Kemin konsernirakenneselvitys

Transkriptio

1 Kemin konsernirakenneselvitys Kemin kaupunki LUOTTAMUKSELLINEN

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Yhteenveto 3 Toimeksiannon tausta ja tavoitteet 5 Yhtiöiden taloudellisen aseman ja näkymien kuvaus 6 Arvostuslaskelmat 26 Konsernirakennevaihtoehtojen arviointi

3 Yhteenveto /1 1. Nykyinen rakenne tarjoaa mahdollisuuksia kaupungin tuloutuksen kasvattamiseen Kemin Energia Oy:ssä ja Kemin Satama Oy:ssä on kaupungin mahdollista nostaa lisäosinkoja yhtiöiden vapaan oman pääoman sallimissa rajoissa. Kummallakin yhtiöllä on ylimääräisiä kassavaroja osinkojen maksamiseksi. Lisäksi molemmilla yhtiöillä on tulossa investointeja, jotka voitaisiin rahoittaa kaupungin myöntämillä omistajalainoilla. Tällöin kaupungin tuloutus kasvaisi korkotulojen muodossa. Jos investoinnit rahoitetaan ulkopuolisen rahoituslaitoksen lainoilla, voi kaupunki kasvattaa tuloutusta takausprovision muodossa. 2. Energian ja Veden välisellä omistusjärjestelyllä saavutettaisiin hyötyjä Näkisimme että Kemin Vesi Oy:n siirtämisellä Kemin Energia Oy:n omistukseen olisi saavutettavissa hyötyjä. Järjestelyllä pystyttäisiin kasvattamaan kaupungin yhtiöistä saamaa tuloutusta. Riippuen omistuksen siirtämisen toteuttamistavasta, Energialle syntyisi uutta velkaa josta kaupunki saisi korkotuloutusta tai Veden nykyinen omistajalaina siirtyisi Energialle ja lainaa pystyttäisiin tämän myötä jatkossa lyhentämään. Energian ja Veden omistusjärjestely mahdollistaisi yhtiöiden välisten operatiivisten synergioiden paremman hyödyntämisen sekä tulevaisuuden investointien yhteisen koordinoinnin mm. toimitilaratkaisujen osalta. 3. Holding-yhtiörakenne toisi joustavuutta tuloksen siirtoon eri yhtiöiden välillä Holding-yhtiörakenne parantaisi Veden kykyä investointien rahoitukseen ja omistajalainan lyhennysten maksuun. Holding-yhtiömallilla saavutettavat verohyödyt jäävät laskelmien perusteella melko vähäisiksi kokonaisuus huomioiden. Saavutettavia verohyötyjä rajoittavat järjestelyä toteutettaessa maksettavaksi tuleva varainsiirtovero sekä korkojen verovähennysrajoitussäännöstö. Holding-yhtiömallissa omistajatuloutusta pystyttäisiin kasvattamaan, kun holding-yhtiöön syntyisi omistajalainaa alla olevien yhtiöiden osakkeiden (tai liiketoimintojen) ostamisesta

4 Yhteenveto /2 4. Suunniteltavilla toimenpiteillä on varmistettava kaupunkikonsernin kokonaisetu Kaupunkikonsernirakennetta tulee tarkastella kokonaisuutena eikä pyrkiä optimoimaan tavoitetta yksittäisen yhtiön kannalta. Tehtyjen ratkaisujen tulisi olla ajallisesti kestäviä olosuhteiden muuttuessakin. Tulevien oletettujen hyötyjen tulisi olla riittävän suuria, jotta välittömiä kustannuksia aiheuttavia rakennejärjestelyjä olisi kannattavaa suorittaa. 5. Jatkokehityshankkeena olisi suositeltavaa selvittää yksiköiden ja yhtiöiden toiminnan tehokkuutta sekä mahdollisia keskinäisiä synergioita laajemmin kaupunkikonsernissa Tässä selvityksessä on tarkasteltu kolmea merkittävintä kaupunkikonsernin yhtiötä. On suositeltavaa laajentaa tehokkuuden ja synergiahyötyjen tarkastelu kattamaan muutkin kaupunkikonsernin yhtiöt. Hyötyjä on mahdollisesti saavutettavissa mm. eri yksiköiden/yhtiöiden sisäistä työnjakoa tarkastelemalla. Esimerkiksi rakennuttamispalveluiden toteuttamista tulisi arvioida Teollisuuskylä Oy:n ja Tilapalveluiden kesken sekä lisäksi arvioida muun teknisen palvelun roolia. Vastaavasti yhteistyötä tulisi arvioida Digipoliksen, kaupungin omien elinkeinopalveluiden sekä Kemin Matkailu Oy:n kesken. Tarkastelu olisi syytä ulottaa myös vuokrataloyhtiöön Kiinteistö Oy Itätuuleen, jossa on nykyisellään merkittävää huoneistojen vajaakäyttöä. 6. Holding-yhtiörakenteella saavutettavia hyötyä ja haittoja on suositeltavaa selvittää jatkossa tarkemmin Holding-yhtiö voisi olla nimettynä esimerkiksi Kemin Yhdyskuntapalvelut Oy ja sen omistukseen olisi mahdollista siirtää kaupunkikonsernin yhtiöitä laajemminkin. Holding-yhtiörakenteella saavutettavia hyötyä ja haittoja on suositeltavaa selvittää jatkossa tarkemmin ja kattaen kaikki kaupunkikonsernin yhtiöt

5 Toimeksiannon tausta ja tavoitteet Selvityskohteena on Kemin kaupunkikonserniin kuuluvien kolmen tytäryhtiön (Kemin Energia Oy, Kemin Satama Oy ja Kemin Vesi Oy) taloudellisen kehityksen ja nykyisen omistajatuloutusrakenteen analysointi sekä eri tuloksensiirtokeinojen arviointi. Nykyinen vuosittainen tuloutus on noin 1,4 miljoonaa euroa (2014) ja se jakaantuu seuraavasti: Kemin Energia 625 TEUR, josta osinkoa 501 TEUR ja takausprovisiota 124 TEUR Kemin Satama 370 TEUR, josta osinkoa 300 TEUR ja takausprovisiota 70 TEUR Kemin Vesi 341 TEUR, joka on kokonaan korkotuottoa Kemin Energialla ja Satamalla ei ole enää omistajalainoja kaupungilta, jolloin tuloutusta ei voida tehdä korkotulojen muodossa. Energia ja Satama tulouttavat kaupungille pääasiassa osinkoina. Osingot eivät ole verotuksellisesti optimaalinen tapa tulouttaa kaupungille, sillä tilikauden tuloksesta tulee maksettavaksi verot ennen mahdollisesti tuloutettavaa osinkoa. Yhtiön maksamat korkomenot sen sijaan vähentävät verotettavaa tulosta. Näistä kolmesta yhtiöstä Kemin Vesi Oy on ainoa, jolla on kaupungin omistajalainaa. Veden kannattavuus ei kuitenkaan riitä nykyisen omistajalainan takaisinmaksuun ja yhtiö on ehdottanut kaupungille merkittävän osan lainasta muuntamiseksi omaksi pääomaksi. Kemin Vesi Oy:n verkostossa on huomattava saneerausvelka, minkä korjaamista rajoittaa kassavirran riittävyys. Toimeksiannon keskeisenä tavoitteena on Kemin kaupungin omistuksen tehostaminen aktiivisella omistajapolitiikalla sekä tehokkaalla ja taloudellisella omistamisella

6 YHTIÖIDEN TALOUDELLISEN ASEMAN JA NÄKYMIEN KUVAUS

7 Yhtiöiden nykyinen sijainti kaupunkikonsernissa Kemin Energia Oy, Kemin Satama Oy ja Kemin Vesi Oy ovat nykyisin kaupungin 100% omistamia yhtiöitä. Yhtiöt ovat suoraan kaupungin omistuksessa. Kemin Energia yhtiöitettiin vuonna 1999, Vesi yhtiöitettiin vuonna 2006 ja Satama viimeisimpänä vuonna Kemin kaupunki 100% omistus 100% omistus 100% omistus Kemin Energia Oy Kemin Satama Oy Kemin Vesi Oy

8 Yhtiökuvaus Kemin Energia Liiketoimintanäkymät Kemin Energian toiminta jakaantuu neljään toimintoon: sähkön myynti, sähkön siirto, kaukolämpötoiminta ja asennustoiminta. Liiketoimintanäkymissä ei ole minkään toiminnon osalta odotettavissa merkittäviä muutoksia lähivuosina. Sähkön myynti liiketoiminta tarkoittaa sähkön tukkumyyntiä. Sähkön vähittäismyynti on ulkoistettu Oulun sähkölle konseptilla Pohjoista voimaa! Sähkönsiirto on säänneltyä liiketoimintaa, jossa Energiaviraston sääntelee verkkoyhtiöiden tuoton kohtuullisuutta ja siten hinnoittelua. Noin kolmasosa liikevaihdosta syntyy sähkönsiirrosta. Sallittu tuotto on laskenut jopa 30 % alhaisesta korkotasosta johtuen. Kaukolämpöliiketoiminnassa yhtiö toimii luonnollisen monopolin markkinaolosuhteissa. Maaliskuun 2015 alussa yhtiö alensi lämmön kokonaishintaa asiakkaille 4 %. Valtakunnan tasolla yhtiön lämpöenergian hinnoittelu on nyt selvästi alle keskiarvon. Hintaan ei kohdistu merkittäviä toiminnallisia korotuspaineita, mutta polttoaineen mahdolliset hinnan muutokset tulevat näkymään kuitenkin suoraan hinnoittelussa. Lisäksi kaupungin yhtiölle asettamat tuloutustavoitteet voivat vaikuttaa hinnoitteluun. Kaukolämmön myynnin volyymi on ollut viime vuosina normaalia vähäisempää leudoista talvista johtuen. Tällä on ollut kuitenkin positiivinen vaikutus yhtiön tulokseen, koska kallista raskasta polttoöljyä ei ole tarvinnut käyttää. Uutta rakennuskantaa syntyy Kemissä hitaasti ja sitä kautta myynnin kasvu on ollut vähäistä. Asennustoiminta tukee yhtiön muita toimintoja, eikä siinä nähdä juurikaan kasvumahdollisuuksia. Tuloutus Kaupunki päätti tulouttaa Energialta 800 TEUR tilikaudelta 2014 ja vuodelle 2015 kaupunki on budjetoinut noin 500 TEUR tuloutuksen. Yhtiön johto kokee, että 500 TEUR on Kemin Energian kokoisella yhtiölle hieman liian korkea tuloutustavoite. Energian toimitusjohtaja Anne Salonoja on ollut mukana keskusteluissa kaupungin kanssa, joissa on pohdittu mahdollisuuksia vapaan oman pääoman tulouttamiseksi jonkin lainajärjestelyn kautta. Investoinnit Keskimääräisesti yhtiö investoi noin 1,5 MEUR sähköliiketoimintaan ja 1,1 MEUR kaukolämpöliiketoimintaan. Vuonna 2015 yhtiö investoi lisäksi Kaarihaaran sähköasemarakennukseen ja keskijännitekojeiston uusintaan 1 MEUR. Raskaan polttoöljyn kieltämisen ja käytön loppumisen seurauksena yhtiön tulee investoida kahteen pellettikattilaan kaukolämmön huippuenergian tuottamiseksi. Pellettikattiloiden investoinnit ovat noin 2-3 MEUR vuosina 2016 ja 2017 yhteensä 5-6 MEUR. Yhtiön sähköverkko on 75 % kaapeloitu, joten sähkön siirron osalta ei ole suurta investointitarvetta. Yhteistyömahdollisuudet Johto ei näe merkittäviä synergiaa synnyttäviä yhteistyömahdollisuuksia kaupunkikonsernin sisällä nykyisten yhteistyökuvioiden lisäksi. Sen sijaan johdon mukaan alueellinen yhteistyö tarjoaisi merkittäviä synergiaetuja, mm. koneissa ja tietojärjestelmissä. Sähköverkon hallinta vaatii korkeaa osaamista ja tietojärjestelmiä, joiden ylläpitäminen pienemmissä yksiköissä on kallista

9 Miljoonaa euroa Yhtiöiden taloudellinen asema ja kehitysnäkymät Kemin Energia Oy - Tuloslaskelma Kemin Energia Oy:n keskeiset tulosluvut e e 2016e 2017e 2018e Liikevaihto Käyttökate Käyttökate-% 33 % 32 % 37 % 31 % 29 % 29 % 29 % Kemin Energian liikevaihto oli tilikaudella 2014 noin 16,1 MEUR ja yhtiö tuotti liikevoittoa noin 2,4 MEUR. Yhtiön johto ennustaa liikevaihdon vakiintuvan noin 16,5 MEUR tasolle ja liikevoiton asettuvan 1,7 milj. euroon. Poistot Liikevoitto Liikevoitto-% 11 % 11 % 15 % 11 % 10 % 10 % 10 % Tilikauden tulos Lähde: Tilinpäätökset ja yhtiön toimittama aineisto. 20,0 16,0 Kemin Energia Oy liikevaihto ja liikevoitto e 20% 16% 12,0 8,0 4,0 0, e 2016e 2017e 2018e Liikevoitto Liikevaihto Liikevoitto-% 12% 8% 4% 0%

10 Yhtiöiden taloudellinen asema ja kehitysnäkymät Kemin Energia Oy Tase Kemin Energia Oy:n tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Kassa Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OPO Kertynyt poistoero Pitkäaikainen VPO Lyhytaikainen VPO Vastattavaa yhteensä Kaupungin edustajien mukaan Energian johdon kanssa on keskusteltu vaihtoehdosta, jossa Energia Oy:n vapaata omaa pääomaa voitaisiin tulouttaa jonkinlaisen lainajärjestelyn kautta. Raskaan polttoöljyn kieltäminen aiheuttaa noin 3 MEUR vuotuisen investointitarpeen pellettikattiloihin, yhteensä 6 MEUR vuoteen 2018 mennessä. Kemin Energia maksoi tilikaudella 2013 omistajalainan takaisin Kemin Kaupungille. Kemin Energialla on taseessa huomattava kertynyt poistoero noin 16,1 milj. euroa tilikauden 2014 lopussa. Poistoero syntyy siitä, kun yhtiön tuloverotuksessa on poistettu omaisuuseriä suunnitelman mukaisia poistoja nopeammin. Täten on pienennetty vuosittaista verotettavaa tuloa ja siten maksettavia veroja. Kertynyt poistoero voidaan tulouttaa tuloksen kautta kertyneisiin voittovaroihin. Tuloutuksen yhteydessä yhteisötulovero 20% tulee maksettavaksi. Kun kertyneestä poistoerosta 16,1 milj. euroa vähennetään tulovero 20%, tuloutuksella saataisiin kertyneisiin voittovaroihin 12,9 milj. euroa. Yhtiön omavaraisuusaste on noin 67%, mikä on korkea vakaalla toimialalla toimivalle yritykselle. Pitkäaikainen vieras pääoma sisältää Kuntarahoituksen lainan lisäksi noin 2,5 MEUR sähkö- ja lämpöliittymismaksuja

11 Yhtiöiden taloudellinen asema ja kehitysnäkymät Kemin Energia Oy Kassavirta Kemin Energia Oy:n operatiivinen kassavirta Liiketoiminnan rahavirta Saadut maksut Maksetut kulut Rahoituskulut netto Verot Liiketoiminnan rahavirta Investoinnit Operatiivinen kassavirta Kassavirtalaskelma osoittaa, että Energia Oy:n tuottama kassavirta on riittänyt hyvin kattamaan investointien vaatiman kassavirran. Tulevat pellettikattilainvestoinnit vaativat yhteensä noin 5-6 MEUR kassavirtaa, josta osa voidaan rahoittaa Kemin Energian tulorahoituksella. Yhtiö on velaton kaupungin suuntaan ja maksoi vuonna 2014 kaupungille 500 TEUR osingon. Samalla yhtiö lyhensi lainojaan 1,4 MEUR:lla. Tilikaudella 2014 yhtiön kassavarat kasvoivat tilikauden alun noin 1,7 milj. eurosta tilikauden lopun noin 3,5 milj. euroon. Tilikaudella 2014 yhtiön kassavirta oli aikaisempia vuosia vahvempi johtuen hyvästä tuloksesta sekä muutamista kertaluonteisista eristä. Yhtiöllä on tällä hetkellä (6/2015) noin 6 milj. euroa korollista vierasta pääomaa jäljellä. Viimeinen lyhennys yhteen jäljellä olevista lainoista tapahtuu vuonna 2017, mikä jälkeen yhtiön kassavirta-asema paranee huomattavasti. Nykyinen lainakanta on maksettu kokonaan pois vuonna

12 Miljoonaa euroa Yhtiöiden taloudellinen asema ja kehitysnäkymät Kemin Energia Oy sähkön myynti Tuloslaskelma ja tase Sähkön myyntiliiketoiminnan keskeiset tulosluvut e e 2016e 2017e 2018e Liikevaihto Käyttökate Käyttökate-% 64 % 65 % 61 % 52 % 50 % 50 % 50 % Kemin Energian sähkön tukkumyyntiliiketoiminnan liikevaihto oli noin 700 TEUR tilikaudella Sähkön vähittäismyynti on ulkoistettu Oulun Sähkömyynti Oy:lle, jossa Kemin Energia on osakkaana. Poistot Liikevoitto Liikevoitto-% 52 % 65 % 61 % 49 % 48 % 48 % 48 % Tilikauden tulos Lähde: Tilinpäätökset ja yhtiön toimittama aineisto. Sähkön myyntiliiketoiminnan liikevaihto ja liikevoitto e Sähkön myyntiliiketoiminnan tase ,0 0,8 0,6 0,4 100% 80% 60% 40% Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Kassa Vastaavaa yhteensä ,2 0, e 2016e 2017e 2018e Liikevoitto Liikevaihto Liikevoitto-% 20% 0% Vastattavaa OPO Pakolliset varaukset Pitkäaikainen VPO Lyhytaikainen VPO Vastattavaa yhteensä

13 Miljoonaa euroa Yhtiöiden taloudellinen asema ja kehitysnäkymät Kemin Energia Oy sähköverkkotoiminta Tuloslaskelma ja tase Sähköverkkoliiketoiminnan keskeiset tulosluvut e e 2016e 2017e 2018e Liikevaihto Käyttökate Käyttökate-% 39 % 37 % 40 % 37 % 35 % 35 % 35 % Poistot Liikevoitto Liikevoitto-% 7 % 4 % 4 % 5 % 5 % 5 % 5 % Tilikauden tulos Lähde: Tilinpäätökset ja yhtiön toimittama aineisto. Sähköverkkotoiminta on säänneltyä liiketoimintaa. Energiavirasto sääntelee sähköverkkotoiminnan sallitun kohtuullisen tuoton määrää. Sallittu tuotto on riippuvainen korkotasosta ja nykyisessä matalan koron ympäristössä pääoman sallittu maksimituottotaso on alhaisempi. Kemin Energian sähkön verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli noin 5,1 MEUR tilikaudella Liiketoiminnassa ei ole näkyvissä merkittäviä muutoksia. Kemin alueen kasvu on vähäistä, joten uutta volyymia on haastavaa hankkia. Kemin Energian sähköverkko on suurimmaksi osaksi maakaapelia, joten siihen ei kohdistu merkittäviä investointipaineita eikä riskejä. Sähköverkon investoinnit ovat noin 1,5 MEUR vuosittain, jonka lisäksi 1 MEUR saneeraushanke vuonna Sähköverkkoliiketoiminnan liikevaihto ja liikevoitto e Sähköverkkoliiketoiminnan tase ,0 5,0 4,0 3,0 2,0 12% 10% 8% 6% 4% Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Kassa Vastaavaa yhteensä ,0 0, e 2016e 2017e 2018e Liikevoitto Liikevaihto Liikevoitto-% 2% 0% Vastattavaa OPO Pakolliset varaukset Pitkäaikainen VPO Lyhytaikainen VPO Vastattavaa yhteensä

14 Miljoonaa euroa Yhtiöiden taloudellinen asema ja kehitysnäkymät Kemin Energia Oy asennustoiminta Tuloslaskelma ja tase Asennustoiminnan keskeiset tulosluvut e e 2016e 2017e 2018e Liikevaihto Käyttökate Käyttökate-% 0 % 7 % -9 % 0 % 0 % 0 % 0 % Poistot Liikevoitto Liikevoitto-% 0 % 7 % -9 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kemin Energian asennustoiminta tukee muita liiketoiminnan osa-alueita. Liikevaihtoa kertyi 2014 tilikaudella 734 TEUR ja liiketoiminto teki hieman tappiollisen tuloksen. Asennustoiminnan odotetaan tekevän nollatuloksen tulevina vuosina. Tilikauden tulos Lähde: Tilinpäätökset ja yhtiön toimittama aineisto. 1,0 0,8 0,6 0,4 Asennustoiminnan liikevaihto ja liikevoitto e 10% 6% 2% -2% Asennustoiminnan tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Kassa Vastaavaa yhteensä ,2 0, e 2016e 2017e 2018e Liikevoitto Liikevaihto Liikevoitto-% -6% -10% Vastattavaa OPO Pakolliset varaukset Pitkäaikainen VPO Lyhytaikainen VPO Vastattavaa yhteensä

15 Miljoonaa euroa Yhtiöiden taloudellinen asema ja kehitysnäkymät Kemin Energia Oy kaukolämpöliiketoiminta Tuloslaskelma ja tase Kaukolämpöliiketoiminnan keskeiset tulosluvut e e 2016e 2017e 2018e Liikevaihto Käyttökate Käyttökate-% 28 % 29 % 37 % 28 % 26 % 26 % 26 % Poistot Liikevoitto Liikevoitto-% 11 % 11 % 19 % 11 % 11 % 11 % 11 % Tilikauden tulos Lähde: Tilinpäätökset ja yhtiön toimittama aineisto. Kaukolämpö liiketoiminnan liikevaihto oli 9,6 MEUR ja tilikauden tulos 1,5 MEUR vuonna Kaukolämpöliiketoiminta on Kemin Energian suurin ja tuottavin liiketoiminnan osa-alue (n. 59 % liikevaihdosta ja yli 70 % tuloksesta). Viime vuodet ovat olleet leutoja ja vaikuttaneet lämmön myyntivolyymiin. Kaukolämmön hintoja laskettiin 4 % maaliskuussa 2015, joka vaikuttaa liikevaihtoon laskevasti. Uudet rakennukset liittyvät kaukolämpöverkkoon, josta aiheutuu maltillista kasvua. Liikevaihdon oletetaan asettuvan noin 9,5 MEUR tasolle. Kaukolämmön investoinnit ovat noin 1,1 MEUR vuodessa, jonka lisäksi yhtiö investoi uusiin pellettikattiloihin noin 5-6 MEUR vuoteen 2018 mennessä. 10,0 8,0 6,0 4,0 Kaukolämpöliiketoiminnan liikevaihto ja liikevoitto e 20% 16% 12% 8% Kaukolämpöliiketoiminnan tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Kassa Vastaavaa yhteensä ,0 0, e 2016e 2017e 2018e Liikevoitto Liikevaihto Liikevoitto-% 4% 0% Vastattavaa OPO Pakolliset varaukset Pitkäaikainen VPO Lyhytaikainen VPO Vastattavaa yhteensä

16 Yhtiökuvaus Kemin Satama Liiketoimintanäkymät Kemin Satama Oy:n liiketoiminta muodostuu pääasiassa kahdesta tuoteryhmästä: polttoaineliikenteestä (yli 20 % vienti- ja tuontitonneista) ja metsäteollisuuden liikenteestä (yli 70 % vienti- ja tuontitonneista). Nykyisellään sataman kokonaistavaraliikenne on noin tn. Liiketoimintanäkymissä ei odotettavissa merkittävää muutosta vuonna Metsäteollisuuden odotetaan pyörivän nykyisellä kapasiteetilla eikä volyymeissä oleteta tapahtuvan merkittävää muutosta. Hinnoittelussa ei juurikaan nähdä korotusmahdollisuuksia, koska lähisatamat kilpailevat suurelta osin samasta liikenteestä. Tulevaisuudessa merkittävimmät liiketoimintamahdollisuudet syntyvät kaivosteollisuuden investoinneista. Yaran Soklin kaivoksen käynnistämispäätös on merkittävä ja Kemin Sataman voittaessa malmiliikenteen kilpailutuksen syntyisi satamaan 1,5 2,0 miljoonaa tonnia uutta vuosittaista liikennettä. Kaivoksen liikenteestä kilpailevat myös muut Perämeren satamat (Oulu, Raahe ja Kokkola) Tuloutus Yhtiö tulouttaa vuonna 2015 kaupungille arviolta 400 TEUR osingonmaksuina ja 100 TEUR takausprovisioina. Pitkäntähtäimen tavoite on noin 300 TEUR tuloutus osingonjakona. Yhtiön operatiivinen kassatarve on noin 400 TEUR, joten vuoden 2014 päättyessä kassassa oli ylimääräisiä varoja noin 1,5 MEUR. Vuoden 2015 saneerausinvestointeihin nostettavan 2 MEUR lainan kaupungin omavelkaiselle takaukselle mahdollisuus asettaa takausprovisio, joka tulee arviolta olemaan 2 %. Investoinnit Vuoden 2015 aikana yhtiö saneeraa nykyistä infraa, mm. laituri 1. Saneerauksen arvioitu investointikustannus on noin 3 MEUR, joista 1 MEUR rahoitetaan yhtiön kertyneestä kassasta ja loput rahoitetaan uudella lainalla, jolle haetaan kaupungin takaus. Soklin malmiliikenteen voittaminen vaatisi arviolta yhteensä yli 30 MEUR investointeja, joista satamapalvelut MEUR ja operaattori lähes 20 MEUR. Yhteistyömahdollisuudet Sataman johto ei ole tunnistanut juurikaan synergiamahdollisuuksia muiden kaupunkikonsernin yhtiöiden kanssa. Joitakin mahdollisuuksia on löydettävissä hallintopalveluiden (laskutus, reskontra ja palkkahallinto) yhdistämisessä, jonka vaikutus korostuisi hieman lähikuntien kuntaliitoksen tapauksessa. Tietohallinto on jo keskitetty konsernitasolla. Alueelliset satamat ovat aloittaneet toimintansa yhtiömuodossa viimeistään vuoden 2015 alussa. Satamien alueellinen yhteistyö ei ole kuitenkaan todennäköinen, ellei teollisuus aja satamatoimintaa keskitetysti johonkin alueen satamista. Jos kaivosteollisuuden malmiliikennettä saataisiin Kemin Satamaan, on sataman löydettävä malmiliikenteestä vastaava operaattori, sillä Kemi Shipping Oy ei ole kiinnostunut kaivosteollisuuden palveluiden tuottamisesta

17 Miljoonaa euroa Yhtiöiden taloudellinen asema ja kehitysnäkymät Kemin Satama Oy Tuloslaskelma Kemin Satama Oy:n keskeiset tulosluvut e e 2016e 2017e 2018e Liikevaihto Käyttökate Käyttökate-% 30 % 33 % 32 % 34 % 30 % 30 % 30 % Poistot Liikevoitto Liikevoitto-% 8 % 12 % 11 % 11 % 10 % 10 % 10 % Tilikauden tulos Lähde: Tilinpäätökset ja Kemin Satama Oy:n talousarvio 2015 Kemin Satama Oy:n liikevaihdon on arvioitu laskevan hieman vuodesta 2014 ja vakiintuvan noin 6,4 MEUR tasolle tulevina vuosina. Mahdollinen malmiliikenteen alkaminen kasvattaisi toiminnan volyymia merkittävästi. Yhtiö teki liikevoittoa 760 TEUR vuonna Tulevina vuosina liikevoiton on arvioitu liikkuvan TEUR välillä. Yhtiön johdon mukaan toiminnassa on vain marginaalisia tehostamismahdollisuuksia. Kunnossapito on mahdollista ulkoistaa, mutta kustannusvaikutus olisi johdon mukaan epäselvä. Henkilöstössä ei arvioida tapahtuvan juurikaan muutosta toiminnan jatkuessa nykyisellään. 8,0 Kemin Satama Oy liikevaihto ja liikevoitto e 16% 6,0 4,0 2,0 0, e 2016e 2017e 2018e Liikevoitto Liikevaihto Liikevoitto-% 12% 8% 4% 0%

18 Yhtiöiden taloudellinen asema ja kehitysnäkymät Kemin Satama Oy Tase Kemin Satama Oy:n tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Kassa Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OPO Pakolliset varaukset Pitkäaikainen VPO Lyhytaikainen VPO Vastattavaa yhteensä Kemin Satama Oy:llä on suuri 35 milj. euron sijoitetun vapaan pääoman rahasto (SVOP). Rahasto syntyi yhtiöittämisen yhteydessä syntyneissä käyttöomaisuuden arvonkorotuksissa. Yhtiön johdolta saatujen tietojen perusteella verottajan on asettanut 6 vuoden karenssin sijoitetun vapaan pääoman rahaston varojen palauttamiselle. Kaivosyhtiö Yara on mahdollisesti avaamassa pitkään suunniteltua Soklin fosforikaivosta Savukoskella. Yhtiö on ilmoittanut julkisuuteen päättävänsä kaivoksen avaamisesta elokuuhun 2015 mennessä. Mikäli kaivos avataan, tulee kaivoksen tuotannon käsittely, kuljetukset ja laivaus kilpailutukseen. Kemin Satama kilpailee Soklin kaivoksen tuotannon käsittelystä ja laivauksesta muiden Perämeren satamien (Oulu, Raahe ja Kokkola) kanssa. Soklin kaivostoiminnan käynnistyminen ja kilpailutuksen voittaminen vaatisi Kemin Satamalta noin MEUR investointeja vuosina , jotka tulisivat rahoitettavaksi pääasiassa ulkopuolisella rahoituksella. Tähän osuuteen voidaan kohdistaa kaupungin omavelkainen takaus, mikäli kaupungin politiikka sen sallii. Takaukselle voidaan määrittää takausprovisio, jonka kautta kaupunki voi omistajana tulouttaa sataman tulosta verotehokkaasti. Kemin Sataman investointien lisäksi yhteistyössä toimivan operaattorin tulisi investoida lähes 20 MEUR Soklin kaivoksen tuotannon käsittelyä varten. Myös muissa Sataman investoinneissa on mahdollista käyttää kaupungin omavelkaista takausta ja takausprovisiota tuloutuskeinona

19 Yhtiöiden taloudellinen asema ja kehitysnäkymät Kemin Satama Oy Kassavirta Kemin Satama Oy:n operatiivinen kassavirta Liiketoiminnan rahavirta Saadut maksut Maksetut kulut Rahoituskulut netto Verot Liiketoiminnan rahavirta Investoinnit Operatiivinen kassavirta Kassavirtalaskelma osoittaa, että Satama Oy:n tuottama kassavirta riittää kattamaan nykyisten investointien vaatiman kassavirran. Yhtiön viime vuosien investoinnit ovat olleet vuoden 2012 malmiraideinvestointia lukuun ottamatta maltillisia. Malmiraideinvestointiin saatiin tuki 42 % investointimenoista, joka näkyy positiivisena investointien rahavirtana vuonna Yhtiö on pystynyt lyhentämään lainaansa noin miljoona euroa vuosittain ja on maksanut vuonna 2014 osinkoa kaupungille 300 TEUR. Jos Satama voittaa kilpailutuksessa olevan Yaran Soklin kaivoksen malmiliikenteen, tulee yhtiön investoida merkittävästi sataman alueeseen. Malmiliikenteen investoinnit ovat toteutuessaan merkittäviä ja nykyisellä noin euro / tonni hinnoittelulla malmiliikenneinvestoinnin takaisinmaksuaika on pitkä. Yhtiön kassa on vahvistunut kolmen vuoden tarkastelujakson aikana ja oli noin 2 MEUR vuoden 2014 päättyessä

20 Yhtiön kuvaus Kemin Vesi Liiketoimintanäkymät Kemin Vesi vastaa kaupungin vesihuollon toteuttamisesta. Toiminta jakaantuu kolmeen osaan: vesihuoltotoiminta, viemäritoiminta ja hulevesiverkoston ylläpito. Yhtiö on viimeisen viiden vuoden aikana toteuttanut merkittäviä tehostamistoimenpiteitä, joilla yhtiö on saatu kannattavaksi. Tulevina vuosina ei nähtävissä merkittävää muutosta liiketoimintanäkymissä. Veden vesitaksat on valtakunnallisella tasolla korkeita, mutta Tornion ja Rovaniemen laitosten kanssa hinnoittelu on varsin samalla tasolla. Pienemmissä naapurikunnissa on halvempi hinnoittelu. Nykyisessä hinnoittelussa on vain hieman inflaatiota korkeampi nostovara, johdon arvion mukaan noin 1 % yli inflaation. Yhtiön tavoitteena on korottaa vesimaksuja siten, että yhtiön liikevaihto pysyy nykyisellä tasolla. Kemin Vesi Oy:n toiminta-alueen väestö vähenee tulevaisuudessa ja uudet vesikalusteet kuluttavat vähemmän. Näiden seurauksena myyntivolyymin on ennakoitu tulevaisuudessa laskevan ja volyymin laskua pyritään kompensoimaan maltillisilla hinnankorotuksilla. Suurin osa (90 %) veden myynnistä syntyy yksityisiltä talouksilta ja loppu myynnistä syntyy yrityksille myydyistä vesipalveluista. Kaupungin tavoittelee mahdollisimman maltillisia hintojen korotuksia, jotta vesimaksuilla olisi mahdollisimman vähäinen vaikutus alueen elinkeinoelämään ja kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Uuteen vesihuoltolakiin (9/2014) on kirjattu, että hulevesivastuu on kunnalla ja kunta voi yhdessä vesilaitoksen kanssa sopia, että laitos vastaa määriteltävällä alueella hulevesien viemäröinnistä. Vesilaitos perii kunnalta yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä kustannuksia vastaavan maksun. Lisäksi vesilaitoksella on mahdollisuus periä kotitalouksilta hulevesimaksuja, mutta tämä ei ole ollut yhtiön tai Kemin kaupungin tavoitteena. Tuloutus Yhtiöllä on kaupungilta lainaa noin 17,5 MEUR, jonka takaisinmaksu alkuperäisen lyhennyssuunnitelman mukaisesti alkaisi vuonna Alkuperäisen lyhennyssuunnitelman mukainen 1,43 MEUR vuosilyhennys ei ole nykyisellä kassavirralla mahdollinen, vaan vaatisi yhtiön johdon arvion mukaan jopa % taksakorotuksen. Lainan korko on noin 2 % (reilu 340 TEUR vuonna 2015), joka tarkistetaan viiden vuoden välein. Seuraava tarkistus Lainojen lyhennyssuunnitelman muutoksesta on keskusteltu kaupungin konsernijaostossa (tarkempi kuvaus taseen yhteydessä). Kaupunki tavoittelee Vedeltä noin 300 TEUR vuotuista tuloutustasoa. Investoinnit Yhtiö investoi keskimääräistä enemmän vuonna 2013, jolloin jätevedenpuhdistamoon ja Kemintullin teollisuusalueen vesiverkkoon investoitiin 6 MEUR. Vuoden 2014 investointitaso oli noin 1,5 MEUR ja yhtiön johdon mukaan investoinnit pyritään lähivuosina säilyttämään tällä tasolla. Vesiverkoston korjausvelan kattamiseksi yhtiön tulisi nostaa vuotuista investointitasoa noin 500 TEUR seuraavan viiden vuoden ajaksi. Yhteistyömahdollisuudet Yhtiön johto ei koe kaupunkikonsernin sisäisten yhteistyömahdollisuuksien synnyttävän kaivattuja synergiahyötyjä. Alueellinen yhteistyö tarjoaa johdon mukaan parhaat synergiahyödyt, tällöin yhtiöt yhdistettäisiin. Nykyään on jo alueellista yhteistoimintaa vedenhankinnassa, jonka lisäksi jätevedenpuhdistamon sijainti mahdollistaisi joustavan yhteistyön. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittäisi nykyisellään myös naapurikunnille (Keminmaa ja Tervola), mikäli Kemin vuotovesimäärät saadaan investoinneilla kuriin. Nykyisellään halukkuus naapurikunnissa yhdistymiselle on vielä vähäistä, mutta mikäli tuleva lainsäädäntö aiheuttaa vedenkäsittelylle investointipaineita, uskoo yhtiön johto yhdistymiskeskustelun nousevan pinnalle