SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS

Transkriptio

1 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN OIKEUKSIEN JA ASEMAN KEHITYKSESTÄ VUONNA 2012 Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden, Oriveden ja Ylöjärven kunnanhallituksille Tampereella Sosiaaliasiamies Taija Mehtonen

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Aluksi Taustaa Toiminta vuonna Sosiaaliasiamiehen asiatapahtumat Yleistä Toimeentulotuki Lastensuojelu Vammaispalvelu Ikääntyneiden palvelut sekä kotikunnan/asumispaikkakunnan vaihtaminen uuden lainsäädännön myötä Asunnottomuus ja asumiseen liittyvät asiakkaiden ongelmat Muistutukset Toimialueen kuntakohtaiset tiedot Vesilahti Pälkäne Kangasala Nokia Valkeakoski Pirkkala Lempäälä Ylöjärvi Orivesi Tampere Sosiaaliasiamiestoiminnan vaikuttavuus ja lopputulos Lopuksi

3 Tiivistelmä Sosiaaliasiamiehen toiminta-alueen väestömäärä oli noin asukasta vuonna Asiatapahtumia oli yhteensä 1688 kappaletta. Asiatapahtumia oli Kangasalta 58, Lempäälästä 37, Nokialta 44, Pirkkalasta 54, Pälkäneeltä 12, Tampereelta 1296, Valkeakoskelta 62, Vesilahdelta 6, Ylöjärveltä 72, Orivedeltä 17 ja muita kuntia koskevia yhteydenottoja 30. Asiakkaiden yhteydenotoista sosiaaliasiamieheen 71,5 %:a liittyi toimeentulotukeen. Toimeentulotukeen liittyvien yhteydenottojen määrä on kasvanut joka vuosi. Lähes kaikilla alueen kunnilla on ollut osan aikaa vuodesta vaikeuksia saada toimeentulotuen käsittelyajat pysymään lain vaatimalla tasolla. Sosiaaliasiamiehen kuntakyselyn mukaan vain Valkeakoski, Vesilahti ja Pälkäne ovat pysyneet 7 arkipäivän käsittelyajoissa koko vuoden. Muissa toiminta alueen kunnissa on tapahtunut ylitystä 8 arkipäivästä 23 arkipäivää jossakin vaiheessa vuotta. Erityisesti Tampereen kaupungin toimeentulotuen käsittelyajan ylitykset ovat vuonna 2012 työllistäneet sosiaaliasiamiestä. Toimeentulotuen käsittelyaikaa koskevat yhteydenotot nousivat sosiaaliasiamiehellä selvästi edellisestä vuodesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on suosittanut, että kunnat varaisivat toimeentulotuen määrärahoistaan 3,3 %:a ehkäisevään toimeentulotukeen. Vain Lempäälä ylitti tänä vuonna tämän suosituksen. Muiden kuntien ehkäisevä toimeentulotuki oli välillä 0.2-2,7 %. Sosiaaliasiamies pitää huolestuttavana suuntauksena sitä, että puolessa toiminta-alueen kunnista ehkäisevän toimeentulotuen määrää on laskettu vuoden 2012 aikana. Lastensuojelutarpeen selvitykset ovat ylittäneet lain salliman määräajan useissa toimintaalueen kunnissa. Sosiaaliasiamiehen kuntakyselyn vastausten mukaan lastensuojelutarpeen selvitys valmistui vuonna 2012 lakisääteisessä ajassa Vesilahdella ja Pälkäneellä. Nokialla, Valkeakoskella ja Ylöjärvellä on yli 90 %:a selvityksistä valmistunut määräajassa. Muut toiminta-alueen kunnat ovat jääneet alle 90 %:n. Sosiaaliasiamies selvitti vuoden 2012 kuntakyselyssään, kuinka monta vammaispalvelulain 8 :n 2 momentin mukaista palveluasumispäätöstä, jossa asiakkaan palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat maksuttomia, on kunnissa tehty. Sosiaaliasiamiestä kiinnosti erityisesti se, että onko asiakkailla mahdollisuus tosiasiallisesti saada näitä palveluita kotiin. Pääsääntöisesti kunnat olivat huolehtineet hyvin palvelun myöntämisestä vammaispalvelun asiakkailleen. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisten muistutusten määrä on pysynyt kunnissa lähes samana kuin vuonna Huomioarvoista on, että vaikka Tampereelle on vuonna 2012 tullut lähes sama määrä muistutuksia, ovat muistutukset vuonna 2012 kohdentuneet erityisesti toimeentulotukeen. Muistutuksiin on pääsääntöisesti saanut vastauksen toimintaalueen kunnissa 1-2 kuukauden aikana, vain Tampereella vastausaika on ollut enemmän kuin 2 kk. 3

4 1. Aluksi 1.1 Taustaa Tällä hetkellä hyvinvointipalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. Kansalaisten sosiaalisista perusoikeuksista on säädetty perustuslaissa (731/1999). Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti huhtikuussa 2009 työryhmän valmistelemaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista. Työryhmän mukaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisen lähtökohtana tulee olla ihminen hänen omine tarpeineen. Uudistettavan lainsäädännön tulee tukea ja edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa. Sosiaalihuollon uudistamistyöryhmä luovutti syyskuussa 2012 loppuraporttinsa valtiosihteeri Sirkka Näätsaarelle. Sen mukaan uudella sosiaalihuoltolailla halutaan turvata eri väestö- ja ikäryhmien oikeutta riittäviin sosiaalipalveluihin, siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistusta pohtineen työryhmän mukaan uudella lailla siirrytään ongelmakeskeisestä näkökulmasta asiakkaiden voimavarojen vahvistamiseen ja arjen tukemiseen. Tavoitteena on, että jatkossa sosiaalihuoltolaki ja yleiset sosiaalipalvelut, kuten lapsiperheitä tukevat varhaiset palvelut ja erilaiset suoriutumista tukevat palvelut, vastaavat vahvemmin ihmisten tarpeisiin. Erityislainsäädäntöä sovellettaisiin vasta silloin, kun yleislain mukaiset toimet eivät ole riittäviä, sopivia tai henkilön edun mukaisia. Vuoden 2012 alusta kaikilla lastensuojelun mainitsemilla ilmoitusvelvollisilla on velvollisuus ilmoittaa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikosepäilyistä suoraan poliisille ja tehdä lisäksi lastensuojeluilmoitus. Seksuaalirikosten lisäksi lastensuojeluviranomaisilla on edelleen velvollisuus ilmoittaa poliisille lapseen kohdistuneista väkivaltarikosepäilyistä. Velvollisuus koskee vakavimpia lapseen kasvuympäristössä kohdistettuja rikoksia. Lastensuojeluun liittyvät kysymykset ovat vuonna 2012 herättäneet paljon keskustelua ja STM asetti työryhmän selvittämään lastensuojelun nykytilaa Suomessa. Selvityshenkilöryhmän tehtävänä on selvittää viranomaisten toimintatapoihin, yhteistyön toimivuuteen sekä tietojen vaihtoon liittyviä ongelmia lastensuojelussa. Lisäksi työryhmä arvioi ennaltaehkäisevää työtä, lastensuojelulain toimivuutta ja ohjeistusta, lastensuojelun johtamista, asiakastyön toimintamalleja ja koulutustarvetta sekä lastensuojeluilmoituskäytännön toimivuutta. Selvityshenkilöryhmä julkaisi väliraporttinsa Väliraportissa todettiin, että lasten ja perheiden palvelujen ja lastensuojelun uudistaminen edellyttää resurssien tarkastelun lisäksi huomion kiinnittämistä myös toimintoja määrittelevään lainsäädäntöön sekä työkäytäntöihin, - menetelmiin ja osaamiseen. Tärkeintä uudistamisessa on lapsen edun ensisijaisuus. Selvitysryhmä pitää välttämättömänä, että Suomessa arvioidaan uudelleen lastensuojelun kansalliset kehittämis- ja ohjausstrategiat. Samalla tulee selvittää kuntien ja valtion työnjakoa ja vastuuta tutkimus- ja kehittämistyössä hyödyntäen muissa maissa kehitettyjä malleja. Jatkotyöskentelyssä keskitytään arvioimaan ehkäisevien toimien ja lastensuojelulain toimivuutta, lastensuojelulain nojalla annettavaa ohjeistusta ja resursointia sekä lastensuojelun johtamista, asiakastyön toimintamalleja ja koulutustarpeita. Toimenpideehdotukset ongelmien korjaamiseksi ja lainsäädännön muuttamiseksi työryhmä tekee loppuraportissa keväällä

5 Apulaisoikeuskansleri otti vuonna 2010 omasta aloitteesta tutkittavakseen toimeentulotukilaissa asetettujen määräaikojen toteutumisen valvonnan ja edellytti keväällä 2012 STM:ltä toimenpiteitä määräaikojen seuraamisen valvomiseksi. STM asettikin työryhmän, joka laati toimeentulotuen seurantajärjestelmän rakentamiselle suunnitelman ja vuonna 2013 asiassa on lähestytty Suomen kuntia. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, jäljempänä asiakaslaki) mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Lain mukaan sosiaaliasiamiehen tulee neuvoa kuntalaisia sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista, toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvitys kunnanhallituksille. Sosiaaliasiamies antaa toimialueensa kunnanhallituksille yhteisen selvityksen. Selvitys ei ole kokonaiskuvaus sosiaalihuollosta eikä sosiaalihuollon palvelujen tilasta sosiaaliasiamiehen toiminta-alueella. Selvityksessä esitetyt tiedot perustuvat asiakkaiden, heidän edustajiensa ja työntekijöiden yhteydenottoihin, sosiaaliasiamiehen kunnilleen tekemän kyselyn vastauksiin sekä sosiaaliasiamiestoiminnassa vuonna 2012 esille tulleisiin asioihin. Lisäksi sosiaaliasiamies on käynyt läpi toiminta-aluettaan koskevat muistutukset sekä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolta saadun tilaston alueen kantelupäätöksistä. 1.2 Toiminta vuonna 2012 Päätoimisena sosiaaliasiamiehenä toimi vuonna 2012 YTM Pekka Einemäki. YTM Taija Mehtonen toimi Laura Helovuon sijaisena koko vuoden Taija Mehtosen työajasta oli varattu 30 % Tampereen kaupungin potilasasiamiestoimintaan. Sosiaaliasiamiehet ovat tiedottaneet useita kertoja vuonna 2012 toiminta-alueen eri viranomaistahoja sosiaalihuollon huolenaiheista. Yhteistyötä on tehty Tampereen kaupungin organisaation sisällä mm. tietosuojavastaavan, vammais- ja esteettömyysasiamiehen, lakimiesten, lapsiasiamiehen, sosiaalipalvelujen neuvonnan, Perhe-piste Nopean sekä vanhusasiamiesten kanssa. Toiminta-alueen kunnissa ja Tampereen kaupungin sosiaalihuollon eri yksiköissä on käyty läpi yksiköitä koskevia palautteita. Toimeentulotuesta vastaavien viranomaisten kanssa on pidetty kaksi kertaa kuntien yhteinen toimeentulotuen linjapalaveri, jossa on otettu esille asiakasyhteydenottojen perusteella nousseita kysymyksiä ja kuntien työntekijöiden esille nostamia aiheita. Vuonna 2012 sosiaaliasiamies on vieraillut melkein kaikkien toiminta-alueen kuntien seurakuntien diakonityön yksiköissä. Lisäksi sosiaaliasiamiehet ovat käyneet kertomassa toiminnastaan erilaisissa yleisötilaisuuksissa. 2. Sosiaaliasiamiehen asiatapahtumat 2.1 Yleistä Sosiaaliasiamiehen toiminta-alueen väestömäärä oli asukasta ( ) Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden, Oriveden ja Ylöjärven kuntien alueella. Orivesi liittyi vuonna 2012 uutena kuntana sosiaaliasiamiehen toiminta-alueelle. Koko toiminta-alueella asiatapahtumia oli vuonna 2012 yhteensä 1688 kappaletta. Edellisenä vuonna vastaava luku oli

6 Taulukko: Kuntien asukasluvut ja sosiaaliasiamiehen käsittelemien asiatapahtumien määrät vuosina Kunta asukasluku ( ) asiatapahtumia vuonna 2011 asiatapahtumia vuonna 2012 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Valkeakoski Pälkäne Sosiaaliasiamiehen asiakkaita ovat kunnan ja yksityisten sosiaalipalvelujen käyttäjien ohella asiakkaiden edustajat, kunnan työntekijät, kunnalliset toimielimet sekä yksityiset palveluntuottajat. Asiatapahtumaluvuissa on mukana myös henkilöstöltä tulleita asiatapahtumia, joita oli vuonna 2012 yhteensä 87 kappaletta. Asiatapahtumista 1603 koski kunnan omaa sosiaalipalvelua, 15 yksityistä sosiaalipalvelua kunnan ostopalveluna ja 66 muuta palvelua tai palveluntarjoaja ei ollut tiedossa ja neljä yksityistä sosiaalipalvelua. Muu palvelu tarkoittaa useimmiten Kansaneläkelaitokseen, yleiseen edunvalvontaan tai terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Kyse on niistä kysymyksistä, joissa sosiaaliasiamies lopulta ohjaa asiakkaan kysymään tietoa muilta tahoilta. Yksi asiatapahtuma sisältää kaikki yhteydenotot koskien samaa asiaa. Asiatapahtuman laajuudet vaihtelevat yhdestä yhteydenotosta useaan yhteydenottoon. Sosiaali- ja potilasasiamiesten asiatapahtumia tilastoidaan Sampaset- tilastointiohjelmaan, joka perustuu valtakunnallisen tilastointihankkeen määrityksiin. Tilastointihankkeen loppuraportti on saatavilla nettisivuilta: Ylivoimaisesti suurin yhteydenoton tehtäväalue oli vuonna 2012 edellisten vuosien tapaan toimeentulotuki ja toiseksi suurin lastensuojelu. Toimeentulotuen asiatapahtumien määrä 6

7 nousi jälleen selvästi vuodesta Lastensuojelun yhteydenottojen määrä sen sijaan laski. Kolmanneksi eniten oli muuta palvelua koskevia asiatapahtumia, joiden määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Aikuissosiaalityö otettiin vuonna 2012 uudeksi omaksi tehtäväalueeksi. Edellisenä vuonna aikuissosiaalityö on tilastoitu sosiaalityö (muu kuin edellä). Perheasiat sisältävät lapsen huolto-, tapaamis-, elatusapu- ja isyysasiat sekä adoptioneuvonnan. Muu palvelu tarkoittaa muuta kuin kunnan sosiaalihuoltoa esim. Kelan etuudet, terveydenhuolto, ulosotto, velkaneuvonta, edunvalvonta, työvoimatoimiston palvelut. Muu palvelu- asiatapahtumia tilastoidaan vain silloin kun niissä ryhdytään toimenpiteisiin. Sosiaalityö (muu kuin edellä) tarkoittaa asiatapahtumia, jotka koskevat kunnan sosiaalihuoltoa, mutta niitä ei pysty luokittelemaan muihin luokkiin, kuten laki sosiaalisesta luototuksesta, sosiaaliasiamiestoimintaa koskevat kysymykset, laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Vuonna 2012 luokka palvelun toteuttaminen oli suurin yhteydenoton syy. Palvelun toteuttamiseen sisältyivät mm. kaikki viranomaisten menettelyä koskevat yhteydenotot. Toisena tulivat sosiaalihuollon päätöksiä ja sopimuksia koskevat kysymykset. Käsittelyaikaa koskevat yhteydenotot ovat jatkaneet samaa nousujohteista linjaansa kuin vuosina 2009, 2010 ja Käsittelyaikaa koskevat kysymykset nousivat vuonna 2012 edellisestä vuodesta lähes 100:lla asiatapahtumalla. Sen sijaan kohtelua koskevat yhteydenotot ovat laskeneet viime vuodesta. Vuonna 2011 kohtelua koskevia yhteydenottoja oli 3,4 %:a ja vuonna 2012 kohtelukysymyksiä oli 2,7 %:a kaikista asiatapahtumista. Vuonna 2012 kohtelukysymyksiä tuli sosiaaliasiamiehelle saman verran kuin vuonna

8 2.2 Toimeentulotuki Toimeentulotukea säätelee toimeentulotukilaki (1412/1997). Sen mukaan asiakkaan tulee saada toimeentulotukea koskeva päätös 7 arkipäivässä ja kiireellisissä asioissa samana arkipäivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli vuonna 2012 yhteensä Tämä on 71,5 %:a kaikista asiatapahtumista sosiaaliasiamiehen toiminta-alueella. Vuonna 2011 vastaava luku oli 68 %. Toimeentulotukeen liittyvistä yhteydenotoista 61 kappaletta tuli henkilöstöltä ja 83 kappaletta asiakkaiden laillisilta tai muilta edustajilta ja loput asiakkailta. Iso osa henkilöstöltä tulleista kysymyksistä on koskenut juuri toimeentulotukea. Tähän vaikuttaa olennaisesti se, että toimeentulotukilainsäädäntö on niukkaa ja oikeuskäytäntöä sekä ohjeistusta asiasta on paljon. Työntekijät ottavat sosiaaliasiamieheen yhteyttä varsinkin silloin, kun päätös pitää tehdä monenlaisten haastavien kysymysten edessä. Toimeentulotuen kysymysmäärään liittyy myös se, että toimeentulotuen päätöksiä tehdään toiminta-alueella määrällisesti paljon. Yleisimmät asiakkaiden ja edustajien yhteydenoton syyt olivat edellisten vuosien tapaan laskelman tai päätöksen vaikeaselkoisuus, tyytymättömyys täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen määrään ja maksamattomien vuokrien tai takuuvuokrien huomioimatta jättäminen. Toimeentulotuen asiakkaat kertoivat asiamiehille myös vaikeuksistaan löytää asumiskuluiltaan kohtuuhintainen vuokra-asunto. Näin oli kuluneen vuoden aikana varsinkin Tampereella. Vuonna 2012 toimeentulotuen yhteydenotoissa korostuivat käsittelyaikaa koskevat kysymykset. Tämä johtui vuonna 2012 erityisesti Tampereen kaupungin käsittelyaikatilanteesta, joka ylitti useaan otteeseen lainmukaisen käsittelyajan. Lähes kaikilla alueen kunnilla on ollut osan aikaa vuodesta vaikeuksia saada käsittelyajat pysymään lain vaatimalla tasolla. Sosiaaliasiamiehen kuntakyselyn mukaan vain Valkeakoski, Vesilahti ja Pälkäne ovat pysyneet 7 arkipäivän käsittelyajoissa koko vuoden. Muissa toiminta-alueen kunnissa on tapahtunut ylitystä 8 arkipäivästä 23 arkipäivää jossakin vaiheessa vuotta. Sosiaaliasiamiehet huomauttavat lain vaatiman käsittelyajan ylittäneitä kuntiaan käsittelyajan ylityksestä vuonna Kuntakysely vastausten mukaan 8

9 huolestuttavin tilanne on ollut käsittelyaikavastausten perusteella Pirkkalassa ja Lempäälässä. Nokialla käsittelyaika on pisimmillään ollut puolet enemmän kuin lainmukainen käsittelyaika, mutta kyse on vain yhdestä ylitysjaksosta. Taulukko: Toiminta-alueen kuntien toimeentulotuen käsittelyaika vuonna 2012 Kunta Onko toimeentulotuen käsittely ylittänyt 7 arkipäivää vuoden 2012 aikana? Kuinka monta arkipäivää käsittely on kestänyt enimmillään? Kangasala Kyllä 8 arkipäivää Lempäälä Kyllä 23 arkipäivää Nokia Kyllä 14 arkipäivää Pirkkala Kyllä 20 arkipäivää (arvio) Tampere Kyllä 9 arkipäivää (keskiarvo kaikista niistä, joissa ollut ylitystä, joten pisin käsittelyaika ei tiedossa) Vesilahti Ei Ylöjärvi Kyllä 10 arkipäivää Valkeakoski Ei Orivesi Kyllä 9 arkipäivää Pälkäne Ei Sosiaaliasiamies on huolissaan joidenkin toiminta-alueensa kuntien toimeentulotuen palvelun nykytilanteesta. Huolissaan sosiaaliasiamies on varsinkin Tampereen kaupungin toimeentulotuesta ja siihen liittyvistä menettelytavoista sekä asiakkaiden tilanteesta, koska järjestelmä perustuu lähes kokonaisuudessaan kirjalliseen käsittelyyn. Sosiaaliasiamies katsoo, että pelkästään kirjallinen käsittely on huolestuttava suuntaus asiakkaiden oikeuksien toteutumisen kannalta. Osalle asiakkaista kirjallinen toimeentulotukijärjestelmä sopii, mutta joukkoon mahtuu suuri osa niitä ihmisiä, joille kirjallinen käsittely aiheuttaa vaikeuksia. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta kirjallista järjestelmääkin suosivat asiakkaat kuitenkin joutuvat aika-ajoin sen tilanteen eteen, ettei järjestelmä toimikaan aukottomasti. Tästä esimerkkinä mm. se, että asiakas kertoo sosiaaliasiamiehelle, että hänen toimeentulotukihakemuksensa on hukkunut tai että häneltä pyydetään samoja tietoja uudelleen, mitä hän on toimittanut jo aiemmin. Tampereen kaupunkia koskevasta kappaleessa käydään tarkemmin lävitse Tampereen kaupungin toimeentulotukijärjestelmän ongelmakohtia ja tuodaan esiin kaupungin tilaamassa toimeentulotuen selvityksessä esiintuotuja asioita, joita sosiaaliasiamies pitää tärkeinä. Sosiaaliasiamies pitää tänäkin vuonna huomionarvoisena sitä, ettei toiminta-alueen kuntien toimeentulotukiohjeita löydy kuntien internet-sivuilta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan Dnro 4169/4/09, joka on annettu todennut, että kaupunkien toimeentulotukiohjeet ovat julkisia asiakirjoja. Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti ehkäisevää toimeentulotukea. Sitä voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on suosittanut, että kunnat varaisivat 3,3 %:a varsinaiseen toimeentulotukeen käytettävistä määrärahoistaan ehkäisevään toimeentulotukeen. Toimialueen kunnista vain Lempäälä on tänä vuonna noudattanut ministeriön suositusta. Sosiaaliasiamiehet kiinnittävät muiden toiminta-alueensa kuntien huomioita siihen, että STM:n suositusta ei ole noudatettu. Erityisen huolestuttavana 9

10 sosiaaliasiamies pitää sitä, että puolessa kunnista ehkäisevän toimeentulotuen määrää on laskettu vuoden 2012 aikana. Taulukko: Ehkäisevään toimeentulotukeen käytettyjen määrärahojen osuus toimeentulotuesta Kunta %-osuus koko tuen määrästä vuonna 2011 %-osuus koko tuen määrästä vuonna 2012 Kangasala 4,7 2,7 Lempäälä 3,65 3,8 Nokia 1,8 1,34 Pirkkala 1 1,4 Tampere 1,6 1,9 Vesilahti 2,9 2,7 Ylöjärvi 2,9 2,5 Valkeakoski 1,5 1,8 Pälkäne 2 1,8 Orivesi - 0,2 Vuonna 2011 sosiaaliasiamies kiinnostui siitä, että välitystilien käyttöä oli toiminta-alueen kunnissa selvästi vähennetty mm. Kelan linjauksista johtuen. Sosiaaliasiamiehet pitivät tätä huolestuttavana suuntana, koska osa asiakkaista on toistuvissa vuokranmaksuongelmissa ja muissa taloudellisissa vaikeuksissa. Näiden asiakkaiden kohdalla yleinen edunvalvonta voi olla liian raskas toimenpide ja puuttua merkittävällä tavalla heidän itsemääräämisoikeuteensa. Sosiaaliasiamiehet pitävät välitystilikäytäntöä hyvänä ja toivat sen esille vuoden 2011 selvityksessä. Vuoden 2012 kuntakyselyssä kysyttiin jälleen välitystiliasiakkaiden määrää kunnissa. Pirkkalaa lukuun ottamatta kaikissa toiminta-alueen kunnista on otettu käyttöön välitystili. Tampereen välitystiliasiakkuuksissa voidaan pitää huomionarvoisena, että välitystiliasiakkaiden määrä toimeentulotuen asiakkaiden kohdalla on selvästi vähentynyt. Vähennys on 16.4 %:a edellisestä vuodesta. Tämä luku antaa samoja viitteitä kuin sosiaaliasiamiehelle vuoden aikana esiintuotu huoli siitä, että Tampere on alkanut vähentää välitystiliasiakkaitaan ja että välitystilille pääsemisen kriteerit ovat tiukentuneet Kelalla ja kenties Tampereen kaupungillakin. Sosiaaliasiamies pitää huolestuttavana, että Tampereella on vuonna 2012 alettu vähentää välitystilien käyttöä toimeentulotuessa. Taulukko: Välitystilinkäyttö toiminta-alueen kunnissa vuonna 2011 ja 2012 Kunta Kuinka monta välitystiliasiakasta 2011 Kuinka monta välitystiliasiakasta 2012 Tampere 313 (Toimeentulotuki) 82 (Kehitysvammahuolto) 268 (Toimeentulotuki) 89 (Kehitysvammahuolto) Kangasala 3 5 Lempäälä Nokia Pirkkala 0 0 Vesilahti 8 9 Ylöjärvi Valkeakoski Pälkäne 0 1 Orivesi - 25 Sosiaaliasiamiehet selvittivät kuntakyselyssään, miten paljon toimeentulotuen asiakkaat tekevät toimeentulotuenpäätöksistään kirjallisia oikaisuvaatimuksia lautakunnalle. 10

11 Sosiaaliasiamiehet selvittivät myös kuinka monta toimeentulotuen viranhaltijan kokonaan tai osittain tekemää itseoikaisua on tehty vuonna 2012 ja kuinka monta päätöstä on osittain tai kokonaan oikaistu lautakunnan päätöksellä. Kyselyn tuloksista voidaan todeta, että toimintaalueen lautakunnat melko harvoin muuttavat päätöksiä asiakkaan eduksi. Lautakuntakäsittelyssä muutosta on tapahtunut ainoastaan Nokialla, Ylöjärvellä sekä Tampereella. Tampereella tehdään oikaisuvaatimuksia paljon, mutta jaosto muuttaa niistä ainoastaan hyvin pienen osan. Tampereella, Nokialla, Kangasalla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Ylöjärvellä käytetään melko paljon viranhaltijan itseoikaisua. Tamperelaiset asiakkaat tekevät oikaisuvaatimuksia paljon enemmän kuin koko muun tehtäväalueen asiakkaat yhteensä. Määrä on hieman noussut edellisestä vuodesta. Suuri oikaisuvaatimusten määrä kuvaa sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan yhdeltä osin kirjallisen käsittelyn seurauksia. Taulukko: Toimeentulotuen muutoksenhaku vuonna 2012 (suluissa vuoden 2011 määrä) Kunta Oikaisuvaatimukset lautakunnalle Viranhaltijan itseoikaisu Oikaistu lautakunnan päätöksellä Kangasala 28 (17) 7 (10) 0 (1) Lempäälä 14 (24) 6 (6) 0 (0) Nokia 28 (16) (3) 4 (2) Pirkkala 22 (19) 9 (7) 0 (0) Tampere 649 (637) 121 (126) 2 (3) Vesilahti 0 (0) 0 (0) 0 (0) Ylöjärvi 24 (26) 6 (12) 3 (4) Valkeakoski 5 (24) 3 (3) 0 (0) Orivesi Pälkäne 2 (1) 0 (0) 0 (0) Vuonna 2012 sosiaaliasiamies kysyi kuntakyselyssään, että miten paljon hallinto-oikeus on ratkaissut toiminta-alueen kuntia koskevia toimeentulotukiasioita. Eniten hallinto-oikeuden ratkaisuja oli tullut Tampereelle. Näistä ratkaisuista 16,4 %:a hallinto-oikeus on muuttanut tai palauttanut uudelleen käsittelyyn. Ylöjärven kahdesta hallinto-oikeuden ratkaisusta molemmat ovat muuttuneet tai otettu uudelleen käsittelyyn. Nokia ja Lempäälä ovat molemmat saaneet kuusi hallinto-oikeuden ratkaisua, joista yksikään ei ole muuttunut. Taulukko: Hallinto-oikeuden ratkaisut toimeentulotuessa vuonna 2012 Kunta Kuinka monta kuntaanne koskevaa toimeentulotukiasiaa hallinto-oikeus on vuonna 2012 ratkaissut? Montako näistä hallinto-oikeus on muuttanut tai palauttanut kuntaanne uudelleen käsittelyyn? Kangasala 0 0 Lempäälä 6 0 Nokia 6 0 Pirkkala 2 0 Tampere Vesilahti 0 0 Ylöjärvi 2 2 Valkeakoski 2 0 Orivesi 1 0 Pälkäne

12 2.3 Lastensuojelu Lastensuojelua säätelee lastensuojelulaki (417/2007). Myös lastensuojelulaki asettaa kunnille määräaikoja. Lain mukaan lastensuojeluilmoitukset tulisi käsitellä viimeistään seitsemän arkipäivän määräajassa ja lastensuojelutarpeen selvityksen tulisi valmistua kolmessa kuukaudessa. Vuonna 2012 lastensuojeluun liittyviä asiatapahtumia oli toiminta-alueella yhteensä 161. Edellisenä vuonna määrä oli 202. Yhteydenottojen määrä on selvästi laskenut vuodesta Yhteydenottojen määrä on lähes sama kuin vuonna 2010, jolloin yhteydenottoja tuli 169. Lastensuojeluun liittyvät kysymykset ovat vuonna 2012 herättäneet paljon keskustelua. Vuonna 2012 STM myös asetti työryhmän selvittämään lastensuojelun nykytilaa. Sosiaaliasiamiehelle tulleiden lastensuojelun yhteydenottojen määrään julkinen keskustelu, ei juuri näytä vaikuttaneen. Lastensuojeluun liittyviä asiatapahtumia oli vain noin 9,5 %:a kaikista asiatapahtumista sosiaaliasiamiehen toiminta-alueella. Lastensuojeluun liittyvät yhteydenotot laskivat koko toiminta-alueelle edellisestä vuodesta. Tyypillisimmin sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä lastensuojeluun liittyvissä asioissa, kun oltiin tyytymättömiä lastensuojelun menettelyyn, huoltajien mahdollisuudesta vaikuttaa päätöksiin ja suunnitelmiin, huoltajien mahdollisuuksiin ilmaista oma mielipiteensä ja tulla kuulluksi, lastensuojelun työntekijän huoltajien kohteluun ja lastensuojelun kirjauksiin. Lastensuojeluilmoituksista on kuntakyselyvastausten mukaan kaikki käsitelty 7 arkipäivän aikana Kangasalla, Vesilahdella, Ylöjärvellä, Pälkäneellä ja Orivedellä. Ilmoitusten käsittelyssä 90 %:a tai sen yli pääsivät Tampere, Nokia ja Valkeakoski. Lempäälässä käsittelyprosentti oli 84 % ja Pirkkalassa 66 %, joka on kuitenkin arvio. Sosiaaliasiamies pitää erityisesti Pirkkalan tilannetta huolestuttavana. Sosiaaliasiamies toivoisi, että myös Lempäälässä pohdittaisiin, miten lastensuojelua voitaisiin ilmoitusten käsittelyn osalta tehostaa. Sosiaaliasiamiehen kuntakyselyn vastausten mukaan lastensuojelutarpeen selvitys valmistuu lakisääteisessä ajassa Vesilahdella ja Pälkäneellä. Nokialla, Valkeakoskella ja Ylöjärvellä on yli 90 %:a selvityksistä valmistunut määräajassa. Muiden kuntien selvitystilanne vaatii lähempää tarkastelua, mistä tämä selvitysprosentin alhaisuus johtuu. Sosiaaliasiamies toivoisikin niiden kuntien ryhtyvän tarkemmin selvittämään lastensuojelutilannettaan, joissa on jääty kauas 100 %:sta. Erityisen huolestuttavana sosiaaliasiamies pitää Lempäälän kunnan tilannetta, jossa alle puolet lastensuojelun selvityksistä valmistuu määräajassa. Sosiaaliasiamiehet kyselivät vuoden 2011 kuntakyselyssään lastensuojelun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijöiden rajoitustoimenpidepäätösten määrää. Osa kunnista ilmoitti vuonna 2011, ettei heillä ole tehty yhtään rajoitustoimenpidepäätöstä sosiaalityöntekijän päätöksellä. Sosiaaliasiamiehet pohtivat tuolloin, että eikö rajoitustoimenpidepäätöksiä aina tehdä, vaikka vuodesta 2007 voimassa ollut laki vaatisi niitä tietyissä tilanteissa tekemään. Pohdittiin myös sitä, että rajoitetaanko lasta ja vanhempia yhä edelleen lastensuojelulaitoksen omilla säännöillä, vaikka asiassa pitäisi tehdä laitoksen johtajan tai sosiaalityöntekijän lastensuojelulain mukainen rajoitustoimenpidepäätös. Lain mukaan rajoituksista voidaan kuitenkin sopia myös asiakassuunnitelmassa. Vuoden 2012 kuntakyselyn mukaan enää vain Kangasalalla ja Valkeakoskella ei ole tehty yhtään sosiaalityöntekijän rajoitustoimenpidepäätöstä. 12

13 Taulukko: Lastensuojeluilmoitusten käsittelyaika, lastensuojelutarpeen selvitys ja sosiaalityöntekijän rajoitustoimenpidepäätökset 2012 Kunta Sosiaalityöntekij Kuinka monta % Lastensuojelu ilmoituksista käsiteltiin 7 arkipäivän aikana Kuinka monta % Lastensuojelutarpeen selvityksistä valmistui 3 kk:n aikana? Lastensuojelun sosiaalityöntekijän rajoitustoimenpidepäätökset/ yhteensä Sosiaalityöntekijä n yhteydenpidon rajoitustoimenpidepäätö s än liikkumisvapauden rajoitustoimenpidepäätös Tampere 90 % 79,2 % (51) 65 (16) 18 (31) 47 (koko vuoden keskiarvo) Kangasala 100 % 78 % (0) 0 (0) 0 (0) 0 Lempäälä 84 % 49 % (1) 3 (1) 2 1 Nokia 95 % 95 % (11) 13 (3) 0 (8) 11 Pirkkala 66 % (arvio) 70 % (arvio) (2) 2 (0) 1 (2) 1 Vesilahti 100 % 100 % (0) 6 (0) 6 (0) 0 Ylöjärvi 100 % 91 % (14) 11 (5) 5 (9) 6 Pälkäne 100 % 100 % (1) 3 (0) 3 (0) 0 Valkeakoski 95 % 97 % (0) 0 (0) 0 (0) 0 Orivesi 100 % 80 % Vammaispalvelu Kehitysvammahuoltoa tai vammaispalvelua koskevia sosiaaliasiamiehen asiatapahtumia oli vuonna 2012 yhteensä 49. Tämä on hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin asiatapahtumia kirjattiin 43. Vammaispalvelua säätelee useampi vammaisia sekä kehitysvammaisia koskeva laki. Laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) on säädetty, että päätökset tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, jos asian selvittäminen ei vaadi erityisestä syystä pidempää käsittelyaikaa. 13

14 Taulukko: Vammaispalvelupäätösten määräajat 2012 Kunta Kuinka monta % vp:n mukaisista kuljetuspalvelun päätöksistä valmistui 3kk:n kuluessa? Kuinka monta % vp:n mukaisista henk.koht. avun päätöksistä valmistui 3kk:n kuluessa? Kuinka monta % vp:n mukaisista asunnon muutostyön päätöksistä valmistui 3kk:n kuluessa? Tampere 97 % 98 % 97 % Kangasala 98 % 97 % 98 % Lempäälä 100 % 100 % 70 % Nokia 100 % 100 % 100 % Pirkkala 100 % 100 % 86 % Vesilahti 100 % 100 % 100 % Ylöjärvi 100 % 100 % 98 % Pälkäne 97 % 100 % 100 % Valkeakoski 100 % 100 % 100 % Orivesi 100 % 100 % 80 % Sosiaaliasiamiehen kuntakyselyn mukaan toiminta-alueen vammaispalveluiden asiakkaat ovat saaneet päätöksen hakemaansa palveluun kohtuullisessa ajassa kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun päätöksissä. Sen sijaan asunnon muutostöissä on jo kuntakohtaista hajontaa. Sosiaaliasiamies toivoisi, että erityisesti Lempäälän ja Oriveden kunnissa pohdittaisiin sitä, että mistä alhaisempi prosenttiosuus muihin kuntiin nähden johtuu ja että mitä asialle voitaisiin tehdä. Sosiaaliasiamiehille tuli vuoden 2012 aikana hyvin vähän yhteydenottoja koskien vammaispalvelujen palvelu- ja tukitoimipäätösten käsittelyaikaa. Vammaispalveluiden yhteydenotot koskivat koko seutukunnalla pääosin kuljetuspalveluja. Jonkin verran myös asunnon muutostöitä koskevat yhteydenotot lisääntyivät. Kotikuntalakia ja sosiaalihuoltolakia muutettiin voimaan tulleilla laeilla (1377/2010 ja 1378/2010). Muutoksilla on helpotettu pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitsevien henkilöiden mahdollisuutta vaihtaa kotikuntaa/asumiskuntaa. Lakimuutosten tavoitteena on, että perustuslaissa säädetty yksilön oikeus valita vapaasti oma asuinpaikkansa toteutuisi nykyistä paremmin erityisesti vanhusten ja vammaisten henkilöiden osalta. Sosiaaliasiamiehet kysyivät vuoden 2011 ja 2012 kuntakyselyissään kotikunnan/asuinkunnan vaihtamisesta, eli paljonko kuntiin on tullut näitä hakemuksia ja missä ajassa ne on käsitelty. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy ikääntyneiden palveluita koskevasta kappaleessa. Sosiaaliasiamies halusi tänä vuonna selvittää erityisesti sitä, että kuinka monta vammaispalvelulain 8 :n 2 momentin mukaista palveluasumispäätöstä, jossa asiakkaan palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat maksuttomia, on kunnissa tehty vuonna Sosiaaliasiamiestä kiinnosti myös se, että onko asiakkailla mahdollisuus tosiasiallisesti saada näitä palveluita kotiin. Sosiaaliasiamiehen huomiota kiinnittää kovin vaihtelevat hakemusten ja päätösten määrät eri kunnissa. Huomio kiinnittyy erityisesti Oriveteen, jossa on vain yksi voimassaoleva päätös. Myös Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä on melko vähän 14