Seksuaalisuuden portaat

Transkriptio

1

2 Seksuaalisuuden portaat 1. Porras, äiti/isä nainen/mies 2. Porras, julkkisrakkaus 3. Porras, tuttu salattu 4. Porras, tuttu kaverille kerrottu 5. Porras, tykkään sinusta 6. Porras, käsi kädessä 7. Porras, kiss me 8. Porras, mikä tuntuu hyvältä 9. Porras, rakastella

3 8. Porras, mikä tuntuu hyvältä 7. Porras, kiss me 8. Porras, rakastella 1. Porras, äiti/isä nainen/mies 4. Porras, tuttu kaverille kerrottu 3.Porras, 2. Porras, tuttu salattu julkkisrakkaus 6. Porras, käsi kädessä 5. Porras, tykkään sinusta

4 Seksuaalisuuden kolme kerrosta järki tunne biologia

5 PLISSIT - malli Permission (P) eli luvan antamisen taso Kehitysvammaiset henkilöt voivat tarvita joko sanallisen tai sanattoman luvan olla ja toteuttaa itseään seksuaalisina ihmisinä. Limited information (LI) eli kohdennettu tieto Jos kehitysvammaisella ihmisellä ilmenee esimerkiksi ongelmia itsetyydytyksen kanssa, saattaa hän tarvita kohdennettua tietoa. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi masturbaatio-opetusvideoita. Specific suggestions (SS) eli erityisohjeiden taso Joskus voidaan tarvita ns. seksuaalineuvojia, joiden tehtävänä on auttaa vaikeimmissa tai toistuvissa seksuaalisuuteen liittyvissä haastavissa tilanteissa. Kehitysvammaisten seksuaalisuuteen erikoistuneita seksuaalineuvoja löytyy ainakin isoimmista kaupungeista ja erityishuoltopiireistä. Intensive therapy (IT) eli intensiivinen terapia Ihminen saattaa tarvita terapiaan, jos hän on tullut esimerkiksi kaltoinkohdelluksi.

6 Ammatillinen näkökulma Antamalla lupa asiakkaan seksuaalisuudelle, lupa annetaan ajatuksille, tunteille, tarpeille tiedon ja taidon lisääntymiselle, kohtaamiselle sekä vuoropuhelun synnylle. Luvan antaminen asiakkaalle mahdollistaa häpeän vähenemisen, arvokkuuden kasvamisen, jolloin seksuaalisen hyvinvoinnin ylläpidon kyky lisääntyy ja asiakkaasta tulee kokonainen.

7 Seksuaalisuuden kohtaaminen ja käsittely vaatii työntekijältä oman seksuaalisuuden kohtaamista ja omien asenteiden pohtimista ja tunnistamista Seksuaalisuuden kohtaamiseen, siitä puhumiseen tai sen käsittelyyn ei ole yhtä ainoaa tapaa. Asenteiden, ajatusten ja kohtaamisen negatiivisuus asiakastyössä vähenee, kun työntekijä on selvillä omista seksuaalisuudesta. Ajankohtaiset ja oikeat tiedot, laadukkaat materiaalit, maalaisjärki ja motivaatio auttavat niin oman kuin muiden ihmisten seksuaalisuuden käsittelyssä. (Aho ym. 2008, 45.)

8 Asiakkaan seksuaalisuuden kohtaamiseksi ei tarvitse kuin nähdä, kuulla ja puhua. Kun nähdään asiakas seksuaalisena ja sukupuolisena yksilönä, fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja henkisenä kokonaisuutena ja omat tarpeet omaavana. Annetaan asiakkaalle mahdollisuus olla oman elämän paras asiantuntija. Puheeksi ottamisella luodaan puheen kulttuuria eli sitä mistä saa puhua ja millä tavoin. Näkemällä, kuulemalla ja puhumalla annetaan lupa asukkaan seksuaalisuudelle. (Kilpiä 2010.)Kun puhe ei ole kommunikaatio väline, toteutetaan se vaihtoehtoisilla kommunikaatio välineillä. Esim. viittomat, kuvat - > sosiaaliset tarinat.

9 Seksuaalisen kehityksen tukeminen on haastavaa, koska siihen liittyy oikeuksien lisäksi myös paljon vastuuta ja velvollisuuksia. Vaikka fyysiset muutokset voivat alkaa varhain, ei nuori välttämättä ole vielä henkisesti kypsä. Nuorella on oikeus tulla kohdelluksi keskeneräisenä, eikä aikuiselta näyttävä vartalo ole vielä tae kyvyistä luoda tasaarvoista ihmissuhdetta. (Bildjuschkin-Malmberg 2000:39.) Myös ulkopuolisen kyky arvioida toisen valmiutta tai kypsyyttä on rajallinen. Kuten lapsilla, myös aikuisilla on oikeus ilmaista seksuaalisuuttaan iälleen ominaisella tavalla.

10 Monesti kehitysvammaisen henkilöiden seksuaalisuutta havahdutaan ajattelemaan vasta silloin kun on tapahtunut jotain, joka koetaan ongelmalliseksi. Usein unohdetaan, että myös kehitysvammaiset ihmiset ovat syntyneet tytöiksi ja pojiksi, naisiksi ja miehiksi. Myös kehitysvammaiselle henkilöille seksuaalisuus on hänessä piilevä, mahtava voima. Kehitysvammaisen ihmisen tulee saada tietää, minkälaiset yhteiskunnalliset normit säätelevät ihmisten seksuaalikäyttäytymistä, mitkä asiat sopivat julkisuuteen ja mitkä taas ovat yksityisiä, intiimejä asioita.

11 Ei pidä aliarvioida kehitysvammaisen henkilön kyky ottaa tietoa vastaan. Se voi olla jopa suurempi kuin vaikkapa työntekijän kyky puhua näistä luonnollista, mutta ehkä arkaluontoisista ja vaikeista asioista. (Lahtinen 1982, ) Usein aikuisen kehitysvammaisen ulkonäkö, pukeutuminen, käytös on lapsenomainen. Ei nähdä tarpeelliseksi kertoa seksuaalisuutteen liittyvistä asioista vaikka asiakas selkeästi tarvitsisi tietoa. Kehitysvammainen toimii sen tiedon pohjalta mikä hänellä on. Onko tieto peräisin lapsuuden kodista, netistä, toisten kertomaa, tv:stä nähtyä. Toiminta voi olla julkista tai sitten omassa huoneessa nolona suhraamista.

12 Minne oikeudet voi kadota/hävitä Sosiaaliset olosuhteet Missä, miten ja kenen kanssa kehitysvammainen henkilö asuu, kotona, asuntolassa vai laitoksessa. Asenneilmasto Ei juuri tue kehitysvammaista ihmisiä seurusteluun ja oman seksuaalisuuden toteuttamiseen. Vamman ja sairauden laatu Seksuaalisuus on kokemuksellinen asia. Vaikeakaan vamma itsessään on harvoin esteenä sukupuolisuuden toteutumiselle. Psykologiset ongelmat Kehitysvammaisilla seksuaalisuuteen liittyvät pelot ja ahdistukset ovat samoja kuin muillakin ihmisillä. Vamma tai sairaus voi kuitenkin aktivoida tai korostaa niitä. Se voi aiheuttaa muutoksia oman ruumiin kuvassa, epävarmuutta, ja myös toiminnallisia häiriöitä.

13 Kenen oikeudet Onko kehitysvammaisella ja autismikirjon henkilöllä seksuaalioikeuksia? - kehitysvammaisella ja autismikirjon henkilöillä on oikeus omaan seksuaalisuuteen. Henkilökunnalla on vastuu ja velvollisuus tukea, ohjata ja auttaa sen toteutumisessa. Työntekijän oikeudet? - ammatillisuus, asiallisuus Mitä ei tarvitse sietää? - asiakkaan iholle tuloa; ohjataan asiakasta tilanteessa oikein. - ei provosoiden tai traumatisoiden. Miten viestin?! - työntekijän on muistettava, verbaalinen, non-verbaalinen viestintä, väärällä tavalla huumorin käyttö.

14 Ihastuminen, rakastuminen ja seksuaalisten nautinnon kokeminen vastakkaiseen sukupuoleen tai saman sukupuolen edustajaan se voi olla myös ohjaaja. esineeseen, vaatteisiin esim. kengät, haalarit, huivi, hanskat. kokea seksuaalista nautintoa jostakin toiminnosta, esim. laskutoimituksen tai piirustustehtävän loppuun saattaminen. seksuaalisuuden kokeminen oman kehon kautta ei tyypillisillä toiminnoilla esim. pyllynsilmän kaivelu kädellä tai esineellä, esineiden työntäminen sukupuoli elimeen.

15 Työyhteisö Työyhteisössä emme voi valita työkavereita, emmekä voi päättää kenen kanssa haluamme tehdä yhteistyötä. Vuorovaikutuskanava on aina kaksisuuntainen siten, että viestien lähettäminen ja vastaanottaminen eivät saa estää toistensa kulkua. Riippumatta siitä, kuinka eri mieltä itse jostakin seksuaalisuuteen liittyvästä asiasta on, aina on oltava kuulolla ja tunnistettava toisen lähettämät viestit. Asiakkaiden ja heidän omaisten kanssa vuorovaikutuksen onnistumisesta vastuun kantaa ammattilainen. Se on ohjaajan työtä ja edellyttää aktiivista huolenpitoa omasta vuorovaikutuskanavasta. Asiakkaat ja heidän omaisensa ovat yksityishenkilöitä ja heidän vuorovaikutuksensa on sellainen kun on.

16 Tavoitteena on, että toisen työn ymmärtäminen lisääntyisi ja yhteissuunnittelu, toteutus ja arviointi olisi totuttu käytäntö. Oikein kuuleminen ja ymmärtäminen on myös haasteellista varsinkin silloin, kun kerromme tunteista ja ihmissuhteista. Kuuntelun merkitys työvälineenä korostuu. Kun toinen puhuu, se ei takaa ymmärtävää kuuntelua eikä oikeaa tulkintaa asiasta. Kuuntelua tulee harjoitella ja käyttää tarkentavia kysymyksiä viestin ymmärtämisen tukena.

17 Asiakkaiden kanssa seksuaalisuuden käsittelyssä sosiaaliset tarinat ovat työvälineenä. Sosiaaliset tarinat on työskentelymenetelmä, jonka avulla kehitysvammaiset ja autisminkirjon henkilöt oppivat ymmärtämään ja jäsentämään erilaisiin tilanteisiin liittyvää käyttäytymistä. Visuaalisesti esitetyt tarinat hyödyntävät useampaa aistikanavaa, jolloin muistaminen paranee ja tieto on käytettävissä tilanteen eteen tullessa.

18 Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta. Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla houkuttelun ja erilaisten kaltoin kohtelun tilanteissa. (KIUSAAMINEN, ALISTAMINEN, AHDISTELU, VÄKIVALTA, SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ)

19 Taitoa puolustaa itseä ja laittaa rajoja. - EI -sanan sanomista - Kieltäytymistä - Oman tahdon ilmaisemista - Rajojen laittamista sanallisesti (esim. kovan äänen käyttö) tai fyysisesti (esim. työntäminen) - Uhkaavasta tilanteesta pois lähteminen - Olla suostumatta toisen loukkaaviin ja mitätöiviin määrittelyihin itsestä - Avun pyytämistä ja luotettavaan aikuiseen turvautumista

20 Henkilökunnan näkökulmasta Tietoisuuden lisääminen kehitysvammaisen turvallisuutta edistävistä ja sitä uhkaavista tekijöistä. Tiedon lisäämistä kehitysvammaisten oikeuksista. Kuunnella kehitysvammaista aidosti. Lujittaa kehitysvammaisen ja ohjaajan suhdetta. Antaa valmiuksia puhua kehitysvammaisen kanssa. Antaa valmiuksia yhteistyöhön kehitysvammaisen turvallisuuden lisäämiseksi.

21 Turvataitojen oppiminen edellyttää Tietoisuutta - oikeudesta olla olemassa ja rakastettu - oikeudesta kunnioittavaan kohteluun ja hyvään elämään - oikeudesta fyysiseen koskemattomuuteen. sekä tietoon oman kehon itsemääräämisoikeudesta - oikeudesta tukeen ja turvallisten henkilöiden saatavilla oloon

22 Turvataitojen vahvistumisessa olennaista: Itsearvostuksen ja itseluottamuksen vahvistuminen. Itsetuntemuksen lisääntyminen. Tunnetaidoissa harjaantuminen - kyky tunnistaa ja ilmaista omia tunteita. Taito luoda ja ylläpitää hyviä kaverisuhteita, tietoa seurustelusuhteesta, ihastumisesta, rakastumisesta.

23 Turvataitojen vahvistumisessa olennaista Kehitysvammaisen ihmisen turvallisen kasvamisen vahvistaminen: vahvistetaan kehitysvammaisen ihmisen omia selviytymiskeinoja ja elämisen taitoja. vahvistetaan henkilökunnan valppautta sekä taitoja tukea kehitysvammaisia kehitysvammaista ei jätetä omaan varaansa. Kaltoin kohtelun ennaltaehkäisy: kehitysvammaisten keskinäisissä, aikuisten ja kehitysvammaisten sekä henkilökunnan välisissä suhteissa. Turvallisen perustan rakentaminen eheään aikuisuuteen, mieheksi, naiseksi.

24 Lähteet; Turvataidoista tukea nuorelle Nuorten seksuaaliterveys yhteinen asia Lehtori Sirpa Valkama, perheterapeutti Kaija Lajunen Bildjuschkin, Katriina ja Malmberg, Ari: Kerro meille seksistä. Tammi Ilmonen, Tuisku ja Karanka, Irene: Iloinen soturi ja Suloinen kuningatar. Kehitysvammaliitto Karanka, Irene: Seksuaalisuuden ulottuvuudet. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus Keltikangas-Järvinen, Liisa: Hyvä itsetunto. WSOY Papp, K.- Kontula, O- Kosonen, K.: Nuorten aikuisten seksuaalikäyttäytyminen ja seksuaaliset riskinotot. Väestöliitto 2000.