Ote maakuntakaavasta sekä voimassa oleva yleiskaava LIITE 1. Iisinki S S. Heiskarinniemi Tuhnaja. Tapionkylä

Transkriptio

1 1 Ote maakuntakaavasta sekä voimassa oleva yleiskaava LIITE 1 % % % % $ % % % % % % % % % % % % % S S S S S S S S S Marraskoski Tapionkylä Sinettä Niv Valajaskoski ROVANIEMI Iisinki Mukkajärvi Palokivalo Typpyrä Heiskarinniemi Tuhnaja Mänty Kuoksajärvi Ollilanvaara Mäntyjärvi Pohtimolampi Korkeakangas Jouttijärvi Poikajärvi Palojärvi Sonka Lehtojärvi Norvajä Heliste Haukilahti Nivankylä Vesalanperä Someroharju Ylikylä Korkalovaara Ahmakuusikko Imari Ala-Karkalo Paavalniemi Koivula Niskanperä Hirvas Ternuperä Koskenranta Ounasvaa Koukkulanaapa Perunkaselkä Toramokivalo Lautavaara Nuuksvaara Sonkakivalo Airiselkä Raa'anvuoma Keskirova Pissivaara apa Rajakirakka Merkkiaapa Rajapalot Louepaljakka Louevaara Kulmunkivaara Marrasjoki Niinijärvi Toramojoki Kontojärvi rvi Yli-Typpyrä Luonuajoki Iso Toramo Pieni Toramo ärvi Narvajoki Latvajärv Sonkajärvi Norvajärvi Palojärvi ijoki Sinettäjärvi Viiksjärvi Susijärvi vi Ternujoki Pöyliöjärvi Kursunkijärvi Louejärvi Z Z Z Z Z Z Z MT M MT SL M SL M MT ER A M A A V SL M SL SL 4236 kt kt vt kt kr kr kr st kr yt ur ur S AT S ET AT AT EO S S ET AT S S E EO EO EO AT AT AT AT AT at RA AT RA ET RM ET RA SL AT T ET ER SL RA SL SL A SL RA RA RA RA V SL EO M EO A V A T SL AT at at at LL 1162 st kr kr E ET RM OTE ROVANIEMEN MAAKUNTAKAAVASTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VAHVISTANUT MAAKUNTAKAAVAN MK 1: Pohjakartta C Maanmittauslaitos JUHA PIISILÄ ALUESUUNNITTELIJA ROVANIEMELLÄ

2 Voimassa oleva yleiskaava LIITE 2 2

3 Tekninen huolto ja maanomistus LIITE 3 3

4 4 KANTATILASELVITYS JA MITOITUSLASKELMA LIITE 4 Kantatilan n:o RN:O Tilan nimi Rantaviiva todellinen Rantaviiva muunnettu Kantatilan muunnettu rantaviiva Muuntokerroin (*) Mitoituksen mukainen kantatilan rakennusoikeus Mitoituksen mukaan tilalle kuuluvia rakennuaikkojaranta Käytetty rakennuaikkoja ranta-alue Uusia rakennuaikkoja ranta-alue Rakennuaikkoja rantaalueen ulkopuolella Rakennuaikkoja koko kaava-alue yht 1 19:32 VÄLIMAA 0,093 0,047 0,047 0, :84 HARJURUOKANEN II 0, , :88 VITTIKKO :101 KUMPULA :102 VÄLIMAA :105 PUPURINNE :122 RINNE :123 MÄKINIEMI 0,103 0,051 0,051 0, :104 JÄRVINEN :107 UUTELA :110 SAMMATTI :114 LOPONEN :115 PAJULA :116 NURMELA :117 HARILA :112 TAPANILA :120 NIVANASEMA :121 RUOKANEN II :34 UUTELA I 0,137 0,069 0,069 0, :36 VALAJAS-HYÖNTYTÄR 0, , :37 HYÖNTYTÄR :1 OJA :3 PYÖRYVAARA :17 KAUPPAHARJULA :26 NIVANKESKUS :28 VALAJAS-YLINIKKILÄ 0,095 0,095 0, :32 HALLASELKÄ :39 HAAVIKKO :40 MÄNNIKKÖ :41 RINNE :47 ONNELA :50 TYYNELÄ :51 KÄPYLÄ 0,108 0,108 0, :52 LISÄ-OJA :55 OJAMÄKI 0,077 0, :62 TUOMONTUPA :64 PUISTOLA

5 :66 HIETIKKO :67 KATAJIKKO :69 SINETTÄ :70 SAMMALOJA :75 ULLALA :77 KATAJAKUMPU :79 LINTUOJA :80 POLVIKUMPU :88 JOKITÖRMÄ 35:89 JUHANKUMPU 35:90 MÄKINIVA :91 KOTIKUMPU :92 RIVINIVA :93 JANNENMÄNNIKKÖ :95 KANERVIKKO :96 HARJULA :99 MÄNTYRINNE :100 OILINMÄNNIKKÖ :101 EETULA :102 HAAPALA :103 TAKALA :12 OLLILA :14 LAUTTAUSYHDIS- TYKSEN ALUE :19 LAMMINKANGAS :27 LAMMI :30 LAMPELA :34 NIVANKORVA :50 VANHALA :56 TAKAHAKA :59 VALAJAS-YLIRAHKO :64 HARJU :107 JUHOLA :116 PEKKALA :118 LAITAKARI :120 HYRYLÄ :123 NIVA :128 MATTILA :133 MÄNTYRINNE :134 RINNE :135 JÄNKÄLÄ :137 VITTIKKO Ei 36:138 RAHKO :139 MUKKAHARJU :140 KESKIMUKKALA :142 SYRJÄLÄ :144 RANTAMUKKALA :148 LAMMENRANTA :151 APILAKETO :152 RAHKO :154 YLIRAHKO :155 KAUKOLA :156 RIIHENMÄKI

6 :160 MÄKELÄ :161 VANHARAHKO :162 KALLIOMÄKI :163 PIKKURAHKO :169 MARTTILA :170 LISÄRAHKO :171 KIVIKKO :172 KUMPULA :173 RAJALA 36:174 NEVALA 36:175 KIVIHARJU 57 36:176 VARPUSUO :178 ANTTILANRANTA :179 KESKIRAHKO :180 KUNTA-PAJALA :181 PAJALA :184 LISÄALUE :189 ANTTILA :191 KÄPYAHO :192 KUNTA-KÄPYSUO :193 KÄPYSUO :9 KOPATTA :11 VALAJAS-MÄKIHIUKKA EI 66 37:15 MÄNTYRINNE :23 KOPPELO :29 POUNIKKO :31 TIKKALA :33 TUOMIRANTA :38 VÄLIHIUKKA :41 SOIDINMAA :42 TEERELÄ :43 METSOLA :44 VIERTOLA :46 VÄLIHAKA :47 HAKA :48 ALAHAKA :52 KATAJA :53 RAUHALA :54 MÄNTYLÄ :55 JUKKALA :56 PELTOLA :58 MÄNTYLÄ :60 RANTAVAINIO ,062 0, :62 PELTOLA :63 ALAHIUKKA :67 TÖRMÄHIUKKA :68 RANTAHIUKKA :69 MÄNNIKKÖ :71 HIUKKALA :72 KOIVUKUJA :73 VENNILÄ :74 VARJAKKA :75 KESKIHIUKKA ,147 0,

7 :76 MIKONMÄKI :77 TEERILÄ :81 HARJU :82 SUVIRANTA :29 KOTIMÄKI :33 VALAJAS-TUISKU :43 KIVIRANTA :47 KESÄTORPPA :55 KOTIKENTTÄ :58 TATULA :65 HYPPÄYS :80 KOTI-FARMI :92 PÄIVÄKUMPU :111 MÄKELÄ :117 POLKU :118 OLLERO :87 TUISKU :119 NIVANSEUTU EI 91 38:93 KATAJAMÄKI :94 PERTTILÄ :97 ERKKILÄ :98 KARILA :99 TAPIO :109 VIIKSJÄRVEN-KANGAS :0 OUNAS-KORKALO :0 KRANAATTI :1 REINOLA :2 ANJALA :1 SAUNARINNE :3 LISÄSAUNARINNE :7 HIUKANMÄKI :9 MÄKIHIUKKA :10 KOTIMÄKI :11 MÄKIMONTTU :1 KERTTULA :3 LIISALA :4 KETOLA :5 TUOMELA :6 KOIVULA :9 NIKKILÄ :0 KIVELÄ :35 RN:OT 37:1-4 MAA- ALUEET 878:37 RN:OT 37:1-4 Lauttamaa ????- 106???? Selvittämätön yht. alue :0 JÄNKÄLÄ KANTATIE 79 ROVANIEMI-MUONIO NIVANKYLÄN PAIKALLISTIE 19743

8 8 LUONTOSELVITYS LIITE 5 NIVANKYLÄN YLEISKAAVOITUS Luontoselvitys ROVANIEMEN MAALAISKUNTA - SEITAP OY

9 9 NIVANKYLÄN YLEISKAAVOITUS Luontoselvitys Sami Mäkilyrö, Seitap Oy, Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Suojelualueet ja ohjelmat Kulttuuriympäristöt ja perinnebiotoopit 6 4. Kasvillisuus Linnusto 7 6. Johtopäätökset 7 Lähdeaineisto Liite: Luontoselvituskartta 1:20 000

10 10 1 Johdanto Nivankylä sijaitsee Ounasjoen varressa, noin 10 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen. Kaupungin läheisyys aiheuttaa kylällä rakentamiaineita, joita vielä lisää sijainti luonnonkauniilla paikalla jokivarressa. Tuleva oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa rakentamista siten, että kyläkuva säilyy ehjänä ja tarvittavat määräykset otetaan huomioon. Luontoselvityksen tarkoituksena on antaa kaavan laatijalle tietoa yleiskaavaalueen luonnonarvoista ja täten osaltaan ohjata kaavoituksen suorittamista. Luontoselvitykseen liittyvät maastotyöt tehtiin Nivankylän alueella

11 11 2. Suojelualueet ja ohjelmat Luonnonsuojeluohjelmat Kaavoitettavalla alueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Ounasjoki kuuluu Nivankylän kohdalla vesialueensa osalta Suomen Natura-verkostoon. Ounasjoki on suurin rakentamaton joki Suomen valtakunnanrajojen sisäpuolella. Se on suojattu lailla voimalaitosrakentamiselta (laki Ounasjoen erityissuojelusta 703/83). Nivankylän kohdalla olevissa Ounasjoen saarissa on arvokkaita tulvaniittyjä ja myös mantereen puolella nousevat tulvavedet rannoille tuoden rantaniityille lisälannoitusta. Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset suojeltavat kohteet Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä ei ole alueella, mutta lain mainitsemia avointa maisemaa hallitsevien puiden tai puuryhmien kaltaisia vanhojen puiden (lähinnä mäntyjen) muodostamia metsiköitä voi kylällä paikoin havaita. Ne sijoittuvat pääasiassa talojen pihapiireihin ja osaksi myös jokirantaan. Vanhoja puita kannattaa yleisen viihtyvyyden nimissä pyrkiä säästämään. Vesilain mukaisia suojeltavia kohteita alueella on kaksi: Kaakkurilampi ja kaavoitettavan alueen luoteisosassa, Rovaniemi-Kittilä tien lounaiuolella sijaitseva lähde. Kaakkurilampi on suorantainen, tummavetinen ja kooltaan varsin pieni. Lampi on varsin rehevä ja sitä ympäröivät vanhat niityt, joiden ojista on virrannut ravinnekuormitusta lampeen. Vesilaki kieltää sellaisten toimien suorittamisen, jotka vaarantavat lain mukaisten kohteiden säilymistä.

12 12 Metsälain mukainen, erityisen tärkeän elinympäristön kaltainen kohde löytyy kaavoitettavan alueen eteläosasta. Siellä vaaralta tuleva puro on kuluttanut maaperään jyrkkärinteisen kurun, jota reunustaa vanhaa puuta kasvava metsä. Kurun alapäähän on rakennettu veden kulkua säätelevä pato tai muuri, mahdollisesti vanhan sahan tai myllyn käyttövoiman hankkimiseen tarkoitetuista laitteista. Välittömästi padon vieressä on vanhoja rakennuksia. Alueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia kohteita.

13 13 3. Kulttuuriympäristöt ja perinnebiotoopit Alueella ei ole kulttuuriympäristöohjelmaan kuuluvia kohteita. Ounasjoessa Nivankylän kohdalla sijaitsevat tulvaniittysaaret (Pikku Kuusisaari, Vartinsaari, Lietesaari ja Ison Kuusisaaren pohjoisosat) kuuluvat Lapin Perinnemaisemat kirjan (Kalpio & Bergman 1999) mainitsemiin alueisiin paikallisesti arvokkaina kohteina. Saarilta on niitetty heinää 1960-luvulle saakka, mutta nyttemmin ne ovat pensoittuneet. 4. Kasvillisuus Kaavoitettava alue on pääosin vanhaa niittyä tai peltoa. Niityt ovat kasvamassa hiljalleen umpeen. Viimeksi käytössä olleet palstat eivät ole vielä täysin pusikoituneita, mutta suurin osa vanhaa niittyaluetta kasvaa jo nuorta puuta. Kosteimmilla, osaksi jopa soistuneilla, alueilla kasvaa runsaasti pajukkoa, mutta valtaosan puustosta muodostaa koivu. Koivujen seassa on myös runsaasti nuorta mäntyä ja kuusta. Alueella kasvaa paikoitellen haapoja. Pieni osa pelloista on vielä käytössä. Kangasmetsää on lähinnä Rovaniemi-Kittilä tien varressa ja pienialaisesti myös lähempänä jokirantaa. Metsät ovat tuoretta, mäntyä kasvavaa kangasta, joiden kenttäkerroksessa vallitsevat varvut: puolukka, mustikka ja juolukka. Pensaskerroksessa kasvaa mm. katajaa. Mäntyjen seassa kasvaa lisäksi koivuja ja kuusia. Nivankylän eteläosassa sijaitsevaa kurua reunustavassa metsikössä on vanhoja mäntyjä ja kuusia sekä koivuja, raitoja, haapoja ja katajaa.

14 14 Uhanalaiset kasvilajit Alueelta ei ole löydetty Oulun yliopiston kasvimuseon tietojen mukaan valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisten putkilokasvilajien, sammalten, sienien tai jäkälien kasvupaikkoja. Kasvillisuutta on käyty kasvimuseon henkilökunnan toimesta selvittämässä pariin otteeseen, viimeksi vuonna Linnusto Syksyllä 2003 tehdyillä maastokäynneillä alueella tavattiin tilhiä, tali- ja hömötiaisia, viherpeippoja, räkättirastaita, varis, harakka, närhi ja lehtokurppa. Ounasjoella näkyi parikymmentä sorsaa ja vanhojen niittyjen myyräkantaa koetti harventaa muuttomatkalla ollut piekana. Ounasjoki toimii luultavasti lintujen muuttoreittinä samalla tavalla kuin muutkin pohjoisen suuret joet. Alueen pesivän linnuston tarkka arviointi oli vaikeaa johtuen mm. maastokäynnin ajoittumisesta myöhäiseen syksyyn. 7. Johtopäätökset Kaavoitettava alue on ollut ihmistoiminnan piirissä jo pitkän aikaa. Niinpä sen luonnon arvot ovat alkuperäisen luonnon osalta vähäisiä. Merkittävimmän kohteen muodostaa alueen vieressä virtaava Ounasjoki. Joki on lähes luonnontilainen, sen vesi on suhteellisen puhdasta ja jokivarsi muodostaa hienon maiseman. Joessa esiintyvät luonnonvaraiset harjus-, siika- ja taimenkannat. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, Kemijoen alajuoksun voimalaitoksiin tehtävät kalaportaat mahdollistavat lohen ja meritaimenen nousun yli viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen Ounasjoen kutualueilleen. Lisäksi joki kuuluu Natura alueisiin, joten on hyvin tärkeää ottaa Ounasjoki huomioon kaavoituksessa. Lähinnä tämä tarkoittaa viemäröinnin ja maansiirtotöiden suunnittelua. Joen luontaiseen rytmiin kuuluvien tulvien haittojen estämiseksi on esimerkiksi pengermien sijasta mieluummin varauduttava ohjaamalla rakentamista riittävän kauaksi jokirannasta ja tarpeeksi korkeille törmille.

15 15 Lähdeaineisto Kalpio, S. ja Bergman, T. 1999: Lapin perinnemaisemat. Lapin ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. Koskien suojelutoimikunnan mietintö Komiteamietintö 1982: 72. Valtion painatuskeskus. 163 s. Helsinki. Lokio, J. 1997: Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi Maa- ja metsätalousministeriön suojeluvesityöryhmä 1977: Erityistä suojelua vaativat vedet. Komiteamietintö 1977: 49. Valtion painatuskeskus s. Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriö 1981: Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma. Maa- ja metsätalousministeriö 1982: Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 432 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä Suomen ympäristökeskus 2003: Lapin Natura 2000; alueet Vanhojen metsien suojelutyöryhmä 1998: Vanhojen metsien suojelu Pohjois-Suomessa. Vanhojen metsien suojelutyöryhmän osamietintö III. Osa II: kartat. Suomen ympäristö 152. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöministeriö 1984: Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisu D:6. Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö 1989: Valtakunnallinen lehtojensuojeluohjelma, kartat. Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston sarja C/44/1989. Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriö 1991: Rantojensuojeluohjelman alueet. selvitys 97.

16 16

17 17

18 18 Maaperäkartta LIITE 6

19 Maisemaselvityskartta LIITE 7 19

20 Palvelukartta LIITE 8 20

21 Saarenkylän palvelut 21

22 22 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 9 KAAVOITUKSEN KOHDE Rovaniemen maalaiskunnan Nivankylä sijaitsee Ounasjoen rannalla n. 9 kilometriä Rovaniemeltä luoteeseen (liite 1). Suunnittelualueeseen sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava ja siihen liittyvä hyväksytty laajennusalue Ylikylän puoleiseen päähän. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuusto on kaavoitusohjelmassaan päättänyt, että Nivankylän lähes 20 vuotta vanha yleiskaava uudistetaan ja siitä tehdään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. MITKÄ OVAT TAVOITTEET ALUEELLA Yleiskaavan tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Lähtötietojen ja perusselvitysten sekä koko kylää koskevien tavoitteiden pohjalta luodaan yleiskaava-alueen yleistavoitteet. Yleiskaavassa eri toiminnoille varattavien tila- ja aluetarpeiden määrittelemiseksi asetetaan mitoituerusteet. MITEN TYÖ TEHDÄÄN Kyläläiset ovat mukana vuorovaikutteisessa kaavoituksessa. Asukkaat valitsevat keskuudestaan kaavoituksen avuksi kylää edustavan suunnittelutyöryhmän. Työryhmä on mukana vain perusselvitysten ja tavoitteiden laadinnassa. Suunnittelutyöryhmä on avustamassa perusselvitysten laatimisessa mm. luonnon ympäristöstä, rakennetusta- ja kulttuuriympäristöstä, maisemasta ja kyläkuvasta, liikenne- ja yhdyskuntatekniikasta, maanomistusoloista, väestöstä, työpaikoista ja palveluista. Varsinaisen kaavan laadinnan suorittaa Rovaniemen maalaiskunnan kaavoitustoimi. Kaava-alueelta on laadittava kantatilaselvitys sekä tilakohtainen mitoituslaskelma. Mitoituslaskelmassa lasketaan nk. muunnettu rantaviiva, jonka mukaan kantatilojen ranta-alueelle jaetaan rakennusoikeutta. Tavoitteena on rakennusoikeuden tasapuolinen jakaminen maanomistajien kesken. Maisemaselvityksessä ja luonnon ympäristöä kuvaavassa karttaesityksessä kuvataan mm. vallitseva maaston ja maiseman tila, maisemallisesti merkittävät kohteet ja maiseman häiriötekijät.

23 23 Nykyistä maankäyttöä kuvaavaan karttaan lisätään maanomistajille tehdyn kyselyn mukaiset toivotut tontit. Karttaan merkitään myös kiinteät muinaisjäännökset ja vesi-huolto ja muu tekninen huolto. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET AIKATAULU Yleiskaavatyössä arvioidaan koko suunnitteluprosessin ajan kaavaratkaisun vaikutuksia: - ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoiseen ja luonnonarvoihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen - kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavahanke alkaa vuoden 2002 lopulla ja se valmistuu kesäkuun loppuun mennessä v Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistuminen ja vuorovaikutus tapahtuvat neuvotteluissa sekä pitämällä luonnokset ja ehdotukset nähtävänä. - päätös kaavan laadinnasta (kunnanvaltuusto) - kaavoitustyön aloituskokous Nivankylässä viranomaisneuvottelu - suunnittelutyöryhmän kokouksia - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - kaavaluonnos - laatimisvaiheen kuuleminen, luonnoksen nähtävänä pitäminen (osallisten kuuleminen) - luonnoksen palautteen käsittely - kaavaehdotuksen laatiminen - kaavaehdotuksen julkisesti nähtävänä pitäminen ja lausunnot - 2. viranomaisneuvottelu - hallituskäsittely - kunnanvaltuusto hyväksyy Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun kuluessa tarpeen mukaan. OSALLISET maanomistajat ja asukkaat

24 24 - kaava-alueen ja sen ympäristön maanomistajat, vuokramiehet sekä asukkaat hallintokunnat - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - sosiaali- ja terveyslautakunta - suojelulautakunta - koulutuslautakunta - kunnallistekninen toimi viranomaiset - Lapin ympäristökeskus - Lapin liitto - Lapin tiepiiri - Lapin maakuntamuseo/museovirasto järjestöt ja muut - Nivankylän kylätoimikunta - Ounasjoen kylät ry - Korkalon kalastuskunta - Alaounasjoen metsästys- ja kalastusseura - Kemijoki Oy - Rovakaira Oy PERUSSELVITYSVAIHE YHTEYSHENKILÖT kaavoitusinsinööri Viljo Keskitalo, Rovaniemen maalaiskunta, Rovakatu 2, p , viljo.keskitalo@roi-mlk.fi kaavasuunnittelija Petteri Lampi, Rovaniemen maalaiskunta, Rovakatu 2, p , petteri.lampi@roi-mlk.fi suunnittelutyöryhmän puheenjohtaja N.N. kaavoitusinsinööri Viljo Keskitalo,p viljo.keskitalo@roi-mlk.fi kaavasuunnittelija Petteri Lampi, p petteri.lampi@roi-mlk.fi kaavoitussihteeri Raija Haataja, p raija.haataja@roi-mlk.fi Rovaniemellä Rovaniemen maalaiskunta Kaavoitustoimi

25 25 VIRANOMAISNEUVOTTELU KOKOUS Nivankylän osayleiskaava AIKA , klo 9.00 PAIKKA Rovaniemen maalaiskunta, kunnanhallituksen kokoushuone LÄSNÄ: Rovaniemen maalaiskunta: Ansala Matti kunnanjohtaja Tapio Riku kunnanhallituksen puheenjohtaja Laitinen Kaisa vs. kunnansihteeri Kuisma Jukka teknisen osaston päällikkö Keskitalo Viljo kaavoitusinsinööri Tulppo Eero rakennustarkastaja Lampi Petteri kaavasuunnittelija Napapiirin Vesi OY Selkälä Einari toimitusjohtaja Lapin Ympäristökeskus: Parpala Olavi apulaisjohtaja Outila Tarja arkkitehti Raasakka Hannu alueidenkäyttöinsinööri Lapin liitto Tiensuu Voitto suunnittelupäällikkö Lapin tiepiiri Niska Samuli insinööri Lapin maakuntamuseo Kotivuori Hannu arkeologi Ympäristötaito Oy Ranta Iikka kaavasuunnittelija

26 26 Neuvottelun avaus Kunnansihteeri Matti Ansala avasi kokouksen ja toimi kokouksen puheenjohtajana. Muistion laatii Petteri Lampi ja tarkastaa Tarja Outila. Maankäyttötilanne kunnassa Viljo Keskitalo esitteli aluksi maankäyttötilanteen kunnassa, joka käy ilmi valtuuston vuosittain hyväksymästä kaavoitusohjelmasta. Voitto Tiensuu totesi, että Rovaniemen maakuntakaavassa Vaaralan kaava-alue on osoitettu osittain taajamatoimintojen alueeksi ja osittain maa- ja metsätalousalueeksi. Maakuntasuunnitelmassa on useita aluetta koskevia kohtia, johtuen Vaaralan sijainnista hyvin lähellä Saarenkylää sekä Rovaniemeä ja on näin ollen eräs seudun laajenemissuunnista. NIVANKYLÄN OSAYLEISKAAVA Viljo Keskitalo totesi, että kaavamuodon valintaan vaikuttaa myös kunnan harjoittama maapolitiikka sekä maanomistustilanne. Nivankylän alue tukeutuu palveluiden osalta Rovaseudun sekä Sinetän tarjoamiin palveluihin. Väestökehitys Nivankylässä on ollut tasaisesti hieman kasvava viimeisen vuosikymmenen aikana. Kaava-alueesta n. 90% on kunnallisen viemäröinnin piirissä. Alueella on hyvä ja selkeä tieverkko vanhan kylätien kulkiessa halki koko kyläalueen, eikä näin ollen ole tarvetta liittyä suoraan kantatiehen monessakaan kohtaan. Suuret osat kaava-alueen ranta-alueista ovat korkeusasemaltaan matalia ja ovat näin ollen tulvauhka-alueita. Kylän alueelta on tehty tulvakartoitus ja alin rakentamiskorkeus on määrätty. Tehtyjä perusselvityksiä ovat lisäksi maanmittauslaitoksella teetetty kantatilaselvitys, teknisenhuollon selvitys, alueella kulkevat reitit sekä muinaismuistoalueet, alueiden rakentamiseen soveltuvuus on tutkittu GTK toimesta vuonna 1996 Ounasjokivarren yleiskaavan yhteydessä. Luontoselvityksen ja maisemaselvityksen laatii biologi Sami Mäkikyrö Seitap Oy:stä ja sen on tarkoitus valmistua joulukuun aikana.

27 27 Todettiin, että edellä Vaaralan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehtäväksi luetteloidut lisäykset voi tehdä myös Nivankylän osayleiskaavan OAS:aan (lukuun ottamatta osallisten luettelon täydentämistä Lapin luonnonsuojelupiirillä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman osalta todettiin, seuraavaa: - Tehdyt tai vielä tehtävät selvitykset tulee lisätä luettelona lähdeluettelomaisesti siten, että käy ilmi mistä tarkempi tieto on löydettävissä ja selvitysten tekijä tulee myös olla näkyvillä. - OAS:ssa voisi olla sisällysluettelo - kaavan tavoitteita voi täydentää edelleen, VAT:t ja kaava-alueelle osoitetut tavoitteet. - Suunnitelman miten työ tehdään kappaleessa suunnittelutyöryhmän asemaa ainoastaan paikallistuntemuksen ja tiedonkerääjän roolissa tulee tarkentaa ja osoittaa, että varsinaisen selvitystyön tekee asiantuntija. - Suunnitelmassa tulisi näkyä myöskin, miten kaavan vaikutuksia arvioidaan ja mahdollisesti myös kuka arvioi. - Osallistumisen osalta tulee tarkentaa millä tavoin ja missä vaiheessa osallinen pääsee konkreettisesti osallistumaan kaavahankkeeseen. Lisäksi seuraavia perusselvityksiä tulee laatia tai täydentää: - Maaperäselvitys - Liikenneselvitys - Meluselvitys - Palveluselvitys, koulun kapasiteetti sekä vähittäistavarakaupan sekä muun yritystoiminnan mahdollistaminen alueella. - Perusteltu väestökehitysarvio - Maisemaselvitykseen selkeän kyläkuvan esille tuominen sekä rakentamiaikat - Perinnekohteiden selvittäminen Viranomaisyhteistyöstä todettiin lopuksi, että pidetään ylimääräinen viranomaialaveri sitten kun luonto ja maisemaselvitykset ovat valmistuneet. Rovaniemi Petteri Lampi sihteeri Tarja Outila arkkitehti, Lapin ympäristökeskus

28 28 MRL:N MUKAINEN VIRALLINEN 2. VIRANOMAISNEUVOTTELU KOKOUS Nivankylän osayleiskaava AIKA klo PAIKKA Rovaniemen kaupungintalo, kokoushuone 2 LÄSNÄ: Rovaniemen maalaiskunta Ansala Matti kunnanjohtaja Lehtoniemi Erkki Ympäristösihteeri Keskitalo Viljo kaavoitusinsinööri Tulppo Eero rakennustarkastaja Lampi Petteri kaavasuunnittelija Rovaniemen kaupunki Pyhäjärvi Markku kaavoitusinsinööri Rovaniemen Vesi Vaara Jouko vesihuoltoteknikko Lapin Ympäristökeskus: Parpala Olavi apulaisjohtaja Outila Tarja arkkitehti Pekka Herva ylitarkastaja

29 29 Neuvottelun avaus Kunnanjohtaja Matti Ansala avasi kokouksen ja toimi kokouksen puheenjohtajana. Muistion laatii Petteri Lampi ja tarkastaa Tarja Outila. Nivankylän osayleiskaava Viljo Keskitalo esitteli kaavahankeen. Kaavaehdotus tonttien sijoittelu pohjautuu paljolti vanhan yleiskaavan mukaisille paikoille. Kaavaan on merkitty n. 130 olemassa olevaan ja 90 uutta tonttia. Tontit sijoittuvat olemassa olevan tieverkon piiriin ja lähes kaikki sijoittuvat myös viemärin toimintaalueelle ja ovat näin velvollisia liittymään yleiseen viemäriin. 1. Käytiin läpi lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen. Lausunnoissa puututtiin seuraaviin seikkoihin: Rakennuaineet Nivankylään ovat varsin suuria, ja edelleen, että kaava ei poista suunnittelutarvetta (MRL 16 ) eikä myöskään rannan suunnittelutarvetta (MRL 72 ), kaavakartta on paikoin puutteellinen ja virheellinen, kaavassa on osoitettu useita rakennuaikkoja alle alimman rakentamiskorkeuden, melualueen rajausta pidetään kulmikkaana ja meluselvityksen tekijää ei mainita sekä esitetään uuden meluselvityksen laatimista A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) mukaisesti, kaavaa pidetään liian tiiviinä, loma- ja matkailurakennusten sijoittamista asuinalueiden yhteyteen ei pidetä hyvänä, moottorikelkka- ja muut reitit on jätetty ratkaisematta, jätevedet on johdettava viemäriin, luontoselvitys on ylimalkainen, arvokkaat rakennukset tulisi merkitä s/merkinnällä tai muulla yleiskaavassa käytettävällä merkinnällä, kaavassa esitetty kevyen liikenteen aluevaraus ei palvele asutusta, paikallistieltä tulisi poistaa liikennealuevaraus, kantatielle 79:lle liittymien määrää tulisi vähentää ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ei ole riittävän seikkaperäisesti selostettu kaavaselostuksessa. Lisäksi esitettiin, että kaavasta pyydetään myös Museoviraston lausunto.

30 30 Kaavoitusinsinööri totesi lausunnoista seuraavaa: Rakennuaineet Nivankylään eivät ole olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana kovin suuria, koska asukasluku on kasvanut vain noin 30 hengellä 10 vuoden aikana. Myös koulun oppilaiden määrä on kääntynyt selvästi laskuun. Yleiskaava on laadittu vastaavien suunnitteluperiaatteiden mukaan kuin mm. Koskenkylän ja Norvajärven yleiskaavat ja näissäkin kylissä yleiskaavaa saa käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Nivankylän maankäyttö on väljempää kuin Koskenkylässä ja rakentaminen vähäisempää. Pääosa Ounasjoen ranta-alueesta on kaavoitettu MY-alueeksi. Kaavakarttana käytetty pohjakartta on yleiiirteinen ja siinä oleva alimman rakentamisalueen käyrä ei pidä paikkaansa. Kriittisimmät alueet on mitattu syksyllä 2005 maastossa ja mittauksen mukaan kolmella omakotitontilla joudutaan nostamaan maan pintaa n. metrillä. Liikennemelualueen on määrittänyt insinööri Matti Tuuliainen erillisellä selvityksellä ja kasvillisuudella ei ole merkittävää meluvaimennusta. Uusia rakennuaikkoja ei ole osoitettu meluselvityksen mukaiselle melualueelle. Liittymiä kantatie 79:lle on jo vähennetty kaavassa ja kaikille maatilojen tilusteille ei ole merkitty liittymiä kantatielle. Paikallistien aluevarausmerkinnän poistaminen on laajempi kysymys, koska se vaikuttaa mm. valtion ja kunnan kustannusjakoon tien kunnossa- ja puhtaanapidosta. Aluevarausta ei esitetä poistettavaksi. Kevyen liikenteen aluevaraus sopii parhaiten vilkasliikenteisen Kittiläntien varteen, jolloin se palvelee parhaiten myös kauttakulkuliikennettä. Myös kylän asukkaista muodostettu yleiskaavan ohjausryhmä oli samaa mieltä kevyen liikenteen aluevarauksesta. Nopeusrajoituksella voidaan vaikuttaa paikallistien turvallisuuteen kevyelle liikenteelle. Yleiskaava-alueella on jo olemassa kaksi toimivaa matkailupalvelujen aluetta (RM) ja kolme pitkään ollutta loma-asuntoa (RA), joiden sijoittumiseen nyt laadittavalla yleiskaavalla ei voida enää vaikuttaa. Moottorikelkkailu tapahtuu Nivankylässä Ounasjoen jäällä, josta pääsee liittymään mm. olemassa oleviin matkailuyrityksiin. Nivankylän omakotialueelle ei haluttu sijoittaa moottorikelkkareittiä mm. melun ja haitallisten päästöjen vuoksi. Sen sijaan kaava-alueelle sijoitettiin ulkoilureittivaraus. Valaistu ulkoilureitti sijaitsee välittömästi kantatien länsipuolella, joten muita reittivarauksia ei enää tarvita.

31 31 Viemärin toiminta-alueella on liityttävä viemäriin. Nivankylässä voidaan liittyä kunnalliseen viemäriin lähes sataprosenttisesti. Muutoin menetellään valtioneuvoston asetuksen (542/2003, 4 ) mukaisesti. Lisäksi kaavamääräyksiin on lisätty teknisen lautakunnan esityksistä seuraava määräys: Mikäli kiinteistöä ei voida korkeussuhteista johtuen liittää kunnalliseen viemäriin, on kiinteistön liityttävä viemäriin pienpumppaamon avulla kulloinkin voimassa olevien taksojen mukaisesti. Pienpumppaamon rakentamisen ja kunnossapidon kustannukset jäävät kiinteistönomistajan vastuulle. Luontoselvityksen on FM Sami Mäkikyrö ja maisemaselvitys on tehty omana työnä. Rakennetun ja luonnon ympäristöä säilymistä ohjataan yleiskaavalla ja sen perusteella kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvonnan avulla. 2. Muistutukset Muistutuksia jätettiin 16 kpl. Muistutukset on käsitelty ja niihin on kaavoitusinsinööri antanut vastineet. 3. Osallistumis- ja vuorovaikutus menettelyn riittävyys Kyläläisistä koottu suunnittelutyöryhmä on kokoontunut useita kertoja. Työryhmän paikallistuntemus on ollut apuna perustiedon keräämisessä. Matkailun te ta järjestettiin kahteen otteeseen. Kylätoimikunnan kokouksissa on käyty esittelemässä kaavahanketta. Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemisissa on kuultu osallisia. Ulkopaikkakuntalaisille, jotka omistavat maata kaava-alueella, on lähetetty kirje ehdotusvaiheessa.

32 32 4. VAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on esitetty puutteellisesti. Valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet on kyllä lueteltu kaavaselostuksessa, mutta niiden toteutumiseen ja todentamiseen ei ole otettu kantaa. Joukkoliikenteen tilan toteaminen tulee näkyä kaavaselostuksessa. Rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen on turvattava. Jos kaavaan ei laiteta suoraa suojelumerkintää, tulee kuitenkin jotenkin osoittaa miten suojelu toteutuu. Kaavoitusinsinööri esitti näkemyksenään, että tehdyn inventoinnin mukaan omistajat kyllä pääsääntöisesti pitävät arvokkaita rakennuksia oma-aloitteisesti kunnossa. Perusteltu väestökehitys arvio tulee olla. Ale kuuluu kuitenkin läheisen etäisyytensä johdosta Rovaniemen kaupungin kasvualueisiin. Rakentamiaineiden määrästä alueella oltiin osapuolten suhteen selvästi eri mieltä. Kommentti: Ansala kylläkin totesi, että Nivankylä on osoitettu Rovaniemen alueellisessa strategiatyössä yhdeksi Rovaniemen kasvusuunnaksi. 5. Vaikutusten arviointi 6. Viranomaisten kannanotot sekä tarvittavat muutokset Ympäristökeskuksen edustajien kannanotot: Yleiskaavaehdotuksen kaavamuodon ei tulisi olla suoraan rakennuslupaan oikeuttava. Tällä hetkellä rakentamiaineet ovat sen verran suuria, että on harkittava voiko kaava oikeuttaa suoraan rakennusluvan myöntämiseen (MRL 16 ). Alueen luonteesta johtuen olisi perusteltua laatia alueelle asemakaava. MRL 83 :n mukaan kyläalueen läpi kulkevaa paikallistietä ei voisi osoittaa yleisen tien alueeksi. Tulvauhkaisille alueille ei tule osoittaa uutta rakentamista. Kulttuuriperinnön huomioon ottaminen ja vaaliminen ei välttämättä edellytä suoranaista suojelumerkintää. Merkinnän tulee kuitenkin olla sellainen, joka jonkin asteisesti turvaa kulttuuriperinnön säilymisen. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta museovirasto on asiantuntija, joten heiltäkin olisi pitänyt pyytää lausunto. Kaavassa ei ole määritelty purkulupa velvoitetta. Melukäyrä on liian kulmikas, jotta se olisi uskottava. Nyt noin seitsemän uutta rakennuaikkaa sijoittuu melualueelle, mikäli käyrän muoto todellisuudessa on toinen. Onko asuinalueen keskelle osoitetut matkailupalvelujen alueet harkittuja, liikennemäärät ja muut häiriötekijät kasvavat.

33 33 Luontoselvitykset olisivat saaneet olla tarkempia. Tärkeät kohteet ovat mukana, mutta Ounasjoen rannoilta löytyy perinnebiotoopeja joista olisi toivonut, että ne olisi paremmin paikannettu luontoselvityksessä. Ounasjoki kuuluu Naturaan, joten LSL 65 :n Natura-arvioinnin tarveharkinta tulee tehdä. Yleisesti voi todeta, että kaava oteta em. seikkoja huomioon, niin sitä ei tällaisenaan voi hyväksyä. Todettiin käytyjen keskustelujen pohjalta, että ennen kuin kaavahanketta viedään eteenpäin selvitetään seuraavia asioita: - Meluselvityksen tehneeltä konsultti Matti Tuuliaiselta pyydetään tarkennusta melukäyrän käyttäytymiseen. - Tarkastellaan uudestaan tulvauhka-alueelle sijoittuvat rakennuaikat sekä viemärin toiminta-alueen ulkopuoliset rakennuaikat ja rajataan pois ne rakennuaikat, jotka ovat tulvauhka-alueella ja jotka eivät ole liitettävissä viemäriin. - Kevyenliikenteen väylän sijoituaikkaa ja kantatien liittymiä tarkastellaan uudestaan. - Rakennettu kulttuuriympäristö tulee huomioidaan kaavassa yleiskaavan sisältövaatimusten mukaisesti ja siten että yleiskaava ei ole maanomistajalle kohtuuton. - Täydennetään kaavakarttaa, -määräyksiä ja selostusta. - Matkailuyritysten kanssa neuvotellaan kaavasta ja lähialueen asukkaiden keskuudessa syntyneistä ristiriidoista. - LSL 65 :n mukainen Naturan tarveharkinta tulee tehdä. Rovaniemi Petteri Lampi kaavasuunnittelija Tarja Outila arkkitehti, Lapin ympäristökeskus

34 34 MRL:N MUKAINEN VIRALLINEN VIRANOMAISNEUVOTTELU KOKOUS Nivankylän osayleiskaava ja vitikanpään asemakaava AIKA klo PAIKKA Rovaniemen kaupungintalo, kokoushuone 1 LÄSNÄ: Rovaniemen kaupunki Korva Jorma kaavoituäällikkö Keskitalo Viljo kaavoitusinsinööri Lampi Petteri kaavasuunnittelija Rovaniemen Vesi Pulkkinen Paavo toimitusjohtaja Lapin Ympäristökeskus: Outila Tarja arkkitehti Aapo Honka insinööri Lapin liitto Piisilä Juha aluesuunnittelija

35 35 Neuvottelun avaus Kaavoituäällikkö Jorma Korva avasi kokouksen ja toimi kokouksen puheenjohtajana. Muistion laatii Petteri Lampi ja tarkastaa Tarja Outila. 1. Nivankylän osayleiskaava (2. viranomaisneuvottelu ja ) Viljo Keskitalo esitteli edellisen viranomaisneuvottelun ( ) pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt tarkennukset. Lisäksi Keskitalo vertasi oheisen taulukon mukaisesti kaavaehdotuksen rakennuaikkojen määrää muihin yleiskaavoihin ja totesi, että yleiskaavat on laadittava johdonmukaisesti ja alueesta riippumatta samoilla perusteilla koko kaupungin alueella. KAAVA-ALUE/ VUOSI RAKENNUSPAIKAT YHTEENSÄ RAKENNETUT UUDET UUDET/RAK.PAIK.YHT.(%) Koskenkylä/ % Lehtojärvi/ % Oikarainen, % Jyrhämäjärvi/2001 Narkaus/ % Sonka/ % Norvajärvi/ % Nivankylä/ % Nivankylä sijaitsee n. 10 kilometrin etäisyydellä keskustasta ja kylän toivotaan säilyvän maaseutumaisena kylänä. Lapin ympäristökeskuksen edustajat totesivat seuraavaa: Yleiskaavassa pitää täyttyä MRL:n 137 ja 72 tunnuiirteet, jotka tässä yleiskaavassa eivät täyty. Kaava-alue on selkeästi kaupungin taajamamaista aluetta sekä luokitellaan taajaman kasvusuunnaksi ja lisäksi on viemärin toiminta-alueella, etäisyys Ylikylään on n. 5 kilometriä. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen, mutta suoraan rakennuslupaan oikeuttavana kaavana yleiskaava ei tule hyväksyä, vaan yleiskaava toimii ohjeena asemakaavan laatimiselle ja rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisu menettelyä. Lisäksi kaavaselostuksessa tulisi olla perusteltu väestönkehitysarvio. Tulvauhanalaisille aluille ei saa osoittaa uudisrakennuksia ja alin rakentamiskorkeus kaava-alueella tulee osoittaa välille

36 N 60. Kaavan täytyy ohjata kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten säilymistä. Vaikutusten arviointia tulisi parantaa, erityisesti matkailun vaikutukset alueella tulee osoittaa. Edellisessä viranomaisneuvottelussa esille tulleista asioista on melualueen kulmikkuus tarkistettu sekä kevyenliikenteen reitti siirretty sekä tehty muita tarkennuksia kaavaselostukseen. Yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen kuuluu automaattisesti laadukkaaseen yleiskaavaan. Natura tarveharkinta tulee tehdä Ounasjoen Natura-vesistöön kohdistuvien vaikutusten osalta. Lapin liiton edustaja: Maakuntakaavassa Nivankylä on osoitettu kyläalueena (AT) kun taas Ylikylä taajamatoimintojen alueena (A). Tonttien koko yleiskaavassa on vähintään 2000 m² eli n. puolet suurempia kuin taajama-alueella. Rakentamistapaohjeet olisivat yleiskaavoissa toivottavia. Napapiirin vesi: Vesihuoltolaitoksen kannalta kaavan on hyvä olla riittävän tiivis, jotta rakentamiskustannukset eivät nouse kohtuuttoman korkeiksi. Lisäksi tulee varmentaa riittääkö Nivankylän ja Ylikylän välisen vesihuoltolinjan kapasiteetti jos alueelle rakennetaan paljon. Kaupungin edustajien mielestä on perusteltua ja kaupungin kyläalueiden tasapuolisen kohtelun mukaista että kaavamuoto on sellainen joka oikeuttaa suoraan rakennusluvan myöntämiseen. Menettely on silloin samanlainen kuten muillakin maakuntakaavan mukaisilla kyläalueilla. Asemakaavan laatiminen ei tässä vaiheessa ole kaupungin edun mukaista. Yleisesti voidaan todeta, että: - Kaavamuodosta ei neuvottelussa päästy selkeään yksimielisyyteen osapuolten kesken. - Kaavaehdotukseen tehdään tarvittavat korjaukset ja se asetetaan uudestaan julkisesti nähtäville Rovaniemi Petteri Lampi kaavasuunnittelija Tarja Outila arkkitehti, Lapin ympäristökeskus