Osallistuvan budjetoinnin menetelmä Oma Tesoma -hankkeessa. Kuntalaiset keskiöön -projektiverkosto Tanja Koivumäki, Tampereen kaupunki

Transkriptio

1 Osallistuvan budjetoinnin menetelmä Oma Tesoma -hankkeessa Kuntalaiset keskiöön -projektiverkosto Tanja Koivumäki, Tampereen kaupunki

2 Oma Tesoma asuinaluiden kehittämisohjelma Ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton asuinalueiden kehittämisohjelma, jota rahoittaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Asuinalueiden elinvoimaa lisätään ja segregaatiota ehkäistään uudella kolmivuotisella kehittämisohjelmalla. Ohjelman tavoitteena on vuosina uudistaa, eheyttää ja kehittää kasvukeskusten asuinalueita sekä levittää hyviä käytäntöjä. Ohjelman hankkeilla vähennetään asuinalueiden eriytymistä ja syrjäytymisen riskiä sekä vahvistetaan osallisuutta ja asuinalueiden sosiaalista eheyttä. Kehittämishanke kytkeytyy myös kaupungin muuhun kehittämiseen (esim. kaupunkistrategian tavoitteet, kasvusopimus, TEM:n INKAohjelma, VM:n normipurkukokeilut, 6AIKA/EU-rakennerahastoohjelma) Tesoman alueen kehittäminen ei pääty asuinalueohjelman päätyttyä

3 Tesoma aluekehitysohjelman kohdealue & aluekeskuksen vaikutusalue

4

5 Tesoma asuinalueena Tampereen kaupungin ensimmäinen lähiö aluerakentamisvaihe Tesomalla ja Tohlopissa voimakkainta 1960-luvun puolivälistä luvun lopulle Asuinalueohjelman kohdealueella lähes asukasta, Tesoman aluekeskuksen vaikutusalueella asukkaita yli Asunnot talotyypeittäin: 58 % kerrostaloissa, 23 % erillispientaloissa ja 19 % rivi- ja ketjutaloissa Asuntojen hallintaperusteet: 58 % omistusasuntoja, 33 % vuokraasuntoja ja 3 % asumisoikeusasuntoja ja 6 % muu/tuntematon Omistusasuntojen hintataso Tampereen matalimpia: kerrostaloasunnot (1h 3+h) (Tre keskimäärin ) pientalot (Tre )

6 Ikäihmisiä ja kouluikäisiä suhteessa enemmän kuin muualla Tampereella Vieraskielisten osuus väestöstä Tampereen keskimääräistä tasoa (Tre 5,6 %) Tulotaso ja koulutustaso alueella hieman Tampereen keskiarvoa alempi Työttömyysaste keväällä 2013 oli 16,6 % sen ollessa muualla Tampereella 13,8 % vuotiaiden työttömyysaste keväällä 2013 oli 25,1 %, vastaavan luvun ollessa Tampereella muutoin 14,9 %

7

8

9 Oma Tesoma -hankkeen tavoitteet Lisätä asukkaiden hyvinvointia ja alueen viihtyisyyttä. Kehittää ja monipuolistaa alueen asunto-, palvelu-, koulutus-, harrastus- ja työllistymistarjontaa. Lisätä asukkaiden osallistumista oman asuinalueensa ja palvelujen kehittämiseen. Lisätä alueen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista

10 Hankkeen osa-alueet 1. Osallisuus ja moninaisuus mm. asukkaiden osallisuuden lisääminen, eri toimijoiden kytkeminen alueen kehittämiseen 2. Nuorten kasvun ja sosiaalisen eheyden vahvistaminen mm. nuorisotakuu, työllisyydenhoito, yritysyhteistyö, kohdennetut palvelut, matalan kynnyksen palvelut, yhteistyöverkostojen syntymisen tukeminen 3. Viihtyisä, turvallinen ja kiinnostava ympäristö mm. täydennysrakentaminen, palvelurakentaminen, keskustan kehittäminen, asumisen monipuolistaminen, turvallisuuden ja esteettömyyden lisääminen 4. Tilojen uudenlaiset käytöt, palvelutarjonnan vahvistaminen ja sosiaaliset innovaatiot mm. asukkaiden ja eri toimijoiden mahdollisuus julkisten tilojen joustavaan ja monipuoliseen käyttöön, matalan kynnyksen palvelut, kortteli-isännöinti, erityisasuminen

11 Oma Tesoma -hankkeeseen liittyvät tutkimushankkeet Tampereen yliopisto (palvelut) Oma Verkko, Tesoman nuorten osallisuutta vahvistava toimintamalli Oma Paja, Nuoret ja sosiaaliset innovaatiot Osallistava budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa Tampereen teknillinen yliopisto (fyysinen ympäristö) Lähiökerrostalojen ja asuntojen muutossuunnittelun mallit Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto, LähiöOppi Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoiman lisääminen uudistavan aluekehittämisen avulla, SEULI

12 Oma Tesoma -hankkeen vaikuttavuus Laaja-alaisella kehittämisellä katkaistaan alueen eriarvoistuminen ja huonoistuminen tämän myötä Tesoman imago uusiutuu ja alue kehittyy halutuksi asuin- ja palvelualueeksi Alueellisten hyvinvointierojen vähentämiseksi luodaan toimintamalli, jota voidaan monistaa muille samankaltaisille alueille. Keskeistä mallissa monitoimijuus ja alueen asukkaiden osallistaminen oman alueensa ja palveluiden kehittämiseen (palvelumuotoilu, yhteiskehittäminen) Alueen sosiaalinen eheys ja asukkaiden hyvinvointi vahvistuu ja alueen elinvoima kasvaa merkittävästi

13 Onnistumisen edellytykset Asukkaiden luottamus asukkaiden tulee kokea, että antamallaan ajalla ja osallistumisella on vaikutusta kehittämiseen Moniarvoinen osallistuminen Aito asukas- ja käyttäjälähtöisyys kaikessa tekemisessä Toimijoiden avoin yhteistyö Rohkeutta ja innovatiivisuutta niin asukkailta, kaupungin virkamiehiltä kuin muiltakin toimijoilta

14 Tesoman alueen palvelujen kehittäminen 1 Tesoman aluekeskuksen merkitystä palvelukeskittymänä vahvistetaan ja palvelujen saavutettavuutta parannetaan Tesomantorin hanke: kaupallisia ja julkisia palveluita mm. kirjasto, terveysasema, hammashoito, hyvinvointineuvola, matalan kynnyksen palvelut ( Tesoman olohuone ) Neuvottelut rakennuttajan kanssa toteutuksesta kesken, arvioitu valmistuminen v. 2017

15 Tesoman alueen palvelujen kehittäminen 2 Tesoman yhtenäinen peruskoulu, päiväkoti ja nuorisotilat nykyisen Tesoman yläkoulun tontille Koulukeskuksesta muodostuu alueelle merkittävä alueen toimintakeskus, jonka tiloja hyödynnetään laajasti myös alueen asukkaiden harrastus- ja vapaa-ajantoiminnassa. Laajennus ja perusparannustöiden arvioitu toteutusajankohta v X.X.2012 Matti Meikäläinen

16 Tesoman alueen palvelujen kehittäminen 3 Tesoman palloilu- ja iliikuntahalli lisää alueen harrastusmahdollisuuksia. Arvion mukaan halli olisi käyttöönotettavissa v X.X.2012 Matti Meikäläinen

17 Mediapolis alueen vetovoimatekijänä ja mahdollisuutena Sisällöntuotannon ja ict-alan kampuksen kehittäminen kaupungin, Yleisradion, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:n ja Technopoliksen yhteistyönä Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa (mm. kouluyhteistyö) Teknologia ja yhteisöllisyys menestystekijöinä Tampereen ammattioppilaitoksen Tredun ja TAMK:in opetusta alueella syksystä 2014 lähtien

18 Tesoman yhteisötelevisio Lähtökohtana alueyhteisön ja -identiteetin vahvistaminen, voimaannuttaminen sekä osaamisen edistäminen ( imagovaikutus) Selvitetään netissä open source sovelluksien pohjalta toimivan yhteisön tv-kanavan toteutusmahdollisuudet ja edellytykset Millainen konseptin tulisi, jotta se palvelisi asukkaita asuinalueensa, ympäristönsä ja yhteisönsä kehittämisessä, kansalaisvaikuttamisessa ja informaation jakamisessa? Miten siinä yhdistettäisiin tehokkaasti hyödyllisyys, hupikäyttö ja houkuttelevuus? Miltä ohjelmakaavio näyttäisi? Kuinka ohjelmia toteutettaisiin? Miten toimintaa pyöritettäisiin? Miten asukkaat saataisiin mukaan? Ainutlaatuisen ja monipuolisen katsottavan tuottaminen paikallisin voimin (esim. uutiset, haastattelut, videoklipit tapahtumista)

19 Osallistuva budjetointi ja palvelumuotoilu -pilotti Pilotoidaan tamperelaisittain vielä tuntemattoman osallistuvan budjetoinnin menettelytavan sekä palvelumuotoilun soveltumista kahteen erityyppiseen alueelliseen kehittämisprojektiin Case I: Tesomajärven rantapuiston ja Tesomanpuiston virkistysja viheralue Case II: Tesomantorin matalan kynnyksen neuvonta- ja palvelupiste ja yhteisötila (ja kirjastopalvelut) Toteutuksessa päätösvaltaa luovutetaan suuressa määrin alueen asukkaille sekä yhdistysten ja yritysten edustajille Saadaan kokemuksia osallistuvien menetelmien tamperelaisen mallin jatkokehittämiseen ja asiakkaiden osallistumiseen palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin sekä mallin hyödyntämiseen muussa ao. alueen kehitystyössä sekä Tampereella ja muualla laajemmin. Pirkanmaan liitto osallistuu pilotin rahoitukseen v. 2014

20 Pilotin arviointi Prosessin ulkoisella ja sisäisellä arvioinnilla sekä osaamisten kartuttamisella ja oppimisprosessilla olennainen merkitys pilotin projektiryhmän jäsenten ja osallistuneiden arvioinnit (esim. päiväkirjat, Happy or Not -pikapalautteet, yhteiskeskustelut) > tarkoituksena jatkuva oppiminen ja prosessin kirkastaminen sekä tilaisuuksien jälkeinen jännityksen purku Tampereen yliopiston toteuttaman ulkopuolisen arvioinnin (Häikiö & Lehtonen: Osallistava budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa -tutkimushanke) Arvioinnilla kartutetaan uutta osallistumiseen liittyvää osaamista Tampereen kaupungin henkilöstölle ja organisaatiolle sekä asukkaille Arviointi auttaa ymmärtämään prosessin etenemistä, matkanvarrella tehtyjä muutoksia ja saavutettuja lopputuloksia Arvioinnin tueksi olisi hyvä kehittää erilaisia välineitä (teknisiä ratkaisuja) esim. keskustelupalstat, joita mahdollista käyttää mobiililaitteilla

21 Kohde 1: Tesomajärven rantapuiston ja Tesomanpuiston virkistys- ja viheralue Asukkaat päättävät ja mahdollisesti myös osallistuvat osittain toteutukseen virkistys- ja viheralueen kehittämisestä mm. käytävät ja polut, uimarannan puku- ja huoltotilat, leikkialueet ja kuntoilupaikka, puistokalusteet sekä valaistus Budjetti: , josta ARA:n investointiavustusta 20 % Huomioita: alueeseen liittyy tiettyjä merkittäviä luontoarvoja aiempi kuntalaispalaute mm. metsän hoidolliset toimenpiteet, väylien kunnostus ja valaistus reitistön valaistus teknisesti vanhentunut ja edellyttää uusimista; kustannusarvio taloudellisesti järkevää parantaa väyliä kuivatuksen ja pinnoitteiden osalta valaistuksen uusimisen yhteydessä kiinteistötoimen Länsi-Tampereen metsänhoitosuunnitelma; toteutus talvi Aikataulu: osallistuva suunnittelu kevät 2014, toteutuksen suunnittelu kevät-kesä 2014, toteutus syksy 2014-kesä 2014 ARA:n avustuksen edellytyksenä kustannusten tilittäminen ARA:lle 09/2015 loppuun mennessä töiden valmistuttava kesän 2015 loppuun mennessä

22 Kohde 2: Tesomantorin matalan kynnyksen neuvonta- ja palvelupiste ja yhteisötila sekä kirjastopalvelut Asukkaat päättävät tilassa tuotettavista palveluista, toiminnoista ja tilan sisustuksesta sekä mahdollisesti osallistuvat osittain myös toteutukseen. Budjetti: määritellään myöhemmin Huomioita: Tässä vaiheessa enemmänkin kyse palvelumuotoilusta ja yhteisestä suunnittelusta myöhemmin osallistuvan budjetoinnin menetelmät käyttöön Kaupungin suunnitelmat neuvontapalvelujen ja toimintojen suhteen sopeutetaan asukkaiden toiveiden mukaisesti Aikataulu: palvelujen ja toimintojen osallistuva suunnittelu kevät 2014 (tarkennukset myöhemmin), tilan sisustussuunnittelu 2015 (arvio), toteutus Kirjastopalvelujen suunnittelu mahdollisesti limittäin neuvonta- ja palvelupisteen ja yhteisötilan aikataulun kanssa

23

24 Prosessin eteneminen /2014 Projektiryhmän tapaamiset: pilotin suunnittelu, arviointi, sparraus 03/2014 loppu Tiedote osallistuvan budjetoinnin pilotista 03/2014 loppu Haastattelut ja tapaamiset Tesomalla, havainnointi ja tiedotus I työpaja, Infoa, ideointia ja työn käynnistäminen Teema: Tesomajärven virkistyspuisto Tesoman nettikysely Tietoa palvelutarpeista ja Tesomaan liittyvistä näkemyksistä > vastaukset nettiin ja tiedote II työpaja, Teema: Neuvonta ja palvelupisteen ja yhteisötilan toimintojen suunnittelu > tiedotteet, tilaisuuksiin jalkautuminen

25 III työpaja, Maastokävely Teema: Tesomajärven virkistyspuiston esitysten kirkastaminen Nettiäänestys IV työpaja, vko 24? kesä-syksy 2014 Mahdolliset esitykset äänestettäviksi hankkeen nettisivuille Päätösten tekeminen ja toteutusesityksen valmistelu Yhteinen arviointi prosessiin osallistuneille tilaisuuksien onnistumisesta ja asettamiensa tavoitteiden suuntaisuudesta (kysely, tilaisuudet) Lisätyöpajat Yhteisötilan fyysisen ilmeen suunnittelu, kirjasto, uudet ilmenevät kohteet, jne.

26 Alustava suunnitelma toteutuksesta

27 Osallistuvan budjetoinnin malleja Päätöksen sitovuus osallistujille annetaan neuvoa-antava lausunto-oikeus, joka ei sido päättäjiä määritellään lakien ja normien mukaiset reunaehdot ja päätösvalta siirretään niiden rajoissa osallistujille > virkamiehet eivät puutu päätösten sisältöön jälkikäteen Rahoitus osoitetaan tietty määräraha jaettavaksi kilpailevien budjetointikohteiden kesken > tavallisesti kohde on selkeästi rajattu ja liittyy johonkin tiettyyn aiheeseen, alueeseen tai hallinnonalaan määritellään kokonaisbudjetista prosenttiosuus, jonka käytöstä osallistujat päättävät liittyen kokonaisuuden kaikkiin osa-alueisiin; osuuden vaihteluväli 1 50 % Päätösvaihtoehdot osallistujat saavat ehdottaa vapaasti tai ennakko-ohjeen mukaisia budjetointikohteita (avoin ideakuulutus) > kaikki ideat kerätään talteen ja ne etenevät vaiheittain jalostamisen, tarkentamisen ja karsinnan kautta päätettäviksi hallinto tarjoaa vaihtoehdot ja osallistujat tekevät valinnat niiden puitteissa Päätössääntö vaihtoehtojen karsinnan jälkeen voidaan äänestää ja valita parhaat/toteutettavat vaihtoehdot, vähiten kannatusta saaneet jäävät ilman rahoitusta osallistujat voivat pyrkiä myös konsensukseen/kompromissiin, jossa äänestämistä ei tarvita, vaan osapuolet voivat tehdä yksimielisen päätöksen

28 Yhteystiedot Projektijohtaja Tanja Koivumäki, tampere.fi/omatesoma