TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Mietintöluonnos Joachim Zeller (PE592.

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Talousarvion valvontavaliokunta 2016/2208(DEC) TARKISTUKSET Mietintöluonnos Joachim Zeller (PE v01-00) tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2015 vastuuvapausmenettelyssä (2016/2208(DEC)) AM\ docx PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 AM_Com_NonLegReport PE v /63 AM\ docx

3 1 Johdanto-osan 2 a viite (uusi) ottaa huomioon sen epätavallisen seikan, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma on jaettu kahteen osaan, a) tarkastuslausuma tilien luotettavuudesta ja b) tarkastuslausuma tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, 2 1 kohta 1. panee merkille havainnot ja suositukset, jotka on esitetty tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 18/2015 Vaikeuksissa oleville maille annettu rahoitustuki ; 1. panee merkille havainnot ja suositukset, jotka on esitetty tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 18/2015 Vaikeuksissa oleville maille annettu rahoitustuki ; katsoo, että tälle olisi annettava oikea otsikko Jäsenvaltioille annetut rahoituslainat, koska kaikki tämä tuki on maksettava takaisin korkoineen; 3 AM\ docx 3/63 PE v01-00

4 3 kohta 3. pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei maininnut kertomuksessaan kaikkia rahoituskriisin alusta lähtien rahoitustukea saaneita jäsenvaltioita, Kreikan ohjelma mukaan luettuna, koska se olisi helpottanut vertailua; 3. pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei maininnut kertomuksessaan kaikkia rahoituskriisin alusta lähtien rahoituslainaa saaneita jäsenvaltioita, Kreikan ohjelma mukaan luettuna, koska se olisi helpottanut vertailua; 4 6 kohta 6. pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuin rajasi tarkastuksen koskemaan neuvoston hyväksymää rahoitustukea koskevaa erittäin lyhytaikaista ja konkreettista skenaariota eikä ottanut huomioon julkisessa ja tieteellisessä keskustelussa jo esitettyjä muita mahdollisia ratkaisuja julkisen talouden epätasapainon korjaamiseksi, kuten valtionvelan jakamista tai velkahelpotusta; 6. pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuin rajasi tarkastuksen koskemaan neuvoston hyväksymää rahoituslainaa koskevaa erittäin lyhytaikaista ja konkreettista skenaariota eikä ottanut huomioon julkisessa ja tieteellisessä keskustelussa jo esitettyjä muita mahdollisia ratkaisuja julkisen talouden epätasapainon korjaamiseksi, kuten valtionvelan jakamista tai velkahelpotusta; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei kiinnittänyt huomiota siihen, että jos uuden valuutan edellyttämät perustavaa laatua olevat rakenteet (kuten Euroopan vakausmekanismi, yhteinen valvontamekanismi, yhteinen kriisinratkaisumekanismi ja pankkiunioni) olisivat olleet käytössä, kun euro otettiin käyttöön, se olisi estänyt monien pankkien romahtamisen; PE v /63 AM\ docx

5 5 6 kohta 6. pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuin rajasi tarkastuksen koskemaan neuvoston hyväksymää rahoitustukea koskevaa erittäin lyhytaikaista ja konkreettista skenaariota eikä ottanut huomioon julkisessa ja tieteellisessä keskustelussa jo esitettyjä muita mahdollisia ratkaisuja julkisen talouden epätasapainon korjaamiseksi, kuten valtionvelan jakamista tai velkahelpotusta; 6. pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuin rajasi tarkastuksen koskemaan neuvoston hyväksymää rahoituslainaa koskevaa erittäin lyhytaikaista ja konkreettista skenaariota eikä ottanut huomioon julkisessa ja tieteellisessä keskustelussa jo esitettyjä muita mahdollisia ratkaisuja julkisen talouden epätasapainon korjaamiseksi, kuten valtionvelan jakamista tai velkahelpotusta; 6 7 kohta 7. pitää valitettavana, että kertomuksessa keskitytään vain tuen hallinnointiin eikä analysoida tai kyseenalaisteta ohjelman sisältöä eikä rahoitustuelle neuvoteltuja ehtoja; 7. pitää valitettavana, että kertomuksessa keskitytään vain lainojen hallinnointiin eikä analysoida tai kyseenalaisteta ohjelman sisältöä eikä rahoituslainoille neuvoteltuja ehtoja; 7 AM\ docx 5/63 PE v01-00

6 9 kohta 9. panee merkille, että rahoitustukiohjelmien tavoitteina oli, että tukea saaneet maat palaavat rahoitusmarkkinoille, niiden julkinen talous saadaan kestäväksi ja niissä saadaan jälleen aikaan kasvua ja vähennetään työttömyyttä; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen havainnoissa ei analysoitu kattavasti ohjelmien tuloksia näitä tavoitteita vasten; 9. panee merkille, että rahoituslainaohjelmien jotka kaikki on maksettava takaisin tavoitteina oli, että tukea saaneet maat palaavat rahoitusmarkkinoille, niiden julkinen talous saadaan kestäväksi ja niissä saadaan jälleen aikaan kasvua ja vähennetään työttömyyttä; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen havainnoissa ei analysoitu kattavasti ohjelmien tuloksia näitä tavoitteita vasten; 8 10 kohta 10. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin keskittyi johtopäätöksissään lähinnä komissioon rahoitustuen hallinnoijana, mutta katsoo, että paremman käsityksen saamiseksi enemmän huomiota olisi pitänyt kiinnittää Kansainväliseen valuuttarahastoon ja Euroopan keskuspankkiin (EKP), jotka alun perin tukivat komissiota ohjelmien valmistelussa ja seurannassa; 10. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin keskittyi johtopäätöksissään lähinnä komissioon rahoituslainojen hallinnoijana, mutta katsoo, että paremman käsityksen saamiseksi enemmän huomiota olisi pitänyt kiinnittää Kansainväliseen valuuttarahastoon ja Euroopan keskuspankkiin (EKP), jotka alun perin tukivat komissiota ohjelmien valmistelussa ja seurannassa; 9 PE v /63 AM\ docx

7 11 kohta 11. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että neuvoston ja muiden kumppanien roolia ohjelman perustamisessa ja hallinnoinnissa on aliarvioitu; pyytää tilintarkastustuomioistuinta ja komissiota analysoimaan neuvoston toimien merkityksellisyyttä ja EKP:n roolia sekä sitä, olivatko toimet sopivia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja auttoivatko ne saavuttamaan unionin tavoitteet, joihin kuuluu myös talouskriisin voittaminen vähitellen sekä työpaikkojen ja kasvun luominen; 11. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että neuvoston ja muiden kumppanien roolia ohjelman perustamisessa ja hallinnoinnissa on aliarvioitu; pyytää tilintarkastustuomioistuinta ja komissiota analysoimaan neuvoston toimien merkityksellisyyttä ja EKP:n roolia sekä sitä, olivatko toimet sopivia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja auttoivatko ne saavuttamaan unionin tavoitteet, joihin kuuluu myös talouskriisin voittaminen vähitellen sekä työpaikkojen ja kasvun luominen; pyytää lisäksi tilintarkastustuomioistuinta ja komissiota analysoimaan uuden valuutan edellyttämien aivan perustavaa laatua olevien tukirakenteiden katastrofaalisen puuttumisen vaikutuksia kaikkiin euroalueen valtioihin ja toteaa, että monien pankkien romahdettua ja useiden euroalueen kansantalouksien ajauduttua romahduksen partaalle näitä rakenteita, kuten yhteinen valvontamekanismi, yhteinen kriisinratkaisumekanismi, Euroopan vakausmekanismi, täysimääräinen pankkiunioni ja täysimääräinen valuuttaunioni otetaan nyt käyttöön; kohta 13. korostaa, että jotkut ohjelmissa mainitut uudistukset (esim. 13. korostaa, että jotkut ohjelmissa mainitut uudistukset (esim. AM\ docx 7/63 PE v01-00

8 työmarkkinauudistus) tuottavat tuloksia kilpailukyvyn alalla vasta hyvin pitkällä aikavälillä, kun taas tukiohjelmissa pyritään saamaan aikaan lähinnä välittömiä, lyhyen aikavälin tuloksia; työmarkkinauudistus) tuottavat tuloksia kilpailukyvyn alalla vasta hyvin pitkällä aikavälillä, ja voivat silloinkin johtaa työoikeuksien ja -olojen heikentämiseen, kun taas lyhytnäköisemmissä tukiohjelmissa pyritään saamaan aikaan lähinnä välittömiä, lyhyen aikavälin tuloksia; 11 Petri Sarvamaa 14 kohta 14. pitää valitettavana, että ohjelmat perustuivat lähinnä menopuoleen (työmarkkinoiden, eläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistukset, paikallisten yksiköiden vähentäminen jne.) sekä julkisten ohjelmien kustannusten karsimiseen (koulutus-, sosiaaliturva- ja terveydenhuoltoalan ohjelmat), mikä on vaikuttanut heikossa asemassa oleviin kansalaisiin ja heikentänyt kasvumahdollisuuksia; 14. toteaa, että ohjelmat perustuivat lähinnä menopuoleen (työmarkkinoiden, eläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistukset, paikallisten yksiköiden vähentäminen jne.) sekä julkisten ohjelmien kustannusten karsimiseen; ymmärtää, että karsimisen tarkoituksena on ollut tukea saaneiden maiden rahoitusmarkkinoiden uudistaminen; kohta 16. tähdentää, että rahoitustuki vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille annettiin lainoina, jotka lainattiin 16. tähdentää, että rahoitustuki vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille annettiin lainoina, jotka lainattiin PE v /63 AM\ docx

9 pääomamarkkinoilta käyttäen takuuna unionin talousarviota; katsoo, että parlamentin rooli budjettivallan käyttäjänä on heikentynyt näissä ohjelmissa, mikä on entisestään vähentänyt annetun rahoitustuen demokraattista oikeutusta; pääomamarkkinoilta käyttäen takuuna unionin talousarviota; pitää valitettavana, että erityisesti Irlannin tapauksessa lainat myönnettiin kohtuuttomalla korolla, minkä ansiosta EU sai kohtuutonta tuottoa ahdingossa olevien jäsenvaltioiden selkänahasta; katsoo, että parlamentin rooli budjettivallan käyttäjänä on heikentynyt näissä ohjelmissa, mikä on entisestään vähentänyt annetun rahoitustuen demokraattista oikeutusta; kohta 18. pitää tärkeänä tarkastella Euroopan keskuspankin roolia sen pyrkiessä epäsuorasti auttamaan jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteensa sekä tukemaan laajemmin unionin rahoitusjärjestelmän rakennetta rahoitusohjelmien aikana; 18. pitää erityisen tärkeänä tarkastella Euroopan keskuspankin kriisin aikaista roolia, tutkia erityisesti aikanaan läsnä olleiden IMF:n edustajien vahvistamia väitteitä ja syytteitä, joiden mukaan EKP käytti pakkokeinoja Irlannin silloiseen hallitukseen; pitää tärkeänä myös tutkia EKP:n roolia sen pyrkiessä epäsuorasti auttamaan jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteensa sekä tukemaan laajemmin unionin rahoitusjärjestelmän rakennetta rahoitusohjelmien aikana; kohta AM\ docx 9/63 PE v01-00

10 19. katsoo, että kriisin alussa oli vaikea ennustaa äkillisiä häiriöitä, joilla on ollut joissakin jäsenvaltioissa tuhoisia vaikutuksia; painottaa, että vuosien 2007 ja 2008 maailmanlaajuisten rahoituskriisien laajuutta ja luonnetta oli hankala ennustaa, koska ne olivat ennennäkemättömiä; 19. katsoo, että kriisin alussa oli vaikea ennustaa äkillisiä häiriöitä, joilla on ollut joissakin jäsenvaltioissa tuhoisia vaikutuksia; katsoo myös, että yksi merkittävä kriisin syy oli euron epäkypsä luonne sen käyttöönottoajankohtana, koska siltä puuttuivat aivan perustavaa laatua olevat valuutan tukirakenteet; painottaa, että vuosien 2007 ja 2008 maailmanlaajuisten rahoituskriisien laajuutta ja luonnetta oli hankala ennustaa, koska ne olivat ennennäkemättömiä; kohta 20. on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että ennen kriisiä valvonnan oikeudelliseen kehykseen ei kiinnitetty riittävästi huomiota pyrittäessä määrittämään perusrahoitusasemien riskiä vakavan talouskriisin aikana; 20. on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että ennen kriisiä valvonnan oikeudelliseen kehykseen ei kiinnitetty riittävästi huomiota pyrittäessä määrittämään perusrahoitusasemien riskiä vakavan talouskriisin aikana ja että tämän valvonnan puutteen vuoksi EKP:n on kannettava vastuunsa roolistaan kriisin aiheuttajana; kohta PE v /63 AM\ docx

11 21. suhtautuu myönteisesti siihen, että lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät talouspolitiikan ohjauspaketin ja budjettikuripaketin, joita esitettiin rahoituskriisin seurauksena ja joissa käsitellään kriisin paljastamia valvonnan puutteita; toteaa kuitenkin, että talouden ohjausjärjestelmän uudistaminen viime vuosina ei ole auttanut voittamaan kriisiä kokonaan, ja kehottaa komissiota analysoimaan edelleen uusien puitteiden vahvuuksia ja heikkouksia verrattuna vastaaviin kansantalouksiin (Yhdysvallat, Japani ja muut OECD-maat) sekä ehdottamaan tarvittaessa uusia uudistuksia; 21. panee merkille, että lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät talouspolitiikan ohjauspaketin ja budjettikuripaketin, joita esitettiin rahoituskriisin seurauksena ja joissa käsitellään osittain kriisin paljastamia valvonnan puutteita; toteaa kuitenkin, että talouden ohjausjärjestelmän uudistaminen viime vuosina ei ole auttanut voittamaan kriisiä kokonaan, ja kehottaa komissiota analysoimaan edelleen uusien puitteiden vahvuuksia ja heikkouksia verrattuna vastaaviin kansantalouksiin (Yhdysvallat, Japani ja muut OECD-maat) sekä ehdottamaan tarvittaessa uusia uudistuksia; kohta 22. kehottaa komissiota noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen suositusta parantaa entisestään makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteidensa laatua; 22. kehottaa komissiota noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen suositusta parantaa entisestään makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteidensa laatua, sillä ne ovat olleet jatkuvasti niin väärässä, ettei sitä voida hyväksyä; kohta AM\ docx 11/63 PE v01-00

12 23. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen johtopäätöksen, että aikarajoitteista ja kokemuksen puutteesta huolimatta komissio onnistui huolehtimaan rahoitustukiohjelmien hallinnointiin liittyvistä uusista tehtävistä; painottaa tilintarkastustuomioistuimen johtopäätöstä, jonka mukaan tämä oli hyvä saavutus tilanteeseen liittyvien rajoitteiden vuoksi; 23. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen johtopäätöksen, että aikarajoitteista ja kokemuksen puutteesta huolimatta komissio onnistui huolehtimaan rahoitustukiohjelmien hallinnointiin liittyvistä uusista tehtävistä, mutta toteaa myös, että a) jos asianmukaiset tukirakenteet olisivat olleet käytössä uutta valuuttaa varten kriisin alusta lähtien, kriisi, jos sellaista olisi edes muodostunut, olisi ollut vähemmän vakava, ja b) toteaa myös, että asianmukaisilla ennusteilla ja suunnittelulla kaikki nämä ongelmat olisi voitu ennustaa ja niihin olisi voitu varautua; hyväksyy kuitenkin tilintarkastustuomioistuimen johtopäätöksen, jonka mukaan ottaen huomioon tuolloiset olosuhteet, tämä oli hyvä saavutus tilanteeseen liittyvien rajoitteiden vuoksi; kohta 24. suhtautuu myönteisesti päätökseen antaa rahoitustuen hallinnointi komission vastuulle muiden rahoituskumppaneiden sijasta, koska tämä mahdollistaa räätälöidyn tuen, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden ominaispiirteet ja omavastuu; 24. suhtautuu myönteisesti päätökseen antaa rahoituslainojen hallinnointi komission vastuulle muiden rahoituskumppaneiden sijasta, koska tämä mahdollistaa räätälöidyt lainat, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden ominaispiirteet ja omavastuu; PE v /63 AM\ docx

13 20 27 kohta 27. painottaa, että ohjelmien alkuvaiheessa komissio toimi vakavan aikapaineen ja poliittisen paineen alla ja että epävarmuustekijät aiheuttivat haasteen koko rahoitusjärjestelmän vakaudelle, millä olisi ollut vaikeasti ennakoitavia seurauksia taloudelle; 27. painottaa, että ohjelmien alkuvaiheessa komissio toimi vakavan aikapaineen ja poliittisen paineen alla ja että epävarmuustekijät aiheuttivat haasteen koko rahoitusjärjestelmän vakaudelle, millä olisi ollut vaikeasti ennakoitavia seurauksia taloudelle; painottaa myös, että kyseisiin jäsenvaltioihin kohdistui yhtä lailla vakava aikapaine ja poliittinen paine; painottaa, että kaiken paineen seurauksena tehtiin päätöksiä, jotka nyt jälkeenpäin ja ajan kanssa voidaan ja tuleekin tarkistaa, kuten päätös 31 miljardin euron vekselilainasta Irlannille vuonna 2010 kahden maksukyvyttömän muun kuin systeemisesti merkittävän pankin pelastamiseksi ja pankkien dominovaikutukseen perustuvien romahdusten estämiseksi kaikkialla EU:ssa aikana, jona mitään tarvittavista valuuttapilareista (kuten yhteinen kriisinratkaisumekanismi tai Euroopan vakausmekanismi) ei ollut käytössä; kohta 28. toteaa, että komissiolla ei ollut aiempaa kokemusta rahoitustuesta, joten se sovelsi tekemällä oppimisen periaatetta ja 28. toteaa, että komissiolla ei ollut aiempaa kokemusta rahoitustuesta, joten se sovelsi tekemällä oppimisen periaatetta ja AM\ docx 13/63 PE v01-00

14 onnistui perustamaan ohjelmat melko nopeasti ja paransi myöhempien ohjelmien hallinnointia; onnistui perustamaan ohjelmat melko nopeasti ja paransi myöhempien ohjelmien hallinnointia, mutta todelliset kustannukset tästä kokemattomuudesta koituivat jäsenvaltioiden kärsittäviksi, ja ne kärsivät niistä edelleen; kohta 33. toteaa, että tätä työasiakirjaa laadittaessa komissio on jo antanut ehdotuksensa rakenneuudistusten tukiohjelman perustamiseksi; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on ilmeisesti ottanut tilintarkastustuomioistuimen suositukset huomioon, ja toivoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmasta tulee Kreikka-työryhmän työhön perustuva vahva teknisen avun väline; 33. toteaa, että tätä työasiakirjaa laadittaessa komissio on jo antanut ehdotuksensa rakenneuudistusten tukiohjelman perustamiseksi; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on ilmeisesti ottanut tilintarkastustuomioistuimen suositukset huomioon, ja toivoo, että rakenneuudistusten tukiohjelmasta tulee Kreikka-työryhmän työhön perustuva vahva teknisen avun väline; toteaa, että kokemuksia ja päätelmiä laadittaessa Kreikka-työryhmä ei pyri ottamaan huomioon eri ohjelmista Kreikan kansalaisiin kohdistuneita sosiaalisia kustannuksia, jotka ovat olleet huomattavia; kohta PE v /63 AM\ docx

15 37. pitää valitettavana, että edunsaajajäsenvaltio ja työryhmä eivät antaneet komissiolle säännöllisesti toimintakertomuksia; huomauttaa, että komission olisi vaadittava saada neljännesvuosittain annettavat toimintakertomukset ilman turhia viivästyksiä sekä jälkiarvioinnin muodossa annettava kattava loppuraportti kohtuullisen ajan kuluttua Kreikkatyöryhmän työn päättymisestä; vaatii komissiota seuraamaan järjestelmällisesti teknisen avun toteutusta, jotta teknistä apua voidaan mukauttaa tulossuuntautuneesti; 37. pitää valitettavana, että edunsaajajäsenvaltio ja työryhmä eivät antaneet komissiolle säännöllisesti toimintakertomuksia; huomauttaa, että komission olisi vaadittava saada neljännesvuosittain annettavat toimintakertomukset ilman turhia viivästyksiä sekä jälkiarvioinnin muodossa annettava kattava loppuraportti kohtuullisen ajan kuluttua Kreikkatyöryhmän työn päättymisestä; vaatii komissiota seuraamaan järjestelmällisesti teknisen avun toteutusta, jotta teknistä apua voidaan mukauttaa tulossuuntautuneesti; vaatii lisäksi, että teknisen avun ja Kreikka-työryhmän eri raportteihin olisi sisällyttävä tilinpito siitä, miten ja missä tarkalleen Kreikan niin kutsutut pelastuspaketit käytettiin; kohta 49. pitää välttämättömänä myös lujittaa poliittista ja toimintapoliittista vuoropuhelua, avun ehdollisuutta ja loogista viitekehystä, jotta rahoitussopimuksissa voidaan varmistaa johdonmukaisuus maksuja ja maksatusta koskevan päätöksen ja niiden ennakkoehtojen välillä luomalla selvä yhteys maksujen ja toimien toteuttamisen ja tulosten sekä valittujen tavoitteiden ja indikaattoreiden merkityksellisyyden välille; 49. pitää myös välttämättömänä lujittaa poliittista ja toimintapoliittista vuoropuhelua, avun ehdollisuutta ja loogista viitekehystä, jotta rahoitussopimuksissa voidaan varmistaa johdonmukaisuus maksuja ja maksatusta koskevan päätöksen ja niiden ennakkoehtojen välillä luomalla selvä yhteys maksujen ja toimien toteuttamisen ja tulosten sekä valittujen tavoitteiden ja indikaattoreiden merkityksellisyyden välille; AM\ docx 15/63 PE v01-00

16 25 51 kohta 51. kehottaa ottamaan opiksi kaikista päätöksentekoprosessissa saaduista kokemuksista ja siten varmistamaan, että arviointien ja toimintapolitiikan laatimisen välinen yhteys on toimiva; 51. kehottaa komissiota ottamaan opiksi kaikista päätöksentekoprosessissa saaduista kokemuksista ja siten varmistamaan, että arviointien ja toimintapolitiikan laatimisen välinen yhteys on toimiva; kohta 70. toteaa, että sellaiset unionin ja erityisesti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston varoin tuetut investoinnit maaseudun infrastruktuuriin ovat tärkeitä, joilla rahoitetaan tarpeita, joita ei välttämättä muutoin ole rahoitettu maaseutualueiden merkittävien taloudellisten haasteiden ja niiden saaman niukan rahoituksen vuoksi; 70. toteaa, että sellaiset unionin, erityisesti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston varoin tuetut investoinnit maaseudun infrastruktuuriin, joiden edut ulottuvat maanviljelyä laajemmalle, ovat tärkeitä, joilla rahoitetaan tarpeita, joita ei välttämättä muutoin ole rahoitettu maaseutualueiden merkittävien taloudellisten haasteiden ja niiden saaman niukan rahoituksen vuoksi; 27 PE v /63 AM\ docx

17 71 kohta 71. panee merkille, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoitus infrastruktuurihankkeille perustuu yhteistyössä tapahtuvaan hallinnointiin, jossa jäsenvaltiot ovat vastuussa hankkeiden hallinnoinnista, seurannasta ja valvonnasta sekä niiden valinnasta ja toteutuksesta, kun taas komission tehtävänä on valvoa, että jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmät toimivat asianmukaisesti; korostaa, että sekä komission että jäsenvaltioiden on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatteita; 71. panee merkille, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoitus infrastruktuurihankkeille perustuu yhteistyössä tapahtuvaan hallinnointiin, jossa jäsenvaltiot ovat vastuussa hankkeiden hallinnoinnista, seurannasta ja valvonnasta sekä niiden valinnasta ja toteutuksesta, kun taas komission tehtävänä on valvoa, että jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmät toimivat asianmukaisesti, ja katsoo, että nämä tehtävät olisi määritettävä selkeämmin, jotta edunsaajille on selvää, millä aloilla seurantaelimet ovat toimivaltaisia; korostaa, että sekä komission että jäsenvaltioiden on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatteita; kohta 73. suosittelee painokkaasti, että EU:n investoinnit maaseudun infrastruktuuriin kohdennetaan nimenomaan hankkeisiin, joilla voidaan parantaa julkisia palveluja ja/tai auttaa luomaan maaseudulle työpaikkoja sekä edistää maaseudun taloudellista kehitystä ja joiden julkisen tuen tarve on osoitettavissa ja jotka tuottavat lisäarvoa; 73. suosittelee painokkaasti, että unionin investoinnit maaseudun infrastruktuuriin kohdennetaan hankkeisiin, joilla voidaan parantaa julkisia palveluja ja/tai auttaa luomaan maaseudulle työpaikkoja sekä edistää maaseudun taloudellista kehitystä ja joiden julkisen tuen tarve on osoitettavissa ja jotka tuottavat lisäarvoa, samalla kun varmistetaan, että nämä varat ovat lisäinvestointeja eikä niillä korvata keskeisten palvelujen kansallista AM\ docx 17/63 PE v01-00

18 rahoitusta; kohta 83. pyytää jäsenvaltioita asettamaan avustus- ja maksupyyntöjen käsittelylle kohtuullisen aikarajan ja noudattamaan sitä; 83. pyytää jäsenvaltioita asettamaan avustus- ja maksupyyntöjen käsittelylle kohtuullisen aikarajan ja noudattamaan sitä, koska useimmissa tapauksissa edunsaajat ovat jo käyttäneet tilapäisluottoja töiden loppuunsaattamiseksi; 30 Petri Sarvamaa 98 kohta 98. korostaa, että rehevöityminen on yksi suurimmista uhista Itämeren hyvälle ekologiselle tilalle, ja korostaa rehevöitymisen torjunnan merkitystä yhdessä maailman saastuneimmissa merissä; korostaa näin ollen, että unionin Itämeren aluetta koskevan makroaluestrategian tehokkuutta ravinteiden vähentämisessä on vaikea arvioida, ja pitää valitettavana, että ravinteiden vähentämisessä on saatu aikaan vain vähän edistystä ja että osa jäsenvaltioista on pannut unionin direktiivin täytäntöön vain osittain; 98. korostaa, että rehevöityminen on yksi suurimmista uhista Itämeren hyvälle ekologiselle tilalle, ja korostaa rehevöitymisen torjunnan merkitystä yhdessä maailman saastuneimmissa merissä; pitää tämän vuoksi valitettavana, että kaikille Itämeren valtioille ravinteiden vähennystavoitteet osoittavan Itämeren suojelukomission ravinteiden vähennysjärjestelmän yhteydessä on edistytty vain vähän ravinteiden vähentämisessä; pitää valitettavana, että osa jäsenvaltioista on pannut unionin direktiivin täytäntöön vain osittain; PE v /63 AM\ docx

19 kohta 113. korostaa, että Euroopan innovaatioja teknologiainstituutin ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välisen monivuotisen tukisopimuksen ei pitäisi olla osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuosittaisen raportoinnin esteenä; ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) kohta 118. ymmärtää, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tehtävä on edistää yhteistyötä yliopistojen, tutkimuksen ja innovoinnin kesken; katsoo, että yritykset voivat viime kädessä hyötyä eniten, koska ne ovat markkinoille tuodun innovoidun tuotteen laillisia omistajia ja saavat haltuunsa taloudelliset voitot; korostaa, että tässä tilanteessa yhteistyömalliin on sisällytettävä sellainen rakenne, jolla taataan tiettyjen varojen virtaus takaisin innovaatio- ja teknologiainstituuttiin; 118. ymmärtää, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tehtävä on edistää yhteistyötä yliopistojen, tutkimuksen ja innovoinnin kesken; katsoo, että yritykset voivat viime kädessä hyötyä eniten, koska ne ovat markkinoille tuodun innovoidun tuotteen laillisia omistajia ja saavat haltuunsa taloudelliset voitot; korostaa, että tässä tilanteessa yhteistyömalliin on sisällytettävä sellainen rakenne, jolla taataan tiettyjen varojen virtaus takaisin innovaatio- ja teknologiainstituuttiin sovitun (ehdotetun yhtäläisen) voitto-osuuden kanssa; AM\ docx 19/63 PE v01-00

20 33 Petri Sarvamaa 118 kohta 118. ymmärtää, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tehtävä on edistää yhteistyötä yliopistojen, tutkimuksen ja innovoinnin kesken; katsoo, että yritykset voivat viime kädessä hyötyä eniten, koska ne ovat markkinoille tuodun innovoidun tuotteen laillisia omistajia ja saavat haltuunsa taloudelliset voitot; korostaa, että tässä tilanteessa yhteistyömalliin on sisällytettävä sellainen rakenne, jolla taataan tiettyjen varojen virtaus takaisin innovaatio- ja teknologiainstituuttiin; 118. ymmärtää, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tehtävä on edistää yhteistyötä yliopistojen, tutkimuksen ja innovoinnin kesken; toteaa, että yritykset voivat usein hyötyä eniten, koska ne ovat markkinoille tuotujen innovatiivisten tuotteiden laillisia omistajia ja saavat haltuunsa taloudelliset voitot; korostaa, että tässä tilanteessa on harkittava mahdollisuutta sisällyttää yhteistyömalliin sellainen rakenne, jolla mahdollistetaan ainakin osittain tiettyjen varojen virtaus takaisin innovaatio- ja teknologiainstituuttiin; kohta 122. on ilahtunut tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, kannattaa sen suosituksia ja on tyytyväinen, että komissio hyväksyy ne ja ottaa ne huomioon jatkossa; 122. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ja sen suositukset ja on tyytyväinen, että komissio hyväksyy ne ja ottaa ne huomioon jatkossa; 35 PE v /63 AM\ docx

21 124 kohta 124. painottaa, etteivät palvelumarkkinat ole toteutuneet täydessä mitassaan ja että palveludirektiivin onnistuneella täytäntöönpanolla olisi suuri vaikutus kasvuun ja työpaikkoihin; katsoo, että koska direktiivin täysimääräisen täytäntöönpanon taloudellisia hyötyjä ei vielä tunneta, olisi komission toteutettava tutkimus, jonka avulla se voisi tehdä hyödyistä mahdollisimman luotettavan määrällisen arvion; 124. painottaa, etteivät palvelumarkkinat ole toteutuneet täydessä mitassaan ja että palveludirektiivin onnistuneella täytäntöönpanolla olisi suuri vaikutus kasvuun ja työpaikkoihin; toteaa kuitenkin, että vesihuollon kaltaisten peruspalveluiden niiden toimitustavan ja maksutavan on kuuluttava yksittäisten jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että julkisen omistuksen säilyttäminen on suotavin vaihtoehto; toteaa lisäksi, että direktiivin täysimääräisen täytäntöönpanon taloudellisia hyötyjä ei kaikilta osin vielä tunneta ja että komission olisi tilattava täysimääräinen riippumaton tutkimus, jonka avulla se voisi tehdä hyödyistä tai haitoista mahdollisimman luotettavan määrällisen arvion; kohta 125. kannustaa sisällyttämään direktiiviin jatkossa yhä useampia aloja, jotta markkinoille sopeutumisen alakohtaisia esteitä voitaisiin poistaa laajemmin ja siten pyrkiä lopulliseen päämäärään eli palveluiden esteiden poistamiseen sisämarkkinoilta sekä kaikkien unionin kasvua, kilpailukykyä ja työllistämistä koskevien mahdollisuuksien kehittämiseen; 125. kannustaa, jos palveludirektiivin huolellisemman noudattamisen täysimääräisistä vaikutuksista ja mahdollisista tuloksista tehdyn riippumattoman tutkimuksen tulokset osoittavat, että siitä on sosiaalista hyötyä, sisällyttämään direktiiviin jatkossa yhä useampia aloja, jotta markkinoille sopeutumisen alakohtaisia esteitä voitaisiin poistaa laajemmin ja siten pyrkiä AM\ docx 21/63 PE v01-00

22 lopulliseen päämäärään eli palveluiden esteiden poistamiseen sisämarkkinoilta sekä kaikkien unionin kasvua, kilpailukykyä ja työllistämistä koskevien mahdollisuuksien kehittämiseen; kohta 126. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tullut käyttää komission tarjoamia keinoja säädöksen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen soveltamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi, ja katsoo, että niiden olisi tullut tehdä tämä erityisesti keskustelemalla menettelyn eri vaiheissa kohdatuista ongelmista ja mahdollisista yhteisistä ratkaisuista sekä vaihtamalla parhaita käytäntöjä; 126. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tullut käyttää komission tarjoamia keinoja säädöksen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen soveltamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi, ja katsoo, että niiden olisi tullut tehdä tämä erityisesti keskustelemalla menettelyn eri vaiheissa kohdatuista ongelmista ja mahdollisista yhteisistä ratkaisuista sekä vaihtamalla parhaita käytäntöjä, erityisesti silloin, kun parhaiden käytäntöjen mukaan olisi siirryttävä peruspalveluiden yksityistämisestä takaisin julkiseen omistukseen; kohta 152. pitää rautateiden tavaraliikennettä yhtenä tavaroiden sisämarkkinoiden keskeisenä osatekijänä ja pyytää 152. pitää rautateiden tavaraliikennettä yhtenä tavaroiden sisämarkkinoiden keskeisenä osatekijänä ja ottaen huomioon PE v /63 AM\ docx

23 komissiota antamaan sille uutta pontta osana sisämarkkinoiden strategiaa; pyytää rautateiden tavaraliikennettä koskevan strategian käyttöönottoa; sen valtavan myönteisen potentiaalin ilmastonmuutostavoitteiden osalta ja tieliikenteen vähentämisessä pyytää komissiota antamaan sille uutta pontta osana sisämarkkinoiden strategiaa; pyytää rautateiden tavaraliikennettä koskevan strategian käyttöönottoa; kohta 160. kehottaa komissiota arvioimaan kaikkia tilintarkastustuomioistuimen huomioita ja ryhtymään vaadittaviin toimiin välttääkseen samat virheet vuosien muuttoliikepolitiikassa; kehottaa noudattamaan kaikkia tilintarkastustuomioistuimen suosituksia; 160. kehottaa komissiota arvioimaan kaikkia tilintarkastustuomioistuimen huomioita ja ryhtymään vaadittaviin toimiin välttääkseen samojen virheiden tekemistä vuosien muuttoliikepolitiikassa; kehottaa noudattamaan kaikkia tilintarkastustuomioistuimen suosituksia; kohta 161. katsoo, että varainkäyttöä olisi ohjattava paremmilla seuranta- ja arviointijärjestelmillä, jotka perustuvat lähtötilannetta koskeviin indikaattoreihin, progressiivisiin vertailuarvoihin ja mitattavissa oleviin, realistisiin tavoitteisiin, kehottaa komissiota 161. katsoo, että varainkäyttöä olisi ohjattava paremmilla seuranta- ja arviointijärjestelmillä, jotka perustuvat lähtötilannetta koskeviin indikaattoreihin, progressiivisiin vertailuarvoihin ja mitattavissa oleviin, realistisiin tavoitteisiin, joissa kaikissa keskeisessä AM\ docx 23/63 PE v01-00

24 tarkastelemaan uudelleen kaikkia nykyisten muuttoliikeohjelmien indikaattoreita, vertailuarvoja ja tavoitteita; asemassa olisi viime kädessä oltava niiden etu, joihin ne vaikuttavat; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen kaikkia nykyisten muuttoliikeohjelmien indikaattoreita, vertailuarvoja ja tavoitteita; kohta 164. kehottaa komissiota toimimaan rakentavasti eri välineiden, mekanismien ja asiaan liittyvien sidosryhmien välisen koordinaation parantamiseksi, jotta muuttoliikekriisejä voidaan ehkäistä ennalta; 164. kehottaa komissiota toimimaan rakentavasti eri välineiden, mekanismien ja asiaan liittyvien sidosryhmien, erityisesti maahanmuuttajien omat edustajat mukaan lukien, välisen koordinaation parantamiseksi, jotta muuttoliikekriisejä voidaan ehkäistä ennalta; kohta 166. katsoo tässä yhteydessä, että olisi huolehdittava asiaan kuuluvalla tavalla avun asianmukaisesta kohdentamisesta toisistaan poikkeaviin ja kehittyviin ulkoisiin muuttoliikeilmiöihin sekä varmistettava samalla maksettujen varojen riittävä valvonta, jotta vältetään varojen väärinkäyttö ja kaksinkertainen rahoitus; ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) PE v /63 AM\ docx

25 kohta 167. pitää ehdottoman tarpeellisena, että vaatimus saada aikaan parempia tuloksia sovitetaan yhteen käytettävissä olevien riittävien varojen kanssa, jotta voidaan varmistaa, että tavoitteet asetetaan korkealle laadittaessa unionin kattavaa ja kestävää vastausta muuttoliikekriisin aiheuttamiin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin; pitää monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) tarkistusta koskevia neuvotteluja sopivana foorumina näiden haasteiden käsittelemiseksi; 167. pitää ehdottoman tarpeellisena, että vaatimus saada aikaan parempia tuloksia sovitetaan yhteen käytettävissä olevien riittävien varojen kanssa, jotta voidaan varmistaa, että tavoitteet asetetaan korkealle laadittaessa unionin kattavaa ja kestävää vastausta muuttoliikekriisin aiheuttamiin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin; pitää monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) tarkistusta koskevia neuvotteluja sopivana foorumina näiden haasteiden käsittelemiseksi tarkoituksena lisätä näitä varoja; kohta 179. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen lisäparannuksia liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi koskevassa erityiskertomuksessaan nro 10/2016 esittämät havainnot ja suositukset; 179. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen lisäparannuksia liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi koskevassa erityiskertomuksessaan nro 10/2016 esittämät havainnot ja suositukset; AM\ docx 25/63 PE v01-00

26 kohta 180. suosittaa, että komissio tehostaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn avoimuutta tiedottamalla tämän menettelyn yhteydessä ehdotettujen rakenneuudistusten noudattamista koskevista maakohtaisista arvioista säännöllisesti ja tehostamalla sääntöjen soveltamisesta avoimuutta; 180. suosittaa, että komissio luopuu liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä, koska sen täytäntöönpano on parhaimmillaan ollut epätasaista ja pahimmillaan syrjivää, ja unionin suurimmilla talouksilla on ollut vapaat ohjat; ottaa huomioon myös, että liiallisia alijäämiä koskevat menettelyt ovat olleet pelkästään niin kutsuttujen budjettikuripaketin ja talouspolitiikan ohjauspaketin pakkopaidan jatkoa; kohta 181. katsoo, että komission olisi jäsenvaltioita kuultuaan ilmoitettava Euroopan parlamentille säännöllisesti liiallisia alijäämiä koskevien maakohtaisten menettelyjen edistymisestä; Poistetaan kohta PE v /63 AM\ docx

27 182. suosittaa, että komissio jatkaa kansallisten finanssipoliittisten neuvostojen osallistamista ja varmistaa, että Euroopan finanssipoliittisella komitealla on virallinen asema liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä; panee merkille, että liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn avoimuus on parantunut viime vuosina, ja toteaa, että tiettyjä poliittisesti arkaluonteisia tietoja ei voi aina asettaa yleisön saataville; Poistetaan kohta 183. suosittaa, että liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä keskitytään enemmän julkisyhteisöjen velan vähentämiseen; toteaa, että vuoden 2014 lopulla ainoastaan 13 jäsenvaltion velan suhde BKT:hen oli alle 60 prosenttia; huomauttaa, että monet jäsenvaltiot ovat nyt voimakkaasti velkaantuneita, vaikka EU:n talous on elpymässä jonkin verran, ja että julkisen velan tasot ovat nyt korkeammat kuin vuonna 2010; Poistetaan kohta AM\ docx 27/63 PE v01-00

28 186. katsoo, että komission olisi varmistettava, että liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn säännöt koordinoidaan tiiviisti eurooppalaisen ohjausjakson kautta sovittujen rakenneuudistustoimenpiteiden kanssa; Poistetaan kohta 196. pitää myönteisenä komission käynnistämiä hankkeita kansalaisyhteiskunnan järjestöjen hyväksi; kehottaa komissiota jatkamaan tätä käytäntöä ja luomaan vahvat suhteet paikallisiin kansalaisjärjestöihin; ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) kohta 198. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomion, että vaikka monet hankkeista olivat hyvin hallinnoituja, tulokset eivät aina olleet kestäviä eikä tuloksia aina edes saavutettu; toteaa lisäksi, että hankkeet eivät aina olleet johdonmukaisesti hallinnollista kapasiteettia vahvistavia; kehottaa ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) PE v /63 AM\ docx

29 komissiota parantamaan strategista suunnittelua ja varmistamaan hankkeiden kestävyyden ja toteuttamiskelpoisuuden asettamalla ne hankkeiden ennakkoehdoksi; 52 Inés Ayala Sender 204 kohta 204. toteaa, että erillisvirastojen avustustoiminnan vaikuttava hallinnointi on unionin politiikkojen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeää; 204. painottaa, että erillisvirastot vastaavat avustustoimintansa monivuotisesta ja vuotuisesta suunnittelusta sekä sen (operatiivisesta ja taloudellisesta) täytäntöönpanosta; katsoo tämän vuoksi, että erillisvirastojen avustustoiminnan vaikuttava hallinnointi on unionin politiikkojen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeää; 53 Inés Ayala Sender 207 kohta 207. toteaa, että erillisviraston strategiset perustelut ja rahoitusvälineen valinta voisivat parantaa välineen tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja näin myös sen tehtävien toteutusta; 207. toteaa, että erillisviraston strategiset perustelut ja rahoitusvälineen valinta voisivat parantaa välineen tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja näin myös sen tehtävien toteutusta; painottaa, että riittämätön jälkiarviointi voisi johtaa siihen, että virastot valitsevat AM\ docx 29/63 PE v01-00

30 epätarkoituksenmukaisia rahoitusvälineitä ja rahoituksen suunnittelu olisi puutteellista; 54 Inés Ayala Sender 207 a kohta (uusi) 207 a. pitää valitettavana erillisvirastojen avustustoiminnan yhteistä summittaista kuvausta sekä epämääräisiä kuvauksia tuotoksista, jotka johtavat vuotuisiin virheellisiin työsuunnitelmiin; 55 Inés Ayala Sender 208 kohta 208. kehottaa kaikkia erillisvirastoja ottamaan käyttöön erityiset ohjeet ja kriteerit tukemaan rahoitusvälineiden valintaa viraston tarpeiden analyysin, sen resurssien, saavutettavien tavoitteiden, mahdollisesti tavoitettavien edunsaajien sekä tarvittavan kilpailutason ja aiemmista valinnoista saatujen kokemusten perusteella; 208. toteaa, että on tärkeää yhdistää virastojen rahoitusta koskevat toimet niiden tehtäviin ja strategisiin tavoitteisiin; kehottaa tämän vuoksi kaikkia erillisvirastoja ottamaan käyttöön erityiset ohjeet ja kriteerit tukemaan rahoitusvälineiden valintaa viraston tarpeiden analyysin, sen resurssien, saavutettavien tavoitteiden, mahdollisesti tavoitettavien edunsaajien sekä tarvittavan kilpailutason ja aiemmista valinnoista saatujen kokemusten perusteella; saavutettavien tavoitteiden, mahdollisesti tavoitettavien edunsaajien sekä PE v /63 AM\ docx

31 tarvittavan kilpailutason ja aiemmista valinnoista saatujen kokemusten perusteella; 56 Inés Ayala Sender 208 a kohta (uusi) 208 a. toteaa, että virastojen työohjelmissa olisi mainittava, mitkä toimet on tarkoitus toteuttaa avustuksilla, millaisia tuloksia avustustoimilla odotetaan saatavan ja kuinka paljon taloudellisia ja henkilöresursseja suunnitellaan tarvittavan avustustoimien toteuttamiseen; 57 Inés Ayala Sender 208 b kohta (uusi) 208 b. katsoo, että strategisten tavoitteiden, kohdennettujen tulosten ja vaikutusten vahvistaminen on äärimmäisen tärkeää hyvin määritetyn vuotuisen suunnittelun aikaansaamiseksi; 58 AM\ docx 31/63 PE v01-00

32 Inés Ayala Sender 209 kohta 209. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan avustusmenettelyissä on julkisiin hankintoihin verrattuna tiukemmat tukikelpoisuusperusteet mutta löyhemmät rahoituksen myöntämisperusteet, joten avustusrahoitus ei saisi olla rahoituksen oletusvaihtoehto; katsoo kuitenkin, että on tasapainotettava huolellisesti avustusmenettelyjen puutteet ja toisaalta julkisiin hankintoihin liittyvät hallinnolliset kustannukset, eikä tämän vuoksi ole samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että oletusvaihtoehdon olisi oltava julkiset hankinnat; muistuttaa lisäksi, että tiettyjen erillisvirastojen sääntelykehys velvoittaa ne käyttämään avustusmenettelyjä; 209. painottaa, että tiettyjen erillisvirastojen sääntelykehys velvoittaa ne käyttämään avustusmenettelyjä; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että virastot eivät tarkastelleet järjestelmällisesti kaikkia niiden saatavilla olevia rahoitusvaihtoehtoja ja että avustukset eivät aina olleet asianmukaisin väline; panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan avustusmenettelyissä on julkisiin hankintoihin verrattuna tiukemmat tukikelpoisuusperusteet mutta löyhemmät rahoituksen myöntämisperusteet, joten avustusrahoitus ei saisi olla rahoituksen oletusvaihtoehto; katsoo kuitenkin, että on tasapainotettava huolellisesti avustusmenettelyjen puutteet ja toisaalta julkisiin hankintoihin liittyvät hallinnolliset kustannukset, eikä tämän vuoksi ole samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että oletusvaihtoehdon olisi oltava julkiset hankinnat; 59 Inés Ayala Sender 210 kohta 210. on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan virastot eivät ole onnistuneet luomaan riittäviä valvontajärjestelmiä ja 210. on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan virastot eivät ole onnistuneet luomaan riittäviä valvontajärjestelmiä ja PE v /63 AM\ docx

33 jälkiarviointia; jälkiarviointia; kehottaa virastoja kehittämään jälkiarviointia avustuksin rahoitetun toiminnan seurannan ja raportoinnin parantamiseksi; 60 Inés Ayala Sender 211 kohta 211. painottaa, että tuloksellisuuden seuranta ja tulosten arviointi on oleellisen tärkeää julkiselle vastuuvelvollisuudelle ja päätöksentekijöiden kattavalle tiedonsaannille; painottaa, että erillisvirastojen hajautetun luonteen vuoksi tämä on sitäkin tärkeämpää niiden osalta; 211. painottaa, että tuloksellisuuden seuranta ja tulosten arviointi on oleellisen tärkeää julkiselle vastuuvelvollisuudelle ja päätöksentekijöiden kattavalle tiedonsaannille; painottaa, että erillisvirastojen hajautetun luonteen vuoksi tämä on sitäkin tärkeämpää niiden osalta; kehottaa virastoja luomaan avustuksia koskevan valvonta- ja raportointijärjestelmän, joka perustuu tulos- ja vaikutusperusteisiin keskeisiin tulosindikaattoreihin ja jälkiarvioinnin tuloksiin; katsoo, että keskeisten tulosindikaattorien merkitys on ratkaiseva edistymisen, vaikutusten ja tulosten seurannassa ja arvioinnissa; 61 Inés Ayala Sender 211 a kohta (uusi) 211 a. panee huolestuneena merkille, että keskeiset tulosindikaattorit painottuvat AM\ docx 33/63 PE v01-00

34 edelleen tulosten ja vaikutusten sijaan panoksiin ja tuotoksiin; kehottaa virastoja kehittämään keskeisiä tulosindikaattoreitaan entistä strategisemmin ja käyttämään niiden perustana tuloksia ja vaikutuksia; 62 Inés Ayala Sender 211 b kohta (uusi) 211 b. kehottaa virastoja kehittämään ja toteuttamaan vuotuisten työsuunnitelmiensa riskinarvioinnin parantaakseen tehokkuutta täsmällisemmän täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin avulla; 63 Inés Ayala Sender 211 c kohta (uusi) 211 c. suosittaa keskittämään rahoitusvälineet strategisesti lyhyen aikavälin tavoitteisiin rahoituspäätösten tarkkuuden lisäämiseksi; 64 PE v /63 AM\ docx

35 Inés Ayala Sender 212 kohta 212. kehottaa virastojen verkostoa auttamaan erillisvirastoja parantamaan rahoitusmenettelyjään ja erityisesti tuloksellisuuden seurantamenettelyjään tämän osalta; 212. kehottaa EU:n virastojen verkostoa auttamaan erillisvirastoja parantamaan rahoitusmenettelyjään ja erityisesti tuloksellisuuden seurantamenettelyjään tämän osalta; 65 Inés Ayala Sender 213 a kohta (uusi) 213 a. kehottaa erityisiä avustusmenettelyjä soveltavia virastoja ottamaan käyttöön virallisia sisäisiä menettelyjä, joilla taataan avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden toteutuminen ja suojaudutaan mahdollisilta eturistiriidoilta; painottaa, että tämän vuoksi virastojen olisi vahvistettava avustushankkeen täytäntöönpanoa koskevia tarkastusjärjestelmiään; kohta AM\ docx 35/63 PE v01-00

36 230. toteaa, että hankkeet edistivät osittain julkishallinnon lujittamista mutta ne eivät aina vastanneet täysin Moldovan hallintoviranomaisten tarpeita tai tavoitteita; kehottaa komissiota kiinnittämään huomioita erityisesti hankkeisiin, jotka vastaavat konkreettisia kansallisia tarpeita; ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) kohta 239. toteaa, että romanien integroituminen on riippuvaista heidän osallisuudestaan ja mahdollisuudestaan nauttia samoista oikeuksista kuin ne, jotka tunnustetaan Euroopan kansalaisiksi, joihin romanitkin täysipainoisesti lukeutuvat; ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) 68 Alaotsikko 22 Osa XXII Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 17/2016 Euroopan unionin toimielimet voivat parantaa pääsyä julkisten hankintojensa markkinoille ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) PE v /63 AM\ docx

37 kohta 279. kehottaa lisäämään hankintamenettelyjen avoimuutta unionin toimielimissä ja kansallisesti asettamalla hankintamenettelyjä koskevat asiakirjat ja tiedot julkisesti saataville; toteaa, että unionin toimielinten hankintatoiminnan näkyvyys internetissä on heikko ja tiedot ovat puutteellisia, epäselviä ja hajallaan monilla eri verkkosivustoilla; ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) kohta 300. pitää valitettavana, että komission tunnustamismenettelyssä ei oteta huomioon eräitä kestävyyden ja reilun kaupan keskeisiä näkökohtia, kuten maanomistusriitoja, pakko- tai lapsityötä, viljelijöiden huonoja työoloja, terveys- ja turvallisuusriskejä sekä epäsuorien maankäytön muutosten vaikutusta, joita muissa yhteyksissä pidetään erittäin merkityksellisinä; katsoo, että komission politiikka on tältä osin epäjohdonmukaista; kehottaa komissiota uudistamaan arviointimenettelyjään nykyistä kattavammalla tavalla ja sisällyttämään nämä näkökohdat vapaaehtoisten järjestelmien todentamismenettelyynsä; kehottaa komissiota vaatimaan vapaaehtoisia järjestelmiä ilmoittamaan 300. pitää valitettavana, että komission tunnustamismenettelyssä ei oteta huomioon eräitä kestävyyden ja reilun kaupan keskeisiä näkökohtia, kuten a) jättimäisiä kauppasopimuksia (joista CETA ja TTIP ovat vain kaksi esimerkkiä), jotka johtavat paikallisen tuotannon vähenemiseen, keskitetyn tuotannon lisääntymiseen ja näin tuotteiden kuljetusten ja ilman saastumisen lisääntymiseen, b) maanomistusriitoja, c) pakko- tai lapsityötä, d) viljelijöiden huonoja työoloja, e) terveys- ja turvallisuusriskejä sekä epäsuorien maankäytön muutosten vaikutusta, joita kaikkia muissa yhteyksissä pidetään erittäin merkityksellisinä; katsoo, että komission politiikka on tältä osin epäjohdonmukaista; AM\ docx 37/63 PE v01-00

38 kerran vuodessa sertifiointitoimintansa pohjalta kaikki merkitykselliset tiedot, jotka koskevat edellä mainittuja riskejä; kehottaa komissiota uudistamaan arviointimenettelyjään nykyistä kattavammalla tavalla ja sisällyttämään nämä näkökohdat vapaaehtoisten järjestelmien todentamismenettelyynsä; kehottaa komissiota vaatimaan vapaaehtoisia järjestelmiä ilmoittamaan kerran vuodessa sertifiointitoimintansa pohjalta kaikki merkitykselliset tiedot, jotka koskevat edellä mainittuja riskejä; kohta 307. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio julkaisee vapaaehtoisille järjestelmille ohjeasiakirjoja, joiden avulla edistetään hyviä käytänteitä ja lisätään tehokkuutta; huomauttaa kuitenkin, että nämä asiakirjat eivät ole sitovia eikä niitä ole pantu kaikilta osin täytäntöön; kehottaa komissiota harkitsemaan tekemään ohjeasiakirjoista vapaaehtoisia järjestelmiä sitovia, jotta varmistetaan vaatimusten täyttäminen; 307. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio julkaisee vapaaehtoisille järjestelmille ohjeasiakirjoja, joiden avulla edistetään hyviä käytänteitä ja lisätään tehokkuutta; huomauttaa kuitenkin, että nämä asiakirjat eivät ole sitovia eikä niitä ole pantu kaikilta osin täytäntöön; kehottaa komissiota tekemään ohjeasiakirjoista vapaaehtoisia järjestelmiä sitovia, jotta varmistetaan vaatimusten täyttäminen; 72 Zigmantas Balčytis 309 kohta 309. toteaa uudelleen, että 309. toteaa uudelleen, että PE v /63 AM\ docx

39 jäsenvaltioiden toimittamia tietoja on usein mahdoton vertailla erilaisten määritelmien vuoksi; kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan sellaisten jäteaineiden määritelmän, jotka eivät ole aikaisemmin sisältyneet uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin luetteloon ja joita käytetään kehittyneiden biopolttoaineiden valmistuksessa laitoksissa, jotka ovat olleet olemassa ennen RED-direktiivin muuttamisesta annetun direktiivin (EU) 2015/1513 hyväksymistä; jäsenvaltioiden toimittamia tietoja on usein mahdoton vertailla erilaisten määritelmien vuoksi, koska todellisia tilanteita ei olennaisilta osin tunneta; kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan sellaisten jäteaineiden määritelmän, jotka eivät ole aikaisemmin sisältyneet uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin luetteloon ja joita käytetään kehittyneiden biopolttoaineiden valmistuksessa laitoksissa, jotka ovat olleet olemassa ennen RED-direktiivin muuttamisesta annetun direktiivin (EU) 2015/1513 hyväksymistä; Or. lt 73 Andrey Novakov 314 kohta 314. korostaa hallintokulujen ja maksujen korkeaa tasoa verrattuna loppukäyttäjien saamaan todelliseen rahoitustukeen; korostaa, että tiettyjen EAKR- ja ESR-rahastojen kokoa olisi tarkistettava, jotta hyödynnettäisiin mahdollisuuksien mukaan rahastojen toimintakustannusten merkittäviä säästöjä; 314. korostaa hallintokulujen ja maksujen korkeaa tasoa verrattuna loppukäyttäjien saamaan todelliseen rahoitustukeen; ehdottaa verotuksen enimmäistason vahvistamista rahoituksen välittäjille; korostaa, että tiettyjen EAKRja ESR-rahastojen kokoa olisi tarkistettava, jotta hyödynnettäisiin mahdollisuuksien mukaan rahastojen toimintakustannusten merkittäviä säästöjä; kohta AM\ docx 39/63 PE v01-00