KOKOUSKUTSU torstai klo huomioi aloitusaika Jussintupa, Kokkolan seurakuntakeskus, 2. kerros käytävän päässä

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 6/2017 Aika ja paikka torstai klo huomioi aloitusaika Jussintupa, Kokkolan seurakuntakeskus, 2. kerros käytävän päässä KOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN 84 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus 85 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 86 Kokouksen työjärjestys 87 Juhlatoimikunnan asettaminen / Valtakunnalliset katulähetyspäivät Kokkolassa Organisaatiomuutos / Kolme johtokuntaa 89 Palaute / Kirkolliskokouksen tulevaisuuslinjaukset / Kokkolan suomalainen seurakunta 90 Anomus / Opintomatka / kirkkoherrojen matka Roomaan Eroanomus / Seurakuntasihteeri / eläkkeelle siirtyminen 92 Tiedoksi / Kirkkoherranviraston työvoimantarve 93 Korvaavat messut / Kaarlelan kirkon sisäremontti keväällä Kolehtien määritteleminen Tiedoksi / Jumalanpalvelussuunnitelma ajalle Tiedoksi / Pappien vapaa-aikasuunnitelma ajalle Tiedoksi / Kanttorien vapaa-aikasuunnitelma ajalle Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä Oulussa 99 Tiedoksi / Johtokuntien pöytäkirjat 100 Tiedoksi / Vapaaehtoistoiminnan ohjausryhmän muistio 101 Tiedoksi / Kolehtikohteen muutos Tiedoksi / Koulujen toimintakertomukset kiitokseksi stipendeistä 103 Tiedoksi / Viranhaltija päätösluettelot Kokkolassa , Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa JOUNI SIRVIÖ Jouni Sirviö, puheenjohtaja ILMOITATHAN ESTEESTÄ MAHDOLLISIMMAN PIAN varajäsenen kutsumiseksi viimeistään viikonpäivä mennessä sihteerille heli.vepsalainen@evl.fi tai

2 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 6/2017 Aika ja paikka torstai klo Jussintupa, Kokkolan seurakuntakeskus, 2. kerros Läsnä +Jouni Sirviö, puheenjohtaja (läsnä+, poissa-) +Terttu Passoja, varapuheenjohtaja +Esko Hautamäki, jäsen +Riitta Hänninen, +Voitto Kalliokoski, poistui klo aikana +Eero Klemola, -Tuula Laitila, +Aimo Maijala, +Erkki Mustasaari, -Anni Myllykoski, -Pekka Nurmi, +Eeva-Kaija Nygård, +Johannes Paasikivi, -Antti Rytioja, +Sakari Sykäräinen, -Garang Tor, +Heleena Uusimäki, +Anni Manner, varajäsen +Helena Leppälä, +Heli Vepsäläinen, sihteeri 84 / 17 KOKOUKSEN AVAUS Pitämänsä alkuhartauden jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen, joka todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 85 / 17 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti Aimo Maijala ja Erkki Mustasaari. Pöytäkirja tarkistetaan heti kokouksen jälkeen. 86 / 17 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti.

3 87 / 17 JUHLATOIMIKUNNAN ASETTAMINEN / VALTAKUNNALLISET KATULÄHETYSPÄIVÄT KOKKOLASSA Kokouksessaan / 105 / 16 Kokkolan suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto teki seuraavan päätöksen: Seurakuntaneuvosto 1. hyväksyi Katulähetyksen kesäpäivien järjestämisen Kokkolassa yhdessä myös Kokkolan suomalaisen seurakunnan kanssa. 2. sallii suomalaisen seurakunnan työntekijöiden osallistuvan järjestelyihin kesäajan resurssien rajoissa. 3. esittää Yhteiselle kirkkoneuvostolle, että se myöntää tilat kesäpäiviä varten. Kokouksessaan Yhteinen kirkkoneuvosto myönsi tilat kesäpäiviä varten: 117 / 17 ANOMUS TILOJEN KÄYTÖSTÄ / VALTAKUNNALLISET KATULÄHETYKSEN KESÄPÄIVÄT Valmistelija hallintojohtaja Helinä Marjamaa Kokkolan suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto on hyväksynyt valtakunnallisten katulähetyksen kesäpäivien järjestämisen Kokkolassa Suomen katulähetysliitto on anonut päivien järjestämistä. Päiville osallistuu noin 200 henkilöä. Seurakuntaneuvosto esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että kesäpäiviä varten annetaan tiloja käyttöön, mm. Kokkolan kirkko, Kaarlelan kirkko, Yläsali, Alasali, Lähetyssoppi ja Backstage. Tilojen käytöstä ja muista kesäpäivien järjestelyistä sovitaan erikseen yhtymän ja suomalaisen seurakunnan / katulähetyksen sekä Suomen katulähetysliiton kanssa laadittavassa sopimuksessa ja vastuunjakotaulukossa. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää myöntää tilat (mm. Kokkolan kirkko, Kaarlelan kirkko, Yläsali, Alasali, Lähetyssoppi ja Backstage) valtakunnallisten katulähetyksen kesäpäivien järjestämiseen Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Suunnitteilla olevat valtakunnalliset kesäpäivät ovat järjestyksessään 72. Kokkolassa kesä/talvipäivät on aiemmin järjestetty vuosina 1997 ja Päivät kokoavat yhteen katulähetystyötä tekevät ammattilaiset (seurakunnat ja yhdistykset) ja vapaaehtoiset halki Suomen. Päivien yhteydessä pidetään myös Katulähetysliiton vuosikokous lauantaina ja sunnuntaina messussa

4 uudet vapaaehtoiset siunataan työhön. Kaikki ovat tervetulleita perjantaina Kokkolan kirkossa olevaan ilmaiskonserttiin, jossa esiintyy Nina Åström, muuten päivät ovat osallistujille maksulliset. Päivillä on suuri merkitys yhteen kokoavana, voimaannuttavana sekä koulutuksellisena hetkenä katulähetysväen kesken. Juhlien organisointia varten seurakuntaneuvoston on hyvä asettaa juhlatoimikunta, joka vastaa juhlien käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta. Juhlatoimikunta voi perustaa tarvitsemiaan työryhmiä juhlien toteuttamista varten. Juhlatoimikuntaan olisi hyvä kutsua Suomen katulähetysliitossa toimivat Ilkka Vasalampi ja Anne Belghiti, jotka palvelevat myös Kokkolan suomalaisen seurakunnan katulähetystyössä. Diakoniaa voisi edustaa Camilla Honkala, katulähetystyön johtokuntaa puheenjohtaja Anja Mehtälä ja Sakari Sykäräinen, joka on myös seurakuntaneuvoston jäsen. Papeista voisi kutsua Emilia Teerikankaan, joka toimii yhteistyöpappina katulähetyksen alueella. Seurakuntaneuvosto 1. perustaa juhlatoimikunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa Valtakunnalliset katulähetyksen kesäpäivät Kokkolassa. Juhlatoimikunta voi perustaa tarvitsemiaan työryhmiä juhlien toteuttamista varten. 2. asettaa juhlatoimikunnan jäseniksi Ilkka Vasalammen, Anne Belghitin, Camilla Honkalan, Anja Mehtälän, Sakari Sykäräisen ja Emilia Teerikankaan. Puheenjohtajana toimii Anja Mehtälä. Seurakuntaneuvosto 1. perusti juhlatoimikunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa Valtakunnalliset katulähetyksen kesäpäivät Kokkolassa. Juhlatoimikunta voi perustaa tarvitsemiaan työryhmiä juhlien toteuttamista varten. 2. asetti juhlatoimikunnan jäseniksi Ilkka Vasalammen, Anne Belghitin, Camilla Honkalan, Anja Mehtälän, Sakari Sykäräisen ja Emilia Teerikankaan. Puheenjohtajana toimii Anja Mehtälä. 88 / 17 ORGANISAATIOMUUTOS / KOLME JOHTOKUNTAA Seurakuntaneuvosto / 90 Ohjausryhmä jatkaa työskentelyään. Sen tehtävänä on

5 1. kehittää kolmen johtokunnan rakennetta. Sen mukaan Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa on vuoden 2019 alusta kolme johtokuntaa: Kasvatus, Palvelu ja Yhteys. 2. määritellä vastuuryhmien luonne, kokoonpano ja tehtävät. 3. tuoda esityksensä seurakuntaneuvostoon syyskuussa Seurakuntaneuvosto / 52 Liitteenä (LIITE) on PowerPoint-muodossa esitys kolmen johtokunnan ja palveluryhmien mallista. Siinä on hahmoteltu mallin perusrakenne, suuret linjat. Kun seurakuntaneuvosto on hyväksynyt isot linjat, voidaan lähteä kehittämään yksityiskohtia Seurakuntaneuvosto keskustelee Kolmen johtokunnan ja palveluryhmien mallista. Päätös siirretään seuraavaan kokoukseen. Seurakuntaneuvosto keskusteli Kolmen johtokunnan ja palveluryhmien mallista. Päätös siirretään seuraavaan kokoukseen. Seurakuntaneuvosto / Seurakuntaneuvosto päätti, että vuoden 2018 lopussa Kokkolan suomalaisen seurakunnan nykyinen kahdeksan johtokunnan organisaatiomalli lakkaa. 2. Seurakuntaneuvosto päätti, että vuoden 2019 alusta Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa aloittaa kolmen johtokunnan ja palveluryhmien organisaatiomalli. 3. Ohjausryhmän tehtävänä on esittää syyskuun 2017 seurakuntaneuvoston kokouksessa, miten organisaation muutoksessa edetään. Mallin tulee olla valmis huhtikuussa 2018, jolloin seurakuntavaalien valmistelut alkavat. Seurakuntaneuvosto Ohjausryhmä kokoontui annetun tehtävän äärelle: 3. Ohjausryhmän tehtävänä on esittää syyskuun 2017 seurakuntaneuvoston kokouksessa, miten organisaation muutoksessa edetään. Mallin tulee olla valmis huhtikuussa 2018, jolloin seurakuntavaalien valmistelut alkavat. Ohjausryhmä pohti uuden rakenteen etuja ja kysymyksiä, joita se herättää. Sen lisäksi ohjausryhmä esittää prosessikaavion, miten asian käsittelyssä voidaan edetä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Kolmen johtokunnan ja palveluryhmien organisaatiomallin etuna voi nähdä, että palveluryhmien kautta vapaaehtoisten vaikutusmahdollisuus seurakuntatyössä kasvaa. Vanhoja johtokuntia ei muuteta suoraan palveluryhmiksi. Johtokunnan alaisten palveluryhmien tehtävät on mietittävä niitä perustettaessa. Palveluryhmät ovat keino yhteistyölle vapaaehtoisten kanssa. Palveluryhmien tehtäväalueet on määriteltävä, jotta ollaan tietoisia mille palveluryhmälle mikin asia kuuluu. Myös uuden johtokuntarakenteen

6 vaikutus budjettirakenteeseen on selvitettävä. Painopisteet määrittyvät laajemmassa kokonaisuudessa, työalan esimies vastaa budjetin painotuksista kirkkoherran johdolla. Palvelevan Puhelimen toiminnanohjaajalta pyydetään 2-3 ehdotusta PP:n toimielimen nimeksi, joka erottuisi johtokunnasta ja palveluryhmästä. Toimielimellä on oma toimintasääntö. Peloista ja uhkakuvista on puhuttava, kun niitä herää. Etenemisjärjestys voisi olla seuraava: organisaatiomalli on esillä työntekijöiden Katselmuspäivässä Vasikkasaaressa. - seurakuntaneuvoston kokous, jossa aikataulutus hyväksytään. - Organisaatiomalli on esiteltävänä johtokuntien kokouksissa syksyllä 2017, siihen tutustutaan ja mahdollisesti keskustellaan. Sihteeri voi koota palautteen klo 16 yhteinen tapaaminen Kokkolan suomalaisen seurakunnan luottamushenkilöille (neuvosto ja johtokunnat) ja työntekijöille. Organisaatiomalli esitellään ja mallia kehitetään mahdollisten ryhmätehtävien avulla. Tapaaminen valmistellaan virkamiestyönä klo Ohjausryhmän kokous. Kootaan tähänastinen keskustelu ja suunnitellaan jatkoa siten että malli on valmis huhtikuussa Organisaatiomuutoksessa edetään yllämainitun aikataulun mukaan. Organisaatiomuutoksessa edetään yllämainitun aikataulun mukaan. 89 / 17 PALAUTE / KIRKOLLISKOKOUKSEN TULEVAISUUSLINJAUKSET / KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kirkkohallitus on lähettänyt seurakunnille, seurakuntayhtymille ja hiippakunnille palautepyynnön koskien kirkolliskokouksen tekemiä kirkon tulevaisuuteen liittyviä linjauksia. Palautepyynnön taustalla on Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö (Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja 47), joka löytyy

7 Kokkolan suomalaisen seurakunnan luottamushenkilöt on kutsuttu keskustelemaan linjauksista Yhteisen kirkkoneuvoston iltakoulussa, jossa Yhteinen kirkkoneuvosto laati oman palautteensa. Kokkolan suomalaisen seurakunnan työntekijät käyvät vastauslomakkeen läpi Katselmuspäivässä ja laativat seurakuntaneuvostolle pohjaesityksen. Edellisten pohjalta kokouksessaan seurakuntaneuvosto laatii Kokkolan suomalaisen seurakunnan palautteen. Palautepyyntö seurakunnille, seurakuntayhtymille ja hiippakunnille Pyyntö koskee kirkolliskokouksen tekemiä kirkon tulevaisuuteen liittyviä linjauksia Kirkolliskokous hyväksyi tulevaisuusvaliokunnan mietinnön 1/2017. Päätös sisältää 17 kirkkohallitukselle kohdistettua toimenpidepyyntöä. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan kirkkohallituksen tulee kuulla seurakuntia ja hiippakuntia uudistuskokonaisuuden keskeisistä sisällöistä ennen tarkemman etenemissuunnitelman laadintaa. Palautelomake on rakennettu päätöksen alakohtien mukaisesti. Jokainen alakohta ja sen tausta on ensin esitelty lyhyesti ja sen jälkeen seuraa asiakokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Palautelomakkeessa toimenpidepyynnöt on ryhmitelty neljään osaan: 1) kirkkohallitukselta pyydetyt esitykset 2) kirkkohallitukselta pyydetyt selvitykset 3) toimintaan ja toimintakulttuuriin liittyvät asiat 4) keskusrahastomaksun alentaminen Palautteen antajana toimii seurakunnan osalta kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto, seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkoneuvosto ja hiippakunnan osalta hiippakuntavaltuusto tai tuomiokapituli. Palautteen anto voidaan valmistella ja toteuttaa toimielimessä tämän lomakkeen pohjalta. Seurakuntayhtymiä ja hiippakuntia pyydämme soveltamaan lomaketta omaan kontekstiinsa sopivaksi. Päätöksenteon jälkeen pyydämme syöttämään vastauksen sähköiseen järjestelmään. Sähköistä lomaketta ei voi tallentaa, joten vastauksen syöttämiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Linkki sähköiseen lomakkeeseen on lähetetty seurakuntiin, seurakuntayhtymiin ja tuomiokapituleihin sähköpostilla keskiviikkona Vastausaika päättyy perjantaina Sen jälkeen saapuneita vastauksia emme valitettavasti voi aikataulusyistä ottaa huomioon. Vastaukset raportoidaan marraskuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle.

8 Toivomme, että jokainen seurakunta ja hiippakunta antaisi palautetta tästä kirkon tulevaisuuteen keskeisesti liittyvästä linjauskokonaisuudesta. I TAUSTAKYSYMYKSET Seurakunnan / seurakuntayhtymän / hiippakunnan nimi: Asiaa käsitellyt toimielin ja käsittelypäivämäärä: Vastauksen kirjannut henkilö: Seurakunnan koko: Hiippakunta: Alle jäsentä jäsentä x jäsentä Yli jäsentä Turku Tampere x Oulu Mikkeli Porvoo Kuopio Lapua Helsinki Espoo I OSA: Esitykset kirkolliskokoukselle 1.1 Seurakunnan jäsenyyden säilyttäminen seurakuntayhtymän sisällä muutettaessa Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä esityksen siitä, miten seurakuntalainen voi säilyttää seurakunnan jäsenyyden, kun hän muuttaa seurakuntayhtymän sisällä toisen seurakunnan alueelle. Kirkon organisaatio ja seurakunnan jäsenyys perustuu parokiaalijärjestelmään eli alueellisesti rajattuihin seurakuntiin ja asuinpaikkaan sidottuun seurakunnan jäsenyyteen. Kirkkolaissa säädetään, että kirkon jäsenet kuuluvat seurakuntiin, joilla kullakin on määrätty alueensa. Kielellisellä perusteella voi samalla alueella olla useampia seurakuntia (KL 3:2,1).

9 Kirkkohallitukselle annettiin tehtäväksi tehdä esitys siitä, miten parokiaalisuuden periaatteesta voitaisiin poiketa seurakuntayhtymissä muutettaessa seurakuntayhtymän sisällä seurakunnasta toiseen. Muutto kaupungin sisällä ei pääsääntöisesti vaikuta muuttajan työpaikkaan, sosiaalisiin siteisiin eikä harrastuksiin. Sen sijaan hän yleensä joutuu vaihtamaan seurakuntaa. Jos seurakuntalainen muutosta huolimatta haluaa jatkossakin sitoutua ensisijaisesti entiseen, itselleen tutuksi tulleeseen seurakuntaan, kirkolliskokouksen linjauksen mukaan hänellä tulisi olla oikeus säilyttää jäsenyytensä ja siten myös osallistua tämän seurakunnan luottamushenkilö- ja kirkkoherranvaaliin, sekä toimia seurakunnan luottamuselimissä. Asuinpaikkaperiaatteesta luopuminen seurakuntayhtymän sisällä ei verotuksen näkökulmasta juurikaan muuta nykyistä tilannetta. Sen sijaan kotiseurakuntatiedon ylläpitäminen vaatisi muutoksia tietojärjestelmään ja uuden ilmoittamisjärjestelmän luomista. Tämä aiheuttaa huomattavia kustannuksia ja lisätyötä myös seurakuntayhtymiin kuulumattomissa seurakunnissa. Seurakunnan jäsenyyttä koskeva uudistus (voit valita useampia vaihtoehtoja) x tukee seurakunnan jäsenen sitoutumista seurakuntaansa x vaikeuttaa seurakunnan toiminnan suunnittelua ja resursointia x on askel kohti henkilöseurakuntia Uudistus asettaa kirkon jäsenet alueellisesti epätasa-arvoiseen asemaan, koska jäsenyyden säilyttäminen olisi mahdollista vain seurakuntayhtymän sisällä muutettaessa x kyllä ei Muutoksen tuomat edut eivät voita sen haittoja. 1.2 Hiippakuntajaon tarkistaminen Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä esitys hiippakuntajaon tarkistamisesta niin, että se vastaa maakuntarajoja, mutta ei kasvata hiippakuntien määrää. Hiippakuntien nimet, alueet ja lukumäärä ovat vaihdelleet ajasta ja olosuhteista riippuen. Hiippakuntajakouudistuksia on tehty joustavasti maan vaiheisiin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen sopeutuen. Nyt pyydetyn esityksen tarkoituksena on muuttaa rajoja niin, että kukin maakunta kokonaisuudessaan olisi yhden hiippakunnan alueella. Hiippakunnat koostuisivat 1-4 maakunnasta. Porvoon hiippakuntaan uudistuksella ei olisi vaikutusta. Käytännössä kirkolliskokouksen linjaus aiheuttaisi hiippakuntavaihdon seurakunnalle ratkaisutavasta riippuen. Rajojen tarkistaminen liittyy yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on luoda Suomeen vahvat maakunnat. Uudistuksen toteutuessa maakuntajakoon perustuva hiippakuntajako helpottaisi yhteistyötä maakuntien toimijoiden kanssa. Aineellisen kehityksen ja toiminnallisen tehokkuuden parantamisen ohella kyse olisi myös eri alueiden kulttuuristen, historiallisten ja sosiaalisten ominaispiirteiden arvostamisesta, hyödyntämisestä ja kehittämisestä. Rajojen tarkentaminen selkeyttäisi kirkon ja yhteiskunnallisten viranomaisten ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja toisi mahdollisesti synergiaetuja.

10 Huomion arvoista on myös se, että seurakunnat tekevät jatkossakin kuntien kanssa yhteistyötä monilla sektoreilla, ja samankaltaiset rakenteet ja yhteistyösuunnat helpottaisivat tätä. Maakuntajakoa on ryhdytty hyödyntämään myös julkisen hallinnon ulkopuolella, esimerkiksi valtakunnallisten järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden toimialueita muodostettaessa. Monet näistä ovat hiippakuntien ja seurakuntien keskeisiä yhteistyökumppaneita. Hiippakuntien ulkorajojen muuttaminen maakuntarajojen mukaisiksi edistää kirkon ja yhteiskunnan toimijoiden välistä yhteistyötä x kyllä ei Mikäli mahdollinen muutos koskettaa omaa seurakuntaanne, voitte esittää vapaamuotoisesti näkemyksenne, kannatatteko vai vastustatteko muutosta omalla kohdallanne ja millä perustein. Toivomme myös hiippakuntien näkemyksiä oman hiippakuntanne mahdollisista rajamuutoksista. Seuraavaan kahteen kysymykseen vastaavat vain Päijät-Hämeen alueen seurakunnat (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Joutjärvi, Keski-Lahti, Laune, Nastola, Salpausselkä, Orimattila ja Sysmä) sekä Tampereen ja Mikkelin hiippakuntien tuomiokapitulit Pitäisikö Päijät-Hämeen maakunnan seurakuntien kuulua Tampereen hiippakuntaan Mikkelin hiippakuntaan Perustelkaa vastauksenne: 1.3. Hiippakuntavaltuustojen lakkauttaminen Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä esitys hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta ja niille kuuluvien tehtävien hoitamisesta jatkossa ja hiippakuntahallinnon synodaalisuuden turvaamisesta Hiippakuntavaltuustot on tarkoitus lakkauttaa ilman, että niiden tilalle perustetaan uutta hallintoelintä. Hiippakunnallista keskustelua varten piispat voivat kutsua säännöllisin väliajoin koolle hiippakuntansa seurakuntalaisia, seurakuntien luottamushenkilöitä sekä papistoa ja muita seurakuntien työntekijöitä. Synodaalisuuden (pappien ja maallikoiden osallistuminen) toteuttamiseksi tuomiokapitulin kollegion kokoonpanoa tulee tarkastella. Seurakuntien aloitteet voitaisiin ohjata tuomiokapituleille hiippakuntavaltuustojen sijaan. Hiippakuntavaltuustojen lakkauttamista koskeva uudistus selkeyttäisi ja yksinkertaistasi hiippakuntahallintoa x kyllä ei

11 Jos hiippakuntavaltuustot lakkautetaan, paras tapa turvata synodaalisuus on x piispan koolle kutsumat, säännöllisin väliajoin kokoontuvat, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden hiippakunnalliset foorumit x maallikkojäsenten lisääminen tuomiokapituliin (nykyisen yhden päätösvaltaisen maallikkojäsenen lisäksi) Jos valitsitte jälkimmäisen vaihtoehdon, niin kuinka monta maallikkojäsentä tulisi lisätä x 1 maallikkojäsen 2 maallikkojäsentä 3 maallikkojäsentä Hiippakuntadekaanin ja lakimiesasessorin tulisi olla x tuomiokapitulin päätösvaltaisia jäseniä paikalla puhe- ja läsnäolo-oikeudella, tarvittaessa esittelijänä 1.4 Alistusasioiden karsiminen Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä esitys alistusasioiden karsimisesta kirkkolainsäädännön kodifiointiprosessi huomioon ottaen ja samalla selvittää tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen konsultointi- ja koulutusmahdollisuuksien vahvistamista kyseisissä asioissa. Kirkkolainsäädäntö sisältää nykyisellään lukuisia alistusasioita. Eniten alistuksia on seurakuntien ja tuomiokapituleiden välillä (esimerkiksi kirkko- ja seurakuntaneuvoston sekä rippikoulun ohjesäännöt) ja osa asioita alistetaan kirkkohallitukseen (esimerkiksi seurakuntayhtymän perussääntö ja rakennussuojeluasiat). Tuomiokapituli antaa kirkkohallitukseen alistettavista asioista asiantuntijalausunnon. Alistusasioiden karsiminen olisi hallinnon keventämisen näkökulmasta perusteltua. Uudistuksessa olisi kyse myös seurakuntien itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta. Alistusasioiden karsimista vauhdittaa suunniteltu muutos yleisessä lainsäädännössä. Alistusmenettelyt ovat viime vuosikymmenten aikana poistuneet muualla yhteiskunnassa. Siksi myös säännökset siitä, miten alistusvalitus prosessuaalisesti käsitellään, ehdotetaan poistettavaksi yleisestä lainsäädännöstä. Mikäli alistusmenettely kirkossa säilytetään, olisi kirkkolakiin lisättävä alistusvalitusmenettelyä koskevat prosessisäännökset. Alistusasioiden karsimiseen tähtäävä esitys on kannatettava x epätarkoituksenmukainen Jos alistusmenettely olisi näkemyksenne mukaan ehdottomasti säilytettävä jossakin asiakokonaisuudessa, niin missä? Kirkko- ja seurakuntaneuvostojen ohjesäännöissä ja rippikouluohjesäännöissä tuomiokapitulin vahvistus turvaa pysymisen kirkon yleisellä linjalla.

12 II OSA: Selvitystehtävät Selvitystehtävät voivat selvitysten jälkeen johtaa konkreettisiin esityksiin kirkolliskokoukselle 2.1 Virka- ja työsuhteisiin liittyvät muutokset Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä selvitys siirtymisestä virkasuhteista työsopimussuhteisiin, johtamistehtävien määräaikaisuudesta, työaikajärjestelyistä ja tehtäväkierrosta Tulevaisuuskomitean näkemyksen mukaan kirkon julkisoikeudelliset tehtävät eivät edellytä virkasuhteiden säilyttämistä. Selvityksessä tullaan tarkastelemaan, olisiko mahdollista, että kirkossa luovuttaisiin kaikista virkasuhteista ja siirryttäisiin työsopimussuhteisiin. Komiteamietinnössä virkasuhteista luopumisen arvioidaan vähentävän hallintoa. Lisäksi kirkolliskokous pyysi selvittämään erityisesti kirkon keskeisimpien johtajien, kuten arkkipiispan, piispojen, kirkkoherrojen, kirkkoneuvosten, hiippakuntadekaanien sekä kirkon erillisyksiköiden johtajien mahdollisuutta siirtyä määräaikaisiin työsuhteisiin, joiden kesto voi olla esimerkiksi kahdeksan vuotta. Työaikaan liittyen pyydettiin selvitystä siitä, olisiko mahdollista siirtyä (toiminnallisten alojen työntekijöiden kohdalla) vuosittaiseen kokonaistyöaikaan. Tulevaisuuskomitean mukaan vuosityöaikajärjestelmä voisi olla samankaltainen kuin yliopistoissa. Tällöin jokaisen työntekijän tulisi tehdä tietty määrä työtunteja vuodessa (esimerkiksi yliopistossa noin 1600 tuntia). Yliopistossa työntekijä laatii vuosittain työsuunnitelman yhteistyössä esimiehensä kanssa. Suunnitelman laadinnan jälkeen työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Esimies ja työntekijä tarkastelevat säännöllisesti työsuunnitelman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa. Tämän tyyppinen malli olisi kirkossa kokonaan uusi. Tähän mennessä kirkossa on kokeiltu ns. moduulityöaikaa (Kirvestes liite 21). Moduulityöajassa työaika koostuu kestoltaan noin kahden tunnin mittaisista työaikamoduuleista, joita on viikossa 19 ja työpäivänä pääsääntöisesti neljä. Työaika voidaan paikallisesti päättää suunnitella toteutuvaksi keskimääräisenä useamman viikon kestävän suunnittelujakson aikana. Työaikamoduulien sijoittuminen suunnittelujakson työpäiville on suunniteltava etukäteen työvuoroluettelossa. Tulevaisuuskomitean mukaan työajanseurannassa tulisi selvittää kellokorttien ja lomakkeiden sijalle joustavia ratkaisuja. Edelleen selvityksessä tulisi tarkastella etätyön mahdollisuuksien ja kirkon sisäisen tehtäväkierron lisäämistä. Virkasuhteesta luopuminen on seurakuntamme näkemyksen mukaan kannatettavaa x epätarkoituksenmukaista Pyydämme perustelemaan näkemyksenne Molemmissa etunsa; tietyissä tehtävissä on etunsa että on virka, tehtävänkuvaa on helpompi muuttaa virassa. Virassa voidaan edellyttää kirkon jäsenyyttä.

13 Mitkä seuraavista johtamistehtävistä tulisi olla määräaikaisia kirkkoherra seurakuntayhtymän hallinnon ja talouden johtava viranhaltija seurakunnan / seurakuntayhtymän työalajohtajat hiippakuntadekaani x arkkipiispa arkkipiispuus voisi olla luottamustoimi piispa x kirkkohallituksen kansliapäällikkö x kirkkohallituksen osastoa johtava kirkkoneuvos x kirkkohallituksen erillisyksiköiden johtajat (Kirkon viestintä, Kirkon tutkimuskeskus, Kirkon palvelukeskus, Kirkon ruotsinkielisen työn keskus) piispainkokouksen pääsihteeri muu, mikä? kaikki edellä mainitut johtamistehtävät tulisi täyttää vakinaisina jatkossakin Ns. toiminnallisilla työntekijöillä tulisi jatkossa olla vuosittainen kokonaistyöaika tai joku muu työaikajärjestelmä (esim. moduulityöaika) x kyllä ei Pyydämme perustelemaan näkemyksenne Lähiesimiestyön toimivuus korostuu; Työajan hahmottamisessa kokonaisuuksien tulee olla riittävän suuria. Työaika tulee näkyväksi. Antaa mahdollisuuden tasa-arvoiseen työtehtävien jakamiseen. Suojelee työntekijää. Haaste: miten leirityöaika lasketaan, miten maksetaan. Työajallisten työehtojen kosketettava myös niitä jotka siirtyvät työajattomuudesta työajan piiriin. 2.2 Työntekijöiden palkkaaminen yli seurakuntarajojen Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella aiempaa paremmat edellytykset työntekijöiden palkkaamiseen yli seurakuntarajojen ja tehdä asiasta tarpeelliset säädösmuutosesitykset kirkolliskokoukselle Tulevaisuuskomitean näkemyksen mukaan kiinteiden yksiköiden rinnalla olisi siirryttävä verkostomuotoiseen työskentelyyn ja tiimityöhön sekä asiantuntijoiden, johtajien ja ylipäätään työvoimaresurssien vapaampaan liikuteltavuuteen. Myös tulevaisuusvaliokunta pitää hyvänä siiloutumisen purkamista seurakuntatyössä. Suurin este yhteisten työntekijöiden palkkaamiselle seurakunnassamme on: x meillä ei ole tarvetta yhteisille työntekijöille x naapuriseurakunnilla ei ole kiinnostusta yhteisten työntekijöiden palkkaamiseen lainsäädäntö tekee yhteisten työntekijöiden palkkaamisesta liian hankalaa

14 Miten työvoiman joustavampaa käyttöä yli seurakuntarajojen pitäisi mielestänne kehittää? Jollain alueella ei ole tarvetta, mutta on alueita jotka ovat yhteisiä (esim. sairaala, oppilaitokset), jolloin seurakunnat voisivat yhdessä vastata virasta. Muissakin erityisviroissa on luontevaa toimia laajemmalta pohjalta. 2.3 Kirkkotilojen monipuolisempi käyttö Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella suunnitelma kirkkotilojen kehittämisestä yhteisön keskuksiksi yhteistyössä museoviraston kanssa Niukkenevien taloudellisten resurssien aikana seurakuntien kiinteistöjen käyttöastetta on kyettävä nostamaan. Tulevaisuuskomitea arvioi, että kirkkorakennusten rooli yhteisöllisyyden syntymiselle näyttää olevan keskeinen. Komitea viittaa erityisesti kansainvälisiin kokemuksiin. Siksi se esittää, että kirkkotilojen ilmettä ja toiminnallisuutta on kehitettävä sekä monipuolista käyttöä lisättävä. Tulevaisuusvaliokunta liittyy ajatukseen todeten, että kirkoista tulisi tehdä monikäyttöisiä yhteisön keskuksia, jotka ovat mahdollisimman usein avoimina seurakuntalaisille. Seurakunnassamme kirkkoa käytetään muuhunkin kuin jumalanpalvelustoimintaan: x kyllä, mihin? konsertit, hengelliset tilaisuudet, kouluvierailut, tiekirkot ei Arviomme mukaan kirkkotilojen kehittäminen yhteisön keskuksiksi koko kirkon näkökulmasta olisi x tavoiteltavaa epätarkoituksenmukaista Oman seurakuntamme kirkkotilan kohdalla muutos vaatisi x vain vähän toimenpiteitä riippuu tarpeesta runsaasti, mutta melko helposti toteutettavia toimenpiteitä x runsaasti melko hankalasti toteutettavia toimenpiteitä riippuu tarpeesta muutos tuskin olisi teknisesti mahdollinen muutos tuskin olisi tarpeellinen Kirkkotilan selkeästi monipuolisempi käyttö mahdollistaisi seurakunnassamme toisesta toimitilasta luopumisen. Esimerkiksi kirkkosalin osan ottaminen seurakuntasalityyppiseen käyttöön. kyllä ei Tarvetta muutokselle ei tällä hetkellä ole näköpiirissä.

15 2.4 Kielen uudistaminen kirkon hallinnossa ja virkanimikkeissä Kirkkohallitusta pyydettiin tekemään kirkolliskokoukselle selvitys virka- ja hallintoterminologian uudistamisesta. Tulevaisuuskomitean mukaan tärkeä tekijä toimintakulttuurin uudistamisen kannalta on kieli. Kieli määrittelee ja muokkaa todellisuutta, minkä vuoksi ei ole merkityksetöntä, millä tavalla ja millaisilla käsitteillä kirkossa ja kirkosta puhutaan. Kirkossa käytettävän kielen on liityttävä siihen todellisuuteen, jossa ihmiset elävät. Seurakuntamme näkemyksen mukaan nykyiset virka- ja hallintoterminologiaan liittyvät termit ovat edelleen hyviä ja käyttökelpoisia kyllä x ei Mikäli vastasitte ei, valitkaa ne sanat, jotka näkemyksenne mukaan olisi uudistettava. Toivomme, että avoimeen tilaan merkitsette oman ehdotuksenne korvavaksi termiksi kirkkoherra, korvaava termi: x tuomiokapituli, korvaava termi: piispan talo tuomiokirkko, korvaava termi: tuomiokirkkoseurakunta, korvaava termi tuomiorovasti, korvaava termi: x lääninrovasti, korvaava termi: seurakuntayhtymä, korvaava termi: kappeliseurakunta, korvaava termi: kirkkohallitus, korvaava termi: hiippakuntadekaani, korvaava termi: muu, mikä 2.5 Kirkon kehittämispalvelut Kirkkohallitukselle annettiin tehtäväksi laatia yhdessä hiippakuntien kanssa kirkolliskokoukselle Kirkon kehittämispalveluiden rakenteesta ja toimintatavoista jatkoselvitys, jossa otetaan huomioon koko Kirkkohallitus, seurakuntien ja hiippakuntien näkökulma sekä kirkkoon kiinteästi kytköksissä olevat palvelujärjestöt, herätysliikkeet sekä erilaiset kirkolliset yhtiöt ja säätiöt. Kirkon tulevaisuuskomitean näkemyksen mukaan on laadittava seurakunnista keskushallintoon saakka ulottuvat kehittämistoiminnan verkosto ja toimintatapa, joiden avulla voidaan nykyistä tehokkaammin tunnistaa, tukea, kehittää ja levittää seurakunnissa tehtäviä onnistuneita innovaatioita. Käytännössä toimintatavan kehittäminen voisi merkitä esimerkiksi asiantuntijatyön siirtymistä verkkotyöksi, mikä ei ole samalla tapaa riippuvainen maantieteestä ja työpisteistä kuin nykytilanne. Vastuu kehittämistoiminnan verkoston luomisesta kuuluu kirkkohallituksen yhteydessä toimivalle Kirkon kehittämispalveluille.

16 Kirkolliskokous pyytää jatkoselvitystä Kirkon kehittämispalveluiden rakenteesta ja toimintatavoista. Jatkoselvityksessä tarvitaan vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin. Voisiko Kirkon kehittämispalvelut toimia esimerkiksi koko Kirkkohallituksen laajuisena matriisina purkaen nykyisen linjaorganisaation? Voisiko kehittämispalvelut jalkautua ja laajentua myös hiippakunta- ja seurakuntatasolle niin, että esimerkiksi yksittäisten projektien vetovastuu olisikin paikallistasolla? Jatkoselvityksessä velvoitettiin ottamaan huomioon seurakuntien ja hiippakuntien näkökulman lisäksi kirkkoon kiinteästi kytköksissä olevat palvelujärjestöt, herätysliikkeet sekä erilaiset kirkolliset yhtiöt ja säätiöt. Kirkossa tarvitaan uusimuotoisia, yhteisiä Kehittämispalveluja: x kyllä ei Seurakuntamme on omalta osaltaan valmis osallistumaan kirkon kehittämistyöhön ja kantamaan vastuuta verkostoituminen onnistumisesta x kyllä ei Seurakuntamme olisi kiinnostunut toimimaan vetovastuussa jossakin valtakunnallisessa projektissa? kyllä x ei Millaisia palveluja odotatte ja toivotte Kehittämispalveluiden tuottavan? Hyviä, seurakunnan omaa toimintaa tukevia palveluja. III OSA: Toimintaan ja toimintakulttuuriin liittyvät toimeksiannot 3.1 Valmiudet vapaaehtoistyön organisointiin sekä johtamiseen ja viestintään Kirkkohallituksen tehtäväksi annettiin kehittää seurakuntien henkilöstön rekrytointia, koulutusta ja osaamista niin, että se antaa nykyistä enemmän valmiuksia monialaiseen työhön, seurakuntalaisten kohtaamiseen, vapaaehtoistyön rekrytointiin ja johtamiseen sekä viestintään. Toimintakulttuurin uudistaminen on avainasemassa kirkon kehittämisessä. Ilman sitä organisaatiota koskevien uudistusten vaikutukset jäävät puolitiehen. Tulevaisuuskomitean arvion mukaan seurakuntien henkilöstön rekrytointia ja koulutusta on kehitettävä sekä osaamista tuettava niin, että se antaa nykyistä enemmän valmiuksia seurakuntalaisten kohtaamiseen, vapaaehtoistyön rekrytointeihin ja johtamiseen sekä viestintään. Viestinnän ja johtamisen osaamista on tuettava ja seurattava sekä työelämätaitoja kehitettävä ennen muuta kirkkoherrojen sekä muiden esimiesasemassa toimivien työntekijöiden kohdalla. Oma arvionne seurakuntanne henkilöstön kyvyistä seurakuntalaisten kohtaamiseen ja vapaaehtoistyön organisoimiseen (nykytila):

17 x kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä heikko Edellä kuvattua osaamista voidaan vahvistaa erityisesti peruskoulutusta kehittämällä täydennyskoulutuksella kohdennetulla rekrytoinnilla x varaamalla riittävästi aikaa kohtaamiselle x uudenlaisella asennoitumisella muuten, miten 3.2 Seurakuntalaisten oma-aloitteisen toiminnan esteet Kirkolliskokous pyysi kirkkohallitusta kartoittamaan ja purkamaan vapaaehtoistyöhön ja seurakuntalaisten oma-aloitteiseen toimintaan liittyvät esteet. Tämä saattaa aiheuttaa tarvetta säädösmuutoksille. Säädösmuutoksista tulee tehdä esitys kirkolliskokoukselle. Tulevaisuuskomitean mukaan koko uudistuksen keskeisimpiä päämääriä on siirtyminen työntekijäkeskeisestä ja virkamiesmäisestä ajattelutavasta seurakuntalaisten roolia korostavaan ajatteluun. Seurakuntalaiset eivät ole seurakunnan toiminnan kohde, vaan he muodostavat seurakunnan ja ovat sen täysivaltaisia toimijoita. Siksi vapaaehtoistyöhön liittyvät konkreettiset esteet on kartoitettava ja purettava. Tämä voi edellyttää kirkollisissa säädöksissä olevan sääntelyn karsimista ja kirkon tietojärjestelmien uudistamista. Mitä näkemyksenne mukaan ovat vapaaehtoistyöhön ja seurakuntalaisten omaaloitteiseen toimintaan liittyvät esteet? (voit valita useampia vaihtoehtoja) x työntekijöiden asenteet o tehdään paljon, ei aina osata jättää tekemistä vapaaehtoisille; ei asennevamma vaan tottumiskysymys o asenne; työntekijät tekevät tilaa vapaaehtoisille, vapaaehtoiset eivät jaksa toimia (ykn:n ajatus) o työntekijöiltä tarvitaan: tuki ja kontrolli x valtuuttavan ja valmentavaan johtajuuteen tähtäävän koulutuksen vaje kirkon työntekijöiden koulutuksessa x varovainen toimintakulttuuri (esim. avaimia ei luovuteta muille kuin työntekijöille) kirkkolainsäädäntö tai seurakunnat omat hallintosäännöt, mitkä? x muu, mikä? seurakuntalaisen asenne

18 Miten mainitsemianne esteitä voitaisiin purkaa? Mahdollisuus oppia uutta silläkin riskillä että kaikki ei mene virheettömästi. Luodaan myönteinen kuva seurakunnasta yhteisönä, jonne voi tulla tekemään sitä mitä osaa. On epäselviä asioita; esim. mikä vastuu työntekijällä kun annetaan vapaaehtoisten toimia tai tehdä jotain. Jotkut yhteiskunnan asettamat rajat tekevät vapaaehtoistyön vaikeaksi. 3.3 Johtajuuden kehittäminen Kirkkohallitusta pyydettiin ryhtymään toimenpiteisiin johtamisen kehittämiseksi. Kehittäminen tulee tapahtua niin, että johtajat ottavat huomioon johtajuuden hengellisen luonteen, vapaaehtoistyön johtamisen sekä palkatun ja vapaaehtoistoimijoiden hengellisen identiteetin tukemisen. Kirkon tulevaisuuskomitea arvioi, että johtajuus on avainroolissa myös kirkon toimintakulttuurin uudistamisessa. Johtajien rekrytointiin ja koulutukseen on panostettava kirkossa entistäkin enemmän. Lisäksi johtajille tulee tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen työ- ja johtamiskokemukseen esimerkiksi tehtäväkierron avulla. Näkemyksemme mukaan kirkon johtamiskoulutus tällä hetkellä vastaa kirkon työn tarpeisiin: Erittäin hyvin Riittävästi Heikosti Hengellinen näkökulma Seurakuntahallinnon johtaminen Työyhteisön johtaminen o X o o x o o x o Muutosjohtaminen o o x Vapaaehtoistoiminnan johtaminen o o x 3.4 Jumalanpalvelusyhteisöjen toimintaedellytykset Kirkolliskokous pyysi kirkkohallitusta parantamaan yhdessä piispainkokouksen kanssa seurakuntien sisällä toimivien jumalanpalvelusyhteisöiden toimintaedellytyksiä.

19 Seurakunnan koko ja hallinnollinen rakenne ovat käytännöllisiä kysymyksiä, jotka on kirkossamme ratkaistu paikallisesti tarkoituksenmukaisuusperustein. Seurakuntarakenteita pohtiessaan tulevaisuuskomitea korosti, että seurakuntien köyhtymiseen johtavat kehityskulut on korjattava. Tulevaisuuskomitea näkee, että taloudellisista syistä seurakuntien tulevaisuus on isommissa yksiköissä, esimerkiksi seurakuntayhtymissä tai ns. suurseurakunnissa. Tämän ei saisi merkitä seurakuntalaisten yhteisöllisyyden kokemuksen heikentymistä. Seurakuntalaisille on kaikissa oloissa kyettävä tarjoamaan jumalanpalveluyhteisö sekä keskeiset kirkolliset toiminnat. Millaisia jumalanpalvelusyhteisöjä seurakunnassanne toimii säännöllisesti? Merkitkää myös jumalanpalvelusyhteisöjen lukumäärä. seurakunnan aluejakoon (esim. kappeliseurakunta/seurakuntapiiri) perustuvia yhteisöjä, määrä Seurakunnassamme on kolme kirkkoa, joissa säännöllinen jumalanpalvelusrakenne herätysliikkeiden toimintaan perustuvia yhteisöjä, määrä - yksi, joka pitää kaksi kertaa kuussa sanajumalanpalveluksen seurakuntalaisten ikäryhmiin (esim. nuoret aikuiset) perustuvia yhteisöjä, määrä nuorten messu kerran kuussa musiikkikulttuuriin tai ilmaisutapaan (esim. Tuomasmessu, hiljaisuuden messut) liittyvät yhteisöt, määrä noin kerran kuussa muita, mitä? Millaisia kokemuksia seurakunnallanne on jumalanpalvelusyhteisöjen toiminnasta yksinomaan positiivisia x melko positiivisia melko negatiivisia hyvin negatiivisia Miten kehittäisitte jumalanpalvelusyhteisöjen asemaa kirkossamme? Tuetaan yhteyttä ja osallisuutta seurakunnan yhteiseen jumalanpalveluselämään. Seurakuntamme päiväjumalanpalveluksessa seurakuntalaiset ovat lähes joka viikko organisoidusti mukana: x jumalanpalvelusten valmistelussa x jumalanpalvelusten toteutuksessa muuten, miten tällä hetkellä seurakuntalaiset eivät ole säännöllisesti ja organisoidusti mukana jumalanpalvelusten valmistelussa tai toteutuksessa 3.5 Nuorten ja nuorten aikuisten osallisuus päätöksenteossa Kirkkohallitukselle annettiin tehtäväksi kehittää nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta kirkon hallinnon kaikilla tasoilla.

20 Tulevaisuuskomitean näkemyksen mukaan nuorten osallisuuden vahvistaminen kirkollisessa päätöksenteossa edellyttää kiintiöpaikkoja. Myös tulevaisuusvaliokunta piti tärkeänä, että nuorten osallisuutta vahvistetaan. Saatujen lausuntojen perusteella se ei kuitenkaan päätynyt esittämään kiintiöpaikkoja vaan totesi, että jatkovalmistelussa on etsittävä uusia, kiintiöitä toimivampia keinoja nuorten osallisuuden vahvistamiseen. Näitä keinoja voisivat olla esimerkiksi: 1) Seurakuntiin perustettavat nuorisovaltuustot, jotka antaisivat palautetta käsiteltävänä olevista asioista ja niille voisi siirtää myös toimivaltaa rajatuissa asioissa. 2) Hiippakunnalliset nuorisoparlamentit, joilla voisi olla aloiteoikeus tuomiokapitulille. Tämän kaltainen rakenne on Porvoon hiippakunnassa toimiva Ungdomens kyrkodagar. 3) Nuorten ja päättäjien kesken voitaisiin järjestää säännöllisiä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista. Miten nuoret tällä hetkellä pääsevät vaikuttamaan seurakuntanne hallinnossa? - Miten kehittäisitte nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta kirkon päätöksenteossa (voit valita useampia vaihtoehtoja) x seurakuntien nuorisovaltuustot x hiippakunnallinen nuorisoparlamentti x vapaamuotoiset tapaamiset nuorille ja päättäjille muuten, miten? 3.6 Vuorovaikutuksen lisääminen kirkossa Kirkkohallituksen tehtäväksi annettiin edistää seurakuntien, hiippakuntien ja kirkkohallituksen välistä vuorovaikutusta esimerkiksi työkiertojärjestelmän avulla ja muilla mahdollisilla keinoilla. Tulevaisuuskomitea toteaa mietinnössään, että tulevaisuuden kirkossa on lisättävä moniammatillista yhteistyötä ja työkierrosta on tehtävä normaali käytäntö ainakin johtajien ja asiantuntijoiden kohdalla. Seurakuntamme sisällä toteutetaan tällä hetkellä työkiertoa: kyllä x ei Seurakuntamme on valmis ottamaan vastaan työkiertoon tulevia työntekijöitä x kyllä ei Seurakuntamme on valmis antamaan määräaikaisia virkavapaita / työvapaita toisessa tehtävässä toimimista varten x kyllä rajoitetusti (periaatteet ehkä mietittävä) ei

21 Kirkkohallituksen tulisi edistää työkiertoa x ohjeilla x keräämällä tietoa seurakunnista, jotka ovat valmiita antamaan / ottamaan vastaan työkiertoon tulevia työntekijöitä x suosimalla määräaikaisia palvelussuhteita kirkkohallituksessa ja tuomiokapituleissa muuten, miten? Miten arvioisitte vuorovaikutuksen toteutumista tällä hetkellä: Erittäin hyvin Riittävästi Heikosti Seurakuntien välillä o x o Seurakunnan ja hiippakunnan välillä o x o Seurakunnan ja kirkkohallituksen välillä o x o Seurakunnan ja Kirkon palvelukeskuksen välillä o x o Millä konkreettisilla keinoilla edistäisitte seurakuntien, hiippakuntien ja kirkkohallituksen välistä vuorovaikutusta? - IV OSA: Keskusrahastomaksun pienentäminen 4.1 Keskusrahastomaksun pienentäminen Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella esitys keskusrahastomaksun pienentämisestä yhdellä prosenttiyksiköllä ja selvittää tämän vaikutukset seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien ja kirkon keskushallinnon toimintaedellytyksiin Tulevaisuuskomitea linjaa mietinnössään, että kiristyvän talouden johdosta seurakuntien keskusrahastomaksuja tulisi laskea yhdellä prosenttiyksiköllä. Tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä ei oteta kantaa säästöjen kohdentamiseen keskusrahaston varoin rahoitettavan toiminnan sisällä (kirkkohallitus, hiippakunnat, avustukset). Tulevaisuuskomitean ajatus oli kohdistaa säästöt kirkkohallitukseen. Niitä ei pidä kuitenkaan tehdä leikkaamalla tasaisesti eri osa-alueilta vaan kehittämällä toimintakulttuuria ja rakenteita sekä keskushallinnon ja hiippakuntien välistä yhteistyötä. Kirkon palvelukeskuksen toimintaa ei rahoiteta keskusrahastomaksulla. Rahallisesti yhden prosenttiyksikön leikkaaminen merkitsisi vuositasolla 8 miljoonaa euroa. Jos säästö kohdennettaisiin kokonaan kirkkohallitukseen, se merkitsisi kirkkohallituksen resurssien supistamista noin kolmanneksella. Näin suurta leikkausta ei voitaisi toteuttaa juustohöyläämällä vaan kokonaisia toimintoja

22 jouduttaisiin lakkauttamaan tai ulkoistamaan. Nämä muutokset voisivat aiheuttaa seurakunnille lisäkustannuksia, kun tietyt palvelut olisi hankittava muualta. Kirkkohallituksen tällä hetkellä seurakunnille tuottamien palvelujen olennainen karsiminen on kannatettavaa epätarkoituksenmukaista Onko seurakuntanne valmis siihen, että tietyt tällä hetkellä keskusrahastomaksuun sisältyvät palvelut tuotetaan jatkossa Kirkkohallituksessa maksullisina, todellisia kustannuksia vastaavasti kyllä ei Onko seurakuntanne valmis siihen, että osa tällä hetkellä Kirkkohallituksen seurakunnille tuottamista palveluista siirtyisi ulkopuolisille toimijoille markkinahintaan hankittaviksi kyllä ei Onko seurakuntanne valmis siihen, että hiippakuntien tällä hetkellä seurakunnille tarjoamia palveluja karsitaan olennaisesti kyllä ei Miten arvioisitte oman seurakuntanne näkökulmasta keskusrahastomaksun laskemisen välttämättömyyttä 2020-lukua tarkasteltaessa? x ehdottomasti välttämätöntä - seurakunnan olemassa olon edellytys tarpeellista - helpottaisi huomattavasti seurakunnan taloutta melko tarpeellista nykyisenkin kanssa kuitenkin pärjätään tarpeetonta pystymme maksamaan nykyisen maksun jatkossakin ongelmitta Lasketaan 1 % keskusrahastomaksua, samalla organisoidaan toimintaa tehokkaammaksi säilyttäen seurakuntien kannalta välttämättömimmät palvelut 4.2 Muut huomiot Mikäli haluatte täydentää jotain edellä annettua vastausta tai muutoin vielä kommentoida kirkolliskokouksen tulevaisuuslinjauksia, se on mahdollista viimeisessä avoimessa vastauskentässä. Lisäksi voitte halutessanne arvioida palautteenkeruun toteutusta. Kesän aikana kyselyjä ei kannata järjestää. Kysymysvalinnoilla voidaan ohjata saatavaa tietoa.

23 Kokkolan suomalainen seurakunta antaa edellä olevan vastauslomakkeen mukaisen palautteen, joka koskee kirkolliskokouksen tekemiä kirkon tulevaisuuteen liittyviä linjauksia. Kokkolan suomalainen seurakunta antoi edellä olevan vastauslomakkeen mukaisen palautteen, joka koskee kirkolliskokouksen tekemiä kirkon tulevaisuuteen liittyviä linjauksia. 90 / 17 ANOMUS / OPINTOMATKA / KIRKKOHERROJEN MATKA ROOMAAN 2017 Kokouksessaan 5 / seurakuntaneuvosto päätti seuraavaa: 71 / 17 ANOMUS / OPINTOMATKA / KIRKKOHERROJEN MATKA ROOMAAN 2017 Kirkkoherra Jouni Sirviö on toimittanut seurakuntaneuvostolle seuraavan häntä koskevan Oulun tuomiokapitulin anomuksen (LIITE): Kirkkoherrojen matka Roomaan 2017 Kirkkoneuvostolle Seurakuntanne kirkkoherra on ilmoittautunut Oulun hiippakunnan järjestämälle opintomatkalle Roomaan Matkaseuruetta johtaa piispa Samuel Salmi. Käytännön järjestelyistä vastaavat hiippakuntadekaani Kari Ruotsalainen ja asessori Kari Tiirola, joka toimii myös matkaoppaana. Matkan aikana tutustumme kristinuskon historiaan ja nykypäivään Roomassa ja Assisissa. Erityisen tärkeitä ovat tapaamiset ja keskustelut katolisen kirkon edustajien kanssa. Vierailemme mm. Paavillisessa Elämän akatemiassa, joka tutkii mm. perhe- ja seksuaalietiikkaa sekä muita eettisiä kysymyksiä. Lisäksi tutustumme käytännön diakonia- ja rauhantyöhön sekä osallistumme Sant Egidion yhteisön ekumeeniseen rukoushetkeen. Toivomme, että kirkkoherranne voi käyttää opintomatkaan työaikaansa. Lisäksi seurakunta voi halutessaan myöntää matkaa varten avustusta koulutusmäärärahoista. Oulussa Kari Ruotsalainen hiippakuntadekaani Kari Tiirola pappisasessori Seurakuntaneuvosto keskustelee asiasta ja tekee päätöksen. Puheenjohtaja poistui käsittelyn ajaksi. Varapuheenjohtaja toimi puheenjohtajana. Myönnetään kirkkoherralle opintomatka työaikana ja pyydetään tuomaan kustannusarvio matkasta

24 seuraavaan kokoukseen, jossa päätetään avustuksen määrä koulutusmäärärahoista. Kustannusarvio on seuraavanlainen. Matkat (Helsingistä) ja majoitus (1 hengen huone) 890 e (LIITE) + juna (Kokkola-Helsinki-Kokkola). Tämän lisäksi ruoka ja mahdollinen Assisin päiväretki (60 e). Seurakuntaneuvosto päättää tämän kustannusarvion pohjalta avustuksen määrästä. Seurakuntaneuvosto keskustelee asiasta ja tekee päätöksen varapuheenjohtajan johdolla. Kirkkoherra jäävää itsensä. Puheenjohtaja poistui käsittelyn ajaksi. Varapuheenjohtaja toimi puheenjohtajana. Myönnetään kirkkoherralle kustannusarvion mukaan, matkat Helsingistä ja majoitus 890 e + Kokkola-Helsinki- Kokkola junamatkat + Assisin päiväretki 60 e ja Rooman turistivero 28 euroa. Seurakuntaneuvosto edellyttää seikkaperäistä matkakertomusta matkan jälkeen. 91 / 17 EROANOMUS / SEURAKUNTASIHTEERI / ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Seurakuntasihteeri Eija Saastamoinen on jättänyt päivätyn seuraavansisältöisen anomuksen: Kokkolan suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto EROANOMUS/ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Pyydän eroa Kokkolan suomalaisen seurakunnan seurakuntasihteerin virastani alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Kokkolassa EIJA SAASTAMOINEN Eija Saastamoinen Anomus on nähtävillä kokouksessa. Seurakuntaneuvosto hyväksyy Eija Saastamoisen eron seurakuntasihteerin virasta alkaen eläkkeelle siirtymistä varten. Seurakuntaneuvosto kiittää Eija Saastamoista yli 30 vuoden palveluksesta seurakunnassamme.

25 Seurakuntaneuvosto hyväksyi Eija Saastamoisen eron seurakuntasihteerin virasta alkaen eläkkeelle siirtymistä varten. Seurakuntaneuvosto kiittää Eija Saastamoista yli 30 vuoden palveluksesta seurakunnassamme. 92 / 17 TIEDOKSI / KIRKKOHERRANVIRASTON TYÖVOIMANTARVE Tässä vaiheessa avoimeksi jäävää 50 % seurakuntasihteerin virkaa ei julisteta auki. Helmikuun 2016 alusta avoimeksi jäänyt 60 % seurakuntasihteerin virka on täyttämättä. Lisäksi kirkkoherranvirastossa on lokakuussa 2008 alkaen täyttämättä yksi kokoaikainen virka. Tilalle on palkattu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen yksi työntekijä. Yhden kokoaikaisen määräaikaisen toimenhaltijan työsopimus päättyy Kirkkoherra, henkilöstöpäällikkö ja toimistonhoitaja käyvät läpi kirkkoherranviraston työvoimatarpeen. Kirkkoherranviraston ja keskusrekisterin työvoimatarve täytyy kartoittaa yhtenä kokonaisuutena, koska todennäköisesti keskusrekisteri tulee laajentumaan ja työvoimaa tarvitaan näissä molemmissa jatkossakin. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 93 / 17 KORVAAVAT MESSUT / KAARLELAN KIRKON SISÄREMONTTI KEVÄÄLLÄ 2018 Kaarlelan kirkon sisäremontin aikana kevätkaudella kirkko ei ole seurakunnan toiminnan käytössä. Messut voidaan pitää korvaavissa tiloissa. Myös seurakuntaneuvoston tehtävänä on linjata missä korvaavat messut vietetään, mikäli ne halutaan viettää (KJ 2 LUKU 2 ): Päiväjumalanpalvelus pidetään seurakunnan kirkossa sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä. Jos kirkkoja on useita, kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto päättää, missä kirkossa tai kirkoissa jumalanpalvelus kulloinkin pidetään. Jumalanpalvelus voidaan pitää myös muualla kuin kirkossa. Papiston ja kanttoreiden pohdinnoissa (sähköpostikeskustelu kesällä 2017) pääasiassa tuettiin korvaavan iltamessun viettämistä Yksipihlajan kirkossa. Sitä perusteltiin sillä, että messu on hyvä viettää kirkossa ja että samalla voitaisiin miettiä Yksipihlajan jumalanpalveluselämän kehittämistä. Tukea sai

26 myös ajatus iltamessun viettämisestä Marian kappelissa, jossa uudet urut ja hautausmaakonteksti luovat oman ympäristönsä hiljentymiselle iltamessuun. Näihin liittyi myös, näkökulmia joiden pohjalta messut voitaisiin suunnitella tarpeen ja luonteensa mukaan parhaiten sopiviin paikkoihin, tätä puoltaisi seurakunnan juhlat, Tuomasmessujen luonne ja herätysliikkeiden juhlat. Päälinja voisi olla, että kevätkauden 2018 iltamessut vietetään Yksipihlajan kirkossa. Tämä tarkoittaa, että nykyisen järjestyksen mukaiset messut (kaksi kertaa kuukaudessa klo 14, joista toinen on mamu-messu) säilyvät ja niiden lisäksi vapaina sunnuntaipäivinä toimitetaan iltamessu Yksipihlajan kirkossa. Päälinjan sisällä iltamessu voidaan tarvittaessa ja erillisen suunnitelman mukaan toimittaa muuallakin, esim. Anders-salissa tai Marian kappelissa. Syyn tulee olla perusteltu, esim. seurakunnan juhla tai kirkkovuoden ajankohta. Kevään poikkeustilanteesta ei tehdä sääntöä, vaan kesällä 2018 iltamessut palaavat Kaarlelan kirkkoon. Ykspihlajan kirkon jumalanpalveluselämän kehittämistä voidaan jatkaa tämän jälkeenkin. Jumalanpalvelussuunnitelma laaditaan normaalisti ja tuodaan seurakuntaneuvostolle. Päälinjana on, että keväällä 2018 iltamessut toimitetaan vapaina sunnuntaipäivinä Yksipihlajan kirkossa. Poikkeustilanteissa, juhlien aikaan tai kirkkovuoden puoltamina aikoina, messu voidaan toimittaa muuallakin, esim. Anders-salissa tai Marian kappelissa. Jumalanpalvelussuunnitelma laaditaan normaalisti ja tuodaan seurakuntaneuvostolle. Päälinjana on, että keväällä 2018 iltamessut toimitetaan vapaina sunnuntaipäivinä Yksipihlajan kirkossa. Poikkeustilanteissa, juhlien aikaan tai kirkkovuoden puoltamina aikoina, messu voidaan toimittaa muuallakin, esim. Anders-salissa tai Marian kappelissa. 94 / 17 KOLEHTIEN MÄÄRITTELEMINEN Kolehtisuunnitelma väliseksi ajaksi on nähtävillä luottamushenkilösivustolla (LIITE). Kolehtiehdotuksessa on huomioitu viralliset kolehdit ja paikalliset tapahtumat. Seurakuntaneuvosto vahvistaa kolehtisuunnitelman. Seurakuntaneuvosto vahvisti kolehtisuunnitelman.