Tilastokeskuksen vuosiohjelma tilastot, tuotteet ja palvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2014 - tilastot, tuotteet ja palvelut"

Transkriptio

1 1(56) Tilastokeskuksen vuosiohjelma tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 3 Ajankäyttötutkimus... 3 Ajoneuvotilastot... 4 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset... 4 Alue- ja toimialatilastot... 4 Alueellinen yritystoimintatilasto... 5 Aluetilinpito... 5 Ansiotasoindeksi... 6 Asumisen hinnat... 6 Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot... 7 Avointen työpaikkojen tutkimus... 8 CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus... 8 Energia... 9 Hyödyketilastot Joukkoviestintä Julkisen sektorin palkat Julkisen toiminnan tuottavuus Julkisyhteisöjen finanssitilastot Jätetilasto Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen hintavertailu Kasvihuonekaasujen inventaario Kaupan määrävuosiselvitys Korjausrakentaminen Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien varallisuus Kulttuuri Kuluttajabarometri Kuluttajahintaindeksit Kuntatalous Kuolemansyyt Kustannusindeksit Liikennetilastot Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto Maatalouden hintaindeksit Maksutasetilasto Matkailutilastot Opiskelijavirrat Oppilaitostilastot Palkkarakenne Palvelujen ulkomaankauppatilasto Perheet Poliisi- ja pakkokeinotilasto Rahoitus ja vakuutus Rahoitustilinpito Rakennus- ja asuntotuotanto... 32

2 2(56) Rakentamisen kustannukset Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset Syyttäjän ja tuomioistuinten toimintatilasto Teollisuuden uudet tilaukset Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Tiede, teknologia ja innovaatio Tieliikenneonnettomuudet Tietotekniikan käyttö yrityksissä Tulotilastot Tuottajahintaindeksit Tytäryhtiötilastot Työolotutkimus Työssäkäynti Työtaistelutilasto Työtapaturmatilasto Työvoimakustannukset Työvoimatutkimus Vaalitilastot Vapaa-aikatutkimus Varastotilasto Velka-asiat Väestöennuste Väestön ennakkotilasto Väestön koulutusrakenne Väestönmuutokset Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö Väestörakenne Yksityisen sektorin palkat Ympäristötilinpito Yritysrekisteri Yritysten tilinpäätöstilastot Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto Yritystukitilasto TIETOTUOTTEET JA -PALVELUT Avoin data Tietokannat ja tietokantapohjaiset palvelut Julkaisut Teemasivustot ja muut tietokokonaisuudet Erityisselvitykset ja muut asiakaskohtaiset palvelut Tutkimusaineistot ja muut tutkimusta tukevat palvelut Haastattelupalvelut ja surveylaboratorio Koulutus- ja asiantuntijapalvelut Tilastotietopalvelu Muut palvelut... 56

3 3(56) 1. Tilastokeskuksen tuottamat tilastot Seuraavassa on esitetty Tilastokeskuksen tilastointikohteet ja niihin liittyvät tilastot. Lisätietoja tilastoista saa internetistä. Tilastojen yksityiskohtaiset kuvaukset löytyvät osoitteesta Tilastojen julkistamiskalenterista löytyvät tarkat julkistamispäivämäärät: Suorista tiedonkeruista kerrotaan osoitteessa Aikuiskoulutustutkimus Ajankäyttötutkimus Aikuiskoulutustutkimuksessa selvitetään aikuisväestön koulutukseen osallistumista, koulutusmielipiteitä ja -käsityksiä, koulutustarvetta ja koulutushalukkuutta. Lisäksi kerätään tietoa koulutukseen osallistumisen esteistä ja ehdoista. Aineisto: Tutkimustiedot perustuvat noin henkilön otoksella toteutettuihin käyntihaastatteluihin. Kohteena ovat vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006 ja Osallistuminen aikuiskoulutukseen vuonna julkaisu ilmestyy toukokuussa Kehittäminen: Seuraavan tiedonkeruun suunnittelussa hyödynnetään vuoden 2012 tutkimuksen kokemuksia mixed mode -tiedonkeruumenetelmän käytöstä sekä otetaan huomioon EU:n sosiaalitilastojen modernisointistrategia. Ajankäyttötutkimuksella selvitetään mm. työaikaa, kotitöihin, nukkumiseen ja ruokailuun kulunutta aikaa, vapaa-ajan harrastuksia sekä yhdessäoloa ja toimintopaikkaa. Lisäksi tutkitaan ajankäytön rytmejä vuorokauden, viikonpäivän ja vuodenajan mukaan. Aineisto: Kyseessä on otostutkimus, johon osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan tarkkaa päiväkirjaa ajankäytöstään. Luokittelutiedot saadaan haastatteluista ja hallinnollisista rekistereistä. Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1979, , ja Kehittäminen: Ajankäyttötietojen keräämistä kehitetään varsinaisten tutkimusten välillä valmiiksi luokitellulla ns. kevytpäiväkirjalla sekä mixed mode -tiedonkeruumenetelmällä (paperi- ja internet-päiväkirja).

4 4(56) Ajoneuvotilastot Ajoneuvotilastot muodostuvat kahdesta tilastosta: - moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit - moottoriajoneuvokanta Moottoriajoneuvokannassa on tiedot rekisterissä olevista ajoneuvoista (autot, moottoripyörät, mopot, nelipyörät, moottorikelkat, traktorit, moottorityökoneet ja perävaunut) kunkin vuosineljänneksen lopussa. Ahvenanmaan erillisestä rekisteristä saadaan vain vuoden lopun tiedot. Lisäksi on tietoja mm. käyttövoimasta ja käyttötarkoituksesta sekä mm. ajoneuvon merkistä. Aineisto: Tilastokeskuksen moottoriajoneuvotilastot perustuvat Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ajoneuvoliikennerekisteriin, joka sisältää tiedot kaikista rekisteröintivelvollisuuden alaisista tieliikenteen ajoneuvoista Manner-Suomessa. Ålands Motorfordonsbyrå toimittaa Tilastokeskukselle vuosittain tilastot Ahvenanmaan ensirekisteröinneistä ja ajoneuvokannasta. Julkaiseminen: Tiedot moottoriajoneuvojen ensirekisteröinneistä julkaistaan kuukausittain noin neljän työpäivän viiveellä tilastokuukauden päättymisestä. Moottoriajoneuvokannan tiedot julkaistaan vuosittain maaliskuussa. Kehittäminen: Vuonna 2013 otettiin käyttöön Liikenteen turvallisuusviraston Trafi.fi-sivuille linkitetty avoin PX-Web -taulukointipalvelu, jonka seurantaa ja kehittämistä jatketaan vuonna Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilastossa tuotetaan neljännesvuosittainen indikaattori toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden oikeudellisten yksiköiden lukumäärästä, sekä kaikkiaan toiminnassa olevien oikeudellisten yksiköiden lukumäärästä. Tiedot on luokiteltu ajankohdan, toimialan, kunnan sekä oikeudellisen muodon mukaan. Aineisto: Tiedot perustuvat Verohallinnon hallinnollisiin ALVvelvollisuutta sekä työnantajuutta kuvaaviin tietoihin. Julkaiseminen: Tiedot aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä julkaistaan vuosineljänneksittäin. Aloittaneiden yritysten lukumäärä julkaistaan n. yhden neljänneksen viiveellä viiteajankohdan päättymisestä. Vastaavasti lopettaneiden yritysten lukumäärät julkaistaan kahden neljänneksen viiveellä viiteajankohdasta. Tilasto revisoituu pohja-aineiston muuttumisen myötä. Kehittäminen: Tilaston tuotanto siirretään Tilastokeskuksen uuteen yritystilastojärjestelmään kevään 2014 aikana. Alue- ja toimialatilastot Alue- ja toimialatilastot laaditaan kolmelta toimialalta - teollisuuden alue- ja toimialatilasto - palveluiden alue- ja toimialatilasto - rakentamisen alue- ja toimialatilasto Tilastot kuvaavat toimialan rakenteita ja rakenteiden muutoksia alueittain tarkalla toimialatasolla. Tilaston perustietoja ovat henkilöstötiedot, tuotan-

5 5(56) non brutto- ja jalostusarvo sekä teollisuudessa investoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen. Aineisto: Teollisuuden aineistoa kerätään yritysten toimipaikoilta. Lisäksi käytetään tilinpäätöstilastoa varten kerättyä yritysaineistoa, verohallinnon aineistoja sekä yritysrekisterin tietoja. Monitoimipaikkaisten yritysten rakentamisen ja palveluiden toimipaikoille tiedot tuotetaan menetelmällisesti. Julkaiseminen: Alue- ja toimialatilastot on julkaistu vuosittain. Vuonna 2014 ilmestyvät vain lopulliset tilastot tilastovuotta 2012 koskien. Kehittäminen: Tilastossa ei tehdä julkistuksia tilastovuoden 2012 jälkeen, vaan vastaavia tietoja löytyy Alueellisesta yritystoimintatilastosta. Alueellinen yritystoimintatilasto Alueellinen yritystoimintatilasto kuvaa yrityssektorin rakenteita ja rakenteiden muutoksia toimialoittain ja alueittain. Tilaston perusmuuttujia ovat liikevaihto, tuotannon brutto- ja jalostusarvo, toimipaikkojen lukumäärä- ja henkilöstötiedot sekä aineellisen käyttöomaisuuden investoinnit. Tilastossa on mukana kaikkien sektoreiden toimipaikkojen lukumäärä- ja henkilöstötietoja. Aineisto: Tilaston laadinnan lähdeaineistoina ovat Suomen koko yritystoiminnan kattava Verohallinnon elinkeinoveroaineisto, Tilastokeskuksen suoran yritystiedonkeruun aineisto sekä yritys- ja toimipaikkarekisterin aineisto. Tilastoyksikkönä on yrityksen tai muun taloudellista toimintaa harjoittavan yksikön toimipaikka. Julkaiseminen: Tiedot julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Lopulliset toimialatilastot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden joulukuussa. Kehittäminen: Tilasto ilmestyy ensimmäistä kertaa tässä muodossa vuonna 2014 yritystilastojen uuden tietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Aluetilinpito Aluetilinpitoon kuuluvat seuraavat tilastot: - Aluetilinpito - Alueellinen panos-tuotos Aluetilinpito on kansantalouden tilinpidon laajennus. Tietoja on saatavilla seutukunnittain, maakunnittain ja suuralueittain sekä tarvittaessa muilla kuntapohjaisilla aluejaoilla. Aluetilinpito koostuu tuotannon ja työllisyyden aluetileistä sekä kotitalouksien aluetileistä. Alueellinen panos-tuotos sisältää alueelliset tarjonta- ja käyttötaulukot sekä niihin perustuvat panos-tuotostaulukot. Taulukoiden tiedot tarkentavat ja syventävät aluetilinpidon tietoja. Aineisto: Kansantalouden tilinpidosta saadaan koko maata koskevat tiedot. Alueellisten tietojen laskennassa käytetään muiden tilastojen aineistoja, kuten yritysrekisteri, yritysten rakennetilasto, kuntien ja kuntayhtymien talousja toimintatilasto, valtion tilinpäätösaineisto, maa- ja metsätalousyritysten ta-

6 6(56) loustilasto, luottolaitosten tilinpäätösaineisto, henkilöveroaineisto, asuntokantatiedot, kulutustutkimus ja ajoneuvorekisteri. Julkaiseminen: Aluetilinpidon tiedot julkaistaan vuosittain 24 kuukauden viiveellä. Alueellinen panos-tuotos on viimeksi julkaistu vuonna Kehittäminen: Vuonna 2014 edistetään alueellista panos-tuotos -tutkimusta vuodelle 2012 yhteistyössä VATTin kanssa. Ansiotasoindeksi Asumisen hinnat Ansiotasoindeksi mittaa palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä. Ansiot sisältävät tulospalkkiot ja sopimuksiin perustuvat kertaerät. Ansiotasoindeksissä mitataan määrältään vakioidun työpanoksen kehitystä, joten siinä ei ole mukana yli- ja lisätöiden vaikutusta. Aineisto: Perusaineistossa on noin kaksi kolmasosaa Suomen kokoaikaisista palkansaajista. Tiedot perustuvat pääosin työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämiin ansiotietoihin. Pienyritysvaltaisilla toimialoilla hyödynnetään myös Tilastokeskuksen omia tiedusteluja. Julkaiseminen: Ennakkotiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin puolitoista kuukautta vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Tiedot tarkentuvat seuraavissa julkaisuissa. Kunkin vuoden indeksit tulevat lopullisiksi viimeistään seuraavan vuoden syksyllä. Kehittäminen: Ei kehittämishankkeita vuonna Asumisen hinnat -tilastointikohteeseen kuuluvat seuraavat tilastot: - osakeasuntojen hinnat - asuntojen vuokrat - asunto-osakeyhtiöiden talous - kiinteistöjen hinnat - omistusasumisen hintaindeksit Osakeasuntojen hintatilasto kuvaa sekä vanhojen että uusien kerros- ja rivitalohuoneistojen hintakehitystä. Kiinteistöjen hintatilastossa on tietoja sekä uusien että vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintatasoista ja hintojen muutoksista. Omistusasumisen hintaindeksit kuvaavat sekä omistusasujien kustannusten kehitystä että kaikkien omistusasuntojen hintojen kehitystä. Vuokratilastot kuvaavat vuokra-asuntokannan vuokratasoa ja vuokrien muutosta. Asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto mittaa asuntoyhteisön asumiskustannuksia sekä selvittää, mistä asumiskustannukset muodostuvat ja mistä erot kustannuksissa johtuvat. Aineisto: Osakeasuntojen hinnat perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin sekä uusien osakeasuntojen osalta suurimpien rakennuttajien ja kiinteistövälittäjien antamiin tietoihin. Kiinteistöjen hinnoissa vanhojen kiinteistöjen lähteenä käytetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietorekisteriä ja Väestörekisterikeskuksen kiinteistötietojärjestelmää, uusien omakotitalojen hintatiedot perustuvat hintaseurantaan. Omistusasumisen hintaindekseissä käytetään osakeasuntojen ja kiinteistöjen hintatilastojen tietoja sekä kuluttajahintaindeksin tietoja omistusasumisen kustannuksista. Neljännesvuosittaisen vuok-

7 7(56) ratilaston tietojen perustana on kuukausittain suoritettava työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävä haastatteluaineisto. Vuositilaston laadinnassa käytetään myös Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin vuokratietoja. Lisäksi tilastojen laadinnassa käytetään Tilastokeskuksen asuntokantaaineistoa, muuttoaineistoja sekä väestörakennetietoja. Asuntoosakeyhtiöiden tiedot kerätään asunto-osakeyhtiöiltä. Julkaiseminen: Osakeasuntojen hinnat julkaistaan kuukausittain noin neljä viikkoa kuukauden päättymisestä. Vuositiedot valmistuvat huhtikuussa. Kiinteistöjen hinnat julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä. Omistusasumisen hintaindeksit julkaistaan noin 3,5 kuukauden viiveellä. Asuntojen vuokratiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin viiden viikon viiveellä ja vuositiedot maaliskuussa. Asunto-osakeyhtiöiden taloustiedot julkaistaan vuosittain tilastointivuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Kehittäminen: Asumisen hintatilastoissa on käynnissä tilastojen yhtenäistäminen mm. luokitusten, laskennan ja tuotantoprosessien osalta. Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot kattaa seuraavat tilastot: - asunnot ja asuinolot - rakennukset ja kesämökit Asunnot ja asuinolot -tilasto kuvaa olemassa olevaa asuntokantaa, asuntojen lukumäärää ja asuntokuntien asuinoloja. Rakennukset ja kesämökit -tilasto kuvaa olemassa olevaa rakennus- ja kesämökkikantaa. Molemmissa tilastoissa kuvataan vuoden viimeisen päivän tilanne. Aineisto: Tiedot saadaan pääosin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennuksia ja asuntoja koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot. Rakennuksia - ja asuntoja kuvataan mm. valmistumisvuoden, asunnon hallintaperusteen, talotyypin ja varusteiden mukaan sekä asuntokuntia rakenteen, elinvaiheen ja asuntokunnan jäsenten iän mukaan. Molemmissa tilastoissa on käytettävissä kokonaisaineisto. Tietoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain. Julkaiseminen: Asunto- ja asuinolotilaston perustiedot, kuten asunnon talotyyppi, asumisväljyys, varustetaso ja asuntokunnan rakenne, valmistuvat toukokuussa, asunnon hallintaperustetieto lokakuussa ja tulotietoihin perustuvat elinvaihe-, viitehenkilö- ja tulotiedot runsaan vuoden viiveellä helmimaaliskuussa. Rakennus- ja kesämökkitilaston tiedot julkaistaan toukokuussa. Kehittäminen: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä poimittavien rakennus- ja huoneistotietojen käsittelyssä varaudutaan ns. pysyvän rakennustunnuksen käyttöönottoon vuoden 2014 aikana.

8 8(56) Avointen työpaikkojen tutkimus Avoimet työpaikat tutkimuksen avulla saadaan neljännesvuosittaista tietoa avoimista työpaikoista Suomessa. Avoimet työpaikat kuvaavat työvoiman kysyntää ja sitä kautta suhdannekehitystä työnantajien näkökulmasta. Aineisto: Avointen työpaikkojen tutkimuksen tiedot kerätään suoraan yrityksiltä osittain puhelinhaastatteluina ja osittain internet-lomakkeilla. Otoskoko on noin toimipaikkaa vuodessa jakautuen tasaisesti eri vuosineljänneksille. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan noin kuusi viikkoa kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Kehittäminen: Tutkimuksen otoskehikon muodostaminen muutetaan perustumaan yritystilastojen uuden tietojärjestelmän tuottamaan yritysrekisteriin vuonna Edellisenä vuonna aloitettua otannan uudistamista jatketaan neljännesotosten rotaation suunnittelulla ja toteuttamisella. Jatketaan tilaston tuotantoprosessin kuvausten ja työohjeiden kehittämistä. Tilastojulkaisun sisältö uudistetaan. Cati- ja web-tiedonkeruita kehitetään tiedonkeruusivuja ja haastattelijaohjeita uusimalla. Selvitetään avointen työpaikkojen tutkimuksen ja TEM:in työnvälitystilaston menetelmien ja aineistojen välisiä eroja CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus Yritysten henkilöstökoulutustutkimus CVTS (Continuing Vocational Training Survey) selvittää työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistumista. Aineisto: Tutkimuksella selvitetään työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistujien ja koulutuspäivien määrää, koulutuksen sisältöä ja järjestäjää, koulutuksen kustannuksia kustannustekijöittäin, yrityksen koulutusperiaatteita, koulutuksen muutostrendejä sekä koulutuksen järjestämisen esteitä. Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä. Julkaiseminen: Suomea koskevat tiedot ovat vuosilta 1999, 2005 ja Seuraava tiedonkeruu (CVTS5) toteutetaan vuonna 2016 kalenterivuoden 2015 koulutusta koskien. Vuonna 2014 tilastosta ei tule julkistuksia. Kehittäminen: CVTS-tiedonkeruun vastaustaakkaa yrityksille on pyritty vähentämään. Seuraavaa tiedonkeruuta kevennetään edelleen ja samalla selvitetään, voidaanko keskeiset indikaattorit (osallistuminen, kustannukset) tuottaa jatkossa muiden tilastojen yhteydessä (Aikuiskoulutustutkimus, Työvoimakustannustutkimus).

9 9(56) Energia Energiatilastointi kattaa seuraavat tilastot: - asumisen energiankäyttö - energian hankinta ja kulutus - energian hinnat - kivihiilen kulutus - sähkön ja lämmön tuotanto - teollisuuden energiankäyttö Asumisen energiankäyttö -tilasto kuvaa asumiseen liittyvän energian kulutuksen määrää ja rakennetta vuosittain sekä mistä lähteistä energiaa asuinrakennusten lämmitykseen hankitaan. Asumisen energian kulutuksen käyttökohteita ovat asuinrakennusten ja käyttöveden lämmitys sekä asumisen laitteet. Asuinrakennusten lämmitysenergian kulutus on esitetty tilastossa rakennustyypeittäin ja energialähteittäin. Asumisen laitteiden energian kulutus puolestaan jakautuu sähkölaitteiden, valaistuksen ja ruoan valmistuksen energian kulutukseen. Energian hankinta ja kulutus -tilastossa esitetään tietoja energian ja sähkön kokonaiskulutuksesta sekä sähkön hankinnasta, energian tuonnista ja viennistä. Vuositilastossa kuvataan lisäksi kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Se sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet. Energian hinnat -tilastossa esitetään tietoja sähkön hinnoista sekä energiaveroista ja veroluonteisista maksuista. Kivihiilen kulutus puolestaan kertoo kivihiilen käytöstä sähkön ja lämmön tuotantoon Suomessa. Sähkön ja lämmön tuotanto kuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita polttoaineita Suomessa. Sähkön ja lämmön tuotanto -tilasto kuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita polttoaineita Suomessa. Teollisuuden energiankäyttötilastossa on tietoja teollisuuden energiankäytöstä energialähteittäin, toimialoittain ja alueittain. Aineisto: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden lisäksi mm. energia-alan järjestöjen, Tullin, Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöhallinnon tietoihin. Julkaiseminen: Energian hankinta ja kulutus -tilaston ennakkotiedot julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä ja lopulliset koko tilastovuoden tiedot ovat saatavilla tilastovuotta seuraavan marraskuun loppuun mennessä. Energian hinnat -tilaston tiedot julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä. Kivihiilen kulutusta koskevat tiedot ovat kuukausittaisia, mutta ne julkaistaan neljännesvuosittain noin kuukauden viiveellä. Sekä sähkön ja lämmön tuotanto että teollisuuden energiankäyttö ovat vuositilastoja, joista ensiksi mainitun julkaisuviive on noin vuosi ja jälkimmäisen noin 10 kuukautta. Asumisen energiankäyttötilasto julkistetaan tilastovuotta seuraavan marraskuun aikana. Asumisen energiankäyttö julkistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.

10 10(56) Kehittäminen: Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikka luovat energiatilastoille lisääntyviä tietotarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa uusia tilastokohteita ja nykyisten tilastojen jatkuvaa kehittämistä. Jotta energiatilastot pystyvät vastaamaan yhä kasvavaan tietotarpeeseen, Tilastokeskus on käynnissä energiatilastojen tuotantojärjestelmän uudistamisprojekti. Projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa tietojärjestelmä, joka kattaa energian lyhyen aikavälin tilastoinnin sekä koottujen vuositilastojen tuotannon. Projektissa yhtenäistetään tarvittavan tietosisällön tuottamiseen käytetyt laskentamenetelmät sekä määritellään lähdetiedot, niiden käsittely ja säilytys. Hyödyketilastot Joukkoviestintä Hyödyketilastot laaditaan sekä teollisuudesta että palvelualoilta: - teollisuustuotanto - yrityspalvelut Teollisuuden tuotantotilasto sisältää tietoja myydystä tuotannosta ja kokonaistuotannosta tavaranimikkeittäin. Yrityspalvelut-tilasto kuvaa liikevaihdon rakennetta ja palvelutarjontaa tietyillä lähinnä liike-elämän palveluita tuottavilla toimialoilla. Aineisto: Sekä teollisuustuotannosta että yrityspalveluista tiedot kerätään yritysotoksella. Teollisuudessa yrityksen valmistamista tavaroista kysytään yrityksen ulkopuolelle kalenterivuoden aikana myytyjen tavaroiden arvo- ja määrätiedot. Yrityspalvelut-tilastossa kerätään vuosittain tietoja seuraavilta toimialoilta: tietotekniset palvelut, mainospalvelut, henkilöstöpalvelut, lakiasiainpalvelut, laskentatoimen, tilintarkastuksen ja kirjanpidon palvelut, liikkeenjohdon konsultointipalvelut, arkkitehti- ja tekniset palvelut, tekniset testaus- ja analysointipalvelut sekä markkinatutkimuspalvelut. Julkaiseminen: Molempien tilastojen tiedot julkaistaan vuosittain kuukauden viiveellä. Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna Joukkoviestintätilasto kuvaa joukkoviestinnän eri viestintäsektoreiden taloutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta, yleisöjä, kansainvälistymistä ja työvoimaa. Aineisto: Tilaston tiedot perustuvat erityyppisiin lähteisiin. Osa on hallinnollisiin ja muihin rekistereihin perustuvia kokonaisaineistoja. Osa lähteistä taas on otostutkimuksia. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan kahden vuoden välein ilmestyvässä Joukkoviestimet - Finnish Mass Media -kirjassa, joka ilmestyy seuraavan kerran vuoden 2014 alussa. Osa taulukoista julkaistaan vuosittain Tilastokeskus.fi:ssä. Joukkoviestintämarkkinoita koskevat tiedot julkaistaan vuosittain loka-marraskuussa. Kehittäminen: Vuonna 2014 toteutetaan uudistettu verkkosivusto.

11 11(56) Julkisen sektorin palkat Julkisen sektorin palkkatilastot kattavat - kuntasektorin palkat (kuukausi- ja tuntipalkat) ja - valtion kuukausipalkat. Kuntasektorin palkat -tilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien palkansaajien lukumääriä, palvelussuhteita, työaikoja ja ansioita. Valtion kuukausipalkat kuvaavat valtion budjettitalouden piirissä olevien palkansaajien lukumääriä ja palkkoja. Vuosina valtion kuukausipalkkoja koskevat tiedot sisältyivät ansiotasoindeksiin. Aineisto: Tilastokeskus tiedustelee kaikista kunnista ja kuntayhtymistä palvelussuhde- ja palkkatiedot vuosittain lokakuun 1. päivänä voimassa olevista palvelussuhteista. Tiedot saadaan kuntien ja kuntayhtymien palkanlaskentajärjestelmistä sähköisessä muodossa internetin välityksellä. Työnantajat saavat tiedonkeruujärjestelmän kautta myös palautetilastoja, joiden avulla työnantajat voivat itse osallistua tietojen oikeellisuuden kontrollointiin. Valtion palkkatilasto on muodostettu vuodesta 2006 lähtien Valtiokonttorin keräämästä Tahti-järjestelmän kautta saadusta aineistosta. Tiedot kuvaavat tilastovuoden marraskuun viimeisenä päivänä voimassa olleita palvelussuhteita. Julkaiseminen: Kuntasektorin palkat ja valtion kuukausipalkat julkaistaan vuosittain huhti-toukokuussa. Kehittäminen: Tilastossa tehdään jatkuvaa pienimuotoista kehittämistoimintaa mm. tarkistusohjelmaan. Julkisen toiminnan tuottavuus Julkisen toiminnan tuottavuutta kuvaavat tilastot ovat - kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto (toistaiseksi viimeinen julkistus 3/2013) - valtion tuottavuustilasto. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden tuotoksen ja kokonaispanoksen volyymimuutoksia sekä niistä laskettuja kokonaistuottavuuden muutoksia. Valtion tuottavuustilasto kertoo valtion tilivirastojen ja laitosten tuotoksista, työ- ja kokonaispanosten määrämuutoksista sekä näistä lasketuista työn ja kokonaistuottavuuden muutoksista. Aineisto: Kuntien ja kuntayhtymien tiedot kootaan suoraan kunnista ja kuntayhtymistä. Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tiedot kerää Ålands statistik- och utredningsbyrå. Terveydenhuollon toimintatiedot kerää THL. Valtion tuottavuustilasto sisältää tietoja valtion tilivirastojen ja laitosten kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden muutoksesta sekä tuotoksen, työpanoksen ja kustannusten muutoksesta vuodesta 1995 lähtien. Tiedot julkaistaan kokonaistasolla ja hallinnonalatasolla. Kunkin vuoden tiedot on laadittu niiden yksiköiden tiedoista, joista on saatavilla peräkkäisiltä vuosilta käyttökelpoiset ja vertailukelpoiset tiedot. Hallinnonalatasoiset tiedot julkaistaan niiltä hallinnonaloilta, joista on saatavissa riittävä tietomäärä.

12 12(56) Julkaiseminen: Valtion tuottavuustilasto julkistetaan syyskuussa. Kehittäminen: Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston osalta selvitetään vuoden 2014 alussa kehittämistarpeet tilaston laadun parantamiseksi. Valtion tuottavuustilasto mahdollisesti toteutetaan vuonna Keskustelut valtiovarainministeriön kanssa käynnistyvät tammikuussa Tilaston laatua ja kattavuutta on kuitenkin kehitettävä. Julkisyhteisöjen finanssitilastot Julkisyhteisöjen finanssitilastot muodostuvat seitsemästä tilastosta: - julkisyhteisöjen alijäämä ja velka - julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain - julkisyhteisöjen menot tehtävittäin - julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain - julkisyhteisöjen rahoitustilinpito - verot ja veronluonteiset maksut - valtion takaukset Julkisyhteisöihin luetaan valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot, joita ovat Kansaneläkelaitos sekä lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat sekä julkiset laitokset (esim. Kuntien eläkevakuutus) sekä työttömyyskassat. Julkisyhteisöjen velan raportoinnin tarkoituksena on seurata EU:n jäsenmaiden julkisen talouden velkaantumista EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisesti neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilasto sisältää tietoja Suomen julkisen talouden alijäämästä ja velasta. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilasto kuvaa julkisyhteisöjen menoja tehtävittäin ja alasektoreittain kansantalouden tilinpitojärjestelmän tietoihin perustuen vuositasolla. Neljännesvuosittaiset tiedot ovat tilastossa julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpidossa kuvataan julkisyhteisöjen rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia neljännesvuosittain. Tilasto verot ja veronluonteiset maksut sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vuosittain keräämistä veroista ja pakollisista sosiaaliturvamaksuista. Tilaston käytetyin tunnusluku on veroaste. Valtion takaustilasto sisältää sektorikohtaista tietoa valtion, valtion liikelaitosten ja erityisluottolaitosten myöntämistä uusista valtion takauksista, poistuneista takauksista, takauskannasta, maksetuista korvauksista, takaisin perintätuotoista ja takaisin maksutuloista. Aineisto: Julkisyhteisöjen velkaa ja alijäämää koskevissa raportoinneissa käytetään tietolähteenä Valtiokonttorin raportteja sekä kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon julkisyhteisöjä koskevia tietoja. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin ja julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastot ovat kansantalouden tilinpidon mukaisia johdettuja tilastoja. Tilastojen perusjoukko, käytetyt perusaineistot ja tutkimusasetelma ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa. Kysymyksessä on kokonaistutkimus ja tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhty-

13 13(56) mien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahastojen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa hyödynnetään paitsi rahoitustilastoja, myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Laskenta perustuu kuntien ja sosiaaliturvarahastojen osalta osittain vuositason tietolähteisiin. Valtion takauksia koskevat tiedot kerätään niitä myöntäviltä laitoksilta. Valtion takaukset -tiedot Tilastokeskus kerää suoralla tiedonkeruulla neljännesvuosittain. Verot ja veronluonteiset maksut -tilasto perustuu Verohallinnon verotusaineistoon sekä muihin kansantalouden tilinpidon lähdeaineistoihin. Julkaiseminen: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin julkistetaan kerran vuodessa tammikuussa runsaan vuoden viiveellä. Neljännesvuosittaiset tiedot julkisyhteisöjen tuloista ja menoista julkaistaan kolme kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Viive lyhenee 85 päivään syyskuusta 2014 alkaen. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito sekä velka julkaistaan neljännesvuosittain kolmen kuukauden viiveellä. Ennakkotiedot julkisyhteisöjen alijäämästä ja velasta julkaistaan helmikuun lopussa sekä maaliskuun lopussa, ja tarkistetut tiedot syyskuun lopussa. Valtion takaustilasto julkaistaan neljännesvuosittain 2-3 kuukauden viiveellä. Verot ja veronluoteiset maksut tilasto julkaistaan kansantalouden vuositilinpidon yhteydessä helmikuussa ja heinäkuussa. Kehittäminen:. Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä (ESA 2010) otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana kaikissa kansantalouden tilinpidon alueeseen kuuluvissa tilastoissa. Laadunvarmistusmenettelyjä kehitetään erityisesti julkisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilastossa. Jätetilasto Jätetilastossa seurataan tavanomaisten sekä vaarallisten jätteiden (=ongelmajätteiden) määriä, käsittely- ja hyödyntämistapoja sekä niiden muutoksia. Aineisto: Aineistona käytetään ympäristöhallinnon VAHTI-rekisterin tietoja sekä näitä täydentäviä tietoja mm. TUKES:in kaivosrekisteristä, Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajavastuurekistereistä, TRAFI:n ajoneuvorekisteristä sekä eräiltä elinkeinoelämän toimijoilta. Julkaiseminen: Jätetilasto, tuotannon ja kulutuksen jätteet, julkaistaan noin 17 kuukauden viiveellä toukokuussa. Jätetilasto 2011, yhdyskuntajätteet, julkaistaan tilastovuotta seuraavassa marraskuussa. Kehittäminen: Käynnissä ei ole kehittämishankkeita vuonna Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat seuraavan tilastot: - kansantalouden tilinpito (vuositilinpito) - neljännesvuositilinpito

14 14(56) - sektoritilit neljännesvuosittain - tuotannon suhdannekuvaaja - panos-tuotos - kulttuurin satelliittitilinpito - matkailutilinpito - tuottavuustutkimukset - maatalouden aluetaloustilasto Kansantalouden tilinpito on tilastojärjestelmä, joka kuvaa Suomen kansantaloutta kokonaisvaltaisesti, järjestelmällisesti ja yksityiskohtaisesti. Se perustuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT95), joka noudattaa maailmanlaajuista kansantalouden tilinpidon suositusta (SNA 93). Kansantalouden vuositilinpito sisältää myös kiinteän pääoman pääomakantaa kuvaavat laskelmat. Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta vuosineljänneksittäin samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Panos-tuotostaulukot kuvaavat yksityiskohtaisesti kansantalouden tuotevirtoja. Ne soveltuvat tuotantotoiminnan rakenteen ja toimialojen välisten riippuvuuksien analysointiin. Tuottavuustutkimukset sisältävät kansantalouden tilinpidon perusteella laadittuja toimialoittaisia tietoja työn tuottavuudesta, pääoman tuottavuudesta sekä kokonaistuottavuudesta. Kulttuurin satelliittitilinpito kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä. Matkailutilinpito kuvaa matkailun asemaa osana Suomen kansantaloutta. Maatalouden aluetaloustilastossa kuvataan suuralueiden ja maakuntien maataloustuotannon, tuotantopanosten ja investointien rakennetta kansantalouden tilinpidon käsittein. Aineisto: Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat tilastot ovat johdettuja tilastoja, joiden laadinnassa käytetään hyvin suurta määrää Tilastokeskuksen tuottamia muita tilastoaineistoja. Käytettävät tilastot ovat pääasiassa talousja sosiaalitilastoja (esimerkiksi yritysten rakennetilastot, työvoimatutkimus, hintaindeksit, erilliset tuoteaineistot, kuten teollisuuden hyödyketilaston tuotanto-, raaka-aine- ja polttoainetilasto) sekä lukuisia Tilastokeskuksen ulkopuolisia aineistoja (esimerkiksi valtion tilinpäätösaineisto). Julkaiseminen: Kansantalouden tilinpidon vuositason ennakkotieto julkaistaan seuraavan vuoden helmi-/maaliskuussa ja tarkistettu ennakkotieto heinäkuussa. Kolmas versio valmistuu runsaan kahden vuoden viiveellä tammikuun lopussa ja neljäs, lopullinen versio runsaan kahden vuoden viiveellä helmikuussa. Neljäs versio sisältää yksityiskohtaiset tarjonta- ja käyttötaulukot. Tuotannon suhdannekuvaajan kunkin vuosineljänneksen kaksi ensimmäistä kuukautta valmistuvat noin 65 päivässä ja kolmas kuukausi 45 päivässä. Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä julkistetaan vuosineljänneksittäin BKT:n pikaennakko. Maaliskuusta 2014 alkaen kaikki tuotannon suhdannekuvaajan julkistukset valmistuvat 45 päivän viiveellä. Neljännesvuositilinpidon tiedot valmistuvat noin 65 päivää kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen lukuun ottamatta viimeistä neljännestä, joka valmistuu 60 päivän

15 15(56) viiveellä. Panos-tuotostaulukoiden tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä ja tuottavuustutkimukset vajaan vuoden viiveellä. Neljännesvuosittaisten sektoritilien julkaiseminen tehdään 90 päivän viiveellä. Julkistusviive lyhenee 85 päivään syyskuusta 2014 alkaen. Julkistus keskittyy kotitalouksien ja yritysten tietoihin. Kultturitilinpitoa ja matkailutilinpitoa ei laadita vuonna Maatalouden aluetaloustilasto laaditaan vuosittain 22 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kehittäminen: Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä (ESA 2010) otetaan käyttöön vuoden 2014 heinäkuusta lähtien kaikissa kansantalouden tilinpidon alueeseen kuuluvissa tilastoissa. Kansantalouden vuositilinpidon tiedot julkaistaan ensimmäistä kertaa ESA 2010:n mukaisena heinäkuussa Kansainvälinen hintavertailu Kansainvälinen hintavertailu on Eurostatin johdolla vuosittain laadittava EU- ja EFTA-maiden hintatasoa ja hintatasolla korjattavaa bruttokansantuotetta (BKT) koskeva tilasto. Tilastokeskus kerää Suomea koskevat tiedot tähän tutkimukseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa ns. ostovoimapariteetit (engl. purchasing power parities eli PPP). Ostovoimapariteettien avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan osallistuvien maiden kesken. EU-asetus sisältää säännöt ostovoimapariteetteja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä. Aineisto: Hintatasovertailuissa tarkastellaan samantyyppisten hyödykkeiden hintoja eri maissa. Yksityisen kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne muodostetaan kotitalouksien kulutuksen mukaiseksi. Yksityistä kulutusta koskeva hinta-aineisto kerätään tuoteryhmittäin kolmen vuoden jakson aikana. Perusaineistoon kuuluvat niin ikään BKT:n loppukäyttöpainot, todelliset ja laskennalliset vuokrat, palkansaajakorvaukset, ajalliset korjauskertoimet, pääomahyödykkeiden hinnat, rakennushankkeiden hinnat sekä alueelliset korjauskertoimet. Julkaiseminen: Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja perustuu kussakin maassa Eurostatin ja OECD:n koordinoimina tehtyihin hintatutkimuksiin. OECD päivittää tuoreimpien hintavertailujen tulokset inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla kuvaamaan ilmoitettua ajankohtaa. Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja löytyy Tilastokeskuksen StatFin-tietokantataulukoista. Eurostat julkaisee koko yksityistä kulutusta koskevat luvut Statistics in Focus -sarjassa kesäkuussa. Tilastokeskus tekee perusjulkistuksen hyperlinkkeineen Eurostatin ko. julkaisuun. Kehittäminen: Alueellisiin korjauskertoimiin tullaan panostamaan vuonna Kasvihuonekaasujen inventaario Kasvihuonekaasut -tilasto perustuu YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen vuosittaiseen raportoin-

16 16(56) tiin, joka tehdään myös EU:lle. Tilasto sisältää määrämuotoiseen päästölaskentaan perustuvan taulukkopaketin sekä laskentamenetelmiä ja tuloksia kuvaavaan raportoinnin. Aineisto: Inventaario sisältää vuosittaiset päästötiedot suorista kasvihuonekaasuista: hiilidioksidi CO 2, metaani CH 4, dityppioksidi N 2 O, HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt) ja rikkiheksafluoridi SF 6. Lisäksi taulukoidaan seuraavat päästöt: hiilimonoksidi CO, typen oksidit NOx, rikkidioksidi SO 2 ja muut kuin metaania sisältävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC). Päästöt arvioidaan aktiviteettitietojen ja päästökertoimien tai eritasoisten monimutkaisempien laskentamallien perusteella. Inventaario perustuu Tilastokeskuksen ja asiantuntijalaitosten (Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja VTT) väliseen työnjakoon, joka on määritelty Suomen kansallisessa inventaariojärjestelmässä. Julkaiseminen: Inventaarion yksinkertaistetuilla menetelmillä lasketut ennakkolliset tiedot (pikaennakko) julkaistaan toukokuussa 5 kk viiveellä. Inventaarion ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa. Inventaario (englanninkielinen) toimitetaan EU:n komissiolle seuraavana vuonna (ennakko) ja sekä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle lopullisessa muodossaan mennessä noin 16 kuukauden viiveellä. Lopulliset tiedot julkaistaan samanaikaisesti YK:n toimituksen kanssa. Alueelliset päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästötiedot sekä suomenkielinen yhteenvetoraportti julkaistaan toukokuussa noin 17 kk viiveellä. Kehittäminen: EU:n ilmasto- ja energiapaketin ja erityisesti siihen kuuluvan nk. taakanjakopäätöksen toimeenpanon osana päivitetään EU:n kasvihuonekaasupäästöjen seurantajärjestelmä. Uuden seurantajärjestelmäasetuksen mukaan inventaarioraportoinnilta edellytetään jatkossa mm. aikaisempaa ennakkopäästöjen raportointia sekä päästökauppasektorin ja siihen kuulumattomien päästöjen raportointia erikseen. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on päätetty Kioton pöytäkirjan jatkosta. Pöytäkirjan toisen velvoitekauden mukainen päästöraportointi alkaa , jolloin on tavoitteena ottaa käyttöön myös uudet päästölaskentaa koskevat laskentaohjeet (2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories). Uusien ohjeiden myötä raportoitavaksi tulee uusi kaasu, trityppifluoridi (NF 3 ) ja raportoinnissa käytetty luokitus muuttuu. Kaupan määrävuosiselvitys Kaupan määrävuosiselvitys sisältää neljä eri tilastoa: - autokaupan määrävuosiselvitys - tukkukaupan määrävuosiselvitys - vähittäiskaupan määrävuosiselvitys - kaupan alueellinen määrävuosiselvitys Auto-, tukku- ja vähittäiskaupan määrävuosiselvityksissä kuvataan toimialojen liikevaihdon jakautumista tuoteryhmittäin. Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys kuvaa vähittäiskaupan myymälöiden määrää ja liikevaihtoa sekä vähittäiskaupan myyntipinta-aloja Suomen eri alueilla.

17 17(56) Aineisto: Tiedot kerätään yrityksistä. Kukin selvitys tehdään viiden vuoden välein. Autokaupan uusimmat tiedot ovat vuodelta 2010, tukkukaupan vuodelta 2008, vähittäiskaupan vuodelta 2007 ja alueelliset tiedot vuodelta Julkaiseminen: Vähittäiskaupan määrävuosiselvityksen tiedot julkaistaan huhtikuussa Kehittäminen: Tilastoja ei kehitetä vuonna Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen tilasto kuvaa talonrakentamisen korjaustoimintaa vuositasolla. Tilastosta tuotetaan kaksi julkistusta vuodessa. Rakennusyritysten korjausrakentaminen kuvaa keskisuurten ja suurten talonrakennusyritysten (vähintään 10 henkilön yritykset) korjausrakentamisesta syntyvää liikevaihdon määrää ja kehitystä. Rakennusten ja asuntojen korjaukset - julkistus kuvaa rakennuskantaan ja asuntoihin kohdistuneita korjaustoimenpiteitä ja niiden syitä. Rakennusten ja asuntojen korjaukset - tilasto jakaantuu osiin rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Käyttötarkoitusluokat ovat asuinrakennukset, julkiset palvelurakennukset, liike- ja toimistorakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset. Aineisto: Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilasto perustuu otokseen yli 10 hengen rakennusyrityksistä. Tiedustelussa on mukana noin 540 yritystä. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset kysytään nykyisen asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston yhteydessä noin yhtiöltä ja otoksen peittävyys on noin 3 % perusjoukosta ja noin 6 % otoskehikosta. Lisäksi asunto-osakeyhtiöistä tehdään lisäotos, jonka suuruus on Lisäotos kohdistetaan kaikkiin asoy-rakennuksiin, myös asuinhuoneistoalaltaan pieniin yhteisöihin. Vuokratalojen tiedustelu kohdistuu suorakeruuna 18 suurimpaan vuokrataloyhtiöön. Julkisten palvelurakennusten osalta Rakennusten ja asuntojen korjaukset - tilastossa kohdejoukkona ovat opetusrakennusten, terveydenhuollon rakennusten ja sosiaalitoimen rakennusten omistajat. Asukaskorjaukset ja asuinrakennuksiin kohdistuneet korjaukset kysytään vuosittain monivaiheisella otoksella. Kohdejoukkona ovat omistusasunnoissa asuvat henkilöt ja asuntoyhteisöjen kiinteistön hoitajat. Julkaiseminen: Tiedot rakennusyritysten korjauksista julkaistaan lokakuussa. Rakennusten ja asuntojen korjaukset julkaistaan ensimmäistä kertaa marraskuussa Kehittäminen: Asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen kattavuutta laajennetaan asteittain vuodesta 2014 lähtien. Tilastovuodesta 2013 lähtien saadaan asuntokorjauksista ja asuntoyhteisökorjauksista sekä julkisista palvelurakennuksista tietoja. Vuodesta 2015 lähtien katetaan kaikki merkittävimmät viisi rakennustyyppiä siten, että aina vuosittain kolmen rakennustyypin tiedot perustuvat suorakyselyyn ja kahden muun rakennustyypin tiedot kolmen vuo-

18 18(56) den takaiseen suorakyselyyn, jota viedään eteenpäin korjauslupatietoestimaateilla. Kotitalouksien kulutus Kulutustutkimus tuottaa tietoa kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtuneista muutoksista ja väestöryhmittäisistä kulutuseroista. Tutkimuksessa selvitetään myös kotitalouksien asuinoloja, käytössä olevia kestotavaroita sekä tuloja Aineisto: Tutkimus on otostutkimus, jonka tutkimusaineisto muodostui vuonna 2012 noin kotitaloudesta. Tiedot kerätään haastattelulla, talouksien pitämillä päiväkirjoilla, kuittitiedoista sekä hallinnollisista rekistereistä. Kulutustutkimuksen tiedonkeruuvuodet ovat 1966, 1971, 1976, 1981, 1985, 1990, 1994, 1995, 1996, 1998, 2001, 2006 ja Julkaiseminen: Vuonna 2014 julkaistavat tiedot kulutustutkimuksesta koskevat vuotta Ennakkotietoja julkaistiin jo joulukuussa Vuoden 2014 aikana on neljä julkistusta ja Hyvinvointikatsauksen numero 4/2014 on kulutuksen teemanumero. Lisäksi julkaistaan lyhyitä artikkeleita ainakin Tieto ja trendit -lehdessä. Kehittäminen: Vuonna 2014 suunnitellaan ja valmistellaan uusi vuotta 2015 koskeva tiedonkeruu. Haastattelukysymyksiä parannetaan saatujen kokemusten ja kommenttien perusteella. Otoksen poiminnassa painotetaan pienten väestöryhmien osuutta mahdollisuuksien mukaan. Rekisteritiedon käytön lisäämistä tutkimuksessa selvitetään. Lisäksi arvioidaan aineiston korjailun vaikutuksia kulutusmenojen keskiarvoihin. Kotitalouksien varallisuus Varallisuustutkimus kuvaa kotitalouksien varallisuutta: sen kokonaismäärää, rakennetta ja jakautumista eri väestöryhmien kesken. Erilaisten varallisuusmuotojen lisäksi tutkimuksessa on tietoja myös muista kotitalouksien taloudelliseen asemaan vaikuttavista asioista, kuten tuloista, veloista, perinnöistä sekä asunto- ja arvopaperikaupoista. Aineisto: Varallisuustutkimusta on tehty muutaman vuoden välein luvun lopulta alkaen. Säästämis- ja velkaantumistutkimus on tehty 1987 ja 1988, varallisuustutkimus 1994 ja 1998 ja asumis- ja varallisuustutkimus Vuoden 2009 varallisuustutkimuksessa kotitalouksien varallisuus estimoitiin ns. rekisterimenetelmällä ilman erillistä tiedonkeruuta tulonjakotilaston otokselle (ks. tulotilastot). Tutkimus oli osa EKP:n varallisuustutkimuksen ensimmäistä kierrosta (Household Finance and Consumption Survey). Vuonna 2014 muodostetaan varallisuustiedot tulonjakotilaston otokselle (viitevuosi 2013) EKP:n tutkimuksen toista kierrosta varten. Tämä tehdään rekisterimenetelmällä täydennettynä lyhyellä haastattelutiedonkeruulla tuloja elinolotutkimuksen yhteydessä. Julkaiseminen: Vuoden 2014 aikana varallisuustutkimuksesta ei julkaista tietoja. Tiedot EKP:lle toimitetaan keväällä 2015.

19 19(56) Kehittäminen: Rekisteritietoihin pohjautuvan kotitalouksien varallisuuden estimoinnin kehittämistä jatketaan, jos resurssit sen sallivat. Kulttuuri Kuluttajabarometri Kuluttajahintaindeksit Kulttuuritilasto kuvaa tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Tilasto kattaa sisällöllisinä aihealueina kieli- ja kulttuurivähemmistöt, kulttuuriperinnön ja -matkailun, eri taiteenalat, taide- ja kulttuurityövoiman, kulttuurialan koulutuksen, kulttuuritapahtumat, kulttuuritalot ja -keskukset, kulttuuriosallistumisen sekä kulttuurin talouden. Aineisto: Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta, kulttuurialan laitoksista ja järjestöistä sekä lukuisista muista lähteistä. Tilastokeskuksen sisäisiä aineistolähteitä ovat mm. vapaa-aikatutkimus, ajankäyttötutkimus, kansantalouden tilinpito, koulutustilastot, kulutustutkimus, kuntien talous- ja toimintatilasto, työssäkäyntitilasto, työvoimatutkimus, väestörakennetilasto sekä yritysrekisteri. Ulkopuolisia tieto- ja tilastolähteitä ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen keskustoimikunta, Teatterin tiedotuskeskus, Museovirasto, Suomen Kustannusyhdistys, Kansalliskirjasto, Suomen elokuvasäätiö, Suomen Sinfoniaorkesterit ry., Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. sekä Finland Festivals. Julkaiseminen: Kokoomajulkaisu ilmestyy joka toinen vuosi. Kokoomajulkaisu ilmestyy keväällä Välivuosina laaditaan temaattisia erillisraportteja sekä artikkeleita. Internet-taulukoita päivitetään jatkuvasti. Kehittäminen: Vuonna 2014 kehitetään internet-julkaisemista niin kulttuuritilaston kuin alueellisten kulttuuritilastojenkin osalta. Vuonna 2014 toteutetaan uudistettu verkkosivusto. Alueittaisten tilastojen kattavuutta parannetaan ja tietosisältöä lisätään. Kulttuurityövoimasta tehdään findikaattori. Kuluttajabarometri kuvaa kuluttajien näkemyksiä, odotuksia ja aikomuksia. Aineisto: Tiedot kerätään kuukausittain puhelinhaastatteluilla. Vastaajilta kysytään käsityksiä oman taloutensa ja maan talouden kehityksestä sekä aikomuksista tehdä suuria hankintoja, säästää tai ottaa lainaa. Lisäksi selvitetään uudenaikaisten teknisten laitteiden ylisyyttä kotitalouksissa. Julkaiseminen: Kuluttajabarometrin tiedot julkaistaan kuukausittain noin kolme päivää ennen kuukauden loppua. Kehittäminen: Tutkitaan mahdollisuutta siirtyä osittain internet-pohjaiseen tiedonkeruuseen. Kehitetään tulosten julkaisemista internetissä. Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina.

20 20(56) Elinkustannusindeksi 1951:10 =100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi. Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat kansallisen indeksin lisäksi yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Sitä käytetään EU-maiden välisiin inflaatiovertailuihin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskäsitteeseen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Sen kattavuus kansallisesta indeksistä on vajaat 90 prosenttia. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä lasketaan lisäksi indeksi kiintein veroin. Kiinteäveroisessa indeksissä arvonlisä- ja muiden hyödykeverojen muutosten vaikutus inflaatioon on poistettu pitämällä verot kiinteinä indeksin perusajankohtaan nähden. Indeksi mittaa ns. markkinainflaatiota eli hintojen muutosta, joka johtuu muista syistä kuin hyödykeverojen muutoksista. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä. Aineisto: Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin hintatietoa 497 hyödykkeestä noin liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin hintatietoa kerätään keskitetysti. Julkaiseminen: Indeksit julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 14. päivänä, poikkeuksena tammikuun indeksi, joka julkistetaan helmikuun 19. päivänä. Mikäli julkaisupäivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, julkistetaan tilasto lähimpänä arkipäivänä. Kehittäminen: Kuluttajahintaindeksissä haastattelijoiden tiedonkeruun laitteita ja tiedonkeruuohjelmaa uudistetaan vuoden 2014 aikana. Uudistus parantaa entisestään saatavan aineiston laatua. Lisäksi valmistaudutaan COI- COP -luokituksen 5-numerotason luokitusuudistukseen 2015=100 indeksissä laskemalla tiedot taaksepäin uudella luokituksella. Uusi luokitus otetaan käyttöön kaikissa EU-maissa ja jatkossa yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä saadaan aiempaa tarkemmalla tasolla vertailukelpoista tietoa EU-maista. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä tehdään vuosien aikana Eurostatille selvitys hallinnollisten hintojen indeksistä, jossa määritellään ne indeksisarjat, joiden hinnoittelu on hallinnollisesti säädelty. Esimerkkejä hallinnollisista hinnoista ovat päivähoito- ja sairaalamaksut. Kuntatalous Kuntataloutta kuvaavia tilastoja ovat - kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta - kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot, tuotteet ja palvelut

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot, tuotteet ja palvelut 1(54) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Muutoksia tilastojen tuotannossa 2015... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 4 Ajankäyttötutkimus...

Lisätiedot

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2012 tilastot, tuotteet ja palvelut

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2012 tilastot, tuotteet ja palvelut 1(53) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2012 tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 3 Ajankäyttötutkimus... 3 Ajoneuvotilastot... 4 Alue- ja toimialatilastot...

Lisätiedot

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2011 tilastot, tuotteet ja palvelut

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2011 tilastot, tuotteet ja palvelut 1(50) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2011 tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 3 Ajankäyttötutkimus... 3 Ajoneuvotilastot... 4 Alue- ja toimialatilastot...

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan vuoden toisella neljänneksellä

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010 Julkinen talous 20 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 200 Tarkistetut julkisen talouden alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 200 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2017 tilastot, tuotteet ja palvelut

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2017 tilastot, tuotteet ja palvelut Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2017 tilastot, tuotteet ja palvelut 1 (48) Sisällys Tilastokeskuksen tuottamat tilastot... 4 Muutoksia tilastojen tuotannossa vuonna 2017... 4 Aikuiskoulutus... 5 Ajankäyttö...

Lisätiedot

Ajankohtaista tilastouudistuksista. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus

Ajankohtaista tilastouudistuksista. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus Ajankohtaista tilastouudistuksista Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus Esityksen sisältö Uusia tilastoja Toimiala Onlinessa Seutukunnittaiset liiketoimintakuvaajat

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut

Verot ja veronluonteiset maksut Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut 2008 Veroaste nousi hieman vuonna 2008 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen

Lisätiedot

Tilastokeskuksen vuosiohjelma tilastot, tuotteet ja palvelut

Tilastokeskuksen vuosiohjelma tilastot, tuotteet ja palvelut 1(54) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2013 - tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 3 Ajankäyttötutkimus... 3 Ajoneuvotilastot... 3 Alue- ja

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2011 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2011, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat 2,0 miljardia euroa edellisen vuoden

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen 2016 Omistusasumisen hintaindeksit, 4 neljännes Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia vuoden neljännellä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, tammikuu Tammikuussa 05 ensirekisteröitiin 0 67 uutta henkilöautoa Tammikuussa 05 rekisteröitiin 4 53 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010 ensimmäinen neljännes Kasvavat menot ja pienenevät tulot heikensivät julkisyhteisöjen rahoitusasemaa Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2012

Korjausrakentaminen 2012 Rakentaminen 2013 Korjausrakentaminen 2012 Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2012 talonrakennusyritykset korjasivat rakennuksia 5,6 miljardilla eurolla Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen talonrakennusyrityksissä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Korjattu 1062015 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015 Rakentaminen 2016 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2015 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan vähintään

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2016

Moottoriajoneuvokanta 2016 Liikenne ja matkailu 2017 Moottoriajoneuvokanta 2016 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2016 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2016 päättyessä 6 316 531 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 996 194 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 92,1

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 2011 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2010, joulukuu Joulukuussa 2010 ensirekisteröitiin 184 uutta henkilöautoa Joulukuussa 2010 rekisteröitiin 11 070 uutta ajoneuvoa, joista

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2010, 3. vuosineljännes Kaupan varastot laskivat 7,3 prosenttia vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan syyskuun

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2010

Korjausrakentaminen 2010 Rakentaminen 2011 2010 Rakennusyritysten Suurimpien rakennusyritysten korjausrakentamisen liikevaihto kasvoi 3 prosenttia vuonna 2010 Vähintään 10 hengen rakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani hieman Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2010 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 3. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,1 prosenttia vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

KULUTUSTUTKIMUS 2006

KULUTUSTUTKIMUS 2006 KULUTUSTUTKIMUS 2006 Juhlatutkimus Ensimmäisestä kulutustutkimukseksi tulkitusta selvityksestä tulee kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2008! Vera Hjelt: "Tutkimus ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 215, 2. vuosineljännes Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 215 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 42,9 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Julkisyhteisöjen EMU-velka Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka jatkoi voimakasta kasvua vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2012 Kaupan varastotilasto 2011, 4. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,5 prosenttia vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Valtion takaukset, 1. vuosineljännes

Valtion takaukset, 1. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 15,4 miljardia maaliskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 15,4 miljardia euroa maaliskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2011

Korjausrakentaminen 2011 Rakentaminen 2012 2011 Rakennusyritysten Vuonna 2011 suurimpien talonrakennusyritysten korjausrakentamisen liikevaihto kasvoi 5 prosenttia vuoden takaisesta Korjausrakentamisesta kertynyt liikevaihto vähintään

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2012, 3. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi edelleen heinä- syyskuussa Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2012

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2014 Sektoritilit neljännesvuosittain 2014, 2. vuosineljännes Kotitalouksien säästämisaste kasvoi vuoden 2014 toisella vuosineljänneksellä Kotitalouksien säästämisaste palasi positiiviseksi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 15.7.2010 korjattu painos Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus heikkeni vuonna 2008 Korjattu 15.7.2010. Korjatut kohdat on merkitty punaisella

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Mikä indeksissä muuttui

Mikä indeksissä muuttui Mikä indeksissä muuttui 17.2.2006 Mikä indeksissä muuttui! Perusvuosi! Kansallisen kuluttajahintaindeksin painorakenne! Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne! Omistusasumisen mittaamistapa!

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 213 Kivihiilen kulutus 213, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2014 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2014, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi hiukan tammi-maaliskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot