Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2011 tilastot, tuotteet ja palvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2011 tilastot, tuotteet ja palvelut"

Transkriptio

1 1(50) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2011 tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 3 Ajankäyttötutkimus... 3 Ajoneuvotilastot... 4 Alue- ja toimialatilastot... 4 Aluetilinpito... 5 Ansiotasoindeksi... 5 Asumisen hinnat... 5 Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot... 6 Avointen työpaikkojen tutkimus... 7 CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus... 7 Energia... 8 Hyödyketilastot... 8 Joukkoviestimet... 9 Julkisen sektorin palkat... 9 Julkisen toiminnan tuottavuus Julkisyhteisöjen finanssitilastot Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen hintavertailu Kasvihuonekaasujen inventaario Kaupan määrävuosiselvitys Korjausrakentaminen Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien varallisuus Kulttuuritilasto Kuluttajabarometri Kuluttajahintaindeksit Kuntatalous Kuolemansyyt Kustannusindeksit Liikennetilastot Liiketoimintakuvaajat Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto Maatalouden hintaindeksit Matkailutilastot Opiskelijavirrat Oppilaitostilastot Palkkarakenne Palvelujen ulkomaankauppatilasto Perheet Poliisi- ja pakkokeinotilasto Rahoitusmarkkinatilastot Rahoitustilinpito Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentamisen kustannukset Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset Syyttäjän ja tuomioistuinten toimintatilasto Teollisuuden uudet tilaukset... 29

2 2(50) Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Tiede, teknologia ja innovaatio Tieliikenneonnettomuudet Tieto- ja viestintätekniikan käyttö Tietoyhteiskunta Tulotilastot Tuottajahintaindeksit Tytäryhtiötilastot Työolotutkimus Työssäkäynti Työtaistelutilasto Työtapaturmatilasto Työvoimakustannukset Työvoimatutkimus Vaalitilastot Valtion tulot ja menot alueittain Vapaa-aika Varastotilasto Velka-asiat Väestöennuste Väestölaskenta Väestön ennakkotilasto Väestön koulutusrakenne Väestönmuutokset Väestörakenne Yksityisen sektorin palkat Ympäristötilinpito Yritysrekisteri Yritysten tilinpäätöstilastot Yritystukitilasto TIETOTUOTTEET JA -PALVELUT Tietokantapalvelut Painetut julkaisut Teemasivustot ja muut tietokokonaisuudet Räätälöidyt toimeksiannot Tutkijapalvelut Haastattelupalvelut ja surveylaboratorio Koulutus- ja asiantuntijapalvelut Muut palvelut... 50

3 3(50) 1. Tilastokeskuksen tuottamat tilastot Seuraavassa on esitetty Tilastokeskuksen tilastointikohteet ja niihin liittyvät tilastot. Lisätietoja tilastoista saa Internetistä. Tilastojen yksityiskohtaiset kuvaukset löytyvät osoitteesta Tilastojen julkaisukalenterista löytyy tarkat julkistamispäivämäärät: Aikuiskoulutustutkimus Ajankäyttötutkimus Aikuiskoulutustutkimus antaa tietoa aikuisväestön osallistumisesta yleissivistävään ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen sekä osallistumisessa tapahtuneista muutoksista. Lisäksi saadaan tietoja väestön koulutushalukkuudesta, koulutustarpeesta, koulutukseen osallistumisen esteistä ja koulutuskäsityksistä. Aineisto: Tutkimustiedot perustuvat noin henkilön otoksella toteutettuihin käyntihaastatteluihin. Kohteena ovat vuotiaat Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt. Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1980, 1990, 1995, 2000 ja Seuraavan aikuiskoulutustutkimuksen tiedot kerätään vuonna 2012 ja se on osa Euroopan unionin jäsenmaat kattavaa aikuisväestön opiskelua ja oppimista kuvaavaa tutkimusta. Ennakkotiedot julkaistaan vuonna Kehittäminen: Tärkein kehittämiskohde on ns. mixed mode- tiedonkeruumenetelmän testaaminen ja käyttöönotto seuraavaa aikuiskoulutustutkimusta silmälläpitäen. Aikuiskoulutustutkimuksessa tämä tarkoittaa puhelinhaastattelun (CATI) käyttämistä käyntihaastattelun (CAPI) vaihtoehtona. Ajankäyttötutkimuksella selvitetään mm. työaikaa, kotitöihin, nukkumiseen ja ruokailuun kulunutta aikaa, vapaa-ajan harrastuksia sekä yhdessäoloa ja toimintopaikkaa. Lisäksi tutkitaan ajankäytön rytmejä vuorokauden, viikonpäivän ja vuodenajan mukaan. Aineisto: Kyseessä on haastattelututkimus, johon osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan tarkkaa kirjaa ajankäytöstään. Osa luokittelutiedoista saadaan hallinnollisista rekistereistä. Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1979, ja Vuosina tehdyn tutkimuksen tietoja julkaistaan vuonna Kehittäminen: Ajankäyttötietojen keräämistä kehitetään varsinaisten tutkimusten välillä valmiiksi luokitellulla ns. kevytpäiväkirjalla.

4 4(50) Ajoneuvotilastot Alue- ja toimialatilastot Ajoneuvotilastot muodostuvat kahdesta tilastosta: - moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit ja - moottoriajoneuvokanta. Moottoriajoneuvokannassa on tiedot rekisterissä olevista ajoneuvoista (autot, moottoripyörät, mopot, nelipyörät, moottorikelkat, traktorit, moottorityökoneet ja perävaunut) kunkin vuosineljänneksen lopussa. Ahvenanmaan erillisestä rekisteristä saadaan vain vuoden lopun tiedot. Lisäksi on tietoja mm. käyttövoimasta ja käyttötarkoituksesta sekä mm. ajoneuvon merkistä. Aineisto: Tilastokeskuksen moottoriajoneuvotilastot perustuvat Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ajoneuvoliikennerekisteriin, joka sisältää tiedot kaikista rekisteröintivelvollisuuden alaisista tieliikenteen ajoneuvoista Manner-Suomessa. Ålands Motorfordonsbyrå toimittaa Tilastokeskukselle vuosittain tilastot Ahvenanmaan ensirekisteröinneistä ja ajoneuvokannasta. Julkaiseminen: Tiedot moottoriajoneuvojen ensirekisteröinneistä julkaistaan kuukausittain noin neljän työpäivän viiveellä tilastokuukauden päättymisestä ja moottoriajoneuvokannasta vuosittain helmikuussa. Moottoriajoneuvot -vuosijulkaisu valmistuu toukokuussa. Kehittäminen: Tilastoja ei kehitetä vuonna Alue- ja toimialatilastot laaditaan kolmelta toimialalta: - teollisuuden alue- ja toimialatilasto, - palveluiden alue- ja toimialatilasto ja - rakentamisen alue- ja toimialatilasto. Tilastot kuvaavat toimialan rakenteita ja rakenteiden muutoksia alueittain tarkalla toimialatasolla. Tilaston perustietoja ovat henkilöstötiedot, tuotannon brutto- ja jalostusarvo sekä teollisuudessa investoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen. Aineisto: Teollisuuden aineistoa kerätään yritysten toimipaikoilta. Lisäksi käytetään tilinpäätöstilastoa varten kerättyä yritysaineistoa, verohallinnon aineistoja sekä yritysrekisterin tietoja. Monitoimipaikkaisten yritysten rakentamisen ja palveluiden toimipaikoille tiedot tuotetaan menetelmällisesti. Julkaiseminen: Alue- ja toimialatilastot julkaistaan vuosittain. Teollisuuden ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Lopulliset tilastot valmistuvat 15 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä. Kehittäminen: Tilastot yhdistetään yhdeksi tilastoksi vuonna 2011.

5 5(50) Aluetilinpito Ansiotasoindeksi Asumisen hinnat Aluetilinpito on kansantalouden tilinpidon laajennus. Tietoja on saatavilla seutukunnittain, maakunnittain ja suuralueittain sekä tarvittaessa muilla kuntapohjaisilla aluejaoilla. Aluetilinpitoon kuuluvat myös kotitalouksien, tuotannon ja työllisyyden aluetilit. Aineisto: Kansantalouden tilinpidosta saadaan koko maata koskevat tiedot. Alueellisten tietojen laskennassa käytetään muiden tilastojen aineistoja, kuten yritysrekisteri, yritysten rakennetilasto, kuntien ja kuntayhtymien talousja toimintatilasto, valtion tilinpäätösaineisto, maatalouden yritys- ja tulotilasto, luottolaitosten tilinpäätösaineisto, henkilöveroaineisto, asuntokantatiedot, kulutustutkimus ja ajoneuvorekisteri. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan vuosittain 18 kuukauden viiveellä. Kehittäminen: Tilastoa ei kehitetä vuonna Ansiotasoindeksi mittaa palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä. Ansiot sisältävät tulospalkkiot ja sopimuksiin perustuvat kertaerät. Ansiotasoindeksissä mitataan määrältään vakioidun työpanoksen kehitystä, joten siinä ei ole mukana yli- ja lisätöiden vaikutusta. Aineisto: Perusaineistossa on noin kaksi kolmasosaa Suomen kokoaikaisista palkansaajista. Tiedot perustuvat pääosin työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämiin ansiotietoihin. Pienyritysvaltaisilla toimialoilla hyödynnetään myös Tilastokeskuksen omia tiedusteluja. Julkaiseminen: Ennakkotiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin puolitoista kuukautta vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Tiedot tarkentuvat seuraavissa julkaisuissa. Kunkin vuoden indeksit tulevat lopullisiksi viimeistään seuraavan vuoden syksyllä. Kehittäminen: Ansiotasoindeksin perusvuosiuudistus alkaa syksyllä 2011 ja uudistuksen yhteydessä mahdollisesti laajennetaan ansioindeksin kuvausaluetta ISCO08-ammattiluokituksella. Kuvausalueen mahdollinen laajennus riippuu saatavasta erillisrahoituksesta TUKUSETO:sta, joka selviää vuoden 2011 alkupuolella. Asumisen hinnat -tilastointikohteeseen kuuluvat seuraavat tilastot: - asuntojen hinnat, - asuntojen vuokrat, - asunto-osakeyhtiöiden talous ja - kiinteistöjen hinnat. Asuntojen hintatilasto kuvaa sekä vanhojen että uusien kerros- ja rivitalohuoneistojen hintakehitystä. Kiinteistöjen hintatilastossa on tietoja omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintatasoista ja hintojen muutoksista. Vuokratilastot kuvaavat vuokra-asuntokannan vuokratasoa ja vuokrien muutosta. Asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto mittaa asuntoyhteisön asumiskustan-

6 6(50) Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot nuksia sekä selvittää mistä asumiskustannukset muodostuvat ja mistä erot kustannuksissa johtuvat. Aineisto: Asuntojen hinnat perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin. Kiinteistöjen hinnoissa lähteenä käytetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietorekisteriä ja Väestörekisterikeskuksen kiinteistötietojärjestelmää. Neljännesvuosittaisen vuokratilaston tietojen perustana on kuukausittain suoritettava työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävä haastatteluaineisto. Vuositilaston laadinnassa käytetään myös Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin vuokratietoja. Lisäksi tilastojen laadinnassa käytetään Tilastokeskuksen asuntokanta-aineistoa, muuttoaineistoja sekä väestörakennetietoja. Asuntoosakeyhtiöiden tiedot kerätään asunto-osakeyhtiöiltä. Julkaiseminen: Asuntojen hinnat julkaistaan neljännesvuosittain kuukauden kuluttua neljänneksen päättymisestä. Vuositiedot valmistuvat huhtikuussa. Kiinteistöjen hinnat julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä. Asuntojen vuokratiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin viiden viikon viiveellä ja vuositiedot maaliskuussa. Asunto-osakeyhtiöiden taloustiedot julkaistaan vuosittain tilastointivuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Kehittäminen: Asuntojen hinnoille kehitetään kuukausittaista indeksiä, jonka julkistus aloitetaan elokuussa 2011 noin kuukauden viiveellä tilastointiajankohdan päättymisestä. Uusille omakotitaloille kehitetään indeksiä, jonka jälkeen tavoitteena on laskea hintakehitys omistusasumiselle. Tätä kehitystyötä tehdään osana Eurostatin OOH4 -pilottihanketta. Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot kattaa seuraavat tilastot: - asunnot ja asuinolot sekä - rakennukset ja kesämökit. Asunnot ja asuinolot -tilasto kuvaa olemassa olevaa asuntokantaa, asuntojen lukumäärää ja asuntokuntien asuinoloja. Rakennukset ja kesämökit -tilasto kuvaa olemassa olevaa rakennus- ja kesämökkikantaa. Molemmissa tilastoissa kuvataan vuoden viimeisen päivän tilanne. Aineisto: Tiedot saadaan pääosin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennuksia ja asuntoja koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot. Asuntoja kuvataan mm. asunnon hallintaperusteen, talotyypin, huoneluvun ja varusteiden mukaan sekä asuntokuntia rakenteen, elinvaiheen ja asuntokunnan jäsenten iän mukaan. Molemmissa tilastoissa on käytettävissä kokonaisaineisto. Tietoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain. Julkaiseminen: Asunto- ja asuinolotilaston perustiedot, kuten asunnon talotyyppi, asumisväljyys, varustetaso ja asuntokunnan rakenne, valmistuvat toukokuussa, asunnon hallintaperustetieto lokakuussa ja tulotietoihin perustuvat elinvaihe-, viitehenkilö- ja tulotiedot runsaan vuoden viiveellä maaliskuussa. Rakennus- ja kesämökkitilaston tiedot julkaistaan toukokuussa.

7 7(50) Avointen työpaikkojen tutkimus CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus Kehittäminen: Rakennus- ja asuntokantatilastossa on tavoitteena korjata Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä saatavaa rakennuksen lämmitysainetietoa ajantasaisemmaksi. Lämmitysainetiedossa on puutteita ja tieto on osin jäänyt päivittymättä mm. lämmitysainevaihdosten yhteydessä. Tilastokeskuksen eri lähteistä keräämästä aineistosta energian käytön tilastointia varten on saatu uutta tietoa rakennusten lämmitysainejakaumasta. Tätä tietoa pyritään hyödyntämään myös rakennus- ja asuntokantatilastossa. Avoimet työpaikat tutkimuksen avulla saadaan neljännesvuosittaista tietoa avoimista työpaikoista Suomessa. Avoimet työpaikat kuvaavat työvoiman kysyntää ja sitä kautta suhdannekehitystä työnantajien näkökulmasta. Aineisto: Avointen työpaikkojen tutkimuksen tiedot kerätään suoraan yrityksiltä osittain puhelinhaastatteluina ja osittain Internet-lomakkeilla. Otoskoko on noin toimipaikkaa vuodessa jakautuen tasaisesti eri vuosineljänneksille. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan noin kuusi viikkoa kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Kehittäminen: Avointen työpaikkojen tietojärjestelmää kehitetään nykyistä selkeämmäksi ja tehokkaammaksi. Yritysten henkilöstökoulutustutkimus CVTS (Continuing Vocational Training Survey) selvittää työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistumista. Aineisto: Tutkimuksella selvitetään työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistujien ja koulutuspäivien määrää mm. sukupuolen, koulutuksen järjestäjän ja koulutusalan mukaan. Lisäksi selvitetään koulutuksen kustannukset kustannustekijöittäin, käytetyt koulutusmuodot, yrityksen koulutusperiaatteita, koulutuksen muutostrendejä sekä koulutuksen järjestämisen esteitä. Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä. Julkaiseminen: Suomea koskevat tiedot ovat vuosilta 1999 ja Seuraavan kerran tietoja kerätään vuonna 2011 ja ensimmäiset tiedot julkaistaan vuonna Kehittäminen: Vuonna 2011 toteutettavassa tiedonkeruussa keskeistä on kehittää lomakkeita sellaisiksi, että vastaaminen on mahdollisimman helppoa ja kato jäisi pieneksi. Erityisesti panostetaan Internet-lomakkeen suunnitteluun.

8 8(50) Energia Hyödyketilastot Energiatilastointi kattaa seuraavat tilastot: - energian hankinta, kulutus ja hinnat, tilasto jaetaan kahdeksi tilastoksi: - energian hankinta ja kulutus, - energian hinnat, - energiankulutus, - kivihiilen kulutus, - sähkön ja lämmön tuotanto sekä - teollisuuden energiankäyttö. Energian hankinta ja kulutustilastossa esitetään tietoja energian ja sähkön kokonaiskulutuksesta sekä sähkön hankinnasta, energian tuonnista ja viennistä sekä energiaveroista ja veroluontoisista maksuista. Energian hinnat - tilasto kuvaa energian hintatietoja. Kivihiilen kulutus puolestaan kertoo kivihiilen käytöstä sähkön ja lämmön tuotantoon Suomessa. Sähkön ja lämmön tuotanto kuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita polttoaineita Suomessa. Teollisuuden energiankäyttötilastossa on tietoja teollisuuden energiankäytöstä energialähteittäin, toimialoittain ja alueittain. Aineisto: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden lisäksi mm. energia-alan järjestöjen, Tullihallituksen, Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöhallinnon tietoihin. Julkaiseminen: Energian hankinta, kulutus ja hinnat -tilaston tiedot julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä. Energiankulutuksen ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavassa maaliskuussa ja lopulliset tiedot ovat saatavilla marraskuun loppuun mennessä. Kivihiilen kulutusta koskevat tiedot ovat kuukausittaisia, mutta ne julkaistaan neljännesvuosittain noin kuukauden viiveellä. Sekä sähkön ja lämmön tuotanto että teollisuuden energiankäyttö ovat vuositilastoja, joista ensiksi mainitun julkaisuviive on noin vuosi ja jälkimmäisen noin 10 kuukautta. Kehittäminen: Energian hankinta, kulutus ja hinnat tilasto jaetaan kahdeksi erilliseksi tilastoksi: energian hankinta ja kulutus -tilasto ja energian hinnat - tilasto. Hyödyketilastot laaditaan sekä teollisuudesta että palvelualoilta: - teollisuustuotanto ja - yrityspalvelut (entinen nimi: palvelualojen hyödyketilasto). Teollisuuden tuotantotilasto sisältää tietoja myydystä tuotannosta ja kokonaistuotannosta tavaranimikkeittäin. Palvelualojen hyödyketilasto nimeltään yrityspalvelut kuvaa liikevaihdon rakennetta ja palvelutarjontaa tietyillä lähinnä liike-elämän palveluita tuottavilla toimialoilla. Aineisto: Sekä teollisuustuotannosta että yrityspalveluista tiedot kerätään yritysotoksella. Teollisuudessa yrityksen valmistamista tavaroista kysytään yrityksen ulkopuolelle kalenterivuoden aikana myytyjen tavaroiden arvo- ja määrätiedot. Yrityspalvelut -tilastossa kerätään vuosittain tietoja tietoteknisten palveluiden, mainospalveluiden ja henkilöstöpalveluiden toimialoilta.

9 9(50) Parillisina vuosina tietoja tuotetaan myös lakiasiainpalveluista, laskentatoimen, tilintarkastuksen ja kirjanpidon palveluista sekä liikkeenjohdon konsultointipalveluista ja parittomina vuosina arkkitehti- ja teknisistä palveluista, teknisestä testauksesta ja analysoinnista sekä markkinatutkimuspalveluista. Julkaiseminen: Molempien tilastojen tiedot julkaistaan vuosittain noin 11 kuukauden viiveellä. Kehittäminen: Tilastoja ei kehitetä vuonna Joukkoviestimet Joukkoviestintätilastot kuvaavat joukkoviestinnän eri viestintäsektoreiden taloutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta yleisöjä, kansainvälistymistä ja työvoimaa. Aineisto: Tilaston tiedot perustuvat erityyppisiin lähteisiin. Osa on hallinnollisiin ja muihin rekistereihin perustuvia kokonaisaineistoja. Osa lähteistä taas on otostutkimuksia. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan kahden vuoden välein ilmestyvässä Joukkoviestimet - Finnish Mass Media -kirjassa. Välivuosina osa tiedoista julkaistaan Tilastokeskus.fi:ssä. Internet-julkaisut ilmestyvät vuonna 2011 toukokuussa ja joulukuussa. Kirja Joukkoviestimet 2009 on ilmestynyt helmikuussa Kehittäminen: Vuonna 2011 kehitetään Internet-julkaisemista. Julkisen sektorin palkat Julkisen sektorin palkkatiedoista kuntosektorin palkat julkaistaan erillisenä tilastona: kuntasektorin palkat. Valtion kuukausipalkkoja koskevat tiedot sisältyvät ansiotasoindeksiin. Kuntasektorin palkat -tilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien palkansaajien lukumääriä, palvelussuhteita, työaikoja ja ansioita. Aineisto: Tilastokeskus tiedustelee kaikista kunnista ja kuntayhtymistä palvelussuhde- ja palkkatiedot vuosittain lokakuun 1. päivänä voimassa olevista palvelussuhteista. Tiedot saadaan kuntien ja kuntayhtymien palkanlaskentajärjestelmistä sähköisessä muodossa Internetin välityksellä. Työnantajat saavat tiedonkeruujärjestelmän kautta myös palautetilastoja, joiden avulla työantajat voivat itse osallistua tietojen oikeellisuuden kontrollointiin. Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan vuosittain huhti-toukokuussa. Kehittäminen: Tilastossa tehdään jatkuvaa pienimuotoista kehittämistoimintaa mm. tarkistusohjelmaan. Sovellusuudistus alkaa aikaisintaan vuonna 2014 yhdessä koko palkkatilastojärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

10 10(50) Julkisen toiminnan tuottavuus Julkisyhteisöjen finanssitilastot Julkisen toiminnan tuottavuus tilastoidaan erikseen kunnilta ja valtiolta: - kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto ja - valtion tuottavuustilasto. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden tuotoksen ja kokonaispanoksen volyymimuutoksia sekä niistä laskettuja kokonaistuottavuuden muutoksia. Valtion tuottavuustilasto kertoo valtion tilivirastojen ja laitosten tuotoksista, työ- ja kokonaispanosten määrämuutoksista sekä näistä lasketuista työn ja kokonaistuottavuuden muutoksista. Aineisto: Kuntien ja kuntayhtymien tiedot kootaan suoraan kunnista ja kuntayhtymistä. Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tiedot kerää Ålands statistik- och utredningsbyrå. Terveydenhuollon toimintatiedot kerää THL. Valtion tuottavuustilasto sisältää tietoja valtion tilivirastojen ja laitosten kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden muutoksesta sekä tuotoksen, työpanoksen ja kustannusten muutoksesta vuodesta 1995 lähtien. Tiedot julkaistaan kokonaistasolla ja hallinnonalatasolla. Kunkin vuoden tiedot on laadittu niiden yksiköiden tiedoista, joista on saatavilla peräkkäisiltä vuosilta käyttökelpoiset ja vertailukelpoiset tiedot. Hallinnonalatasoiset tiedot julkaistaan niiltä hallinnonaloilta, joista on saatavissa riittävä tietomäärä. Julkaiseminen: Valtion tuottavuustilasto julkistetaan kesäkuussa ja kuntien ja kuntayhtymien reilun vuoden viiveellä helmikuussa. Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna Julkisyhteisöjen finanssitilastot muodostuvat kuudesta tilastosta: - julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina, - julkisyhteisöjen EMU-velka, - julkisyhteisöjen menot tehtävittäin, - julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, - julkisyhteisöjen rahoitustilinpito ja - verot ja veronluonteiset maksut. Julkisyhteisöihin luetaan valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot, joita ovat Kansaneläkelaitos sekä lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat sekä julkiset laitokset (esim. Kuntien eläkevakuutus) sekä työttömyyskassat. Julkisyhteisöjen EMU-velan raportoinnin tarkoituksena on seurata EU:n jäsenmaiden julkisen talouden velkaantumista EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisesti neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina -tilasto sisältää tietoja Suomen julkisen talouden alijäämästä ja velasta. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilasto kuvaa julkisyhteisöjen menoja tehtävittäin ja alasektoreittain kansantalouden tilinpitojärjestelmän tietoihin perustuen vuositasolla. Neljännesvuosittaiset tiedot ovat tilastossa julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpi-

11 11(50) Kansantalouden tilinpito dossa kuvataan julkisyhteisöjen rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia neljännesvuosittain. Tilasto verot ja veronluonteiset maksut sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vuosittain keräämistä veroista ja pakollisista sosiaaliturvamaksuista. Tilaston käytetyin tunnusluku on veroaste. Aineisto: Julkisyhteisöjen EMU-velkaa, alijäämää ja bruttovelkaa koskevissa raportoinneissa käytetään tietolähteenä Valtiokonttorin raportteja sekä kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon julkisyhteisöjä koskevia tietoja. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin ja julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastot ovat kansantalouden tilinpidon mukaisia johdettuja tilastoja. Tilastojen perusjoukko, käytetyt perusaineistot ja tutkimusasetelma ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa. Kysymyksessä on kokonaistutkimus ja tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahastojen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista. Julkistalouden rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa hyödynnetään paitsi rahoitustilastoja, myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Laskenta perustuu kuntien ja sosiaaliturvarahastojen osalta myös vuosittaisen rahoitustilinpidon lukuihin. Julkaiseminen: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin julkistetaan kerran vuodessa tammikuussa runsaan vuoden viiveellä. Neljännesvuosittaiset tiedot julkaistaan vajaa kolme kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito ja EMU-velka julkaistaan neljännesvuosittain kolmen kuukauden viiveellä. Ennakkotiedot julkisyhteisöjen alijäämästä ja bruttovelasta EMU-kriteerien mukaisina julkaistaan helmikuun lopussa sekä maaliskuun lopussa, ja tarkistetut tiedot syyskuun lopussa. Kehittäminen: Ei kehittämistoimintaa vuonna Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat seuraavan tilastot: - tuotannon suhdannekuvaaja - matkailutilinpito, - neljännesvuositilinpito, - pääomakanta, - panos-tuotos ja - kansantaloudentilinpito. Kansantalouden tilinpito on tilastojärjestelmä, joka kuvaa Suomen kansantaloutta kokonaisvaltaisesti, järjestelmällisesti ja yksityiskohtaisesti. Se perustuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT95), joka noudattaa maailmanlaajuista kansantalouden tilinpidon suositusta (SNA 93). Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilin-

12 12(50) Kansainvälinen hintavertailu pito, mutta aggregoidummalla tasolla vuosineljänneksittäin. Matkailutilinpito kuvaa matkailun asemaa osana Suomen kansantaloutta. Pääomakantalaskelmissa kuvataan tavaroiden ja palvelusten tuotannossa käytettävää kiinteää pääomavarantoa, pääoman bruttomuodostusta, fyysistä poistumaa sekä arvon vähenemistä eli pääoman kulumista. Panostuotostaulukot kuvaavat yksityiskohtaisesti kansantalouden tuotevirtoja. Ne soveltuvat tuotantotoiminnan rakenteen ja toimialojen välisten riippuvuuksien analysointiin Aineisto: Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat tilastot ovat johdettuja tilastoja, joiden laadinnassa käytetään hyvin suurta määrää Tilastokeskuksen tuottamia muita tilastoaineistoja. Käytettävät tilastot ovat pääasiassa talousja sosiaalitilastoja (esimerkiksi yritysten rakennetilastot, työvoimatutkimus, hintaindeksit, erilliset tuoteaineistot, kuten teollisuuden hyödyketilaston tuotanto-, raaka-aine- ja polttoainetilasto) sekä lukuisia Tilastokeskuksen ulkopuolisia aineistoja (esimerkiksi valtion tilinpäätösaineisto, vakuutusyhtiötilasto). Julkaiseminen: Kansantalouden tilinpidon vuositason ennakkotieto julkaistaan seuraavan vuoden helmi-/maaliskuussa ja tarkistettu ennakkotieto heinäkuussa. Kolmas versio valmistuu runsaan kahden vuoden viiveellä tammikuun lopussa ja neljäs lopullinen versio vajaan kolmen vuoden viiveellä joulukuussa. Neljäs versio sisältää yksityiskohtaiset tarjonta- ja käyttötaulukot. Tuotannon suhdannekuvaajan kunkin vuosineljänneksen kaksi ensimmäistä kuukautta valmistuvat noin 65 päivässä ja kolmas kuukausi 45 päivässä. Neljännesvuositilinpidon tiedot valmistuvat noin 70 päivää kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Matkailutilinpidon ennakolliset tiedot valmistuvat kahden vuoden ja neljän kuukauden viiveellä. Lopulliset tiedot valmistuvat vuotta myöhemmin. Pääomakannan ennakkotiedot julkaistaan heinäkuussa puolen vuoden viiveellä ja lopulliset tiedot julkaistaan runsaan vuoden viiveellä tammikuussa. Panos-tuotostaulukoiden tiedot julkaistaan noin kahden ja puolen vuoden viiveellä kesäkuussa. Kehittäminen: Kansantalouden tilinpidossa siirrytään TOL2008:n käyttöön vuonna 2011 ja valmistaudutaan uuden kansantalouden tilinpitosuosituksen (ESA 2010) käyttöön ottoon vuonna Kansainvälinen hintavertailu on Eurostatin johdolla vuosittain laadittava EU- ja EFTA-maiden hintatasoa ja hintatasolla korjattavaa bruttokansantuotetta (BKT) koskeva tilasto. Tilastokeskus kerää Suomea koskevat tiedot tähän tutkimukseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa ns. ostovoimapariteetit (engl. purchasing power parities l. PPP). Ostovoimapariteettien avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan osallistuvien maiden kesken. EU-asetus sisältää säännöt ostovoimapariteetteja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä. Aineisto: Hintatasovertailuissa tarkastellaan samantyyppisten hyödykkeiden hintoja eri maissa. Yksityisen kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne

13 13(50) Kasvihuonekaasujen inventaario muodostetaan kotitalouksien kulutuksen mukaiseksi. Yksityistä kulutusta koskeva hinta-aineisto kerätään tuoteryhmittäin kolmen vuoden jakson aikana. Perusaineistoon kuuluvat niin ikään BKT:n loppukäyttöpainot, todelliset ja laskennalliset vuokrat, palkansaajakorvaukset, ajalliset korjauskertoimet, pääomahyödykkeiden hinnat, rakennushankkeiden hinnat sekä alueelliset korjauskertoimet. Julkaiseminen: Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja perustuu kussakin maassa Eurostatin ja OECD:n koordinoimina tehtyihin hintatutkimuksiin. OECD päivittää tuoreimpien hintavertailujen tulokset inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla kuvaamaan ilmoitettua ajankohtaa. Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja löytyy Tilastokeskuksen PX-Web-tietokantataulukoista. Eurostat julkaisee yksityistä kulutusta koskevat luvut Statistics in Focus - sarjassa kesäkuussa. Tilastokeskus tekee perusjulkistuksen hyperlinkkeineen Eurostatin ko. julkaisuun. Kasvihuonekaasut -tilasto perustuu YK:n ilmastosopimuksen ja sen alaisen Kioton pöytäkirjan mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen vuosittaiseen raportointiin. Raportointi tehdään myös EU:n komissiolle. Raportointi sisältää määrämuotoisen päästölaskennan ja sitä kuvaavan kansallisen inventaarioraportin. Inventaarioraportti sisältää myös Kioton pöytäkirjan edellyttämät lisätiedot (kansallisen inventaariojärjestelmän ja kansallisen päästörekisterin kuvaukset, tietoja päästörekisterissä olevista päästöyksiköistä, metsitykseen, uudeellen metsitykseen ja metsätuhoon liittyviä päästötietoja sekä tietoja miten Suomi pyrkii vähentämään päästöjen hallinnan haitallisia vaikutuksia kehitysmaissa). Kansallinen inventaarioraportti laaditaan ainoastaan englanninkielisenä. Tilaston osana julkaistaan suomenkielinen yhteenveto päästökehityksestä. Aineisto: Inventaario sisältää vuosittaiset päästötiedot suorista kasvihuonekaasuista: hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O, HFC - yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC -yhdisteet (perfluorihiilivedyt)ja rikkiheksafluoridi SF6. Lisäksi taulukoidaan seuraavat päästöt: hiilimonoksidi CO, typen oksidit NOx, rikkidioksidi SO2 ja muut kuin metaania sisältävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet NMVOC. Päästöt arvioidaan aktiviteettitietojen ja päästökertoimien perusteella. Inventaario perustuu Tilastokeskuksen ja asiantuntijalaitosten (Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) väliseen työnjakoon, joka on määritelty Suomen kansallisessa inventaariojärjestelmässä. Aineisto: Inventaario sisältää vuosittaiset päästötiedot suorista kasvihuonekaasuista: hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, HFC -yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC -yhdisteet (perfluorihiilivedyt)ja rikkiheksafluoridi. Lisäksi taulukoidaan seuraavat päästöt: hiilimonoksidi, typen oksidit, rikkidioksidi ja muut kuin metaania sisältävät haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Päästöt arvioidaan pääosin aktiviteettitietojen ja päästökertoimien perusteella. Joidenkin päästölähteiden osalta käytetään laskennassa malleja. Inventaario perustuu Tilastokeskuksen ja asiantuntijalaitosten (Suomen ympäristökeskus, Metsän-

14 14(50) Kaupan määrävuosiselvitys tutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) väliseen työnjakoon, joka on määritelty Suomen kansallisessa inventaariojärjestelmässä. Lisäksi osa päästölaskennasta hankitaan ostopalveiluina, mm. VTT:ltä. Julkaiseminen: Inventaarion ennakkotiedot valmistuvat vuosittain joulukuussa alle vuoden viiveellä. Ennakkotiedot toimitetaan EY:n komissiolle tammikuussa ja YK:n ilmastosopimukselle lopullisessa muodossaan mennessä noin 16 kuukauden viiveellä. Tilaston tiedot julkaistaan kolme kertaa vuodessa, joulukuussa ennakkotiedot, huhtikuussa lopulliset tiedot ja marraskuussa inventaarion kansainvälisen tarkastuksen tulokset ja inventaarioon tehdyt korjaukset, jos niitä on. Kehittäminen: EU:n ilmasto- ja energiapaketin, ja erityisesti siihen kuuluva nk. taakanjakosopimus, edellyttävät täydennyksiä ja muutoksia EU:lle tehtävään inventaarioraportointiin vuodesta 2012 alkaen. Raportoinnin yksityiskohdat ja vastuutahot selviävät vuoden 2011 aikana. Kansainväliset ilmastoneuvottelut Kioton pöytäkirjan jatkosta ja uudesta laajemmasta päästöjen rajoittamista koskevasta sopimuksesta ovat käynnissä. Tavoitteena on päästö sopimukseen vuoden 2011 loppupuolella, mutta tavoitteen saavuttaminen on epävarmaa. Neuvotteluissa raportointikysymykset ovat nousseet avainaiheiksi ja niihin on odotettavissa muutoksia. Kaupan määrävuosiselvitys sisältää neljä eri tilastoa: - autokaupan määrävuosiselvitys, - tukkukaupan määrävuosiselvitys, - vähittäiskaupan määrävuosiselvitys ja - kaupan alueellinen määrävuosiselvitys. Auto-, tukku- ja vähittäiskaupan määrävuosiselvityksissä kuvataan toimialojen liikevaihdon jakautumista tuoteryhmittäin. Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys kuvaa vähittäiskaupan myymälöiden määrää ja liikevaihtoa sekä vähittäiskaupan myyntipinta-aloja Suomen eri alueilla. Aineisto: Tiedot kerätään yrityksistä. Kukin selvitys tehdään viiden vuoden välein. Autokaupan uusimmat tiedot ovat vuodelta 2005, tukkukaupan vuodelta 2008, vähittäiskaupan vuodelta 2007 ja alueelliset tiedot vuodelta Julkaiseminen: Vuoden 2011 huhtikuussa julkaistaan kaupan alueellisen määrävuosiselvityksen tiedot koskien vuotta Kehittäminen: Näitä tilastoja ei kehitetä vuonna 2011.

15 15(50) Korjausrakentaminen Kotitalouksien kulutus Korjausrakentamisen tilasto kuvaa talonrakentamisen korjaustoimintaa vuositasolla. Se on jakaantunut kahteen osaan: Rakennusyritysten korjausrakentamisen kuvaa keskisuurten ja suurten talonrakennusyritysten (vähintään 10 henkilön yritykset) korjausrakentamisesta syntyvää liikevaihdon määrää ja kehitystä. Tilaston toisessa osassa korjausrakentamista kuvataan asuntoosakeyhtiöiden näkökulmasta. Aineisto: Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilasto perustuu otokseen yli 10 hengen rakennusyrityksistä. Tiedustelussa on mukana noin 540 yritystä. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset -osuus perustuu noin asuntoosakeyhtiön otokseen. Aravalainoitettujen asuntoyhteisöjen osuus tilastosta perustuu 16 suurimmalta kunnalliselta vuokrataloyhtiöltä sekä muutamalta suurelta valtakunnalliselta vuokrataloyhtiöltä kerättyihin tietoihin. Julkaiseminen: Tiedot asuntoyhteisöjen korjauksista julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja tiedot rakennusyritysten korjauksista lokakuussa. Kehittäminen: Vuonna 2011 käynnistetään hanke, jonka tehtävä on parantaa tilaston kattavuutta kehittämällä menetelmiä ja hyödyntämällä olemassa olevia tietoja nykyistä tehokkaammin. Kulutustutkimus tuottaa tietoa kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtuneista muutoksista ja väestöryhmittäisistä kulutuseroista. Tutkimuksessa selvitetään myös kotitalouksien asuinoloja, velkaantumista, käytössä olevia kestotavaroita sekä tuloja Aineisto: Tutkimus on otostutkimus, jonka tutkimusaineisto muodostui vuonna 2006 noin kotitaloudesta. Tiedot kerätään haastattelulla, talouksien pitämillä päiväkirjoilla, kuittitiedoista sekä hallinnollisista rekistereistä. Tietoja kerättiin ensimmäisen kerran vuonna Sen jälkeen tutkimus on tehty vuosina 1971, 1976, 1981, 1985, 1990, 1994, 1995, 1996, 1998, 2001 ja Julkaiseminen: Seuraavan kulutustutkimuksen tiedot koskevat vuotta Ennakkotietoja julkaistaan joulukuussa Kehittäminen: Seuraavan kulutustutkimuksen tiedot kerätään puhelinhaastatteluilla ja päiväkirjoilla. Rekisteritietoja hyödynnetään entistä enemmän yhteiskunnallisten palvelujen käyttöä koskevan tiedon keräämisessä. Kulutustutkimuksen välivuosien kulutukselle on tarkoitus kehittää estimointimenetelmä, joka käyttäisi tulonjakotilaston kotitalouksia perusaineistona. Kotitalouksien varallisuus Varallisuustutkimus kuvaa kotitalouksien varallisuutta: sen kokonaismäärää, rakennetta ja jakautumista eri väestöryhmien kesken. Erilaisten varallisuusmuotojen lisäksi tutkimuksessa on tietoja myös muista kotitalouksien taloudelliseen asemaan vaikuttavista asioista, kuten tuloista, veloista, perinnöistä sekä asunto- ja arvopaperikaupoista.

16 16(50) Aineisto: Kotitalouksien varallisuus ei ole säännöllisesti tehtävä tutkimus. Säästämis- ja velkaantumistutkimus on tehty 1987 ja 1988, varallisuustutkimus 1994, varallisuustutkimus 1998 ja asumis- ja varallisuustutkimus Julkaiseminen: Kotitalouksien seuraavan varallisuustiedonkeruun ajankohtaa ei ole päätetty. Kehittäminen: Kotitalouksien varallisuuden estimointia ilman erillistä tiedonkeruuta tulo- ja elinolotutkimuksen haastattelutietojen, rekisteritietojen ja imputointimenetelmien avulla kehitetään vuoden 2011 aikana. Kulttuuritilasto Kuluttajabarometri Kulttuuritilasto kuvaa tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Se kattaa sisällöllisinä aihealueina kieli- ja kulttuurivähemmistöt, kulttuuriperinnön ja -matkailun, eri taiteenalat, taide- ja kulttuurityövoiman, kulttuurialan koulutuksen, kulttuuritapahtumat, kulttuuritalot ja -keskukset, kulttuuriosallistumisen sekä kulttuurin talouden. Aineisto: Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta, kulttuurialan laitoksista ja järjestöistä sekä lukuisista muista lähteistä. Tilastokeskuksen sisäisiä aineistolähteitä ovat mm. vapaa-aikatutkimus, ajankäyttötutkimus, kansantalouden tilinpito, koulutustilastot, kulutustutkimus, kuntien talous- ja toimintatilasto, työssäkäyntitilasto, työvoimatutkimus, väestörakennetilasto sekä yritysrekisteri. Ulkopuolisia tieto- ja tilastolähteitä ovat mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen keskustoimikunta, Teatterin tiedotuskeskus, Museovirasto, Suomen Kustannusyhdistys, Kansalliskirjasto, Suomen elokuvasäätiö, Suomen Sinfoniaorkesterit ry., Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. sekä Finland Festivals. Julkaiseminen: Kokoomajulkaisu ilmestyy joka toinen vuosi, alueellinen kulttuuritilastojulkaisu 2 3 vuoden välein. Välivuosina laaditaan temaattisia erillisraportteja sekä artikkeleita. Internet-taulukoita päivitetään jatkuvasti. Tilastosta ei vuonna 2011 ilmesty tilastojulkistuksia. Kehittäminen: Vuonna 2011 kehitetään Internet-julkaisemista. Kuluttajabarometri laaditaan sekä koko maan tasolla että alueittain: - kuluttajabarometri ja - kuluttajabarometri maakunnittain. Kuluttajabarometri kuvaa talousasioihin liittyviä kuluttajien mielialoja ja aikomuksia. Aineisto: Tiedot kerätään kuukausittain puhelinhaastatteluina. Kuluttajilta kysytään käsityksiä oman taloutensa ja maan talouden kehityksestä sekä aikomuksista tehdä suurempia hankintoja, säästää tai ottaa luottoa sekä eräiden kestotavaroiden omistamisesta. Julkaiseminen: Kuluttajabarometrin tiedot julkaistaan kuukausittain noin kolme päivää ennen kuukauden loppua. Maakunnittainen kuluttajabarometri julkaistaan viimeisen kerran tammikuussa 2011.

17 17(50) Kehittäminen: Tutkitaan mahdollisuutta siirtyä osittain Internet-pohjaiseen tiedonkeruuseen. Kuluttajahintaindeksit Kuntatalous Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Elinkustannusindeksi 1951:10 =100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi. Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat kansallisen indeksin lisäksi yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Sitä käytetään EU-maiden välisiin inflaatiovertailuihin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskäsitteeseen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Sen kattavuus kansallisesta indeksistä on vajaat 90 prosenttia. Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä lasketaan lisäksi indeksi kiintein veroin. Kiinteäveroisessa indeksissä arvonlisä- ja muiden hyödykeverojen muutosten vaikutus inflaatioon on poistettu pitämällä verot kiinteinä indeksin perusajankohtaan nähden. Indeksi mittaa ns. markkinainflaatiota eli hintojen muutosta, joka johtuu muista syistä kuin hyödykeverojen muutoksista. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä. Aineisto: Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin hintatietoa 497 hyödykkeestä noin liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin hintatietoa kerätään keskitetysti. Julkaiseminen: Indeksit julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 14. päivänä, poikkeuksena tammikuun indeksi, joka julkistetaan helmikuun 19. päivänä. Mikäli julkaisupäivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, julkistetaan tilasto lähimpänä arkipäivänä. Kehittäminen: Kuluttajahintaindeksissä tutkitaan ns. ketjuindeksiin siirtymistä vuoden 2012 alusta alkaen. Ketjuindeksissä indeksin painorakenne ja hyödykkeet päivitettäisiin vuosittain vastaamaan edellisen vuoden kulutusta. Lisäksi kausihyödykkeiden käsittelyä uudistetaan vuoden 2011 aikana vastaamaan komission asetusta (EY) N:o 330/2009. Kuntataloutta kuvaavia tilastoja ovat seuraavat: - kuntien talouden neljännesvuositilasto, - kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta sekä - kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot.

18 18(50) Kuntien talouden neljännesvuositilasto kuvaa Suomen kuntien talouden kehitystä ilman kunnan liikelaitoksia talousarvioiden toteutumisen mukaisesti. Se sisältää tietoja kunnan tuloslaskelma- ja investointiosista sekä kuntien veloista ja eräistä saamisista vuosineljänneksittäin. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastossa on tietoja niiden tuotoista ja kustannuksista, investoinneista, rahoituksesta, varoista ja veloista sekä toiminnasta. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioissa on kuntien ja kuntayhtymien talousjohdon arvioihin perustuvia tietoja kuntien ja kuntayhtymien päättyneen vuoden tilinpäätösten keskeisistä eristä. Aineisto: Tiedot kerätään suoraan kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä. Ahvenanmaan kuntia koskevat tiedot kerää Ålands statistik- och utredningsbyrå. Julkaiseminen: Kuntien talouden neljännesvuositilasto valmistuu reilut kaksi kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Ennakkotiedot kuntien ja kuntayhtymien edellisen vuoden tilinpäätöksistä (tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja taseet) ovat saatavilla kesäkuun alkupuolella. Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto julkaistaan marraskuussa. Kehittäminen: Kehittämisen ensisijainen tavoite on kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastotiedon tuottamisen nopeuttaminen kuuteen kuukauteen sekä tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden kohentaminen ja varmistaminen. Kuolemansyyt Tilastokeskus laatii tilastoa kuolemansyistä ja kuolleisuuden kehityksestä. Tilastokeskus ylläpitää myös kuolintodistusarkistoa, josta voi saada kuolintodistuksen tietoja tai kuolintodistuskopioita laissa määriteltyihin tarkoituksiin. Aineisto: Tilasto perustuu kuolintodistuksen tietoihin sekä väestön keskusrekisterin tietoihin kuolleista. Julkaiseminen: Edellisen vuoden tiedot valmistuvat seuraavan vuoden joulukuussa. Kehittäminen: Kuolinsyiden koodauksen osittaista automatisointia koskeva pilottiprojekti on käynnistynyt. Koodauksen automatisoinnista voidaan odottaa konkreettista hyötyä, kun tiedonkeruussa tarvittava sähköinen kuolintodistus on käytössä.

19 19(50) Kustannusindeksit Liikennetilastot Kustannusindeksien ryhmään kuuluvat: - julkisten menojen hintaindeksi, - kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi, - linja-autoliikenteen kustannusindeksi, - maarakennuskustannusindeksi, - maarakennuksen konekustannusindeksi, - metsäalan konekustannusindeksi sekä - taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit. Julkisten menojen hintaindeksi mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannustekijöiden hintamuutoksia. Linja-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa linjaautoliikenteen harjoittamiseen liittyvien kustannustekijöiden hintamuutoksia. Maarakennuskustannusindeksi kuvaa niiden kustannustekijöiden hintamuutoksia, joita maarakennusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä. Maarakennusalan konekustannusindeksi kuvaa maarakennusalan koneiden käyttöön ja omistukseen liittyvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Metsäalan konekustannusindeksi kuvaa metsäalan koneiden käyttöön ja omistukseen liittyvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Taksija sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit kuvaavat taksi-, invataksi- ja yksityisen sairaankuljetusliikenteen kustannustekijöiden hintojen muutoksia. Aineisto: Kustannusindeksien laadinnassa käytetään hyväksi muihin indekseihin kerättyjen hyödykkeiden hintatietoja sekä toimitetaan omia hintatiedusteluja. Julkaiseminen: Julkisten menojen hintaindeksit julkaistaan noin 7 viikon kuluttua tilastoitavan vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Indeksit ovat ennakollisia kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit tuotetaan myös vuosineljänneksittäin. Ne valmistuvat vuosineljännestä seuraavan kuukauden 20. päivänä. Kuorma-autoliikenteen ja linja-autoliikenteen kustannusindeksit julkaistaan neljännesvuosittain 17. päivänä (tai seuraavana arkipäivänä) vuosineljänneksen päättymisestä. Maanrakennuskustannusindeksi sekä maanrakennusalan ja metsäalan konekustannusindeksit julkaistaan neljännesvuosittain 18. päivänä (tai seuraavana arkipäivänä) vuosineljänneksen päättymisestä. Kehittäminen: Hinta- ja kustannusindeksit uudistetaan vähintään viiden vuoden välein ja samalla niiden perusvuosi vaihdetaan 5:en tai 0:an päättyväksi. Liikennetilastoihin kuuluvat: - tieliikenteen tavarankuljetukset ja - ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot. Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilasto kuvaa sekä yksityiseen että luvanvaraiseen liikenteeseen rekisteröityjen kuorma-autojen koti- ja ulkomaan kuljetustoimintaa.

20 20(50) Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot -tilasto kuvaa ulkomaan meriliikenteen rahavirtoja. Tilasto sisältää tietoja suomalaisten ja ulkomailta aikarahdattujen alusten ulkomaan meriliikenteessä saamista tuloista ja ulkomaille maksetuista liikennemenoista. Aineisto: Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilaston tutkimusaineisto kerätään postikyselyillä, jotka kohdistetaan satunnaisotannan perusteella ajoneuvorekisteristä tutkimukseen valituille kuorma-autojen haltijoille. Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot on kokonaisaineisto: tiedot kerätään neljännesvuosittain varustamoilta, omistajilta ja/tai muilta tiedonantajilta. Julkaiseminen: Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilaston neljännesvuosittaiset tiedot julkistetaan vajaan kahden kuukauden viiveellä kunkin vuosineljänneksen päättymisestä. Vuosijulkaisu ilmestyy viikolla 21. Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot -tilasto julkaistaan lokakuussa. Kehittäminen: Tilastoja ei kehitetä vuonna Liiketoimintakuvaajat Liiketoimintakuvaajat muodostuvat seuraavista tilasoista: - kaupan liikevaihtokuvaaja, - palvelualojen liikevaihtokuvaaja, - rakentamisen liikevaihtokuvaaja, - teollisuuden liikevaihtokuvaaja sekä - palkkasummakuvaajat. Liiketoimintakuvaajat kertovat kuukausittaisina indekseinä toimialan liikevaihdon tai yritysten maksamien palkkojen kehityksestä. Aineisto: Tilastot perustuvat verohallinnon kausiveroaineistoon ja Tilastokeskuksen omaan tiedusteluun. Verohallinnon aineisto kattaa kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset sekä palkkoja maksavat yritykset. Aineisto sisältää arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksu- ja ilmoitusmenettelyssä kerätyt tiedot. Julkaiseminen: Kaupan liikevaihtokuvaajasta julkaistaan pikaennakko noin 28 päivää viitekuukauden päättymisestä. Palkkasummakuvaajat ja kaupan liikevaihtokuvaajien ennakkotiedot julkaistaan noin 45 päivää tilastoitavan kuukauden päättymisestä. Muut liikevaihtokuvaajat ja kaupan tarkennetut tiedot ilmestyvä noin 75 päivää kuukauden päättymisestä. Kehittäminen: Liiketoimintakuvaajien myyntitiedonkeruun määritelmiä ja ohjeistusta tarkennetaan vuotta 2011 koskevista tiedoista alkaen. Lisäksi kehitetään menettelyjä, joilla huomioidaan rakentamisen käänteisen arvonlisäveron käyttöönotto keväällä Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto kuvaa maatilayritysten taloudellista toimintaa ja rakennetta. Tilasto sisältää tietoja maatilayritysten tuloista, menoista, varoista ja veloista sekä käyttöomaisuuden muutoksista sekä maatilayritysten metsätaloudesta. Luonnollisten henkilöiden omistamilta maatilayrityksistä tuotetaan myös henkilöveroaineiston pohjautuvat laskelmat

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2012 tilastot, tuotteet ja palvelut

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2012 tilastot, tuotteet ja palvelut 1(53) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2012 tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 3 Ajankäyttötutkimus... 3 Ajoneuvotilastot... 4 Alue- ja toimialatilastot...

Lisätiedot

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2014 - tilastot, tuotteet ja palvelut

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2014 - tilastot, tuotteet ja palvelut 1(56) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2014 - tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 3 Ajankäyttötutkimus... 3 Ajoneuvotilastot... 4 Aloittaneet

Lisätiedot

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot, tuotteet ja palvelut

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot, tuotteet ja palvelut 1(54) Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot, tuotteet ja palvelut 1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT... 3 Muutoksia tilastojen tuotannossa 2015... 3 Aikuiskoulutustutkimus... 4 Ajankäyttötutkimus...

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan vuoden toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, helmikuu Vapaa-ajanmatkat helmikuussa 2010 Suomalaiset tekivät helmikuussa yhteensä 410 000 yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Matkoja,

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1 prosenttia huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, tammikuu Tammikuussa 05 ensirekisteröitiin 0 67 uutta henkilöautoa Tammikuussa 05 rekisteröitiin 4 53 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, syyskuu Ulkomaan vapaa-ajanmatkojen määrä laski syyskuussa 2010 Suomalaiset tekivät syyskuussa 2010 noin kymmenen prosenttia vähemmän sellaisia ulkomaan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Maarakennusalan konekustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, maaliskuu Maaliskuussa 2010 kotimaa ja naapurimaat suomalaisten matkailijoiden suosiossa Suomalaiset tekivät maaliskuussa lähes puoli miljoonaa maksullisen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2009, 2. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 7,6 prosenttia toisella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi laski

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, lokakuu Kotimaanmatkat ja Ruotsin risteilyt suomalaisten matkailijoiden suosiossa lokakuussa 2010 Suomalaiset tekivät lokakuussa lähes puoli miljoonaa

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2011 Suomalaisten matkailu 2011, tammikuu Tammikuussa 2011 naapurimaat suomalaisten matkailijoiden suosiossa Monen suomalaisen ulkomaanmatka suuntautui tammikuussa Ruotsiin, Viroon

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, elokuu Matkailuinnostus valtasi suomalaiset elokuussa 2010 Elokuussa suomalaiset innostuivat matkailemaan edellisvuotta huomattavasti vilkkaammin.

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2008 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2008, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi nousi 11,7 prosenttia

Lisätiedot

Mikä indeksissä muuttui

Mikä indeksissä muuttui Mikä indeksissä muuttui 17.2.2006 Mikä indeksissä muuttui! Perusvuosi! Kansallisen kuluttajahintaindeksin painorakenne! Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne! Omistusasumisen mittaamistapa!

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Julkisyhteisöjen EMU-velka Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka jatkoi voimakasta kasvua vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2010, 1. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 10,3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 21.6.2010. Maidon jälkitilitys

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, huhtikuu Tuhkapilvi keskeytti lentomatkailun viikoksi huhtikuussa 2010 Islannin tulivuorenpurkauksesta johtunut lentomatkailun keskeytyminen vaikeutti

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2012

Korjausrakentaminen 2012 Rakentaminen 2013 Korjausrakentaminen 2012 Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2012 talonrakennusyritykset korjasivat rakennuksia 5,6 miljardilla eurolla Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen talonrakennusyrityksissä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 3. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 11,7 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 011 Suomalaisten matkailu 011, marraskuu Marraskuussa 011 suomalaiset matkustivat Viroon tai Kanarian saarille Marraskuun harmaus sai suomalaiset matkustamaan Viroon tai Kanarian saarille.

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2011 Suomalaisten matkailu 2011, toukokuu Toukokuussa 2011 suomalaiset matkustivat Viroon tai lähtivät Ruotsin risteilylle Toukokuussa suomalaiset tekivät Viroon yli 100 000 maksullisen

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi 2014, toukokuu Metsäkoneiden kustannukset pysyivät ennallaan toukokuussa Tilastokeskuksen mukaan metsäkoneiden kustannukset pysyivät

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 2. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat prosenttia toisella vuosineljänneksellä Korjattu 24.8.2012.

Lisätiedot

Teollisuuden uudet tilaukset

Teollisuuden uudet tilaukset Teollisuus 2012 Teollisuuden uudet tilaukset 2012, maaliskuu Teollisuuden uudet tilaukset vähenivät maaliskuussa 11,8 prosenttia vuoden takaisesta Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 213 Kivihiilen kulutus 213, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2010, 1. neljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus nousi hieman vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 0 Suomalaisten matkailu 0, joulukuu Ulkomaanmatkat suomalaisten suosiossa joulukuussa 0 Joulukuussa suomalaiset suuntasivat matkansa ulkomaille ja kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Rakentamisen liikevaihtokuvaaja Rakentaminen 2011 Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2011, huhtikuu Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi 13 prosenttia helmi-huhtikuussa Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi helmi-huhtikuussa 13 prosenttia

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2010

Korjausrakentaminen 2010 Rakentaminen 2011 2010 Rakennusyritysten Suurimpien rakennusyritysten korjausrakentamisen liikevaihto kasvoi 3 prosenttia vuonna 2010 Vähintään 10 hengen rakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

KULUTUSTUTKIMUS 2006

KULUTUSTUTKIMUS 2006 KULUTUSTUTKIMUS 2006 Juhlatutkimus Ensimmäisestä kulutustutkimukseksi tulkitusta selvityksestä tulee kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2008! Vera Hjelt: "Tutkimus ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Ajankohtaista tilastouudistuksista. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus

Ajankohtaista tilastouudistuksista. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus Ajankohtaista tilastouudistuksista Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus Esityksen sisältö Uusia tilastoja Toimiala Onlinessa Seutukunnittaiset liiketoimintakuvaajat

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2 miljardia euroa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kansainvälinen hintavertailu 2015

Kansainvälinen hintavertailu 2015 Hinnat ja kustannukset 2016 Kansainvälinen hintavertailu 2015 Ruoka ja alkoholittomat juomat Suomessa viidenneksen EU:n keskitasoa kalliimpia Vuoden 2015 keväällä tehdyn hintavertailun mukaan ruuan ja

Lisätiedot