Syrjäytymisen monet polut Moniammatillinen palvelutarveselvitys

Transkriptio

1 Syrjäytymisen monet polut Moniammatillinen palvelutarveselvitys Loppuraportti Virta Oulainen osahanke Koski Kaija Sepponen, projektipäällikkö 1

2 Sisältö TIIVISTELMÄ JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS NUORISOTYÖTTÖMYYS AMMATTIKOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET OULAISTELAISTEN NUORTEN ELINOLOT JA ELINTAVAT MONIAMMATILLISEN KOKONAISVALTAISEN PALVELUTARVESELVITYKSEN PILOTOINTI JA JUURRUTTAMINEN OSAKSI PERUSPALVELUITA PALVELUOHJAUSMALLI TOIMINTAKONSEPTIN KUVAUS PERUSIDEA PROSESSIKUVAUS MENETELMÄKUVAUS TOIMINTAKONSEPTIN KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTYKSET TOIMINTAKONSEPTIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS JA TULOKSET SEKÄ ARVIOINTI NUORET KUTSUTAAN MUKAAN TOIMINTAAN MITÄ TARKOITETAAN OSALLISUUDELLA? ONKO AKTIVOINTI OSALLISUUDEN TUKEMISTA? MITKÄ OVAT OLLEET VIRTA OULAISTEN KOSKI ALAHANKKEEN VAIKUTUKSET JA VOIDAANKO NIITÄ MITEN MITATA? TOTEUTETAAN PALVELUTARVESELVITYKSET JA TEHDÄÄN PALVELUSUUNNITELMAT VIRTA OULAISTEN KOSKI NUORTEN TAUSTAT SIIRTYMÄ VIRRASTA; TILANNE SYRJÄYTYMISEN MONET TASOT VARHAISTAUSTA LAPSESTA NUOREEN AIKUISEEN YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN ASEMA ON VAIKEUTUNUT PERHEVÄKIVALTA HUOSTAANOTTO HANKKEEN EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI PERUSKOULU LAPSILLE TARKOITETTUJEN PALVELUJEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY MINÄKUVAN KEHITYS JA SELVIYTYMISKEINOT ALAKKO MUA? KIUSAAMINEN HANKKEEN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI AMMATILLINEN KOULUTUS HANKKEEN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI KAIKKI TYÖURALLE? HANKKEEN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTORIKSI TYÖ JA TOIMINTAKYKY MIKÄ ON NORMAALI? PSYKOSOSIAALINEN PAHAOLO

3 HANKKEEN EHDOTUS JATKOTOIMIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI ARJEN HALLINTA HANKKEEN ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI JA SEURANTAINDIKAATTOREIKSI SYRJÄYTYMISEN MONET POLUT LAPSUUDESSA LUODAAN PERUSTA MYÖHEMMÄLLE HYVINVOINNILLE VARHAISEN HOIVAN PUUTE LASINEN LAPSUUS KUN LASTENSUOJELUN AVOHOIDOLLISET TOIMET EIVÄT RIITÄ TUNNISTAAKO PALVELUJÄRJESTELMÄ? ISÄTÖN POIKA PERUSKOULUSTA ALKANEET VAIKEUDET OPPIMISVAIKEUDET JOHTAVAT EPÄONNISTUMISEN KEHÄLLE MUKAUTETTUA OPETUSTA ON TARJOLLA MISSÄ OVAT MUKAUTETUT TYÖPAIKAT? KUNTALAISTEN PALVELUT KUNTOUTUS SYRJIIKÖ PALVELUJÄRJESTELMÄ HEIKKOJA? ARKIREALISMIA KEPILLÄ VAI PORKKANALLA? LIITE 1. HANKKEEN AIKANA KEHITETYT LOMAKKEET OHJEET VALTAKIRJA TAUSTATIEDOT TILASTOINTIA VARTEN VASTAAJAN NIMI HYVINVOINTISEULA HAASTATTELURUNKO TEEMA: LAPSUUDEN PERHE TEEMA: PERUSASTEEN KOULUTUS TEEMA: AMMATILLINEN KOULUTUS TEEMA:TYÖ JA TYÖTTÖMYYS TEEMA: NYKYINEN TILANNE TEEMA: MITEN VOIT? TERVEYSKYSELY TEEMA: ELÄMISEN HAASTEET TEEMA: TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU TEEMA: HENKILÖKOHTAISET TAVOITTEET LIITE 2. NUORTEN TYÖTTÖMYYDEN RAKENNESELVITYS

4 TIIVISTELMÄ Syrjäytymisen monet polut 1990-luvun lamasta tehty poikkeuksellisen laaja THL :n rekistereihin perustuva tutkimus kertoo, että vuonna 1987 syntyneillä joka viidenneksellä on mielenterveysongelmia ja joka kuudennes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Laman lapsista Oulaisissa värittyy hyvin samankaltainen kuva. Oulainen kohtasi teollisuuden rakennemuutoksen 2000-luvulla, jolloin menetettiin nettona yli 400 työpaikkaa. Suurin isku tapahtui vuonna 2008, jolloin paikkakunnan suurin yritys lopetti toiminnan. Vuodesta 2009 alkaen kouluterveydenhuollon palvelujen käyttö alkoi lisääntyä, samoin kuin kasvatus- ja perheneuvolakäynnit. Lasten ja aikuisten mielenterveyspalvelujen kysyntä alkoi kasvaa. Samoin lastensuojelun avohuollollisten toimenpiteiden määrä. Perheiden tasolla yksinhuoltajaperheiden määrä lähti kasvuun. Tuloerot ovat kasvaneet ja erityisesti lapsi perheiden asema on heikentynyt. Kouluterveyskyselyn mukaan luokkalaiset alkoivat kokea enemmän vanhemmuuden puutetta sekä fyysistä väkivaltaa. Mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saaneiden määrä lähti kasvuun. Laman lapsi on useimmiten mies. Hänellä ei ole ammatillista koulutusta ja avoimet työmarkkinat eivät ole avautuneet. Armeijasta hän on saanut lykkäyksen useimmiten mielialaan liittyvien syiden vuoksi. Taloudellinen tilanne on heikko, pikavipit ovat usein johtaneet voudin asiakkuuteen. Harrastukset liittyvät tietokoneisiin. Omat parisuhteet ovat kariutuneet. Ystäviä on, ainakin virtuaalimaailmassa. Välit vanhempiin ovat kohtuulliset, joskus vanhempi mainitaan parhaaksi ystäväksi. Nuori haaveilee työstä ja paremmasta tulevaisuudesta. Nuorten syrjäytymisen polut alkavat lapsuudesta ja peruskouluajasta. Lapsuuden vaikeita kokemuksia ovat mm. perheväkivalta, liiallinen vanhempien alkoholinkäyttö, vanhempien ero, läheisen kuolema. Nämä näkyvät aikuisena mm vakavina mielenterveyshäiriöinä, persoonallisuuden vääristyminä ja käyttäytymishäiriöinä. Joillakin pojilla isän kaipuu näkyy selkeästi elämänkulussa. Toinen tunnistettu syrjäytymisen taso on peruskouluvaiheessa. Oppimiseen liittyvät neurologiset kehityshäiriöt johtavat omaa älykkyystasoa huomattavasti heikompiin koulu- ja opintomenestykseen erityisesti silloin, kun oppimisvaikeutta ei ole tunnistettu. Jatkuvat epäonnistumiset johtavat epäonnistumisen kehälle. Vaikeat tilanteet herättävät pelkoja. Sosiaaliset pelot ja paniikkihäiriöt ovat yleisiä. Päihteistä etsitään helpotusta tilanteeseen. Peruskoulu tarjoaa mukautettua opetusta, ammattikoulussa on mukautettuja linjoja. Mutta mistä löytyvät mukautetut työpaikat. Jos nuorella on vakava neurologinen kehityshäiriö, hän tarvitsee työhön pitkäkestoista ja selkokielistä ohjeistusta. Enemmän tuottavuutta ja tehoja vaativassa työelämässä ei näille nuorille ole paikkoja. Työhaluja heillä sen sijaan on. Virta Oulainen Koski osahankkeessa on pilotoitu ja juurrutettu moniammatillinen palvelutarveselvitys osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Malli perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen ja systeemiteoreettiseen ajatteluun Siinä tarkastellaan nuoren elämäntilannetta monitieteisesti ja monitasoisesti kokonaisuutena koko elämänhistorian ajalta mitä on tapahtunut aikaisemmin mikä on nykytilanne miten suuntaudutaan tulevaisuuteen. Tavoitteena on yhdessä nuoren kanssa löytää niitä asioita, joita nykyinen ja tuleva työelämä tarvitsee; Selvitystyötä varten on kehitetty kysymyspatteristoja. Lisäksi käytetään tarpeen mukaan erilaisia psykologisia testejä. Moniammatillinen kokonaisvaltainen palvelutarveselvitys tarkoitettu niille nuorille, joiden työllistymisen ongelmat epämääräisiä ja vaikeasti konkretisoitavissa, oma osaaminen ei riitä tai oman organisaation työmenetelmät tai resurssit eivät ole riittäviä. 4

5 1. JOHDANTO Monniammatillinen palvelutarveselvitys on tarkoitettu niille nuorille, joiden työllistymisen ongelmat ovat epämääräisiä ja vaikeasti konkretisoitavissa, oma osaaminen ei riitä tai oman organisaation työmenetelmät ja resurssit eivät ole riittäviä. Tämän hankkeen tehtävänä on pilotoida mallin käyttö Oulaisten kaupungin peruspalveluissa. Tavoitteena on selvittää, sopiiko toimintakonsepti osaksi perusturvan palveluvalikoimaa. Menetelmää on aikaisemmin testattu ja edelleen kehitetty mm Oulaisten kaupungilla, Karvoshovissa, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja Taukokankaalla. Mukana kehittämistyössä ovat olleet Oulaisten työvoimatoimisto, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos, Aluetyöterveyslaitos (Raija Kerätär) ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu terveysalan Oulaisten alueyksikkö. Kehittämistyötä on rahoitettu kansallisella ja EU-rahoituksella sekä omarahoitteisesti. Menetelmän kehittämistyön aikana on tehty sekä itse arviointia että tieteellistä tutkimusta ( 8 kpl). Viimeisin on Sepponen, K. & Wilen, T. & Kiviniemi, L. (2011) Pat -pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäisy: Työttömyyden pitkittyminen on monen tekijän summa. Tutkimus pitkäaikaistyöttömyyteen johtavista tekijöistä ja työmarkkinoille kuntouttamisesta. Hankkeen aikana mallinnettiin toimintamalli, joka Virta osahanke Oulaisten Koski aikana pilotoitiin ja juurrutettiin osaksi Oulaisten kaupungin peruspalveluja. Kuvio 1. Oulaisten toimintamalli Aloitteentekijä: Utuinen asiakas TE-toimisto Sosiaalitoimisto Terveyskeskus Asiakasyhteistyöryhmä Asiakas Tutkimusvaihe: Alkuhaastattelu palvelutarpeen kartoittamiseksi Terveydenhoitajan tarkastus Lääkärintarkastus Resurssiselvitys Kuntoutustarveselvitys ja kuntoutus (Kela) Kuntoutustutkimus Eläkeedellytysten selvittäminen Kuntoutusvaihe: Elämänhallinta Työhön kuntoutus Arkea tukeva toiminta Järjestöjen tuottamat palvelut Työelämävalmennus Kuntouttava työtoiminta Kelan, vakuutusyhtiöiden ammatillinen kuntoutus Terveyden ja Sosiaalitoimen palvelut Ryhmätoiminnat Harkinnanvarainen kuntoutus (Kela) Vaikeavammaisten kuntoutus Opiskelu ja työmarkkinat 5

6 1.1. Toimintaympäristön kuvaus Oulainen on noin 8000 asukkaan kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla. Merkittävimmät työnantajat toimivat julkisella sektorilla (Oulaisten kaupunki, Oulaskankaan sairaala). Paikkakunnalla on myös isoja yksityisiä yrityksiä, esimerkiksi Sievin Jalkine, Taukokangas. Oulainen on myös tunnettu koulukaupunki, siellä sijaitsee Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan alueyksikkö, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän terveys- ja sosiaalialan, liiketalousalan ja koti- ja laitostalouden toisen asteen oppilaitokset. Lisäksi paikkakunnalla on oma lukio. Työpaikkatarjonta on hyvin ammatti- ja toimialaspesifiä. Kuvio 2. Oulaisten työpaikat, työttömät ja toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Lähde Sotkanet Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Työpaikat yhteensä Tyttömät yhteensä Oulaisissa elettiin nousukautta vuoteen 2004 saakka. Sen jälkeen alkoi jyrkkä pudotus: vuodesta 2004 vuoteen 2009 menetettiin nettona 414 työpaikkaa. Työttömyysaste nousi 3,3 %:a vuodesta 2008 vuoteen Sen jälkeen työpaikkakehitys kääntyi hienoiseen nousuun. Miestyöpaikoista on edelleen pulaa. Paikkakunnan vahvuutena on hoiva-alan työpaikat ja alan koulutus. Virta Oulaisten Koski nuoret ovat eläneet lapsuuttaan ja varhaisnuoruuttaan ja 2000 luvuilla. Nuoria koskevasta aineistosta nähdään, että yhteiskunnalliset ilmiöt heijastuvat myös oulaistelaisten nuorten elämään Nuorisotyöttömyys Vuosina on Oulaisissa ollut keskimäärin 320 nuorta työtöntä työnhakijaa. Työttömistä on 44 %:a naisia ja 56 %:a miehiä.(tem tilastot) ollut Tilastollisesti laskettuna jokaista nuorta työttömyys on kohdannut 2, 3 kertaa. Samaan aikaan Oulaisissa on huoltosuhde 1,7.Väestöstä eläkkeellä oli vuoden 2010 lopussa 26.8 % väestöstä (vastaava luku koko maassa 23.7 %). Tämä antaa meille haasteita. Meillä on työvoimaresursseja, mutta ne pitää saada integroitua työmarkkinoille Alle 30 -vuotiaita ammattitaidottomia työnhakijoita oli 31. 6

7 Kuvio 3. Nuorisotyöttömyyden kehitys, % vuotiaasta työvoimasta, Oulainen ja ympäristökunnat, koko maa. Lähde Sotkanet Oulainen Haapavesi Kalajoki Nivala Ylivieska Koko maa Ammattikoulutuksen ulkopuolelle jääneet Erityisenä haasteena ovat koulutuksen ulkopuolelle jäänet. Työn tai koulutuksen ulkopuolella oleminen ei kuitenkaan yksistään ole syrjäyttävä tekijä. Monilla nuorilla voi olla erilaisia suunnitelmia meneillään (Palola & al 2012), jolloin työttömyydestä tulee vain välivaihe nuoren elämään. Tutkimusten mukaan alhaisen sosioekonomisen taustan omaaville nuorille välivuoden pitäminen on riski. Riski on myös silloin, kun nuori ei myöhemminkään hanki ammatillista koulutusta, vaan jää yrittämään ammattitaidottomana työmarkkinoille. Vuonna 2011 koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli Oulaisissa, 11,9 % (89), joskin luku on laskenut vuodesta ,4 %:a. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä samaa suuruusluokkaa kuin TEM: in tilastoissa (v ) olevat ammattitaidottomat nuoret, joskin siinä on ikäjakauma vuotiaat. Toimeentulotuen saanti ja matala koulutustaso ovat uhkia hyvinvoinnille. Koulutuksella ja hyvinvoinnilla on tutkimusten mukaan vahva yhteys. Oulaisten kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma vuosille

8 Kuvio 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä. Lähde. Sotkanet Oulainen Haapavesi Kalajoki Nivala Ylivieska Koko maa 8

9 2. OULAISTELAISTEN NUORTEN ELINOLOT JA ELINTAVAT Oulaisilla on tulevaisuudessa haasteena nuorten, vuotiaiden vähenevä osuus ikäluokissa ja ikääntyvän väestön määrän kasvu erityisesti kaikkein vanhimmissa ikäluokissa. Korkea syntyvyys ja syntyvyyttä pienempi kuolleisuus pitää kuitenkin Oulaisten ikärakenteen kohtuullisena. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että nuoret jäävät asumaan paikkakunnalle. (Oulaisten kaupungin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen suunnitelma vuosille ) Vuonna 2011 tehdyn kouluterveyskyselyn tulosten tiivistämiseksi on tehty kaksi summamuuttujaa: Elämismaailmaan liittyvistä riskitekijöistä on muodostettu elintapojen summamuuttuja (kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, tupakoi päivittäin, kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ja elinoloja (koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, koki vanhemmuuden puutetta, keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta, ei yhtään läheistä ystävää). Summamuuttujien avulla voidaan paremmin vertailla kuntien välistä kehitystä. Vuonna 2011tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 80 %:a 8.- ja 9.-luokkaisista elää tavallista ikäkauteen liittyvää arkea. Nurmen (2003) mukaan osa nuorista %:a näyttää ajautuvan erilaisiin vaikeuksiin Tämä luku on samaa suuruusluokkaa, kuin tässä kouluterveyskyselyssä. Kuvio 5. Nuorten elintapojen kehitys (summamuuttuja) v ,Oulainen ja ympäristökunnat, koko maa Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Ylivieska Koko maa

10 Kuvio 6. Nuorten elintapojen kehitys v , Oulainen. Lähde Sotkanet Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Elintapojen kehityksessä on tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan terveydentilaan kokemisessa sekä tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen vähentämisessä. Positiivista on se, että nuorten liikkuminen on jonkin verran terveyskyselyn perusteella kasvanut. Huolestuttavaa on huumeiden käytön lisääntyminen. Kuvio 7. Elinolojen kehitys (summamuuttuja) % luokan oppilaista v Oulainen ja ympäristökunnat, koko maa Haapavesi Kalajoki Nivala Oulainen Ylivieska Koko maa

11 Kuvio 8. Nuorten elinolojen kehitys , Oulainen. Lähde Sotkanet Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista Kuviosta nähdään, että koulukiusattuna oleminen on hieman taittunut laskuun. Ei yhtään läheistä ystävää on pysynyt ennallaan. Sen sijan keskivaikea tai vaikea masennus ja vanhemmuuden puute näyttää olevan kasvussa Kelan tilastojen mukaan Oulaisissa oli 37 alle 30-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa. Näistä pysyviä 19, määräaikaisia kuntoutustukia 18. Pääosa työkyvyttömyyseläkkeistä oli mielialaan liittyvien syiden vuoksi. Oulaisten kaupunginvaltuusto on hyväksynyt nuorisoon liittyväksi painopistealueeksi vuosille 2011 ja 2012 on syrjäytymisen ehkäisyn ja lasten ja koululaisten liikkumisen edistämisen. 11

12 3. MONIAMMATILLISEN KOKONAISVALTAISEN PALVELUTARVESELVITYKSEN PILOTOINTI JA JUURRUTTAMINEN OSAKSI PERUSPALVELUITA 3.1. Palveluohjausmalli Hankkeen tehtävänä oli pilotoida aikaisemmin kehitetty toimintakonsepti Oulaisten kaupungin peruspalveluissa. Tarkoituksena oli testata, sopiiko toimintakonsepti perusturvan työvälineeksi. Kehittämistyön aluksi määriteltiin oulaistelainen palveluohjausmalli. Siinä on elementtejä perinteistä, voimavarakeskeisestä ja intensiivisestä mallista. (vrt. esim. Hänninen, 2007.) Kuvio 9. Oulaisten palveluohjausmalli Oulaisten malli Palveluohjauksen tavoite Asiakas tunnistaa omat ajattelumallinsa ja niiden vaikutuksen elämäänsä, voimaantuminen ja toiminnan mielekkyyden löytyminen Prosessissa olevat toimijat arvioivat myös omia ajattelumallejaan ja toimintatapojaan ja niiden vaikutusta asiakkaan palveluun; luottamuksen rakentaminen ja työssä jaksamisen tukeminen Asiakkaan sijoittuminen koulutukseen tai työelämään tai löytää hänen elämäntilanteesee nsa muu ratkaisu Palveluohjauksen sisältö 1. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi yhdessä asiakkaan ja monialaisen työryhmän kanssa. Se sisältää taustatietojen (properspektiivi) ja nykytilan kartoituksen. 2. Palvelutarpeen määrittely yhdessä asiakkaan kanssa. 3. Suunnitelman testaaminen, seuranta ja arviointi. Palveluohjauksen toteuttaja Moniammatillinen työryhmä Palveluohjaaja n ja asiakkaan suhde Luottamuksellinen, voimavaroja tukeva, ratkaisukeskeinen ja realistinen Ohjaajan rooli on kasvattajan rooli, samalla myös yhteiskunnallisen. Kasvattajana hän tukee asiakkaan voimavaroja, arvio niiden riittävyyttä seuraavien askelten ottamiseen. Yhteiskunnallinen näkökulma tukee vastuunottamista ja velvollisuuksista huolehtimisesta. Asiakkaiden määrä Pieni <10 Aikuisten palvelutarveselvityksessä työttömyyden pitkittymiseen johtavia seikkoja on etsitty työurasta ja työmarkkinoiden toiminnasta. Lisäksi on tarkasteltu työ- ja toimintakykyyn liittyvä seikkoja. Koski nuorten työkokemus on vähäistä ja heidän tilanteensa jumiutumista ei voida selittää työurien eikä työmarkkinoiden toiminnan kautta. Selittävät tekijät löytyvät lapsuudesta ja koulun käyntiin liittyvistä asioista. Virta Oulainen Koski hankkeessa palvelutarpeen viitekehystä muutettiin vastaamaan nuorten elämäntilannetta 12

13 Toimintakonseptin kuvaus Perusidea Monniammatillinen kokonaisvaltainen palvelutarveselvitys on tarkoitettu niille nuorille, joiden työllistymisen ongelmat epämääräisiä ja vaikeasti konkretisoitavissa, oma osaaminen ei riitä tai oman organisaation työmenetelmät tai resurssit eivät ole riittäviä. Prosessikuvaus 13

14 Menetelmäkuvaus Malli perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen ja systeemiteoreettiseen ajatteluun. 1. Siinä tarkastellaan nuoren elämäntilannetta monitieteisesti 2 ja monitasoisesti 3 kokonaisuutena koko elämänkulun ajalta mitä on tapahtunut aikaisemmin mikä on nykytilanne miten suuntaudutaan tulevaisuuteen. Palvelutarveselvityksen tavoitteena on yhdessä nuoren kanssa löytää niitä asioita, joita nykyinen ja tuleva työelämä tarvitsee. Pitkittäisaineistoista (mitä on tapahtunut) kerätään tietoja nuoren vertaissuhteiden ja harrastusten kehittymisestä, lapsuudesta ja kouluajoista, terveydentilasta, nuoren toiminnasta työmarkkinoilla ja selviytymisestä armeijassa. Nykytilannetta kuvaavia asioita ovat fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ja sosioekonominen tilanne. Tulevaisuuteen suuntaamisen osalta on tärkeää nuoren kanssa käydä läpi hänen käsityksiään itsestä ja ominaisuuksista sekä omasta elämäntilanteestaan. Tukena voidaan käyttää erilaisia suorituskykyä, kiinnostuksen kohteita ja persoonallisuuden arviointia koskevia testejä. Hankkeen aikana on kehitetty erilaisia kysymyspatteristoja palvelutarveselvityksen tueksi. Kyselylomakkeet ovat raportin liitteenä. Työryhmä tekee kokoavan analyysin nuoren kanssa. Tavoitteiden tulisi nuoren omien tavoitteiden suuntaisia ja konkreettisia. Nuoren tulee kokea, että hän selviää niistä. Siten saadaan vähitellen katkaistua epäonnistumisen kehää, nuori saa uutta perspektiiviä ja hallinnan tunnetta elämäänsä. Jos tavoitteet eivät vastaa nuoren resursseja, työryhmän tehtävänä on nuoren kanssa etsiä saavutettavissa olevia tavoitteita Suositeltavaa on, että palvelutarveselvitys toteutetaan osana ryhmätoimintoja, jolloin nuori saa ohjaajien tuen lisäksi vertaistukea. Turvallinen ryhmä antaa mahdollisuuden käsitellä asioita, jotka lisäävät itsetuntemusta ja mahdollisuuden ymmärtää nuorelle vaikeitakin asioita. Itsensä ymmärtäminen koetaan yleensä helpottavana. Se helpottaa realististen tavoitteiden asettamista. Seuraavassa on tapauskuvaus, joka kertoo siitä, miksi palvelutarveselvityksessä on syytä tarkastella elämänkulkua kokonaisuudessa. Syrjäytymisen riskitekijät ovat olleet pitkään näkyvissä. Osa niistä oli tunnistettu, osassa ratkaisuyritykset eivät olleet parantaneet tilannetta. Psykologi Ellen Ekin (2008) mukaan iso kysymys on, miten varhaista ongelmiin puuttumista voidaan kehittää. Viimeistään työvoimatoimistossa pitäisi kiinnittää huomioita niiden nuorten psykologisiin voimavaroihin, joilla on risainen työhistoria ja heikko koulutus. 1 Ihminen on bio-psykofyysinen kokonaisuus, joka toimii vuorovaikutuksessa sosiaalisten- ja viranomaisverkostojen kanssa osana laajempaa sosiaalista ja kulttuurista ympäristöä. 2 Kasvatustiede, psykologia, sosiaalipolitiikka, psykiatria, hoitotiede, lääketiede, sosiologia, hallintotiede jne. 3 Monitasotutkimuksen avulla kerätään nuoren elämänkaaren ajalta monitasoista ja pitkittäistä aineistoa kuten lapsuudesta, kouluajoista, terveydentilasta. 14

15 Kuvio 10. Nuoren elämänkulku ja palveluprosessi Vanhempien alkoholin käyttö näkyy perheen arjessa. lapsi alkaa pelätä Ala asteella esitelmien pito oli vaikeaa Talouskoulu Meni hyvin pienryhmässä Yläasteella pelkotilat lisääntyivät, koulu vaihtui, kaverit vaihtuivat. Poissaoloja, pelkoja lievennettiin alkoholilla. Tupakointi alkoi. Välit vanhempiin kireät, yrittivät pitää rajoja Asumaan poikaystävän kanssa Ja opiskelemaan vieraalle paikakunnalle Masennus ja paniikki lisääntyi Opiskelu keskeytyi Ero poikaystävästä sosiaaliset pelot kasvavat Sairaslomalla Masennuksen takia. Unirytmit sekaisin raha asiat sekaisin Ei jaksa huolehtia asioistaan, asiointi vaikeaa, kärsii paniikista Tarjottu harjoittelua, jossa asiakaskontakteja. myöhästeli, sai potkut Lapsuus Ala-aste Yläaste Toinen aste Neuvola: Terve, normaalisti Kehittynyt E0%/$#"<+205/0-+( lapsi 7$54""#3&23+'0839=7=2+#"D&3( Terveyspalvelujen prosessi Kouluterveydenhuolto Keskustellaan Tupakasta ja alholista Ei terveydellisiä esteitä ammatinvalintaan Asiakkuus mielenterveys toimistossa ;"#/0#%( 2"5/0&0#/32=&( Ala aste mennyt hyvin, ka n. 8,00 Ylä-aste ka 6,5!"#$%&'$%#%( )*+,-.+/-+'0&'( )'+1+/'-+'0&'( Koulutuspalvelujen prosessi TE toimiston palveluprosessi!0+2$343&2$(!"56$2""7+8"56$390#%"( 6$3&&"+'$72"'232+( "&3"''"3&337-+#:80202::7( ;28<7-+43&2:+$7+'=&0>( Sosiaalitoimen palveluprosessi!"#$%&'$#("#)'*+,",,-. &0#/32=&A+B:80209=+#$4"''002+'%72$%2%'&07+( 8"'%"+/"5207AC3+D"#"%9"7%2( ( Toimintakonseptin käyttöönoton edellytykset Valtuusto: Toiminta ja taloussuunnitelma sekä budjetti: päätös siitä, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan. Kunnan hyvinvointikertomukseen sisällytetään tarvittavat seurantaindikaattorit. Perusturvalautakunta: Päätös operatiivisen toiminnan käynnistämisestä. Se edellyttää työryhmässä toimiville riittävää työajan resurssointia. Jos kaikkea osaamista ei ole omassa kunnassa, varataan myös ostopalveluille rahaa. Työryhmä: Kykyä tehdä aidosti moniammatillista työtä, jossa kunnioitetaan toisen tieteenalan osaamista ja yhdistetään kaikkien osaaminen yhdeksi kokonaisuudeksi nuoren parhaaksi. Toteutumista arvioidaan hyvinvointikertomuksen arvioinnin yhteydessä. Erityisiä työvälineitä ei tarvita. Mallin harjoitteluun tarvitaan tukea ja aikaa, koska mallissa tehdään integratiivista monitasoanalyysiä ts monien eri aineistoista oleellisten asioiden seulontaa ja yhdistämistä. 15

16 3.2. Toimintakonseptin käytännön toteutus ja tulokset sekä arviointi Nuoret kutsutaan mukaan toimintaan Määrittelemämme palveluohjausmallin keskiössä on asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus. Tavoitteena on konsepti, jossa asiakkaan osallisuus ja tasa-arvo lisääntyvät. Mitä tarkoitetaan osallisuudella? Määrittelystä ei olla kovin yksimielisiä. Käsite on väljä ja jättää tilaa hyvin monenlaiselle toiminnalle, jolla voidaan kontekstista riippuen tulkita ja arvioida hyvin eri tavoin syrjäytymistä tai köyhyyttä torjuvia vaikutuksia. (www. THL/osallisuuden edistäminen.) Valtiotieteen lisensiaatti Sauli Suominen on Virta päivillä Kajaanissa käyttänyt osallisuustermiä asiakaslähtöisyyden synonyyminä. Hänen mielestään se on asiakkaan tunne siitä, että hän on tullut kuulluksi. Sen varmistaminen on erityisen haastavaa, kun nuoren oma toimintakyky on heikentynyt. THL :n Osallisuuden edistämisen yksikkö on pyrkinyt selkeyttämään käsitettä ja määritellyt osallisuuden osatekijät seuraavasti: 1) riittävä toimeentulo ja hyvinvointi, 2) yhteisöihin kuuluminen ja jäsenyys 3) valtaisuus, toimijuus. Kullakin osallisuuden ulottuvuudella on negatiivinen vastinparinsa, syrjäytymisen ulottuvuudet. Kunkin osallisuuden ulottuvuuden vajaus tarkoittaa syrjäytymisriskin lisääntymistä ja osallisuuden vähenemistä. Osallisuus ei toteudu, jos jokin osallisuuden ulottuvuuksista vuotaa. Alla olevan kuvion avulla tarkastelemme osallisuutta Oulainen Koski aineiston pohjalta nuoren itsensä kertomana, asiakirjoista löytyneinä ilmenneinä tosiasioina. Kuvio 11. Nuoren osallisuus elämän eri osa-alueilla Elämän osa-alueita Virta Koski nuoret N= Varhaistausta Ala-aste Ylä-aste Lukio + toinen aste+korkea aste Työura Nykyinen perhetilanne Asuminen Talous Terveydentila Vapausrangaistukset Rikosreskisteri Päihteet Harrastukset Sosiaalinen tuki Sosiaaliset pelot Armeija 16

17 Pystysuora sarake (Virta Koski nuoret) kertoo osallisuudesta yksilötasolla, sarake elämänosa-alueet vaakasuoran teemoittain koko aineiston osalta. Keltainen väri kertoo hyvinvoinnin riskeistä, vihreä osallisuudesta. Vihreä väri kertoo ns. Normaalista tilanteesta, keltainen tunnistetusta riskistä tai korjaavasta toiminnasta. Valkoinen väri kertoo, siitä, että tietoja ei ole käytettävissä. Väritys on tehty nuorten subjektiivisten kokemusten perusteella esim. jos nuori sanoo, että hänellä on harrastuksia, väritys on ollut vihreä. Osa värityksestä on tehty asiakirjoista saatujen faktatietojen perusteella. Tiivistetysti voidaan todeta, että useimmilla nuorilla osallisuuden vaje on ollut nähtävissä varhaislapsuudessa. Toinen syrjäyttämisen taso on peruskouluaikana. Sosiaaliset ongelmat ovat kasautuneet ja ne näkyvät nuoren aikuisen elämässä mm ammattitaidottomuutena, työttömyytenä, päihteiden käyttönä ja taloudellisena ahdinkona. Näihin palaamme myöhemmin raportissa. Onko aktivointi osallisuuden tukemista? Aktivointipolitiikan ydin on se, että työttömäksi jäänyt, työttömyysturvaa tai toimeentulotukea saanut henkilö palaisi mahdollisimman pian takaisin palkkatyöhön. Tavoitteena on, että työikäisten toimeentulo ei olisi pitkiä aikoja sosiaaliturvan varassa, vaan heistä tulisi itseään elättäviä työssä käyviä kansalaisia. (Keskitalo et. Al 2013, ) Perusolettamuksena on, että kaikki työikäiset kansalaiset ovat myös työkykyisiä kansalaisia ja työnpuute on keskeinen syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Ideaalitilanteessa asiakas ja työntekijä tekevät palvelusuunnitelman, joka tukee asiakkaan sijoittumista työelämään. Näissä tilanteissa aktiivinen työvoimapolitiikka toimii. Tilanteessa, jossa nuoren asiakkuus ei ole vapaaehtoista, voidaan perustellusti kysyä, toteutuuko osallisuus? Kokemuksemme mukaan asiakkaat mielellään näkevät työttömyytensä syyn itsensä ulkopuolella: työpaikkojen puutteena, suhteitten puuttumisena ja yhteiskunnallisena epäoikeudenmukaisuutena. Esimerkiksi työttömyyden periytyessä nuori voi jo kotoa oppia työttömän käyttäytymismallin ja pitää sitä luonnollisena. Tämän tulkintamallin muuttaminen on prosessi, jossa yksilö luo uusia merkityksiä työttömyystilanteelleen. Tähän prosessiin tarvitaan muita ihmisiä, koska ihminen on kokemuksensa vanki eikä itse voi oivaltaa asioita objektiivisesti. Kun oma näkemys tulee muiden kanssa keskustelussa esille (esimerkiksi olen työtön, koska työpaikkoja ei ole), merkitysperspektiivi muuttuu niin (esim. päihdeongelma ja talousasiat pitää saada ensin kuntoon, sen jälkeen minulla on voimavaroja hankkia lisäkoulutusta työhön pääsyn turvaamiseksi. Nuoren olisi kyettävä tunnistamaan, että yhteiskunnan hänelle tarjoamat toiminta on hänen elämänsä kannalta merkityksellistä ja pystyä näkemään tarjotun aktivointitoimenpiteen yhteys omaan hyvinvointiin. Hänen tulisi saada kokemus siitä, että hän on itse valinnut tavoitteensa ja toimintatapansa. Tämä ei tapahdu asiakkaan puolesta, vaan luottamalla hänen kykyynsä edistää omaa hyvinvointiaan. (Björklund & Hallamaa 2013, ) Palvelutarpeen analysointi vaatii aikaa ja yksilölisistä työskentelyä ja se on ristiriidassa tehokkuustavoitteiden kanssa. Resurssit ovat yleensä riittämättömiä ja monimutkaisiin palvelutarpeisiin ei kunnolla pystytä vastaamaan. (Keskitalo 2013, ) Luhtaselan (2009) lisensiaattitutkimuksen mukaan asiakkaat kokivat työntekijöiden käyttävän ylivaltaa aktivointisuunnitelmien tekemisen yhteydessä. Ylivallan käyttö perustuu työntekijöiden mahdollisuuteen käyttää sanktioita ja ohjata asiakkaita eri toimenpiteisiin. Näistä näkökulmista tarkasteluna herää mielenkiintoisia kysymyksiä: Mitkä ovat olleet Virta Oulaisten Koski alahankkeen vaikutukset ja voidaanko niitä miten mitata? Kansallista indikaattoria osallisuudesta ei ole. (vrt. Hyvinvointikertomus.fi). Toisaalta voidaan kysyä: 17