Tilastokeskuksen vuosiohjelma tilastot, tuotteet ja palvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot, tuotteet ja palvelut"

Transkriptio

1 1(54) Tilastokeskuksen vuosiohjelma tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Muutoksia tilastojen tuotannossa Aikuiskoulutustutkimus... 4 Ajankäyttötutkimus... 4 Ajoneuvotilastot... 4 Alueellinen yritystoimintatilasto... 5 Aluetilinpito... 5 Ansiotasoindeksi... 5 Asumisen hinnat... 6 Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot... 7 Avointen työpaikkojen tutkimus... 7 CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus... 8 Energia... 8 Hyödyketilastot... 9 Joukkoviestintä Julkisen sektorin palkat Julkisyhteisöjen finanssitilastot Jätetilasto Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen hintavertailu Kasvihuonekaasujen inventaario Kaupan määrävuosiselvitys Korjausrakentaminen Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien varallisuus Kulttuuri Kuluttajabarometri Kuluttajahintaindeksit Kuntatalous Kuolemansyyt Kustannusindeksit Liikennetilastot Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto Maatalouden hintaindeksit Maksutasetilasto Matkailutilastot Opiskelijavirrat Oppilaitostilastot Palkkarakenne Palvelujen ulkomaankauppatilasto Perheet Poliisi- ja pakkokeinotilasto Rahoitus ja vakuutus Rahoitustilinpito Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentamisen kustannukset Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset... 30

2 2(54) Teollisuuden uudet tilaukset Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Tiede, teknologia ja innovaatio Tieliikenneonnettomuudet Tietotekniikan käyttö yrityksissä Tulotilastot Tuottajahintaindeksit Tytäryhtiötilastot Työolotutkimus Työssäkäynti Työtaistelutilasto Työtapaturmatilasto Työvoimakustannukset Työvoimatutkimus Vaalitilastot Vapaa-aikatutkimus Varastotilasto Velka-asiat Väestöennuste Väestön ennakkotilasto Väestön koulutusrakenne Väestönmuutokset Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö Väestörakenne Yksityisen sektorin palkat Ympäristötilinpito Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto Yritystukitilasto TIETOTUOTTEET JA -PALVELUT Avoin data Tietokannat ja tietokantapohjaiset palvelut Julkaisut Teemasivustot ja muut tietokokonaisuudet Erityisselvitykset ja muut asiakaskohtaiset palvelut Tutkimusaineistot ja muut tutkimusta tukevat palvelut Haastattelupalvelut ja surveylaboratorio Koulutus- ja asiantuntijapalvelut Tilastotietopalvelu Muut palvelut... 54

3 3(54) 1. Tilastokeskuksen tuottamat tilastot Seuraavassa on esitetty Tilastokeskuksen tilastointikohteet ja niihin liittyvät tilastot. Lisätietoja tilastoista saa internetistä. Tilastojen yksityiskohtaiset kuvaukset löytyvät osoitteesta Tilastojen julkistamiskalenterista löytyvät tarkat julkistamispäivämäärät: Suorista tiedonkeruista kerrotaan osoitteessa Muutoksia tilastojen tuotannossa 2015 Tilastokeskus on joutunut taloudellisista syistä johtuen vähentämään tilastojen tuotantoa. Tavoitteena on kuitenkin, että tuotannossa olevat tilastot tuotetaan laadukkaasti. Tilaston tuotanto päättyy - alueellinen panos-tuotos - hallinto-oikeuksien ratkaisut - hovioikeuksien ratkaisut - julkinen oikeusapu - julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot - korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut - korkeimmat oikeuden ratkaisut - kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto - käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut - käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut - maatalouden aluetaloustilasto - matkailutilinpito - metsätilinpito - patentointi - syyttäjän ratkaisut - tieteen ja teknologian henkilövoimavarat - ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot - valtion tuottavuustilasto Tilastot on muutettu maksullisiksi toimeksiannoiksi ja niitä ei julkaista tilastokeskus.fi:ssä - kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi - linja-autoliikenteen kustannusindeksi - maarakennusalan konekustannusindeksi - metsäalan kone- ja autokustannusindeksi - taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit Lisätietoja:

4 4(54) Aikuiskoulutustutkimus Ajankäyttötutkimus Ajoneuvotilastot Aikuiskoulutustutkimuksessa selvitetään aikuisväestön koulutukseen osallistumista, koulutusmielipiteitä ja -käsityksiä, koulutustarvetta ja koulutushalukkuutta. Lisäksi kerätään tietoa koulutukseen osallistumisen esteistä ja ehdoista. Aineisto: Tutkimustiedot perustuvat noin henkilön otoksella toteutettuihin käyntihaastatteluihin. Kohteena ovat vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006 ja Seuraava tiedonkeruu toteutetaan tammi-kesäkuussa Vuonna 2015 tilastosta ei tule julkistuksia. Kehittäminen: Seuraavan tiedonkeruun suunnittelussa hyödynnetään vuoden 2012 tutkimuksen kokemuksia yhdistelmätiedonkeruumenetelmän käytöstä sekä otetaan huomioon EU:n sosiaalitilastojen modernisointistrategia. Ajankäyttötutkimuksella selvitetään mm. työaikaa, kotitöihin, nukkumiseen ja ruokailuun kulunutta aikaa, vapaa-ajan harrastuksia sekä yhdessäoloa ja toimintopaikkaa. Lisäksi tutkitaan ajankäytön rytmejä vuorokauden, viikon-päivän ja vuodenajan mukaan. Aineisto: Kyseessä on otostutkimus, johon osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan tarkkaa päiväkirjaa ajankäytöstään. Luokittelutiedot saadaan haastatteluista ja hallinnollisista rekistereistä. Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1979, , ja Kehittäminen: Ajankäyttötietojen keräämistä kehitetään varsinaisten tutkimusten välillä valmiiksi luokitellulla ns. kevytpäiväkirjalla sekä yhdistelmätiedonkeruumenetelmällä (paperi- ja internet-päiväkirja). Ajoneuvotilastot muodostuvat kahdesta tilastosta: - moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit - moottoriajoneuvokanta Moottoriajoneuvokannassa on tiedot rekisterissä olevista ajoneuvoista (autot, moottoripyörät, mopot, nelipyörät, moottorikelkat, traktorit, moottorityökoneet ja perävaunut) kunkin vuosineljänneksen lopussa. Ahvenanmaan erillisestä rekisteristä saadaan vain vuoden lopun tiedot. Lisäksi on tietoja mm. käyttövoimasta ja käyttötarkoituksesta sekä mm. ajoneuvon merkistä. Aineisto: Tilastokeskuksen moottoriajoneuvotilastot perustuvat Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ajoneuvoliikennerekisteriin, joka sisältää tiedot kaikista rekisteröintivelvollisuuden alaisista tieliikenteen ajoneuvoista Manner-Suomessa. Ålands Motorfordonsbyrå toimittaa Tilastokeskukselle vuosittain tilastot Ahvenanmaan ensirekisteröinneistä ja ajoneuvokannasta.

5 5(54) Alueellinen yritystoimintatilasto Julkaiseminen: Tiedot moottoriajoneuvojen ensirekisteröinneistä julkaistaan kuukausittain noin neljän työpäivän viiveellä tilastokuukauden päättymisestä. Moottoriajoneuvokannan tiedot julkaistaan vuosittain maaliskuussa. Kehittäminen: Vuonna 2013 otettiin käyttöön Liikenteen turvallisuusviraston Trafi.fi-sivuille linkitetty avoin PX-Web -taulukointipalvelu, jossa otetaan vuonna 2015 käyttöön myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Alueellinen yritystoimintatilasto kuvaa yrityssektorin rakenteita ja rakenteiden muutoksia toimialoittain ja alueittain. Tilaston perusmuuttujia ovat liikevaihto, tuotannon brutto- ja jalostusarvo, toimipaikkojen lukumäärä- ja henkilöstötiedot sekä aineellisen käyttöomaisuuden investoinnit. Tilastossa on mukana kaikkien sektoreiden toimipaikkojen lukumäärä- ja henkilöstötietoja. Aineisto: Tilaston laadinnan lähdeaineistoina ovat Suomen koko yritystoiminnan kattava Verohallinnon elinkeinoveroaineisto, Tilastokeskuksen suoran yritystiedonkeruun aineisto sekä yritys- ja toimipaikkarekisterin aineisto. Tilastoyksikkönä on yrityksen tai muun taloudellista toimintaa harjoittavan yksikön toimipaikka. Julkaiseminen: Tiedot julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Lopulliset toimialatilastot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden joulukuussa. Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna Aluetilinpito Ansiotasoindeksi Aluetilinpito on kansantalouden tilinpidon laajennus. Tietoja on saatavilla seutukunnittain, maakunnittain ja suuralueittain sekä tarvittaessa muilla kuntapohjaisilla aluejaoilla. Aluetilinpito koostuu tuotannon ja työllisyyden aluetileistä sekä kotitalouksien aluetileistä. Aineisto: Kansantalouden tilinpidosta saadaan koko maata koskevat tiedot. Alueellisten tietojen laskennassa käytetään muiden tilastojen aineistoja, kuten yritysrekisteri, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, valtion tilinpäätösaineisto, maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, luottolaitosten tilinpäätösaineisto, henkilöveroaineisto, asuntokantatiedot, kulutustutkimus ja ajoneuvorekisteri. Julkaiseminen: Aluetilinpidon tiedot julkaistaan vuosittain 24 kuukauden viiveellä. Kehittäminen: Vuosien aikana kehitetään menetelmä alueellisen tuotos-, arvonlisäys- ja työllisyystietojen tuottamiseksi 12 kk viiveellä. Tämä on osa EKT 2010 uudistusta. Ansiotasoindeksi mittaa palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä. Ansiot sisältävät tulospalkkiot ja sopimuksiin perustuvat

6 6(54) kertaerät. Ansiotasoindeksissä mitataan määrältään vakioidun työpanoksen kehitystä, joten siinä ei ole mukana yli- ja lisätöiden vaikutusta. Aineisto: Perusaineistossa on noin kaksi kolmasosaa Suomen kokoaikaisista palkansaajista. Tiedot perustuvat pääosin työnantajajärjestöjen yritysjäseniltään keräämiin ansiotietoihin sekä kunta- ja valtiosektorin palkkatilastoihin. Pienyritysvaltaisilla toimialoilla hyödynnetään myös Tilastokeskuksen omia tiedusteluja. Julkaiseminen: Ennakkotiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin puolitoista kuukautta vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Tiedot tarkentuvat seuraavissa julkaisuissa. Kunkin vuoden indeksit tulevat lopullisiksi viimeistään seuraavan vuoden syksyllä. Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna Asumisen hinnat Asumisen hinnat -tilastointikohteeseen kuuluvat seuraavat tilastot: - osakeasuntojen hinnat - asuntojen vuokrat - asunto-osakeyhtiöiden talous - kiinteistöjen hinnat - omistusasumisen hintaindeksit Osakeasuntojen hintatilasto kuvaa sekä vanhojen että uusien kerros- ja rivitalohuoneistojen hintakehitystä. Kiinteistöjen hintatilastossa on tietoja sekä uusien että vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintatasoista ja hintojen muutoksista. Omistusasumisen hintaindeksit kuvaavat sekä omistus-asujien kustannusten kehitystä että kaikkien omistusasuntojen hintojen kehitystä. Vuokratilastot kuvaavat vuokra-asuntokannan vuokratasoa ja vuokrien muutosta. Asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto mittaa asuntoyhteisön asumiskustannuksia sekä selvittää, mistä asumiskustannukset muodostuvat ja mistä erot kustannuksissa johtuvat. Aineisto: Osakeasuntojen hinnat perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin sekä uusien osakeasuntojen osalta suurimpien rakennuttajien ja kiinteistövälittäjien antamiin tietoihin. Kiinteistöjen hinnoissa vanhojen kiinteistöjen lähteenä käytetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietorekisteriä ja Väestörekisterikeskuksen kiinteistötietojärjestelmää, uusien omakotitalojen hintatiedot perustuvat hintaseurantaan. Omistusasumisen hintaindekseissä käytetään osakeasuntojen ja kiinteistöjen hintatilastojen tietoja sekä kuluttajahintaindeksin tietoja omistusasumisen kustannuksista. Neljännesvuosittaisen vuokratilaston tietojen perustana on kuukausittain suoritettava työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävä haastatteluaineisto. Vuositilaston laadinnassa käytetään myös Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin vuokratietoja. Lisäksi tilastojen laadinnassa käytetään Tilastokeskuksen asuntokanta-aineistoa, muuttoaineistoja sekä väestörakennetietoja. Asunto-osakeyhtiöiden tiedot kerätään asunto-osakeyhtiöiltä. Julkaiseminen: Osakeasuntojen hinnat julkaistaan kuukausittain noin neljä viikkoa kuukauden päättymisestä. Vuositiedot valmistuvat huhtikuussa. Kiinteistöjen hinnat julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä. Omistusasumisen hintaindeksit julkaistaan noin 3,5 kuukauden viiveellä.

7 7(54) Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot Avointen työpaikkojen tutkimus Asuntojen vuokratiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin viiden viikon viiveellä ja vuositiedot maaliskuussa. Asunto-osakeyhtiöiden taloustiedot julkaistaan vuosittain tilastointivuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Kehittäminen: Osakeasuntojen hinnat -tilastossa toteutetaan perusvuosiuudistus keväällä Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot kattaa seuraavat tilastot: - asunnot ja asuinolot - rakennukset ja kesämökit Asunnot ja asuinolot -tilasto kuvaa olemassa olevaa asuntokantaa, asuntojen lukumäärää ja asuntokuntien asuinoloja. Rakennukset ja kesämökit -tilasto kuvaa olemassa olevaa rakennus- ja kesämökkikantaa. Molemmissa tilastoissa kuvataan vuoden viimeisen päivän tilanne. Aineisto: Tiedot saadaan pääosin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennuksia ja asuntoja koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot. Rakennuksia ja asuntoja kuvataan mm. valmistumisvuoden, asunnon hallintaperusteen, talotyypin ja varusteiden mukaan sekä asuntokuntia rakenteen, elinvaiheen ja asuntokunnan jäsenten iän mukaan. Molemmissa tilastoissa on käytettävissä kokonaisaineisto. Tietoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain. Julkaiseminen: Asunto- ja asuinolotilaston perustiedot, kuten asunnon talotyyppi, asumisväljyys, rakennusvuosi ja asuntokunnan rakenne, valmistuvat toukokuussa, asunnon hallintaperustetieto lokakuussa ja tulotietoihin perustuvat elinvaihe-, viitehenkilö- ja tulotiedot runsaan vuoden viiveellä helmimaaliskuussa. Rakennus- ja kesämökkitilaston tiedot julkaistaan toukokuussa. Kehittäminen: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä on otettu käyttöön pysyvä rakennustunnus marraskuussa Pysyvä rakennustunnus mahdollistaa aiempaa tarkemman rakennus- ja asuntokantatietojen käsittelyn ja luo uusia mahdollisuuksia kehittää tilastotuotantoa. Myös tilastojen tuotantojärjestelmän uudistukseen tähtäävä määrittelyvaihe käynnistyy vuoden 2015 syksyllä. Avoimet työpaikat tutkimuksen avulla saadaan neljännesvuosittaista tietoa avoimista työpaikoista Suomessa. Avoimet työpaikat kuvaavat työvoiman kysyntää ja sitä kautta suhdannekehitystä työnantajien näkökulmasta. Aineisto: Avointen työpaikkojen tutkimuksen tiedot kerätään yritysten ja julkisen sektorin toimipaikoilta osittain puhelinhaastatteluina ja osittain internet-lomakkeilla. Otoskoko on noin toimipaikkaa vuodessa jakautuen tasaisesti eri vuosineljänneksille.

8 8(54) CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan noin kuusi viikkoa kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Kehittäminen: Jatketaan tilaston tuotantoprosessin kuvausten ja työohjeiden kehittämistä. Yritysten henkilöstökoulutustutkimus CVTS (Continuing Vocational Training Survey) selvittää työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistumista. Aineisto: Tutkimuksella selvitetään työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistujien ja koulutuspäivien määrää, koulutuksen sisältöä ja järjestäjää, koulutuksen kustannuksia kustannustekijöittäin, yrityksen koulutusperiaatteita, koulutuksen muutostrendejä sekä koulutuksen järjestämisen esteitä. Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä. Julkaiseminen: Suomea koskevat tiedot ovat vuosilta 1999, 2005 ja Seuraava tiedonkeruu (CVTS5) toteutetaan vuonna 2016 kalenterivuoden 2015 koulutusta koskien. Vuonna 2015 tilastosta ei tule julkistuksia. Kehittäminen: CVTS-tiedonkeruun vastaustaakkaa yrityksille on pyritty vähentämään. Seuraavaa tiedonkeruuta kevennetään edelleen ja samalla selvitetään, voidaanko keskeiset indikaattorit (osallistuminen, kustannukset) tuottaa jatkossa muiden tilastojen yhteydessä (Aikuiskoulutustutkimus, Työvoimakustannustutkimus). Energia Energiatilastointi kattaa seuraavat tilastot: - asumisen energiankäyttö - energian hankinta ja kulutus - energian hinnat - kivihiilen kulutus - sähkön ja lämmön tuotanto - teollisuuden energiankäyttö Asumisen energiankäyttö -tilasto kuvaa asumiseen liittyvän energian kulutuksen määrää ja rakennetta vuosittain sekä mistä lähteistä energiaa asuinrakennusten lämmitykseen hankitaan. Asumisen energian kulutuksen käyttökohteita ovat asuinrakennusten ja käyttöveden lämmitys sekä asumisen laitteet. Asuinrakennusten lämmitysenergian kulutus on esitetty tilastossa rakennustyypeittäin ja energialähteittäin. Asumisen laitteiden energian kulutus puolestaan jakautuu sähkölaitteiden, valaistuksen ja ruoan valmistuksen energian kulutukseen. Energian hankinta ja kulutus-tilastossa esitetään tietoja energian ja sähkön kokonaiskulutuksesta sekä sähkön hankinnasta, energian tuonnista ja viennistä. Vuositilastossa kuvataan lisäksi kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Se sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet.

9 9(54) Energian hinnat -tilastossa esitetään tietoja sähkön hinnoista sekä energiaveroista ja veroluonteisista maksuista. Kivihiilen kulutus puolestaan kertoo kivihiilen käytöstä sähkön ja lämmön tuotantoon Suomessa. Sähkön ja lämmön tuotanto kuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita polttoaineita Suomessa. Sähkön ja lämmön tuotanto -tilasto kuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita polttoaineita Suomessa. Teollisuuden energiankäyttötilastossa on tietoja teollisuuden energiankäytöstä energialähteittäin, toimialoittain ja alueittain. Aineisto: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden lisäksi mm. energia-alan järjestöjen, Tullin, Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöhallinnon tietoihin. Julkaiseminen: Energian hankinta ja kulutus -tilaston ennakkotiedot julkaistaan neljännes-vuosittain 2,5 kuukauden viiveellä ja lopulliset koko tilastovuoden tiedot ovat saatavilla tilastovuotta seuraavan marraskuun loppuun mennessä. Energian hinnat -tilaston tiedot julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä. Kivihiilen kulutusta koskevat tiedot ovat kuukausittaisia, mutta ne julkaistaan neljännesvuosittain noin kuukauden viiveellä. Sekä sähkön ja lämmön tuotanto että teollisuuden energiankäyttö ovat vuositilastoja, joista ensiksi mainitun julkaisuviive on noin vuosi ja jälkimmäisen noin 10 kuukautta. Asumisen energiankäyttötilasto julkistetaan tilastovuotta seuraavan marraskuun aikana. Asumisen energiankäyttö julkistettiin ensimmäisen kerran vuonna Kehittäminen: Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikka luovat energiatilastoille lisääntyviä tietotarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa uusia tilastokohteita ja nykyisten tilastojen jatkuvaa kehittämistä, jotta energiatilastot pystyvät vastaamaan yhä kasvavaan tietotarpeeseen. Vuoden 2015 alussa aloitamme energiatilastojen uuden tuotantojärjestelmän käyttöönoton (kivihiilen kulutustilasto, energian hankinta ja kulutus, energiatase, kansainväliset raportoinnit). Uuden tuotantojärjestelmän avulla pystymme joustavammin vastaamaan muuttuviin tietotarpeisiin. Vuoden 2015 aikana Eurostat valmistelee Euroopan Neuvostolle ehdotusta sähkön ja maakaasun kuluttajahintoja koskevasta asetuksesta. Hyödyketilastot Hyödyketilastot laaditaan sekä teollisuudesta että palvelualoilta: - teollisuustuotanto - yrityspalvelut Teollisuuden tuotantotilasto sisältää tietoja myydystä tuotannosta ja kokonaistuotannosta tavaranimikkeittäin. Yrityspalvelut-tilasto kuvaa liikevaihdon rakennetta ja palvelutarjontaa tietyillä, lähinnä liike-elämän palveluita tuottavilla toimialoilla. Aineisto: Sekä teollisuustuotannosta että yrityspalveluista tiedot kerätään yritysotoksella. Teollisuudessa yrityksen valmistamista tavaroista kysytään yrityksen ulkopuolelle kalenterivuoden aikana myytyjen tavaroiden arvo- ja määrätiedot. Yrityspalvelut-tilastossa kerätään vuosittain tietoja seuraavilta

10 10(54) toimialoilta: tietotekniset palvelut, mainospalvelut, henkilöstöpalvelut, lakiasiainpalvelut, laskentatoimen, tilintarkastuksen ja kirjanpidon palvelut, liikkeenjohdon konsultointipalvelut, arkkitehti- ja tekniset palvelut, tekniset testaus- ja analysointipalvelut sekä markkinatutkimuspalvelut. Julkaiseminen: Molempien tilastojen tiedot julkaistaan vuosittain kuukauden viiveellä. Kehittäminen: Yrityspalvelut-tilastossa julkaistaan vuonna 2015 myös tietokantataulut (StatFin) Palveluerien suuruus toimialoittain sekä Toimialoittainen liikevaihto asiakkaiden kotipaikan mukaan Joukkoviestintä Joukkoviestintätilasto kuvaa joukkoviestinnän eri viestintäsektoreiden taloutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta, yleisöjä, kansainvälistymistä ja työvoimaa. Aineisto: Tilaston tiedot perustuvat erityyppisiin lähteisiin. Osa on hallinnollisiin ja muihin rekistereihin perustuvia kokonaisaineistoja. Osa lähteistä taas on otostutkimuksia. Julkaiseminen: Joukkoviestintätilastoja julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla vuosittain päivitettävänä taulukkopakettina. Joukkoviestintämarkkinoita koskevat tiedot julkaistaan vuosittain loka-marraskuussa. Kehittäminen: Vuonna 2014 toteutettua uudistettua verkkoversiota kehitetään ja täydennetään. Julkisen sektorin palkat Julkisen sektorin palkkatilastot kattavat - kuntasektorin palkat (kuukausi- ja tuntipalkat) ja - valtion kuukausipalkat. Kuntasektorin palkat -tilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien palkansaajien lukumääriä, palvelussuhteita, työaikoja ja ansioita. Valtion kuukausipalkat kuvaavat valtion budjettitalouden piirissä olevien palkansaajien lukumääriä ja palkkoja. Aineisto: Tilastokeskus tiedustelee kaikista kunnista ja kuntayhtymistä palvelussuhde- ja palkkatiedot vuosittain lokakuun 1. päivänä voimassa olevista palvelussuhteista. Pääosa tiedoista saadaan kuntien ja kuntayhtymien palkanlaskentajärjestelmistä sähköisessä muodossa. Työnantajat saavat tiedonkeruujärjestelmän kautta myös palautetilastoja, joiden avulla työnantajat voivat itse osallistua tietojen oikeellisuuden kontrollointiin. Valtion palkkatilasto on muodostettu vuodesta 2006 lähtien Valtiokonttorin keräämästä Tahti-järjestelmän kautta saadusta aineistosta. Tiedot kuvaavat tilastovuoden marraskuun viimeisenä päivänä voimassa olleita palvelussuhteita. Julkaiseminen: Kuntasektorin palkat ja valtion kuukausipalkat julkaistaan vuosittain toukokuussa. Kehittäminen: Tilastossa tehdään jatkuvaa pienimuotoista kehittämistoimintaa. Vuoden 2015 aikana on suunnitelmissa ottaa käyttöön selektiivisen editoinnin menetelmiä.

11 11(54) Julkisyhteisöjen finanssitilastot Julkisyhteisöjen finanssitilastot muodostuvat seitsemästä tilastosta: - julkisyhteisöjen alijäämä ja velka - julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain - julkisyhteisöjen menot tehtävittäin - julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain - julkisyhteisöjen rahoitustilinpito - verot ja veronluonteiset maksut - valtion takaukset Julkisyhteisöihin luetaan valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot, joita ovat Kansaneläkelaitos sekä lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat sekä julkiset laitokset (esim. Kuntien eläkevakuutus) sekä työttömyyskassat. Lisäksi julkisyhteisöihin luetaan sellaiset julkisomisteiset yhtiöt ja liikelaitokset, jotka eivät toimi markkinaehtoisesti. Julkisyhteisöjen velan raportoinnin tarkoituksena on seurata EU:n jäsenmaiden julkisen talouden velkaantumista EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisesti neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilasto sisältää tietoja Suomen julkisen talouden alijäämästä ja velasta. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilasto kuvaa julkisyhteisöjen menoja tehtävittäin ja alasektoreittain kansantalouden tilinpitojärjestelmän tietoihin perustuen vuositasolla. Neljännesvuosittaiset tiedot ovat tilastossa julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpidossa kuvataan julkisyhteisöjen rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia neljännesvuosittain. Tilasto verot ja veron-luonteiset maksut sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vuosittain keräämistä veroista ja pakollisista sosiaaliturvamaksuista. Tilaston käytetyin tunnusluku on veroaste. Valtion takaustilasto sisältää sektorikohtaista tietoa valtion, valtion liikelaitosten ja erityisluottolaitosten myöntämistä uusista valtion takauksista, poistuneista takauksista, takauskannasta, maksetuista korvauksista, takaisin perintätuotoista ja takaisin maksutuloista. Aineisto: Julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatilastossa käytetään tietolähteenä Valtiokonttorin raportteja sekä kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon julkisyhteisöjä koskevia tietoja. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin ja julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastot ovat kansantalouden tilinpidon mukaisia johdettuja tilastoja. Tilastojen perusjoukko, käytetyt perusaineistot ja tutkimusasetelma ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa. Kysymyksessä on kokonaistutkimus ja tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahastojen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista. Työeläkelaitoksilta tiedot kerätään kuukausittain. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa hyödynnetään paitsi rahoitustilastoja, myös

12 12(54) muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Laskenta perustuu kuntien ja sosiaaliturvarahastojen osalta osittain vuositason tietolähteisiin. Valtion takauksia koskevat tiedot kerätään niitä myöntäviltä laitoksilta suoralla tiedonkeruulla neljännesvuosittain. Verot ja veronluonteiset maksut - tilasto perustuu Verohallinnon verotusaineistoon sekä muihin kansantalouden tilinpidon lähdeaineistoihin. Julkaiseminen: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin julkistetaan kerran vuodessa tammikuussa runsaan vuoden viiveellä. Neljännesvuosittaiset tiedot julkisyhteisöjen tuloista ja menoista julkaistaan 85 päivää vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito sekä velka julkaistaan neljännesvuosittain kolmen kuukauden viiveellä. Julkisyhteisöjen velka vuoden 2014 viimeiseltä neljännekseltä julkaistaan poikkeuksellisesti kahden kuukauden viiveellä ( ). Ennakkotiedot julkisyhteisöjen alijäämästä ja velasta julkaistaan maaliskuun lopussa, ja tarkistetut tiedot syyskuun lopussa. Valtion takaustilasto julkaistaan neljännesvuosittain 2-3 kuukauden viiveellä. Verot ja veronluoteiset maksut -tilasto julkaistaan kansantalouden vuositilinpidon yhteydessä, ennakko maaliskuussa ja tarkistetut tiedot heinäkuussa. Kehittäminen:. Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä (ESA 2010) otettiin käyttöön vuoden 2014 aikana kaikissa kansantalouden tilinpidon alueeseen kuuluvissa tilastoissa. Laadunvarmistusmenettelyjä kehitetään erityisesti julkisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilastossa. Julkisyhteisöjen velan laadintajärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 aikana. Jätetilasto Jätetilastossa seurataan tavanomaisten sekä vaarallisten jätteiden (=ongelmajätteiden) määriä, käsittely- ja hyödyntämistapoja sekä niiden muutoksia. Aineisto: Aineistona käytetään ympäristöhallinnon VAHTI-rekisterin tietoja sekä näitä täydentäviä tietoja mm. TUKES:in kaivosrekisteristä, Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajavastuurekistereistä, TRAFI:n ajoneuvorekisteristä sekä eräiltä elinkeinoelämän toimijoilta. Julkaiseminen: Jätetilasto, tuotannon ja kulutuksen jätteet, julkaistaan noin 17 kuukauden viiveellä toukokuussa. Jätetilasto, yhdyskuntajätteet, julkaistaan tilastovuotta seuraavassa marraskuussa. Kehittäminen: Vuoden aikana jätetilaston aineiston käsittelyä tehostetaan ja yhtenäistetään vastaamaan Tilastokeskuksen editointimallia. Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat seuraavan tilastot: - kansantalouden tilinpito (vuositilinpito) - neljännesvuositilinpito - sektoritilit neljännesvuosittain - tuotannon suhdannekuvaaja

13 13(54) - panos-tuotos - kulttuurin satelliittitilinpito - tuottavuustutkimukset Kansantalouden tilinpito on tilastojärjestelmä, joka kuvaa Suomen kansantaloutta kokonaisvaltaisesti, järjestelmällisesti ja yksityiskohtaisesti. Se perustuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 2010), joka noudattaa maailmanlaajuista kansantalouden tilinpidon suositusta (SNA 2008). Kansantalouden vuositilinpito sisältää myös kiinteän pääoman pääomakantaa kuvaavat laskelmat. Neljännesvuositilinpito yhdessä sektoritilit neljännesvuosittain -tilaston kanssa kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta vuosineljänneksittäin samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Panos-tuotostaulukot kuvaavat yksityiskohtaisesti kansantalouden tuotevirtoja. Ne soveltuvat tuotantotoiminnan rakenteen ja toimialojen välisten riippuvuuksien analysointiin. Tuottavuustutkimukset sisältävät kansantalouden tilinpidon perusteella laadittuja toimialoittaisia tietoja työn tuottavuudesta, pääoman tuottavuudesta sekä kokonaistuottavuudesta. Kulttuurin satelliittitilinpito kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä. Aineisto: Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat tilastot ovat johdettuja tilastoja, joiden laadinnassa käytetään hyvin suurta määrää Tilastokeskuksen tuottamia muita tilastoaineistoja. Käytettävät tilastot ovat pääasiassa talousja sosiaalitilastoja (esimerkiksi yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastot, työvoimatutkimus, hintaindeksit, erilliset tuoteaineistot, kuten teollisuuden hyödyketilaston tuotanto-, raaka-aine- ja polttoainetiedot) sekä lukuisia Tilastokeskuksen ulkopuolisia aineistoja (esimerkiksi valtion tilinpäätösaineisto). Julkaiseminen: Kansantalouden tilinpidon vuositason ennakkotieto julkaistaan seuraavan vuoden helmi-/maaliskuussa ja tarkistettu ennakkotieto heinäkuussa. Kolmas versio valmistuu runsaan kahden vuoden viiveellä tammikuun lopussa ja neljäs, lopullinen versio runsaan kahden vuoden viiveellä helmikuussa. Neljäs versio sisältää yksityiskohtaiset tarjonta- ja käyttötaulukot. Tuotannon suhdannekuvaaja julkaistaan 45 päivän viiveellä. Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä julkistetaan vuosineljänneksittäin BKT:n pikaennakko. Neljännesvuositilinpidon tiedot valmistuvat noin 65 päivää kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen lukuun ottamatta viimeistä neljännestä, joka valmistuu 60 päivän viiveellä. Panos-tuotostaulukoiden tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä ja tuottavuustutkimukset vajaan vuoden viiveellä. Neljännesvuosittaisten sektoritilien julkaiseminen tehdään 85 päivän viiveellä. Julkistus keskittyy kotitalouksien ja yritysten tietoihin. Kehittäminen: Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä (ESA 2010) otettiin käyttöön vuoden 2014 heinäkuusta lähtien kaikissa kansantalouden tilinpidon alueeseen kuuluvissa tilastoissa. Vuonna 2015 tuotetaan vuosien 2010 ja 2011 panos-tuotostilastot EKT 2010 mukaisina takautuvasti.

14 14(54) Kansainvälinen hintavertailu Kasvihuonekaasujen inventaario Kansantalouden tillinpidon osana aiemmin julkaistut Matkailutilinpito ja Maatalouden aluetaloustilasto on lakkautettu, eikä niistä julkaista tietoja vuonna Lisäksi lakkautettiin alueellinen panos-tuotostilasto. Aiemmin alueellinen panos-tuotos on tuotettu 2 kertaa vuosilta 1995 ja Kansainvälinen hintavertailu on Eurostatin johdolla vuosittain laadittava EU- ja EFTA-maiden hintatasoa ja hintatasolla korjattavaa bruttokansantuotetta (BKT) koskeva tilasto. Tilastokeskus kerää Suomea koskevat tiedot tähän tutkimukseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa ns. ostovoimapariteetit (engl. purchasing power parities eli PPP). Ostovoimapariteettien avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan osallistuvien maiden kesken. EU-asetus sisältää säännöt ostovoimapariteetteja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä. Aineisto: Hintatasovertailuissa tarkastellaan samantyyppisten hyödykkeiden hintoja eri maissa. Yksityisen kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne muodostetaan kotitalouksien kulutuksen mukaiseksi. Yksityistä kulutusta koskeva hinta-aineisto kerätään tuoteryhmittäin kolmen vuoden jakson aikana. Perusaineistoon kuuluvat niin ikään BKT:n loppukäyttöpainot, todelliset ja laskennalliset vuokrat, palkansaajakorvaukset, ajalliset korjauskertoimet, pääomahyödykkeiden hinnat, rakennushankkeiden hinnat sekä alueelliset korjauskertoimet. Julkaiseminen: Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja perustuu kussakin maassa Eurostatin ja OECD:n koordinoimina tehtyihin hintatutkimuksiin. OECD päivittää tuoreimpien hintavertailujen tulokset inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla kuvaamaan ilmoitettua ajankohtaa. Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja löytyy Tilastokeskuksen StatFin-tietokantataulukoista. Eurostat julkaisee koko yksityistä kulutusta koskevat luvut kesäkuussa. Tilastokeskus tekee perusjulkistuksen hyperlinkkeineen Eurostatin ko. julkaisuun. Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna Kasvihuonekaasut -tilasto perustuu YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen vuosittaiseen raportointiin, joka tehdään myös EU:lle. Tilasto sisältää määrämuotoiseen päästölaskentaan perustuvan taulukkopaketin sekä laskentamenetelmiä ja tuloksia kuvaavaan raportoinnin. Aineisto: Inventaario sisältää vuosittaiset päästötiedot suorista kasvihuonekaasuista: hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O, HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt), rikkiheksafluoridi SF6 ja NF3 (typpitrifluoridi). Lisäksi taulukoidaan seuraavat päästöt: hiilimonoksidi CO, typen oksidit NOx, rikkidioksidi SO2 ja muut kuin metaania sisältävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC). Päästöt arvioidaan aktiviteetti-

15 15(54) Kaupan määrävuosiselvitys tietojen ja päästökertoimien tai eritasoisten monimutkaisempien laskentamallien perusteella. Inventaario perustuu Tilastokeskuksen ja asiantuntijalaitosten (Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja VTT) väliseen työnjakoon, joka on määritelty Suomen kansallisessa inventaariojärjestelmässä. Julkaiseminen: Inventaarion yksinkertaistetuilla menetelmillä lasketut ennakolliset tiedot (pikaennakko) julkaistaan toukokuussa 5 kk viiveellä. Inventaarion ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa. Inventaario (englanninkielinen) toimitetaan EU:n komissiolle seuraavana vuonna (ennakko) ja sekä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle lopullisessa muodossaan mennessä noin 16 kuukauden viiveellä. Lopulliset tiedot julkaistaan samanaikaisesti YK:n toimituksen kanssa. Alueelliset päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästötiedot sekä suomenkielinen yhteenvetoraportti julkaistaan toukokuussa noin 17 kk viiveellä. Kehittäminen: Kasvihuonekaasujen tuotantojärjestelmän uudistamisprojekti valmistuu vuoden 2015 aikana. Uusi tuotantojärjestelmä sisältää mm. energia- ja teollisuuden tuotantoprosessisektorien laskentajärjestelmän, khkpäästötietojen YK:n web-pohjaiseen raportointijärjestelmään siirtämiseen tarvittavat ohjelmat sekä uudistetut Kasvihuonekaasut-tilaston julkaisujärjestelmän ohjelmat. Kaupan määrävuosiselvitys sisältää neljä eri tilastoa: - autokaupan määrävuosiselvitys - tukkukaupan määrävuosiselvitys - vähittäiskaupan määrävuosiselvitys - kaupan alueellinen määrävuosiselvitys Auto-, tukku- ja vähittäiskaupan määrävuosiselvityksissä kuvataan toimialojen liikevaihdon jakautumista tuoteryhmittäin. Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys kuvaa vähittäiskaupan myymälöiden määrää ja liikevaihtoa sekä vähittäiskaupan myyntipinta-aloja Suomen eri alueilla. Aineisto: Tiedot kerätään yrityksistä. Kukin selvitys tehdään viiden vuoden välein. Autokaupan uusimmat tiedot ovat vuodelta 2010, tukkukaupan vuodelta 2008, vähittäiskaupan vuodelta 2012 ja alueelliset tiedot vuodelta Julkaiseminen: Tukkukaupan määrävuosiselvityksen tiedot julkaistaan huhtikuussa Kehittäminen: Tilastoja ei kehitetä vuonna Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen tilasto kuvaa talonrakentamisen korjaustoimintaa vuositasolla. Tilastosta tuotetaan kaksi julkistusta vuodessa. Rakennusyritysten korjausrakentaminen kuvaa keskisuurten ja suurten talonrakennusyritysten (vähintään 10 henkilön yritykset) korjausrakentamisesta syntyvää liikevaihdon määrää ja kehitystä. Rakennusten ja asuntojen kor-

16 16(54) jaukset -julkistus kuvaa rakennuskantaan ja asuntoihin kohdistuneita korjaustoimenpiteitä ja niiden syitä. Rakennusten ja asuntojen korjaukset -tilasto jakaantuu osiin rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Käyttötarkoitusluokat ovat asuinrakennukset, julkiset palvelurakennukset, liike- ja toimistorakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset. Aineisto: Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilasto perustuu otokseen yli 10 hengen rakennusyrityksistä. Tiedustelussa on mukana noin 540 yritystä. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset kysytään nykyisen asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston yhteydessä noin yhtiöltä ja otoksen peittävyys on noin 3 % perusjoukosta ja noin 6 % otoskehikosta. Lisäksi asunto-osakeyhtiöistä tehdään lisäotos, jonka suuruus on Lisäotos kohdistetaan kaikkiin asoy-rakennuksiin, myös asuinhuoneistoalaltaan pieniin yhteisöihin. Vuokratalojen tiedustelu kohdistuu suorakeruuna 18 suurimpaan vuokrataloyhtiöön. Julkisten palvelurakennusten osalta Rakennusten ja asuntojen korjaukset - tilastossa kohdejoukkona ovat opetusrakennusten, terveydenhuollon rakennusten ja sosiaalitoimen rakennusten omistajat. Asukaskorjaukset ja asuinrakennuksiin kohdistuneet korjaukset kysytään vuosittain monivaiheisella otoksella. Kohdejoukkona ovat omistusasunnoissa asuvat henkilöt ja asuntoyhteisöjen kiinteistön hoitajat. Julkaiseminen: Tiedot korjausrakentamisesta julkaistaan marraskuussa. Kehittäminen: Asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen kattavuutta laajennetaan asteittain vuodesta 2014 lähtien. Tilastovuodesta 2013 lähtien saadaan asuntokorjauksista ja asuntoyhteisökorjauksista sekä julkisista palvelurakennuksista tietoja. Vuodesta 2015 lähtien katetaan kaikki merkittävimmät viisi rakennustyyppiä siten, että aina vuosittain kolmen rakennustyypin tiedot perustuvat suorakyselyyn ja kahden muun rakennustyypin tiedot 1-2 vuoden takaiseen suorakyselyyn, jota viedään eteenpäin korjauslupatietoestimaateilla. Maksullista toimintaa kehitetään ja laajennetaan ottamalla käyttöön vakiohintainen taulukkopaketti Kotitalouksien kulutus Kulutustutkimus tuottaa tietoa kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtuneista muutoksista ja väestöryhmittäisistä kulutuseroista. Tutkimuksessa selvitetään myös kotitalouksien asuinoloja, käytössä olevia kestotavaroita sekä tuloja. Lisäksi tutkimus tuottaa tiedot yhteiskunnallisten palvelujen käytöstä saatavasta etuudesta ja kotiin ostettujen elintarvikkeiden määristä. Aineisto: Tutkimus on otostutkimus, jonka tutkimusaineisto muodostui vuonna 2012 noin kotitaloudesta. Tiedot kerätään haastattelulla, talouksien pitämillä päiväkirjoilla, kuittitiedoista sekä hallinnollisista rekistereistä. Kulutustutkimuksen tiedonkeruuvuodet ovat 1966, 1971, 1976, 1981, 1985, 1990, 1994, 1995, 1996, 1998, 2001, 2006 ja 2012.

17 17(54) Kotitalouksien varallisuus Julkaiseminen: Vuonna 2015 kotitalouksien kulutuksesta ei tuoteta tilastojulkistuksia. Kehittäminen: Vuonna 2015 viimeistellään seuraavaa tiedonkeruuta, joka toteutetaan aikaisintaan vuonna Vuoden 2012 ja aikaisempien vuosien tiedonkeruusta tuotettujen palveluaineistojen käyttöä edistetään. Varallisuustutkimus kuvaa kotitalouksien varallisuutta: sen kokonaismäärää, rakennetta ja jakautumista eri väestöryhmien kesken. Erilaisten varallisuusmuotojen lisäksi tutkimuksessa on tietoja myös muista kotitalouksien taloudelliseen asemaan vaikuttavista asioista, kuten tuloista ja veloista. Aineisto: Varallisuustutkimusta on tehty muutaman vuoden välein luvun lopulta alkaen. Säästämis- ja velkaantumistutkimus tehtiin 1987 ja 1988, varallisuustutkimus 1994 ja 1998 ja asumis- ja varallisuustutkimus Vuoden 2009 varallisuustutkimuksessa kotitalouksien varallisuus estimoitiin ns. rekisterimenetelmällä ilman erillistä tiedonkeruuta tulonjakotilaston otokselle (ks. tulotilastot). Tutkimus oli osa EKP:n varallisuustutkimuksen ensimmäistä kierrosta (Household Finance and Consumption Survey). Vuonna 2014 aloitettiin varallisuustietojen muodostaminen tulonjakotilaston otokselle (viitevuosi 2013) EKP:n tutkimuksen toista kierrosta varten. Tätä tehdään rekisterimenetelmällä täydennettynä lyhyellä haastattelutiedonkeruulla tulo- ja elinolotutkimuksen yhteydessä. Julkaiseminen: Vuoden 2015 aikana julkaistaan tiedot vuoden 2013 varallisuustutkimuksesta sekä toimitetaan tiedot EKP:lle.. Kehittäminen: Rekisteritietoihin pohjautuvan kotitalouksien varallisuuden estimointia sekä haastatteluilla kerättävien lisätietojen keruuta kehitettiin merkittävästi vuosien 2013 ja 2014 aikana. Vuoden 2015 julkistuksen jälkeen arvioidaan kehittämisen tuloksia. Kulttuuri Kulttuuritilasto kuvaa tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Tilasto kattaa sisällöllisinä aihealueina kieli- ja kulttuurivähemmistöt, kulttuuriperinnön ja -matkailun, eri taiteenalat, taide- ja kulttuurityövoiman, kulttuurialan koulutuksen, kulttuuritapahtumat, kulttuuritalot ja -keskukset, kulttuuriosallistumisen sekä kulttuurin talouden. Aineisto: Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta, kulttuurialan laitoksista ja järjestöistä sekä lukuisista muista lähteistä. Tilastokeskuksen sisäisiä aineistolähteitä ovat mm. vapaa-aikatutkimus, ajankäyttötutkimus, kansantalouden tilinpito, koulutustilastot, kulutustutkimus, kuntien talous- ja toimintatilasto, työssäkäyntitilasto, työvoimatutkimus, väestörakennetilasto sekä yritysrekisteri. Ulkopuolisia tieto- ja tilastolähteitä ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen edistämiskeskus, Teatterin tiedotuskeskus, Museovirasto, Suomen Kustannusyhdistys, Kansalliskirjasto, Suomen elokuvasäätiö, Suomen Sinfoniaorkesterit ry., Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. sekä Finland Festivals.

18 18(54) Julkaiseminen: Kulttuuritilastoja julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla neljännesvuosittain päivitettävänä taulukkopakettina. Vuosittain tehdään julkistus kulttuurityövoimasta ja pidetään yllä alueellista tietokantaa. Lisäksi julkaistaan ajankohtaisia artikkeleita. Kehittäminen: Vuonna 2015 kehitetään internet-julkaisemista niin kulttuuritilaston kuin alueellisten kulttuuritilastojenkin osalta. Vuonna 2014 toteutettua uudistettua verkkoversiota kehitetään ja täydennetään. Alueittaisten tilastojen kattavuutta parannetaan ja tietosisältöä lisätään. Kulttuurityövoimasta tehdään findikaattori. Kuluttajabarometri Kuluttajahintaindeksit Kuluttajabarometri kuvaa kuluttajien näkemyksiä, odotuksia ja aikomuksia. Aineisto: Tiedot kerätään kuukausittain puhelinhaastatteluilla. Vastaajilta kysytään käsityksiä oman taloutensa ja maan talouden kehityksestä sekä aikomuksista tehdä suuria hankintoja, säästää tai ottaa lainaa. Lisäksi selvitetään uudenaikaisten teknisten laitteiden yleisyyttä kotitalouksissa. Julkaiseminen: Kuluttajabarometrin tiedot julkaistaan kuukausittain noin kolme päivää ennen kuukauden loppua. Kehittäminen: Tutkitaan mahdollisuutta siirtyä osittain internet-pohjaiseen tiedonkeruuseen. Kehitetään tulosten julkaisemista internetissä. Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Elinkustannusindeksi 1951:10 =100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi. Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat kansallisen indeksin lisäksi yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Sitä käytetään EU-maiden välisiin inflaatiovertailuihin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskäsitteeseen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Sen kattavuus kansallisesta indeksistä on vajaat 90 prosenttia. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä lasketaan lisäksi indeksi kiintein veroin. Kiinteäveroisessa indeksissä arvonlisä- ja muiden hyödykeverojen muutosten vaikutus inflaatioon on poistettu pitämällä verot kiinteinä indeksin perusajankohtaan nähden. Indeksi mittaa ns. markkinainflaatiota eli hintojen muutosta, joka johtuu muista syistä kuin hyödykeverojen muutoksista. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.

19 19(54) Aineisto: Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin hintatietoa 497 hyödykkeestä noin liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin hintatietoa kerätään keskitetysti. Julkaiseminen: Indeksit julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 14. päivänä, poikkeuksena tammikuun indeksi, joka julkistetaan helmikuun 19. päivänä. Jos julkaisupäivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, julkistetaan tilasto lähimpänä arkipäivänä. Kehittäminen: Kuluttajahintaindeksissä haastattelijoiden tiedonkeruun laitteet ja tiedonkeruuohjelma on uudistettu vuoden 2014 lopulla. Uudistus parantaa saatavan aineiston laatua. Lisäksi valmistaudutaan COICOP-luokituksen 5-numerotason luokitusuudistukseen 2015=100 indeksissä (käyttöönotto 2016) laskemalla tiedot taaksepäin uudella luokituksella (COICOP, Classification of Individual Consupmption by Purpose). Uusi luokitus otetaan käyttöön kaikissa EU-maissa, ja jatkossa yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä saadaan aiempaa tarkemmalla tasolla vertailukelpoista tietoa EUmaista. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä tehdään vuosien aikana Eurostatille selvitys hallinnollisten hintojen indeksistä, jossa määritellään ne indeksisarjat, joiden hinnoittelu on hallinnollisesti säädelty. Esimerkkejä hallinnollisista hinnoista ovat päivähoito- ja sairaalamaksut. Kuntatalous Kuntataloutta kuvaavia tilastoja ovat - kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta - kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto sisältää tietoja tilinpäätöksistä sekä toiminta- ja investointimenoista ja -tuloista tehtävittäin ja meno- ja tulolajeittain eriteltyinä sekä eräitä toimintatietoja. Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilasto kuvaa Manner- Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä vuosineljänneksittäin. Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset ovat mukana tilaston tiedustelussa. Se sisältää tietoja kunnan tuloslaskelma- ja investointiosista sekä kuntien veloista ja saamisista vuosineljänneksittäin. Aineisto: Tiedot kerätään suoraan kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä. Ahvenanmaan kuntia koskevat tiedot kerää ja Tilastokeskukselle toimittaa Ålands statistik- och utredningsbyrå. Julkaiseminen: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toiminta -tilaston ennakolliset tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden toukokuussa sekä lopulliset tiedot marraskuussa. Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilasto valmistuu noin kaksi kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Neljännen neljänneksen arviot edellisen vuoden tilinpäätöksistä ovat saatavilla helmikuun puolivälissä.

20 20(54) Kehittäminen: Kehittämisen ensisijainen tavoite on kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastotiedon tuottamisen tehostaminen ja nopeuttaminen sekä tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden kohentaminen ja varmistaminen. Tilastokeskus on tähän liittyen käynnistänyt vuonna 2012 projektin osana valtiovarainministeriön asettamaa kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaa. Projektissa uudistetaan kuntataloustilastojen tietosisältö, tilastointiprosessi ja tietojärjestelmä. Tavoitteena on, että uusi kuntataloustilaston tietojärjestelmä on käytössä vuonna Kuolemansyyt Kustannusindeksit Kuolemansyytilasto tuottaa tietoa henkilöiden kuolemansyistä ja niissä tapahtuneista muutoksista. Tilastokeskus ylläpitää myös kuolintodistusarkistoa, josta voi saada kuolintodistuksen tietoja tai kuolintodistuskopioita laissa määriteltyihin tarkoituksiin. Aineisto: Tilasto perustuu kuolintodistuksen tietoihin sekä väestön keskusrekisterin tietoihin kuolleista. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan kerran vuodessa. Edellisen vuoden tiedot valmistuvat seuraavan vuoden joulukuussa. Kehittäminen: THL:n oikeuslääkintä siirtyy suunnitelmien mukaan vuoden 2015 aikana sähköiseen kuolintodistukseen. Tilastokeskuksessa on käynnissä sähköisen kuolintodistuksen käyttöönottoprojekti, joka päättyy syksyllä Uusi järjestelmä otetaan Tilastokeskuksessa käyttöön todennäköisesti kesällä Sähköisen kuolintodistuksen käyttö laajenee vasta myöhemmin oikeuslääkinnän ulkopuolisiin kuolemantapauksiin, joita on 80 % kuolemantapauksista. Kustannusindeksien ryhmään kuuluvat - julkisten menojen hintaindeksi - maarakennuskustannusindeksi Julkisten menojen hintaindeksi mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä. Maarakennuskustannusindeksi kuvaa niiden kustannustekijöiden hintamuutoksia, joita maarakennusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä. Aineisto: Hintatiedot kerätään osittain suoraan tiedonantajilta, osittain ne saadaan muista tilastoista tai julkaisuista. Julkaiseminen: Julkisten menojen hintaindeksit julkaistaan noin 7 viikon kuluttua tilastoitavan vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Indeksit ovat ennakollisia kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. Maarakennuskustannusindeksi julkaistaan kuukausittain 18. päivänä (tai seuraavana arkipäivänä) tilastokuukauden päättymisestä). Kehittäminen: Hinta- ja kustannusindeksit uudistetaan vähintään viiden vuoden välein ja samalla niiden perusvuosi vaihdetaan 5:een tai 0:aan päättyväksi. Julkisten menojen hintaindeksin määrävuosiuudistus valmistuu 2015.

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2014 - tilastot, tuotteet ja palvelut

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2014 - tilastot, tuotteet ja palvelut 1(56) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2014 - tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 3 Ajankäyttötutkimus... 3 Ajoneuvotilastot... 4 Aloittaneet

Lisätiedot

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2012 tilastot, tuotteet ja palvelut

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2012 tilastot, tuotteet ja palvelut 1(53) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2012 tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 3 Ajankäyttötutkimus... 3 Ajoneuvotilastot... 4 Alue- ja toimialatilastot...

Lisätiedot

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2011 tilastot, tuotteet ja palvelut

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2011 tilastot, tuotteet ja palvelut 1(50) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2011 tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 3 Ajankäyttötutkimus... 3 Ajoneuvotilastot... 4 Alue- ja toimialatilastot...

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan vuoden toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Ajankohtaista tilastouudistuksista. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus

Ajankohtaista tilastouudistuksista. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus Ajankohtaista tilastouudistuksista Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus Esityksen sisältö Uusia tilastoja Toimiala Onlinessa Seutukunnittaiset liiketoimintakuvaajat

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2012

Korjausrakentaminen 2012 Rakentaminen 2013 Korjausrakentaminen 2012 Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2012 talonrakennusyritykset korjasivat rakennuksia 5,6 miljardilla eurolla Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen talonrakennusyrityksissä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, tammikuu Tammikuussa 05 ensirekisteröitiin 0 67 uutta henkilöautoa Tammikuussa 05 rekisteröitiin 4 53 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1 prosenttia huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Julkisyhteisöjen EMU-velka Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka jatkoi voimakasta kasvua vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Maarakennusalan konekustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2010, 1. neljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus nousi hieman vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Mikä indeksissä muuttui

Mikä indeksissä muuttui Mikä indeksissä muuttui 17.2.2006 Mikä indeksissä muuttui! Perusvuosi! Kansallisen kuluttajahintaindeksin painorakenne! Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne! Omistusasumisen mittaamistapa!

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2010

Korjausrakentaminen 2010 Rakentaminen 2011 2010 Rakennusyritysten Suurimpien rakennusyritysten korjausrakentamisen liikevaihto kasvoi 3 prosenttia vuonna 2010 Vähintään 10 hengen rakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

KULUTUSTUTKIMUS 2006

KULUTUSTUTKIMUS 2006 KULUTUSTUTKIMUS 2006 Juhlatutkimus Ensimmäisestä kulutustutkimukseksi tulkitusta selvityksestä tulee kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2008! Vera Hjelt: "Tutkimus ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 213 Kivihiilen kulutus 213, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2015, 1. neljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat työeläkelaitosten ansiosta vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 2. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat prosenttia toisella vuosineljänneksellä Korjattu 24.8.2012.

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Kansainvälinen hintavertailu 2015

Kansainvälinen hintavertailu 2015 Hinnat ja kustannukset 2016 Kansainvälinen hintavertailu 2015 Ruoka ja alkoholittomat juomat Suomessa viidenneksen EU:n keskitasoa kalliimpia Vuoden 2015 keväällä tehdyn hintavertailun mukaan ruuan ja

Lisätiedot

Teollisuuden uudet tilaukset

Teollisuuden uudet tilaukset Teollisuus 2012 Teollisuuden uudet tilaukset 2012, maaliskuu Teollisuuden uudet tilaukset vähenivät maaliskuussa 11,8 prosenttia vuoden takaisesta Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus kääntyi nousuun vuoden 2009 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Peliala piti tietotekniset palvelut kasvussa vuonna 2014

Peliala piti tietotekniset palvelut kasvussa vuonna 2014 Palvelut 2015 Yrityspalvelut 2014 Peliala piti tietotekniset palvelut kasvussa vuonna 2014 Tilastokeskuksen Yrityspalvelut-tilaston mukaan tietoteknisistä palveluista kertyi liikevaihtoa vuonna 2014 runsaat

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2 miljardia euroa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot