Sosiaaliasiamiehen selvitys

Transkriptio

1 Sosiaaliasiamiehen selvitys Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä vuonna Sosiaaliasiamiehet Laura Helovuo Taija Mehtonen

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Sosiaaliasiamies Lainsäädäntö Selvityksen taustatiedot ja tilastointi Sosiaaliasiamiestoiminta vuonna Yhteistyö henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa Asiatapahtumat Yhteydenoton tehtäväalue Yhteydenoton syyt Toimeentulotuki Toimeentulotuen käsittelyajat Ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen muutoksenhakumenettely Toimeentulotuen erityiskysymyksiä Lastensuojelu Lastensuojelun asiakassuunnitelmat Yksityisesti sijoitetut lapset Lapsiperheiden kotipalvelu Vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto Ikäihmisten palvelut Erityishuomioita Muistutukset Muistutusvastaukset Yksityisten ja ostopalveluyksiköiden muistutusten kirjaaminen Kantelut Sosiaaliasiamiestoiminnan vaikuttavuus Lopuksi Liite: Kuntakohtaiset tilastot Kangasala Lempäälä Orivesi Pirkkala Pälkäne Tampere Ylöjärvi

3 Tiivistelmä Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehet palvelevat Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven kuntia. Sosiaaliasiamiehen selvittämien asiatapahtumien määrä vuonna 2014 oli 1373 kappaletta. Asiatapahtumien määrä on laskenut edellisestä vuodesta, koska sosiaaliasiamiesresurssia on ollut vähemmän käytettävissä. Toimeentulotukeen liittyvät asiat ovat selvästi suurin syy olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Toimeentulotuen osuus asiatapahtumista on 62,5 %:a. Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Valkeakosken ja Ylöjärven kunnissa on ollut ylityksiä lakisääteisissä käsittelyajoissa. Sosiaaliasiamiehet ovat vuonna 2014 olleet erityisen huolissaan Ylöjärven toimeentulotuen käsittelytilanteesta. Ylöjärven vuotta 2014 koskeva tilanne on kunnalta saadun tiedon mukaan kuitenkin saatu hallintaan. Toimeentulotuessa on kysymys viimesijaisesta perusturvasta ja tämän vuoksi on tärkeää, että asiakkaat saavat päätöksensä ja rahansa tilille lakisääteisessä ajassa. Sosiaaliasiamiehet pitävät ilahduttavana sitä, että Tampereen, Oriveden ja Vesilahden käsittelyajat ovat olleet lainmukaiset läpi vuoden. Lisäksi sosiaaliasiamiehet kiittävät kuntia nousujohteisesta suunnasta ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä. Lastensuojelun työtilanne on monen kunnan alueella varsin haasteellinen: lastensuojeluilmoituksia ja lastensuojelutarpeen selvityksiä ei ehditä tekemään lakisääteisessä määräajassa. Sosiaalityöntekijöiden aika menee kiireellisten asioiden hoitamiseen ja perheiden kanssa tehtävälle suunnitelmalliselle työlle jää useissa kunnissa liian vähän aikaa. Vähemmän kiireelliset asiat ja ne asiat, joita ei mitata lain määräajoissa siirretään odottamaan parempaa työtilannetta. Lastensuojelun asiakassuunnitelmat eivät ole kaikissa kunnissa ajan tasalla ja vanhemmuutta tukevia erillisiä suunnitelmia ei pääsääntöisesti tehdä. Määräaikojen lisäksi selvitysten tasoon ja laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Selvitystä ei pitäisi päättää sen vuoksi, että määräaika tulee vastaan. Tampereen lastensuojelun asiakasperheiden yhteydenotoissa sosiaaliasiamiehelle heijastuu viestiä jatkuvasta kiireestä ja haasteellisesta työtilanteesta. Erityisesti Tampereella asiakkaat kertovat siitä, ettei työntekijöitä tavoita. Lisäksi useista asiakasyhteydenotoista ilmenee, ettei sosiaalityöntekijällä ole tarpeeksi aikaa keskittyä yksittäisen perheen asioihin. Kiire saattaa heijastua asiakkaan näkökulmasta myös heihin kohdistuvana huonona kohteluna. Monella Tampereen lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on ollut vastuullaan vuonna 2014 merkittävästi lastensuojelun laatuvaatimuksia korkeampi määrä lapsia. Sosiaaliasiamiehet ilmaisevat huolensa siitä lastensuojelun työpaineesta ja kuormasta, joka välittyy lastensuojelun työntekijöiden kautta. 2

4 1. Sosiaaliasiamies 1.1 Lainsäädäntö Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, jäljempänä asiakaslaki) mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Lain mukaan sosiaaliasiamiehen tulee: - neuvoa kuntalaisia sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa - avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä - tiedottaa asiakkaan oikeuksista - toimia asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa - antaa vuosittain asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä selvitys kunnanhallituksille. 1.2 Selvityksen taustatiedot ja tilastointi Sosiaaliasiamiehet antavat vuosittain seutukunnan kunnanhallituksille yhteisen selvityksen. Selvitys ei ole kokonaiskuvaus sosiaalihuollosta, eikä sosiaalihuollon palveluiden tilasta alueella. Selvityksessä esitetyt tiedot perustuvat asiakkaiden, heidän edustajiensa sekä henkilöstön yhteydenottoihin, sosiaaliasiamiesten kunnille tekemään kyselyyn sekä asioihin, jotka ovat tulleet esille sosiaaliasiamiestoiminnassa. Lisäksi sosiaaliasiamiehet ovat käyneet läpi seutukuntaa koskevat muistutukset sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta saadun tilaston alueen kantelupäätöksistä. Sosiaaliasiamiehet tilastoivat asiakkaiden yhteydenotot Sampaset - tilastointiohjelmaan asiatapahtumina. Asiatapahtuma voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa puhelimessa vastauksen esittämiinsä kysymyksiin tai asiatapahtuma voi myös sisältää useita yhteydenottoja useille eri tahoille ja asiakkaan tapaamisen. Yksi asiatapahtuma sisältää kaikki yhteydenotot koskien samaa asiakasasiaa. Sosiaaliasiamies tilastoi kuntakohtaisesti mm. - yhteydenottajan (asiakas, hänen edustajansa tai henkilöstö), - mitä palvelua yhteydenotot koskevat - mikä on yhteydenoton syy (eli onko kyse tiedustelusta vai tyytymättömyydestä) - mihin tyytymättömyys/ tiedustelu kohdistuu (esim. päätös, palvelun toteuttaminen, kohtelu, tietosuoja) - miten sosiaaliasiamies on tilanteessa toiminut ja - mikä on ollut sosiaaliasiamiehen toiminnan vaikutus 3

5 1.3 Sosiaaliasiamiestoiminta vuonna 2014 Yhteiskuntatieteiden maisteri Taija Mehtonen toimi 70 %:a työajasta sosiaaliasiamiehenä ja 30 %:a hänen työajastaan oli varattu Oriveden, Kangasalan ja Pälkäneen potilasasiamiestoimintaan ja Tampereen potilasasiamiehen sijaistamiseen. Päätoimisena sosiaaliasiamiehenä toimi yhteiskuntatieteiden maisteri Mirja Siren asti. Hän toimi hallintotieteiden maisteri Laura Helovuon sijaisena. Laura Helovuo on toiminut sosiaaliasiamiehenä tehden 80 %:sta työaikaa alkaen. Sosiaaliasiamiehen toimipiste oli kokonaan kiinni , eikä sosiaaliasiamies Helovuolla ollut sijaista välisenä aikana. Sosiaaliasiamiehet toimivat Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä suoraan johtaja Kari Hakarin alaisuudessa. Asemalla organisaatiossa pyritään turvaaman asiamiehen mahdollisuus toimia itsenäisesti ja puolueettomasti. Toimipaikka on Tampereen kaupungin virastotalossa, Aleksis Kiven katu C. Pääsääntöinen toimintamuoto on neuvonnan antaminen puhelimitse, mutta tarvittaessa sosiaaliasiamiehet tapaavat asiakkaita. 1.4 Yhteistyö henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa Pääsääntöisesti yhteydenotot koskivat toimeentulotukilain tulkintoja ja erityistilanteita. Sosiaaliasiamiehet tapaavat henkilöstöä kuntakierroksilla, erilaisissa sovituissa yksikköpalavereissa eri tahoilla ja kahdesti vuodessa kuntien toimeentulotuesta vastaavat henkilöt tapaavat erikseen. Asiantuntijatapaamisilla käydään läpi lain tulkintoja ja kuntien käytäntöjä sekä pohditaan haastavia kysymyksiä. Lisäksi keskustellaan sosiaaliasiamiehelle esiin tulleista huolenaiheista ja mietitään, miten epäkohtia voidaan korjata. Sosiaaliasiamiehet ovat myös tiedottaneet vuonna 2014 toiminta-alueen viranomaistahoja sosiaalihuollon erilaisista huolenaiheista. Sosiaaliasiamiehet antavat työssään konsultaatioapua yleisellä tasolla yksittäisille työntekijöille. Tarvittaessa sosiaaliasiamiehellä on mahdollisuus selvittää haastavia kysymyksiä Tampereen kaupungin muiden asiantuntijoiden kanssa. Sosiaaliasiamiehet tekevät paljon yhteistyötä palveluiden kehittämiseksi ja asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi eri ammattilaisten kanssa. Sosiaaliasiamiehet ovat syksyllä 2014 keskittyneet asiakastyön ohella sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämiskysymyksiin. Kehittämistyön seurauksena sosiaaliasiamiehelle on valmistunut mm. palvelukuvaus Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehen toiminnasta. 4

6 Sosiaaliasiamiehen arvoja työn tekemisessä ovat: Asiakkaan arvostaminen Kumppanuus muiden toimijoiden kanssa Puolueettomuus Vastuullisuus Rohkea aloitteellisuus Sosiaaliasiamiehen toiminta-ajatuksena on tarjota laadukkaita neuvonta- ja ohjauspalveluita kuntalaisille ja henkilöstölle. Vuonna 2015 sosiaaliasiamiehen toiminnan painopistettä keskitetään yksittäisten kuntalaisten asioista enemmän myös laajempiin kehittämiskohteisiin. Asiamiesten on tarkoitus tarjota kertyvää palautetta systemaattisesti tilaajaryhmän ja kuntien käyttöön esimerkiksi omavalvonnan ja työn kehittämisen tueksi. Sosiaaliasiamiehet ovat pohtineet toimintatapojen muutosta myös sen vuoksi, että kolmen viimeisen vuoden aikana yksittäisten asiakkaiden yhteydenottoja on tullut jatkuvasti niin paljon, ettei nykyisillä resursseilla kaikkien yksittäisten asiakkaiden asioiden hoitaminen ole aina mahdollista. Tällä hetkellä sosiaaliasiamiehen tilastot kertovat vain asiatapahtumien maksimimäärän, mikä nykyisillä käytössä olevilla resursseilla pystytään hoitamaan. Avuntarvitsijoita olisi asukkaan määrässä huomattavasti enemmän. Suositusten mukaan sosiaaliasiamiehiä tulisi olla 1/ asukasta kohti. Tampereella resurssia on normaalitilanteessa 1,7 asiamiestä asukasta kohti. 2. Asiatapahtumat Yhteydenotot kirjataan sosiaaliasiamiesten tilastointijärjestelmään asiatapahtumina. Yksi asiatapahtuma saattaa olla yksi neuvontapuhelu, mutta se saattaa sisältää useita puheluita, selvittämistä ja sovittelua sekä tapaamisia. Asiamiestoiminnalla tavoitellaan tyytyväisyyden lisäämistä sosiaalipalveluihin miettimällä asiakkaan kanssa yhdessä ongelman ratkaisua hänen esille tuomaan asiaansa. Ensisijainen ratkaisu on sovittelu ja neuvonta. Harvoin ratkaisuna on kirjallinen menettely. Asiamiehet pyrkivät välttämään omalla sovittelu- ja neuvontatyöllään epätarkoituksenmukaisia oikaisuvaatimuksia, muistutuksia, kanteluita ja muita kirjallisia menettelyjä. Asiamiehet toimivat yhdessä muiden kuntien sekä Tampereen kaupungin työntekijöiden kanssa kumppanina kuntalaisen hyväksi. 5

7 Taulukko: Kuntien asukasluku ja asiatapahtumien määrä Kunta Asukasmäärä Tampere Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Orivesi Pälkäne Vesilahti Yhteensä Asukasmäärä on väestörekisterinmukainen Sosiaaliasiamiehen asiatapahtumien lukumäärä on merkittävästi vähentynyt edellisten vuosien määrästä. Tämä johtuu sosiaaliasiamiehen käytössä olleesta vähemmästä sosiaaliasiamiesresurssista. Asiatapahtumien lukumäärä kuvaa vuonna 2014 niiden yhteydenottojen kokonaismäärää, joita on voitu hoitaa käytettävissä olleella sosiaaliasiamiesresurssilla. Lempäälässä ja Pirkkalassa asiatapahtumamäärät ovat kuitenkin nousseet. Alla olevasta taulukosta on nähtävissä eri kunnista tulleiden asiatapahtuminen määrä. 6

8 3. Yhteydenoton tehtäväalue Toimeentulotukeen liittyvät asiat ovat selvästi vuosittainen suurin syy olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Toimeentulotuen osuus asiatapahtumista on 62,5 %:a. Prosenttiluvussa on havaittavissa puolen prosenttiyksikön vähentyminen edelliseen vuoteen yhteydenottojen kokonaismäärässä. Vuonna 2012 toimeentulotuen osuus asiatapahtumista oli vielä 71,5 %:a. Merkittävin syy toimeentulotuen asiatapahtumien laskuun on sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan Tampereen kaupungin parantunut toimeentulotuen käsittelyaikatilanne. Sosiaaliasiamiehen kokemus on, että kun käsittelyajat ovat kunnossa, myös yleinen tyytymättömyys muiden toimeentulotuen asioiden osalta vähenee. Lastensuojelun osuus asiatapahtumista on lisääntynyt. Vuonna 2013 lastensuojelukysymyksiä oli 12 %:a ja vuonna 2014 lastensuojelun osuus asiatapahtumista oli 13,6 %:a. Lastensuojelua koskevien yhteydenottojen määrä on nostanut prosenttiosuuttaan vuosi vuodelta vuodesta Muu palvelu tarkoittaa asiatapahtumia, jotka eivät varsinaisesti kuulu sosiaaliasiamiehen palvelualueeseen. Useimmiten kyse on neuvontapuhelusta ja yhteystietojen antamisesta liittyen Kelan, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, talous- ja velkaneuvonnan tai yleisen edunvalvonnan asioihin. Jos asiakasta on pelkästään ohjattu soittamaan suoraan toiselle taholle, ei näitä puheluita tilastoida. Muiden palveluiden yhteydenottojen määrä on laskenut vuonna Vuonna 2013 isoa lukua selittivät työvoimahallinnon muutokset. Neljänneksi eniten yhteydenottoja on ollut liittyen ikääntyneiden palveluihin. Määrä on noussut 57 asiatapahtumaan vuonna Vuonna 2013 ikääntyneiden palveluiden yhteydenottoja oli 44. Sosiaaliasiamies tilastoi erikseen kotihoidon palveluihin liittyvät yhteydenotot, joista suurin osa on ollut ikäihmiselle suunnattua kotipalvelua. Asiatapahtumia oli 16, joka on nousua vuoteen 2013, jolloin niitä oli vain 5. Päivähoidon tehtäväalueen asiatapahtumat ovat nousseet 13:sta 19:sta ja kaikkien muiden tehtävä-alueiden asiatapahtumat ovat laskeneet. 7

9 3.1 Yhteydenoton syyt Pääsääntöisesti sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottaneet asiakkaat ovat tyytymättömiä palvelun toteuttamiseen (669 asiatapahtumaa), joka valitaan tilastoinnissa silloin, kun on kyse asian vireille tulosta, asian yleisestä menettelystä, asiakkaan mielipiteen kuulemisesta, puutteellista tiedon saannista, väärästä ohjauksesta tai siitä, ettei asiakkaalle ole tehty asiakassuunnitelmaa, palvelutarpeen arviointia tai päätöstä. Päätöksiin liittyviä asiatapahtumia oli 464 kappaletta. Jonotus- ja käsittelyaikoja koskevat asiatapahtumia oli 101. Jonotus ja käsittelyaikoihin tyytymättömyys on vuonna 2014 noussut esiin erityisesti Ylöjärvellä, jossa oli vaikeuksia pysyä lakisääteisessä 7 arkipäivän toimeentulotuen käsittelyajassa. Sosiaaliasiamiestä kiinnostaa vuosittain erityisesti niiden asiatapahtumien määrä, jossa asiakkaan pääasiallinen yhteydenoton syy on kohtelu. Vuonna 2014 kohteluasioita on ollut prosentuaalisesti vähemmän asiatapahtuminen kokonaislukumäärästä kuin vuonna Vuonna 2013 asiatapahtumista 4,9%:a koski kohtelua ja vuonna 2014 määrä oli 4%:a. Tietosuojaan liittyviä asiatapahtumia sosiaaliasiamies alkoi tilastoida erikseen vuonna Vuonna 2013 tietosuojaan liittyviä yhteydenottoja oli 3,1% kaikista asiatapahtumista 8

10 ja vuonna 2014 niiden määrä oli 3,6%. Tietosuoja on asia, joka yhä enenevässä määrin alkaa kiinnostaa asiakkaita. 4. Toimeentulotuki Perustuslain 19 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämään turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukea säätelee toimeentulotukilaki (1412/1997). Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Tuki on tarveharkintaista ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimeentulotukeen liittyvät asiat ovat selvästi suurin syy olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Toimeentulotuen osuus asiatapahtumista on 62,5 %:a. Vuonna 2013 toimeentulotuen osuus asiatapahtumista oli 63 %:a. 9

11 4.1 Toimeentulotuen käsittelyajat Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotukipäätös on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Hakijan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. Kuntakyselyssä tiedusteltiin, ovatko kunnat pystyneet käsittelemään hakemukset seitsemän arkipäivän aikana. Vain Tampereella, Orivedellä ja Vesilahdella on pysytty koko vuoden lakisääteisessä 7 arkipäivän maksimikäsittelyajassa. Kaikissa muissa kunnissa on ollut ylityksiä lakisääteisissä käsittelyajoissa. Sosiaaliasiamies on vuonna 2014 ollut erityisen huolissaan Ylöjärven toimeentulotuen käsittelytilanteesta. Sosiaaliasiamiehellä on vuoden 2014 aikana ollut 24 asiatapahtumaa liittyen Ylöjärven käsittelyaikoihin. Lukua voidaan pitää poikkeuksellisen suurena Ylöjärven kokoisessa kunnassa. Sosiaaliasiamies on pyrkinyt selvittämään tilannetta kunnan kanssa asiakkaiden aseman parantamiseksi. Ylöjärven vuotta 2014 koskeva tilanne on kunnalta saadun tiedon mukaan saatu hallintaan. Kuntaan palkattiin mm. ylimääräistä resurssia purkamaan ruuhkaa. Myös Tampere kertoo vuonna 2014 palkanneensa ylimääräisiä etuuskäsittelijöitä tilanteessa, jolloin toimeentulotuen käsittelyajat ovat uhanneet ylittyä. Ruuhkaa on purettu myös ylityömääräyksillä. Ylitystä ei näiden toimenpiteiden vuoksi ole päässyt Tampereella tapahtumaan. Ylöjärven mukaan käsittelyaikatilanteeseen on osittain vaikuttanut työntekijöiden suuri vaihtuvuus. Sosiaaliasiamies kiinnittää toimeentulotuen käsittelyajan ylittäneiden kuntien huomiota siihen, että toimeentulotuessa on kysymys viimesijaisesta perusturvasta ja tämän vuoksi on tärkeää, että asiakkaat saavat päätöksensä ja rahansa tilille lakisääteisessä ajassa. Sosiaaliasiamies pitää ilahduttavana sitä, että Tampereen, Oriveden ja Vesilahden käsittelyajat ovat olleet lainmukaiset läpi vuoden. Kun käsittelyajat ovat lainmukaiset, myös asiakkaiden tyytymättömyys osittain vähenee. 10

12 Taulukko: Toimeentulotuen käsittelyajat Kunta Onko käsittely ylittänyt 7 arkipäivää vuoden 2014 aikana? Montako arkipäivää ylitys on pisimmillään kestänyt? Kuukaudet, joina ylitystä on tapahtunut Tampere Nokia Ylöjärvi ei kyllä 19 arkipäivää johtuen lisäselvityspyynnöstä huhti-toukokuussa sekä heinä-joulukuussa satunnaisia ylityksiä tammi-heinäkuu (ei tarkkaa tietoa effican käytössä ilmenneiden päätösten vireillepano kytkentäpuutteiden vuoksi) kyllä 11 arkipäivää Kangasala Pälkäne kyllä 10 arkipäivää huhti-elokuu Lempäälä kyllä 8 arkipäivää (keskiarvo) tammi-marraskuu Valkeakoski kyllä 10 arkipäivää Pirkkala 28 arkipäivää, tällöin odotettu asiakasmaksun kyllä määrän vahvistusta Orivesi ei Vesilahti kyllä, 1 päätös 8 arkipäivää kesä-, elo ja joulukuu, alle 10 päätöstä muutamia ylityksiä heinäkuuta lukuun ottamatta joka kuukausi 4.2 Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumisesta sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttö on STM: n selvityksen mukaan tuloksellista ja tuen avulla edistetään sekä inhimillisyyttä että taloudellisuutta ja se on tarpeellinen sosiaalityön väline. Ehkäisevää toimeentulotukea myöntämällä on mm. mahdollisuus edistää vaikeissa olosuhteissa elävien lasten osallisuutta ja ehkäistä heidän syrjäytymiskehitystään korvaamalla esim. harrastusmenoja. Sosiaaliasiamiehen kuntakierroksilla henkilöstö on halunnut tuoda esiin sitä seikkaa, että usein asiakas tulee autetuksi, vaikka hänelle ei tehtäisikään ennalta ehkäisevän toimeentulotuen päätöstä. Päätökset saatetaan tehdä osittain täydentävänä toimeentulotukena ehkäisevän sijaan. 11

13 Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että kunnat varaisivat toimeentulotuen määrärahoistaan 3,3 %:a ehkäisevään toimentulotukeen. Tämän suosituksen toteuttamista kunnissa sosiaaliasiamies on seurannut eri vuosina. Sosiaaliasiamies pitää kuntien nousujohteista suuntaa ehkäisevän toimeentulotuen määrissä ilahduttavana. Lähes kaikki kunnat ovat vuonna 2014 nostaneet ehkäisevän toimeentulotuen määrää. Laskua on tapahtunut vain Ylöjärvellä ja Lempäälässä. Lempäälässä laskusuuntaus on ollut nähtävissä jo aikaisempina vuosina. Kangasalan, Pälkäneen, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien alueella ehkäisevää on myönnetty suositusten mukaisesti. Sosiaaliasiamies toivoo muiden kuntien seuraavan vuonna 2015 näiden kuntien hyvää esimerkkiä. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta ehkäisevän toimeentulotuen käyttö selvästi edistää inhimillisyyttä ja tukee asiakkaita heidän vaikeissa elämäntilanteissaan. Taulukko: Ehkäisevän toimeentulotuen prosenttiosuus myönnetyn toimeentulotuen määrästä: Kunta Tampere 2,1 2 1,9 Nokia 2 2 1,34 Ylöjärvi 2 3 2,5 Kangasala 4,6 4,27 2,7 Lempäälä 2,1 2,2 3,8 Valkeakoski 2,55 1,9 1,8 Pirkkala 3,7 2,4 1,4 Orivesi ks. Tampere 1,0 0,2 Pälkäne 3,5 1,83 1,8 Vesilahti 4,5 1,5 2,7 4.3 Toimeentulotuen muutoksenhakumenettely Viranomaisen päätöksen korjaaminen (itseoikaisu) Viranomainen voi poistaa päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, jos päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe tai asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiasta annetaan uusi päätös. Kunnan sosiaalilautakunta Toimeentulotukipäätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen ja hänellä on oikeus saada päätös sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi. 12

14 Hallinto-oikeus Sosiaalilautakunnan tekemästä päätöksestä voi hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Korkein hallinto-oikeus Päätökseen, joka koskee toimeentulotuen antamista tai määrää, voi hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Toimeentulotuen takaisinperintää koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupamenettelyä. Sosiaaliasiamiehet selvittivät kuntakyselyssä muutoksenhakumenettelyä eli kuinka paljon toimeentulotukiasiakkaat tekivät päätöksistään kirjallisia oikaisuvaatimuksia lautakunnalle, montako kokonaan tai osittaista itseoikaisua viranhaltijat ovat tehneet ja kuinka monta päätöstä on joko osittain tai kokonaan oikaistu lautakunnan päätöksellä. Taulukko: Kuntien muutoksenhaku lautakunnalle ja viranhaltijalle Kunta Oikaisuvaatimukset lautakunnalle Itseoikaisut Lautakunnan oikaisemat Tampere 3 kokonaan osittain 3 Nokia Ylöjärvi Kangasala Pälkäne 2, joista 1 kokonaan 1 osittain Lempäälä Valkeakoski Pirkkala , osittain 0 Orivesi Vesilahti Valkeakoski on ilmoittanut oikaisuvaatimusten määräksi yhden, mutta itseoikaistujen päätösten määräksi 10. Sosiaaliasiamiehet olettavat, että oikaisuvaatimusten määrän on tarkoitettu olevan 11. Osa kunnista on saattanut ajatella, että itseoikaistuja päätöksiä ei ilmoiteta oikaisuvaatimuksina lautakunnalle. 13

15 Itseoikaisun käyttö vaihtelee eri kunnissa: osassa itseoikaisuja tehdään vähän, mutta parhaimmillaan itseoikaisu on nopea ja joustava keino korjata asia- ja kirjoitusvirheitä ilman hitaampaa lautakuntakäsittelyä. Lautakunnat oikaisevat päätöksiä harvoin ja niiden merkitys muutoksenhaussa on asiakkaan kannalta vähäinen. Sosiaaliasiamiehet selvittivät kuntakyselyssä, miten paljon hallinto-oikeudessa on ratkaistu toiminta-alueen kuntien toimeentulotukipäätöksiä ja kuinka monta päätöstä hallinto-oikeus on palauttanut kunnille uudelleen käsittelyä varten. Taulukko: Kuntien hallinto-oikeusratkaisut Kunta Hallinto-oikeuden ratkaisemat toimeentulotukiasiat Hallinto-oikeuden palauttamat toimeentulotukiasiat Tampere 1 muuttunut, palautettu käsittelyyn 5 Nokia Ylöjärvi Kangasala Pälkäne Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Orivesi 0 ei tietoa - Vesilahti Yhteensä Hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitettiin seutukunnassa edellisten vuosien tapaan vähän. 4.4 Toimeentulotuen erityiskysymyksiä Sosiaaliasiamiesten asiatapahtumista suuri osa koskee Tampereen kaupungin myöntämää toimeentulotukea. Sosiaaliasiamiehet ovat useina eri vuosina tuoneet huolta esiin siitä, millaisia ongelmia Tampereen kaupungin lähes kokonaan kirjallinen toimeentulotukijärjestelmä asiakkaille aiheuttaa. Sosiaaliasiamies on aiemmin ollut siinä käsityksessä, että uudet asiakkaan pääsevät tapaamaan henkilökohtaisesti työntekijää ensikäynnille, jonka jälkeen toimeentulotuen käsittely on kokonaan vasta kirjallista. Tänä vuonna saadun tiedon mukaan ensikäynnille eivät kuitenkaan pääse läheskään kaikki halukkaat. Tampereen kaupungin rajallisten resurssien vuoksi asiakasajat annetaan ensisijaisesti niille uusille toimeentulotukiasiakkaille, joilla on sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen tarve. Sarviksella 14

16 panostetaan erityisesti nuoriin alle 30-vuotiaisiin asiakkaisiin, lapsiperheisiin sekä häätö - ja kriisitilanteisiin. Kirjallisesti käsitellään asiakkaat, jotka ovat tehneet kirjallisen hakemuksen tai joiden ei katsota tarvitsevan henkilökohtaista asiointia. Asiakkaat, jotka ovat aikuissosiaalityön palvelussa, saavat tarvittaessa palvelua henkilökohtaisesti omalta aikuissosiaalityöntekijältään. Sosiaaliasiamies pitää hyvänä asiana, että palvelua on kohdennettu tärkeisiin asioihin, mutta tästä huolimatta sosiaaliasiamies toivoisi, että ensikäyntiaikoja voitaisiin turvata myös laajemmalle joukolle. Asiakas, joka hakee toimeentulotukea ensimmäisen kerran elämässään, ei välttämättä ole lainkaan tietoinen omista oikeuksistaan ja siitä kuinka tukea haetaan. Toimeentuloturvan päällikön mukaan tilanne on muuttunut marraskuusta 2014 niin, että joko sosiaaliohjaajalle tai sosiaalityöntekijälle pääsi varatulle ajalle viikon sisällä. Uusien asiakkaiden yksikössä asiakkaita ottavat vastaan sekä sosiaalityöntekijät että sosiaaliohjaajat. Loppuvuodesta kaikki uudet asiakkaat, jotka halusivat ajan, sen myös saivat. Toimeentulotuki on siirtymässä perustoimeentulotuen osalta Kansaneläkelaitokselle vuoden 2017 alusta, ja on melko oletettavaa, että Kelassakin toimeentulotuki tulee perustumaan pääasiallisesti kirjalliseen asiointiin. Kirjallinen käsittely tuo kuitenkin erityisiä haasteita mm. nuorille, vajaakuntoisille, ikääntyneille ja maahanmuuttajille. Asia on ollut nähtävissä Tampereen nykyjärjestelmässä jo monen vuoden osalta. Tampereen toimeentulotuen asiakkaita on erityisesti syksyllä 2014 puhututtanut toimeentulotukea koskeneet tiukennukset kuntoutuksen osalta. Tampereella asiakkaat ovat aikaisempina vuosina saattaneet päästä lääkärin lähetteen saatuaan toimeentulotuen maksusitoumuksella yksityisten kuntoutuspalveluiden piiriin. Tänä vuonna kaupunki on linjannut asiaa niin, että lääkärit ohjaavat asiakkaat kaupungin omiin kuntoutusyksiköihin, jossa arvioidaan asiakkaan kuntoutuksen tarve. Tämän muuttuneen linjauksen katsotaan palvelevan paremmin yhdenmukaisesti kaikkia tamperelaisia. Kuntoutuksesta saadun selvityksen mukaan tämä myös aktivoi asiakkaita paremmin kuin aiemmat kenties passiivisemmat kuntoutuspalvelut. Osa yhteydenottajista on kritisoinut sosiaaliasiamiehelle sitä, että arviointikäynti saattaa jäädä asiakkaan ainoaksi käynniksi kuntoutukseen, kun aiemmin asiakas on voinut saada esim. 10 kerran maksusitoumuksen yksityiselle. Lisäksi ongelmia aiheutti se, että lääkärit entiseen tapaan tekivät lähetteitä olettaen, että asiakas saa tarvittaessa maksusitoumuksen. 5. Lastensuojelu Lastensuojelu on kokonaisuus palveluita ja toimintoja, joilla vaikutetaan lasten kasvuoloihin, ennaltaehkäistään ongelmien syntyä tai niiden vaikeutumista ja joilla tarvittaessa tuetaan ja kuntoutetaan lasta ja perhettä. Lastensuojelusta säädetään vuoden 2008 alusta voimaan tulleella lastensuojelulailla. Lastensuojelu jakaantuu ehkäisevään lastensuojeluun ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulain muutokset tulevat muuttamaan lastensuojelun nykyistä ra- 15

17 kennetta. Sen seurauksena ehkäisevät palvelut tullaan selvemmin erottamaan varsinaisista lastensuojelun palveluista. Ehkäiseviä palveluja, kuten perhetyötä ja kotipalvelua, on jatkossa mahdollista saada ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu tulee vireille, kun viranomaiselle tulee pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi, lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus tai viranomainen on muuten saanut tietää mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Kiireellinen lastensuojelun tarve arvioidaan heti. Muissa tapauksissa sosiaalityöntekijä arvioi seitsemän arkipäivän kuluessa, onko tehtävä lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelun selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Selvityksen tekemisen jälkeen huoltajalle ja lapselle ilmoitetaan lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta tai sen päättymisestä. Lastensuojelun laatusuositusluonnoksessa korostetaan kokemusta osallisuudesta ja aidosta yhteistyöstä sekä vastuuta huolehtia palveluiden ja tuen saannista. Lastensuojelulaki lähtee siitä, että lastensuojelua toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tapaamisten riittävyyttä arvioitaessa tulisi pääsääntönä pitää, että lapsi tapaisi asioistaan vastaavaa työntekijää henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua. Säännöstä sovellettaessa on hallituksen esityksen mukaan pyrittävä myös siihen, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet käytetään lasten ja perheiden kohtaamiseen. Vuonna 2014 sosiaaliasiamiesten oli tarkoitus selvittää kuntakyselyssään, missä määrin kuntien lastensuojelutyöntekijät käyttävät aikaa lasten ja perheiden kohtaamisen vuonna 2014 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä. Sosiaaliasiamiehen tiedustelujen perusteella vuoden 2014 osalta luotettavaa tilastotietoa ei kuitenkaan ole saatavilla, joten sosiaaliasiamies ei vuonna 2014 kysynyt tilastotietoja asiasta. Seuraavan kerran sosiaaliasiamies aikoo selvittää asiaa vuoden 2015 kuntakyselyssä. Sosiaaliasiamies toivoo, että kunnilla olisi tuolloin olemassa tilastotietoa asiasta. Kuntakyselyssä selvitettiin, että kuinka monta prosenttia lastensuojeluilmoituksista käsiteltiin kunnissa seitsemässä arkipäivässä ja kuinka monta prosenttia lastensuojelutarpeen selvityksistä valmistui kolmessa kuukaudessa. 16

18 Taulukko: Lastensuojelun määräaikojen toteutuminen Kunta Lastensuojeluilmoituksen käsittely 7 arkipäivässä Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n määräajassa Tampere 97, ,4 80 Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Valkeakoski 91, ,2 50 Pirkkala 90 75, ,7 Orivesi 99, ,4 92 Pälkäne Vesilahti Lastensuojeluilmoitukset on pystytty käsittelemään määräajassa vain Ylöjärvellä, Kangasalla, Pälkäneellä ja Vesilahdella. Lastensuojelun selvityksistä mikään kunta ei ole pystynyt tekemään kolmessa kuukaudessa kaikkia selvityksiä. Kaikkein lähimmäksi määräaikaa on päässyt Ylöjärvi 99%:lla. Ylöjärvi on selvästi parantanut tilannettaan edellisestä vuodesta. Myös Lempäälässä, Pirkkalassa, Tampereella ja Valkeakoskella lastensuojelutarpeiden selvitystilanne on parantunut huomattavasti edellisesti vuodesta. Sosiaaliasiamiehet olivat vuonna 2013 erityisen huolissaan Pirkkalan ja Valkeakosken lastensuojelun käsittelyajoista eli kunnat ovat korjanneet vuoden aikana tilannettaan. Sosiaaliasiamiehet toivovatkin saman noususuuntaisen linjan jatkuvan. Vuoden 2014 kuntakysely nosti esiin uusia kuntia, joissa selvityksiä ei ole vuonna 2014 pystytty tekemään määräajassa. Kangasalla tilanne näyttää tilastojen valossa huonoimmalta, sillä saatujen vastausten mukaan vain 68% selvityksistä on tehty määräajassa. Kangasalan kanssa yhteistoiminta-alueessa toimivan Pälkäneen selvitysluvut ovat nekin vuoden aikana selvästi laskeneet. Myös Nokian luku on laskenut, kun selvitysprosentti on ollut edellisenä vuonna 100 ja vuonna 2014 se on 88%. Nokialta saatujen tietojen mukaan pudotusta selittää se, että sosiaalityöntekijöistä riippumattomista syistä määräajat ovat ylittyneet. Syitä ovat esimerkiksi, ettei asiakas ole saapunut sovitulle tapaamisajalle tai on odotettu poliisitutkinnan valmistumista. Sosiaaliasiamiehet toivovat kuntien edelleen kiinnittävän huomiota lastensuojelutarpeiden määräaikoihin ja lastensuojelun resursseihin sekä ryhtyvän muihin tarvittaviin toimenpiteisiin asioiden korjaamiseksi. Asiaan toivotaan parannusta erityisesti Kangasalla. Määräaikojen lisäksi selvitysten tasoon ja laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Selvitystä ei pitäisi päättää sen vuoksi, että määräaika tulee vastaan. Sosiaaliasiamiehet ovat saaneet Tampereen lastensuojelun työntekijöiltä tietoonsa, että vuonna 2014 huomiota ovat saaneet erityisesti lastensuojelutarpeen selvitykset valvovan viranomaisen vuoksi. Tampereen lastensuojelupalvelut ovat työntekijöiden mukaan pirstoutuneet ja ylikuormittuneet. Heidän mukaansa resurssien puute vaarantaa laadukkaan lastensuojeluprosessin, eikä kaikkia 17

19 asiakaslapsia kyetä työajan puitteissa tapaamaan. Myös lastensuojelun asiakasperheiden yhteydenotoissa sosiaaliasiamiehelle heijastuu viestiä jatkuvasta kiireestä ja haasteellisesta työtilanteesta. Erityisesti Tampereella asiakkaat kertovat siitä, ettei työntekijöitä tavoita. Lisäksi useista asiakasyhteydenotoista ilmenee, ettei sosiaalityöntekijällä ole tarpeeksi aikaa keskittyä yksittäisen perheen asioihin. Kiire saattaa heijastua asiakkaan näkökulmasta myös heihin kohdistuvana huonona kohteluna. Monella Tampereen lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on ollut vuonna 2014 vastuullaan merkittävästi lastensuojelun laatuvaatimuksia korkeampi määrä lapsia. Samanaikaisesti vuonna 2014 sosiaalityöntekijän on tullut tarjota lapsiperheiden sosiaaliasemilla aikuissosiaalityötä sekä toimeentulotukea. Näiden laajojen kokonaisuuksien lisäksi lapsiperheiden sosiaaliasemilla vastataan lastensuojelupäivystyksestä arkipäivisin. Vuonna 2015 Tampereella tehdään lastensuojelun organisaatiouudistus, jossa painopistettä siirretään tulevan sosiaalihuoltolain mukaisesti ehkäiseviin palveluihin. Suunta on oikea, mutta ei ratkaise sitä ongelmaa, että lastensuojelun avohuolto ja sijaishuolto ovat olleet jo kauan liian ylikuormittuneet. Lastensuojelun henkilöstön riittävyyttä voidaan kuitenkin luotettavasti arvioida vasta organisaatiomuutoksen toteuttamisen ja sosiaalihuoltolain voimaantulon jälkeen. Vuoden 2015 aikana tulevat lainmuutokset lisäävät entisestään lapsiperheiden kanssa tehtävän sosiaalityön paineita. Vaikka lastensuojelusta erotetaan tulevaisuudessa erikseen ehkäisevät palvelut, varaavatko kunnat riittävästi resursseja näiden molempien tehtävien hoitamiseen? Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa haaste on melkoinen. Se, että uusien palvelujärjestelmien myötä siirretään osa perheistä ja tarpeista ehkäisevälle puolelle, ei suinkaan tarkoita tulevaisuudessa sitä, että palveluita tarvitsevia perheitä olisi vähemmän. Osa perheistä lakkaa vain olemasta varsinaisia lastensuojelun asiakkaita. Heidän tarpeensa palveluihin ei kuitenkaan katoa mihinkään uusien lakimuutosten myötä. Sosiaaliasiamies on kuntakierroksellaan käynyt alustavaa keskustelua uusista lakimuutoksista ja kuntien työntekijät ovat hämmästelleet sitä, että millä resursseilla nämä kaikki muutokset tullaan tulevaisuudessa hoitamaan. 5.1 Lastensuojelun asiakassuunnitelmat Lastensuojelulain mukaan asiakassuunnitelma on laadittava lapselle, joka on avohuollon asiakkaana, sijaishuollossa tai jälkihuollossa. Lapsen vanhemmille järjestettävä erityinen tuki kuvataan ja suunnitellaan avohuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmassa. Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma. 18

20 Vuonna 2013 sosiaaliasiamiehiin olivat yhteydessä useat huostaanotettujen lasten vanhemmat, joiden kautta sosiaaliasiamiehelle nousi huoli siitä, saavatko vanhemmat kunnista tarvitsemaansa tukea vanhemmuuteen. Sosiaaliasiamiehet tiedustelivat kuntakyselyssä, kuinka monta vanhemmuutta tukevaa suunnitelmaa on tehty vuonna Sama kysymys toistettiin myös vuoden 2014 kuntakyselyssä. Taulukko: vanhemmille tehtävä erillinen asiakassuunnitelma Kunta Tampere myös 817 lapsen suunnitelmassa käsitellään vanhemmuuden tukemista Nokia 0 0 työntekijät kuitenkin osallistuneet muissa palveluissa suunnitelmien tekemiseen esim. perhekeskuksessa, päihdehuollossa, työllisyyspalveluissa jne. Ylöjärvi 0 0 lasten suunnitelmiin kirjataan tarvittaessa Kangasala - ei ole tilastoitu Lempäälä ei yhtään - - Valkeakoski Pirkkala Orivesi X 0 - Pälkäne ei ole tilastoitu Vesilahti Sosiaaliasiamies on edelleen huolissaan siitä, että vanhemmat saatetaan jättää kokonaan yksin tilanteessa, jossa lapsi otetaan vanhemmilta huostaan. Lasta tuetaan monin keinoin, mutta vanhemmalle ei aina tahdo löytyä apua. Pientä parannusta edelliseen vuoteen on osassa kunnista tapahtunut, mutta tästä huolimatta sosiaaliasiamiehet toivoisivat yhä edelleen, että asiaan kiinnitettäisiin huomiota. Erityisesti Tampereella ovat vanhempien erilliset suunnitelmat lisääntyneet. Suoraan lastensuojelulaista saatavien määräaikojen ohella sosiaaliasiamies kysyi tällä kertaa kuntakyselyssään lisätietoja myös lastensuojelun asiakkaana olevien lasten suunnitelmien ajantasaisuudesta. Sosiaaliasiamies toivoi näiden kysymysten kertovan arvokasta lisätietoa siitä, millaiselta lastensuojelun todellinen työtilanne näyttää. 19

21 Taulukko: Lastensuojelun asiakassuunnitelmat Kunta Tampere Orivesi Ovatko asiakassuunnitelmat ajan tasalla? ei Selvitys käynnissä tekemättömistä asiakassuunnitelmista ja asia korjataan alkuvuoden 2015 aikana Nokia 70%:lla ajantasalla 1vko-2kk Ylöjärvi kyllä 2-4 vkoa Kuinka kauan asiakkaan tulee asiakassuunnitelmapalaverin jälkeen odottaa suunnitelman valmistumista? Kangasala Pääsääntöisesti ajantasalla ei tietoa keskimääräisestä ajasta Lempäälä ei 2vkoa-3kk Valkeakoski Hyvin ajantasalla 3 päivää-2kk Pirkkala 50%:lla ajantasaiset suunnitelmat 1vko-kuukausia, työntekijöiden arvio keskimääräisestä ajasta 3kk. Pälkäne Pääsääntöisesti ajantasalla ei tietoa keskimääräisestä ajasta Vesilahti kyllä 1-4vkoa Kunnilta saadut vastaukset vahvistavat sosiaaliasiamiehen käsitystä siitä, että lastensuojelun työtilanne saattaa olla monen kunnan alueella varsin haasteellinen. Sosiaalityöntekijöiden aika menee kiireellisten asioiden hoitamiseen ja perheiden kanssa tehtävälle suunnitelmalliselle työlle jää useissa kunnissa liian vähän aikaa. Vähemmän kiireelliset asiat ja ne asiat, joita ei mitata lain määräajoissa siirretään odottamaan parempaa työtilannetta. On melkoisen kohtuutonta asiakkaiden ja perheiden odottaa useita kuukausia ajantasaista suunnitelmaansa. Sosiaaliasiamies ilmaisee myös huolensa siitä lastensuojelun työpaineesta ja kuormasta, joka voidaan useiden kuntien vastauksista kenties välillisesti tulkita. 5.2 Yksityisesti sijoitetut lapset Sosiaaliasiamies on vuonna 2014 saanut useita yhteydenottoja koskien yksityisesti sijoitettuja lapsia ja lastenasioihin liittyviä epäselvyyksiä mm. raha-asioiden osalta. Yksityisellä sijoituksella tarkoitetaan sellaista sijoitusta, johon sosiaalihuollosta vastaava toimielin ei ole vaikuttanut. Kysymys on huoltajan päätösvaltaan kuuluvasta asiasta. Lain mukaan yksityisistä sijoituksista tulisi ilmoittaa lapsen sijoituskuntaan. Ilmoituksen saatuaan sosiaalitoimen tulisi suorittaa tarkastus sijoituspaikassa. Yksityisesti sijoitetuista lapsista kunnan tulisi ylläpitää rekisteriä. Sosiaaliasiamies selvitti kuntakyselyssään tarkemmin kuntiensa alueella yksityiseen sijoitukseen liittyviä asioita. 20

22 Taulukko: Yksityisesti sijoitetut lapset Kunta kuinka monta yks. sijoitettua lasta on kunnan alueella Tampere Orivesi olosuh- Tehdäänkö deselvitys? 1. Myönnetäänkö toimeentulotukea erikseen yks. sijoitetulle lapselle? 2. Mikä perusosan suuruus? 3. Otetaan asumiskuluja huomioon? Ei tietoa kyllä 1. Kyllä 2. Lapsen iän mukainen peruosa, pitkään sijoitetuilla vanhan käytännön mukainen yksinasuvan perusosa 3. Kyllä Nokia 1 Mikäli sosiaalitoimen tiedossa ollaan mukana prosessissa Ylöjärvi 1 itse sijoitettu, muista ei tarkkaa tietoa Kangasala Pälkäne 1. Kyllä, jos haetaan 2. Iänmukainen perusosa 3. Tilanteen mukaan 1. Kyllä 2. Iänmukainen perusosa 3. Kyllä 12 Kyllä 1. Kyllä 2. Iänmukainen perusosa 3. Kyllä Lempäälä 2 Ei yleistä käytäntöä, jos sosiaalitoimi mukana sijoituksen valmistelussa, selvitetään olosuhteet, mutta ei varsinaista olosuhdeselvitystä. Valkeakoski 0, rekisterissä ei Ei tehtäisi, jos olisi ilmoitettuja yhtään merkintää sijoituksia Pirkkala 3 Kyllä ja tehdään myös päätös 1. Kyllä 2. Yksinasuvan laaja perusosa 3. Ei ei ole sijoitettuja, niin ei ole vastattu 1. Tarvittaessa 2. Iänmukainen perusosa 3. Tilanteen mukaan Vesilahti 1 Ks. Pirkkala 21

23 Sosiaaliasiamies toivoo kuntien kiinnittävän huomiota siihen, ettei yksityisesti sijoitettujen lasten tosiasiallinen huoltaja ole velvollinen elättämään lasta. Tällaisessa tilanteessa kuntien tulee käyttää erityisen huolellista harkintaa, jos perheen rahat eivät riitä yksityisesti sijoitetun lapsen tarpeisiin. 6. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Tämä tapahtuu opastamalla perhettä lasten ja kodinhoidossa ja vahvistamalla arjen taitoja. Lapsiperheiden kotipalvelu on ollut useassa kunnassa tavallisten lapsiperheiden ulottumattomissa. Valtakunnallisesti kotipalvelut ovat siirtyneet lähes kokonaan vain vanhusten ja vammaisten palveluiksi. Vuoden 2015 alusta tulivat voimaan uuden sosiaalihuoltolain lapsiperheiden kotipalvelua koskevat muutokset, joilla pyritään palauttamaan kotipalvelu tavallisten lapsiperheitten palveluksi. Uuden lain mukaan lapsiperheiden tulee saada kotipalvelua, kun palvelu on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn, kuten sairauden, synnytyksen, vamman tai uupumuksen vuoksi tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Sosiaaliasiamies kartoitti kuntakyselyssään lasten kotihoidon nykytilaa kunnissa. Taulukko: Lapsiperheiden kotipalvelu Kunta Määrärahat vuodelle 2015 Tampere Orivesi Miten on varauduttu lakimuutokseen? e Ei vaadi erillisiä toimenpiteitä, koska Tampereella on toiminut tähänkin asti kyseinen palvelu nimellä ehkäisevä perhetyö. Nokia työntekijöiden palkkaukset: 1 neuvolan perhetyö + 2 perhetyöntekijää +mahd. muut kulut Ylöjärvi e, uuden perhepalvelujen yksikön toimintaan. Ennaltaehkäisevän perhetyön nimi tullaan muuttamaan lapsiperheiden kotipalveluksi. Jatkossa palvelua tarjotaan perheille myös tilapäisenä apuna, ilman erillistä kirjallista suunnitelmaa. Palvelun saamisen edellytyksiä on pohdittu, niitä tullaan tarkentamaan ja tiedottamaan kaupungin nettisivuilla alkuvuodesta. Uuden yksikön perustaminen ja perhekioskitoiminta, joka tarjoaa matalan kynnyksen palveluja perheille ja nuorille takaavat kattavat ja joustavat palvelut. Lapsiperheiden palveluihin on tullut kaksi uutta työntekijää. 22

24 Kangasala Kangasalla 5 perhetyöntekijää, Ei tarvetta lisätä työntekijämäärää. Kriteerejä tar- Pälkäne Pälkäkennetaan helmikuussa sosiaali- ja terveyslauta- neellä 0,5 perhetyöntekijää, kunnassa palkkakuskunnassatannukset e. Lisäksi ostopalveluihin e/k:ala, 8000 e/pälkäne Lempäälä e Lapsiperheiden kotipalvelun resursseja ei vähennetä. Ennaltaehkäisevää perhetyötä kehitetään perheiden tarpeita vastaaviksi, kotiin tehtävään työtä pyritään lisäämään. Valkeakoski ei vastausta ei vastausta Pirkkala e Pohditaan asiaa seutuyhteistyössä. Henkilökunnalle koulutusta. Vuoden alusta perustettu uusi lasten ja nuorten tulipalveluiden tulosalue, johon kotipalvelun perhetyö kuuluu. Tulosalueella selvitetään kotipalvelun uudelleen kohdentumistarpeita. Vesilahti e Ks. Pirkkala Vuonna 2014 lapsiperheiden kotipalvelun saamisen edellytyksenä on Pirkkalassa ja Vesilahdella ollut, että perheen tukeminen on ollut tarpeen perheen itsenäisen selviytymisen vuoksi ja lisäksi tavoitteena on ollut ehkäistä ongelmia. Tampereella palvelu on ollut ensisijaisesti tilapäistä apua varten. Avuntarvetta arvioitaessa on otettu huomioon kiireellisyys ja mahdollisuus saada muuta apua. Ensisijaisena kiireellisyyskriteerinä on Tampereella ollut lapsen arjen turvaaminen vanhemman alentuneet toimintakyvyn vuoksi. Toissijaisesti palvelua on tarjottu sairaan lapsen hoitoon ja vanhemman hoitokäyntien ja asioinnin ajaksi. Tampereella erityinen painopiste vuonna 2014 on ollut kotikäyntityön pilotin mukainen raskaana olevien ja juuri vauvan saaneiden perheiden yhteinen neuvolan terveydenhoitajan ja ehkäisevän perhetyöntekijän kotikäynti perheen kotona. Ylöjärvellä kotipalvelua on saanut mm. lapsen hoitoon vanhempien sairastaessa tai muiden lasten terveydenhuollon käyntien ajaksi. Lempäälässä palvelua on myönnetty asiakkaan tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien myötä. Kriteerit ovat hyvin samat kuin Tampereelle, eli asiassa otetaan huomioon kiireellisyys sekä lapsen arjen turvaaminen. Nokia, Ylöjärvi, Kangasala-Pälkäneen yhteistoimintaalue ja Valkeakoski tarjosivat vuonna 2014 kotipalvelua mm. uupuneille vanhemmille ja perheiden kriiseihin. Nokialla palvelu oli tarkoitettu ennaltaehkäiseväksi palveluksi perheille, joilla ei ole ollut lastensuojelun asiakkuutta. Nokialla painopiste on ollut niihin lapsiperheisiin, joiden lapset eivät ole olleet kokopäivähoidossa. Valkeakoskella palvelun painopiste on ollut perheissä, joilla on ollut riski ajautua lastensuojelun asiakkuuteen, muille perheille ei apua ole juurikaan annettu. Ylöjärvellä ja Kangasala-Pälkäneen yhteistoiminta- 23

25 alueella ei painotusta erityisryhmille ole ollut. Ylöjärvellä palvelu on suunnattu kaikille lapsiperheille. 7. Vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto Sosiaaliasiamies on ollut vuonna 2014 huolissaan edellisten vuosien tapaan Tampereen kaupungin vammaispalveluiden tilanteesta, sillä joillakin alueilla päätösten saaminen on kestänyt useita kuukausia. Asiakkaat ovat odottaneet päätöksiään pitkään. Sosiaaliasiamies on käynyt keskustelua tilaajan edustajien kanssa ja sosiaaliasiamiehelle on kerrottu, että vuoden 2015 aikana tilanne tulee korjaantumaan palveluihin jo tehtyjen muutosten vuoksi. Vammaispalvelut on saamassa uuden sosiaalityöntekijän vakanssin keväällä 2015 ja hakemusten käsittelyprosessia on kehitetty tiimityöllä ja sähköisen hakemuksen käyttöönotolla. Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamies on myös selvitellyt useita kehitysvammaisten erityishuolto-ohjelmaan liittyviä kysymyksiä. Sosiaaliasiamies on vuonna 2014 selvittänyt erityishuoltoon liittyviä kysymyksiä mm. ateriamaksujen, erityishuolto-ohjelman laadullisen sisällön sekä päivähoidon kysymysten osalta. Selvittelytyön seurauksena sosiaaliasiamiehet toivoisivat kuntien vuonna 2015 panostavan asiakkaiden erityishuolto-ohjelman laadun varmistamiseen. Erityishuolto-ohjelmassa tulee olla kirjattuna kaikki ne palvelut, jotka asiakas tarvitsee kehitysvammaisuutensa perusteella. Lisäksi sosiaaliasiamies toivoisi kuntien selvittävän ja pohtivan kunnassa olevia mahdollisia kuntouttavan päivähoidon rajauksia. On hieman epäselvää, voidaanko kokopäiväisen päivähoitoryhmässä olemisen ja toimimisen katsoa olevan lapsen kannalta kuntouttavaa toimintaa, jolloin päivähoito tulisi kokonaisuudessaan katsoa maksuttomaksi erityishuollon palveluksi. Kuntien, hallintooikeuksien ja aluehallintovirastojen linjaukset asiasta ovat keskenään ristiriitaisia. Tulkinnoissa saatetaan pitää päivähoitolainsäädäntöä ensisijaisena erityishuoltoon nähden. 8. Ikäihmisten palvelut voimaan tullut vanhuspalvelulaki asettaa kunnille yksiselitteisiä velvoitteita, joita ovat muun muassa hyvinvointisuunnitelmien laatiminen, voimavarojen varaaminen vanhuspalvelulain mukaisten jonotustietojen julkaisemiseen, määräaikoja palvelun saamiseen ja niiden noudattamiseen. Lisäksi kuntien tulee nimetä vanhusneuvosto. Laissa painotetaan valvontaa monella tasolla, jonka painopisteenä on ennakollinen valvonta. Sosiaaliasiamiehet aikoivat vuoden 2014 aikana seurata, miten kunnat ovat noudattaneet toiminnassaan vanhuspalvelulakia. Kuntakyselyn mukaan kaikki kunnat ovat laatineet suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Lempäälässä suunnitelma on tehty vuonna 2009, mutta vuonna 2015 suunnitelma tullaan päivittämään. Vesilahdella suunnitelma 24

26 on tehty osittain, sillä perusturvaan liittyvien asioiden osalta Vesilahti kuuluu Pirkkalan kanssa samaan yhteistoiminta-alueeseen ja suunnitelma on laadittu vuonna Kuntakyselyssä sosiaaliasiamies tiedusteli, että onko vuonna 2014 tehty hallintopäätös, kun asiakkaan palvelutarve on arvioitu ja hänet on asetettu jonoon odottamaan sijoitusta sosiaalihuollon toimintayksikköön vai vasta asiakkaan sijoittamisen yhteydessä ja mikä on ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoitoon jonottavien asiakkaiden odotusaika palvelun saamiseen? Taulukko: Ikäihmisten ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito Kunta Onko tehty hallintopäätös, kun palveluntarve arvioitu ja asiakas asetettu jonoon vai vasta sijoittamisen yhteydessä? Odotusaika ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoitoon? Tampere Orivesi Nokia Ylöjärvi Kangasala Pälkäne Päätös, kun palveluntarve on arvioitu ja asiakas asetettu jonoon. Tehdään hylkäävä päätös, johon kirjataan, että jää odottamaan paikkaa. Päätös tehdään hakemusajankohdan mukaisesti. Jonoon asettamista ilman päätöstä ei ole. Sas-työryhmä arvioi ympärivuorokautisen hoidon tarpeen ja sosiaalityöntekijä tekee päätöksen 3kk:n sisällä. Lempäälä Päätös tehdään, kun palveluntarve arvioitu 1-6kk Valkeakoski Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen tehdään päätös 1kk myönnettävästä palvelusta. Pirkkala Vesilahti Päätös palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Kielteisessä päätöksessä kuvataan miten palvelut järjestetään odotusaikana, kun pääsee palveluihin, uusi päätös. Tilastotieto toukoelokuu: alle 1kk: 79 asiakasta 1-3kk: 89 asiakasta 3-6kk: 49 asiakasta yli 6kk: 27 asiakasta keskimäärin 26 vrk Alle puolessa vuodessa pääsevät kaikki palveluihin. Alle 3kk pääsee palveluihin 67%. alle 1kk keskimäärin 10 päivää Hallintopäätös tulee tehdä, kun palveluntarve on arvioitu, vaikka asiakas joutuisi jonottamaan palveluun. Sosiaaliasiamiehet pyytävät Nokiaa korjaamaan menettelynsä. Kangasalan, Tampereen ja Lempäälän osalta sosiaaliasiamiehet toteavat, että 3kk on liian pitkä aika odottaa päätöstä tai ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Sosiaaliasiamiehille on tullut vuonna 2014 enemmän yhteydenottoja sekä ikääntyneiden palveluista, että kotipalvelusta, vaikka yhteydenottomäärät ovat yleisesti laskeneet. Tampereen osalta osa yhteydenotoista ohjautuu vanhusasiamiehille. Vaikka julkisuudessa on 25