Syrjäytymisen monet polut Moniammatillinen palvelutarveselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syrjäytymisen monet polut Moniammatillinen palvelutarveselvitys"

Transkriptio

1 Syrjäytymisen monet polut Moniammatillinen palvelutarveselvitys Loppuraportti Virta Oulainen osahanke Koski Kaija Sepponen, projektipäällikkö 1

2 Sisältö TIIVISTELMÄ JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS NUORISOTYÖTTÖMYYS AMMATTIKOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET OULAISTELAISTEN NUORTEN ELINOLOT JA ELINTAVAT MONIAMMATILLISEN KOKONAISVALTAISEN PALVELUTARVESELVITYKSEN PILOTOINTI JA JUURRUTTAMINEN OSAKSI PERUSPALVELUITA PALVELUOHJAUSMALLI TOIMINTAKONSEPTIN KUVAUS PERUSIDEA PROSESSIKUVAUS MENETELMÄKUVAUS TOIMINTAKONSEPTIN KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTYKSET TOIMINTAKONSEPTIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS JA TULOKSET SEKÄ ARVIOINTI NUORET KUTSUTAAN MUKAAN TOIMINTAAN MITÄ TARKOITETAAN OSALLISUUDELLA? ONKO AKTIVOINTI OSALLISUUDEN TUKEMISTA? MITKÄ OVAT OLLEET VIRTA OULAISTEN KOSKI ALAHANKKEEN VAIKUTUKSET JA VOIDAANKO NIITÄ MITEN MITATA? TOTEUTETAAN PALVELUTARVESELVITYKSET JA TEHDÄÄN PALVELUSUUNNITELMAT VIRTA OULAISTEN KOSKI NUORTEN TAUSTAT SIIRTYMÄ VIRRASTA; TILANNE SYRJÄYTYMISEN MONET TASOT VARHAISTAUSTA LAPSESTA NUOREEN AIKUISEEN YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN ASEMA ON VAIKEUTUNUT PERHEVÄKIVALTA HUOSTAANOTTO HANKKEEN EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI PERUSKOULU LAPSILLE TARKOITETTUJEN PALVELUJEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY MINÄKUVAN KEHITYS JA SELVIYTYMISKEINOT ALAKKO MUA? KIUSAAMINEN HANKKEEN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI AMMATILLINEN KOULUTUS HANKKEEN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI KAIKKI TYÖURALLE? HANKKEEN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTORIKSI TYÖ JA TOIMINTAKYKY MIKÄ ON NORMAALI? PSYKOSOSIAALINEN PAHAOLO

3 HANKKEEN EHDOTUS JATKOTOIMIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI ARJEN HALLINTA HANKKEEN ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI SYRJÄYTYMISEN MONET POLUT LAPSUUDESSA LUODAAN PERUSTA MYÖHEMMÄLLE HYVINVOINNILLE VARHAISEN HOIVAN PUUTE LASINEN LAPSUUS KUN LASTENSUOJELUN AVOHOIDOLLISET TOIMET EIVÄT RIITÄ TUNNISTAAKO PALVELUJÄRJESTELMÄ? ISÄTÖN POIKA PERUSKOULUSTA ALKANEET VAIKEUDET OPPIMISVAIKEUDET JOHTAVAT EPÄONNISTUMISEN KEHÄLLE MUKAUTETTUA OPETUSTA ON TARJOLLA MISSÄ OVAT MUKAUTETUT TYÖPAIKAT? KUNTALAISTEN PALVELUT KUNTOUTUS SYRJIIKÖ PALVELUJÄRJESTELMÄ HEIKKOJA? ARKIREALISMIA KEPILLÄ VAI PORKKANALLA? LIITE 1. HANKKEEN AIKANA KEHITETYT LOMAKKEET OHJEET VALTAKIRJA TAUSTATIEDOT TILASTOINTIA VARTEN VASTAAJAN NIMI HYVINVOINTISEULA HAASTATTELURUNKO TEEMA: LAPSUUDEN PERHE TEEMA: PERUSASTEEN KOULUTUS TEEMA: AMMATILLINEN KOULUTUS TEEMA:TYÖ JA TYÖTTÖMYYS TEEMA: NYKYINEN TILANNE TEEMA: MITEN VOIT? TERVEYSKYSELY TEEMA: ELÄMISEN HAASTEET TEEMA: TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU TEEMA: HENKILÖKOHTAISET TAVOITTEET LIITE 2. NUORTEN TYÖTTÖMYYDEN RAKENNESELVITYS

4 TIIVISTELMÄ Syrjäytymisen monet polut 1990-luvun lamasta tehty poikkeuksellisen laaja THL :n rekistereihin perustuva tutkimus kertoo, että vuonna 1987 syntyneillä joka viidenneksellä on mielenterveysongelmia ja joka kuudennes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Laman lapsista Oulaisissa värittyy hyvin samankaltainen kuva. Oulainen kohtasi teollisuuden rakennemuutoksen 2000-luvulla, jolloin menetettiin nettona yli 400 työpaikkaa. Suurin isku tapahtui vuonna 2008, jolloin paikkakunnan suurin yritys lopetti toiminnan. Vuodesta 2009 alkaen kouluterveydenhuollon palvelujen käyttö alkoi lisääntyä, samoin kuin kasvatus- ja perheneuvolakäynnit. Lasten ja aikuisten mielenterveyspalvelujen kysyntä alkoi kasvaa. Samoin lastensuojelun avohuollollisten toimenpiteiden määrä. Perheiden tasolla yksinhuoltajaperheiden määrä lähti kasvuun. Tuloerot ovat kasvaneet ja erityisesti lapsi perheiden asema on heikentynyt. Kouluterveyskyselyn mukaan luokkalaiset alkoivat kokea enemmän vanhemmuuden puutetta sekä fyysistä väkivaltaa. Mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saaneiden määrä lähti kasvuun. Laman lapsi on useimmiten mies. Hänellä ei ole ammatillista koulutusta ja avoimet työmarkkinat eivät ole avautuneet. Armeijasta hän on saanut lykkäyksen useimmiten mielialaan liittyvien syiden vuoksi. Taloudellinen tilanne on heikko, pikavipit ovat usein johtaneet voudin asiakkuuteen. Harrastukset liittyvät tietokoneisiin. Omat parisuhteet ovat kariutuneet. Ystäviä on, ainakin virtuaalimaailmassa. Välit vanhempiin ovat kohtuulliset, joskus vanhempi mainitaan parhaaksi ystäväksi. Nuori haaveilee työstä ja paremmasta tulevaisuudesta. Nuorten syrjäytymisen polut alkavat lapsuudesta ja peruskouluajasta. Lapsuuden vaikeita kokemuksia ovat mm. perheväkivalta, liiallinen vanhempien alkoholinkäyttö, vanhempien ero, läheisen kuolema. Nämä näkyvät aikuisena mm vakavina mielenterveyshäiriöinä, persoonallisuuden vääristyminä ja käyttäytymishäiriöinä. Joillakin pojilla isän kaipuu näkyy selkeästi elämänkulussa. Toinen tunnistettu syrjäytymisen taso on peruskouluvaiheessa. Oppimiseen liittyvät neurologiset kehityshäiriöt johtavat omaa älykkyystasoa huomattavasti heikompiin koulu- ja opintomenestykseen erityisesti silloin, kun oppimisvaikeutta ei ole tunnistettu. Jatkuvat epäonnistumiset johtavat epäonnistumisen kehälle. Vaikeat tilanteet herättävät pelkoja. Sosiaaliset pelot ja paniikkihäiriöt ovat yleisiä. Päihteistä etsitään helpotusta tilanteeseen. Peruskoulu tarjoaa mukautettua opetusta, ammattikoulussa on mukautettuja linjoja. Mutta mistä löytyvät mukautetut työpaikat. Jos nuorella on vakava neurologinen kehityshäiriö, hän tarvitsee työhön pitkäkestoista ja selkokielistä ohjeistusta. Enemmän tuottavuutta ja tehoja vaativassa työelämässä ei näille nuorille ole paikkoja. Työhaluja heillä sen sijaan on. Virta Oulainen Koski osahankkeessa on pilotoitu ja juurrutettu moniammatillinen palvelutarveselvitys osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Malli perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen ja systeemiteoreettiseen ajatteluun Siinä tarkastellaan nuoren elämäntilannetta monitieteisesti ja monitasoisesti kokonaisuutena koko elämänhistorian ajalta mitä on tapahtunut aikaisemmin mikä on nykytilanne miten suuntaudutaan tulevaisuuteen. Tavoitteena on yhdessä nuoren kanssa löytää niitä asioita, joita nykyinen ja tuleva työelämä tarvitsee; Selvitystyötä varten on kehitetty kysymyspatteristoja. Lisäksi käytetään tarpeen mukaan erilaisia psykologisia testejä. Moniammatillinen kokonaisvaltainen palvelutarveselvitys tarkoitettu niille nuorille, joiden työllistymisen ongelmat epämääräisiä ja vaikeasti konkretisoitavissa, oma osaaminen ei riitä tai oman organisaation työmenetelmät tai resurssit eivät ole riittäviä. 4

5 1. JOHDANTO Monniammatillinen palvelutarveselvitys on tarkoitettu niille nuorille, joiden työllistymisen ongelmat ovat epämääräisiä ja vaikeasti konkretisoitavissa, oma osaaminen ei riitä tai oman organisaation työmenetelmät ja resurssit eivät ole riittäviä. Tämän hankkeen tehtävänä on pilotoida mallin käyttö Oulaisten kaupungin peruspalveluissa. Tavoitteena on selvittää, sopiiko toimintakonsepti osaksi perusturvan palveluvalikoimaa. Menetelmää on aikaisemmin testattu ja edelleen kehitetty mm Oulaisten kaupungilla, Karvoshovissa, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja Taukokankaalla. Mukana kehittämistyössä ovat olleet Oulaisten työvoimatoimisto, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos, Aluetyöterveyslaitos (Raija Kerätär) ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu terveysalan Oulaisten alueyksikkö. Kehittämistyötä on rahoitettu kansallisella ja EU-rahoituksella sekä omarahoitteisesti. Menetelmän kehittämistyön aikana on tehty sekä itse arviointia että tieteellistä tutkimusta ( 8 kpl). Viimeisin on Sepponen, K. & Wilen, T. & Kiviniemi, L. (2011) Pat -pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäisy: Työttömyyden pitkittyminen on monen tekijän summa. Tutkimus pitkäaikaistyöttömyyteen johtavista tekijöistä ja työmarkkinoille kuntouttamisesta. Hankkeen aikana mallinnettiin toimintamalli, joka Virta osahanke Oulaisten Koski aikana pilotoitiin ja juurrutettiin osaksi Oulaisten kaupungin peruspalveluja. Kuvio 1. Oulaisten toimintamalli Aloitteentekijä: Utuinen asiakas TE-toimisto Sosiaalitoimisto Terveyskeskus Asiakasyhteistyöryhmä Asiakas Tutkimusvaihe: Alkuhaastattelu palvelutarpeen kartoittamiseksi Terveydenhoitajan tarkastus Lääkärintarkastus Resurssiselvitys Kuntoutustarveselvitys ja kuntoutus (Kela) Kuntoutustutkimus Eläkeedellytysten selvittäminen Kuntoutusvaihe: Elämänhallinta Työhön kuntoutus Arkea tukeva toiminta Järjestöjen tuottamat palvelut Työelämävalmennus Kuntouttava työtoiminta Kelan, vakuutusyhtiöiden ammatillinen kuntoutus Terveyden ja Sosiaalitoimen palvelut Ryhmätoiminnat Harkinnanvarainen kuntoutus (Kela) Vaikeavammaisten kuntoutus Opiskelu ja työmarkkinat 5

6 1.1. Toimintaympäristön kuvaus Oulainen on noin 8000 asukkaan kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla. Merkittävimmät työnantajat toimivat julkisella sektorilla (Oulaisten kaupunki, Oulaskankaan sairaala). Paikkakunnalla on myös isoja yksityisiä yrityksiä, esimerkiksi Sievin Jalkine, Taukokangas. Oulainen on myös tunnettu koulukaupunki, siellä sijaitsee Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan alueyksikkö, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän terveys- ja sosiaalialan, liiketalousalan ja koti- ja laitostalouden toisen asteen oppilaitokset. Lisäksi paikkakunnalla on oma lukio. Työpaikkatarjonta on hyvin ammatti- ja toimialaspesifiä. Kuvio 2. Oulaisten työpaikat, työttömät ja toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Lähde Sotkanet Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Työpaikat yhteensä Tyttömät yhteensä Oulaisissa elettiin nousukautta vuoteen 2004 saakka. Sen jälkeen alkoi jyrkkä pudotus: vuodesta 2004 vuoteen 2009 menetettiin nettona 414 työpaikkaa. Työttömyysaste nousi 3,3 %:a vuodesta 2008 vuoteen Sen jälkeen työpaikkakehitys kääntyi hienoiseen nousuun. Miestyöpaikoista on edelleen pulaa. Paikkakunnan vahvuutena on hoiva-alan työpaikat ja alan koulutus. Virta Oulaisten Koski nuoret ovat eläneet lapsuuttaan ja varhaisnuoruuttaan ja 2000 luvuilla. Nuoria koskevasta aineistosta nähdään, että yhteiskunnalliset ilmiöt heijastuvat myös oulaistelaisten nuorten elämään Nuorisotyöttömyys Vuosina on Oulaisissa ollut keskimäärin 320 nuorta työtöntä työnhakijaa. Työttömistä on 44 %:a naisia ja 56 %:a miehiä.(tem tilastot) ollut Tilastollisesti laskettuna jokaista nuorta työttömyys on kohdannut 2, 3 kertaa. Samaan aikaan Oulaisissa on huoltosuhde 1,7.Väestöstä eläkkeellä oli vuoden 2010 lopussa 26.8 % väestöstä (vastaava luku koko maassa 23.7 %). Tämä antaa meille haasteita. Meillä on työvoimaresursseja, mutta ne pitää saada integroitua työmarkkinoille Alle 30 -vuotiaita ammattitaidottomia työnhakijoita oli 31. 6

7 Kuvio 3. Nuorisotyöttömyyden kehitys, % vuotiaasta työvoimasta, Oulainen ja ympäristökunnat, koko maa. Lähde Sotkanet Oulainen Haapavesi Kalajoki Nivala Ylivieska Koko maa Ammattikoulutuksen ulkopuolelle jääneet Erityisenä haasteena ovat koulutuksen ulkopuolelle jäänet. Työn tai koulutuksen ulkopuolella oleminen ei kuitenkaan yksistään ole syrjäyttävä tekijä. Monilla nuorilla voi olla erilaisia suunnitelmia meneillään (Palola & al 2012), jolloin työttömyydestä tulee vain välivaihe nuoren elämään. Tutkimusten mukaan alhaisen sosioekonomisen taustan omaaville nuorille välivuoden pitäminen on riski. Riski on myös silloin, kun nuori ei myöhemminkään hanki ammatillista koulutusta, vaan jää yrittämään ammattitaidottomana työmarkkinoille. Vuonna 2011 koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli Oulaisissa, 11,9 % (89), joskin luku on laskenut vuodesta ,4 %:a. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä samaa suuruusluokkaa kuin TEM: in tilastoissa (v ) olevat ammattitaidottomat nuoret, joskin siinä on ikäjakauma vuotiaat. Toimeentulotuen saanti ja matala koulutustaso ovat uhkia hyvinvoinnille. Koulutuksella ja hyvinvoinnilla on tutkimusten mukaan vahva yhteys. Oulaisten kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma vuosille

8 Kuvio 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä. Lähde. Sotkanet Oulainen Haapavesi Kalajoki Nivala Ylivieska Koko maa 8

9 2. OULAISTELAISTEN NUORTEN ELINOLOT JA ELINTAVAT Oulaisilla on tulevaisuudessa haasteena nuorten, vuotiaiden vähenevä osuus ikäluokissa ja ikääntyvän väestön määrän kasvu erityisesti kaikkein vanhimmissa ikäluokissa. Korkea syntyvyys ja syntyvyyttä pienempi kuolleisuus pitää kuitenkin Oulaisten ikärakenteen kohtuullisena. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että nuoret jäävät asumaan paikkakunnalle. (Oulaisten kaupungin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen suunnitelma vuosille ) Vuonna 2011 tehdyn kouluterveyskyselyn tulosten tiivistämiseksi on tehty kaksi summamuuttujaa: Elämismaailmaan liittyvistä riskitekijöistä on muodostettu elintapojen summamuuttuja (kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, tupakoi päivittäin, kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ja elinoloja (koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, koki vanhemmuuden puutetta, keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta, ei yhtään läheistä ystävää). Summamuuttujien avulla voidaan paremmin vertailla kuntien välistä kehitystä. Vuonna 2011tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 80 %:a 8.- ja 9.-luokkaisista elää tavallista ikäkauteen liittyvää arkea. Nurmen (2003) mukaan osa nuorista %:a näyttää ajautuvan erilaisiin vaikeuksiin Tämä luku on samaa suuruusluokkaa, kuin tässä kouluterveyskyselyssä. Kuvio 5. Nuorten elintapojen kehitys (summamuuttuja) v ,Oulainen ja ympäristökunnat, koko maa Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Ylivieska Koko maa

10 Kuvio 6. Nuorten elintapojen kehitys v , Oulainen. Lähde Sotkanet Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Elintapojen kehityksessä on tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan terveydentilaan kokemisessa sekä tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen vähentämisessä. Positiivista on se, että nuorten liikkuminen on jonkin verran terveyskyselyn perusteella kasvanut. Huolestuttavaa on huumeiden käytön lisääntyminen. Kuvio 7. Elinolojen kehitys (summamuuttuja) % luokan oppilaista v Oulainen ja ympäristökunnat, koko maa Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Ylivieska Koko maa

11 Kuvio 8. Nuorten elinolojen kehitys , Oulainen. Lähde Sotkanet Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista Kuviosta nähdään, että koulukiusattuna oleminen on hieman taittunut laskuun. Ei yhtään läheistä ystävää on pysynyt ennallaan. Sen sijan keskivaikea tai vaikea masennus ja vanhemmuuden puute näyttää olevan kasvussa Kelan tilastojen mukaan Oulaisissa oli 37 alle 30-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa. Näistä pysyviä 19, määräaikaisia kuntoutustukia 18. Pääosa työkyvyttömyyseläkkeistä oli mielialaan liittyvien syiden vuoksi. Oulaisten kaupunginvaltuusto on hyväksynyt nuorisoon liittyväksi painopistealueeksi vuosille 2011 ja 2012 on syrjäytymisen ehkäisyn ja lasten ja koululaisten liikkumisen edistämisen. 11

12 3. MONIAMMATILLISEN KOKONAISVALTAISEN PALVELUTARVESELVITYKSEN PILOTOINTI JA JUURRUTTAMINEN OSAKSI PERUSPALVELUITA 3.1. Palveluohjausmalli Hankkeen tehtävänä oli pilotoida aikaisemmin kehitetty toimintakonsepti Oulaisten kaupungin peruspalveluissa. Tarkoituksena oli testata, sopiiko toimintakonsepti perusturvan työvälineeksi. Kehittämistyön aluksi määriteltiin oulaistelainen palveluohjausmalli. Siinä on elementtejä perinteistä, voimavarakeskeisestä ja intensiivisestä mallista. (vrt. esim. Hänninen, 2007.) Kuvio 9. Oulaisten palveluohjausmalli Oulaisten malli Palveluohjauksen tavoite Asiakas tunnistaa omat ajattelumallinsa ja niiden vaikutuksen elämäänsä, voimaantuminen ja toiminnan mielekkyyden löytyminen Prosessissa olevat toimijat arvioivat myös omia ajattelumallejaan ja toimintatapojaan ja niiden vaikutusta asiakkaan palveluun; luottamuksen rakentaminen ja työssä jaksamisen tukeminen Asiakkaan sijoittuminen koulutukseen tai työelämään tai löytää hänen elämäntilanteesee nsa muu ratkaisu Palveluohjauksen sisältö 1. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi yhdessä asiakkaan ja monialaisen työryhmän kanssa. Se sisältää taustatietojen (properspektiivi) ja nykytilan kartoituksen. 2. Palvelutarpeen määrittely yhdessä asiakkaan kanssa. 3. Suunnitelman testaaminen, seuranta ja arviointi. Palveluohjauksen toteuttaja Moniammatillinen työryhmä Palveluohjaaja n ja asiakkaan suhde Luottamuksellinen, voimavaroja tukeva, ratkaisukeskeinen ja realistinen Ohjaajan rooli on kasvattajan rooli, samalla myös yhteiskunnallisen. Kasvattajana hän tukee asiakkaan voimavaroja, arvio niiden riittävyyttä seuraavien askelten ottamiseen. Yhteiskunnallinen näkökulma tukee vastuunottamista ja velvollisuuksista huolehtimisesta. Asiakkaiden määrä Pieni <10 Aikuisten palvelutarveselvityksessä työttömyyden pitkittymiseen johtavia seikkoja on etsitty työurasta ja työmarkkinoiden toiminnasta. Lisäksi on tarkasteltu työ- ja toimintakykyyn liittyvä seikkoja. Koski nuorten työkokemus on vähäistä ja heidän tilanteensa jumiutumista ei voida selittää työurien eikä työmarkkinoiden toiminnan kautta. Selittävät tekijät löytyvät lapsuudesta ja koulun käyntiin liittyvistä asioista. Virta Oulainen Koski hankkeessa palvelutarpeen viitekehystä muutettiin vastaamaan nuorten elämäntilannetta 12

13 Toimintakonseptin kuvaus Perusidea Monniammatillinen kokonaisvaltainen palvelutarveselvitys on tarkoitettu niille nuorille, joiden työllistymisen ongelmat epämääräisiä ja vaikeasti konkretisoitavissa, oma osaaminen ei riitä tai oman organisaation työmenetelmät tai resurssit eivät ole riittäviä. Prosessikuvaus 13

14 Menetelmäkuvaus Malli perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen ja systeemiteoreettiseen ajatteluun. 1. Siinä tarkastellaan nuoren elämäntilannetta monitieteisesti 2 ja monitasoisesti 3 kokonaisuutena koko elämänkulun ajalta mitä on tapahtunut aikaisemmin mikä on nykytilanne miten suuntaudutaan tulevaisuuteen. Palvelutarveselvityksen tavoitteena on yhdessä nuoren kanssa löytää niitä asioita, joita nykyinen ja tuleva työelämä tarvitsee. Pitkittäisaineistoista (mitä on tapahtunut) kerätään tietoja nuoren vertaissuhteiden ja harrastusten kehittymisestä, lapsuudesta ja kouluajoista, terveydentilasta, nuoren toiminnasta työmarkkinoilla ja selviytymisestä armeijassa. Nykytilannetta kuvaavia asioita ovat fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ja sosioekonominen tilanne. Tulevaisuuteen suuntaamisen osalta on tärkeää nuoren kanssa käydä läpi hänen käsityksiään itsestä ja ominaisuuksista sekä omasta elämäntilanteestaan. Tukena voidaan käyttää erilaisia suorituskykyä, kiinnostuksen kohteita ja persoonallisuuden arviointia koskevia testejä. Hankkeen aikana on kehitetty erilaisia kysymyspatteristoja palvelutarveselvityksen tueksi. Kyselylomakkeet ovat raportin liitteenä. Työryhmä tekee kokoavan analyysin nuoren kanssa. Tavoitteiden tulisi nuoren omien tavoitteiden suuntaisia ja konkreettisia. Nuoren tulee kokea, että hän selviää niistä. Siten saadaan vähitellen katkaistua epäonnistumisen kehää, nuori saa uutta perspektiiviä ja hallinnan tunnetta elämäänsä. Jos tavoitteet eivät vastaa nuoren resursseja, työryhmän tehtävänä on nuoren kanssa etsiä saavutettavissa olevia tavoitteita Suositeltavaa on, että palvelutarveselvitys toteutetaan osana ryhmätoimintoja, jolloin nuori saa ohjaajien tuen lisäksi vertaistukea. Turvallinen ryhmä antaa mahdollisuuden käsitellä asioita, jotka lisäävät itsetuntemusta ja mahdollisuuden ymmärtää nuorelle vaikeitakin asioita. Itsensä ymmärtäminen koetaan yleensä helpottavana. Se helpottaa realististen tavoitteiden asettamista. Seuraavassa on tapauskuvaus, joka kertoo siitä, miksi palvelutarveselvityksessä on syytä tarkastella elämänkulkua kokonaisuudessa. Syrjäytymisen riskitekijät ovat olleet pitkään näkyvissä. Osa niistä oli tunnistettu, osassa ratkaisuyritykset eivät olleet parantaneet tilannetta. Psykologi Ellen Ekin (2008) mukaan iso kysymys on, miten varhaista ongelmiin puuttumista voidaan kehittää. Viimeistään työvoimatoimistossa pitäisi kiinnittää huomioita niiden nuorten psykologisiin voimavaroihin, joilla on risainen työhistoria ja heikko koulutus. 1 Ihminen on bio-psykofyysinen kokonaisuus, joka toimii vuorovaikutuksessa sosiaalisten- ja viranomaisverkostojen kanssa osana laajempaa sosiaalista ja kulttuurista ympäristöä. 2 Kasvatustiede, psykologia, sosiaalipolitiikka, psykiatria, hoitotiede, lääketiede, sosiologia, hallintotiede jne. 3 Monitasotutkimuksen avulla kerätään nuoren elämänkaaren ajalta monitasoista ja pitkittäistä aineistoa kuten lapsuudesta, kouluajoista, terveydentilasta. 14

15 Kuvio 10. Nuoren elämänkulku ja palveluprosessi Vanhempien alkoholin käyttö näkyy perheen arjessa. lapsi alkaa pelätä Ala asteella esitelmien pito oli vaikeaa Talouskoulu Meni hyvin pienryhmässä Yläasteella pelkotilat lisääntyivät, koulu vaihtui, kaverit vaihtuivat. Poissaoloja, pelkoja lievennettiin alkoholilla. Tupakointi alkoi. Välit vanhempiin kireät, yrittivät pitää rajoja Asumaan poikaystävän kanssa Ja opiskelemaan vieraalle paikakunnalle Masennus ja paniikki lisääntyi Opiskelu keskeytyi Ero poikaystävästä sosiaaliset pelot kasvavat Sairaslomalla Masennuksen takia. Unirytmit sekaisin raha asiat sekaisin Ei jaksa huolehtia asioistaan, asiointi vaikeaa, kärsii paniikista Tarjottu harjoittelua, jossa asiakaskontakteja. myöhästeli, sai potkut Lapsuus Ala-aste Yläaste Toinen aste Neuvola: Terve, normaalisti Kehittynyt E0%/$#"<+205/0-+( lapsi 7$54""#3&23+'0839=7=2+#"D&3( Terveyspalvelujen prosessi Kouluterveydenhuolto Keskustellaan Tupakasta ja alholista Ei terveydellisiä esteitä ammatinvalintaan Asiakkuus mielenterveys toimistossa ;"#/0#%( 2"5/0&0#/32=&( Ala aste mennyt hyvin, ka n. 8,00 Ylä-aste ka 6,5!"#$%&'$%#%( )*+,-.+/-+'0&'( )'+1+/'-+'0&'( Koulutuspalvelujen prosessi TE toimiston palveluprosessi!0+2$343&2$(!"56$2""7+8"56$390#%"( 6$3&&"+'$72"'232+( "&3"''"3&337-+#:80202::7( ;28<7-+43&2:+$7+'=&0>( Sosiaalitoimen palveluprosessi!"#$%&'$#("#)'*+,",,-. &0#/32=&A+B:80209=+#$4"''002+'%72$%2%'&07+( 8"'%"+/"5207AC3+D"#"%9"7%2( ( Toimintakonseptin käyttöönoton edellytykset Valtuusto: Toiminta ja taloussuunnitelma sekä budjetti: päätös siitä, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan. Kunnan hyvinvointikertomukseen sisällytetään tarvittavat seurantaindikaattorit. Perusturvalautakunta: Päätös operatiivisen toiminnan käynnistämisestä. Se edellyttää työryhmässä toimiville riittävää työajan resurssointia. Jos kaikkea osaamista ei ole omassa kunnassa, varataan myös ostopalveluille rahaa. Työryhmä: Kykyä tehdä aidosti moniammatillista työtä, jossa kunnioitetaan toisen tieteenalan osaamista ja yhdistetään kaikkien osaaminen yhdeksi kokonaisuudeksi nuoren parhaaksi. Toteutumista arvioidaan hyvinvointikertomuksen arvioinnin yhteydessä. Erityisiä työvälineitä ei tarvita. Mallin harjoitteluun tarvitaan tukea ja aikaa, koska mallissa tehdään integratiivista monitasoanalyysiä ts monien eri aineistoista oleellisten asioiden seulontaa ja yhdistämistä. 15

16 3.2. Toimintakonseptin käytännön toteutus ja tulokset sekä arviointi Nuoret kutsutaan mukaan toimintaan Määrittelemämme palveluohjausmallin keskiössä on asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus. Tavoitteena on konsepti, jossa asiakkaan osallisuus ja tasa-arvo lisääntyvät. Mitä tarkoitetaan osallisuudella? Määrittelystä ei olla kovin yksimielisiä. Käsite on väljä ja jättää tilaa hyvin monenlaiselle toiminnalle, jolla voidaan kontekstista riippuen tulkita ja arvioida hyvin eri tavoin syrjäytymistä tai köyhyyttä torjuvia vaikutuksia. (www. THL/osallisuuden edistäminen.) Valtiotieteen lisensiaatti Sauli Suominen on Virta päivillä Kajaanissa käyttänyt osallisuustermiä asiakaslähtöisyyden synonyyminä. Hänen mielestään se on asiakkaan tunne siitä, että hän on tullut kuulluksi. Sen varmistaminen on erityisen haastavaa, kun nuoren oma toimintakyky on heikentynyt. THL :n Osallisuuden edistämisen yksikkö on pyrkinyt selkeyttämään käsitettä ja määritellyt osallisuuden osatekijät seuraavasti: 1) riittävä toimeentulo ja hyvinvointi, 2) yhteisöihin kuuluminen ja jäsenyys 3) valtaisuus, toimijuus. Kullakin osallisuuden ulottuvuudella on negatiivinen vastinparinsa, syrjäytymisen ulottuvuudet. Kunkin osallisuuden ulottuvuuden vajaus tarkoittaa syrjäytymisriskin lisääntymistä ja osallisuuden vähenemistä. Osallisuus ei toteudu, jos jokin osallisuuden ulottuvuuksista vuotaa. Alla olevan kuvion avulla tarkastelemme osallisuutta Oulainen Koski aineiston pohjalta nuoren itsensä kertomana, asiakirjoista löytyneinä ilmenneinä tosiasioina. Kuvio 11. Nuoren osallisuus elämän eri osa-alueilla Elämän osa-alueita Virta Koski nuoret N= Varhaistausta Ala-aste Ylä-aste Lukio + toinen aste+korkea aste Työura Nykyinen perhetilanne Asuminen Talous Terveydentila Vapausrangaistukset Rikosreskisteri Päihteet Harrastukset Sosiaalinen tuki Sosiaaliset pelot Armeija 16

17 Pystysuora sarake (Virta Koski nuoret) kertoo osallisuudesta yksilötasolla, sarake elämänosa-alueet vaakasuoran teemoittain koko aineiston osalta. Keltainen väri kertoo hyvinvoinnin riskeistä, vihreä osallisuudesta. Vihreä väri kertoo ns. Normaalista tilanteesta, keltainen tunnistetusta riskistä tai korjaavasta toiminnasta. Valkoinen väri kertoo, siitä, että tietoja ei ole käytettävissä. Väritys on tehty nuorten subjektiivisten kokemusten perusteella esim. jos nuori sanoo, että hänellä on harrastuksia, väritys on ollut vihreä. Osa värityksestä on tehty asiakirjoista saatujen faktatietojen perusteella. Tiivistetysti voidaan todeta, että useimmilla nuorilla osallisuuden vaje on ollut nähtävissä varhaislapsuudessa. Toinen syrjäyttämisen taso on peruskouluaikana. Sosiaaliset ongelmat ovat kasautuneet ja ne näkyvät nuoren aikuisen elämässä mm ammattitaidottomuutena, työttömyytenä, päihteiden käyttönä ja taloudellisena ahdinkona. Näihin palaamme myöhemmin raportissa. Onko aktivointi osallisuuden tukemista? Aktivointipolitiikan ydin on se, että työttömäksi jäänyt, työttömyysturvaa tai toimeentulotukea saanut henkilö palaisi mahdollisimman pian takaisin palkkatyöhön. Tavoitteena on, että työikäisten toimeentulo ei olisi pitkiä aikoja sosiaaliturvan varassa, vaan heistä tulisi itseään elättäviä työssä käyviä kansalaisia. (Keskitalo et. Al 2013, ) Perusolettamuksena on, että kaikki työikäiset kansalaiset ovat myös työkykyisiä kansalaisia ja työnpuute on keskeinen syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Ideaalitilanteessa asiakas ja työntekijä tekevät palvelusuunnitelman, joka tukee asiakkaan sijoittumista työelämään. Näissä tilanteissa aktiivinen työvoimapolitiikka toimii. Tilanteessa, jossa nuoren asiakkuus ei ole vapaaehtoista, voidaan perustellusti kysyä, toteutuuko osallisuus? Kokemuksemme mukaan asiakkaat mielellään näkevät työttömyytensä syyn itsensä ulkopuolella: työpaikkojen puutteena, suhteitten puuttumisena ja yhteiskunnallisena epäoikeudenmukaisuutena. Esimerkiksi työttömyyden periytyessä nuori voi jo kotoa oppia työttömän käyttäytymismallin ja pitää sitä luonnollisena. Tämän tulkintamallin muuttaminen on prosessi, jossa yksilö luo uusia merkityksiä työttömyystilanteelleen. Tähän prosessiin tarvitaan muita ihmisiä, koska ihminen on kokemuksensa vanki eikä itse voi oivaltaa asioita objektiivisesti. Kun oma näkemys tulee muiden kanssa keskustelussa esille (esimerkiksi olen työtön, koska työpaikkoja ei ole), merkitysperspektiivi muuttuu niin (esim. päihdeongelma ja talousasiat pitää saada ensin kuntoon, sen jälkeen minulla on voimavaroja hankkia lisäkoulutusta työhön pääsyn turvaamiseksi. Nuoren olisi kyettävä tunnistamaan, että yhteiskunnan hänelle tarjoamat toiminta on hänen elämänsä kannalta merkityksellistä ja pystyä näkemään tarjotun aktivointitoimenpiteen yhteys omaan hyvinvointiin. Hänen tulisi saada kokemus siitä, että hän on itse valinnut tavoitteensa ja toimintatapansa. Tämä ei tapahdu asiakkaan puolesta, vaan luottamalla hänen kykyynsä edistää omaa hyvinvointiaan. (Björklund & Hallamaa 2013, ) Palvelutarpeen analysointi vaatii aikaa ja yksilölisistä työskentelyä ja se on ristiriidassa tehokkuustavoitteiden kanssa. Resurssit ovat yleensä riittämättömiä ja monimutkaisiin palvelutarpeisiin ei kunnolla pystytä vastaamaan. (Keskitalo 2013, ) Luhtaselan (2009) lisensiaattitutkimuksen mukaan asiakkaat kokivat työntekijöiden käyttävän ylivaltaa aktivointisuunnitelmien tekemisen yhteydessä. Ylivallan käyttö perustuu työntekijöiden mahdollisuuteen käyttää sanktioita ja ohjata asiakkaita eri toimenpiteisiin. Näistä näkökulmista tarkasteluna herää mielenkiintoisia kysymyksiä: Mitkä ovat olleet Virta Oulaisten Koski alahankkeen vaikutukset ja voidaanko niitä miten mitata? Kansallista indikaattoria osallisuudesta ei ole. (vrt. Hyvinvointikertomus.fi). Toisaalta voidaan kysyä: 17

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1 Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 31.3.2009 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot