Kunta-alan sopimukset

Transkriptio

1 Uudet sopimukset Kuntatyönantajien puolesta sopimukset allekirjoittivat KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Aki Lindén ja työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. Kunta-alan sopimukset Uudet kunta-alan virkaja työehtosopimukset tulevat voimaan vuoden 2012 alussa. Sopimuskausi päättyy helmikuun 2014 lopussa. Kauden pituus on 26 kuukautta. KT:n valtuuskunta ja kunta-alan pääsopijajärjestöt hyväksyivät 23. marraskuuta raamisopimuksen mukaisen neuvottelutuloksen kunnallisista virkaja työehtosopimuksista vuosille Uudet virkaja työehtosopimukset allekirjoitettiin torstaina 24. marraskuuta. KT Kuntatyönantajat ja Tehy hyväksyivät 24. marraskuuta valtakunnansovittelija Esa Longan sovintoehdotuksen Tehyn jäsenten työ- ja virkaehtojen järjestämisestä kuntaalalla Sen mukaan Tehyn jäseniin sovelletaan KT:n ja pääsopijajärjestöjen allekirjoittamaa kulloinkin voimassa olevaa kunnallista yleistä virkaja työehtosopimusta (KVTES). Sopimuksissa ovat mukana KT Kuntatyönantajat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan unioni, Tekniikka ja Terveys KTN, Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ sekä Tehy eli kuntaala kokonaisuudessaan. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset toteuttavat työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulosta raamisopimukseksi Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. Sopimuskauden pituus on 26 kuukautta. Raamisopimuksen mukaisesti koko sopimuskauden kustannusvaikutus on yhteensä 4,46 %. Uudet sopimukset koskevat kunnallista yleistä työ- ja virkaehtosopimusta (KVTES), opetushenkilöstön virkaja työehtosopimusta (OVTES), lääkärien virkaehtosopimusta (LS), teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimusta (TS), tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta (TTES) sekä muusikoiden virkaja työehtosopimuksia. Viime sopimuskaudella solmittu kunnallinen näyttelijöiden työehtosopimus ei muutu vuoden 2012 alussa, vaan se on voimassa vuoden 2013 loppuun asti. 16 Kuntatyönantaja 6/2011

2 Sopimuskorotukset Palkantarkistukset ja sopimuksissa olevat tekstimuutokset tulevat voimaan ja Palkantarkistus Palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain. OVTES:n sopimusalalla yleiskorotuksen suuruus on 1,6 % ja muilla sopimusaloilla 1,7 %. Sopimusratkaisun yhteydessä on sovittu, järjestelyerä käytetään sopimusalojen tekstimuutoksiin ja muihin keskitetysti sovittuihin sopimusmuutoksiin. Lääkärisopimuksessa (liitteissä 1, 2 ja 5) ja teknisten sopimuksessa on kuitenkin paikalliset järjestelyerät. Lisäksi tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä maksetaan 150 euron erillinen kertaerä. Tämän kertaerän kustannuksiin osallistuu valtio maksamalla kunnille ylimääräistä valtionosuutta. Palkantarkistus Palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Lääkärisopimuksessa se on 1,3 %, opetusalalla 1,36 % sekä KVTES:n, teknisten ja tuntipalkkaisten sopimusaloilla 1,46 %. Helmikuussa 2013 toteutetaan sopimusalakohtainen järjestelyerä, joka pääsääntöisesti on paikallinen järjestelyerä. Opetusalalla ja lääkärisopimuksessa osa järjestelyerästä on käytetty keskitetysti. Kustannukset Sopimukset nostavat kunta-alan työvoimakustannuksia ensimmäisen 13 kuukauden aikana keskimäärin 2,4 % ja seuraavan 13 kuukauden aikana keskimäärin 2,06 %. Koko sopimuskauden kustannus on kaikilla sopimusaloilla yhteensä 4,46 %. Kustannukset vaihtelevat kunnittain ja kuntayhtymittäin riippuen henkilöstörakenteesta. Sopimuskorotuksilla tarkoitetaan palkantarkistuksia sekä muita kustannusvaikutteisia työehtojen muutoksia. Yhteenveto kunta-alan virkaja työehtosopimusratkaisusta Raamisopimuksen mukaiset sopimuskorotukset eri sopimusaloilla Yleiskorotus 1,7 % 1,6 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % Keskitetysti käytetty järjestelyerä Paikallinen järjestelyerä Yleiskorotus Paikallinen järjestelyerä Keskitetysti käytetty järjestelyerä Koko sopimuskausi yhteensä KVTES Tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä: Kertaerä ,7 % 0,8 % 0,5 % 0,3 % 0,7 % 0,2 % 0,4 % 150 euroa 150 euroa 150 euroa 150 euroa 150 euroa 1,46 % 1,36 % 1,3 % 1,46 % 1,46 % 0,6 % OVTES LS TS TTES 0,3 % 0,2 % 0,6 % 0,6 % 0,4 % 0,56 % 4,46 % 4,46 % 4,46 % 4,46 % 4,46 % Raamisopimuksessa 1,7 miljoonaa palkansaajaa Työmarkkinakeskusjärjestöt totesivat raamisopimuksen kattavaksi 28. marraskuuta. Raamisopimuksen mukaisten työja virkaehtosopimusten piirissä on yli 90 % palkansaajista eli runsaat 1,7 miljoonaa henkilöä. Raamisopimus todettiin riittävän kattavaksi valtioneuvoston istunnossa 28. marraskuuta. Kattavan raamisopimuksen synnyttyä hallitus on esittänyt, että tasavallan presidentti peruuttaa hallituksen esityksen laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta. Vuorotteluvapaajärjestelmä pysyy siten ennallaan eikä korvaustasoihin ole tulossa muutoksia. Hallitus on myös esittänyt, että työttömyysvakuutusmaksujen korotuksesta luovuttaisiin. Hallitus on myös sitoutunut tukemaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimusta työttömyysturvaan liittyvillä lakimuutoksilla. Palkansaajien verotuksessa kompensoidaan sosiaalivakuutusmaksujen nousu. Sopimusinfot joulukuussa KT järjestää sopimusinfoja uusista kunta-alan virkaja työehtosopimuksista. Infot järjestetään Oulussa 15. joulukuuta ja Helsingissä 16. joulukuuta. Ruotsinkielinen info pidetään Vaasassa 12. tammikuuta Tilaisuudet on tarkoitettu vain työnantajan edustajille. Tarkempaa tietoa infojen ajankohdista ja paikoista löytyy KT:n nettisivuilta. Niistä myös tiedotetaan suoraan KT:n palkka-asiamiehille. Tietoa sopimuksista KT:n nettisivuilla Tietoa uusista virkaja työehtosopimuksista löytyy KT:n verkkosivuilta. Verkkosivulla ovat myös KT:n yleiskirjeet ja niiden, josta ne ovat tulostettavissa. Sivuilta ovat myös uusien sopimusten allekirjoituspöytäkirjat. 6/2011 Kuntatyönantaja 17

3 Uudet sopimukset KVTES Neuvottelutuloksen yhteydessä hyväksyttiin merkittävä palvelussuhteen ehtoja uudistava KVTES:n tekstipaketti, josta syystä useilla sopimusaloilla ei ole paikallista järjestelyerää vuonna Sopimusratkaisussa parannettiin mm. määräaikaisten ja erilaisilla vapailla olevien työntekijöiden sekä määräaikaisen henkilöstön lomakorvauksia. Kunta-alan isät saivat kuusi päivää palkallista isyysvapaata. Ratkaisuun sisältyi myös KVTES:n sopimusalalla kuukausipalkkaisten palkkausrakenteen uudistus ja modernisointi. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osan tilalle tulee työkokemuslisä. Tästä palkkausrakenteen uudistuksesta hyötyvät työuransa al- 18 Työsuojeluvaltuutetut Kuntatyönantaja 6/2011 kuvaiheessa olevat henkilöt. KVTES sopimuksessa luottamusmieskorvauksia sovittiin korotettavaksi vuoden 2012 alusta lukien. Isyysvapaa Kunnissa/kuntayhtymissä työskentelevillä isillä on vuoden 2012 alusta lukien oikeus halutessaan saada palkallista isyysvapaata. Isyysvapaa on palkallinen enintään vapaan 6 ensimmäisen arkipäivän osalta.edellytyksenä palkallisen isyysvapaan saamiselle on, että hakija on ollut kunnan/kuntayhtymän palveluksessa välittömästi ennen vapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta. Isyysvapaata on sopimusmääräysten mukaan haettava 1-2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja työnantajalle on Varsinaiselle työsuoeluvaltuutetulle maksettavaa erillistä kuukausittaista korvausta korotetaan lukien 68 euroa. Korvaus on varsinaista palkkaa. Marraskuun 24. päivänä allekirjoitettiin myös työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan alkavalla työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikaudella. Mikäli kunta- ja palvelurakenteen muutoksesta johtuen työsuojeluorganisaatio muuttuu oleellisesti ennen , sovelletaan uuden ajankäyttösopimuksen määräyksiä uuden työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimintaedellytyksistä sovittaessa. Margareta Heiskanen, tutkimuspäällikkö esitettävä lääkärin tai terveydenhoitajan antama todistus lapsen syntymästä. Isyysvapaalla tarkoitetaan sopimuskohdassa sairausvakuutuslain mukaista enintään 18 arkipäivän pituista isyysrahakautta, joka voidaan jakaa enintään neljään yhdenjaksoiseen kauteen. Palkallinen isyysvapaa on pidettävä äitiys tai vanhempainrahakaudella. Anne Kiiski työmarkkinalakimies Vuosiloman B-taulukon poisto B-taulukoiden poistaminen merkitsee sitä, että maksettaessa kuukausipalkkaisille viranhaltijoille/työntekijöille lomakorvausta pitämättömistä vuosilomista (käytännössä palvelusuhteen päättyessä), korvattavien vuosilomapäivien lukumäärä kasvaa. Korvattavien päivien määrä kasvaa (palvelussuhteen pituudesta ja sovellettavasta taulukosta riippuen) 0 8 päivää/lomanmääräytymisvuosi. Vuosilomapäivien määrä kasvaa vastaavasti myös tilanteissa, joissa kuukausipalkkainen viranhaltija/ työntekijä on ollut poissa työstä koko lomakauden ( ). Näissä tilanteissa on aikaisemmin sovellettu B-taulukoita eli vuosilomapäivien ansainta on ollut maksimissaan 8 päivää pienempi/lomanmääräytymisvuosi. Lauri Niittylä johtava työmarkkinalakimies

4 Palkkausmääräyksiä uudistettiin Taustalla oli tarve ajantasaistaa ja selkeyttää määräyksiä. Uusissa määräyksissä korostetaan työn vaativuuden arviointia. Palkkausluvun määräysten sisällöstä sovittiin kunta-alan sopimuksia koskevissa neuvotteluissa. Uudistustyötä palkkausmääräysten päivittämiseen tehtiin sopimuskaudelle asetetussa KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteisessä työryhmässä. Palvelusaikojen perusteella maksettavia lisiä koskevia määräyksiä uudistettiin tällä neuvottelukierroksella myös OVTES:ssa, lääkärisopimuksessa ja teknisten sopimuksessa Uusituissa määräyksissä korostetaan työn vaativuuden arvioinnin ja työsuorituksen arvioinnin ensisijaisuutta. KVTES sopimukseen on lisätty kertapalkkiota koskevat määräykset sekä rekrytointilisää koskeva määräys. Myös tulospalkkiota koskeva määräys on ajantasaistettu. Työnantajan edustajan ja hinnoittelun ulkopuolisten palkkausmääräyksiä on selkeytetty. Uusi työkokemuslisä Sopimusratkaisuun sisältyy myös kuukausipalkkaisten palkkausrakenteen uudistus. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osan tilalle tulee työkokemuslisä. KVTES:ssa uudet työkokemuslisäprosentit ovat 3 % ja 8 % entisten 5 %:n ja 10 %:n sijasta. Muutoksen yhteydessä korotetaan myös palkkahinnoittelun peruspalkkoja ja tehtäväkohtaista palkkaa 2 prosentilla. Tästä palkkausrakenteen uudistuksesta hyötyvät työuransa alkuvaiheessa olevat. Palkkausluvun sisältöä uudistettiin yhteisessä työryhmässä järjestöjen kanssa. Käytännössä KVTES:n peruspalkkoja ja tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 3,7 %:lla prosentilla. (yleiskorotus + em. 2 %). Henrika Nybondas-Kangas neuvottelupäällikkö Palkkausuudistuksesta kerrotaan enemmän seuraavissa Kuntatyönantaja-lehdissä. Jaksotyöaikamääräyksiä kehitetään KVTES:n jaksotyötä koskevia sopimusmääräyksiä kehitetään. Jaksotyöaikakokeilut on tarkoitus käynnistää syksyllä KVTES:n työaikamääräysten saaminen selkeämmäksi ja joustavammiksi on ollut tavoitteena kahden viimeisimmän sopimuskauden ajan kokoontuneilla työryhmillä. Nyt päättyvän sopimuskauden aikana työryhmä on käynyt läpi eri työaikamuotoja ja arvioinut työaikajärjestelmiä, jotka edistävät sekä työhyvinvointia että palvelutoiminnan tuloksellisuutta. Työryhmässä keskusteltiin virkaja työehtosopimuksen työaikamääräysten merkityksestä suhteessa työaikalain säännöksiin. Työryhmä kävi läpi sopimusmääräyksiä, joiden soveltamisesta on eri tulkintoja tai jotka ovat hankalia soveltaa, taikka ovat osoittautuneet nykyolosuhteisiin huonosti soveltuviksi. Työaikasuunnittelun ja suunnitelman muuttamisen perusteita ja pelisääntöjä arvioitiin sekä toiminnan järjestämisen että työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta. Työaikajärjestelmien lukumäärää ei nähty mahdolliseksi vähentää tässä vaiheessa. Jaksotyöaikakokeilut Tavoitteena on valmistella jaksotyöaikaa koskevat erilliset sopimusmääräykset, joiden toimivuutta on tarkoitus kokeilla halukkaiden työnantajien kanssa sellaisissa toimintayksiköissä, joissa voidaan soveltaa jaksotyöaikaa, kuten sairaalat, terveyskeskukset, ympärivuorokautiset päiväkodit ja kotipalvelu. Kokeilut on tarkoitus käynnistää syksyllä Kokeiltavat jaksotyöaikamääräykset pyritään tekemään maaliskuun 2012 loppuun mennessä. Sopijaosapuolten on tarkoitus ennen seuraavaa sopimuskautta arvioida, soveltuvatko kokeilussa käytettävät määräykset nykyisiä määräyksiä paremmin käytäntöön ja millaiset niiden kustannusvaikutukset ovat. Suvi Kämäri johtava työmarkkina-asiamies Perhepäivähoitajat KVTES:n liitteen 12 (omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajat) 4 :n 1 momentin mukaisia hoitopaikasta vähintään maksettavia korvauksia korotetaan lukien 3,7 %:lla (sisältää yleiskorotuksen 1,7 % ja kompensaation rakennemuutoksesta työkokemuslisien pieneneminen 2 %) ja lukien 1,46 %:lla. Tehtäväkohtaisten palkkojen korotus määräytyy hoitopaikkojen hintojen korotuksen perusteella ollen em. prosenttien mukainen. Lisäksi sovittiin lasten yllättvissä poissaolotilanteissa työnantajalle uutena mahdollisuutena määrätä perhepäivähoitaja aamuvarallaoloon klo 10:een asti. Varallaoloa ei lueta työajaksi. Lisäksi sovittiin ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakson pidentämisestä yhteen vuoteen. Keskitetty erä käytetään lukien tuntipalkan jakajan alentamiseen 180:sta 174:ään, ylityöprosentin korotukseen 35 %:sta 40 %:iin sekä henkilökohtaisen lisän liitekohtaisen vähimmäismäärän nostoon 1,3 %:iin. Paikallista järjestelyerää ei jäänyt jaettavaksi. Riitta Arko työmarkkinalakimies Uudet sopimuskirjat Sopimuskirjat kunta-alan uusista virkaja työehtosopimuksista ilmestyvät tammi-helmikuussa. Uudet kirjat tehdään kaikista muista sopimusaloista paitsi kunnallisesta näyttelijöiden työehtosopimuksesta. Ruotsinkieliset sopimuskirjat ilmestyvät myöhemmin keväällä. Uusia sopimuskirjoja voi tilata KT:n verkkosivuilta 6/2011 Kuntatyönantaja 19

5 Uudet sopimukset Lääkärisopimus Lääkärisopimuksen piirissä toteutetaan KVTES:n vastaava työkokemuslisää koskeva muutos helmikuussa Sopimuskaudella toteutetaan lääkärisopimuksen eri liitteissä hinnoittelumuutoksia. Vuoden 2012 alussa toteutetaa muut KVTES:n mukaiset tekstimuutokset mm. palkkausjärjestelmää koskeva uudistus muilta osin, vuosilomia koskeva B-taulukon poisto ja isyysvapaa. Samalla yhtenäistetään terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin palkallisten virkavapaiden ajalta maksettavan palkan määräykset. Vuoden 2012 alussa toteutetaan lääkärisopimuksen liitteessä 1(terveyskeskuslääkärit), liitteessä 3 (sairaalalääkärit) ja liitteessä 4 (sairaalahammaslääkärit) hinnoittelun rakennemuutos, johon on käytetty keskitettyä järjestelyerää vuonna Hinnoittelun rakennemuutos johtuu osittain terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttumisesta. Itsenäisenä laillistettuna ammatinharjoittajana toimimiselle ei enää edellytetä perusterveydenhuollon lisäkoulutusta. (kaksoislaillistuksen poistuminen). Liitteissä 1,3 ja 4 luovutaan kaksiportaisesta hinnoittelusta (2v ja 4v). Uudet hinnoittelutunnukset edellyttävät työkokemuslisään oikeuttavaa kokemusta laillistettuna lääkärinä (3v). Vuonna 2012 paikallinen järjestelyerä on 0,5 % liitteessä 1, 0,8 % liitteessä 2 (terveyskeskushammaslääkärit) ja 0,4% palkkasummasta liitteessä 5 (eläinlääkärit). Helmikuussa jaetaan paikallinen järjestelyerä liitteessä 3 tietyin kohdennuksin, jonka suuruus on 0,35 %. Vuonna 2013 korotetaan myös euromääräisiä toimenpidepalkkioita ja käyntejä liitteissä 1 ja 2. Lisäksi on sovittu muutoksista terveyskeskusten toimenpidepalkkioihin sekä lääkäreiden että hammaslääkäreiden osalta Terveyskeskushammaslääkäreiden palkkaus Palkkahinnoittelutaulukoiden soveltamisohjeeseen on lisätty maininta esimiesasemassa olevien palkkauksesta. Esimiesasemassa olevan palkan tulee pääsääntöisesti olla selvästi korkeampi kuin hänen alaistensa, jollei poikkeamiseen ole perusteltua syytä. Oikeasuhtaisella palkanmuodostuksella voidaan tukea hyvää johtajuutta. Eläinlääkärit Kunnallisen eläinlääkäritaksan palkkioita on korotettu ja lukien yleiskorotuksia vastaavasti. Eläinlääkäreiden palvelussuhteen ehtoihin tehtiin vain yksi maksava tekstillinen muutos, joka koskee palkallisen virkavapaan, koulutuksen ja lomarahavapaan ajalta maksettavaa palkkaa. Henrika Nybondas neuvottelupäällikkö Tuntipalkkaisten sopimus Tuntipalkkaisille työntekijöille maksetaan kertaerä tammikuussa 2012 samoin edellytyksin kuin kuukausipalkkaisille. Muut palkantarkistukset vuonna 2012 korottavat perustuntipalkkoja 19,36 senttiä ja urakkapalkkoja 2,4 prosenttia tammikuussa. Lisäksi korotukset kohdistuvat henkilökohtaiseen lisään sekä työkokemus- ja työolosuhdelisiin. Tuntipalkkaisen pääluottamusmiehen henkilökohtaista lisää ja työsuojeluvaltuutetun korvausta korotetaan kuukausipalkkaisia vastaavasti. Niin ikään tammikuusta 2012 lukien tuntipalkkaisilla on kuukausipalkkaisia vastaava oikeus hakea palkallista isyysvapaata 6 arkipäivän ajaksi. Vuoden 2013 helmikuussa tuntipalkkaisten palkkoja korotetaan 1,46 prosentin yleiskorotuksella ja 0,6 prosentin paikallisella järjestelyerällä. Vuoden 2013 palkantarkistusten toteuttamisesta sovitaan ja tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Suvi Kämäri johtava työmarkkina-asiamies OVTES Uusi OVTES sisältää muutoksia mm. vuosisidonnaiseen osaan ja muihin palvelussuhteen ehtoihin. Uudessa sopimuksessa on sovittu myös työaika- ja palkkauskokeilusta. Keskitetyt palkantarkistukset kohdistuvat vuonna 2012 pääosin lukioiden opettajiin ja peruskoulussa luokanvalvojapalkkion yhdenmukaistamiseen ja ulottamiseen vuosiluokan 6 luokanopettajille. 20 Kuntatyönantaja 6/2011

6 Lisäksi opetushenkilöstön vuosisidonnaisen osan painoarvoa on vähennetty siirtämällä korotusta peruspalkkaan. Muutokset vaihtelevat vähän opettajaryhmittäin, mutta pääosin 8 vuoden korotuksesta 1 % on viety peruspalkkaan. Lukioissa on palkantarkistusten ohella yhdenmukaistettu viranhaltijoiden ja tuntiopettajien palvelussuhteen ehtoja. Lukuvuoden 2012 alusta yksinkertaistetaan yleissivistävien koulujen virkavapaan palkkausta sekä koulunjohtajien ja apulaisjohtajien huojennuksia. Vuonna 2013 toteutetaan keskitetysti II kalleusluokan lähentämistä I kalleusluokkaan sekä KVTES:sta johtuvat tekstimuutokset. KVTES:n tekstimuutoksia ovat palkkaustyöryhmän työstä johdetut OVTES:n A-osion muutokset sekä KVTES:n vuosilomaluvun B-taulukon poisto ja isyysvapaan palkallisuus. Lisäksi vuonna 2013 tarkistetaan peruskoulun kaksoiskelpoisten luokanopettajien sekä rehtoreiden, eräiden ammatillisen koulutuksen ja musiikkioppilaitosten opettajien palkkoja. Työaika- ja palkkauskokeiluja Osapuolet ovat sopineet työaikaja palkkauskokeiluista erillisissä liitteissä sekä paikallisesti Vantaan ja Kuopion kaupungin peruskoulun laaja-alaisten erityisopetuksen opettajien osalta. Erillisissä liitteissä on sovittu yleissivistävissä kouluissa rehtorinviran haltijoiden hinnoittelutunnusten yhdistämisestä ja opetusvelvollisuusvälyksestä, lukion opinto-ohjaajan vuosityöajasta ja palkkauksesta, peruskoulun lisätehtäväkiintiöstä, ammatillisen koulutuksen sosiaali- ja terveysalan ja muiden oppilaitosmuotojen opettajien työajasta ja palkkauksesta. Kyseisten kokeilujen soveltaminen edellyttää, että asiasta sovitaan paikallisesti asianomaisen pääluottamusmiehen kanssa. Vuokko Piekkala neuvottelupäällikkö Teknisten sopimus Uuteen sopimukseen sisältyvillä muutoksilla halutaan korostaa sitä, että palkkausjärjestelmät on pantava täytäntöön ainakin tietyllä minimitasolla. Palkkausjärjestelmät kuntoon Teknisten sopimuksen palkkausluvussa on haluttu korostaa palkkausjärjestelmien kehittämistä niin, että järjestelmät on pantava täytäntöön ainakin tietyllä minimitasolla. Uudet palkkausjärjestelmää koskevat määräykset eivät kuitenkaan edellytä toimivien palkkausjärjestelmien uudelleenarviointia. Palkkausjärjestelmä ei voi enää perustua 1995 teknisten sopimuksen syntymisen yhteydessä TS- palkoiksi muunnettuihin KVTES- palkkoihin, vaan tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen lisän arviointijärjestelmiin. Muita muutoksia Palkkaryhmäkohtaisia minimipalkkoja on tarkistettu sopimuskauden alusta lukien. Tarkistukset koostuvat yleiskorotuksesta, ammattialanlisän osittaisesta siirrosta tehtäväkohtaiseen palkkaan ja alarajan tarkistuksesta siltä osin kuin aikaisemmalle alarajalle ei käytännöllisesti katsoen ole tilastojen valossa sijoitettu viranhaltijoita- ja työntekijöitä. Ensimmäistä ammattialalisää on pienennetty yhdellä prosenttiyksiköllä 4 prosenttiin. Ammattialalisän maksimimäärä on tämän johdosta vastaavasti pienentynyt kahdeksaksi prosentiksi, joka vastaa KVTES:n työkokemuslisän tasoa. Ammattialalisän pieneneminen on kompensoitu tehtäväkohtaisessa palkassa. KVTES heijastuksina vuosilomien B- taulukosta on luovuttu ja palkallinen isyysloma toteutuu samassa laajuudessa myös TS:n soveltamisalalla. Syrjäseutulisämääräys poistuu Voimassa oleviin määräyksiin perustuvia syrjäseutulisiä voidaan maksaa kuitenkin maksaa edelleen. Syrjäseutulisän perusteena olevia palkkatekijöitä voidaan edelleenkin ottaa tarvittaessa huomioon paikallisissa palkkausjärjestelmissä. Erkki Hintsanen johtava työmarkkinalakimies Muusikoiden työehtosopimus Muusikkosopimus noudattelee KVTES:n ratkaisua. Koska työkokemuslisäuudistuksen kustannukset poikkesivat henkilöstörakenteeseen liittyvien erojen takia KVTES:sta, on yleiskorotus kuitenkin 1,77 prosenttia. Hannu Freund työmarkkina-asiamies 6/2011 Kuntatyönantaja 21