Syrjäytymisen monet polut Moniammatillinen palvelutarveselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syrjäytymisen monet polut Moniammatillinen palvelutarveselvitys"

Transkriptio

1 Syrjäytymisen monet polut Moniammatillinen palvelutarveselvitys Loppuraportti Virta Oulainen osahanke Koski Kaija Sepponen, projektipäällikkö 1

2 Sisältö TIIVISTELMÄ JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS NUORISOTYÖTTÖMYYS AMMATTIKOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET OULAISTELAISTEN NUORTEN ELINOLOT JA ELINTAVAT MONIAMMATILLISEN KOKONAISVALTAISEN PALVELUTARVESELVITYKSEN PILOTOINTI JA JUURRUTTAMINEN OSAKSI PERUSPALVELUITA PALVELUOHJAUSMALLI TOIMINTAKONSEPTIN KUVAUS PERUSIDEA PROSESSIKUVAUS MENETELMÄKUVAUS TOIMINTAKONSEPTIN KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTYKSET TOIMINTAKONSEPTIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS JA TULOKSET SEKÄ ARVIOINTI NUORET KUTSUTAAN MUKAAN TOIMINTAAN MITÄ TARKOITETAAN OSALLISUUDELLA? ONKO AKTIVOINTI OSALLISUUDEN TUKEMISTA? MITKÄ OVAT OLLEET VIRTA OULAISTEN KOSKI ALAHANKKEEN VAIKUTUKSET JA VOIDAANKO NIITÄ MITEN MITATA? TOTEUTETAAN PALVELUTARVESELVITYKSET JA TEHDÄÄN PALVELUSUUNNITELMAT VIRTA OULAISTEN KOSKI NUORTEN TAUSTAT SIIRTYMÄ VIRRASTA; TILANNE SYRJÄYTYMISEN MONET TASOT VARHAISTAUSTA LAPSESTA NUOREEN AIKUISEEN YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN ASEMA ON VAIKEUTUNUT PERHEVÄKIVALTA HUOSTAANOTTO HANKKEEN EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI PERUSKOULU LAPSILLE TARKOITETTUJEN PALVELUJEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY MINÄKUVAN KEHITYS JA SELVIYTYMISKEINOT ALAKKO MUA? KIUSAAMINEN HANKKEEN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI AMMATILLINEN KOULUTUS HANKKEEN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI KAIKKI TYÖURALLE? HANKKEEN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTORIKSI TYÖ JA TOIMINTAKYKY MIKÄ ON NORMAALI? PSYKOSOSIAALINEN PAHAOLO

3 HANKKEEN EHDOTUS JATKOTOIMIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI ARJEN HALLINTA HANKKEEN ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI SYRJÄYTYMISEN MONET POLUT LAPSUUDESSA LUODAAN PERUSTA MYÖHEMMÄLLE HYVINVOINNILLE VARHAISEN HOIVAN PUUTE LASINEN LAPSUUS KUN LASTENSUOJELUN AVOHOIDOLLISET TOIMET EIVÄT RIITÄ TUNNISTAAKO PALVELUJÄRJESTELMÄ? ISÄTÖN POIKA PERUSKOULUSTA ALKANEET VAIKEUDET OPPIMISVAIKEUDET JOHTAVAT EPÄONNISTUMISEN KEHÄLLE MUKAUTETTUA OPETUSTA ON TARJOLLA MISSÄ OVAT MUKAUTETUT TYÖPAIKAT? KUNTALAISTEN PALVELUT KUNTOUTUS SYRJIIKÖ PALVELUJÄRJESTELMÄ HEIKKOJA? ARKIREALISMIA KEPILLÄ VAI PORKKANALLA? LIITE 1. HANKKEEN AIKANA KEHITETYT LOMAKKEET OHJEET VALTAKIRJA TAUSTATIEDOT TILASTOINTIA VARTEN VASTAAJAN NIMI HYVINVOINTISEULA HAASTATTELURUNKO TEEMA: LAPSUUDEN PERHE TEEMA: PERUSASTEEN KOULUTUS TEEMA: AMMATILLINEN KOULUTUS TEEMA:TYÖ JA TYÖTTÖMYYS TEEMA: NYKYINEN TILANNE TEEMA: MITEN VOIT? TERVEYSKYSELY TEEMA: ELÄMISEN HAASTEET TEEMA: TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU TEEMA: HENKILÖKOHTAISET TAVOITTEET LIITE 2. NUORTEN TYÖTTÖMYYDEN RAKENNESELVITYS

4 TIIVISTELMÄ Syrjäytymisen monet polut 1990-luvun lamasta tehty poikkeuksellisen laaja THL :n rekistereihin perustuva tutkimus kertoo, että vuonna 1987 syntyneillä joka viidenneksellä on mielenterveysongelmia ja joka kuudennes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Laman lapsista Oulaisissa värittyy hyvin samankaltainen kuva. Oulainen kohtasi teollisuuden rakennemuutoksen 2000-luvulla, jolloin menetettiin nettona yli 400 työpaikkaa. Suurin isku tapahtui vuonna 2008, jolloin paikkakunnan suurin yritys lopetti toiminnan. Vuodesta 2009 alkaen kouluterveydenhuollon palvelujen käyttö alkoi lisääntyä, samoin kuin kasvatus- ja perheneuvolakäynnit. Lasten ja aikuisten mielenterveyspalvelujen kysyntä alkoi kasvaa. Samoin lastensuojelun avohuollollisten toimenpiteiden määrä. Perheiden tasolla yksinhuoltajaperheiden määrä lähti kasvuun. Tuloerot ovat kasvaneet ja erityisesti lapsi perheiden asema on heikentynyt. Kouluterveyskyselyn mukaan luokkalaiset alkoivat kokea enemmän vanhemmuuden puutetta sekä fyysistä väkivaltaa. Mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saaneiden määrä lähti kasvuun. Laman lapsi on useimmiten mies. Hänellä ei ole ammatillista koulutusta ja avoimet työmarkkinat eivät ole avautuneet. Armeijasta hän on saanut lykkäyksen useimmiten mielialaan liittyvien syiden vuoksi. Taloudellinen tilanne on heikko, pikavipit ovat usein johtaneet voudin asiakkuuteen. Harrastukset liittyvät tietokoneisiin. Omat parisuhteet ovat kariutuneet. Ystäviä on, ainakin virtuaalimaailmassa. Välit vanhempiin ovat kohtuulliset, joskus vanhempi mainitaan parhaaksi ystäväksi. Nuori haaveilee työstä ja paremmasta tulevaisuudesta. Nuorten syrjäytymisen polut alkavat lapsuudesta ja peruskouluajasta. Lapsuuden vaikeita kokemuksia ovat mm. perheväkivalta, liiallinen vanhempien alkoholinkäyttö, vanhempien ero, läheisen kuolema. Nämä näkyvät aikuisena mm vakavina mielenterveyshäiriöinä, persoonallisuuden vääristyminä ja käyttäytymishäiriöinä. Joillakin pojilla isän kaipuu näkyy selkeästi elämänkulussa. Toinen tunnistettu syrjäytymisen taso on peruskouluvaiheessa. Oppimiseen liittyvät neurologiset kehityshäiriöt johtavat omaa älykkyystasoa huomattavasti heikompiin koulu- ja opintomenestykseen erityisesti silloin, kun oppimisvaikeutta ei ole tunnistettu. Jatkuvat epäonnistumiset johtavat epäonnistumisen kehälle. Vaikeat tilanteet herättävät pelkoja. Sosiaaliset pelot ja paniikkihäiriöt ovat yleisiä. Päihteistä etsitään helpotusta tilanteeseen. Peruskoulu tarjoaa mukautettua opetusta, ammattikoulussa on mukautettuja linjoja. Mutta mistä löytyvät mukautetut työpaikat. Jos nuorella on vakava neurologinen kehityshäiriö, hän tarvitsee työhön pitkäkestoista ja selkokielistä ohjeistusta. Enemmän tuottavuutta ja tehoja vaativassa työelämässä ei näille nuorille ole paikkoja. Työhaluja heillä sen sijaan on. Virta Oulainen Koski osahankkeessa on pilotoitu ja juurrutettu moniammatillinen palvelutarveselvitys osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Malli perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen ja systeemiteoreettiseen ajatteluun Siinä tarkastellaan nuoren elämäntilannetta monitieteisesti ja monitasoisesti kokonaisuutena koko elämänhistorian ajalta mitä on tapahtunut aikaisemmin mikä on nykytilanne miten suuntaudutaan tulevaisuuteen. Tavoitteena on yhdessä nuoren kanssa löytää niitä asioita, joita nykyinen ja tuleva työelämä tarvitsee; Selvitystyötä varten on kehitetty kysymyspatteristoja. Lisäksi käytetään tarpeen mukaan erilaisia psykologisia testejä. Moniammatillinen kokonaisvaltainen palvelutarveselvitys tarkoitettu niille nuorille, joiden työllistymisen ongelmat epämääräisiä ja vaikeasti konkretisoitavissa, oma osaaminen ei riitä tai oman organisaation työmenetelmät tai resurssit eivät ole riittäviä. 4

5 1. JOHDANTO Monniammatillinen palvelutarveselvitys on tarkoitettu niille nuorille, joiden työllistymisen ongelmat ovat epämääräisiä ja vaikeasti konkretisoitavissa, oma osaaminen ei riitä tai oman organisaation työmenetelmät ja resurssit eivät ole riittäviä. Tämän hankkeen tehtävänä on pilotoida mallin käyttö Oulaisten kaupungin peruspalveluissa. Tavoitteena on selvittää, sopiiko toimintakonsepti osaksi perusturvan palveluvalikoimaa. Menetelmää on aikaisemmin testattu ja edelleen kehitetty mm Oulaisten kaupungilla, Karvoshovissa, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja Taukokankaalla. Mukana kehittämistyössä ovat olleet Oulaisten työvoimatoimisto, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos, Aluetyöterveyslaitos (Raija Kerätär) ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu terveysalan Oulaisten alueyksikkö. Kehittämistyötä on rahoitettu kansallisella ja EU-rahoituksella sekä omarahoitteisesti. Menetelmän kehittämistyön aikana on tehty sekä itse arviointia että tieteellistä tutkimusta ( 8 kpl). Viimeisin on Sepponen, K. & Wilen, T. & Kiviniemi, L. (2011) Pat -pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäisy: Työttömyyden pitkittyminen on monen tekijän summa. Tutkimus pitkäaikaistyöttömyyteen johtavista tekijöistä ja työmarkkinoille kuntouttamisesta. Hankkeen aikana mallinnettiin toimintamalli, joka Virta osahanke Oulaisten Koski aikana pilotoitiin ja juurrutettiin osaksi Oulaisten kaupungin peruspalveluja. Kuvio 1. Oulaisten toimintamalli Aloitteentekijä: Utuinen asiakas TE-toimisto Sosiaalitoimisto Terveyskeskus Asiakasyhteistyöryhmä Asiakas Tutkimusvaihe: Alkuhaastattelu palvelutarpeen kartoittamiseksi Terveydenhoitajan tarkastus Lääkärintarkastus Resurssiselvitys Kuntoutustarveselvitys ja kuntoutus (Kela) Kuntoutustutkimus Eläkeedellytysten selvittäminen Kuntoutusvaihe: Elämänhallinta Työhön kuntoutus Arkea tukeva toiminta Järjestöjen tuottamat palvelut Työelämävalmennus Kuntouttava työtoiminta Kelan, vakuutusyhtiöiden ammatillinen kuntoutus Terveyden ja Sosiaalitoimen palvelut Ryhmätoiminnat Harkinnanvarainen kuntoutus (Kela) Vaikeavammaisten kuntoutus Opiskelu ja työmarkkinat 5

6 1.1. Toimintaympäristön kuvaus Oulainen on noin 8000 asukkaan kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla. Merkittävimmät työnantajat toimivat julkisella sektorilla (Oulaisten kaupunki, Oulaskankaan sairaala). Paikkakunnalla on myös isoja yksityisiä yrityksiä, esimerkiksi Sievin Jalkine, Taukokangas. Oulainen on myös tunnettu koulukaupunki, siellä sijaitsee Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan alueyksikkö, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän terveys- ja sosiaalialan, liiketalousalan ja koti- ja laitostalouden toisen asteen oppilaitokset. Lisäksi paikkakunnalla on oma lukio. Työpaikkatarjonta on hyvin ammatti- ja toimialaspesifiä. Kuvio 2. Oulaisten työpaikat, työttömät ja toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Lähde Sotkanet Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Työpaikat yhteensä Tyttömät yhteensä Oulaisissa elettiin nousukautta vuoteen 2004 saakka. Sen jälkeen alkoi jyrkkä pudotus: vuodesta 2004 vuoteen 2009 menetettiin nettona 414 työpaikkaa. Työttömyysaste nousi 3,3 %:a vuodesta 2008 vuoteen Sen jälkeen työpaikkakehitys kääntyi hienoiseen nousuun. Miestyöpaikoista on edelleen pulaa. Paikkakunnan vahvuutena on hoiva-alan työpaikat ja alan koulutus. Virta Oulaisten Koski nuoret ovat eläneet lapsuuttaan ja varhaisnuoruuttaan ja 2000 luvuilla. Nuoria koskevasta aineistosta nähdään, että yhteiskunnalliset ilmiöt heijastuvat myös oulaistelaisten nuorten elämään Nuorisotyöttömyys Vuosina on Oulaisissa ollut keskimäärin 320 nuorta työtöntä työnhakijaa. Työttömistä on 44 %:a naisia ja 56 %:a miehiä.(tem tilastot) ollut Tilastollisesti laskettuna jokaista nuorta työttömyys on kohdannut 2, 3 kertaa. Samaan aikaan Oulaisissa on huoltosuhde 1,7.Väestöstä eläkkeellä oli vuoden 2010 lopussa 26.8 % väestöstä (vastaava luku koko maassa 23.7 %). Tämä antaa meille haasteita. Meillä on työvoimaresursseja, mutta ne pitää saada integroitua työmarkkinoille Alle 30 -vuotiaita ammattitaidottomia työnhakijoita oli 31. 6

7 Kuvio 3. Nuorisotyöttömyyden kehitys, % vuotiaasta työvoimasta, Oulainen ja ympäristökunnat, koko maa. Lähde Sotkanet Oulainen Haapavesi Kalajoki Nivala Ylivieska Koko maa Ammattikoulutuksen ulkopuolelle jääneet Erityisenä haasteena ovat koulutuksen ulkopuolelle jäänet. Työn tai koulutuksen ulkopuolella oleminen ei kuitenkaan yksistään ole syrjäyttävä tekijä. Monilla nuorilla voi olla erilaisia suunnitelmia meneillään (Palola & al 2012), jolloin työttömyydestä tulee vain välivaihe nuoren elämään. Tutkimusten mukaan alhaisen sosioekonomisen taustan omaaville nuorille välivuoden pitäminen on riski. Riski on myös silloin, kun nuori ei myöhemminkään hanki ammatillista koulutusta, vaan jää yrittämään ammattitaidottomana työmarkkinoille. Vuonna 2011 koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli Oulaisissa, 11,9 % (89), joskin luku on laskenut vuodesta ,4 %:a. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä samaa suuruusluokkaa kuin TEM: in tilastoissa (v ) olevat ammattitaidottomat nuoret, joskin siinä on ikäjakauma vuotiaat. Toimeentulotuen saanti ja matala koulutustaso ovat uhkia hyvinvoinnille. Koulutuksella ja hyvinvoinnilla on tutkimusten mukaan vahva yhteys. Oulaisten kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma vuosille

8 Kuvio 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä. Lähde. Sotkanet Oulainen Haapavesi Kalajoki Nivala Ylivieska Koko maa 8

9 2. OULAISTELAISTEN NUORTEN ELINOLOT JA ELINTAVAT Oulaisilla on tulevaisuudessa haasteena nuorten, vuotiaiden vähenevä osuus ikäluokissa ja ikääntyvän väestön määrän kasvu erityisesti kaikkein vanhimmissa ikäluokissa. Korkea syntyvyys ja syntyvyyttä pienempi kuolleisuus pitää kuitenkin Oulaisten ikärakenteen kohtuullisena. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että nuoret jäävät asumaan paikkakunnalle. (Oulaisten kaupungin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen suunnitelma vuosille ) Vuonna 2011 tehdyn kouluterveyskyselyn tulosten tiivistämiseksi on tehty kaksi summamuuttujaa: Elämismaailmaan liittyvistä riskitekijöistä on muodostettu elintapojen summamuuttuja (kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, tupakoi päivittäin, kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ja elinoloja (koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, koki vanhemmuuden puutetta, keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta, ei yhtään läheistä ystävää). Summamuuttujien avulla voidaan paremmin vertailla kuntien välistä kehitystä. Vuonna 2011tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 80 %:a 8.- ja 9.-luokkaisista elää tavallista ikäkauteen liittyvää arkea. Nurmen (2003) mukaan osa nuorista %:a näyttää ajautuvan erilaisiin vaikeuksiin Tämä luku on samaa suuruusluokkaa, kuin tässä kouluterveyskyselyssä. Kuvio 5. Nuorten elintapojen kehitys (summamuuttuja) v ,Oulainen ja ympäristökunnat, koko maa Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Ylivieska Koko maa

10 Kuvio 6. Nuorten elintapojen kehitys v , Oulainen. Lähde Sotkanet Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Elintapojen kehityksessä on tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan terveydentilaan kokemisessa sekä tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen vähentämisessä. Positiivista on se, että nuorten liikkuminen on jonkin verran terveyskyselyn perusteella kasvanut. Huolestuttavaa on huumeiden käytön lisääntyminen. Kuvio 7. Elinolojen kehitys (summamuuttuja) % luokan oppilaista v Oulainen ja ympäristökunnat, koko maa Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Ylivieska Koko maa

11 Kuvio 8. Nuorten elinolojen kehitys , Oulainen. Lähde Sotkanet Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista Kuviosta nähdään, että koulukiusattuna oleminen on hieman taittunut laskuun. Ei yhtään läheistä ystävää on pysynyt ennallaan. Sen sijan keskivaikea tai vaikea masennus ja vanhemmuuden puute näyttää olevan kasvussa Kelan tilastojen mukaan Oulaisissa oli 37 alle 30-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa. Näistä pysyviä 19, määräaikaisia kuntoutustukia 18. Pääosa työkyvyttömyyseläkkeistä oli mielialaan liittyvien syiden vuoksi. Oulaisten kaupunginvaltuusto on hyväksynyt nuorisoon liittyväksi painopistealueeksi vuosille 2011 ja 2012 on syrjäytymisen ehkäisyn ja lasten ja koululaisten liikkumisen edistämisen. 11

12 3. MONIAMMATILLISEN KOKONAISVALTAISEN PALVELUTARVESELVITYKSEN PILOTOINTI JA JUURRUTTAMINEN OSAKSI PERUSPALVELUITA 3.1. Palveluohjausmalli Hankkeen tehtävänä oli pilotoida aikaisemmin kehitetty toimintakonsepti Oulaisten kaupungin peruspalveluissa. Tarkoituksena oli testata, sopiiko toimintakonsepti perusturvan työvälineeksi. Kehittämistyön aluksi määriteltiin oulaistelainen palveluohjausmalli. Siinä on elementtejä perinteistä, voimavarakeskeisestä ja intensiivisestä mallista. (vrt. esim. Hänninen, 2007.) Kuvio 9. Oulaisten palveluohjausmalli Oulaisten malli Palveluohjauksen tavoite Asiakas tunnistaa omat ajattelumallinsa ja niiden vaikutuksen elämäänsä, voimaantuminen ja toiminnan mielekkyyden löytyminen Prosessissa olevat toimijat arvioivat myös omia ajattelumallejaan ja toimintatapojaan ja niiden vaikutusta asiakkaan palveluun; luottamuksen rakentaminen ja työssä jaksamisen tukeminen Asiakkaan sijoittuminen koulutukseen tai työelämään tai löytää hänen elämäntilanteesee nsa muu ratkaisu Palveluohjauksen sisältö 1. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi yhdessä asiakkaan ja monialaisen työryhmän kanssa. Se sisältää taustatietojen (properspektiivi) ja nykytilan kartoituksen. 2. Palvelutarpeen määrittely yhdessä asiakkaan kanssa. 3. Suunnitelman testaaminen, seuranta ja arviointi. Palveluohjauksen toteuttaja Moniammatillinen työryhmä Palveluohjaaja n ja asiakkaan suhde Luottamuksellinen, voimavaroja tukeva, ratkaisukeskeinen ja realistinen Ohjaajan rooli on kasvattajan rooli, samalla myös yhteiskunnallisen. Kasvattajana hän tukee asiakkaan voimavaroja, arvio niiden riittävyyttä seuraavien askelten ottamiseen. Yhteiskunnallinen näkökulma tukee vastuunottamista ja velvollisuuksista huolehtimisesta. Asiakkaiden määrä Pieni <10 Aikuisten palvelutarveselvityksessä työttömyyden pitkittymiseen johtavia seikkoja on etsitty työurasta ja työmarkkinoiden toiminnasta. Lisäksi on tarkasteltu työ- ja toimintakykyyn liittyvä seikkoja. Koski nuorten työkokemus on vähäistä ja heidän tilanteensa jumiutumista ei voida selittää työurien eikä työmarkkinoiden toiminnan kautta. Selittävät tekijät löytyvät lapsuudesta ja koulun käyntiin liittyvistä asioista. Virta Oulainen Koski hankkeessa palvelutarpeen viitekehystä muutettiin vastaamaan nuorten elämäntilannetta 12

13 Toimintakonseptin kuvaus Perusidea Monniammatillinen kokonaisvaltainen palvelutarveselvitys on tarkoitettu niille nuorille, joiden työllistymisen ongelmat epämääräisiä ja vaikeasti konkretisoitavissa, oma osaaminen ei riitä tai oman organisaation työmenetelmät tai resurssit eivät ole riittäviä. Prosessikuvaus 13

14 Menetelmäkuvaus Malli perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen ja systeemiteoreettiseen ajatteluun. 1. Siinä tarkastellaan nuoren elämäntilannetta monitieteisesti 2 ja monitasoisesti 3 kokonaisuutena koko elämänkulun ajalta mitä on tapahtunut aikaisemmin mikä on nykytilanne miten suuntaudutaan tulevaisuuteen. Palvelutarveselvityksen tavoitteena on yhdessä nuoren kanssa löytää niitä asioita, joita nykyinen ja tuleva työelämä tarvitsee. Pitkittäisaineistoista (mitä on tapahtunut) kerätään tietoja nuoren vertaissuhteiden ja harrastusten kehittymisestä, lapsuudesta ja kouluajoista, terveydentilasta, nuoren toiminnasta työmarkkinoilla ja selviytymisestä armeijassa. Nykytilannetta kuvaavia asioita ovat fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ja sosioekonominen tilanne. Tulevaisuuteen suuntaamisen osalta on tärkeää nuoren kanssa käydä läpi hänen käsityksiään itsestä ja ominaisuuksista sekä omasta elämäntilanteestaan. Tukena voidaan käyttää erilaisia suorituskykyä, kiinnostuksen kohteita ja persoonallisuuden arviointia koskevia testejä. Hankkeen aikana on kehitetty erilaisia kysymyspatteristoja palvelutarveselvityksen tueksi. Kyselylomakkeet ovat raportin liitteenä. Työryhmä tekee kokoavan analyysin nuoren kanssa. Tavoitteiden tulisi nuoren omien tavoitteiden suuntaisia ja konkreettisia. Nuoren tulee kokea, että hän selviää niistä. Siten saadaan vähitellen katkaistua epäonnistumisen kehää, nuori saa uutta perspektiiviä ja hallinnan tunnetta elämäänsä. Jos tavoitteet eivät vastaa nuoren resursseja, työryhmän tehtävänä on nuoren kanssa etsiä saavutettavissa olevia tavoitteita Suositeltavaa on, että palvelutarveselvitys toteutetaan osana ryhmätoimintoja, jolloin nuori saa ohjaajien tuen lisäksi vertaistukea. Turvallinen ryhmä antaa mahdollisuuden käsitellä asioita, jotka lisäävät itsetuntemusta ja mahdollisuuden ymmärtää nuorelle vaikeitakin asioita. Itsensä ymmärtäminen koetaan yleensä helpottavana. Se helpottaa realististen tavoitteiden asettamista. Seuraavassa on tapauskuvaus, joka kertoo siitä, miksi palvelutarveselvityksessä on syytä tarkastella elämänkulkua kokonaisuudessa. Syrjäytymisen riskitekijät ovat olleet pitkään näkyvissä. Osa niistä oli tunnistettu, osassa ratkaisuyritykset eivät olleet parantaneet tilannetta. Psykologi Ellen Ekin (2008) mukaan iso kysymys on, miten varhaista ongelmiin puuttumista voidaan kehittää. Viimeistään työvoimatoimistossa pitäisi kiinnittää huomioita niiden nuorten psykologisiin voimavaroihin, joilla on risainen työhistoria ja heikko koulutus. 1 Ihminen on bio-psykofyysinen kokonaisuus, joka toimii vuorovaikutuksessa sosiaalisten- ja viranomaisverkostojen kanssa osana laajempaa sosiaalista ja kulttuurista ympäristöä. 2 Kasvatustiede, psykologia, sosiaalipolitiikka, psykiatria, hoitotiede, lääketiede, sosiologia, hallintotiede jne. 3 Monitasotutkimuksen avulla kerätään nuoren elämänkaaren ajalta monitasoista ja pitkittäistä aineistoa kuten lapsuudesta, kouluajoista, terveydentilasta. 14

15 Kuvio 10. Nuoren elämänkulku ja palveluprosessi Vanhempien alkoholin käyttö näkyy perheen arjessa. lapsi alkaa pelätä Ala asteella esitelmien pito oli vaikeaa Talouskoulu Meni hyvin pienryhmässä Yläasteella pelkotilat lisääntyivät, koulu vaihtui, kaverit vaihtuivat. Poissaoloja, pelkoja lievennettiin alkoholilla. Tupakointi alkoi. Välit vanhempiin kireät, yrittivät pitää rajoja Asumaan poikaystävän kanssa Ja opiskelemaan vieraalle paikakunnalle Masennus ja paniikki lisääntyi Opiskelu keskeytyi Ero poikaystävästä sosiaaliset pelot kasvavat Sairaslomalla Masennuksen takia. Unirytmit sekaisin raha asiat sekaisin Ei jaksa huolehtia asioistaan, asiointi vaikeaa, kärsii paniikista Tarjottu harjoittelua, jossa asiakaskontakteja. myöhästeli, sai potkut Lapsuus Ala-aste Yläaste Toinen aste Neuvola: Terve, normaalisti Kehittynyt E0%/$#"<+205/0-+( lapsi 7$54""#3&23+'0839=7=2+#"D&3( Terveyspalvelujen prosessi Kouluterveydenhuolto Keskustellaan Tupakasta ja alholista Ei terveydellisiä esteitä ammatinvalintaan Asiakkuus mielenterveys toimistossa ;"#/0#%( 2"5/0&0#/32=&( Ala aste mennyt hyvin, ka n. 8,00 Ylä-aste ka 6,5!"#$%&'$%#%( )*+,-.+/-+'0&'( )'+1+/'-+'0&'( Koulutuspalvelujen prosessi TE toimiston palveluprosessi!0+2$343&2$(!"56$2""7+8"56$390#%"( 6$3&&"+'$72"'232+( "&3"''"3&337-+#:80202::7( ;28<7-+43&2:+$7+'=&0>( Sosiaalitoimen palveluprosessi!"#$%&'$#("#)'*+,",,-. &0#/32=&A+B:80209=+#$4"''002+'%72$%2%'&07+( 8"'%"+/"5207AC3+D"#"%9"7%2( ( Toimintakonseptin käyttöönoton edellytykset Valtuusto: Toiminta ja taloussuunnitelma sekä budjetti: päätös siitä, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan. Kunnan hyvinvointikertomukseen sisällytetään tarvittavat seurantaindikaattorit. Perusturvalautakunta: Päätös operatiivisen toiminnan käynnistämisestä. Se edellyttää työryhmässä toimiville riittävää työajan resurssointia. Jos kaikkea osaamista ei ole omassa kunnassa, varataan myös ostopalveluille rahaa. Työryhmä: Kykyä tehdä aidosti moniammatillista työtä, jossa kunnioitetaan toisen tieteenalan osaamista ja yhdistetään kaikkien osaaminen yhdeksi kokonaisuudeksi nuoren parhaaksi. Toteutumista arvioidaan hyvinvointikertomuksen arvioinnin yhteydessä. Erityisiä työvälineitä ei tarvita. Mallin harjoitteluun tarvitaan tukea ja aikaa, koska mallissa tehdään integratiivista monitasoanalyysiä ts monien eri aineistoista oleellisten asioiden seulontaa ja yhdistämistä. 15

16 3.2. Toimintakonseptin käytännön toteutus ja tulokset sekä arviointi Nuoret kutsutaan mukaan toimintaan Määrittelemämme palveluohjausmallin keskiössä on asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus. Tavoitteena on konsepti, jossa asiakkaan osallisuus ja tasa-arvo lisääntyvät. Mitä tarkoitetaan osallisuudella? Määrittelystä ei olla kovin yksimielisiä. Käsite on väljä ja jättää tilaa hyvin monenlaiselle toiminnalle, jolla voidaan kontekstista riippuen tulkita ja arvioida hyvin eri tavoin syrjäytymistä tai köyhyyttä torjuvia vaikutuksia. (www. THL/osallisuuden edistäminen.) Valtiotieteen lisensiaatti Sauli Suominen on Virta päivillä Kajaanissa käyttänyt osallisuustermiä asiakaslähtöisyyden synonyyminä. Hänen mielestään se on asiakkaan tunne siitä, että hän on tullut kuulluksi. Sen varmistaminen on erityisen haastavaa, kun nuoren oma toimintakyky on heikentynyt. THL :n Osallisuuden edistämisen yksikkö on pyrkinyt selkeyttämään käsitettä ja määritellyt osallisuuden osatekijät seuraavasti: 1) riittävä toimeentulo ja hyvinvointi, 2) yhteisöihin kuuluminen ja jäsenyys 3) valtaisuus, toimijuus. Kullakin osallisuuden ulottuvuudella on negatiivinen vastinparinsa, syrjäytymisen ulottuvuudet. Kunkin osallisuuden ulottuvuuden vajaus tarkoittaa syrjäytymisriskin lisääntymistä ja osallisuuden vähenemistä. Osallisuus ei toteudu, jos jokin osallisuuden ulottuvuuksista vuotaa. Alla olevan kuvion avulla tarkastelemme osallisuutta Oulainen Koski aineiston pohjalta nuoren itsensä kertomana, asiakirjoista löytyneinä ilmenneinä tosiasioina. Kuvio 11. Nuoren osallisuus elämän eri osa-alueilla Elämän osa-alueita Virta Koski nuoret N= Varhaistausta Ala-aste Ylä-aste Lukio + toinen aste+korkea aste Työura Nykyinen perhetilanne Asuminen Talous Terveydentila Vapausrangaistukset Rikosreskisteri Päihteet Harrastukset Sosiaalinen tuki Sosiaaliset pelot Armeija 16

17 Pystysuora sarake (Virta Koski nuoret) kertoo osallisuudesta yksilötasolla, sarake elämänosa-alueet vaakasuoran teemoittain koko aineiston osalta. Keltainen väri kertoo hyvinvoinnin riskeistä, vihreä osallisuudesta. Vihreä väri kertoo ns. Normaalista tilanteesta, keltainen tunnistetusta riskistä tai korjaavasta toiminnasta. Valkoinen väri kertoo, siitä, että tietoja ei ole käytettävissä. Väritys on tehty nuorten subjektiivisten kokemusten perusteella esim. jos nuori sanoo, että hänellä on harrastuksia, väritys on ollut vihreä. Osa värityksestä on tehty asiakirjoista saatujen faktatietojen perusteella. Tiivistetysti voidaan todeta, että useimmilla nuorilla osallisuuden vaje on ollut nähtävissä varhaislapsuudessa. Toinen syrjäyttämisen taso on peruskouluaikana. Sosiaaliset ongelmat ovat kasautuneet ja ne näkyvät nuoren aikuisen elämässä mm ammattitaidottomuutena, työttömyytenä, päihteiden käyttönä ja taloudellisena ahdinkona. Näihin palaamme myöhemmin raportissa. Onko aktivointi osallisuuden tukemista? Aktivointipolitiikan ydin on se, että työttömäksi jäänyt, työttömyysturvaa tai toimeentulotukea saanut henkilö palaisi mahdollisimman pian takaisin palkkatyöhön. Tavoitteena on, että työikäisten toimeentulo ei olisi pitkiä aikoja sosiaaliturvan varassa, vaan heistä tulisi itseään elättäviä työssä käyviä kansalaisia. (Keskitalo et. Al 2013, ) Perusolettamuksena on, että kaikki työikäiset kansalaiset ovat myös työkykyisiä kansalaisia ja työnpuute on keskeinen syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Ideaalitilanteessa asiakas ja työntekijä tekevät palvelusuunnitelman, joka tukee asiakkaan sijoittumista työelämään. Näissä tilanteissa aktiivinen työvoimapolitiikka toimii. Tilanteessa, jossa nuoren asiakkuus ei ole vapaaehtoista, voidaan perustellusti kysyä, toteutuuko osallisuus? Kokemuksemme mukaan asiakkaat mielellään näkevät työttömyytensä syyn itsensä ulkopuolella: työpaikkojen puutteena, suhteitten puuttumisena ja yhteiskunnallisena epäoikeudenmukaisuutena. Esimerkiksi työttömyyden periytyessä nuori voi jo kotoa oppia työttömän käyttäytymismallin ja pitää sitä luonnollisena. Tämän tulkintamallin muuttaminen on prosessi, jossa yksilö luo uusia merkityksiä työttömyystilanteelleen. Tähän prosessiin tarvitaan muita ihmisiä, koska ihminen on kokemuksensa vanki eikä itse voi oivaltaa asioita objektiivisesti. Kun oma näkemys tulee muiden kanssa keskustelussa esille (esimerkiksi olen työtön, koska työpaikkoja ei ole), merkitysperspektiivi muuttuu niin (esim. päihdeongelma ja talousasiat pitää saada ensin kuntoon, sen jälkeen minulla on voimavaroja hankkia lisäkoulutusta työhön pääsyn turvaamiseksi. Nuoren olisi kyettävä tunnistamaan, että yhteiskunnan hänelle tarjoamat toiminta on hänen elämänsä kannalta merkityksellistä ja pystyä näkemään tarjotun aktivointitoimenpiteen yhteys omaan hyvinvointiin. Hänen tulisi saada kokemus siitä, että hän on itse valinnut tavoitteensa ja toimintatapansa. Tämä ei tapahdu asiakkaan puolesta, vaan luottamalla hänen kykyynsä edistää omaa hyvinvointiaan. (Björklund & Hallamaa 2013, ) Palvelutarpeen analysointi vaatii aikaa ja yksilölisistä työskentelyä ja se on ristiriidassa tehokkuustavoitteiden kanssa. Resurssit ovat yleensä riittämättömiä ja monimutkaisiin palvelutarpeisiin ei kunnolla pystytä vastaamaan. (Keskitalo 2013, ) Luhtaselan (2009) lisensiaattitutkimuksen mukaan asiakkaat kokivat työntekijöiden käyttävän ylivaltaa aktivointisuunnitelmien tekemisen yhteydessä. Ylivallan käyttö perustuu työntekijöiden mahdollisuuteen käyttää sanktioita ja ohjata asiakkaita eri toimenpiteisiin. Näistä näkökulmista tarkasteluna herää mielenkiintoisia kysymyksiä: Mitkä ovat olleet Virta Oulaisten Koski alahankkeen vaikutukset ja voidaanko niitä miten mitata? Kansallista indikaattoria osallisuudesta ei ole. (vrt. Hyvinvointikertomus.fi). Toisaalta voidaan kysyä: 17

ytymisen monet polut

ytymisen monet polut Virta Oulainen (Koski) Oulaisten kaupunki Syrjäytymisen ytymisen monet polut Kaija Sepponen Veikko Hertteli 19.09.2013 Yhteiskunnan taso: Yleinen talouskriisi Työpaikat vähenevät Kuntataloudet kriisissä

Lisätiedot

Nuorten profiileja nuorisotutkimuksessa. Kaija Sepponen KT

Nuorten profiileja nuorisotutkimuksessa. Kaija Sepponen KT Nuorten profiileja nuorisotutkimuksessa Kaija Sepponen KT 29.09.2016 Nuorten syrjäytymisen taustalla olevia tekijöitä Mikään yksittäinen tekijä ei johda syrjäytymiseen, vaan se on useiden peräkkäisten

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot