseksi päätöstä on täydennettävä väyläluokan viisi yleisillä paikallisveneväylillä, joiden väylänpitäjänä on kunta, seuraavasti: 1. Hankmon pohjoinen venereitti viedään väylärekisteriin väyläluokan kuusi väylänä, joka yhdistyy osittain uuteen, väyläluokan viisi veneväylän linjaukseen Kastetin suureen venesatamaan (2,4 metriä). Reitiltä on pistoväylä Snärörenin retkilaituriin. 2. Lappörenin länsirannan myötäisesti perustetaan väyläluokan viisi veneväylä (2,6 metriä), joka yhdistyy Liikenneviraston uuteen, Klobbskatin kalasatamasta ylös vievään veneväylään. 3. Uusi veneväylä linjataan Ritgrundin kautta Kummelskärin suuntaan (3 metriä) niin, että pistoväylä tulee Ritgrundin retkisatamaan.

23 199, YRL :30 KT: 898/2013 Sida 22 Dnro KT 898/ Veneväylä Sommarön linnakkeen satamaan linjataan kauppamerenkulun väylälle (2,4 metriä) saakka. 5. Vallgrundin merivartioasemalta linjataan veneväylä Sommarön laituriin ja syvyyden salliessa edelleen Sommarösundin retkipaikalle. Reitti on erittäin matala, minkä vuoksi se saatetaan perustaa väyläluokan kuusi reittinä. 6. Södra Vallgrundin uutta veneväylää täydennetään yhdysväylällä (2,4 metriä), joka liittää väylän Dunkarsörenin kautta Vaasan suuntaan (Stadshåletin veneväylä) kulkevaan väylään. 7. Norra Vallgrundin satamassa veneväylä tuodaan laituriin saakka uuden pistoväylän avulla. Lisäykset ovat pääasiassa pieniä lisäyksiä niihin navigointilinjoihin, joista on jo aiemmin päätetty, ja lisäykset täydentävät niitä väyliä, joita paikalliset toimijat ovat halunneet lisätä kokonaisuuteen retkipaikkojen saavutettavuuden parantamiseksi. Kaikki ehdotetut lisäykset on viety paikallisten venekerhojen veneilykarttasarjoihin muttei Liikenneviraston viralliseen merikorttiin. Tästä syystä vierasveneilijät eivät tunne väyliä eivätkä uskalla käyttää niitä. Reitit on nyt varmistettu, ja ne voidaan merkitä veneväyliksi, joilla on varmistettu vesisyvyys, mikä parantaa veneilijöiden luottamusta väyliin ja lisää meriturvallisuutta. Reittien kunnossapitäjät pysyvät samoina, joten siltä osin ei tehdä muutoksia. Perustelut: Hankmon venereitti unohdettiin 1980-luvulla, kun moottorivenereittiä suunniteltiin Köklotin silloilta sisävesien kautta Oravaisiin. Reitti on muilta osin mukana merikortissa, mutta tällä alueella reitti katkeaa luvulta lähtien Kastetin venesatamaa on kehitetty niin, että se on nyt luultavasti Mustasaaren suurin venesatama. Tästä syystä on perusteltua, että satamasta ulos vievä veneväylä viedään väylärekisteriin kuten myös veneväylä Pudimofjärdeniltä satamaan. Snärören sijaitsee matkalla satamaan ja siitä on muodostunut kiinnostava retkipaikka, mikä on yksi lisäperuste veneväylien perustamiseen. Liikennevirasto perustaa Klobbskatin kalasatamasta 2,6 metrin yleisen paikallisveneväylän, joka yhtyy Malskärin suojasataman sisääntuloväylään ja jatkuu Valassaarten entiselle merivartioasemalle veneväylänä, jonka kulkusyvyys on 1,4 metriä. Reittiä on täydennettävä veneväylällä Lappörenin länsirannan myötäisesti paikallisten kalastajien tarpeisiin vastaamiseksi ja koska veneilijät tarvitsevat lyhyemmän reitin Raippaluodon saariston ympäri. Reitti on tänä päivänä epävirallinen, mutta se on merkitty reimarein ja on ahkerassa käytössä. Reitti voisi vähentää liikennettä Malskärin salmen herkällä suojasatamaalueella, joka on myös liian ahdas suuremmille veneille. Reitin kunnossapitäjä on Björkö Båtklubb rf. Metsähallitus on toivonut, että Ritgrund otetaan mukaan ohjelmaan, ja väyläalueella on tehty merenmittaus ja alue on suunniteltu sataman suun syventämisen yhteydessä. Ritgrundin ja Kummelskärin välistä väylää ei tarvitse merki-

24 199, YRL :30 KT: 898/2013 Sida 23 Dnro KT 898/ tä reimarein, sillä väylä on syvä. Ehdotuksessa on neljä pienempää reimaria majakan sataman vieressä, ja reimareiden kunnossapitäjäksi tulee Björkö Båtklubb rf. Sommarön linnakkeen kehittäminen edellyttää, että laiturille voidaan tulla suoraan mereltä. Lisäys merkitsee teknisesti yhtä tai kahta uutta reimaria. Kulkusyvyys on 2,4 metriä ja väyläsyvyys 3,2 metriä. Merivartioasemalta on muutama sata metriä matkaa Sommarösundin laiturille, ja tälle osuudelle tulee pari uutta pientä reimaria. Linjaus on matala ja soveltuu ainoastaan moottoriveneille. Kulkusyvyys on 0,5 metriä ja turvamarginaali 0,8 metriä. Tietojen mukaan Sommarösundin laiturilta jatkuva linjaus Sommarösundin retkipaikalle on jätetty kaivettaessa liian matalaksi ja kapeaksi, jotta se voitaisiin merkitä veneväyläksi, mutta se voitaisiin ehkä perustaa moottorivenereittinä ilman syvyystietoja. Paikalliset toimijat ovat kuitenkin panostaneet paljon alueen kehittämiseen, mistä syystä he toivovat, että reitti yritettäisiin saada viralliseen merikorttiin, jotta ainakin paikalliset reitit tuntevat, pienempien moottoriveneiden kuljettajat uskaltautuisivat käyttämään sitä. Reitillä on jo reimareita vaadittavassa kokoluokassa. Veneväyläosuus, joka liittää kaupungin suunnalta Dunkarsörenin kautta tulevan veneliikenteen Södra Vallgrundin veneväylään, on erittäin ahkerassa käytössä ja kaikista Mustasaaresta ohjelmassa mukana olevista reiteistä vilkkaimmin liikennöity. Suunnittelijat olivat jättäneet tämän huomiotta, ja nyt ehdotetaan, että tämä lyhyt yhdysväylä otetaan mukaan ohjelmaan. Uusia reimareita tarvitaan vain muutamia. Norra Vallgrundin satamassa nykyinen veneväylä ei ulotu päälaiturille asti, ja tästä syystä ehdotetaan, että tällainen pistoväylä viedään väylärekisteriin. Väylällä ei tarvittane reimareita. Södra Vallgrunds båtklubb on toiminut alueen kaikkien reittien kunnossapitäjänä, ja se on sitoutunut jatkamaan. Lisäksi Södra Vallgrunds båtklubb tulee toimimaan Lars Björkasskärin kautta ylös siltaa kohti kulkevan reitin kunnossapitäjänä ottaen näin ollen vastattavakseen kyseisen osuuden Replot Båtklubb r.f:ltä. Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että Mustasaaren kunta täydentää aiempaa päätöstään siten, että kunta hakee aluehallintovirastolta lupaa perustaa ehdotetut veneväyläosuudet väyläluokan viisi yleisinä paikallisveneväylinä sekä Lappörenin läntinen veneväylä, veneväylä Kastetiin ja Snäröreniin, veneväylä Ritgrundin kautta Kummelskäriin ja veneväylä Dunkarsörenin kautta liittymään aiemman päätöksen mukaiseen Södra Vallgrundin veneväylään

25 199, YRL :30 KT: 898/2013 Sida 24 Dnro KT 898/ hakee aluehallintovirastolta lupaa perustaa venereitti Sommarösundiin ja niin kutsuttu Hankmon venereitti toimii väylänpitäjänä ja tekee kunnossapitosopimukset paikallisten toimijoiden kanssa. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin. --- Kunnanjohtaja Rurik Ahlbergin ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että Mustasaaren kunta täydentää aiempaa päätöstään yhdyskuntarakentamisen lautakunnan ehdotuksen ja perusteluiden mukaan siten, että kunta hakee aluehallintovirastolta lupaa perustaa ehdotetut veneväyläosuudet väyläluokan viisi yleisinä paikallisveneväylinä sekä Lappörenin läntinen veneväylä, veneväylä Kastetiin ja Snäröreniin, veneväylä Ritgrundin kautta Kummelskäriin ja veneväylä Dunkarsörenin kautta liittymään aiemman päätöksen mukaiseen Södra Vallgrundin veneväylään hakee aluehallintovirastolta lupaa perustaa venereitti Sommarösundiin ja niin kutsuttu Hankmon venereitti toimii väylänpitäjänä ja tekee kunnossapitosopimukset paikallisten toimijoiden kanssa. Kunnanhallitus antaa samalla yhdyskuntarakentamisen vastuualueelle tehtäväksi päätöksen täytäntöönpanon. Kunnanhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin. --- Kunnallistekniikan päällikkö Jens-Patrik Revahl: Puh , jens-patrik.revahl[at]mustasaari.fi Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti veneväyliä on täydennetty kunnan alueella kattavan väyläverkoston saamiseksi. Kunta on hakenut väyläluokan kuusi venereittien päivittämistä väyläluokan viisi yleisiksi paikallisveneväyliksi, joiden vesisyvyys on varmistettu, ja muutaman uuden väyläluokan viisi veneväylän perustamista. Mustasaaren kunta omistaa satama-alueet Klobbskatin satamassa, Fjärdskärin kalasatamassa ja Norra Vallgrundin satamassa sekä huolehtii useiden muiden laitureiden ja satamien hoidosta ja kunnossapidosta kunnassa, muun muassa Bulleråsin vieraslaiturista. Jäljempänä mainittuihin satamiin ja laitureihin johtaa tällä hetkellä rekisteröidyt, väyläluokan viisi yleiset veneväylät, mutta satamia ja laitureita ei ole kuitenkaan merkitty Liikenneviraston rekisteriin, joten niiden tunnistenumerot puuttuvat merikorteista. Lisäksi osalta näistä satamista ja laitureista puuttuu tällä hetkellä tunnistenumero kokonaan.

26 199, YRL :30 KT: 898/2013 Sida 25 Dnro KT 898/ Klobbskatin satama Bulleråsin vieraslaituri Sommarösundin lastauslaituri Norra Vallgrundin satama Fjärdskärin kalasatama Näiden satamien ja latureiden rekisteröiminen Liikennevirastolle tehtävällä hakemuksella merkitsisi, että sataman/laiturin tunnistenumero tulee näkyviin merikortteihin, mikä helpottaisi veneilijöitä. Hankkeen Österbottens farleders utvecklingsprojekt aikana on myös käynyt ilmi, että päätöstä, jossa kunta on väylänpitäjänä, on täydennettävä seuraavasti: - Mustasaaren kunta on venereitin 593 Värlax Hankmo väylänomistaja ja Petsmo Båtklubb rf toimii kyseisen reitin kunnossapitäjänä. Tällä hetkellä koko veneväylä Kastetista Yttre Uddskäriin on merkitty yhdenmukaisesti reimareilla ja Petsmo Båtklubb rf toimii koko reitin kunnossapitäjänä. Näin ollen voidaan todeta, että olisi selkeintä, että Mustasaaren kunta toimii väylänomistajana koko veneväylällä Kastetista Yttre Uddskäriin ja Petsmo Båtklubb rf kunnossapitäjänä ja että koko venereitti olisi nimeltään Värlax Hankmo-venereitti ja sen numero olisi 593. Hankkeen aikana myös Aurinkoreitti on käynnistänyt lisähankkeen venematkailun ja Mustasaaren saariston elinkeinoelämän tukemiseksi sekä selvittänyt näiden kustannukset. Ehdotuksena on, että työt suorittaa Mapteam Oy. 1. Valsörarnan veneväylän suunnittelu ja Liikennevirastolle väyläesitys, jossa todetaan, että kunta on väylänomistaja. Veneväylä olisi yksityinen, ja sen rekisteröiminen mahdollistetaan pidemmällä aikavälillä. Väylä myös varustettaisiin halkaisijaltaan 100 mm:n lateraaliviitoilla. Tämän lisähankkeen kustannus on euroa, alv 0 %. Lisähanketta perustellaan sillä, että merivartioston yksityinen ja erittäin suosittu veneväylä Malskäristä entisen merivartioaseman satamaan lakkaa ja että reimareista ei ole huolehdittu moneen vuoteen. Käyntikohde ja venereitti ovat keskeisiä Valsörarnan alueen matkailun kannalta, ja viime vuosina on raportoitu useista karilleajoista. 2. Berny sin veneväylän tutkimus ja suunnittelu sekä Liikennevirastolle väyläesitys, jossa todetaan, että kunta on väylänomistaja. Veneväylä päivitettäisiin uuteen merikorttiin väyläluokan viisi yleiseksi paikallisveneväyläksi. Lisähankkeen kustannus on euroa, alv 0 %. Lisähanketta perustellaan sillä, että Berny sin satamaan ei ole tällä hetkellä veneväylää vaan ainoastaan matala venereitti, jonka indikatiivinen syvyys on 1,5 metriä ja joka ohittaa Berny sin eikä tule satamaan. Jos Berny sin yhteyteen

27 199, YRL :30 KT: 898/2013 Sida 26 Dnro KT 898/ sijoitetaan maailmanperintöalueen infopiste, tuleva Merten talo, myös veneilijöiden tulee päästä sinne. Liitteet: Kartta Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että Mustasaaren kunta täydentää aiempaa päätöstään siten, että kunta hakee Liikennevirastolta, että Klobbskatin, Bulleråsin, Sommarösundin, Norra Vallgrundin ja Fjärdskärin satamat ja laiturit rekisteröidään tunnistenumeroin ja merkitään merikortteihin. hakee Liikennevirastolta, että koko venereitin nimeksi Uddskärin veneväylältä Kastetiin tulee Värlax Hankmo-venereitti ja numeroksi 593 ja että kunta on kyseisen venereitin väylänpitäjä ja päivittää kunnossapitosopimuksen Petsmo Båtklubb rf:n kanssa. tilaa Valsörarnan veneväylän suunnittelun ja väyläesityksen Mapteam Oy:ltä alueen matkailun edistämiseksi, kustannus euroa, alv 0 %. tilaa Berny sin veneväylän tutkimuksen, suunnittelun ja väyläesityksen Mapteam Oy:ltä tulevaa Merten taloa ajatellen, kustannus euroa, alv 0 %. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

28 199, YRL :30 / Bilaga: Kartta Sida 27

29 200, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 28 Dnro PLKS 526/ Maankäyttösopimus, kiinteistönluovutuksen esisopimus ja maanvuokrasopimus, kiinteistö Omeletten RN:o 9:277 Sepänkylässä Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs: Puh , barbara.pafs[at]mustasaari.fi Tarkistettu Sepänkylän keskusta 1 -kaavaehdotus oli nähtävillä Kaava-alueen rajaukseen sisältyy kiinteistö Omeletten Voimassa olevassa asemakaavassa, joka on vahvistettu , kiinteistölle on osoitettu AL-merkinnällä korttelin 221 tontti 1, jonka rakennusoikeus on k-m². Mustasaaren kunta omistaa viereisen kiinteistön , johon entinen valtatien 8 alue sisältyy. Nähtävillä olleen tarkistetun kaavaehdotuksen mukaan kiinteistölle on nyt suunniteltu tontti 1 kokonaisuudessaan sekä osia korttelin 221a tontista 2 merkinnällä C-2, keskustatoimintojen korttelialue, jolla myymälätoiminnot on sijoitettava ensimmäiseen kerrokseen. Kiinteistölle on suunniteltu myös torialue ja katualue. Mustasaaren kunta omistaa noin m²:n alueen korttelin 221a tontista 2, ja kunnan omistaman osan rakennusoikeus on k-m². Kunnanvaltuuston hyväksymien maankäyttösopimuksen suuntaviivojen mukaan maankäyttösopimuksen pohjana tulee olla kaavaehdotus, jonka yhdyskuntarakentamisen lautakunta on hyväksynyt ja joka on ollut julkisesti nähtävillä. Ennen kuin maankäyttösopimus voidaan tässä tapauksessa tehdä, kustannusten on oltava selvillä. Tiepiirustukset ja kustannusarvio (kunnallistekniset suunnitelmat) on laadittu. Tässä maankäyttösopimuksessa korvaus vastaa urakoitsijan osuutta kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista sen rakennusoikeuden mukaan, jonka urakoitsija saa maa-alueelleen. Sepänkylän keskustaan on vahvistettu uusia tonttihintoja maanluovutusten korvauksen ja maanvuokran laskemista varten. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdotti , että Sepänkylän keskustan tonttien hinnat vahvistetaan ja että niiden vuosivuokraksi vahvistetaan 6 % hinnasta. Korttelin 221a tonttien hinta on 108 euroa/k-m². Kunnanvaltuusto hyväksyi hinnat Maankäyttösopimuksen ja maanvuokrasopimuksen laatimista varten käytiin neuvotteluja urakoitsijan kanssa. Neuvottelut johtivat yhteisymmärrykseen erinäisistä asioista, jotka on sisällytetty sopimuksiin.

30 200, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 29 Dnro PLKS 526/ Urakoitsija luovuttaa Mustasaaren kunnalle toria varten noin 851 m²:n alueen ja katualuetta varten noin 257 m²:n alueen eli yhteensä m². Torin ja katualueen rakennusoikeus on arviolta k-m². Jotta varmistetaan urakoitsijan pääsy korttelin 221a tontilla 1 olevan rakennuksen tiloihin, kunta varaa huoltoliikenteelle käyttöoikeuden torin poikki. Urakoitsijalla on oikeus käyttää kunnan nykyistä toria pysäköintiin siihen saakka, että uusia pysäköintipaikkoja voidaan osoittaa LPA-alueelle, jonka kunta rakentaa. Kunta rakentaa asemakaavassa osoitetun LPA-alueen ilman pistoketolppia. Korttelin 221a tonttia 1 varten varataan 38 autopaikkaa LPA-alueelle sekä 2 autopaikkaa muualle. Korttelin 221a tontin 1 omistaja osallistuu sopimuksenmukaisten pysäköintipaikkojen kunnossapito- ja hoitokustannuksiin. Mustasaaren kunta antaa korttelin 221a C-2-tontista 2 vuokralle noin m²:n alueen, jonka rakennusoikeus on k-m². Vuokrattavan maaalueen yksikköhinta on 108 euroa/k-m². Kunnan vuokraaman maa-alueen arvo on yhteensä euroa. Vuokra-aika on kaksi vuotta siitä lukien kun asemakaava on saanut lainvoiman. Alue vuokrataan maksutta. Tarkoituksena on, että urakoitsijalla on oikeus ostaa vuokraamansa alue, kun rakennusyritys löytyy tai vuokra-aikana. Maanvuokrasopimus ja maankäyttösopimus allekirjoitetaan yhtä aikaa. Maankäyttösopimukseen sisältyy lauseke, että jos urakoitsija todistettavista yrityksistä huolimatta ei ole voinut tehdä sopimusta rakentamisesta kahden vuoden kuluessa siitä, kun korttelin 221a tontti 2 on saanut lainvoiman ja tullut rakennuskelpoiseksi, kunta ostaa urakoitsijan osuuden tontista 2 sisältäen korttelissa 221a jäljellä olevan käyttämättömän rakennusoikeuden, joka voimassa olevan asemakaavan mukaan on k-m². Maankäyttökorvaus kiinteistöstä on euroa. Korvaus erääntyy maksettavaksi kokonaisuudessaan 30 päivän kuluessa siitä, kun ensimmäinen rakennuslupa jollekin uuden asemakaavan mukaiselle tontille korttelissa 221a on saanut lainvoiman, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Maankäyttösopimukseen sisältyvän rakentamisaikataulun mukaan korttelin 221a tontti 2 voidaan rakentaa vuosina Aikataulun lähtökohtana on, että kunnallistekniikan rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2018 ja että kadut ja yleiset alueet toteutetaan sitä mukaa kun tonttien rakentaminen etenee. Koska maankäyttösopimus poikkeaa kunnanvaltuuston hyväksymistä suuntaviivoista, kunnanhallituksen hyväksyntä ei riitä vaan sopimus viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

31 200, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 30 Dnro PLKS 526/ Maankäyttösopimus poikkeaa suuntaviivoista seuraavilta osin: - Tässä maankäyttösopimuksessa korvaus vastaa urakoitsijan osuutta kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista sen rakennusoikeuden mukaan, jonka urakoitsija saa maa-alueelleen. - Sopimuksessa ei ole sopimussakkoa. Kunta voi sen sijaan käyttää rakentamiskehotusta. Rakentamiskehotus voidaan antaa, kun kaava on ollut voimassa kaksi vuotta ja kunnallistekniikka on rakennettu valmiiksi. - Tähän sopimukseen ei myöskään sisälly sitoumusta toteuttaa 50 % rakennusoikeudesta tietyn ajan kuluessa, koska sitoumus liittyy sopimussakkoon. - Sopimuksessa ei edellytetä vakuutta sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. - Maa-alue vuokrataan kahdeksi vuodeksi maakaupan sijaan. Koska maanvuokrasopimus liittyy vahvasti maankäyttösopimukseen, myös maanvuokrasopimus viedään kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet maankäyttösopimuksen ja maanvuokrasopimuksen. Sopimukset tulivat urakoitsijaa sitovaksi allekirjoitushetkellä, ja ne tulevat kuntaa sitovaksi, kun kunnanvaltuuston päätös hyväksyä sopimukset on saanut lainvoiman. Kokousasiakirjat: Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Maanvuokrasopimus Karttaliitteet Pysäköintikartta Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että maankäyttösopimus ja kiinteistönluovutuksen esisopimus sekä maanvuokrasopimus kiinteistöstä Omeletten hyväksytään. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

32 201, YRL :30 PLKS: 153/2012 Sida 31 Dnro PLKS 153/ Maankäyttösopimus ja kiinteistönluovutuksen esisopimus, kiinteistö Norrgård RN:o 9:19 Sepänkylässä Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs: Puh , barbara.pafs[at]mustasaari.fi Tarkistettu Sepänkylän keskusta 1 -kaavaehdotus oli nähtävillä Kaava-alueen rajaukseen sisältyy kiinteistö Norrgård Voimassa olevassa asemakaavassa, joka on vahvistettu , kiinteistölle on osoitettu AL-merkinnällä korttelin 8 tontti 1, jonka rakennusoikeus on 539 k-m². Mustasaaren kunta omistaa viereisen kiinteistön , johon entinen valtatien 8 alue sisältyy. Nähtävillä olleen tarkistetun kaavaehdotuksen mukaan kiinteistölle on nyt suunniteltu tontti 1 uuteen kortteliin 20. Tontilla on merkintä AL, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Mustasaaren kunta omistaa noin 804 m²:n alueen tontista, ja kunnan omistaman osan rakennusoikeus on k-m². Tontin kokonaisrakennusoikeus on kaavan mukaan k-m². Kunnanvaltuuston hyväksymien maankäyttösopimuksen suuntaviivojen mukaan maankäyttösopimuksen pohjana tulee olla kaavaehdotus, jonka yhdyskuntarakentamisen lautakunta on hyväksynyt ja joka on ollut julkisesti nähtävillä. Ennen kuin maankäyttösopimus voidaan tässä tapauksessa tehdä, kustannusten on oltava selvillä. Tiepiirustukset ja kustannusarvio (kunnallistekniset suunnitelmat) on laadittu. Tässä maankäyttösopimuksessa korvaus vastaa maanomistajan osuutta kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista sen rakennusoikeuden mukaan, jonka maanomistaja saa maa-alueelleen. Sepänkylän keskustaan on vahvistettu uusia tonttihintoja maanluovutusten korvauksen laskemista varten. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdotti , että Sepänkylän keskustan tonttien hinnat vahvistetaan. Korttelin 20 tontin hinta on 90 euroa/k-m². Kunnanvaltuusto hyväksyi hinnat Maankäyttösopimuksen ja maanvuokrasopimuksen laatimista varten on käyty neuvotteluja maanomistajan kanssa.

33 201, YRL :30 PLKS: 153/2012 Sida 32 Dnro PLKS 153/ Maanomistaja luovuttaa Mustasaaren kunnalle yhteensä noin 396 m²:n alueen, josta 134 m² on kävely- ja pyörätietä (pp), 16 m² on osa korttelin 19 C-2-aluetta ja 246 m² on virkistysaluetta (VL). Alueiden rakennusoikeus on arviolta 37 k-m². Mustasaaren kunta luovuttaa maanomistajalle 804 m²:n alueen. Alue on osa korttelin 20 tontista 1, ja sen rakennusoikeus on arviolta m². Luovutettavat maa-alueet ovat keskenään eriarvioisia, joten maanomistaja maksaa kunnalle euroa. Maankäyttösopimuksen tavoitteena on, että 50 % sopimusalueen k-m²:n kokonaisrakennusoikeudesta on toteutettu tai rakenteilla viiden vuoden kuluessa siitä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Maankäyttökorvaus kiinteistöstä on euroa. Korvaus erääntyy maksettavaksi kokonaisuudessaan 30 päivän kuluessa siitä, kun ensimmäinen rakennuslupa uuden asemakaavan mukaiselle tontille 1 korttelissa 20 on saanut lainvoiman, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Maankäyttösopimukseen sisältyvän rakentamisaikataulun mukaan korttelin 20 tontti 1 voidaan rakentaa vuosina Aikataulun lähtökohtana on, että kunnallistekniikan rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2018 ja että kadut ja yleiset alueet toteutetaan sitä mukaa kun tonttien rakentaminen etenee. Koska maankäyttösopimus poikkeaa kunnanvaltuuston hyväksymistä suuntaviivoista, kunnanhallituksen hyväksyntä ei riitä vaan sopimus viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Maankäyttösopimus poikkeaa suuntaviivoista seuraavilta osin: - Tässä maankäyttösopimuksessa korvaus vastaa maanomistajan osuutta kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista sen rakennusoikeuden mukaan, jonka maanomistaja saa maa-alueelleen. - Sopimuksessa ei ole sopimussakkoa. Kunta voi sen sijaan käyttää rakentamiskehotusta. Rakentamiskehotus voidaan antaa, kun kaava on ollut voimassa kaksi vuotta ja kunnallistekniikka on rakennettu valmiiksi.

34 201, YRL :30 PLKS: 153/2012 Sida 33 Dnro PLKS 153/ Sopimuksessa ei edellytetä vakuutta sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Maankäyttösopimus tulee maanomistajaa sitovaksi allekirjoitushetkellä ja kuntaa sitovaksi, kun kunnanvaltuuston päätös hyväksyä sopimukset on saanut lainvoiman. Kokousasiakirjat: Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Karttaliitteet Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että maankäyttösopimus ja kiinteistönluovutuksen esisopimus kiinteistöstä Norrgård hyväksytään. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

35 202, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 34 Dnro PLKS 526/ Maankäyttösopimus, kiinteistönluovutuksen esisopimus ja maanvuokrasopimus, kiinteistö Tomt 6/6 RN:o 9:227 Sepänkylässä Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs: Puh , barbara.pafs[at]mustasaari.fi Tarkistettu Sepänkylän keskusta 1 -kaavaehdotus oli nähtävillä Kaava-alueen rajaukseen sisältyy kiinteistö Tomt 6/ Voimassa olevassa asemakaavassa, joka on vahvistettu , kiinteistölle on osoitettu KL-merkinnällä korttelin 6 tontti 6, jonka rakennusoikeus on 885 k-m². Mustasaaren kunta omistaa viereisen kiinteistön , johon sisältyy entinen valtatien 8 alue sekä vuoden 1996 asemakaavassa puistoalueeksi osoitettu alue. Nähtävillä olleen tarkistetun kaavaehdotuksen mukaan kiinteistölle on nyt suunniteltu uusi tontti 6 kortteliin 6 merkinnällä AL-1, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa palveluasuntoja. Mustasaaren kunta omistaa noin m²:n alueen korttelin 6 tontista 6, ja kunnan omistaman osan rakennusoikeus on kaavaehdotuksen mukaan k-m². Kunnanvaltuuston hyväksymien maankäyttösopimuksen suuntaviivojen mukaan maankäyttösopimuksen pohjana tulee olla kaavaehdotus, jonka yhdyskuntarakentamisen lautakunta on hyväksynyt ja joka on ollut julkisesti nähtävillä. Ennen kuin maankäyttösopimus voidaan tässä tapauksessa tehdä, kustannusten on oltava selvillä. Tiepiirustukset ja kustannusarvio (kunnallistekniset suunnitelmat) on laadittu. Tässä maankäyttösopimuksessa korvaus vastaa urakoitsijan osuutta kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista sen rakennusoikeuden mukaan, jonka urakoitsija saa maa-alueelleen. Sepänkylän keskustaan on vahvistettu uusia tonttihintoja maanluovutusten korvauksen ja maanvuokran laskemista varten. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdotti , että Sepänkylän keskustan tonttien hinnat vahvistetaan ja että niiden vuosivuokraksi vahvistetaan 6 % hinnasta. Korttelin 6 tontin 6 hinta on 108 euroa/k-m². Kunnanvaltuusto hyväksyi hinnat

36 202, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 35 Dnro PLKS 526/ Maankäyttösopimuksen ja maanvuokrasopimuksen laatimista varten on käyty neuvotteluja urakoitsijan kanssa. Urakoitsija luovuttaa Mustasaaren kunnalle virkistysaluetta VL varten noin 66 m²:n alueen ja katualuetta varten noin 17 m²:n alueen eli yhteensä 83 m². Alueiden rakennusoikeus on arviolta 21 k-m². Mustasaaren kunta vuokraa urakoitsijalle noin m²:n alueen korttelin 6 AL-1-tontista 6. Vuokrattavan maa-alueen yksikköhinta on 94 euroa/k-m². Yksikköhinta on laskettu hyväksytyn tonttihinnan perusteella, 108 euroa/k-m². Koska urakoitsijan maa-alueella oleva rakennus on purettava, purkamiskustannuksiksi on arvioitu euroa. Tästä syystä yksikköhinta on tässä tapauksessa 94 euroa/k-m². Kunnan vuokraaman maa-alueen arvo on yhteensä euroa. Vuokra-aika alkaa, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Vuokra-aika päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun on pidetty yhteinen katselmus ja todettu maa-alue rakennuskelpoiseksi. Aluetta vuokrataan maksutta niin kauan kuin alue ei ole rakennuskelpoinen. Kun alue on rakennuskelpoinen, maanvuokra on puolet käyvästä vuokratasosta. Vuosivuokraksi tulee näin ollen 5 211,36 euroa. Vuosivuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Vuokralainen on oikeutettu lunastamaan vuokraamansa alue milloin tahansa vuokra-aikana. Maanvuokrasopimus ja maankäyttösopimus allekirjoitetaan yhtä aikaa. Tavoitteena on, että 50 % sopimusalueen m²:n kokonaisrakennusoikeudesta on toteutettu tai rakenteilla asemakaavan korttelialuevarauksen mukaisesti kahden vuoden kuluessa siitä, kun urakoitsija on ostanut kunnan osan tontista. Maankäyttökorvaus kiinteistöstä on euroa. Korvaus erääntyy maksettavaksi seuraavasti: 40 % maankäyttökorvauksesta maksetaan sen jälkeen, kun ensimmäinen rakennuslupa uuden asemakaavan mukaiselle urakoitsijan tontille on saanut lainvoiman. 60 %, kun rakennusoikeudesta on käytetty 60 %. 80 %, kun rakennusoikeudesta on käytetty 80 %. 100 % viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua siitä, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Kun ensimmäisen rakennusluvan myöntämisestä on kulunut viisi vuotta, jäljellä olevasta maankäyttökorvauksesta aletaan maksaa 2 prosentin vuotuista korkoa.

37 202, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 36 Dnro PLKS 526/ Maankäyttösopimukseen sisältyvän rakentamisaikataulun mukaan korttelin 6 tontti 6 voidaan rakentaa vuosina Aikataulun lähtökohtana on, että kunnallistekniikan rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2018 ja että kadut ja yleiset alueet toteutetaan sitä mukaa kun tonttien rakentaminen etenee. Koska maankäyttösopimus poikkeaa kunnanvaltuuston hyväksymistä suuntaviivoista, kunnanhallituksen hyväksyntä ei riitä vaan sopimus viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Maankäyttösopimus poikkeaa suuntaviivoista seuraavilta osin: - Tässä maankäyttösopimuksessa korvaus vastaa urakoitsijan osuutta kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista sen rakennusoikeuden mukaan, jonka urakoitsija saa maaalueelleen. - Sopimuksessa ei ole sopimussakkoa. Kunta voi sen sijaan käyttää rakentamiskehotusta. Rakentamiskehotus voidaan antaa, kun kaava on ollut voimassa kaksi vuotta ja kunnallistekniikka on rakennettu valmiiksi. - Sopimuksessa ei edellytetä vakuutta sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. - Maa-alue vuokrataan viideksi vuodeksi maakaupan sijaan. Koska maanvuokrasopimus liittyy vahvasti maankäyttösopimukseen, myös maanvuokrasopimus viedään kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Maankäyttösopimus ja maanvuokrasopimus tulevat urakoitsijaa sitovaksi allekirjoitushetkellä ja kuntaa sitovaksi, kun kunnanvaltuuston päätös hyväksyä sopimukset on saanut lainvoiman. Kokousasiakirjat: Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Maanvuokrasopimus Karttaliitteet Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että maankäyttösopimus ja kiinteistönluovutuksen esisopimus sekä maanvuokrasopimus kiinteistöstä Tomt 6/ hyväksytään. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

38 203, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 37 Dnro PLKS 526/ Maankäyttösopimus ja kiinteistönluovutuksen esisopimus, kiinteistö Smedcenter RN:o 9:316 Sepänkylässä Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs: Puh , barbara.pafs[at]mustasaari.fi Tarkistettu Sepänkylän keskusta 1 -kaavaehdotus oli nähtävillä Kaava-alueen rajaukseen sisältyy kiinteistö Smedcenter Voimassa olevassa asemakaavassa, joka on vahvistettu , kiinteistölle on osoitettu AL-merkinnällä korttelin 221 tontti 2, jonka rakennusoikeus on k-m². Mustasaaren kunta omistaa viereisen kiinteistön , johon entinen valtatien 8 alue sisältyy. Nähtävillä olleen tarkistetun kaavaehdotuksen mukaan kiinteistölle on nyt suunniteltu tontti 5 kokonaisuudessaan sekä osia korttelin 221 tontista 1 merkinnällä C-2, keskustatoimintojen korttelialue, jolla myymälätoiminnot on sijoitettava ensimmäiseen kerrokseen. Kiinteistölle on suunniteltu myös pieni osa (163 m²) torialueesta. Mustasaaren kunta omistaa noin m²:n alueen korttelin 221 tontista 1, ja kunnan omistaman osan rakennusoikeus on k-m². Kunnanvaltuuston hyväksymien maankäyttösopimuksen suuntaviivojen mukaan maankäyttösopimuksen pohjana tulee olla kaavaehdotus, jonka yhdyskuntarakentamisen lautakunta on hyväksynyt ja joka on ollut julkisesti nähtävillä. Ennen kuin maankäyttösopimus voidaan tässä tapauksessa tehdä, kustannusten on oltava selvillä. Tiepiirustukset ja kustannusarvio (kunnallistekniset suunnitelmat) on laadittu. Tässä maankäyttösopimuksessa korvaus vastaa urakoitsijan osuutta kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista sen rakennusoikeuden mukaan, jonka urakoitsija saa maa-alueelleen. Sepänkylän keskustaan on vahvistettu uusia tonttihintoja maanluovutusten korvauksen ja maanvuokran laskemista varten. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdotti , että Sepänkylän keskustan tonttien hinnat vahvistetaan ja että niiden vuosivuokraksi vahvistetaan 6 % hinnasta. Korttelin 221 tonttien hinta on 108 euroa/k-m². Kunnanvaltuusto hyväksyi hinnat Maankäyttösopimuksen laatimista varten on käyty neuvotteluja urakoitsijan kanssa.

39 203, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 38 Dnro PLKS 526/ Urakoitsija luovuttaa Mustasaaren kunnalle toria varten noin 163 m²:n alueen. Torin rakennusoikeus on arviolta 175 k-m². Mustasaaren kunta luovuttaa urakoitsijalle korttelin 221 C-2-tontista 1 noin m²:n alueen, jonka rakennusoikeus on k-m². Maanluovutusten yksikköhinta on 108 euroa/k-m². Luovutettavat maa-alueet ovat keskenään eriarvioisia, joten urakoitsija maksaa kunnalle euroa. Maankäyttökorvaus kiinteistöstä on euroa. Korvaus erääntyy maksettavaksi kokonaisuudessaan 30 päivän kuluessa siitä, kun ensimmäinen rakennuslupa jollekin uuden asemakaavan mukaiselle tontille korttelissa 221 on saanut lainvoiman, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Maankäyttösopimukseen sisältyvän rakentamisaikataulun mukaan korttelin 221 tontti 1 voidaan rakentaa vuosina Aikataulun lähtökohtana on, että kunnallistekniikan rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2018 ja että kadut ja yleiset alueet toteutetaan sitä mukaa kun tonttien rakentaminen etenee. Koska maankäyttösopimus poikkeaa kunnanvaltuuston hyväksymistä suuntaviivoista, kunnanhallituksen hyväksyntä ei riitä vaan sopimus viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Maankäyttösopimus poikkeaa suuntaviivoista seuraavilta osin: - Tässä maankäyttösopimuksessa korvaus vastaa urakoitsijan osuutta kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista sen rakennusoikeuden mukaan, jonka urakoitsija saa maa-alueelleen. - Sopimuksessa ei ole sopimussakkoa. Kunta voi sen sijaan käyttää rakentamiskehotusta. Rakentamiskehotus voidaan antaa, kun kaava on ollut voimassa kaksi vuotta ja kunnallistekniikka on rakennettu valmiiksi. - Tähän sopimukseen ei myöskään sisälly sitoumusta toteuttaa 50 % rakennusoikeudesta tietyn ajan kuluessa, koska sitoumus liittyy sopimussakkoon. - Sopimuksessa ei edellytetä vakuutta sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Maankäyttösopimus tulee urakoitsijaa sitovaksi allekirjoitushetkellä ja kuntaa sitovaksi, kun kunnanvaltuuston päätös hyväksyä sopimukset on saanut lainvoiman. Kokousasiakirjat: Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Karttaliitteet Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus:

40 203, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 39 Dnro PLKS 526/ Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että maankäyttösopimus ja kiinteistönluovutuksen esisopimus kiinteistöstä Smedcenter hyväksytään. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

41 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 40 Dnro PLKS 526/ Asemakaavan muutos, Sepänkylän keskusta I Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kehittämisjaosto Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto Kaavoitusinsinööri Barbara Påfs: Oy Dingmans Ab on jättänyt hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi Sepänkylän korttelissa 6 sekä hakemuksen 700 m²:n määräalan ostamisesta Mustasaaren kunnan omistamasta tilasta Sandnäs RN:o 9:367 ( ). Hakemuksen mukaan yhtiöllä on tarve laajentaa tonttiaan: Yhtiön omat yritykset SAXAS Finland ja Lämpöpiste tarvitsevat varastotiloja. Yhtiön tiloissa vuokralla olevat Kyrönmaan Letkupalvelu ja Fantin rengashuolto tarvitsevat lisää liiketilaa ja varastotiloja. Kaikki yritykset tarvitsevat myös lisää asiakaspysäköintitilaa. Tontin nykyinen koko ja muoto eivät hakemuksen mukaan mahdollista laajentamista. Hakemuksen liitteenä olevaan karttaliitteeseen on merkitty suunniteltu lisärakennus ja varastorakennus. Voimassa olevan asemakaavan mukaan muun muassa kortteliin 6 on tehty kaavanmuutos aiemminkin. Kaavanmuutos hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja vahvistettiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa. Kaavanmuutoksessa Oy Dingmans Ab:n omistama tontti ( ) merkittiin liikerakennusten korttelialueeksi KL, ja sen tehokkuusluvuksi tuli e=0,25. Kiinteistön RN:o 9:227 (tontti 6) nykyinen pinta-ala on 0,3200 hehtaaria ja rakennusoikeus 800 m 2. Koko rakennusoikeus on käytetty, kun huomioidaan tontille rakennetut rakennukset. Nykyinen Valtatie 8 jakaa Sepänkylän kahtia, mutta keskusta-alue muuttuu, kun keskustan pohjoispuolelle rakennetaan uusi ohikulkutie. Mustasaaren kunta järjesti vuonna 2009 suunnittelukilpailun innovatiivisten ideoiden saamiseksi keskustaongelman ratkaisemiseksi. Kilpailun tarkoituksena oli saada ideoita viihtyisän, näkyvän ja selkeän keskustan luomiseksi. Kilpailualue käsitti laajan alueen, johon myös kortteli 6 sisältyi.

42 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 41 Dnro PLKS 526/ Kunnanhallitus asetti toimikunnan jatkamaan keskustasuunnittelua. Toimikunnan tehtävänä on laatia yksityiskohtaisempi visio siitä, miten Sepänkylää tulevaisuudessa kehitetään, sekä tutkia tarkkaan erilaisia mahdollisuuksia keskustakartan ja -toimintojen kehittämiseksi hallinnon, kulttuurin, kaupan ja hyvän asumisen keskukseksi. Tavoitteena on yhdessä kilpailun voittajien kanssa luoda runkokaava, jonka pohjalta etenkin ydinalueen asemakaavoitusta jatketaan. Kaavoitusinsinööri otti asian esille keskustasuunnittelutoimikunnan kokouksessa Yleisesti todettiin, että varastotilan rakentaminen nykyisen Valtatien 8 varteen ei ole yhdenmukainen toimikunnan visioiden kanssa. Niiden mukaan Sepänkylän keskustaan on saatava houkutteleva sisääntuloväylä. Mitä tulee hakemukseen kunnan maa-alueen ostamisesta, kyseinen maaalue on merkitty kaavaan puistoalueeksi (P). Kiinteistö RN:o 9:227 on Valtatien 8 puolelta muodoltaan teräväkärkinen, ja kunnan maa-alueelle suunniteltu puistoalue työntyy kiilamaisesti kiinteistön RN:o 9:227 luoteispuolelle. Aikaisemmat hakemukset puistoksi suunniteltujen alueiden ostamisesta ovat koskeneet lisämaan saamista asuntotontteihin, eikä hakemuksia ole hyväksytty. Mikäli asemakaavaa muutetaan, sekä tontin 6 että puistoalueen muotoa voitaisiin mahdollisesti parantaa. Kyseeseen voisi siinä tapauksessa tulla kunnan ja Oy Dingmans Ab:n välinen tilusvaihto. Liiketontin 6 liittymä on ongelmallinen, ja myös se voitaisiin ottaa esiin kaavanmuutoksen yhteydessä. Kaavoitusinsinööri Barbara Påfsin ehdotus: Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päättää selvittää edellytykset asemakaavan muuttamiselle Sepänkylän korttelissa 6. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaoston päätös: Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen. --- Kaavoitusinsinööri Barbara Påfs: Lemminkäinen Talo Oy on jättänyt hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi Smedsbyn kylän kiinteistöllä Norrgård RN:o 9:19 ( ), josta yhtiö on tehnyt esisopimuksen. Hakemuksessa pyydetään, että asemakaavaa muutetaan niin, että alueelle voidaan rakentaa kerrostaloja. Hakemuksen liitteistä käy myös ilmi hakijan kiinnostus varata kunnan omistamia alueita kiinteistön vierestä. Kaikki kiinteistöt sisältyvät lääninhallituksen alueelle vahvistaman asemakaavan kortteliin 8. Voimassa olevassa asemakaavassa kiinteistö RN:o 9:19 on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (AL), jonka tehok-

43 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 42 Dnro PLKS 526/ kuusluku on e = 0,25. Kunnan kiinteistöillä ja on liikerakennusten korttelialue sekä korttelin 8 rakennuspaikkojen 2 ja 3 yhteinen vapaa-ajan alue. Asemakaavan rakennuspaikka 2 on nykyisin Asunto Oy Emmantie 8 ( ) ja rakennuspaikka 3 on Mustasaaren kunnan omistama Städet , joka on vuokrattu asunto-osakeyhtiölle. Alue sisältyy tekeillä olevaan Sepänkylän osayleiskaavan tarkistukseen. Suuntaa-antavan aikataulun mukaan tarkistettu osayleiskaava on valmis kunnanvaltuuston käsiteltäväksi keväällä Kaavassa huomioidaan kunnan ja kuntakeskuksen erityispiirteet. Kaava tukeutuu kunnan strategioihin ja hyödyntää ja tiivistää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Suunnittelussa huomioidaan kasvava tulomuutto ja siitä johtuva ydinkeskustan asukastiheyden kasvu. Sepänkylän ydinkeskusta saa tiiviimmän ja urbaanimman miljöön myötä kaupunkimaisen ilmeen. Mustasaaren kunnalle laadittiin vuosina keskustasuunnittelukilpailun tuloksena kaavarunko, Tulevaisuuden Sepänkylä, jonka pääajatuksena on tiivistää Kokkolantien varrella olevia kortteleita ja muokata Kokkolantiestä pääkatu. Varsinaisen ydinkeskustan läheiset korttelit muokataan asuinkortteleiksi. Ydinkeskustaan ehdotetut rakennusoikeudet käyvät ilmi liitteestä. Mustasaaren kuntakeskuksen Sepänkylän kehittämistä koskevan loppuraportin mukaan kunnalla on aktiivinen rooli ja vetovastuu aktiivisen arjen edellytysten luomisessa kaikenikäisille niin työssä kuin vapaa-ajalla. Kunnan suunnitelmien mukaan keskustan maamerkiksi voidaan toteuttaa korkea tornitalo. Etusijalla ovat kuitenkin ne toimenpiteet, jotka voidaan toteuttaa sujuvasti. Koska Sepänkylän ydinkeskustaan suunnitellaan huomattavia rakennusmassoja, kasvaa viheralueiden, vaellusreittien ja ulkopaikkojen sekä esteettisen ja energiatehokkaan rakentamisen ja miljöön tarve entisestään. Kunnanvaltuuston hyväksymän Mustasaaren kunnan ohjausasiakirjan kohdassa Asuminen ja elinkeinoelämä todetaan muun muassa, että kunta ottaa olemassa olevien taajamien jatkokehittämisessä huomioon myös ikääntyvän väestön palvelutarpeet ja erilaisten asumismuotojen saatavuuden. Kaavanmuutokseen tulisi kaavoitusteknisistä syistä sisällyttää suurempi alue, esimerkiksi koko kortteli 8. Tämä mahdollistaa pienehköjä tarkistuksia koko korttelin alueidenkäyttöön. Kaavanmuutoksella keskusta-alueelle luodaan mahdollisuudet laadukkaaseen ja viihtyisään kerrostaloasumiseen sekä mahdollisiin liiketiloihin.

44 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 43 Dnro PLKS 526/ Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa on tehtävä asemakaavoitussopimus. Lemminkäinen Talo Oy maksaa osan asemakaavan muutoksen kustannuksista kunnanhallituksen hyväksymänä suunnittelumaksuna. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusten tekemistä. Lisäksi asemakaavan hyväksyminen edellyttää, että nykyisen valtatien 8 vieressä sijaitsevan alueen asemakaavan muutos on hyväksytty. Kaavoitusinsinööri Barbara Påfsin ehdotus: Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päättää käynnistää asemakaavan muutoksen Sepänkylän korttelissa 8. Mustasaaren kunta ja Lemminkäinen Talo Oy tekevät asemakaavoitussopimuksen. Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaoston päätös: Ehdotus hyväksyttiin. --- Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs: Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päätti selvittää edellytykset asemakaavan muuttamiseksi Sepänkylän korttelissa 6. Asemakaavan muutos laaditaan Oy Dingmans Ab:n aloitteesta. Yritys haki asemakaavan muutosta kiinteistölle Tomt 6/6 RN:o 9:227. Kiinteistö RN:o 9:227 on osoitettu vahvistetussa asemakaavassa liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Kunta ja Oy Dingmans Ab tekivät asemakaavoitussopimuksen kiinteistöstä RN:o 9:227 ( ). Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyi sopimuksen Kaavan rajaukseen sisältyy kiinteistön RN:o 9:227 lisäksi kunnan omistama viereinen kiinteistö Sandnäs RN:o 9:367 ( ). Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päätti selvittää edellytykset asemakaavan muuttamiseksi korttelissa 8. Tämä asemakaavan muutos laaditaan Lemminkäinen Talo Oy:n aloitteesta. Yritys haki asemakaavan muutosta kiinteistölle Norrgård RN:o 9:19, jonka ostamisesta Lemminkäinen Talo Oy on tehnyt esisopimuksen. Kiinteistö on osoitettu vahvistetussa asemakaavassa liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Kunta ja Lemminkäinen Talo Oy tekivät asemakaavoitussopimuksen kiinteistöstä Norrgård RN:o 9:19 ( ). Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyi sopimuksen Kiinteistön Norrgård lisäksi asemakaavan muutokseen sisällytetään myös osa kunnan omistamasta viereisestä kiinteistöstä Sandnäs RN:o 9:367 ( ) sekä kunnan omistama kiinteistö Hammaren RN:o 9:76 ( ). Asemakaavan muutoksen laativan konsultin valinta toteutettiin julkisella hankintamenettelyllä joulukuun 2012 alussa avointa tarjousmenettelyä käyt-

45 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 44 Dnro PLKS 526/ täen. Kaavoituspäällikkö päätti valita Arkkitehti Oy Rajaniemen konsultiksi laatimaan kortteleiden 6 ja 8 asemakaavan muutoksen. Nykyinen valtatie 8 on merkitty alueen voimassa oleviin kaavoihin tiealueeksi (LT). Kun uuden ohikulkutien maanmittaustoimitus saa lainvoiman, vanha tiealue siirtyy kunnan omistukseen. Nykyinen LT-alue on siis kaavanmuutoksen yhteydessä muutettava katualueeksi. Muutoksesta aiheutuva lisätyö hankitaan samalta konsultilta ja sisällytetään tähän kaavanmuutokseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu. Kunnan tavoitteena on ensisijaisesti selvittää edellytykset Sepänkylän korttelien 6 ja 8 muuttamiseen. Vuonna 2011 laaditun, Tulevaisuuden Sepänkyläksi nimetyn runkosuunnitelman konkreettisena tavoitteena on kehittää Sepänkylästä selkeä, aktiivinen, vetovoimainen ja näkyvä keskus asumiselle, yrittäjyydelle, sivistykselle ja kulttuurille, hallinnolle ja kulkuyhteyksille. Lisäksi suunnitelmassa korostetaan modernia, energiataloudellista ja kestävää rakentamista ja tähän liittyviä innovaatioita. Pääajatuksena on, että kortteleita Kokkolantien molemmilla puolilla tiivistetään ja että Kokkolantie muutetaan pääkaduksi. Varsinaista ydinkeskustaa ympäröivät korttelit kaavoitetaan asuin- ja toimitilarakennuksille (kaupalliset palvelut ja toimistot). Lisäksi selvitetään edellytykset niin kutsutulle yrityshotellille. Asemakaavan muutos ei saa vaikeuttaa Sepänkylän osayleiskaavan tarkistamista. Kehittämisjohtaja Mikael Alaviitalan ehdotus: Kehittämisjaosto hyväksyy ehdotuksen asemakaavan muutoksen tavoitteiksi Sepänkylän kortteleissa 6 ja 8. Kehittämisjaoston päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että jäsen Leif Ingman ilmoitti esteellisyydestä ja poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. --- Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Suunnitelmasta saatiin yksi mielipide, jonka jättivät Annika ja Peter Skeppar. He eivät halua, että heidän osoitteessa Klaarantie 2 sijaitsevaan asuintonttiinsa rajautuva viheralue häviää ja että naapuritontille tulee kerrostalo. Kaava-alue on noin 6,2 hehtaaria. Kaava-alueesta 40 prosenttia on yksityisten maanomistajien, noin 33 prosenttia ely-keskuksen (Kokkolantie) ja noin

46 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 45 Dnro PLKS 526/ prosenttia kunnan omistuksessa. Mustasaaren kunta omistaa virkistysalueita ja nykyisen asemakaavan mukaisen korttelin 8 tontin 4. Korttelin 8 tontti 3 on kunnan vuokratontti. Kokkolantien alue palautuu ely-keskukselta kunnan omistukseen, kun Sepänkylän ohikulkutie valmistuu. Yhdistelmä kaava-alueella voimassa olevista kaavoista on kaavaselostuksen sivulla 10. Alueelle on laadittu asemakaavan muutosluonnos. Tällä asemakaavan muutoksella on tarkoitus luoda mahdollisuuksia laadukkaaseen ja viihtyisään kerrostaloasumiseen keskustan alueella ja mahdollistaa uusia liiketiloja. Myös yrityshotellin rakentaminen alueelle tulee mahdolliseksi. Luonnoksessa kortteliin 6 osoitetaan yksi asuinkerrostalotontti (AK), jolle on mahdollista rakentaa neli- tai viisikerroksinen kerrostalo. Korttelin 6 toinen tontti varataan asuin-, liike- ja toimistorakennuksille (AL), ja tontille on mahdollista rakentaa neljään tai kuuteen kerrokseen. Uuteen kortteliin 18 kaavoitetaan yksi kerrostalotontti (AK) ja yksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontti (AL). Kerrostalot voidaan rakentaa neli- tai viisikerroksisiksi, ja AL-tontille voidaan rakentaa neli-, viisi- tai kuusikerroksisia rakennuksia. Korttelin 18 tontille 4 on mahdollisuus rakentaa ns. yrityshotelli, joten tontin 4 tarpeisiin osoitetaan autopaikkojen korttelialue kortteliin 8, Liisantien ja Emmantien risteykseen. Erityismääräyksillä tontille 4 voidaan rakentaa myös asuntoja, mutta asuntoihin saadaan käyttää enintään k-m². Kortteliin 8 kaavoitetaan kaksi tonttia asuinkerrostaloille, rivitaloille tai muille kytketyille asuinrakennuksille (AKR). Talot voivat olla kaksikerroksisia. Kokkolantien varrella olevien rakennusten alle voidaan kortteleissa 6 ja 18 rakentaa pysäköinti- ja huoltotilaa kerrosalan tai kerrosluvun rajoittamatta. Tämä helpottaa Kokkolantien ja korttelin 18 välisen tasoeron tasoittamista. Lisäksi asemakaavassa määrätään, että korttelialueiden (AK, AL, AKR, LPA) rakentamattomissa osissa vähintään puolet maapinta-alasta on päällystettävä vettä läpäisevällä materiaalilla tulvien estämiseksi taajamassa. Materiaalilla tarkoitetaan nurmikkoa tai rakenteella vahvistettua nurmikkoa. Kaavamääräykset ohjaavat Kokkolantiehen rajautuvien rakennusten julkisivuja muun muassa niin, että ensimmäisen kerroksen julkisivusta tulee vähintään 30 % olla ikkunaa. Erityisillä kaavamääräyksillä ohjataan myös rakennusten Kokkolantien puoleisten julkisivujen toteutusta puhuttelevan katumiljöön luomiseksi. Julkisivu tulee jakaa materiaalin tai värityksen avulla pystysuuntaisiin osiin, joiden leveys on noin 5 10 metriä. Ensimmäisen ker-

47 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 46 Dnro PLKS 526/ roksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää luonnonkiveä tai sitä muistuttavaa laattaa tai rappausta. Kokkolantien (nykyinen valtatie 8) ja Liisantien risteykseen osoitetaan luonnoksessa kiertoliittymä. Havainnekuvat Kokkolantiestä ja Kristiinentiestä ovat kaavaselostuksen sivulla 17 ja havainnekuva kortteleista sivulla 15. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty. Teknisen johtajan Sten-Ole Backin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdottaa, että luonnos asemakaavan muutokseksi osassa korttelia 6 ja korttelissa 8 hyväksytään, ja päättää asettaa luonnoksen nähtäville 30 päivän ajaksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30. :n nojalla. Lausunnot pyydetään rakennuslautakunnalta, ympäristöjaostolta, sosiaalilautakunnalta, sivistyslautakunnalta, elinkeinoneuvostolta, Vaasan kaupungilta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueilta, Pohjanmaan liitolta, Pohjanmaan museolta, Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja Vaasan Sähköverkolta. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöstä edeltäneen keskustelun aikana jäsen Johanna Nyman ehdotti, että lausuntoa pyydettäisiin myös kehittämisjaostolta. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Merkittiin pöytäkirjaan, että Juho Rajaniemi Arkkitehti Oy Rajaniemestä oli kutsuttu informoimaan lautakuntaa asiasta. Rajaniemi poistui kokoushuoneesta ennen asian käsittelyä. Merkittiin pöytäkirjaan, että varapuheenjohtaja Leif Ingman poistui kokoushuoneesta esteellisenä hallintolain 28. :n nojalla ennen asian käsittelyä. --- Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs: Puh , barbara.pafs[at]mustasaari.fi Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päätti selvittää edellytykset asemakaavan muutokselle Sepänkylän korttelissa 6. Aloitteen asemakaavan muutokseen teki Oy Dingmans Ab. Kunta ja Oy Dingmans Ab tekivät asemakaavoitussopimuksen kiinteistöstä RN:o 9:227 (499-

48 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 47 Dnro PLKS 526/ ). Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyi sopimuksen Kaavan rajaukseen sisältyy kiinteistön RN:o 9:227 lisäksi kunnan omistama viereinen kiinteistö Sandnäs RN:o 9:367 ( ). Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto päätti selvittää edellytykset asemakaavan muutokselle Sepänkylän korttelissa 8. Aloitteen asemakaavan muutokseen teki Lemminkäinen Talo Oy. Kunta ja Lemminkäinen Talo Oy tekivät asemakaavoitussopimuksen kiinteistöstä Norrgård RN:o 9:19 ( ). Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyi sopimuksen Kiinteistön Norrgård lisäksi asemakaavan muutokseen sisällytetään myös kunnan omistamat viereiset kiinteistöt eli osa kiinteistöstä Sandnäs RN:o 9:367 ( ) ja kiinteistö Hammaren RN:o 9:76 ( ). Asemakaavan muutoksen laativan konsultin valinta toteutettiin julkisella hankintamenettelyllä joulukuun 2012 alussa avointa tarjousmenettelyä käyttäen. Kaavoituspäällikkö päätti valita Arkkitehti Oy Rajaniemen konsultiksi laatimaan kortteleiden 6 ja 8 asemakaavan muutoksen. Nykyinen valtatie 8 on merkitty alueen voimassa oleviin kaavoihin tiealueeksi (LT). Kun uuden ohikulkutien maanmittaustoimitus saa lainvoiman, vanha tiealue siirtyy kunnan omistukseen. Nykyinen LT-alue on siis kaavanmuutoksen yhteydessä muutettava katualueeksi. Muutoksesta aiheutuva lisätyö hankitaan samalta konsultilta ja sisällytetään tähän kaavanmuutokseen. Kehittämisjaosto hyväksyi kaavalle tavoitteet, joissa todettiin, että vuonna 2011 laaditun, Tulevaisuuden Sepänkyläksi nimetyn kaavarungon, konkreettisena tavoitteena on kehittää Sepänkylästä selkeä, aktiivinen, vetovoimainen ja näkyvä keskus asumiselle, yrittäjyydelle, sivistykselle ja kulttuurille, hallinnolle ja kulkuyhteyksille. Pääajatuksena on, että kortteleita Kokkolantien molemmilla puolilla tiivistetään ja että Kokkolantie muutetaan pääkaduksi. Varsinaista ydinkeskustaa ympäröivät korttelit kaavoitetaan asuin- ja toimitilarakennuksille (kaupalliset palvelut ja toimistot). Lisäksi selvitetään edellytykset niin kutsutulle yrityshotellille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä , ja suunnitelma päivitettiin kaavaluonnoksen yhteydessä. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen , ja se oli julkisesti nähtävillä Nähtävillä olleessa ehdotuksessa kaava-alue oli kooltaan noin 6,2 hehtaaria. Kiinteistön Omeletten RN:o 9:277 omistaja on ilmoittanut kiinnostuksestaan osallistua kaavoitukseen. Kiinteistö sijaitsee valtatien 8 toisella puolella, joten alue on kokonaisuuden kannalta hyvä ottaa mukaan kaavaan. Mustasaaren kunnan ja Fastighets Ab Omeletten Kiinteistö Oy:n välinen asema-

49 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 48 Dnro PLKS 526/ kaavoitussopimus hyväksyttiin yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa Nyt myös kiinteistön Smedcenter RN:o 9:316 omistaja on ilmoittanut kiinnostuksesta osallistua kaavoitukseen. Kiinteistö RN:o 9:316 sijaitsee kiinteistön Omeletten RN:o 9:277 vieressä. Mustasaaren kunnan ja Kiinteistö Oy Korsholm Smedcenterin välille on siis tehtävä asemakaavoitussopimus. Asemakaavojen muutokseen sisällytetään myös nykyinen torialue, pieni osa Markkinatiestä ja osa Keskustiestä. Rajausta muuttamalla saadaan suurempi yhtenäinen alue, joka mahdollistaa tehostetun maankäytön Sepänkylän keskustan uuden pääkadun varrella ja sitoo yhteen alueita, joita valtatie 8 on aikaisemmin pirstonut. Uusista alueista aiheutuva lisätyö hankitaan samalta konsultilta. Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyy asemakaavan muutokselle uuden rajauksen ja hyväksyy samalla asemakaavan nimeksi Sepänkylän keskusta I. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin. --- Kaavoitusinsinööri Marika Häggblom: Puh , marika.haggblom[at]mustasaari.fi Ensimmäinen kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaprosessin aikana kaava-alue on laajennettu käsittämään myös maa-alue Kokkolantien eteläpuolella. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi asemakaavalle uuden rajauksen ja päätti samalla, että alueen nimeksi tulee Sepänkylän keskusta I. Syksyllä 2013 nähtävillä olleesta luonnoksesta saatiin kolme mielipidettä ja viisi lausuntoa. Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä käy ilmi kaavaselostuksen kohdasta Osallistuminen ja yhteistyö. Asemakaavasta on nyt laadittu uusi luonnos. Asemakaavan pohjana on vuonna 2011 laadittu runkosuunnitelma Tulevaisuuden Sepänkylä, ja tarkoituksena on, että kortteleita Kokkolantien varrella tiivistetään. Asemakaavan muutoksella muodostetaan korttelit 6, 8, 18 20, 221, 221a ja 224. Laajennettu kaava-alue on pinta-alaltaan noin 8,6 hehtaaria. Asemakaavaan sisältyvistä yksityisomistuksessa olevista kiinteistöistä on tehty asemakaavoitussopimukset maanomistajien ja kunnan välille

50 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 49 Dnro PLKS 526/ Asemakaavaluonnoksen mukaan nykyinen valtatie muutetaan keskustaalueen läpi kulkevaksi pääkaduksi. Pääkadun varrelle osoitetaan tori, ja lähimpänä toria sijaitseville korttelialueille osoitetaan merkintä C (keskustatoimintojen korttelialue). Merkintä on joustava ja sallii muun muassa palveluja liikerakentamisen sekä hallinnon ja asumisen. Tarkoituksena on, että nykyiselle torille voidaan toteuttaa yrityshotelli. Muut pääkadun varrella olevat korttelialueet osoitetaan merkinnällä AL (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue), K (liike- ja toimistorakennusten korttelialue) ja AKR (asuinkerrostalojen, rivitalojen tai muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue). Liisantien varrelle osoitetaan yksi uusi tontti AKR-merkinnällä. Korttelin 8 olemassa olevat rivitalotontit osoitetaan AKR-merkinnällä, ja korttelin 6 omakotitontti säilytetään AO-merkinnällä. Pääkadun varrella kerrosluku vaihtelee neljästä kahdeksaan, mutta poikkeuksena on kortteli 224, jonka kerrosluku on 1. Kaavaluonnokseen on merkitty kaksi 8-kerroksista taloa kiertoliittymän reunoille ja yksi torialuetta vastapäätä. Yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä määrätään, miten pääkadun ja torialueen puoleiset julkisivut tulee toteuttaa, jotta ne luovat miellyttävää katumiljöötä. Asemakaava mahdollistaa noin m²:n kerrosalan rakentamisen. Kerrosalasta noin m² on osoitettu liike- ja toimistotiloille ja noin m² asunnoille. Liike- ja toimistotilojen kerrosalasta noin m² on jo rakennettu. Asemakaavan muutoksen arvioidaan tuovan alueelle noin 600 uutta asukasta ja noin uutta työpaikkaa. Työpaikoista noin :n oletetaan sijaitsevan yrityshotellissa. Yrityshotellin tontille on mahdollisuus rakentaa kaksikerroksinen pysäköintilaitos. Viereinen LPA-pysäköintialue on tarkoitettu niin yrityshotellin kuin muiden palvelujen asiakkaiden käyttöön. Tonteille varataan pysäköintitilaa joko rakennusten alle tai katutasoon. Pysäköintipaikkoja on myös katujen varressa. Kristiinentien varrelle on varattu puistoalue, ja kaava-alueen reunoille on varattu kaksi pienempää viheraluetta. Kaavaan sisältyy hulevesien hallintaan liittyviä suosituksia. Alueelle tunnusomaista on niin kutsuttu shared space -konsepti, jossa tarkoituksena on, että torialue ulottuu pääkadun yli noin 60 metrin matkalla. Jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden on tarkoitus liikkua samassa tilassa. Jotta alueen poikki saadaan sujuvia yhteyksiä, torilta kohti kulttuuritaloa ja puistoaluetta on merkitty kevyen liikenteen väyliä. Asemakaavan toteuttaminen aiheuttaa mittavia muutoksia nykyiseen tieverkkoon. Nykyisen valtatien katualuetta kavennetaan, ja sille tulee yksi ajokaista kumpaankin suuntaan. Ajokaistojen viereen rakennetaan pysäköinti-

51 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 50 Dnro PLKS 526/ taskuja ja lumenläjityspaikkoja. Nykyinen alkukulku poistetaan, ja Liisantien ja Keskustien risteykseen suunnitellaan kiertoliittymä. Liisantien profiilia muutetaan tasoerojen tasoittamiseksi niin, että liikenne kortteliin 6 helpottuu. Kristiinentietä pidennetään noin 70 metriä. Sepänkylän osayleiskaavan ja Sepänkylän keskusta I -asemakaavan referenssiryhmä on osallistunut asemakaavan muotoiluun. Referenssiryhmän käsitteli asemakaavaluonnoksen kokouksessaan Kokouksessa todettiin, että luonnos viedään edelleen yhdyskuntarakentamisen lautakunnan käsiteltäväksi seuraavin kommentein: Kortteli 224: Kortteli muodostaa tuloväylän Vaasan suunnasta, joten korttelin Kokkolantien puoleista vaikutelmaa tulisi priorisoida. Pysäköintialue pääkadun varrella ja yksikerroksiset rakennukset eivät ole hyvä asia. Virastotalon ja kulttuuritalon välinen yhteys: Keskusta-alueen ideakilpailun toisessa voittajatyössä Transekter virastotalon ja kulttuuritalon välillä on selvä yhteys. Korttelin 221a rakennusten sijoittelu vaikeuttaa idean toteuttamista, joten mahdollisuutta muuttaa olemassa olevan rakennuksen muotoa tulisi harkita. Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää, että luonnos Sepänkylän keskusta I -nimiseksi asemakaavaksi asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30. :n mukaisesti. Lausunnot pyydetään rakennuslautakunnalta, ympäristöjaostolta, sosiaalilautakunnalta, sivistyslautakunnalta, elinkeinoneuvostolta, Vaasan kaupungilta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueilta, Pohjanmaan liitolta, Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja Vaasan Sähköverkolta. Asemakaavaluonnos lähetetään tiedoksi niille, jotka jättivät mielipiteen syksyllä 2013 nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että varapuheenjohtaja Leif Ingman ilmoitti esteellisyydestä hallintolain 28. :n nojalla (osallisuusjäävi) ja poistui kokoushuoneesta ennen asian käsittelyn alkamista. Merkittiin pöytäkirjaan, että arkkitehti Juho Rajamäki Arkkitehti Oy Rajaniemestä oli kutsuttu tiedottamaan lautakunnalle asemakaavaluonnoksesta. Hän poistui kokoushuoneesta ennen asian käsittelyn alkamista. ---

52 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 51 Dnro PLKS 526/ Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs: Puh , barbara.pafs[at]mustasaari.fi Tarkistettu kaavaluonnos oli nähtävillä Virastotalossa pidettiin yleinen infotilaisuus Kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 12 lausuntoa/muistutusta. Saadut lausunnot/muistutukset huomioiden lautakunnan pitäisi tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, miten niihin vastataan. Lausunnon/muistutuksen antoivat Vaasan Sähköverkko Oy, Anvia Oyj, Pohjanmaan pelastuslaitos, vanhusneuvosto, ympäristöjaosto, Pohjanmaan liitto, elinkeinoneuvosto, rakennuslautakunta, sosiaalilautakunta ja Etelä- Pohjanmaan ely-keskus. Kaavaluonnoksesta jätettiin kaksi huomautusta. Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ollut kommentoitavaa. Pohjanmaan liitto ehdottaa tarkennuksia kaavaselostukseen ja katsoo muun muassa, että asemakaavassa tulisi ottaa kantaa kaupan mitoitukseen. Pohjanmaan liitto kaipaa myös tarkempaa suunnittelua yhteisen tilan (shared space) käytöstä ja pysäköintipaikkojen sijoittelusta. Vaasan Sähköverkko Oy peräänkuuluttaa mahdollisuutta muuntajien sijoittamiseen. Elinkeinoneuvostolla ei ole huomautettavaa. Anvia Oyj muistuttaa yhtiön maakaapeleista. Ympäristöjaosto huomauttaa, ettei asiakirjoista ilmene katualueiden, torin ja kävelyteiden esteettömyys. Vanhusneuvosto katsoo, että alikulku tulee säilyttää ja että pyörä- ja kävelyteitä on liian vähän. Torialue pitäisi vanhusneuvoston mukaan rauhoittaa ajoneuvoliikenteeltä. Kaikki esteet, jotka saattavat vaikeuttaa vanhusten liikkumista keskustassa, tulee mahdollisuuksien mukaan poistaa. Vanhusneuvosto esittää, että keskustassa on tarvetta palveluasumiseen. Rakennuslautakunta huomauttaa hulevesien hallinnan tärkeydestä ja mahdollisuudesta osoittaa pysäköintitilaa maan alle suunniteltuun autotaloon. Rakennuslautakunta huomauttaa, että julkisivujen tulee muodostaa selkeä kokonaisuus. Nykyistä Piffin kiinteistöä voitaisiin täydentää korkeammalla osalla. Maanalaisia pysäköintipaikkoja on selvitettävä.

53 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 52 Dnro PLKS 526/ Sosiaalilautakunta katsoo, että erityisesti liikuntaesteiset, vanhukset ja lapsiperheet on otettava huomioon. Alikulku Bölentielle (entiselle Liisantielle) pitäisi säilyttää tai korvata. Ely-keskus katsoo, että C-alueen määräyksiä pitäisi täydentää kaupallisten palvelujen mitoituksella. Asumisen ja liiketilojen kerrosaloja pitäisi ohjata määräyksellä. Ely-keskus painottaa joukkoliikenteen merkitystä. Puistojen ja virkistysalueiden laajuutta keskustassa pitäisi selvittää. Ely-keskus peräänkuuluttaa hulevesien käsittelysuunnitelmaa. Kaavassa ei ole otettu riittävästi huomioon maisemarakennetta, ja alueleikkauksia olisi oltava. Elykeskuksen mukaan voitaisiin tehdä aluekohtaisia määräyksiä kaupunkiympäristöstä. Alue voitaisiin osoittaa kehittämisalueeksi. Boris Wahlroos katsoo, että kortteliin 6 ei tule rakentaa kerrostaloja, koska ne pilaavat maiseman, heikentävät elinympäristöä ja häiritsevät yksityiselämää. Hänen tonttinsa arvo laskee, ja kerrostalot tulee sijoittaa jonnekin muualle. Vaihtoehtoisesti hän ehdottaa, että kunta voi ostaa hänen talonsa ja tonttinsa. Bostads Ab Emmavägen 10 Asunto Oy kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota liikenne- ja pysäköintiratkaisuihin. Kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin on laadittu vastineet, ja vastineista on keskusteltu työkokouksessa Asemakaavaehdotus laaditaan lausuntojen ja huomautusten sekä yleisessä intotilaisuudessa saadun palautteen perusteella. Ehdotuksesta keskustellaan Sepänkylän keskusta I -asemakaavan referenssiryhmän kokouksessa , ja ehdotus viedään sen jälkeen yhdyskuntarakentamisen lautakunnan käsiteltäväksi. Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää yhtyä muistutusten ja lausuntojen vastine-ehdotuksiin. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan kannanotto annetaan tiedoksi niille, jotka jättivät huomautuksen luonnoksen ollessa julkisesti nähtävillä. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että varapuheenjohtaja Leif Ingman poistui kokoushuoneesta ennen asian käsittelyä esteellisenä hallintolain 28. :n nojalla (osallisuusjäävi). ---

54 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 53 Dnro PLKS 526/ Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs: Puh , barbara.pafs[at]mustasaari.fi Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan lausuntoihin ja mielipiteisiin antamien vastineiden perusteella on laadittu kaavaehdotus. Sepänkylän keskusta I - asemakaavan referenssiryhmä on tutustunut laadittuun kaavaehdotukseen kokouksessa Kaavaluonnosta on muutettu ehdotusvaiheessa seuraavasti: uusi rakennus Piffin vieressä korttelissa 224 on saanut suuremman kerrosluvun, eli korttelin 224 tontin 3 kerrosluku on neljä, ja tontin K-merkintä on muutettu C- merkinnäksi, jotta tontille on mahdollista rakentaa myös asumisyksikkö. Alueella on tehty selvitys pysäköintipaikoista. Selvityksen perusteella kortteleiden 6, 18, 19, 20 ja 224 rakennusoikeudet on korjattu. Kaikissa Kokkolantiehen rajautuvissa kortteleissa on mahdollistettu pysäköinti kellarikerrokseen. Pysäköinti on viety kortteleissa 224, 221a ja 221 kokonaan maanpinnan alapuolelle, kun taas muissa kortteleissa pysäköidään samaan tasoon sisäpihojen kanssa ja vain osittain maanpinnan alapuolelle, joten ramppeja ei tarvita. Autopaikkoja varten varataan vähintään 1 paikka/50 k-m² liike- ja toimistotilaa ja vähintään 1,25 paikkaa/asunto. Kaavassa voidaan osoittaa yleiseen käyttöön yhteensä 93 autopaikkaa. Korttelin 221 tontille 4 on mahdollista rakentaa yrityshotelli ja kaksikerroksinen pysäköintitalo, jossa on tilaa yhteensä 91 autolle. Kortteleihin 221 ja 221a osoitetaan erilliset LPAalueet (autopaikkojen korttelialue). Kaavaan on lisätty muuntajaa koskeva määräys, ja muuntajat sijoitetaan kortteleihin 221 ja 221a. Liisantien nimeksi muutetaan Bölentie yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätöksen mukaisesti. Kiertoliittymän tuntumassa sekä Bölentien ja Keskustien varsilla olevat korttelirajat on tarkistettu, ja asemakaavan rajaus on sovitettu siihen rajautuviin kaavoihin. Sepänkylän keskustan osalta on laadittu vuoteen 2040 ulottuva liikenne-ennuste. Ennusteen mukaan Kokkolantien liikennemäärä tulee kasvamaan aiemmasta ennusteesta noin ajoneuvolla/vuorokausi eli nykyistä Kokkolantietä tulee käyttämään yhteensä ajoneuvoa/vuorokausi. Tämän vuoksi katualue torin tuntumassa on muotoiltava siten, että ajonopeudet pysyvät alhaisina. Laadittu asemakaavaehdotus ja kaavaselostus ovat liitteenä. Alueelle on laadittu myös pysäköintisuunnitelma. Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta yhtyy asemakaavaehdotukseen ja asettaa sen nähtäville 30 päivän ajaksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27. :n mukaisesti.

55 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 54 Dnro PLKS 526/ Lausunnot pyydetään rakennuslautakunnalta, ympäristöjaostolta, sosiaalilautakunnalta, sivistyslautakunnalta, elinkeinoneuvostolta, Vaasan kaupungilta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueilta, Pohjanmaan liitolta, Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja Vaasan Sähköverkolta. Kaavoittaja oikeutetaan tekemään asemakaavaan tarvittaessa vähäisiä teknisiä muutoksia, ennen kuin kaava-asiakirjat asetetaan nähtäville. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että varapuheenjohtaja Leif Ingman poistui kokoushuoneesta ennen asian käsittelyä esteellisenä hallintolain 28. :n nojalla (osallisuusjäävi). Merkittiin pöytäkirjaan, että arkkitehti Juho Rajamäki Arkkitehti Oy Rajaniemestä oli kutsuttu informoimaan luonnokseen kaavaehdotusvaiheessa tehdyistä muutoksista. Hän poistui kokoushuoneesta ennen asian käsittelyn alkamista. --- Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs: Puh , barbara.pafs[at]mustasaari.fi Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin viisi muistutusta ja viisi lausuntoa. Maankäyttösopimuksiin liittyvä työ on vielä kesken, joten lopullista kaavaa ei voida vielä käsitellä, mutta lautakunta voi tässä vaiheessa ottaa kantaa muistutusten ja lausuntojen vastineisiin. Muistutuksen antoivat Asunto Oy Emmantie 6, Mauri ja Ulla-Maj Kinnari, Bostads Ab Idyllen Asunto Oy (Emmantie 1), Timo Honkala ja Boris Wahlroos. Lausunnon antoivat Vaasan kaupunki, Pohjanmaan liitto, Vaasan Sähköverkko Oy, rakennuslautakunta ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskus. Elykeskuksen lausunto saatiin Ympäristöjaosto, elinkeinoneuvosto ja sosiaalilautakunta ovat ilmoittaneet, että ne eivät anna lausuntoa kaavaehdotuksesta. Ely-keskuksen kanssa pidettiin työkokous Työkokouksessa esitettiin pääasiassa samat asiat kuin jätetyssä lausunnossa. Asunto Oy Emmantie 6 muistuttaa, että rakennettavat kerrostalot varjostavat asuntoja ja leikkikenttää vähentäen asumismukavuutta. Lisäksi kaava-

56 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 55 Dnro PLKS 526/ ehdotus pienentää nurmikentän kokoa. Asuntojen arvo laskee. Asuntoyhtiö toivoo, että rakennukset Kokkolantien luoteispuolella olisivat enintään nelikerroksisia. Mauri ja Ulla-Maj Kinnari katsovat, että suunniteltu leikkikenttä sijaitsee liian lähellä heidän terassiaan ja että suunnitellut kerrostalot ovat liian korkeita, mikä heikentää elinympäristön laatua. Merkitään, että konsultti ja kaavoituspäällikkö ovat pitäneet Mauri Kinnarin kanssa neuvottelun, jossa oli läsnä myös asuntoyhtiön puheenjohtaja. Bostads Ab Idyllen Asunto Oy (Emmantie 1) huomauttaa, että vesien valumasuunnat tulee huomioida siten, ettei taloyhtiölle aiheudu ongelmia. Asuntoyhtiö toivoo, että uudet rakennukset eivät varjosta sen asuntoja ja että jalankulkijoiden turvallisuus otetaan huomioon. Timo Honkalan mielestä kiertoliittymän rakentaminen on rahan tuhlausta ja Sepänkylän ohikulkutie huonosti suunniteltu, mikä aiheuttaa ruuhkia Bölentien ja Kokkolantien liittymään. Boris Wahlroosin mielestä kortteliin 6 ei edelleenkään pidä rakentaa kerrostaloja. Hänen mielestään ne eivät sovi ympäristöön, ne pilaavat maisemaa ja jättävät hänen talonsa varjoon. Wahlroos viittaa myös aiemmin jätettyyn mielipiteeseen. Vaasan kaupunki katsoo, että Kokkolantien muuttaminen tiestä katualueeksi on luonnollinen ratkaisu. Risteysalueen reunojen rakennusmassoilla tuetaan urbaanin kaupunkirakenteen syntyä ja tiivistymistä. Pohjanmaan liitto muistuttaa, että Sepänkylän keskusta on osoitettu vaihemaakuntakaavassa 1 keskustatoimintojen alueeksi ja että Sepänkylän keskustaan on varattu kaupallisia palveluja varten m². Vaasan Sähköverkko Oy huomauttaa muuntamoa koskevasta kaavamääräyksestä. Rakennuslautakunta yhtyy asemakaavaehdotukseen esittäen, että Kokkolantien ja uuden torin läheisyydessä olevan alueen liikennejärjestelyt tulee toteuttaa niin, että tien ylittävien jalankulkijoiden ja koululaisten turvallisuus varmistetaan. Ely-keskus katsoo, että olisi odotettava Sepänkylän osayleiskaavaehdotusta. Kokkolantien pohjoispuolella olevan matalan rakentamisen alueen ja Kokkolantien varteen suunniteltujen kerrostalojen väliin pitäisi suunnitella matalampien talojen välittävä vyöhyke. Lisäksi ely-keskus kaipaa kaava-

57 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 56 Dnro PLKS 526/ selostukseen tietoa alueen tehokkuusluvuista. Myös määräyksiä esimerkiksi kaupallisten palvelujen osalta pitäisi tarkentaa. Myymälätoimintojen laajuus pitäisi määritellä tarkemmin, ja liikerakentaminen pitäisi osoittaa ensimmäiseen kerrokseen. Joukkoliikennepysäkki tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle kiertoliittymää. Kaavaselostukseen voisi sisällyttää myös lisätietoja hulevesisuunnitelmasta. Konsultti on laatinut kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin vastine-ehdotukset, jotka ovat liitteenä. Valmistelija yhtyy konsultin vastine-ehdotuksiin. Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää yhtyä muistutusten ja lausuntojen vastine-ehdotuksiin. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan kannanotto annetaan tiedoksi niille, jotka jättivät huomautuksen luonnoksen ollessa julkisesti nähtävillä. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös: Esittelijä muutti ehdotustaan kokouksessa seuraavasti: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää yhtyä muistutusten ja lausuntojen vastine-ehdotuksiin. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan kannanotto annetaan tiedoksi niille, jotka jättivät huomautuksen ehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä. Ehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjaan merkittiin seuraavaa: Esittelijä täydensi valmisteluaan kokouksessa seuraavasti: Kokkolantien pohjoispuolella olevan matalan rakentamisen alueen ja Kokkolantien varteen suunniteltujen kerrostalojen väliin pitäisi suunnitella matalampien talojen välittävä vyöhyke. Lisäksi ely-keskus kaipaa kaavaselostukseen tietoa alueen tehokkuusluvuista. Täydennys koski vain ruotsinkielistä valmistelua. Liitteessä K otsikkoa muutettiin seuraavasti: Asemakaavan muutos, Sepänkylän keskusta I / Ehdotus nähtävillä Varapuheenjohtaja Leif Ingman poistui kokoushuoneesta ennen asian käsittelyä esteellisenä hallintolain 28. :n nojalla (osallisuusjäävi). --- Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs: Puh , barbara.pafs[at]mustasaari.fi

58 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 57 Dnro PLKS 526/ Tarkistettu asemakaavaehdotus on laadittu yhdyskuntarakentamisen lautakunnan hyväksymien vastineiden ja viranomaiskokouksen sekä maanomistajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Muutokset pääpiirteittäin: Kortteli 6 - Tonttia 5 on suurennettu ja tonttirajat on sovitettu kiinteistörajoihin. - Tontit 6 ja 7 on muutettu tontiksi 6. - Uuden tontin 6 rakennusoikeutta on vähennetty 500 k-m² ja kerroslukua on muutettu. - Tontille 6 on lisätty ajoliittymä Mustasaarentieltä. - Ohjeellista pysäköintipaikkaa ja istutettavaa aluetta on muutettu. - Merkinnäksi on muutettu AL-1 eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa palveluasuntoja. - VL-aluetta on suurennettu. Kortteli 18 - Rakennusoikeutta on vähennetty 200 k-m². - Merkinnäksi on muutettu AL-1 eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa palveluasuntoja. - Tonttinumero on lisätty. Kortteli 19 - Merkinnäksi on muutettu C-2 eli keskustatoimintojen korttelialue, jolla myymälätoiminnot on sijoitettava ensimmäiseen kerrokseen. - Tonttinumero on lisätty. - Ohjeelliset pysäköintipaikat on osoitettu. Kortteli 20 - Rakennusalalle varatusta kerrosalasta 10 prosenttia saadaan käyttää myymälätiloja varten. - Ohjeelliset pysäköintipaikat on osoitettu. Kortteli Tonttien 1 ja 5 sekä LPA-alueen rajoja on muutettu. - Merkinnäksi on muutettu C-2 eli keskustatoimintojen korttelialue, jolla myymälätoiminnot on sijoitettava ensimmäiseen kerrokseen. - Rakennusoikeutta on vähennetty 300 k-m², ja tontin 1 kerroslukua on pienennetty. - Tontilla 1 rakennusalalle varatusta kerrosalasta 20 prosenttia saadaan käyttää myymälätiloja varten. - Ohjeelliset pysäköintipaikat on osoitettu tonteille 1 ja 5. - Tontin 5 rakennusoikeutta on vähennetty 350 k-m².

59 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 58 Dnro PLKS 526/ Tontilla 5 rakennusalalle varatusta kerrosalasta 74 prosenttia saadaan käyttää myymälätiloja varten. - Tonteille 1 ja 5 on osoitettu ajoyhteys LPA-alueelle. - LPA-aluetta on suurennettu. Kortteli 221a - Tonttien 1 ja 2 rajoja on muutettu, ja torin vastaista tonttirajaa on siirretty 1,5 metriä. - Tontin 2 rakennusoikeutta ja kerroslukua on tarkistettu. - Tontilla 2 rakennusalalle varatusta kerrosalasta 20 prosenttia saadaan käyttää myymälätiloja varten. - Tonttien 1 ja 2 merkinnäksi on muutettu C-2 eli keskustatoimintojen korttelialue, jolla myymälätoiminnot on sijoitettava ensimmäiseen kerrokseen. - Tontilla 2 on tarkistettu sen alueen rajaa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. - Ohjeelliset pysäköintipaikat on osoitettu. Kaava-alueen rajausta on muutettu käsittämään korttelit 6, 8, 18, 19, 20, 221 ja 221a. Lisäksi asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin sekä erityisiin määräyksiin on tehty pieniä täydennyksiä ja korjauksia. Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta yhtyy tarkistettuun asemakaavaehdotukseen ja asettaa sen nähtäville 30 päivän ajaksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27. :n mukaisesti. Lausunnot pyydetään rakennuslautakunnalta, ympäristöjaostolta, sosiaalilautakunnalta, sivistyslautakunnalta, elinkeinoneuvostolta, Vaasan kaupungilta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueilta, Pohjanmaan liitolta, Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja Vaasan Sähköverkolta. Kaavoittaja oikeutetaan tekemään asemakaavaan tarvittaessa vähäisiä teknisiä muutoksia, ennen kuin kaava-asiakirjat asetetaan nähtäville. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös: Esittelijä korjasi ehdotuksen ensimmäistä kappaletta seuraavasti: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta yhtyy tarkistettuun asemakaavaehdotukseen ja asettaa sen nähtäville 30 päivän ajaksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32. :n mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin.

60 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 59 Dnro PLKS 526/ Pöytäkirjaan merkittiin seuraavaa: Konsultti Annemo Kaitfors Arkkitehti Oy Rajaniemestä oli kutsuttu informoimaan tarkistetusta asemakaavaehdotuksesta. Kaitfors poistui kokoushuoneesta ennen asian käsittelyn alkamista. Merkittiin pöytäkirjaan, että varapuheenjohtaja Leif Ingman ilmoitti esteellisyydestään hallintolain 28. :n nojalla (osallisuusjäävi) ja poistui kokoushuoneesta ennen asian käsittelyn alkamista. --- Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs: Puh , barbara.pafs[at]mustasaari.fi Tarkistettu kaavaehdotus oli nähtävillä Tarkistetusta kaavaehdotuksesta saatiin yhteensä seitsemän lausuntoa ja neljä muistutusta. Lausunnon antoivat Länsirannikon ympäristöyksikkö, Etelä-Pohjanmaan ely-keskus, Vaasan Sähköverkko Oy, Pohjanmaan pelastuslaitos, Pohjanmaan liitto, rakennuslautakunta ja Vaasan kaupunki. Kaavoittaja on laatinut vastine-ehdotukset. Länsirannikon ympäristöyksikön mielestä asemakaava-ehdotuksessa esitettyjen virkistysalueiden pitäisi riittää, kun otetaan huomioon alueen lähellä olevat Sepänkylän osayleiskaavassa esitetyt virkistysalueet. Ympäristöyksikkö tähdentää myös, että uudessa kaavaehdotuksessa mainitaan, että katu- ja torialueet sekä kulkuväylät ovat suunniteltu liikkumisesteisille. Kaavoittajan vastine-ehdotus: Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. Etelä-Pohjanmaan ely-keskus Ely-keskus muistuttaa, että matalamman rakentamisen puskurivyöhyke voisi käsittää myös korttelin 20, jossa kerrosluku on kuusi ja joka rajoittuu suoraan matalaan asunto-alueeseen. Ely-keskus muistuttaa, että AO-korttelia laajennetaan ilman perusteluja siten, että m²:n kokoiselle tontille tulee rakennusoikeutta 733 m². Tämä ei ely-keskuksen mielestä näytä olevan tarkoituksenmukaista. Ely-keskus muistuttaa myös, että lisäyksiä korttelialueiden tehokkuusluvuista, joita luvattiin aiemman ehdotuksen vastineissa, ei ole lisätty selostukseen. Ely-keskus toivoo, että m%-merkintä voisi osoittaa pienimmän kauppatoimintoihin käytettävän rakennusoikeuden ensimmäisessä kerroksessa. Ely-keskus suosittelee, että kaavakartalla osoitetaan määräyksiä katujen puuistutuksille ja pysäköintialueille. Ely-keskuksen mielestä Mustasaarentien varrelle voisi olla tarkoituksenmukaista esittää ääne-

61 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 60 Dnro PLKS 526/ neristysmääräys. Lisäksi ely-keskus on sitä mieltä, että polkupyöräpysäköinnistä tulisi esittää määräys. Ely-keskus peräänkuuluttaa laskelmia ja -tietoja hulevesien odotettavissa olevasta määrästä sekä maaperän ja korkeusasemien yms. ottamisesta huomioon. Ely-keskus suosittelee, että hulevesijärjestelmä siirrettäisiin myös kaavakartalle, muussa tapauksessa täytyy pitää huolta siitä, että hulevesisuunnitelma sisältyy muuhun suunnitteluun, kuten esimerkiksi katu- ja viheralueiden suunnitteluun. Hulevesisuunnitelmakuvan mukaan on ajateltu, että pieneen leikkipuistoon voidaan sijoittaa tulvavesiallas. Tämä voi ely-keskuksen mukaan aiheuttaa turvallisuusriskin lapsille. Kaavoittajan vastine-ehdotus: Korttelissa 8, joka sijaitsee korttelin 20 vieressä, on nostettu rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua kahteen, mikä mahdollistaa nykyisten rakennusten korottamisen tai korvaamisen aiempaa korkeammilla rakennuksilla. Uudet kerrostalot on muutenkin sijoitettu niin kauaksi olemassa olevasta rakennuskannasta kuin se asemakaavan muutoksen tarkoitusta ajatellen on mahdollista. AO-tontti ja sitä koskevat määräykset ovat pääosin säilyneet ennallaan. Tontin koko on kaavaehdotuksessa itse asiassa 219 m² pienempi kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Eri korttelialueiden tehokkuusluvut lisätään kaavaselostukseen. Ensimmäisen kerroksen toiminnoista ja julkisivuista Mustasaarentien varren kortteleissa on jo esitetty runsaasti määräyksiä, joten m%-merkinnän tarkistaminen ely-keskuksen esittämällä tavalla ei ole tarpeen. Katujen puuistutukset ja pysäköintipaikat sekä polkupyöräpaikat suunnitellaan tarkemmin katu- ja torisuunnitelmissa. Nykyinen normaali rakentaminen ja siinä käytettävät rakennusosat eristävät jo sinällään ääntä huomattavasti, joten suunnitelluilla liikennemäärillä erillisten ääneneristysvaatimusten lisääminen kaavamääräyksiin ei ole tarpeen. Hulevesien tarkempi suunnittelu hoidetaan katu-, puisto ja rakennussuunnitelmien yhteydessä. Kaavaselostukseen lisätään laskelma hulevesien odotettavissa olevasta määrästä. Samassa yhteydessä varmistetaan, että leikkipuiston tulvavesien viivytysaltaaseen ei tule vaarallisen paljon vettä. Vaasan Sähköverkko Oy Vaasan Sähköverkko Oy:llä ei ole mitään huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaavoittajan vastine-ehdotus: Lausunto merkitään tiedoksi. Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole mitään huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaavoittajan vastine-ehdotus:

62 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 61 Dnro PLKS 526/ Lausunto merkitään tiedoksi. Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liiton mielestä asemakaavan monet kaavamerkinnät ja - määräykset ovat hyviä, kun tavoitteena on luoda kaupunkimaista ympäristöä. Kaavoittajan vastine-ehdotus: Lausunto merkitään tiedoksi. Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnalla ei ole mitään huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaavoittajan vastine-ehdotus: Lausunto merkitään tiedoksi. Vaasan kaupunki Vaasan kaupungin näkemyksen mukaan Sepänkylän keskusta I:n asemakaavaehdotus antaa hyvät edellytykset tehokkaan, viihtyisän sekä keskustamaisen kaupunkirakenteen kehittämiseksi. Kaavoittajan vastine-ehdotus: Lausunto merkitään tiedoksi. Neljä osallista oli jättänyt muistutuksen tarkistetusta kaavaehdotuksesta: Osallinen A toivoo, että isoimmat Bostads Ab Idylleniä (Emmantie 1) ympäröivistä puista jätettäisiin pystyyn melu- ja näköesteeksi. Lisäksi hän toivoo, että suunniteltu viheralue sisältäisi puita. Kaavoittajan vastine-ehdotus: Bostads Ab Idyllenin eteläpuolelle jää virkistysalue. Myös korttelin 6 tontilla 6 on Idyllenin kohdalle osoitettu istutettava piha-alueen osa. Korttelin 6 tontin 5 osalta nykyinen kaavatilanne ei muutu. Osallisen B mielestä asemakaava sisältää alueen tuleva asukasmäärä huomioon ottaen liian vähän lähivirkistysalueita ja puistoja. Kaavoittajan vastine-ehdotus: Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tiivistää Mustasaarentien varrella olevia kortteleita. Alueet, jotka on osoitettu lähivirkistykseen ja leikkipuistoksi, noudattavat kunnanvaltuuston hyväksymän Sepänkylän osayleiskaavan ohjeita. Sepänkylän osayleiskaavassa alue on osoitettu suurimmalta osaltaan merkinnällä C, keskustatoimintojen alue. Osayleiskaavassa esitetään yhtenäisiä virkistysalueita, V, asemakaava-alueen

63 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 62 Dnro PLKS 526/ etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle. Asemakaavan muutosalueen länsiosassa oleva VL-alue rajoittuu suurempaan lähivirkistysalueeseen. Kun otetaan huomioon myös se, että asemakaavan muutoksessa on esitetty leikkipuisto alueen keskelle, voidaan todeta, että kaava-alueella ja sen läheisyydessä on riittävästi virkistysalueita. Osallisen C mielestä 12 yleistä pysäköintipaikkaa, jotka sijaitsevat katualueella korttelin 20 tontin 1 vieressä, voitaisiin sisällyttää tontin 1 autopaikkalaskelmaan. Tätä perustellaan sillä, että nämä pysäköintipaikat palvelevat ensisijaisesti korttelin vieras- ja asiakaspysäköintiä, tässä tapauksessa tonttia 1. Kaavoittajan vastine-ehdotus: Pysäköintipaikkojen osoittaminen katualueelta yksityiselle maanomistajalle vaatii rasitejärjestelyjä ja voi johtaa ongelmiin käytännössä. Alueella tarvitaan myös yleisiä pysäköintipaikkoja, jotka eivät ole osoitettu erikseen kenellekään. Tällaiset paikat sijaitsevat luontevasti katualueilla. Muistutus ei aiheuta toimenpiteitä. Osallinen D viittaa kaavaehdotuksesta aiemmin jätettyyn muistutukseen. Osallisen mielestä kortteliin 6 ei pidä rakentaa kerrostaloja. Hänen mielestään ne eivät sovi ympäristöön ja pilaavat maisemaa. Hänen mukaansa viherkasvit ja aita tuskin estäisivät näkymiä VIII-kerroksisesta talosta. Kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen jättäisi osallisen mukaan hänen talonsa varjoon suuren osan vuodesta. Kaavoittajan vastine-ehdotus: Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tiivistää Mustasaarentien varrella olevia kortteleita ja muodostaa Mustasaarentiestä pääkatu, jotta Sepänkylästä rakentuu selkeä ja aktiivinen kuntakeskus. Muutokset kaava-alueella ovat perusteltuja ottaen huomioon kaavan tarkoitus. Näitä muutoksia, etenkään Mustasaarentien varren kerroslukua, ei voi välttää kaavalle asetettuja tavoitteita syrjäyttämättä. Mustasaarentien varren uusi VIII-kerroksinen rakennus tulee sijaitsemaan lähimmillään noin metrin päässä osallisen omistamasta rakennuksesta. Uudet kerrostalot on sijoitettu siten, että talo ja tontti eivät joudu niiden varjostamaksi kello 12 jälkeen kevään ja syksyn välisenä aikana. Asemakaavaselostukseen liitetään varjostustutkielma. Näkymiä kerrostaloista voi vähentää aidan ja kasvillisuuden avulla. Nykytilanteessa Kokkolantieltä on suora näkymä osallisen tontille. Uudet kerrostalot peittävät tämän näkymän ja siltä osin parantavat nykyistä tilannetta. Asemakaavasta johtuvat muutokset eivät ole siten kohtuuttomia. Kaavakartta on sama kuin tarkistetun kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä. Kaavaselostusta on täydennetty korttelialueiden tehokkuusluvuilla, sademäärälaskelmalla ja varjostustutkielmalla sekä pienehköillä lisäyksillä.

64 204, YRL :30 PLKS: 526/2010 Sida 63 Dnro PLKS 526/ Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset ja kiinteistönluovutuksen esisopimukset sekä maanvuokrasopimukset ennen kuin asemakaava voidaan lopullisesti hyväksyä kunnanvaltuustossa. Kunta vastaa katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Kaava-alueella on tehtävä johtosiirtoja ja erinäisiä tieverkon muutoksia ennen kuin talonrakentaminen voidaan aloittaa korttelialueella. Asemakaava toteutetaan seuraavasti: 2015 Mustasaarentien katusuunnitelma on valmis Alustavat liikennejärjestelyt Johtosiirrot ja tierakentaminen Mustasaarentien yhteydessä, jotta tontit voidaan rakentaa Tontit voidaan rakentaa Kunnallistekniikka rakennetaan, kadut ja yleiset alueet toteutetaan sitä mukaa kun tonttien rakentaminen etenee. Toteuttamisaikataulu pätee sillä edellytyksellä, että kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen ja kaavanmuutos saa lainvoiman ja että kunnanvaltuusto hyväksyy toteuttamisaikataulun sekä myöntää toimenpiteisiin talousarviovaroja. Liitteet: Kartta, kaavaehdotus Kaavaselostus Pysäköintiselvitys Kokousasiakirjat: Jätetyt muistutukset Saadut lausunnot Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää hyväksyä kaavoittajan vastineehdotukset lausuntoihin ja muistutuksiin. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan kannanotto annetaan tiedoksi niille, jotka jättivät muistutuksen tarkistetun kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdottaa, että kunnanhallitus ja edelleen kunnanvaltuusto hyväksyvät Sepänkylän keskusta I -asemakaavan. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

65 204, YRL :30 / Bilaga: Planen sida 1 Sida 64

66 204, YRL :30 / Bilaga: Planen sida 2 Sida 65

67 204, YRL :30 / Bilaga: Planen sida 3 Sida 66

68 204, YRL :30 / Bilaga: Planen sida 4 Sida 67

69 204, YRL :30 / Bilaga: Planen sida 5 Sida 68

70 204, YRL :30 / Bilaga: Planen sida 6 Sida 69

71 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 70 ASEMAKAAVA SEPÄNKYLÄN KESKUSTA I ASEMAKAAVASELOSTUS

72 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 71 MUSTASAAREN KUNTA ASEMAKAAVA SEPÄNKYLÄN KESKUSTA I ASEMAKAAVASELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Sepänkylän asemakaava-alueen korttelia 8, osia kortteleista 6 ja 221 sekä niihin liittyviä tori-, liikenne-, katu- ja virkistysalueita. Asemakaavaselostus koskee Mustasaaren kunnanvaltuuston xx.xx.2016, xx, hyväksymää asemakaavaa. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Sepänkylän asemakaava-alueen korttelit 6, 8, ja 221a sekä osia kortteleista 6 ja 221 sekä niihin liittyvät tori-, virkistys- ja katualueet. Kaava-alueen sijainti ja nimi Noin 7,8 hehtaarin kokoinen asemakaava-alue sijaitsee Mustasaaren kuntakeskuksessa. Asemakaava-alueen rajaus on esitetty kansikuvassa. Asemakaavan nimi on Asemakaava Sepänkylän keskusta I. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on, että kortteleita Mustasaarentien varrella tiivistetään ja että Mustasaarentie muutetaan pääkaduksi. Korttelit suunnitellaan asuin- ja liikerakennuksille (kaupalliset palvelut ja toimistot) sekä keskustatoiminnoille. Kaavan laatija Kaavan on laatinut Arkkitehti Oy Rajaniemi ja siellä kaavan laatijana on toiminut TkT, arkkitehti SAFA Juho Rajaniemi. Yhteyshenkilönä Mustasaaren kunnan organisaatiossa on toiminut kaavoituspäällikkö Barbara Påfs. 2

73 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 72 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavoitusprosessin vaiheet 1.2 Asemakaava 1.3 Asemakaavan toteuttaminen 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Tekniset verkostot Maanomistus 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Maakuntakaava Sepänkylän osayleiskaava Ajantasa-asemakaava Muita suunnitelmia 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 3.2 Suunnittelun käynnistäminen 3.3. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Työryhmä ja suunnittelijat Viranomaisyhteistyö 3.4 Asemakaavan tavoitteet Yleiset tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Osallisten tavoitteet 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Yleistä Korttelialueet Katualueet Muut alueet 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 4.3 Kaavan vaikutukset 4.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 4.5 Nimistö 3

74 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus LIITTEET Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Havainnekuvia 4

75 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavoitusprosessin vaiheet Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs valitsi viranhaltijapäätöksellä (14/2013) kaavan laatijaksi Arkkitehti Oy Rajaniemen Työryhmän ensimmäinen kokous: suunnittelusopimuksen allekirjoitus Työryhmän toinen kokous: idealuonnokset A ja B Työryhmän kolmas kokous: idealuonnos C Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville, Ensimmäinen asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä Työkokous ELY-keskuksessa Työryhmän neljäs kokous Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi kaava-alueen uuden rajauksen ja asemakaavan uuden nimen Sepänkylän keskusta I, Työryhmän viides kokous Referenssiryhmä asetettiin osallistumaan suunnitteluun Työryhmän kuudes kokous Työryhmän seitsemäs kokous Referenssiryhmän ensimmäinen kokous Työryhmän kahdeksas kokous Referenssiryhmän toinen kokous Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaluonnoksen nähtäville Toinen asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä Yleisötilaisuus Työryhmän yhdeksäs kokous Referenssiryhmän kolmas kokous Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville, Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Tapaaminen (Kinnari, Påfs, Rajaniemi) Työkokous ELY-keskuksessa Viranomaisneuvottelu ELY-keskuksessa Yhdyskuntarakentamisen lautakunta otti kantaa muistuksiin ja lausuntoihin, Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti maankäyttösopimusten jatkamisesta, Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville Tarkistettu asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 5

76 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida Asemakaava Noin 7,8 hehtaarin kokoinen asemakaava-alue sijaitsee Mustasaaren kuntakeskuksessa. Asemakaava-alueen rajaus on esitetty kansikuvassa. Kaava-alueella on voimassa olevia asemakaavoja. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutuksessa ovat mukana sekä yksityinen että julkinen sektori. Mustasaaren kunta rakentaa katualueet ja kunnallistekniikan. 6

77 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Mustasaaren kunnan ydinkeskustassa ja sen kaupunkikuvallinen ja myös imagollinen merkitys on kunnalle erittäin suuri. Tällä hetkellä aluetta hallitsee Mustasaarentie (aiemmin valtatie 8) ja sillä kulkeva liikenne. Väestötieteen professori Fjalar Finnäs on tehnyt Mustasaarelle väestöennusteen kunnanosittain vuosille 2016, 2021, 2026 ja Ennusteen mukaan Sepänkylän väestö lisääntyy vuodesta 2011 vuoteen henkilöä ja vuodesta 2011 vuoteen henkilöä (5616:sta 7364:ään henkilöön). Lisäys koskee kaikkia ikäluokkia lukuun ottamatta 0-24-vuotiaita, joiden osuus säilyy kohtuullisen stabiilina nykytasolla. Kunnalla on mahdollisuus ohjata väestön sijoittumista esimerkiksi asemakaavoituksen avulla. Tämän vuoksi Sepänkylän väestönlisäys voi olla vieläkin suurempi Luonnonympäristö Kaava-alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä lukuun ottamatta länsiosan virkistysaluetta. Kaava-alue muodostuu pääosin rakennetusta ympäristöstä ja katualueesta. Alueella on suhteellisen suuria korkeuseroja. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee välillä noin 6,5-11,5 m merenpinnasta. Erityispiirteenä mainittakoon Mustasaarentien ja kortteli 8:n suuri korkeusero (1,5-4,0 m). Kuva 1. Näkymä Bölentieltä (ent.liisantieltä). 7

78 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida Rakennettu ympäristö Korttelissa 8 (nykyiset korttelinumerot, ks. kuva 14) on viisi 1970-luvulla rakennettua rivitaloa. Korttelissa 6 on yksi omakotitalo ja yksi liikerakennus, jotka on rakennettu 1980-luvulla. Korttelissa 221 on kaksi 1980-luvulla rakennettua liikerakennusta. Rakennukset ovat yksikerroksisia paitsi toinen korttelin 221 rakennuksista, jonka toinen pääty on kaksikerroksinen. Alueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Kuva 2. Näkymä Mustasaarentielle. Kuva 3. Rivitalo korttelissa 8. Kuva 4. Rivitalo korttelissa 8. Kuvat 5 ja 6. Omakotitalo korttelissa 6. 8

79 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 78 Kuva 7. Korttelin 221 liiketalot. Kuva 8. Nykyinen torialue Tekniset verkostot Vesi- ja viemärilinjojen runkoputket on osoitettu kuvassa 9. Lisäksi vesi- ja viemäriverkostossa on kaava-alueella lukuisia tonttiliittymäjohtoja. Kaukolämpölinja kulkee Kristiinentien alla, josta se kääntyy pohjoiseen korttelin 8 tonttien 2 ja 3 rajaa pitkin ja jatkaa edelleen Emmantien alla. Kaukolämpölinja kulkee myös Mustasaarentien ali kaava-alueen itäosassa. Kuva 9. Alueen kunnallistekniset verkostot. Vesijohtojen runkolinjat on merkitty sinisellä, viemäriverkoston runkolinja punaisella ja sadevesiviemäröinti keltaisella värillä. 9

80 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida Maanomistus Yksityiset maanomistajat omistavat kaava-alueesta noin 40 % ja kunta noin 60 %. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytön uudistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Niiden erityistavoitteissa ohjataan tarkempaa alueiden käytön suunnittelua muun muassa seuraavin määräyksin: Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueiden käytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintoja ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä Maakuntakaava Ympäristöministeriö on antamallaan päätöksellä YM2/5222/2008 vahvistanut Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätöksen Pohjanmaan maakuntakaavan hyväksymisestä. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun, ja se korvaa kokonaisuudessaan Vaasan rannikkoseudun seutukaavan. Maakuntakaavan yhteydessä laaditaan myös uudet vaihekaavat: vaihekaava 1 (kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa), vaihekaava 2 (uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla) ja uusi Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka laadinnan Pohjanmaan liitto on käynnistänyt yhdessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Lisätietoja suunnitelmasta Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Suunnittelualue kuuluu myös Vaasan kaupunkiseudun kaupunkikehittämisen vyöhykkeeseen (kk-1), jonka suunnittelumääräyksessä määrätään muun muassa 10

81 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 80 seuraavasti: Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Kuva 10. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Vaihemaakuntakaava 1:n (ympäristöministeriön vahvistama ) mukaan Sepänkylän keskus on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, jolle on mahdollista sijoittaa enintään k-m² suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, paitsi Mustasaaren keskustaan Sepänkylään, jossa yläraja on k-m². Vähittäiskaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymien mitoitus tulee sopeuttaa taajamakuvaan ja selvittää tarkemmalla kaavoituksella. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskustatoimintojen alueen ja muun taajaman yhteensovittamiseen, taajamakuvaan ja liikennejärjestelyihin. Sepänkylän keskusta kuuluu Vaasan-Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhykkeeseen, jonka suunnittelusta määrätään seuraavaa: Keskustan kehittämisvyöhykkeessä vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän koon alaraja on keskustatoimintojen alueen ulkopuolella k-m². Vyöhykettä tulee kehittää yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena kaupallisten palvelujen alueena. Keskustan kehittämisvyöhykkeen kaupallisten palvelujen kokonaismitoitus on k-m2 Vaasan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle sijoittuvin osin. 11

82 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 81 Kuva 11. Ote Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:stä. Uutta maakuntakaavaa valmistellaan parhaillaan. Maakuntahallitus päätti aloittaa Pohjanmaan maakuntakaava 2040:n laatimisen ja se hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Maakuntakaavasta tulee niin kutsuttu kokonaismaakuntakaava, joka käsittää koko maakunnan ja sen erilaiset yhdyskuntatoiminnot. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuonna 2018 tai Uusi maakuntakaava korvaa Pohjanmaan maakuntakaava 2030:n ja sen vaihemaakuntakaavat Sepänkylän osayleiskaava Sepänkylän osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Osayleiskaavassa alueella on seuraavat merkinnät: lähipalvelurakennusten alue (PL), pientalovaltainen asuntoalue (AP-1), virkistysalue (V). Sepänkylän osayleiskaavan tarkistaminen käynnistyi syksyllä 2012, ja kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan , 60. Osayleiskaava ei ole vielä voimassa, koska siitä on jätetty valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Osayleiskaavassa (kuva 13) on melkein koko suunnittelualue merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Osayleiskaavan tarkistuksessa on otettu huomioon kunnan ja kuntakeskuksen erityispiirteet. Lisäksi tarkistettava osayleiskaava tukee kunnan strategiaa hyödyntää ja tiivistää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Tarkistuksessa on otettu huomioon myös lisääntynyt muuttoliike Mustasaareen ja siitä seuraava korkeampi asukastiheys ydinkeskustassa. Tavoitteena on, että Sepänkylän ydinkeskustalle muodostuu kaupunkimainen luonne tiiviimmän ja urbaanimman ympäristön avulla. Mustasaaren oikeusvaikutukseton strateginen yleiskaava hyväksyttiin

83 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 82 Kuva 12. Ote Sepänkylän osayleiskaavasta (2002). Kuva 13. Ote Sepänkylän osayleiskaavasta, hyväksytty kunnanvaltuustossa

84 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida Ajantasa-asemakaava Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: 1.1 vahvistettu 1972, 1.2 vahvistettu 1975, 1.6 vahvistettu 1981, 1.29 vahvistettu 1992, 1.34 vahvistettu 1996, 1.45 vahvistettu 1999,.42 vahvistettu 1999 ja 1.63 KV:n hyväksymä Kuva 14. Ote ajantasa-asemakaavasta Muut suunnitelmat Pääajatuksena alueen runkosuunnitelmassa (Tulevaisuuden Sepänkylä) on, että kortteleita Mustasaarentien molemmilla puolella tiivistetään ja että Mustasaarentie muutetaan pääkaduksi. Varsinaista ydinkeskustaa ympäröivät korttelit muokataan asuin- ja liikekortteleiksi (kaupalliset palvelut ja toimistot). 14

85 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 84 Kuva 15. Ote runkosuunnitelmasta vuodelta 2011 (Sito Oy, White Arkitekter, WSP Oy). Ramboll Oy ja Arkkitehtitoimisto Gerd Hytönen ovat laatineet vuonna 2011 suunnitelman Mustasaarentien muuttamisesta Mustasaaren kunnan pääkaduksi (Karlebyvägen från riksväg till huvudgata - Idéplan för utveckling av riksväg 8, Karlebyvägen i Smedsby, Korsholm). Suunnitelmassa nykyistä tiealuetta kavennetaan huomattavasti. Kuva 16. Katuleikkaus Ramboll Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Gerd Hytönen Oy:n tekemästä suunnitelmasta (2011). 15

86 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan laatiminen vastaa tarpeeseen kehittää Sepänkylästä selkeä ja aktiivinen sekä vetovoimainen ja näkyvä keskus asumiselle, yrittäjyydelle, sivistykselle ja kulttuurille, hallinnolle ja kulkuyhteyksille. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto (KAKSJ) päätti alueen asemakaavoituksesta , 108 (kortteli 6) ja , 91 (kortteli 8). Kaavoitussopimus kiinteistön 9:227 osalta solmittiin kunnan ja Oy Dingmans Ab:n välillä KAKSJ hyväksyi sopimuksen Kaavoitussopimus kiinteistön Norrgård 9:19 osalta solmittiin kunnan ja Lemminkäinen Talo Oy:n välillä KAKSJ hyväksyi sopimuksen Kaava-alueen rajojen muuttamisen jälkeen Mustasaaren kunta teki vielä kolme kaavoitussopimusta. Kaavoitussopimus Fast. Ab Omelettin kanssa hyväksyttiin yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa , Fast. Ab Korsholm Smedcenterin kanssa ja Kiinteistö Oy Sepänkylän Liiketalon kanssa Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti seuraavien kaavoitussopimusten jatkamisesta : 223 Kiinteistö Oy Sepänkylän Liiketalo, 224 Fast. Ab Korsholm Smedcenter, 225 Fast. Ab Omeletten Kiinteistö Oy, 226 Lemminkäinen Hus Ab ja 227 Oy Dingmans Ab Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaisesti osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Tämän asemakaavan osallisia ovat: Maanomistajat, asukkaat, yhteisöt ja yritykset Viranomaiset Mustasaaren kunnan hallintokunnat Muut Taulukko 1. Asemakaavan osalliset - maanomistajat ja naapurit - asukkaat - alueella toimivat yritykset, yhteisöt ja yhdistykset - Etelä-Pohjanmaan ELY - Pohjanmaan liitto - Pohjanmaan pelastuslaitos - kunnanhallitus - Yhdyskuntarakentamisen lautakunta - Rakennuslautakunta - Ympäristöjaosto - Vaasan Sähkö Oy - Mustasaaren vesihuoltolaitos - Smedsby Värmeservice Ab - Anvia - Vaasan kaupunki 16

87 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida Vireilletulo Kaavoitustyö on osoitettu asemakaavatyönä nro 1 Mustasaaren kunnan kaavoituskatsauksessa vuodelle Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaava-alueen maanomistajat ovat osallistuneet useisiin työryhmän kokouksiin. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana luonnoksesta jätettiin seitsemän mielipidettä ja lausuntoa. Kaksi lausuntoa jätettiin nähtävilläoloajan jälkeen. Alla on esitetty yhteenveto mielipiteistä ja lausunnoista sekä (suluissa) arvio siitä, onko mielipiteen tai lausunnon sisältö toteutunut asemakaavassa. Osalliset A:n mielestä voimassa oleva kaava on parempi kuin asemakaavaluonnos. He halusivat, että Idyllen As Oy:n rajalla olisi viheralue ja että kaavoituksessa otetaan huomioon hulevesi- ja lumi. Myös talon päätyyn ehdotetun pysäköintialueen tilalle he halusivat viheralueen. (kyllä) Osallinen B:n mielestä nyt suunnitellaan liian matalia kerrostaloja. Hänen mielestään 8-11-kerroksisten talojen rakentaminen on alueelle mahdollista kerrostaloasuntojen kysynnän vuoksi ja koska hänen mukaansa korkeat talot tekevät Sepänkylän keskuksen entistä houkuttelevammaksi. (osittain) Pohjanmaan pelastuslaitos lausui, että kaavoituksessa ja myöhemmässä suunnittelussa tulee ottaa huomioon se, että palokunnan tikasautolla on kaduilla ja piha-alueilla toimintaedellytykset parvekkeilta pelastamiselle. (kyllä) Pohjanmaan liitto halusi kaavaselostukseen lisättävän, että Smedsbyn keskuksessa suuren vähittäiskaupan suuryksikön koko saa olla enintään k- m2, selvityksen vaihemaakuntakaava 1:n sisällöstä sekä maininnan Sepänkylän yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Lisäksi Pohjanmaan liitto ehdotti, että kaavaselostuksessa arvioitaisiin asemakaavan muutoksen vaikutuksia olemassa oleville palveluille Sepänkylän keskuksessa. (kyllä) Vaasan Sähköverkko Oy tarvitsee vähintään 8 x 8 metrin kokoisen muuntamoalueen LPA-alueen eteläosaan tai sen läheisyyteen. (kyllä) Elinkeinoneuvosto lausui, että kaava-alue on tärkeä Sepänkylän tulevalle kehitykselle ja että tarpeeksi suuri tehokkuusluku on tarpeen asuntoja ja yritystoimintaa varten. Elinkeinoneuvoston mielestä rakentamisen määrä korttelissa 8 oli selvästi alimitoitettu, korttelin rakennusoikeus pitää maksimoida, kahdeksankerroksisten kerrostalojen rakentaminen sallia samoin kuin pysäköinti kellarikerrokseen. LPAkorttelialue tulee elinkeinoneuvoston mielestä osoittaa asunto-, liike- ja toimistokäyttöön. (osittain) Osalliset C huomauttivat, että heidän asuintonttiinsa (Klaarantie 2) rajautuva viheralue katoaisi, mikäli kerrostaloja rakennettaisiin heidän talonsa läheisyyteen. He eivät halua kerrostaloja omakotitalon viereen, vaan toivovat viheralueen säilymistä nykyisellään. (ei) 17

88 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 87 Rakennuslautakunnan mukaan liikenne- ja pysäköintiratkaisut alueella tulee tutkia perusteellisesti. Lisäksi rakennuslautakunta ehdotti, että 6-8-kerroksisten talojen rakentamista alueelle tulisi tutkia. (kyllä) Ympäristöjaostolla ei ollut huomauttamista kaavaluonnoksesta. Kuva nähtävillä ollut ensimmäinen asemakaavan muutosluonnos. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi uuden kaavaalueen rajauksen ja nimen asemakaava Sepänkylän keskusta I. Kaava-alueeseen lisättiin tontti 3 korttelissa 224, tontti 1 korttelissa 221 sekä kunnan torialue. Tämän johdosta suunniteltiin uusia skissejä työryhmän ja maanomistajien keskustelujen avulla. Referenssiryhmälle esiteltiin kaksi skissiä (kuvat 18 ja 19), jotka toimivat asemakaavaluonnoksen pohjana. Referenssiryhmä päätti ehdottaa jatkotyöskentelyä skissivaihtoehto 2:n pohjalta, jossa kevyen liikenteen alikulkutunneli oli poistettu entiseltä Kokkolantieltä (Mustasaarentie). Referenssiryhmä toivoi, että yhteys uuden torin ja kulttuuritalon välille tulisi jouhevammaksi. Lisäksi referenssiryhmä toivoi korkeampaa rakentamista ja joustavia kaavamerkintöjä, jotka sallisivat niin liike- ja toimisto kuin asuntorakentamistakin. Referenssiryhmän ja työryhmän kokouksissa käytyjen keskustelujen pohjalta laadittiin uusi asemakaavaluonnos. 18

89 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 88 Kuva 18. Laajennettu alue, skissivaihtoehto1. Kuva 19. Laajennettu alue, skissivaihtoehto1. 19

90 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 89 Toinen asemakaavaluonnos (kuva 20) oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin yhdeksän mielipidettä ja lausuntoa. Kolme lausuntoa jätettiin nähtävilläoloajan jälkeen. Alla on esitetty yhteenveto mielipiteistä ja lausunnoista sekä (suluissa) arvio siitä, onko mielipiteen tai lausunnon sisältö toteutunut asemakaavassa. Osallinen A:n mielestä kortteliin 6 ei pidä rakentaa kerrostaloja, koska ne eivät sovi ympäristöön ja pilaavat maisemaa. Kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen pilaisi Wahlroosin elinympäristöä, koska hänen tonttinsa ja asuntonsa jäisivät kerrostalon varjoon ja samalla näkymät kerrostaloasunnoista Osallinen A:n tontille häiritsisivät yksityiselämää. Hänen mielestään asemakaavaluonnos sisältäisi liian suuren muutoksen verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan. (ei) Bost. Ab Emmavägen 10 kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti liikenne- ja pysäköintiratkaisuihin asemakaavaa toteutettaessa. (kyllä) Pohjanmaan pelastuslaitos on jättänyt aiemmin ( ) lausunnon asemakaavasta, jonka kaavan laatija on ottanut huomioon. Pelastuslaitoksella ei ole muuta kommentoitavaa Pohjanmaan liitto haluaa, että kaavaselostuksessa tuodaan esille yleiskaavatilanne. (kyllä) Liiton mielestä koko c-alue olisi pitänyt sisältyä asemakaavaan. (ei) Ehdotusvaiheessa pitää ottaa kantaa kaupan mitoitukseen sekä liittää mukaan kartta, josta käyvät esille c-alueen rajat. (kyllä) Liiton mukaan asemakaavan tavoitteet ovat Pohjanmaan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan tavoitteiden ja kehitysperiaatteiden mukaisia, mutta se toivoo, että asemakaavassa määriteltäisiin ne erityispiirteet, joista tunnistaa muodostettavan paikallisidentiteetin. (kyllä) Liitto kaipaa selvitystä siitä, miten asemakaavaratkaisu tulee vaikuttamaan liikennevirtoihin. (kyllä) Edelleen liitto toivoo, että selostusta täydennettäisiin yhteiskäyttökadun (shared space) määrittelyllä sekä sillä, miten kaava-alueen muilla osilla saavutetaan toimiva kävely- ja pyöräilyverkosto ja miten luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen järjestämiselle alueella. (kyllä) Lisäksi Pohjanmaan liitto toivoo perusteellisempaa yhteiskäyttökadun suunnitelmaa, jossa näytettäisiin yleiset autopaikat ja polkupyörien säilytyspaikat. (osittain) Vaasan Sähköverkko Oy tarvitsee mahdollisuuden rakentaa yksi tai kaksi muuntamoa kortteleihin 221 ja 221 a. Muuntamoiden rakentamismahdollisuus tulee sisällyttää asemakaavamääräyksiin. (kyllä) Elinkeinoneuvostolla ei ollut huomautettavaa. Anvia muistuttaa, että sillä on maanalaisia kaapeleita, jotka tulee ottaa huomioon ja suojata kaivettaessa. Kristiinantien jatkeella kulkee Anvian johtoreitti. Ympäristöjaos totetaa, että virkistykseen on varattu vähän alueita, mutta näiden pitäisi riittää ottaen huomioon Sepänkylän osayleiskaavaehdotukseen varatut suuret lähivirkistysalueet. (kyllä) Vanhusneuvoston mielestä kevyen liikenteen alikulku tulee säilyttää. (ei) Vanhusneuvoston mukaan torialue tulisi rauhoittaa kaikelta ajoneuvoliikenteeltä. Ainoastaan jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, apuvälineitä käyttävien sekä hälytysajoneuvojen tulisi voida käyttää torialuetta. Liikenne liikehuoneistoihin, asuntoihin ja pysäköintialueille tulee ohjata Markkinatien kautta. (osittain) Liikenne- ja opastuskylttejä ei saa sijoittaa liian pitkälle kävelyreittien puolelle, jotta liikkumisrajoitteisten 20

91 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 90 ja näkövammaisten onnettomuuksilta vältytään. Kaikki esteet, jotka voivat aiheuttaa vaikeuksia vanhusten liikkumiselle keskustassa tulee poistaa niin suuressa laajuudessa kuin mahdollista, jotta vanhusten keskustapalvelujen käyttäminen helpottuisi ja jotta he voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. (osittain) Vanhusneuvosto haluaa myös muistuttaa sellaisen vanhusten palveluasumisen tarpeesta keskusta-alueella, jossa kaikki on suunniteltu niitä ihmisiä ajatellen, joilla on erilaisia liikkumisrajoitteita. Rakennuslautakunta muistuttaa hulevesistä huolehtimisen tärkeydestä tilanteessa, jossa suuria pintoja päällystetään vettä läpäisemättömillä materiaaleilla. (kyllä) Rakennuslautakunta muistuttaa mahdollisuudesta osoittaa lisää pysäköintiä maan alle nykyiselle torialueelle rakennettavaan pysäköintitaloon. (ei) Lisäksi lautakunta muistuttaa, että alueen julkisivujen tulee muodostaa selkeä kokonaisuus. Nykyisen Piffi-kiinteistön lisärakennusta voisi kiertoliittymän läheisyydessä täydentää korkeammalla osalla ympäristön tasapainottamiseksi. (kyllä) Edelleen lautakunta muistuttaa, että koska Sepänkylän keskus on myös autoilevien asiakkaiden suosima liikekeskusta, tulee heitä varten olla tarpeeksi pysäköintipaikkoja. Alueelle tulee tehdä selvitys maanalaisista pysäköintipaikoista. (kyllä) Sosiaalilautakunnan mielestä on tärkeää, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon erityisesti liikkumisrajoitteiset, vanhukset ja lapsiperheet. (osittain) Sosiaalilautakunnan mukaan alikulku Bölentielle (entinen Liisantie) tulisi säilyttää tai korvata vastaavalla tunnelilla lähistöllä. (ei) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mielestä tulisi suunniteltaessa Sepänkylän keskus I -asemakaavan uusia kortteleita pitää lähtökohtana yleiskaavoituksen tavoitteita. (kyllä) C-alueiden määräyksiä pitäisi täydentää kaupallisten palvelujen mitoitusta koskevilla määräyksillä ja AL-korttelialueiden asumiseen ja liiketoimintaan varattujen kerrosalojen keskinäistä mitoitusta tulisi ohjata kaavamääräyksellä. (ei) ELY-keskus painottaa joukkoliikenteen huomioonottamista ja peräänkuuluttaa pysäköintiselvityksen tekemistä. (kyllä) Lisäksi ELY-keskuksen mielestä pysäköintialueiden ramppien sijainti tulisi osoittaa kaava-kartassa. (ei) ELY-keskuksen mukaan puistojen ja virkistysalueiden laajuus keskusta-alueella tulisi selvittää ja suunnitella, koska virkistysalueiden koko on kutistunut verrattuna Sepänkylän oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan ja ajantasa-asemakaavaan. (osittain) ELYkeskus peräänkuuluttaa myös hulevesisuunnitelmaa. (kyllä) ELY-keskuksen mielestä maisemarakennetta ei oteta asemakaavassa tarpeeksi huomioon ja sen mielestä koko nykyinen Sepänkylän keskuksen kerrostaloalue ei sovellu maisemarakenteeseen. Lisäksi alueelta tulisi tehdä alueleikkauksia suunnittelun lähtötiedoksi. (osittain) Edelleen ELY-keskus on sitä mieltä, että esimerkiksi päällysteitä, valaistusta, mainosstandejä, istutuksia ja rakenteita varten voisi olla aiheellista laatia aluekohtaisia määräyksiä. (ei) Lisäksi ELY-keskus ehdottaa Sepänkylän keskusta-alueen määräämistä MRL 110 :n mukaiseksi kehittämisalueeksi. (ei) 21

92 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 91 Kuva nähtävillä ollut toinen asemakaavan muutosluonnos. Mielipiteiden seurauksena nostettiin korttelin 224 tontin 3 kerroslukua neljään tontin kiertoliittymän puoleisessa reunassa. Samanaikaisesti tontin käyttötarkoitusmerkintä muutettiin C:ksi, jotta myös asuminen tontilla mahdollistuisi. Alueelle tehtiin myös pysäköintipaikkaselvitys (kuva 30), jonka seurauksena muutettiin rakennusoikeuksia kortteleissa 6, 18, 19, 20 ja 224. Erityisiin määräyksiin lisättiin kortteleihin 221 ja 221a sijoitettavia muuntajia koskeva määräys. Liisantie muutettiin Bölentieksi yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätöksen , 12, mukaisesti. Kaavaehdotukseen tarkennettiin myös kiertoliittymään, Bölentiehen ja Keskustiehen rajoittuvia korttelirajoja. Lisäksi kaavarajaus tarkennettiin sopimaan alueeseen rajoittuviin asemakaavoihin. Asemakaavaehdotus (kuva 21) oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana siitä jätettiin seitsemän muistutusta ja lausuntoa. Lisäksi kaksi lausuntoa jätettiin nähtävilläoloajan jälkeen. Alla on esitetty yhteenveto mielipiteistä ja lausunnoista sekä (suluissa) arvio siitä, onko mielipiteen tai lausunnon sisältö toteutunut asemakaavassa. As Oy Emmantie 6 muistutti, että Kokkolantien varteen rakennettavat kerrostalot tulisivat varjostamaan kaikkia Emmantie 6:n asuntoja ja suunniteltua leikkikenttää vähentäen asumismukavuutta, ja että sen hallinnassa oleva nurmikenttä pienenisi 22

93 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 92 noin puoleen ja vähentäisi asukkaiden liikkuma- ja käyttöalaa. (osittain, nurmikenttää jätetty enemmän tontin puolelle) Taloyhtiö pelkää myös asuntojen arvon alenemista ja sen mielestä varsinkin 5-8-kerroksiset kerrostalot ovat liian korkeita verrattuna olemassa oleviin rivitaloihin. Taloyhtiö toivookin, että Kokkolantien luoteispuoleiset talot olisivat enintään nelikerroksisia. (ei) Osallisten A mielestä kaavaan suunniteltu leikkikenttä sijaitsee liian lähellä heidän terassiaan ja sen edessä olevaa nurmikenttää. (kyllä, leikkikenttää siirretty kauemmaksi) Edelleen Osalliset A muistuttavat, että suunnitellut kerrostalot ovat liian korkeita ja varjostavat heidän asuntoaan kevät- ja syysaamuisin. Lisäksi Osalliset A pyytävät, että kaavan laatija ja kunnan edustaja neuvottelisivat nautintaoikeuden hallitsijan kanssa. (kyllä) Bostads Ab Idyllen muistutti, että kortteliin 6 rakennettavien asuinrakennuksien vesien valumasuunnat tulee huomioida siten, että taloyhtiölle ei aiheudu ongelmia. (kyllä) Lisäksi taloyhtiö toivoo, että uudet rakennukset eivät varjosta Emmantie 1:n asuinrakennuksia ja että jalankulkijoiden turvallisuus otetaan huomioon kadun ylityksissä. (kyllä) Osallisen B mielestä kiertoliittymän rakentaminen on rahan tuhlausta. Hänen mielestään myös Sepänkylän ohitustie on huonosti suunniteltu, mikä aiheuttaa muun muassa ruuhkia Bölentien ja Kokkolantien liittymään. Osallinen B mukaan Bölentien liikennemäärä on kasvanut viime vuosina ja hän ehdottaa uuden liikennelaskelman laatimista. (liikennemääriä ja -ratkaisuja on perusteltu kaavaselostuksessa) Osallinen C mielestä kortteliin 6 ei pidä rakentaa kerrostaloja. (ei) Kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen jättäisi Osallinen C:n mukaan hänen talonsa varjoon suuren osan vuodesta. Vaasan kaupungin kaupunginhallituksen suunnittelujaosto pitää Kokkolantien muuttamista tiestä katualueeksi luonnollisena ratkaisuna Sepänkylän alueella ohitustien valmistuttua. Suunnittelujaoston mukaan erityisesti Bölentien, Keskustien ja Kokkolantien risteysalueen reunojen rakennusmassoilla tuetaan urbaanin kaupunkirakenteen syntyä ja tiivistymistä. Suunnittelujaosto katsoo, että asemakaavan muutosehdotus tukee Sepänkylän keskustan kehittymistä. Pohjanmaan liitto muistuttaa, että Sepänkylän keskustaan on vaihemaakuntakaava 1:ssä varattu kaupallisia palveluja varten m2. Tarkoitus on, että kunnat ottavat kaavoissaan kantaa keskusta-alueen rajaukseen. Pohjanmaan liiton mielestä tilanne on rajauksen osalta epäselvä, koska Sepänkylän osayleiskaava ei ole vielä valmis. Pohjanmaan liiton mukaan asemakaava on maakuntakaavan tavoitteiden ja kehittämisperiaatteiden mukainen. Vaasan Sähköverkko Oy kiinnitti huomiota kaavamääräykseen: Kortteleihin 221 ja 221a tulee sijoittaa korttelimuuntamo, jonka saa rakentaa myös rakennusalan ulkopuolelle ehdottomuuteen ja totesi, että se ei välttämättä rakenna muuntamoa molempiin kortteleihin. (kyllä, asia otettu huomioon kaavamääräyksissä) ELY-keskus ehdotti lausunnossaan, että ennen kuin asemakaavaehdotusta viedään eteenpäin, pitäisi odottaa mitä Sepänkylän osayleiskaavaehdotuksessa kerrotaan alueen mitoituksesta. (kyllä) Lisäksi ELY-keskuksen mielestä Kokkolantien pohjoispuolella olevan matalan rakentamisen alueen ja Kokkolantien varteen suunniteltujen kerrostalojen väliin pitäisi suunnitella matalampien talojen välittävä vyöhyke. (ei) ELY-keskus kaipaa kaavaselostukseen tietoa alueiden tehokkuuslu- 23

94 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 93 vuista. (kyllä) ELY-keskuksen mielestä keskustatoimintojen korttelialueilla (C) pitäisi alueiden maan-käyttöä tarkentaa kaavamääräysten avulla esimerkiksi kaupallisten palveluiden osalta. (kyllä) Lisäksi myymälätoimintojen laajuus tulisi määritellä asemakaavassa tarkemmin ja asemakaavasta tulisi käydä ilmi, onko alueella olemassa olevia tai tulevia kaupan suuryksiköitä. (kyllä) Liikerakentaminen olisi syytä osoittaa ensimmäiseen kerrokseen kaavamerkinnän avulla. (kyllä) Myös selostuksessa esitettyä hulevesisuunnitelmasta voisi esittää täydentävää informaatiota. (kyllä) Kuva 21. Asemakaavaehdotus, nähtävillä Muistutusten ja lausuntojen seurauksena asemakaavaehdotukseen tehtiin useita tarkistuksia ja asemakaavaselostukseen lisäyksiä. Kaavakartalla tarkennettiin leikkipuiston pohjoisrajan sijaintia ja tonteille on määrätty rajoituksia liiketilojen koosta. Kaavamerkinnöissä on C-merkinnän sisältöä tarkennettu ja muutettu merkintää samalla C-2:ksi, keskustatoimintojen korttelialue, jolla myymälätoiminnat on sijoitettava ensimmäiseen kerrokseen. C-2-, AL-1- ja AL-korttelialueita on täydennetty merkinnällä, joka kertoo kuinka monta prosenttia rakennusalalle varatusta rakennusoikeudesta saa käyttää myymälätiloja varten. Alueen maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen kortteli 224 poistettiin asemakaavasta. Korttelissa 6 on tontit 6 ja 7 muutettu AL-1-tonteiksi (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa palveluasuntoja). VLaluetta pienennettiin ja tontin 5 rajoja muutettiin. Rakennusoikeuksia on tarkennettu pysäköintilaskelman mukaisesti (kuva 30). 24

95 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 94 Kortteli 18 osoitetaan merkinnällä AL-1 (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa palveluasuntoja). Rakennusoikeuksia on tarkennettu pysäköintilaskelman mukaisesti (kuva 30). Korttelissa 221a on tonttia 1 suurennettu siirtämällä tonttirajaa pohjoiseen, noin 5,8 metriä. Rakennusoikeutta ja kerroslukua on tarkennettu pysäköintilaskelman mukaisesti (kuva 30). Tonttirajaa tontin 2 ja torialueen välillä on siirretty 1,5 metriä kohti toria. Korttelissa 221 on tonttien 1 ja 5 rajoja muutettu. Tonteille 1 ja 5 on osoitettu ajoyhteys. LPA-aluetta on laajennettu pohjoiseen noin 5,8 metriä siten, että tonttirajat seuraavat nykyisiä kiinteistön 9:316 rajoja. Lisäksi ohjeellisia rakennusalueita on muutettu siten, että eri kerroslukujen väliset rajat ovat selkeämpiä kortteleissa 18, 19 ja 221a. Merkintä, joka kieltää ajoneuvoliittymien rakentamisen, on lisätty Bölentielle korttelin 6 tontin 5 osalle, koska Ramboll Oy:n laatimassa katusuunnitelmassa on todettu, että liittymä tontille ei ole mahdollinen. Sama liittymäkielto on lisätty myös korttelin 18 kohdalle Bölentiellä. Kokkolantien nimi on vaihdettu Mustasaarentieksi. Tarkistettu asemakaavaehdotus (kuva 22) oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana siitä jätettiin kahdeksan muistutusta ja lausuntoa. Lisäksi kaksi lausuntoa jätettiin nähtävilläoloajan jälkeen. Alla on esitetty yhteenveto mielipiteistä ja lausunnoista sekä (suluissa) arvio siitä, onko mielipiteen tai lausunnon sisältö toteutunut asemakaavassa. Osallinen A toivoi, että isoimmat Bostads Ab Idylleniä (Emmantie 1) ympäröivistä puista jätettäisiin pystyyn melu- ja näköesteeksi. Lisäksi Osallinen A toivoo, että suunniteltu viheralue sisältäisi puita. (kyllä) Osallisen B mielestä asemakaava sisältää alueen tuleva asukasmäärä huomioon ottaen liian vähän lähivirkistysalueita ja puistoja. (ei) Osallisen C mielestä 12 yleistä pysäköintipaikkaa, jotka sijaitsevat katualueella korttelin 20 tontin 1 vieressä, voitaisiin sisällyttää tontin 1 autopaikkalaskelmaan. (ei) Osallinen D viittaa aiemmin jätettyyn muistutukseen kaavaehdotuksesta. Osallisen D mielestä kortteliin 6 ei pidä rakentaa kerrostaloja. (ei) Ympäristöyksikön mielestä asemakaava-ehdotuksessa esitettyjen virkistysalueiden pitäisi riittää, kun otetaan huomioon alueen lähellä olevat Sepänkylän osayleiskaavassa esitetyt virkistysalueet. Ympäristöyksikkö tähdensi myös, että uudessa kaavaehdotuksessa mainitaan, että katu- ja torialueet sekä kulkuväylät ovat suunniteltu liikkumisesteisille. ELY-keskus muistutti, että matalamman rakentamisen puskurivyöhyke voisi käsittää myös korttelin 20, jossa kerrosluku on kuusi ja joka rajoittuu suoraan matalaan asuntoalueeseen. (ei) ELY-keskus muistutti, että AO-korttelia laajennetaan ilman perusteluja siten, että 3663 m 2 :n kokoiselle tontille tulee rakennusoikeutta 733 m 2. Tämä ei ELY-keskuksen mielestä näytä olevan tarkoituksenmukaista. (ei) ELYkeskus muistutti myös, että lisäyksiä korttelialueiden tehokkuusluvuista, joita luvat- 25

96 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 95 tiin aiemman ehdotuksen vastineissa, ei ole lisätty selostukseen. (kyllä) ELYkeskus toivoi, että m%-merkintä voisi osoittaa pienimmän kauppatoimintoihin käytettävän rakennusoikeuden ensimmäisessä kerroksessa. (ei) ELY-keskus suositteli, että kaavakartalla osoitetaan määräyksiä katujen puuistutuksille ja pysäköintialueille. (ei) ELY-keskuksen mielestä Mustasaarentien varrelle voisi olla tarkoituksenmukaista esittää ääneneristysmääräys. (ei) Lisäksi ELY-keskus oli sitä mieltä, että polkupyöräpysäköinnistä tulisi esittää määräys. (ei) ELY-keskus peräänkuulutti laskelmia ja -tietoja hulevesien odotettavissa olevasta määrästä sekä maaperän ja korkeusasemien yms. ottamisesta huomioon. (osittain) ELY-keskus suositteli, että hulevesijärjestelmä siirrettäisiin myös kaavakartalle, muussa tapauksessa täytyy pitää huolta siitä, että hulevesisuunnitelma sisältyy muuhun suunnitteluun, kuten esimerkiksi katu- ja viheralueiden suunnitteluun. (osittain) Hulevesisuunnitelmakuvan mukaan on ajateltu, että pieneen leikkipuistoon voidaan sijoittaa tulvavesiallas. Tämä voi ELY-keskuksen mukaan aiheuttaa turvallisuusriskin lapsille. (ei) Vaasan Sähköverkko Oy:llä ei ole mitään huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole mitään huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Pohjanmaan liiton mielestä asemakaavan monet kaavamerkinnät ja -määräykset ovat hyviä, kun tavoitteena on luoda kaupunkimaista ympäristöä. Rakennuslautakunnalla ei ole mitään huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Vaasan kaupungin näkemyksen mukaan Sepänkylän keskusta 1:n asemakaavaehdotus antaa hyvät edellytykset tehokkaan, viihtyisän sekä keskustamaisen kaupunkirakenteen kehittämiseksi. Muistutusten ja lausuntojen seurauksena tarkistettuun asemakaavaehdotukseen tehtiin tarkistuksia ja asemakaavaselostukseen lisäyksiä. 26

97 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 96 Kuva 22. Tarkistettu asemakaavaehdotus, joka oli nähtävillä Asemakaava viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kunnanhallituksen esityksestä. Hyväksymisestä ilmoitetaan MRA:n mukaisesti sanomalehdissä ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Lisäksi osallisella on ollut MRL 64 :n mukaan mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Etelä-Pohjanmaan ELYlle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Mustasaaren kunnalla on tarkoitus tehdä sitovia maankäyttösopimuksia kaavaalueen yksityisten maanomistajien kanssa sen jälkeen kun asemakaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Työryhmä ja suunnittelijat Kaavan laadintatyötä on ohjannut Mustasaaren kunnan työryhmä, johon kuuluvat tekninen johtaja Ben Antell, kiinteistöpäällikkö Peder Pedersen, johtava rakennustarkastaja Michael Ek, kehitysjohtaja Mikael Alaviitala, kaavoitusinsinööri Marika Häggblom, kunnanjohtaja Rurik Ahlberg ja kaavoituspäällikkö Barbara Påfs (työryhmän puheenjohtaja). Työryhmän sihteerinä toimii arkkitehti Juho Rajaniemi 27

98 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 97 (Arkkitehti Oy Rajaniemi). Työryhmä on kokoontunut kaavaluonnoksen valmistelun aikana yhdeksän kertaa valittiin asemakaavoituksen referenssiryhmä, joka muodostuu seuraavista henkilöistä: Birgitta Söderback, Martin Ahlskog, Samuel Broman, Michael Luther, Inger Aaltonen, Carola Lithén, Kevin Carlsson, Monica Sirén-Aura, Rurik Ahlberg, Mikael Alaviitala, Ben Antell, Barbara Påfs ja Hans Nyholm (puheenjohtaja). Juho Rajaniemi on toiminut kaavan laatijana. Liikenne- ja katusuunnittelusta on vastannut diplomi-insinööri Klas Hytönen Ramboll Oy:stä. Hulevesi- ja maisemasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä on selvittänyt maisema-arkkitehti Maarit Jakamo Viranomaisyhteistyö ja järjestettiin työkokous sekä viranomaisneuvottelu ELY-keskuksessa Vaasassa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Yleiset tavoitteet Kunnan tavoitteena on selvittää ensisijaisesti edellytykset Sepänkylän korttelien 6, 8 ja 221 asemakaavan muuttamiseksi. Tulevaisuuden Sepänkyläksi nimetyn vuonna 2011 laaditun runkosuunnitelman konkreettisena tavoitteena on kehittää Sepänkylästä selkeä ja aktiivinen sekä vetovoimainen ja näkyvä keskus asumiselle, yrittäjyydelle, sivistykselle ja kulttuurille, hallinnolle ja kulkuyhteyksille. Lisäksi suunnitelmassa korostetaan modernia, energiataloudellista ja kestävää rakentamista ja tähän liittyviä innovaatioita. Pääajatuksena on, että kortteleita Mustasaarentien molemmilla puolella tiivistetään ja että Mustasaarentie muutetaan pääkaduksi. Varsinaista ydinkeskustaa ympäröivät korttelit suunnitellaan asunto- ja toimitilarakennuksille (kaupalliset palvelut, toimistot). Lisäksi selvitetään edellytykset niin kutsutun yrityshotellin perustamiseksi. Asemakaavan muutos ei saa vaikeuttaa Sepänkylän osayleiskaavan tarkistamista. Kunnanvaltuuston hyväksymässä Mustasaaren kunnan ohjausasiakirjassa vuosille todetaan asumista ja elinkeinoelämää koskien muun muassa, että kunta ottaa olevien taajamien jatkokehittämisessä huomioon myös ikääntyvän väestön palvelutarpeet ja eriiaisten asumismuotojen saatavuuden Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat huolehtimaan muun muassa olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisestä ja edellytyksien luomisesta hyvälle taajamakuvalle. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja tai kulttuurihistoriallisia arvoja, joita pitäisi huomioida asemakaavan laatimisessa. 28

99 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida Osallisten tavoitteet Oy Dingmans Ab on hakenut asemakaavan muutosta Sepänkylän korttelissa 6. Yhtiö omistaa kiinteistön , jonka pinta-ala on m². Hakemuksen mukaan yrityksellä on tarve suurentaa tonttiaan varasto- ja pysäköintitiloja varten. Tontin nykyinen koko ja muoto eivät yrityksen mukaan mahdollista yrityksen laajentumista. Lemminkäinen Talo Oy on jättänyt hakemuksen asemakaavan muutoksesta osassa Sepänkylän korttelia 8. Rakennusyhtiö on tehnyt esisopimuksen Smedsbyn kylässä sijaitsevan kiinteistön Norrgård RN:o 9:19 ( ) ostamisesta. Kiinteistön pinta-ala on m2. Hakemuksessa pyydetään, että asemakaavaa muutetaan niin, että alueelle voidaan rakentaa kerrostaloja. Muita osallisten tavoitteita on esitelty kappaleessa

100 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Yleistä Asemakaavan muutoksen avulla luodaan mahdollisuus laadukkaaseen ja viihtyisään kerrostaloasumiseen keskusta-alueella sekä mahdollisten liiketilojen rakentamiselle. Myös yrityshotellin rakentaminen alueelle mahdollistuu. Kaavanlaadinnan alkuvaiheessa tehtiin kaksi idealuonnosta. Idealuonnos A:n ja B:n hyvistä ja huonoista puolista keskusteltiin ja niiden pohjalta laadittiin idealuonnos C. Kuvat 23 och 24. Idealuonnokset A ja B. Kuva 25. Idealuonnos C. 30

101 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 100 Kaavaluonnos on muodostunut ensimmäisten luonnosten synteesinä. Idealuonnoksesta A otettiin mukaan kevyen liikenteen alikulku ja idealuonnoksesta B pysäköintiratkaisu, jossa maantasopysäköinnin lisäksi rakennetaan Mustasaarentien varren asuinrakennusten alle pysäköintikellari. Kun Mustasaarentien eteläpuolella olevat yksityiset maanomistajat ilmoittivat kiinnostuksestaan osallistua kaavoitukseen, tehtiin kaksi uutta skissiä työryhmän ja maanomistajien keskustelujen tuloksena. Näistä valittiin vaihtoehto 2 (ks. kuva 19) jatkotyöskentelyn pohjaksi. Toista kaavaluonnosta kehitettiin muun muassa siten, että yhteys uudelta torialueelta kulttuuritalolle tuli sulavammaksi. Huomattavaa on, että Mustasaarentiellä on niin kutsuttu shared space -konsepti (kävelijät, pyöräilijät ja autoilijat samassa tilassa) noin 60 metrin matkalla torialueen kohdalla. Mustasaarentien katualue on 20 metriä leveä. Asemakaavassa on kaksi 8-kerroksista taloa kiertoliittymän reunoilla ja yksi torialuetta vastapäätä. Muut rakennukset ovat pääosin 4-5-kerroksisia. Yrityshotellin voi rakentaa nykyisen torialueen päälle. Yrityshotellin tontilla on lisäksi mahdollisuus rakentaa kaksikerroksinen pysäköintilaitos. Asemakaava mahdollistaa myös muiden keskustatoimintojen rakentamisen tontille. Kaava-alueelle on mahdollista rakentaa arviolta noin m², josta uudisrakentamista on noin m 2, joista liike- ja konttoritiloja voi rakentaa enintään noin m² (joista noin m 2 on jo rakennettu). Luultavasti alueelle kuitenkin rakennetaan hieman vähemmän liiketilaa, luultavasti noin m 2. Lisäksi alueelle rakennettaneen noin m 2 toimisto- ja hallintotiloja (mukaan lukien yrityshotelli) sekä noin m 2 uusia asuntoja. Alueelle tulee noin 510 uutta asukasta. Täsmällisiä lukuja eri käyttötarkoitusten määristä on vaikea ilmoittaa sen vuoksi, että osa tonteista on merkitty keskustatoimintojen alueeksi C-2, joka sallii niin liike-, toimisto-, asuin- kuin vaikkapa hallintokäytönkin Korttelialueet Uuden torialueen ympärillä olevat korttelialueet on osoitettu merkinnällä C-2 (keskustatoimintojen korttelialue, jolla myymälätoiminnot on sijoitettava ensimmäiseen kerrokseen), joka on joustava merkintä ja sallii muun muassa palvelu- ja liikerakentamisen, samoin kuin hallinto- ja asuinrakentamisen. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamista siten, että ensimmäisessä kerroksessa torin ympärillä tulee olla jotain muuta kuin asuintiloja. Yksittäisten tonttien liiketilojen rakentamisen määrää on rajattu kaavamääräyksellä. Nykyisen torialueen paikalle suunnitellulle tontille on ajateltu rakennettavaksi yrityshotelli. Tämäkin korttelialue osoitetaan kaavassa merkinnällä C-2. Kortteli 18 ja tontti 6 korttelissa 6 osoitetaan kaavassa AL-1- korttelialueeksi (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa palveluasuntoja), ja niille voi rakentaa esimerkiksi pieniä kauppoja ja toimistotiloja kadun puolen ensimmäiseen kerrokseen ja asuntoja sekä palveluasuntoja pihan puolelle ja ylempiin kerroksiin. Kortteli 20 osoitetaan kaavassa ALkorttelialueeksi (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue). Emmantien eteläpuolelle osoitetaan kolme AKR-tonttia (Asuinkerrostalojen, rivitalojen tai muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue). Näistä kaksi tonttia on rakennettu ja ne ovat aiemmin olleet rivitalotontteja (AR). AO-tontti (erillispientalojen korttelialue) korttelissa 6 jää aiemman asemakaavan mukaiseen käyttöön. Mustasaarentien varrella rakennusten kerrosluku on 4-8. Ne AKR-korttelialueet, jotka eivät ole Mustasaarentien varrella ovat 2-3-kerroksisia. 31

102 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 101 Tehokkuusluku AL- ja AL-1-korttelialueilla vaihtelee 1,60 ja 1,75 välillä (1,60 korttelin 6 tontilla 6 ja korttelissa 20 sekä 1,75 korttelissa 18). Tehokkuusluku C-2- korttelialueilla vaihtelee 1,20 ja 1,50 välillä (1,20 korttelin 221 tonteilla 1 ja 5 yhteenlaskettuna sekä 1,30 korttelin 221 tontilla 4, tehokkuusluku 1,40 korttelissa 221a yhteenlaskettuna sekö 1,50 korttelissa 19). Korttelin 8 tontilla 4 on AKRkorttelialueen tehokkuusluku 0,55. Kuva 26. Näkymä saavuttaessa alueelle Vaasan suunnasta. Kuva 27. Näkymä saavuttaessa alueelle Kokkolan suunnasta. Erityisissä kaavamääräyksissä säädetään miten Mustasaarentielle ja torialueelle rajautuvat julkisivut voidaan toteuttaa siten, että ne muodostavat miellyttävää katumiljöötä. Alle seitsemänkerroksisten talojen julkisivut tulee jakaa noin 5-12 metrin levyisiin pystysuoriin osiin värityksen tai materiaalien avulla. Ensimmäisessä kerroksessa tulee käyttää pääasiallisena julkisivumateriaalina luonnonkiveä tai sitä muistuttavaa laattaa tai rappausta. Mustasaarentiehen ja torialueeseen rajau- 32

103 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 102 tuvien rakennusten ensimmäisen kerroksen julkisivun pinta-alasta vähintään 30 % tulee olla ikkunaa. Muiden kerrosten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää valkoista tai vaaleaa rappausta tai puupaneelia, punaista tai punaruskeaa tiiltä tai näitä muistuttavia materiaaleja. Muissa kuin ensimmäisessä kerroksessa pitää ikkunoiden olla pääasiassa pystysuoria. Ylintä kerrosta lukuun ottamatta parvekkeiden tulee olla lasitettuja ja niiden aukotuksen tulee muistuttaa julkisivun muuta aukotusta. Ylin kerros tulee olla vedetty sisään katulinjasta tai sen julkisivun tulee olla pääosin kalteva ja päällystetty tummalla vesikatemateriaalilla, kuten konesaumatulla pellillä. Julkisivun tulee olla vähintään kolme kerrosta korkea, elleivät kaavamääräyksissä toisin vaadita. Näillä määräyksillä on tarkoitus luoda vaihtelevaa, mutta kuitenkin yhtenäistä ympäristöä tulevaisuuden Mustasaaren pääkadulle. Lisäksi määräysten tarkoitus on luoda kaupunkimaista ympäristöä. Kuva 28. Näkymä uudelta torilta. Kuva 29. Havainnekuva Sepänkylän yrityshotellista. 33

104 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 103 Kortteleihin 6, 18-20, 221 ja 221a saa rakennusten alle kerrosalan tai kerrosluvun rajoittamatta rakentaa esimerkiksi pysäköintitason. Tämä auttaa myös Mustasaarentien ja sen pohjoispuolisten korttelien välisen korkeuseron häivyttämisessä. Lisäksi kaavassa määrätään taajamatulvien estämiseksi, että vähintään puolet korttelialueiden (C-2, AL, AL-1, AKR, LPA, AO) rakentamattomasta maa-alasta tulee olla vettä läpäisevää materiaalia. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi nurmea tai hulekiveä. Esimerkiksi LPA-pysäköintialueella ajoväylät voidaan päällystää asfaltilla, pysäköintialueen reunat ja keskisaareke istutuksilla ja nurmella sekä pysäköintiruudut hulekivellä. Lisäksi kaavassa osoitetaan istutettavia viherpainanteita hulevesien johdattamiseksi ja taajamatulvien vesien väliaikaisiksi varastoiksi. Alueen keskellä oleva puistoalueelle rakennetaan matala (noin 20 cm) viivytysallas, johon mahtuu noin 80 m 3 hulevettä. Lisäksi on mahdollista rakentaa viherkattoja huleveden viivyttämiseksi (ks. kuva 30). Mustasaarentie toimii alueella vedenjakajana. Hulevesi virtaa Mustasaarentien pohjoispuolella Bölentien ojaa pitkin puroon, joka sijaitsee noin 300 metrin päässä alueelta. Mustasaarentien eteläpuolella hulevesi virtaa toiseen ojaan, joka sijaitsee noin 250 metrin päässä kaava-alueelta. Osalla kaduista on sadevesiviemäröinti. Ilmatieteen laitoksen vuosina tekemien mittausten mukaan mediaaniarvo vuoden suurimmalle päivittäiselle sademäärälle on alueella noin mm. Tällä sademäärällä noin 33 m 3 pintavettä mahtuisi noin 350 m 2 :n kokoiseen viivytysaltaaseen (eli noin 10 cm vettä) puistoa ympäröiviltä alueilta, joilla on sekä asfaltti että ruohopintoja. Suurin osa sadevesistä valuu ojia pitkin pois alueelta. Poikkeuksellisen suuri sademäärä voi kaksinkertaistaa alueen vesimäärän 66 m 3 :iin. Viivytysaltaaseen mahtuu tämä määrä siten, että veden syvyys ei kasva 20 cm korkeammaksi. 34

105 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 104 Hulevesien valumasuunta Sadevesiputkitus Hulevesikivetys Viherpainanne Mahdollinen kattoterassi Tulvavesien viivytysallas Kuva 30. Hulevesisuunnitelma. 35

106 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 105 LPA-alueen autopaikoista osoitetaan 16 ap tontille 1 korttelissa 221, 11 ap tontille 5 korttelissa 221, 9 ap tontille 2 korttelissa 221a ja 1 ap tontille 1 korttelissa 221a. Loput 38 ap. Lisäksi LPA-alueella on 38 muuta autopaikkaa. Kaava-alueella on yhteensä 100 autopaikkaa yleiseen käyttöön. Kuva 31. Pysäköintikartta ja -laskelma Katualueet Mustasaarentie muutetaan pääkaduksi. Katualueesta tulee nykyistä tiealuetta kapeampi ja sille tulee yksi ajokaista kumpaankin suuntaan. Ajokaistojen viereen rakennetaan pysäköintitaskuja ja lumenläjityspaikkoja. Mustasaarentien ja Bölentien (entinen Liisantie) risteykseen rakennetaan kiertoliittymä. Bölentien korkeusprofiilia on tarkoitus muuttaa siten, että ajo korttelin 6 tontille 5 ja kortteliin 18 helpottuu. Kristiinentietä pidennetään noin 70 metriä korttelien 18 ja 19 liikennettä varten. Lisäksi kaavassa on osoitettu kevyen liikenteen väylä helpottamaa kulkua uuden to- 36

107 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 106 rialueen ja kulttuuritalon välillä. Kallistus tällä välillä on enintään 5 % ja se soveltuu siten liikkumisrajoitteisille. Korttelien 221 ja 221a välissä olevaa torialuetta on tarkoitus jatkaa visuaalisesti torikiveyksen avulla noin 60 metrin matkalla Mustasaarentien yli (ks. kuva 27). Tarkoitus on, että autot, pyöräilijät ja kävelijät käyttävät tasa-arvoisina samaa tilaa (shared space). Asemakaavassa alue kuitenkin merkitään katualueena. Rakentamisvaiheessa katu tulee muotoilla siten, että autoliikenteen nopeus hidastuu alhaiseksi. Katu- ja torialue sekä jalkakäytävät rakennetaan liikkumisrajoitteisille sopiviksi. Asemakaavan hyväksymisen jälkeen tehtävässä katusuunnitelmassa konkretisoituvat katu- ja torialueisiin sekä pyöräily- ja kävelyväyliin liittyvät yksityiskohdat. Lisäksi Mustasaarentie tulee muotoilla siten, että mitoiltaan 6 x 6 x 60 metrin kokoinen tuulivoimalan siipien erikoiskuljetus voidaan kuljettaa Vaskiluodosta pohjoiseen. ELY-keskuksen tilavaraus Mustasaarentien erikoiskuljetuksille on 7 x 7 x 40 metriä. Kiertoliittymä tulee suunnitella siten, että sen yli on mahdollista ajaa edellä mainitun kokoisilla erikoiskuljetuksilla. Huoltoliikenne kortteleihin hoidetaan pääasiassa Kristiinentien kautta. Mustasaarentien pysäköintitaskuja voi käyttää tarpeen vaatiessa. Huoltoliikenne kortteliin 221a kulkee korttelin läpi. Poikkeustilanteissa torialuetta voi käyttää huoltoliikenteeseen. Korttelin 221 huoltoliikenne hoidetaan LPA-alueen tai Mustasaarentien kautta. 37

108 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 107 Kuva 32. Katujen korkeusasemat. Kuva 33. Katuleikkaus A-A. 38

109 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 108 Kuva 34. Katuleikkaus B-B Muut alueet VL - virkistysalueet Kaava-alueen molemmissa päissä Mustasaarentien vieressä on kaksi pientä lähivirkistysaluetta. VK - leikkipuisto Kaava-alueella on leikkipuisto, joka tarvittaessa toimii myös hulevesien kokoomaaltaana. Aluevaraukset: Pinta-ala (ha) rak.oik.(k-m 2 ) Asuinkerrostalojen, rivitalojen tai muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AKR) 1, t Erillispientalojen korttelialue (AO) 0, Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL, AL-1) 1, t Keskustatoimintojen korttelialue (C-2) 1, Lähivirkistysalue (VL) 0,2799 Leikkipuisto (VK) 0,2104 Autopaikkojen korttelialue (LPA) 0,1900 Tori 0,1762 Katu 2,0254 Kevyen liikenteen katu 0,0635 YHTEENSÄ 7, t Taulukko 2. Asemakaava-alueen pinta-alat ja rakennusoikeudet. Asuinrakennusten osalta kaavassa on huomioitu, että ainakin Mustasaarentien varteen rakennettavat parvekkeet lasketaan mukaan kerrosalaan. 39

110 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavoituksen avulla mahdollistuu korkealuokkaisen ja viihtyisän keskustan rakentamisen Sepänkylään. Tavoitteena on rakentaa myös noin k-m 2 :n kokoinen yrityshotelli korttelin 221 tontille 4. Muilla C-2-tonteilla on tarkoitus rakentaa liiketiloja ensimmäiseen kerrokseen ja asuntoja muihin kerroksiin. Myös AL-1- korttelialueilla on mahdollisuus rakentaa liiketiloja ensimmäiseen kerrokseen kadun puolelle. 4.3 Kaavan vaikutukset Kaavan toteuttaminen tulee muuttamaan Sepänkylän keskustaa. Mustasaarentie muuttuu valtatiestä Mustasaaren pääkaduksi ja samalla kaventuu. Mustasaarentien liikennemäärä tulee olemaan noin 3000 ajoneuvoa/vrk, lisäksi asemakaavan toteuttaminen tulee lisäämään liikennettä seuraavasti: Yrityshotelli Muut toimistot Liikkeet Asuminen Yhteensä 150 hlöautoa/vrk + 20 paketti- tai kuorma-autoa/vrk 210 hlöautoa/vrk + 30 paketti- tai kuorma-autoa/vrk 2320 hlöautoa/vrk + 90 paketti- tai kuorma-autoa/vrk 570 hlöautoa/vrk 3250 hlöautoa/vrk paketti- tai kuorma-autoa/vrk Yllä mainitut liikennemäärien lisäykset on laskettu aiheutuvan noin m 2 :n asuinkerrosalan, noin m 2 :n liikekerrosalan, noin m 2 toimistokerrosalan sekä noin m 2 :n yrityshotellin kerrosalan rakentamisesta. Liikennemäärän lisäyksestä noin 2500 ajoneuvoa päivässä ohjautuu Mustasaarentielle. Mustasaarentien ja Bölentien risteykseen rakennetaan kiertoliittymä, jonka välityskyky riittää arvioidulle liikennemäärälle. Liikenne aiheuttaa jonkin verran melua etenkin Mustasaarentien varrella. Kuitenkin lii-kenteen nopeus on alueella alhainen, jolloin myös melutasot ovat niin alhaiset, että melusuojaukselle ei ole tarvetta. Lisäksi ensimmäiseen kerrokseen Mustasaarentien varrelle rakennetaan pääosin liiketiloja ja kerrostalojen yhteistiloja. Yöaikaan alueen läpi kulkeva liikenne on vähäistä. Liikennemelu on joka tapauksessa alhaisempaa kuin esimerkiksi monilla Vaasan keskustan kokoojakaduilla. VK-alueelle ja mahdollisesti kortteleihin 221 ja 221a rakennettavat muuntajat ovat pienehkojä muuntajia, joiden yläjännite on 20 kv ja alajännite 400V. Muuntajien pohjapinta-ala on todennäköisesti 2,2x2,45 metriä. Muuntajien magneettikenttä on hyvin pieni ja sen vaikutukset ovat merkitseviä vain 1-2 metrin etäisyydelle muuntajasta. Uusissa jakelumuuntajissa magneettikentät on saatu niin pieniksi, että oikein asennettuna muuntamo ei lisää magneettikentän tasoa asuintiloissa, vaikka muuntamo sijaitsisi samassa rakennuksessakin. Kaavamuutos mahdollistaa AL-, AL-1 ja AKR- ja C-2-korttelialueille noin 270 uuden asunnon rakentamisen varsin nopeassa aikataulussa. Lisäksi noin 30 uutta asuntoa on mahdollista rakentaa hitaammalla aikataululla korttelissa 8 nykyisten rivitalojen tilalle. Asuntojen keskimääräinen koko tulee todennäköisesti olemaan hieman pienempi kuin Mustasaaressa keskimäärin. Tyypillisiä asukkaita tulevat olemaan seniorit, mutta myös opiskelijat ja mahdollisesti myös nuoret lapsiperheet. Uusia asukkaita alueelle tulee noin

111 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 110 Väestöennusteen mukaan (ks. kohta ) Sepänkylän asukasmäärä kasvaa vuosien välillä 1748 asukkaalla. Kunnan tavoitteena on ohjata uusia asukkaita Sepänkylään, joten sen väestönlisäyksen määrä voi olla huomattavasti suurempikin. Näin ollen on mahdollista olettaa, että Sepänkylän väestö lisääntyy vuoteen 2030 mennessä ainakin noin 2500 henkilöä, näistä noin 20 % voisi muuttaa ydinkeskustaan nyt kaavoitettavalle alueelle. Lisäksi keskusta-alueella esimerkiksi maanomistuksesta johtuvien syiden vuoksi koko rakennusoikeutta ei luultavasti koskaan saada rakennettua. Siksi on mahdollista ylimitoittaa rakennusoikeutta jonkin verran. Tämä on vaikea tehtävä, sillä liiallinen ylimitoitus johtaa helposti rakennetun ympäristön hajanaisuuteen ja tonttien epärealistisiin hintaodotuksiin. Ylimitoitus ei siten voi olla kovin suuri, mahdollisesti noin %. Näihin lukuihin suhteutettuna 510 asukkaan lisäys kaava-alueella vaikuttaa realistiselta. Alueelle tulee noin uutta työpaikkaa, joista noin yrityshotelliin. Asemakaavan muutoksen vaikutukset olemassa oleville palveluille ovat pääasiassa positiiviset. Uudet asukkaat ja työpaikat tuovat kysyntää palveluille. Tämä hyödyttää esimerkiksi päivittäistavara-, ravintola- ja kampaamoalan liikkeitä. Yrityshotellin merkitys on etenkin lounasravintoloille ja kahviloille suuri. Myös toimiva tori ja sille rakennettava niin kutsuttu orangerie, johon voidaan sijoittaa esimerkiksi matkahuolto ja kunnan infopiste (ks. kuva 28), vilkastuttaa liike-elämää. Se voi houkutella lisää asiakkaita liikkeisiin etenkin iltaisin (nuoret) ja viikonloppuisin (toritoiminta). Uudet asukkaat ja työpaikat synnyttävät siis lisää palvelutarjontaa Sepänkylään. Toisaalta myös kilpailu voi koventua ja alueen vuokrataso nousta, mikä voi johtaa liikeyrittäjien katteiden pienenemiseen. Virkistysalueet vähenevät verrattuna ajantasa-asemakaavaan, mutta nykyään aktiivisesti käytössä oleva virkistysalue ei ole oleellisesti suurempi kuin asemakaavassa esitetty alue. Kunnallistaloudellisesti kaavan toteuttamisen ja maankäytön avulla voidaan saada takaisin niitä investointeja, joita Mustasaaren kunta on kaava-alueelle tehnyt ja tulee tekemään. Kun alue houkuttelee uusia asukkaita ja yrittäjiä kuntaan sekä sitouttaa vanhoja, nousevat välilliset positiiviset taloudelliset vaikutukset verotuloineen niin suuriksi, että alueen rakentaminen on kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Uudisrakentaminen voi parhaassa tapauksessa nostaa myös olemassa olevien rakennusten arvoa. Yksittäisten rakennusten ja asuntojen arvolle kaavan toteuttamisella voi olla vähäisiä vaikutuksia. Nämä vaikutukset ovat todennäköisesti pääsääntöisesti positiivisia kaavan mukanaan tuoman lisääntyneen palvelutarjonnan ansiosta. Alue voidaan rakentaa vaiheittain. Tavoitteena kuitenkin on, että kaava-alue rakentuisi kohtuullisen nopeasti, sillä muutoin vaarana on, että yksittäisinä toteutuvat kerrostalot näyttävät ympäristöstään irrallisilta. Ekologisesti alueen rakentaminen on erittäin kestävää. Alue sijaitsee olemassa olevassa taajamarakenteessa julkisen liikenteen kulkureitin varrella Mustasaaren 41

112 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 111 kuntakeskuksen palvelujen välittömässä läheisyydessä. Myös liittyminen kaukolämpöverkkoon on mahdollista. Alueelle on tehty varjostustutkielma osoittamaan uusien rakennusten heittämiä varjoja. Varjostustutkielma osoittaa, miten varjot tulevat kevätpäiväntasauksen (kuvat 35-37) ja kesäpäivänseisauksen (kuvat 38-40) aikaan klo 9.00, klo ja klo Kevätpäiväntasauksen (20.3.) aikaan klo 9.00 auringon korkeus 16,36 astetta; atsimuutti eli auringon suunta pohjoisesta myötäpäivään 125,47 astetta, klo korkeus 26,47; atsimuutti 173,14, klo korkeus 20,39; atsimuutti 222,14. Kesäpäivänseisauksen (21.6., kesäaika) aikaan klo 9.00 auringon korkeus 30,56; atsimuutti 99,05, klo korkeus 47,32; atsimuutti 148,49, klo korkeus 47,29; atsimuutti 211,28. 42

113 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 112 Kuva 35. Varjostustutkielma, Kevätpäiväntasaus (20.3.) klo 9.00 Kuva 36. Varjostustutkielma, Kevätpäiväntasaus (20.3.) klo Kuva 37. Varjostustutkielma, Kevätpäiväntasaus (20.3.) klo

114 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida 113 Kuva 38. Varjostustutkielma, Kesäpäivänseisaus (21.6.) klo Kuva 39. Varjostustutkielma, Kesäpäivänseisaus (21.6.) klo Kuva 40. Varjostustutkielma, Kesäpäivänseisaus (21.6.) klo

115 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkintöinä on käytetty pääasiassa ympäristöministeriön asetuksen mukaisia tai Mustasaaren kunnan aiemmissa kaavoissa käytettyjä kaavamerkintöjä. Erityiset määräykset ovat kaavan laatijan tätä kaavaa varten kehittämiä, kuten myös C-2 ja AL-1-merkintöjen sisältö. 4.5 Nimistö Kokkolantien nimi on muuttunut kaavaprosessin aikana Mustasaarentieksi ja Liisantien nimi Bölentieksi. Kuva 41. Näkymä alueelle etelästä. Kuva 42. Näkymä alueelle lännestä. 45

116 204, YRL :30 / Bilaga: Kaavaselostus Sida ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutuksessa ovat mukana sekä yksityinen että julkinen sektori. Mustasaaren kunta rakentaa katualueet ja kunnallistekniikan myöhemmin määriteltävän aikataulun mukaisesti sekä saattaa tontit rakennuskelpoiseksi kaavan saatua lainvoiman. Kaavan toteuttaminen alkanee vuoden 2017 aikana. Katualueiden kunto ja mahdolliset kunnostus- tai maanvaihtotarpeet tarkistetaan asemakaavan hyväksymisen jälkeen tehtävän katusuunnitelman laadintatyössä. Asemakaavaa toteutettaessa täytyy muuttaa VK- ja AKR-alueiden läpi Kristiinentieltä Liisantielle kulkevan vesijohtolinjan paikkaa. Korttelin 221 alla kulkeva sadevesijohto, jonka kautta puretaan hulevesiä Mustasaarentien ali, pitää niin ikään siirtää (katso kuva 9). Pietarsaaressa 14.marraskuuta 2016, Juho Rajaniemi kaavan laatija tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA Arkkitehti Oy Rajaniemi 46

117 204, YRL :30 / Bilaga: Pysäköintiselvitys Sida 116

118 205, YRL :30 KST: 634/2010 Sida 117 Dnro KST 634/ Omakotitontin takaisinosto Bölessä Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Maankäyttöinsinööri Johan Lax: Puh , johan.lax[at]mustasaari.fi Bölen korttelin 33 AO-tontin 1 omistajat pyytävät, että kunta ostaisi takaisin tontin, jonka he ostivat kunnalta Tontti on nykyisin itsenäinen kiinteistö, jonka kiinteistötunnus on Kiinteistön pinta-ala on m². Tontin rakennuslupa on rauennut, ja tontin omistajat ovat ostaneet valmiin talon muualta. Omistajilla ei ole enää aikomusta rakentaa tontille. Kun he ostivat tontin, kauppakirjassa kiellettiin tontin myyminen edelleen ilman kunnan kirjallista suostumusta. Jos omistajat myyvät tontin ilman kunnan suostumusta, kunta voi vaatia sopimussakkona tontin kauppahintaa vastaavan summan. Tontilla ei ole tehty mitään toimenpiteitä. Tontin kauppahinta oli euroa, ja omistajat ovat halukkaita myymään tontin takaisin kunnalle samaan hintaan. Liitteet: Kartta Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kiinteistö Teranga ostetaan kokonaishintaan euroa. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

119 205, YRL :30 / Bilaga: Kartta Sida 118