SELVITYS TAMPEREEN SEUTUKUNNAN SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA VUONNA 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS TAMPEREEN SEUTUKUNNAN SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA VUONNA 2004"

Transkriptio

1 SELVITYS TAMPEREEN SEUTUKUNNAN SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA VUONNA 24 TAMPEREELLA SOSIAALIASIAMIEHET EINEMÄKI PEKKA LEPIKKÖ LAURA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUKSI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Sosiaaliasiamiestoiminta Tampereen seutukunnassa Sosiaaliasiamiesselvitys ASIAKASYHTEYDENOTOT JA ASIAKKAIDEN ASEMA Seutukunta Yhteydenottojen luonne Eniten yhteydenottoja aiheuttaneet tehtäväalueet Sosiaaliasiamiestoiminnan tulokset Kuntakysely ja muutoksenhaku Asiakkaiden kokemuksia sosiaaliasiamiestoiminnasta Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi LOPUKSI...2 Liite

3 1. ALUKSI 1.1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 24 :ään. Lain voimaantulo vuonna 21 velvoitti jokaisen kunnan järjestämään asukkailleen sosiaaliasiamiehen palvelut. Lain tarkoituksena on edistää sosiaalihuollossa asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Laissa käsitellään myös salassapitoa, vaitiolovelvollisuutta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia kysymyksiä. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka neuvoo sosiaalihuollon asiakasta hänen oikeusturvakysymyksissään. Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollon etuuksiin ja palveluihin sekä asiakkaan kohteluun ja osallistumiseen liittyvissä oikeuksissa. Asiakkaan ollessa tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan henkilöstön ja asiakkaan sovittelijana. Asiakkaan halutessa sosiaaliasiamies voi avustaa häntä muistutuksen, oikaisuvaatimuksen, kantelun tai valituksen teossa. Itsenäistä päätösvaltaa sosiaaliasiamiehellä ei ole vaan tehtävän luonne on neuvoa-antava. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on myös tiedottaa asiakkaan oikeuksista asiakkaille, sosiaalihuoltohenkilöstölle ja mahdollisille muille tahoille. Yhtenä tehtävänä on myös seurata asiakkaan oikeuksien toteutumista ja toimia muutenkin asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Osa seurantatehtävää on kunnanhallitukselle vuosittain tehtävä selvitys sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman toteutumisesta kunnassa. 1.2 Sosiaaliasiamiestoiminta Tampereen seutukunnassa Vuoden 24 aikana on Tampereen seutukunnassa ollut sosiaaliasiamiehissä vaihtuvuutta paljon. Seutukunnan päätoimisena sosiaaliasiamiehenä on toiminut YTM Pekka Einemäki. Tampere sai toisen päätoimisen sosiaaliasiamiehen alkaen. Toimeen valittiin VT Sanna Kuoppala. Pekka Einemäen sijaisina ovat vuonna 24 toimineet yht.yo Raija Parkkila tammikuusta maaliskuun loppuun, OTK Assi Salminen huhtikuun ja YTM Saija Lahtinen elo- ja syyskuun. Sanna Kuoppalan sijaisena marraskuun alusta lähtien on toiminut HTM Laura Lepikkö. Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiesten toimintakenttään kuuluvat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Väestömäärä seutukunnan alueella on noin 316. Sosiaaliasiamiehen toimisto sijaitsee Tampereella, mutta sosiaaliasiamies on tavattavissa myös muissa seutukuntansa kunnissa tarpeen vaatiessa. Sosiaaliasiamiehen toiminta on pääosin asiakkaiden neuvonnan tarpeesta tai tyytymättömyydestä aiheutuvien asioiden selvittelyä puhelimitse. Usein asiakkaan asia selviää ensimmäisessä puhelinyhteydessä asiakkaan ja sosiaaliasiamiehen kesken. Toisaalta taas yhden asiakkaan asian selvittäminen saattaa vaatia monta yhteydenottoa eri viranomaisiin ja tämän jälkeen vielä asiakkaaseen. Vähän reilu kolmannes yhteydenotoista on vaatinut vuonna 24 sosiaaliasiamieheltä jatkoyhteydenottoja viranomaisiin. Kohteluvalituksissa sosiaaliasiamies on lähes poikkeuksetta yhteydessä valituksen kohteena olevaan työntekijään ja tarvittaessa myös kyseisen työntekijän esimieheen. 3

4 Asiakkaan ollessa ensimmäistä kertaa sosiaaliasiamieheen yhteydessä hänet tilastoidaan uudeksi asiakkaaksi. Jos ennen yhteydessä ollut asiakas ottaa asiamieheen uudelleen yhteyttä tilastoidaan hänet vanhaksi asiakkaaksi. Asiakkaan asian hoitaminen merkitään yhdeksi yhteydenotoksi, riippumatta siitä, kuinka monta puhelinsoittoa tai tapaamista asian selvittäminen vaatii. Sosiaaliasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen määrä ei siis anna kuvaa työmäärästä. Yhteydenottojen määriä vertaillessa muiden kuntien sosiaaliasiamiesten kesken tulee ottaa huomioon vaihtelevat tilastointitavat. Asiakastyön lisäksi sosiaaliasiamiehet ovat vuoden 24 aikana osallistuneet asiakasjärjestöjen tilaisuuksiin, tehneet yhteistyötä eri tahojen kanssa ja tiedottaneet toiminnastaan. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on olennainen osa sosiaaliasiamiesten toimintaa. Sosiaaliasiamiehet ovat osallistuneet asiakasjärjestöjen tapahtumiin neljä kertaa. Sosiaaliasiamiehet kävivät mm. seutukunnan sosiaalitoimistoissa, Tampereen Ikäpisteessä, Hatanpään sairaalassa ja potilasasiamiesten tilaisuuksissa vuoden aikana yhteensä 13 kertaa. Lisäksi sosiaaliasiamiestoiminnasta tehtiin kolme haastattelua: yksi haastattelu lehteen ja kaksi haastattelua radioon. Vuonna 24 on osallistuminen tilaisuuksiin ja tiedottaminen ollut vähäisempää kuin vuonna 23, koska sosiaaliasiamiehillä on ollut vuoden 24 aikana sijaisia. Sosiaaliasiamiehet ovat käynnistäneet vuoden 24 loppupuolella informaatiokampanjan eri asiakasryhmille ja yhteistyökumppaneille tarkoituksenaan saada sosiaaliasiamiestoimintaa väestön tietoisuuteen, koska sosiaaliasiamiesten käsityksen mukaan tietoisuus sosiaaliasiamiestoiminnasta ei ole vielä levinnyt tarpeeksi laajasti kohderyhmän tietoisuuteen. Lisäksi sosiaaliasiamiehet haluavat saattaa palveluaan koskevat tiedot ajan tasalle eri järjestöissä ja yhdistyksissä, jotka ovat asiakkaille tiedottamisen suhteen tärkeässä roolissa. Sosiaaliasiamiehen nettisivut päivitettiin ja sivuille lisättiin asiakkaiden tarvitsemia tietoja ja linkkejä. Samassa yhteydessä käytiin läpi kaikkien asiakaskuntien kotisivut ja huolehdittiin siitä, että sosiaaliasiamiehen tiedot löytyvät myös niistä helposti. 1.3 Sosiaaliasiamiesselvitys Selvityksen kirjoittaneet sosiaaliasiamiehet ovat toimineet sosiaaliasiamiehinä vuodesta 24 vain loppuvuoden: toinen lokakuun tai toinen marraskuun alusta alkaen. Selvitys perustuu sen vuoksi lähes kokonaan vuodelta 24 koottuun tilastoon, jota on ollut tekemässä vuoden aikana kuusi eri sosiaaliasiamiestä. Kirjoittajien empiiriset havainnot sosiaalihuollon asiakkaiden tilanteista rajoittuvat loppuvuoden tapahtumiin. Näistä asioista johtuen selvitys on pääosin kuvaileva ja arviointeja ja johtopäätöksiä on tehty varsin vähän. Raporttiin on otettu vuonna 24 sosiaaliasiamiehen sijaisena toimineen Raija Parkkilan tekemiä havaintoja pro gradu-tutkielmassaan. Parkkilan pro gradu-tutkielman otsikko on sosiaalihuollon asiakas, sosiaaliasiamies ja luottamus asiakkaiden näkemysten tarkastelua. Tutkielma perustuu kyselylomake- ja haastatteluaineistoon, joka on kerätty puolentoista kuukauden aikana vuonna 24 sosiaaliasiamiehen asiakkailta. Sosiaaliasiamiesselvitys perustuu asiakasyhteydenottoihin, sosiaaliasiamiehen kyselyyn kunnille, lääninhallituksesta saatuihin tietoihin sekä sosiaaliasiamiestoiminnassa muuten esille tulleisiin asioihin. Kunnille lähetetyllä kyselyllä kerättiin tietoa avohuollon sijoituksessa olevien lasten huoltosuunnitelmista, yksityisesti sijoitetuista lapsista, itsenäistymisvarojen kerryttämisestä, asiakaslain mukaisten muistutusten sekä muutoksenhakujen määristä. 4

5 Selvityksessä tarkastellaan ensin asiakasyhteydenottoja ja asiakkaan asemaa, kuntakyselyn tuloksia sekä muutoksenhakumääriä koko seutukunnan alueella. Tämän jälkeen esitellään edellä mainituista asioista kuntakohtaiset tiedot. Muiden kuntien kuin Tampereen osalta yhteydenottomäärät ovat suhteellisen pieniä, joten niiden perusteella ei voi tehdä kovin selkeitä johtopäätöksiä asioiden tilasta. Yhteydenottoja ei voida asiakkaiden tietosuojan vuoksi kuvailla kovin tarkkaan. 2. ASIAKASYHTEYDENOTOT JA ASIAKKAIDEN ASEMA 2.1 Seutukunta Yhteydenottojen luonne Asiakasyhteydenottoja koko seutukunnan alueelta oli vuonna 24 yhteensä 919. Yhteydenottoja oli Kangasalta 43, Lempäälästä 28, Nokialta 73, Pirkkalasta 43, Tampereelta 681, Vesilahdelta 4 ja Ylöjärveltä 24 kappaletta. Muita kuntia koskevia yhteydenottoja tilastoitiin 23. Vuodesta 23 yhteydenotot lisääntyivät 3 kappaleella. Yhteydenotot lisääntyivät huomattavasti viime vuodesta Kangasalalta, Nokialta ja Tampereelta, vähäistä lisääntymistä tapahtui Pirkkalasta. Yhteydenotot vähenivät huomattavasti Ylöjärveltä ja pientä vähenemistä tapahtui myös Lempäälästä ja Vesilahdelta. Yhteydenottajista oli asiakkaita 77%, asiakkaiden edustajia 17%, henkilöstöä 4% ja muita henkilöitä 1%. Sosiaaliasiamieheen ensimmäistä kertaa yhteyttä ottaneita eli uusia asiakkaita oli 76% ja loput asiakkaat eli 24 % olivat olleet jo aiemminkin yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Edellisestä vuodesta uusien asiakkaiden osuus nousi 6%, mikä voi selittyä jo pelkästään sillä, että sosiaaliasiamiehissä on ollut vaihtuvuutta vuoden 24 aikana ja aina ei käy ilmi se, onko yhteydenottaja ollut jo aiemmin yhteydessä toisen sosiaaliasiamiehen kanssa. Yhteydenotoista 87% tuli puhelimitse, 8% kirjeen tai sähköpostin välityksellä ja 5% asiakaskontakteista oli tapaamisia. Useimmiten yhteydenoton syy oli tiedontarve: 455 yhteydenottoa. Toiseksi eniten yhteyttä otettiin päätöksistä: 263 yhteydenottoa. Kohtelu oli pääasiallinen syy 112 yhteydenotossa. Harvemmin syynä oli jono tai käsittelyaika, tietosuoja tai muu syy. Kohteluun sekä päätöksiin liittyvien yhteydenottojen määrä on laskenut selvästi vuodesta 23. Seutukunnan yhteydenottojen pääasiallinen syy Kohtelu Päätökset Jono/käsittelyaika Tiedontarve Tietosuoja/muu syy v.23 v.24 5

6 Tiedusteluja yhteydenotoista oli 47 (51 %) ja tyytymättömyyden osoituksia 447 (49%). Edellisenä vuonna tiedusteluja oli 46% ja tyytymättömyyden osoituksia 54%. Tyytymättömyys kohdistui useimmiten päätöksiin ja toiseksi eniten kohteluun. Hyvää kehitystä kuitenkin osoittaa se, että tästä huolimatta tyytymättömyys päätöksiin ja kohteluun on vähentynyt viime vuoteen verrattuna. Koko seutukunnan yhteydenotot jakautuivat tehtäväalueittain seuraavan kaavion mukaisesti. Kaaviossa esitetään vertailun mahdollistamiseksi myös vuoden 23 yhteydenotot. Seutukunnan yhteydenotot tehtäväalueittain v.23 v.24 Toimeentulotuki Vanhustenhuolto Vammaispalvelu Kehitysvammahuolto Omaishoidon tuki Lastensuojelu Perheasiat Kotipalvelu Perheneuvola Yksityiset palvelut Muut Eniten yhteydenottoja aiheuttaneet sosiaalipalvelut olivat samat vuosina 23 ja 24. Toimeentulotuki ja muut asiat erottuvat kaaviossa selvästi muista tehtäväalueista. Selkeää lisääntymistä yhteydenotoissa tapahtui toimeentulotuen ja vammaispalvelujen kohdalla. Yhteydenottojen vähenemistä voidaan havaita yleistä sosiaalityötä, lastensuojelua, muita asioita ja yksityisiä palveluja koskevissa asioissa Eniten yhteydenottoja aiheuttaneet tehtäväalueet Toimeentulotuki ja sosiaalinen luotto Toimeentulotukea koskevia yhteydenottoja oli 477. Yhteydenotoista oli 42% neuvonnan tarpeesta, 37% päätöksistä, 12% kohtelusta, 8% jonoista tai käsittelyajoista, ja 1% sekä tietosuojasta että muista syistä. Suurin osa toimeentulotukea koskevista yhteydenotoista koskee neuvonnan tarvetta. Asiakkaat ovat pääasiallisesti tiedustelleet toimeentulotuen hakemisesta, millä perusteilla ehkäisevää tai lisäosalla katettavaa toimeentulotukea voi saada ja kuinka päätöksiin voi hakea muutosta. Lisäksi sosiaalisesta luototuksesta on tullut kyselyjä. Harkinnallisen eli ehkäisevän ja lisäosalla katettavan toimeentulotuen myöntäminen oli keskeisin yhteydenottojen aihe. Olennaista näissä tilanteissa on, että asiakkaille perustellaan asiallisesti ja selkeästi, miksi tukea ei mahdollisesti hänen tilanteessaan harkinnallisesti myönnetä. Päätöksiä koskevassa tyytymättömyydessä tuli esille asiakkaiden kokemus siitä, että laskelmaa tehtäessä tuloja otetaan huomioon takautuvasti liian pitkältä ajalta. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien asiakkaiden ajoittaiset isommat tulot kuluvat usein lainojen takaisinmaksuun 6

7 eivätkä tulot siten ole toimeentulotukilaskelman näyttämän tilanteen mukaisesti enää käytettävissä. Asiakkaiden on myös vaikea hyväksyä käytäntöä, jossa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa otetut lainat omaisilta tai tuttavilta huomioidaan laskelmassa käytettävissä olevina tuloina ja kuitenkaan lainojen takaisinmaksua ei yleensä laskelmassa huomioida menona. Myös korkeat asumiskustannukset aiheuttavat ongelmia monelle asiakkaalle. Kohtuulliset asumiskustannukset, jotka toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan, eivät useinkaan vastaa asiakkaan todellista tilannetta. Sosiaaliasiamies pitää epäkohtana sitä, että toimeentulotukea laskettaessa käytetään varsin tiukkoja vuokrasuosituksia ja sen lisäksi vielä asumiskuluista vähennetään 7% omavastuuosuus. Toimeentulotukiasiaan liittyen asiakkaat toivat usein esiin myös saamansa kohtelun. Kokemus huonosta kohtelusta liittyy usein kielteisen päätöksen saamiseen. Tyytymättömyyttä aiheutti usein se, että päätöksen sisältöä ei selvitetä riittävästi asiakkaalle tai että asian käsittely viipyy. Osaltaan edellä mainittuja ongelmia voidaan selittää sosiaalityöntekijäresurssien puutteella. Jos sosiaalihuollossa on liian vähäiset työntekijäresurssit, vaarantuu helposti hyvän sosiaalihuollon ja hallintomenettelyn periaatteet. Valtakunnallisessa mediassa on useaan otteeseen vuoden aikana tuotu esille sosiaalisen luototuksen mahdollisuus. Tiedustelut sosiaalisesta luototuksesta ovat tämän myötä lisääntyneet. Sosiaalisesta luototuksesta annetun lain mukaan sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalinen luotto voidaan lain mukaan myöntää perustellusta syystä henkilölle, jolla ei pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi ole muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa ja jolla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Tampereen seutukunnan yhdessäkään kunnassa ei ole järjestetty sosiaalista luototusta. Tilanteen mukaan sosiaaliasiamies on ohjannut sosiaalista luottoa tiedustelleen asiakkaan joko hakemaan ehkäisevää toimeentulotukea tai tarvittaessa kunnan talous- ja velkaneuvonnan puoleen tai Takuu-Säätiön velkalinjan palveluun. Toimeentulotukea saavilla henkilöillä ja perheillä on usein tarpeita, joita ei toimeentulotuen avulla voida kattaa. Sosiaalinen luotto olisi yksi mahdollisuus helpottaa pienituloisten ja vähävaraisten henkilöiden ja perheiden tilannetta silloin, kun heille jää maksuvaraa suoriutua luoton takaisinmaksusta. Myös velkaantuneiden pienituloisten ja vähävaraisten henkilöiden tilannetta voitaisiin helpottaa sosiaalisen luototuksen avulla, sillä se tarjoaa laajemmin kuin toimeentulotuen eri muodot mahdollisuuden ehkäistä ja korjata toimeentulo-ongelmia. Esimerkiksi yhdistämällä vanhoja luottoja kohtuuehtoiseksi sosiaaliseksi luotoksi pienennetään korkomenoja pysyvästi ja kotitaloudelle jää pitkälläkin aikavälillä käyttövaraa enemmän jokapäiväiseen elämään. Lopulta toimeentulotuen tarve aikanaan vähenee tai toimeentulotukea ei tarvita lainkaan. Muut Yhteydenottoja muiksi asioiksi luokiteltavista asioista oli 14. Ryhmän muut osuus yhteydenotoista on edelleen toiseksi suurin yhteydenoton aihe. Se sisältää tiedusteluja ja tyytymättömyyden osoituksia muun muassa yleisestä edunvalvonnasta, talous- ja velkaneuvonnasta, asuntoasioista, terveydenhuollosta, Kansaneläkelaitoksen ja työvoimatoimiston asioista. Näissä tapauksissa sosiaaliasiamies on pyrkinyt neuvomaan asiakkaalle asiaa hoitavan viranomaisen tai vastaavan henkilön, johon asiakas voi ottaa yhteyttä. Asian sivutessa tai ollessa kytköksissä johonkin 7

8 sosiaalipalveluun sosiaaliasiamies on kuitenkin katsonut aiheelliseksi antaa neuvontaa myös näissä asioissa. Vammaispalvelut Vammaispalveluja koskevia yhteydenottoja oli 7. Vammaispalvelun osalta yhteydenottoja aiheuttivat kuljetuspalvelut ja avustajapalvelut. Asiakas oli saattanut saada mielestään liian vähän palveluja tai hakemus oli hylätty kokonaan. Yhteydenottoja vammaispalveluasioissa aiheuttivat paljon myös asiakkaiden aikomus valittaa saaduista päätöksistä. Lastensuojelu Lastensuojelusta yhteydenottoja oli 66. Yhteydenoton syynä oli usein tilanne, jossa lapsen vanhemmat tai sukulaiset kokivat, että heidän mielipiteitään ei kuulla tarpeeksi osassa tilanteita soittajat epäilivät sosiaalityöntekijän puolueettomuutta. Sijoitettujen lasten kohdalla erityisesti tapaamisiin liittyvät ongelmat nousivat esiin. Osa yhteydenottajista oli myös tyytymätön heidän asioissaan tehtyihin rekisterimerkintöihin tai rekisteritietojen saantiin. Yleinen sosiaalityö Yleisestä sosiaalityöstä oli yhteydenottoja 6. Tähän sisältyvät yhteydenotot liittyivät laajasti erilaisiin ihmisten ongelmiin, esimerkiksi asunnottomuuteen, taloudellisiin ongelmiin, mielenterveysongelmiin ja muihin kriisitilanteisiin. Perheasiat (isyys-, huolto- ja elatusasiat) Perheasioista yhteydenottoja oli 46. Perheasioissa otettiin yhteyttä sosiaalihuoltohenkilöstön oikeasta ja puolueettomasta toiminnasta lasten huoltoon ja elatukseen liittyvissä asioissa ja myös työntekijöiden neuvonnan oikeellisuutta haluttiin tarkistaa. Huoltoriitatapauksissa yhteydenottajat ovat kokeneet, että työntekijät eivät ole selvittäneet asioita tarpeeksi ja olosuhdeselvitykset ovat suosineet aiheettomasti toista vanhempaa. Olosuhdeselvitys on sosiaaliviranomaisen antama lausunto tuomioistuimelle, eikä lausuntoon voi hakea muutosta. Sosiaaliasiamiehelle ei usein jää muita keinoja, kuin ohjata olosuhdeselvitykseen tyytymätön asiakas antamaan selvityksen sisällöstä kritiikkiä oikeudelle. Lasten tapaamisista, niihin liittyvistä kuluista sekä sopimusten noudattamisesta otettiin myös yhteyttä jonkin verran. Monet asiakkaat ovat toivoneet, että sosiaaliasiamies pystyisi vaikuttamaan kahden yksityisen henkilön välisiin yksityisoikeudellisiin ongelmiin Sosiaaliasiamiestoiminnan tulokset Yhteydenotoista 31 aiheutti jatkotoimenpiteenä sosiaaliasiamiehen yhteydenoton viranomaiseen tai toimintayksikköön. Näiden sosiaaliasiamiehen yhteydenottojen tulokset on eritelty seuraavasti: asiakas saanut tarvittavan tiedon 4%, ei muutosta 2%, asia kesken, ratkaisematta tai siitä ei ole tietoa 18%, päätös, ratkaisu tai toiminta muuttui 12% (edellisenä vuonna 15 %) ja asia otettiin uudelleen käsiteltäväksi 1% (edellisenä vuonna 19 %) tapauksista. Vuoteen 23 verrattuna sosiaaliasiamiestoiminnan vaikuttavuus oli heikentynyt. Tämä selittynee sillä, että sosiaaliasiamiehinä on ollut paljon sijaisia, ja että kokemuksella on merkitystä asiakasnäkökulman esiin tuomisessa. Tuloksen muutos voisi toisaalta kertoa myös siitä, että sosiaalitoimissa on tehty laadukkaampaa työtä, eikä vaikuttamiselle ole ollut niin paljoa tarvetta. 8

9 Sosiaaliasiamiehen yhteydenottojen tulos seutukunnassa päätös/ratkaisu/ toiminta muuttui 12 % otettu uudelleen käsittelyyn 1 % asiakas saanut tarvittavan tiedon 4 % asia kesken/ ratkaisematon/ ei tietoa 18 % ei muutosta 2 % Kuntakysely ja muutoksenhaku Kunnille lähetetyllä kyselyllä kerättiin tietoa avohuollon sijoituksessa olevien lasten huoltosuunnitelmista, yksityisesti sijoitetuista lapsista, itsenäistymisvarojen kerryttämisestä, asiakaslain mukaisten muistutusten sekä muutoksenhakujen määristä. Lastensuojelulain 11 :n mukaan perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on kussakin tapauksessa tehtävä huoltosuunnitelma, jollei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Huoltosuunnitelma on tarkistettava tarpeen mukaan. Kuntakyselyn mukaan kaikissa muissa kunnissa paitsi Nokialla ja Tampereella on kaikilla avohuollon sijoituksessa olevalla lapsella ajantasainen huoltosuunnitelma. Vesilahdella ei ollut yhtään lasta avohuollon sijoituksessa. Lastensuojeluasetuksen 17 :n mukaan sosiaalilautakunnan on selvitettävä lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä tuettava hoitajaa järjestämällä tarpeelliset tukitoimet lapsen hoidon ja kasvatuksen edistämiseksi ottaen erityisesti huomioon, mitä lastensuojelulain 13 :ssä säädetään. Sosiaalilautakunnan on pidettävä yksityisesti sijoitetuista lapsista luetteloa, jollainen löytyi Tampereelta ja Kangasalalta. Luettelon puute muissa kunnissa selittynee lasten vähäisellä määrällä. Yksityisesti sijoitettuja lapsia tiedetään seutukunnan alueella olevan 55. Yleisesti ottaen heitä kuitenkin arvioitiin olevan enemmän kuin kunnan tiedossa on. Seutukunnan kunnissa kasvattilasten toimeentulotuen tarvetta ei oltu selvitetty järjestelmällisesti joko lainkaan tai tarve oli selvitetty vain osittain. Sosiaaliasiamies kiinnittää huomiota yksityisesti sijoitettujen lasten aseman parantamiseen. Usein näiden lasten tilanteen taustalla on samoja syitä kuin huostaanotossakin mutta kasvattilasten saamat tukitoimet ovat vähäisempiä. Lisäksi on tärkeää, että kasvattivanhempia tuetaan taloudellisesti, koska he eivät ole elatusvelvollisia näihin lapsiin nähden. 9

10 Lastensuojeluasetuksen 6 c :n mukaan kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimia, sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 3 % hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan ja saamisistaan. Määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon. Jos lapsella tai nuorella ei ole edellä mainittuja varoja tai jos ne ovat riittämättömiä, hänelle on annettava kunnan varoista hänen itsenäistymistään varten tarpeelliset varat. Kaikissa seutukunnan kunnissa on annettujen tietojen mukaan kalenterikuukausittain kerrytetty itsenäistymisvaroja asetuksen määräämällä tavalla. Useissa kunnissa varataan talousarvioon itsenäistyvälle nuorelle itsenäistymisvuodeksi varoja. Itsenäistyvää nuorta on myös avustettu toimeentulotuella. Asiakaslain mukaisia muistutuksia on tehty vuonna 24 seutukunnan alueella yhteensä 32 kappaletta. Muistutuksista noin puolet koskevat toimeentulotukea. Seuraavaksi eniten muistutuksia on perheasioista ja lastensuojelusta. Omaishoidontuesta, päivähoidosta ja kehitysvammahuollosta tuli vain muutama muistutus. Joissain muistutuksissa kävi ilmi, että muistutuksen tekijä haki muutosta päätökseen muistutuksen avulla. Sosiaaliasiamies kiinnittää huomiota siihen, että edellä mainitut muutoksenhaut tulisi hallintolain 21 :n mukaisesti siirtää toimivaltaiselle toimielimelle. Muistutusvastauksissa oli monissa asianmukaisesti opastettu asiakasta hakemaan päätöksen muuttamista lautakunnasta. Muistutusvastausten saanti kuitenkin kestää usein niin kauan, että muutoksenhakuaika on ehtinyt loppua ennen muistutusvastauksen saantia. Muistutusvastaukset olivat pääasiallisesti asianmukaisia. Huomiota kuitenkin herätti se, että joidenkin työntekijöiden asiakkaisiin kohdistuvasta huonosta kohtelusta oli tehty useampi muistutus ja näihin muistutuksiin annetuissa vastauksissa toistui se, että työntekijän esimiehet eivät juurikaan ota kantaa väitettyihin kohtelukysymyksiin. Asiakkaan ja hänen esittämänsä asian kannalta olisi erittäin tärkeää, että asiakkaan kohtelukokemus otetaan vakavasti ja siihen myöskin reagoidaan muistutusvastauksissa. Muistutusten määrä kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin muistutuksia tehtiin 1 kappaletta. Selvityksen tekijät arvioivat lisäyksen johtuvan vaihtuneiden sosiaaliasiamiesten toimintatapojen erilaisuudesta. Edellisinä vuosina on suosittu ohjausta asiakkaiden ja työntekijöiden uudelleen kohtaamiseen. Länsi-Suomen lääninhallitus käsitteli vuonna 24 Tampereen seutukunnan alueelta 28 sosiaalihuollon kantelua. Kanteluista 6 koski yksityisiä palvelun tuottajia. Kanteluista 21 tuli Tampereelta. Lempäälästä ja Pirkkalasta tehtiin molemmista kaksi kantelua ja Nokiasta kolme kantelua. Kanteluiden aihealueet jakautuivat seuraavasti: toimeentulotuki 8, vammaispalvelut 5, lastensuojelu 6, vanhustenhuolto 5, kotipalvelu 1 ja muut aiheet 3. Lääninhallituksen toimenpiteet sosiaalihuollon kanteluasioissa ovat olleet käsityksen lausuminen kerran, huomion kiinnittäminen 1 kertaa ja huomautuksen antaminen kerran. Kantelu ei ole aiheuttanut toimenpiteitä lääninhallitukselta 16 tapauksessa. Edellisenä vuonna lääninhallitus antoi 16 kantelupäätöstä, joissa oli suhteellisesti useammin ryhdytty vakavampiin toimenpiteisiin: 3 huomautusta ja 8 huomion kiinnittämistä. Kantelupäätösten lisääntyminen ei suoraan kerro kanteluiden lisääntymisestä vaan lääninhallituksen tehostuneesta kanteluiden käsittelystä. 1

11 2.1.5 Asiakkaiden kokemuksia sosiaaliasiamiestoiminnasta Raija Parkkila on Pro gradu- tutkielmassaan tuonut esille asiakkaiden kokemuksia sosiaaliasiamiestoiminnasta. Asiakkaat olivat joissain tilanteissa odottaneet sosiaaliasiamiehen puolustavan asiakkaan näkemystä asianajajan tavoin. Sosiaaliasiamies ei kuitenkaan voi perustaa toimintaansa pelkästään asiakkaan käsitykseen selvittämättä tilanteen tapahtumia ja muiden osapuolten näkemyksiä. Useimpien asiakkaiden tavoite liittyi kuitenkin neuvojen ja puolueettoman näkemyksen saamiseen asiasta. Sosiaaliasiamiehen toiminnan seuraus asiakkaiden näkökulmasta oli Parkkilan mukaan seuraavanlainen: Lisää tietoa ja ymmärrystä asiassa 48 %, myönteinen muutos asiaan 32 %, asiaan ei tullut muutosta 29 %, asia on vielä kesken 35 %. Parkkila selvitti myös, mitä muuta sosiaaliasiamiehen toiminnasta asiakkaalle seurasi. Asiakkaat olivat kokeneet, että heidän oli ollut helpompi sen jälkeen hoitaa asiaansa ja, että sosiaalitoimisto oli saanut tietää enemmän heidän näkökulmastaan. Asiakkaat olivat myös kokeneet, että he olivat päässeet osallistumaan enemmän asiassaan ja, että heitä ymmärrettiin jatkossa enemmän. Suurimman osan Parkkilan kyselyyn vastanneista sosiaaliasiamiehen asiakkaista voi katsoa olleen tyytyväinen asiamiehen palveluun. Toki tyytymättömyyttäkin asiamiestoimintaan esiintyi. Asiakkaiden tavoitteet yhteydenotolle olivat joissain tapauksissa sosiaaliasiamiehen näkökulmasta epärealistisia. Tärkeänä toimena pidettiin sosiaaliasiamiehen yhteydenottoa asiakkaan asiaa käsittelevään toimintayksikköön. Luottamuksen ilmapiirin sosiaaliasiamies onnistui luomaan useimpien asiakkaiden kanssa. Parkkilan haastatteluun vastanneista sosiaaliasiamiehen kanssa asioineista asiakkaista vajaa puolet aikoivat käyttää tilanteessaan vielä muita mahdollisia asiakkaan oikeusturvakeinoja. Määrä on suuri ja voi kertoa siitä, että asiakkaat kokevat tilanteet hyvin merkityksellisiksi ja haluavat selvittää niitä edelleen. Noin 3 % vastanneista ei aikonut käyttää enää muita oikeusturvakeinoja. Tätä voi tulkita joko niin, että muiden oikeusturvakeinojen käyttö ei ollut enää tarpeellista sosiaaliasiamiehen selvittelyn jälkeen tai että asiakas ei niitä halunnut syystä tai toisesta käyttää. 11

12 2.2 Kangasala Sosiaaliasiamiehen yhteydenotoista 43 tuli Kangasalta. Sosiaaliasiamiehelle uusia asiakkaita heistä oli 25 ja loput eli 18 yhteydenotoista tuli vanhoilta asiakkailta. Yhteydenottaja oli itse sosiaalihuollon asiakas 39 tapauksessa, omaisen tai läheisen asiasta soitti 3 henkilöä. Kerran yhteyttä otti muu henkilö. Eniten yhteyttä otettiin vammaispalveluista: 14 kertaa. Toiseksi eniten toimeentulotukiasioista: 13 kertaa. Muu asia ja lastensuojelu olivat yhteydenoton aiheena molemmat 4 kertaa. Kotipalveluista otettiin yhteyttä 2 kertaa. Yleisen sosiaalityön luokitukseen voidaan laskea 2 yhteydenottoa. Päivähoidosta, perheasioista, vanhustenhuollosta ja päihdehuollosta otettiin kaikista yhteyttä kerran. Selkeitä eroja edelliseen vuoteen oli vammaispalvelu- ja toimeentulotukiasioiden lisääntyminen. Lastensuojelusta, vanhustenhuollosta, päihdehuollosta ja kotipalvelusta ei ollut yhteydenottoja edellisenä vuonna ollenkaan. Kehitysvammahuollosta, omaishoidon tuesta ja tietosuoja-asioista ei tullut kumpanakaan vuonna yhtään yhteydenottoa. Kangasalan yhteydenotot tehtäväalueittain v.23 v.24 Toimeentulotuki Vanhustenhuolto Vammaispalvelu Kehitysvammahuolto Omaishoidon tuki Lastensuojelu Perheasiat Kotipalvelu Tietosuoja Yksityiset palvelut Muut Myönteistä on se, että yhteydenotoista oli tiedusteluja 26 ja tyytymättömyyden osoituksia huomattavasti vähemmän, eli 17. Suurin osa tyytymättömyyden osoituksista koski päätöksiä toimeentulotuesta ja vammaispalveluista. Tyytymättömyyden osoituksista viisi kohdistui asiakkaan saamaan kohteluun ja yksi päätöksen viipymiseen. Vuonna 23 yhteydenottoja oli yhteensä 24, joista 5 oli tyytymättömyyden osoituksia ja 19 tiedusteluja. Kuntakyselyn mukaan Kangasala pitää luetteloa yksityisesti sijoitetuista lapsista, mutta heitä arvellaan kuitenkin olevan muutama enemmän kuin on tiedossa. Kaikkien kasvattilasten toimeentulotuen tarvetta ei ole selvitetty järjestelmällisesti. Kangasalla on tehty vuonna 24 asiakaslain mukaisia muistutuksia yksi. Sosiaalilautakunta käsitteli 2 asiakkaiden tekemää oikaisuvaatimusta. Näistä kaksi lautakunta muutti tai palautti uudelleen käsittelyyn. Hallinto-oikeuteen sosiaalilautakunnan päätöksistä valitettiin kuusi kertaa. Hallinto-oikeus ei ole vuonna 24 muuttanut tai palauttanut yhtään lautakunnan ratkaisua uudelleen käsittelyyn. Hallinto-oikeus on hylännyt yhden valituksen ja yksi valitus on peruttu ja loppujen valitusten käsittely on vielä kesken. 12

13 2.3 Lempäälä Lempäälästä otettiin sosiaaliasiamieheen yhteyttä 28 kertaa. Näistä 21 oli uusia asiakkaita ja 7 jo aiemmin yhteydessä olleita asiakkaita. Yhteyttä otti asiakas itse 16 kertaa, asiakkaan edustaja 6 kertaa ja henkilöstö 6 kertaa. Sosiaaliasiamiehen asiakkaiden asiat jakautuivat tehtäväalueittain seuraavasti: toimeentulotuki 12, lastensuojelu 4, muu 4, vammaispalvelu 3, yleinen sosiaalityö 3, perheasiat 1 ja päihdehuolto 1. Toimeentulotukea ja perheasioita koskevat yhteydenotot vähenivät ja vammaispalvelua koskevat yhteydenotot lisääntyivät hieman viime vuoteen verrattuna. Kumpanakaan vuonna ei ole tullut yhteydenottoja kehitysvammahuollosta, kotipalvelusta, päivähoidosta, tietosuojakysymyksistä tai yksityisistä palveluista. Lempäälän yhteydenotot tehtäväalueittain v.23 v.24 Toimeentulotuki Vanhustenhuolto Vammaispalvelu Kehitysvammahuolto Omaishoidon tuki Lastensuojelu Perheasiat Kotipalvelu Tietosuoja Yksityiset palvelut Muut Yhteydenotoista tyytymättömyyden osoituksia oli 13 ja tiedusteluja 15. Tiedustelut koskivat pääasiassa perusasioita toimeentulotuesta. Tyytymättömyyden osoitukset koskivat päätöksiä 8 kertaa, kohtelua 2 kertaa, jonoa tai käsittelyaikaa 3 kertaa. Tyytymättömiä oltiin enimmäkseen päätöksiin toimeentulotuessa ja yleisesti käsittelyaikoihin. Myönteistä on se, että kohteluvalituksia on erittäin vähän. Kunnan tiedossa on kaksi yksityisesti sijoitettua lasta, mutta heitä on arveltu kunnan alueella olevan enemmänkin. Kaikkien kasvattilasten toimeentulotuen tarvetta ei ole selvitetty järjestelmällisesti. Mikäli huostaan otetulle nuorelle ei ole kertynyt itsenäistymisvaroja hänelle varataan itsenäistymiseen tukea noin 14 euroa. Asiakaslain mukaisia muistutuksia Lempäälässä tehtiin vuonna 24 kaksi. Sosiaalilautakunta käsitteli 13 oikaisuvaatimusta, joista se muutti tai palautti uudelleen käsittelyyn yhden. Sosiaalilautakunnan päätöksistä tehtiin yksi valitus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus ei muuttanut lautakunnan ratkaisua tai palauttanut uudelleen käsittelyyn yhtään kertaa vuonna

14 2.4 Nokia Nokialta yhteydenottoja sosiaaliasiamiehelle oli 73, joista uusia asiakkaita oli 61 ja jo aiemmin yhteydessä olleita asiakkaita 12. Yhteydenottajista 56 oli asiakkaita, 11 asiakkaiden edustajia, 5 henkilöstöä ja 1 muita. Asiakkaiden asiat jakautuivat seuraavasti: toimeentulotuki 34, lastensuojelu 13, vammaispalvelu 6, muu 6, yleinen sosiaalityö 5, perheasiat 3, omaishoidon tuki 2, päihdehuolto 2, vanhustenhuolto 1 ja päivähoito 1. Toimeentulotuki aiheutti eniten yhteydenottoja edellisen vuoden tapaan. Viime vuonna lastensuojeluasiat nousivat yhteydenottoihin ja tänä vuonna yhteydenottojen määrä lastensuojeluasioissa lisääntyi edelleen. Kehitysvammahuollosta, kotipalveluista, tietosuojasta ja yksityisistä palveluista ei tänä vuonna ollut yhtään yhteydenottoa. Nokian yhteydenotot tehtäväalueittain v.23 v.24 Toimeentulotuki Vanhustenhuolto Vammaispalvelu Kehitysvammahuolto Omaishoidon tuki Lastensuojelu Perheasiat Kotipalvelu Tietosuoja Yksityiset palvelut Muut Sosiaaliasiamies kiinnittää huomiota siihen, että yhteydenotoista tyytymättömyyden osoituksia oli 43 ja tiedusteluja 3, mikä poikkeaa seutukunnan keskimääräisestä tuloksesta. Tyytymättömyyden osoitukset kohdistuivat päätöksiin 28 kertaa, kohteluun 11 kertaa, jonoihin tai käsittelyaikaan 3 kertaa ja tietosuojaan kerran. Tyytymättömyyttä päätöksiin oli enimmäkseen toimeentulotuen ja vammaispalvelun alueilla. Niin sanotut kohteluvalitukset kohdistuivat toimeentulotukeen ja lastensuojeluun. Nokialla on 95 %:lla avohuollon sijoituksessa olevalla lapsella ajantasainen huoltosuunnitelma. Yksityisesti sijoitettuja lapsia on kunnan tiedossa alueellaan neljä ja heitä arvioidaan olevan vielä muutama lisää. Kasvattikodin hyväksymisen yhteydessä selvitetään lapsen toimeentulo ja autetaan lapsen etuuksien haussa. Mikäli huostaan otetulle nuorelle ei ole kertynyt itsenäistymisvaroja varataan hänelle keskimäärin 1 euroa. Edellisen vuoden tapaan asiakaslain mukaisia muistutuksia Nokialla ei tehty yhtään vuonna 24. Nokian sosiaalilautakunta käsitteli 65 asiakkaiden tekemää oikaisuvaatimusta. Näistä yhtä lautakunta muutti tai palautti uudelleen käsittelyyn. Hallinto-oikeuteen valituksia tehtiin 7, joista yhtä hallinto-oikeus muutti tai palautti uudelleen käsittelyyn. 14

15 2.5 Pirkkala Pirkkalasta otettiin yhteyttä 43 kertaa. Uusia asiakkaita yhteydenottajista oli 2 ja 23 asiakkaista oli jo aiemmin sosiaaliasiamieheen yhteydessä olleita. Pirkkala eroaa edellisen vuoden tapaan yhteydenottajissa muista kunnista, joissa suurin osa yhteydenottajista on ollut sosiaaliasiamieheen yhteydessä ensimmäistä kertaa kun taas Pirkkalasta ottaa yhteyttä paljon jo aiemmin sosiaaliasiamiehen kanssa asioineet. Yhteydenottaja oli yleensä asiakas itse: 35 kertaa. Kuusi kertaa yhteyttä otti asiakkaan edustaja ja kaksi kertaa henkilöstö. Tehtäväalueittain yhteydenotot jakautuivat seuraavasti: toimeentulotuki 3, lastensuojelu 5, perheasiat 3, muu 2, yleinen sosiaalityö 1, päivähoito 1 ja vammaispalvelu 1. Vuoteen 23 verrattuna lastensuojelua koskevat yhteydenotot laskivat. Toimeentulotukiyhteydenottojen määrä lisääntyi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Toimeentulotuen myöntämisen perusteita on sosiaaliasiamiehen saamien tietojen mukaan yhtenäistetty ja osalle asiakkaita se on tarkoittanut myös tuen pienenemistä aiempaan käytäntöön verrattuna. Sosiaaliasiamiehen käsityksen mukaan yhtenäistäminen on ollut tarpeellista mutta joissakin tapauksissa näyttää siltä, että asiakkaat ovat joutuneet kohtuuttomiin tilanteisiin. Pirkkalan yhteydenotot tehtäväalueittain v.23 v.24 Toimeentulotuki Vanhustenhuolto Vammaispalvelu Kehitysvammahuolto Omaishoidon tuki Lastensuojelu Perheasiat Kotipalvelu Tietosuoja Yksityiset palvelut Muut Sosiaaliasiamies kiinnittää huomiota siihen, että yhteydenotot jakautuivat 32 tyytymättömyyden osoitukseen ja 11 tiedusteluun, mikä poikkeaa seutukunnan keskimääräisestä tuloksesta huomattavasti. Tyytymättömyyden osoitukset kohdistuivat päätöksiin 12 kertaa, kohteluun 11 kertaa, jonoon tai käsittelyaikaan 7 kertaa ja tietosuojaan kaksi kertaa. Kuntakyselyssä kävi ilmi, että Pirkkalassa ei ole tietoa siitä, kuinka monta yksityisesti sijoitettua lasta kunnan alueella on. Asiakaslain mukaisia muistutuksia on tehty neljä vuoden 24 aikana. Lautakunta on käsitellyt vuoden 24 aikana sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä muutoksenhakuja 23 kappaletta. Lautakunta ei muuttanut tai palauttanut käsittelyyn yhtään viranhaltijan päätöstä. Hallinto-oikeuteen ei tehty yhtään valitusta vuoden 24 aikana. 15

16 2.6 Tampere Tampereelta yhteydenottoja oli 681. Yhteydenotoista 77% tuli suoraan asiakkailta, 18% asiakkaiden edustajilta, 4% henkilöstöltä ja 1% muilta henkilöiltä. Tyytymättömyyden osoitusten ja tiedustelujen suhteen yhteydenotot jakautuivat siten, että tiedusteluja oli hieman yli puolet eli 52% ja tyytymättömyyden osoituksia 48%. Edellisenä vuonna tyytymättömyyden osoituksia oli hieman enemmän kuin tiedusteluja. Pääasiallinen syy yhteydenottoon oli useimmiten neuvonnan tarve: 51% yhteydenotoista. Toiseksi yleisin syy oli sosiaalihuollossa tehty päätös: 28% yhteydenotoista. Kohtelu oli syynä 12%:ssa, jonot tai käsittelyaika 5%:ssa, tietosuoja tai muu syy molemmat 2%:ssa yhteydenotoista. Yhteydenottojen syiden suhdeluku on pysynyt suunnilleen ennallaan viime vuoteen verrattuna. Kaikista eniten yhteydenottoja tuli toimeentulotukiasioista, jotka muodostivat 54% eli vähän yli puolet yhteydenotoista. Toiseksi suurin asiaryhmä olivat muut asiat 12%. Yleisestä sosiaalityöstä, lastensuojelusta ja vammaispalveluista tuli kaikista 6% yhteydenotoista. Perheasioista(elatus-, isyys-, huoltoasiat) tuli yhteydenottoja 5%, vanhusten huollosta 4% ja kotipalvelusta 3%. Päihdehuollosta, päivähoidosta, yksityisistä palveluista, tietosuojasta, omaishoidon tuesta, ja kehitysvammaisten palveluista tuli kaikista yhteensä alle 1 yhteydenottoa. Tampereen yhteydenotot tehtäväalueittain v.23 v.24 Toimeentulotuki Vanhustenhuolto Vammaispalvelu Kehitysvammahuolto Omaishoidon tuki Lastensuojelu Perheasiat Kotipalvelu Tietosuoja Yksityiset palvelut Muut Toimeentulotukea koskevien yhteydenottojen määrä nousi edelleen viime vuoteen verrattuna. Lisäystä tuli myös yhteydenottoihin vanhustenhuollosta, vammaispalveluista, perheasioista ja kotipalvelusta. Yhteydenotot yleisestä sosiaalityöstä, omaishoidon tuesta, lastensuojelusta, yksityisistä palveluista ja muista asioista vähentyivät. Vaikka toimeentulotuen jonot eivät erityisesti nousseet esille tässä aineistossa, sosiaaliasiamies kiinnittää huomiota siihen, että asiakkaan tulisi saada asiansa käsitellyksi viikossa. Eduskunnan oikeusasiamies on antamassaan päätöksessä todennut, että viivytyksetöntä käsittelyä on erityisesti painotettu voimaan tulleessa toimeentulotukilain säännöksessä. Vaikka lakiin ei ole kirjattu mitään aikarajaa sille, mitä viivytyksetön käsittely tarkoittaa, lain 16

17 valmisteluasiakirjoissa korkeintaan viikkoa pidettiin sellaisena ohjeellisena aikana, jonka kuluessa toimeentulotukiasia tulisi ottaa käsiteltäväksi. Tilastollisesti vanhusten palvelutaloista ei tule paljon yhteydenottoja. Sosiaaliasiamies on kuitenkin huolestunut vanhusten palvelutalojen asiakkailtaan perimistä maksuista ja asiakkaiden tasa-arvoisuudesta palvelujen saamisen suhteen. Näyttää siltä, että eri palvelutaloissa on erilaiset hinnoitteluperusteet lisäpalveluilla ja tämä tuottaa yllätyksiä sekä asiakkaalle että omaisille. Sosiaaliasiamies esittää, että Tampereen kaupungin käyttämien palvelutalojen hinnoittelut tulisi selvittää viipymättä ja tiedot julkistaa niin, että asiakkaat voivat vertailla palveluja. Asiakkaiden tulee saada palveluja tasa-arvoisesti samoin ehdoin ja tämän vuoksi myös kaupungin perimän asiakasmaksun suhteen on uudistuspaineita. Sosiaaliasema tuli esille 237 yhteydenotossa. Sosiaaliasema tuli esille useimmiten tilanteessa, jossa sosiaaliasiamies asiakkaan tyytymättömyyden vuoksi oli yhteydessä kyseiseen toimipaikkaan. Tiedusteluissa kyseessä oleva sosiaaliasema ei välttämättä useinkaan ilmene. Alue yhteensä uusia ttasiat tiedusteluja valitukset yhteensä valitukset kohtelusta valitukset päätöksistä valitukset jonoista Hatanpää 23 (17)* Hervanta 42 (42) Kaukajärvi 17 (2) Linnainmaa 25 (18) Länsi 71 (61) Sarvis 21 (14) Tammela 38 (42) *suluissa vuoden 23 määrät Edelliseen vuoteen verrattuna yhteydenotot ovat lisääntyneet muiden paitsi Hervannan sosiaaliaseman, Kaukajärven sosiaaliaseman ja Tammelakeskuksen osalta. Linnainmaan sosiaaliasemalla on valitusten määrästä kohtelua koskevien valitusten määrä laskenut huomattavasti viime vuodesta (16%). Hatanpään sosiaaliasemalla kohtelua koskevien valitusten suhteellinen lukumäärä valitusten määrästä on pysynyt suunnilleen ennallaan, mutta muilla sosiaaliasemilla kohteluvalitusten suhteellinen määrä on noussut viime vuodesta. Tampereen yhteydenotoista 221 aiheutti jatkotoimenpiteenä sosiaaliasiamiehen yhteydenoton viranomaiseen tai toimintayksikköön. Suurimmassa osassa yhteydenotoissa tuloksena oli, että asiakas sai tarvittavan tiedon 4%. Yhteydenotoista 22 % ei aiheuttanut muutosta. Asia kesken, ratkaisematta tai siitä ei ole tietoa oli tulos 16%:ssa yhteydenotoissa. Päätös, ratkaisu tai toiminta muuttui 14%:ssa yhteydenotoista ja asia otettiin uudelleen käsiteltäväksi 9% tapauksista. 17

18 Sosiaaliasiamiehen yhteydenottojen tulos Tampereella päätös/ratkaisu/ toiminta muuttui 14 % otettu uudelleen käsittelyyn 9 % asia kesken/ ratkaisematon/ ei tietoa 16 % asiakas saanut tarvittavan tiedon 39 % ei muutosta 22 % Tampereella on 98 %:lla avohuollon sijoituksessa olevalla lapsella ajantasainen huoltosuunnitelma. Yksityisesti sijoitetuista lapsista on luettelo atk-järjestelmässä. Kunnan tiedossa on 42 edellä mainittua kunnan alueella olevaa kasvattilasta. Kasvattilasten toimeentulotuen tarve on osittain selvitetty järjestelmällisesti ja osittain silloin kun toimeentulotukea on anottu tai tarve on tullut muuten esille. Asiakaslain mukaisia muistutuksia Tampereella tehtiin 23 kappaletta. Muistutuksia tehtiin toimeentulotuesta 12, perheasioista ja lastensuojelusta molemmista 4, omaishoidontuesta, päivähoidosta ja kehitysvammahuollosta kaikista yksi. Tampereella on käsitelty 355 sosiaalihuollon asiakkaan tekemää oikaisuvaatimusta, joista kuusi on poistettu listalta, 7 on muutettu ja 17 palautettu uudelleen käsittelyyn. Sosiaalilautakunnan vuonna 23 tekemistä päätöksistä valitettiin vielä vuoden 24 puolella 8 kertaa ja vuonna 24 tekemistä päätöksistä 68 kertaa eli yhteensä valituksia tehtiin viime vuonna 76 kappaletta. Hallinto-oikeus muutti lautakunnan ratkaisua tai palautti uudelleen käsittelyyn 11 kappaletta. 2.7 Vesilahti Sosiaaliasiamieheen otettiin Vesilahdelta yhteyttä neljä kertaa. Yhteydenotot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna kolmella yhteydenotolla. Yhteydenotoista kolme oli tiedusteluja, jotka koskivat toimeentulotukea ja vammaispalveluja. Valituksia oli vain yksi ja se koski käsittelyaikaa perheasioissa. Kuntakyselyn mukaan yksityisesti sijoitettuja lapsia arvioidaan olevan muutama. Jos huostaan otetun nuoren varoja ei ole kerrytetty niin talousarvioon varataan itsenäistymisvuodeksi nuorelle itsenäistymisrahaa. Vesilahdella ei tehty muistutuksia vuonna 24 yhtään kappaletta. Myöskään kahtena edellisenä vuotena ei ole muistutuksia tehty. Sosiaalihuollon asiakkaiden tekemiä oikaisuvaatimuksia tehtiin kaksi. Lautakunta muutti tai palautti uudelleen käsittelyyn näistä kahdesta oikaisuvaatimuksesta toisen. Sosiaalilautakunnan päätöksistä ei valitettu hallinto-oikeuteen. 18

19 2.8 Ylöjärvi Ylöjärveltä otettiin sosiaaliasiamieheen yhteyttä 24 kertaa. Yhteydenotot ovat pudonneet edellisestä vuodesta lähes puoleen. Uusia asiakkaita yhteydenottajista oli 2 ja jo aiemmin sosiaaliasiamiehen kanssa asioineita 4. Yhteydenottaja oli useimmiten asiakas, 18 kertaa, asiakkaan edustaja 4 kertaa ja henkilöstö 2 kertaa. Yhteydenotoista 1 koski toimeentulotukea, 1 yleistä sosiaalityötä, 3 muita asioita, 1 perheasioita, 1 päihdehuoltoa, 4 vammaispalvelua, 3 kotipalvelua ja 1 päivähoitoa. Ylöjärvellä on yhteydenotot toimeentulotukiasioissa vähentyneet huomattavasti yhteydenottojen kokonaismäärä huomioon otettuna, vaikka seutukunnallisesti katsottuna juuri toimeentulotukiasioissa yhteydenotot ovat lisääntyneet. Kehitysvammahuollosta ei ole tullut kumpanakaan vuonna yhteydenottoja. Ylöjärven yhteydenotot tehtäväalueittain v.23 v.24 Toimeentulotuki Vanhustenhuolto Vammaispalvelu Kehitysvammahuolto Omaishoidon tuki Lastensuojelu Perheasiat Kotipalvelu Tietosuoja Yksityiset palvelut Muut Tiedusteluja yhteydenotoista oli 12 ja tyytymättömyyden osoituksia 12. Tyytymättömyyden osoituksista 9 koski päätöksiä, 2 kohtelua ja yhdessä tapauksessa kyseessä oli neuvonnan tarve. Tyytymättömyyden osoitukset kohdistuivat pääasiassa kotipalveluihin ja toimeentulotukeen. Yksityisesti sijoitettuja lapsia on kunnassa tiedossa yksi. Kaikkien kasvattilasten toimeentulotuen tarve on kyselyn mukaan kuitenkin aina selvitetty. Jos varoja ei ole kerrytetty huostaan otetulle nuorelle maksetaan taloudellisena tukena ohjeen mukainen korvaus itsenäistymisvaroina. Ylöjärvellä on tehty kaksi asiakaslain mukaista muistutusta v. 24. Ylöjärven perusturvalautakunnassa käsiteltiin 17 oikaisuvaatimusta, joista palautettiin uudelleen käsittelyyn yksi. Oikaisuvaatimusten määrä väheni viidellä edellisestä vuodesta ja kahdessa vuodessa oikaisuvaatimukset ovat vähentyneet jopa 11 vaatimuksen verran. Perusturvalautakunnan päätöksistä yhdeksästä valitettiin edelleen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus muutti lautakunnan ratkaisua tai palautti uudelleen käsittelyyn kolme kertaa. 19

20 3. LOPUKSI Toisen sosiaaliasiamiehen myötä toimintaresurssit sekä mahdollisuudet toimia koko seutukunnan alueella paranivat. Sosiaaliasiamiehet uskovat, että asiakasyhteydenotot lisääntyvät entisestään kahden sosiaaliasiamiehen myötä kun sosiaaliasiamiehen tavoitettavuus paranee. Sosiaaliasiamiehet kiertävät perussosiaalityön yksiköissä kunnissa ja antavat palautetta tilastojen ja omien havaintojensa pohjalta. Samalla on ollut tarkoitus käydä yksiköiden työntekijöiden kanssa vuoropuhelua ja selvittää myös heidän näkökulmaansa sosiaaliasiamiestoiminnan sujuvuudesta ja tätä kautta vahvistaa yhteystyötä sosiaaliasiamiesten ja sosiaalihuollon henkilöstön kesken. Sosiaaliasiamiehillä on tarkoituksena päästä osallistumaan sosiaalityön keskeisiin linjauspalavereihin. Sosiaaliasiamiehet ovat käynnistäneet informaatiokampanjan eri asiakasryhmille ja yhteistyökumppaneille tarkoituksenaan saada sosiaaliasiamiestoimintaa väestön tietoisuuteen. Käytännössä tätä on toteutettu lähettämällä yhdistyksille ja muille yhteistyökumppaneille kirje, jossa kerrotaan sosiaaliasiamiestoiminnasta ja tarjoudutaan tulemaan kertomaan asiamiestoiminnasta tilaisuuksiin. Tiedotustoiminnan uskotaan lisäävän asiakasyhteydenottoja kun asiakkaiden tietoisuus oikeuksistaan lisääntyy. Tiedon puuttuminen sosiaaliasiamiestoiminnasta ei saisi estää sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutumista. Vakituinen sosiaaliasiamies on mukana sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, jonka tarkoituksena on sosiaaliasiamiestoiminnan kehittäminen osana sosiaalialan henkilöstön saanti, osaaminen ja työolojen kehittäminen hanke-kokonaisuuden ohjausryhmää. Vuoden 25 aikana valmistellaan Kaakkois-Pirkanmaan kuntien liittymistä Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiestoiminnan piiriin. Mahdollinen liittyminen toteutettaisiin vuoden 26 alusta. Sosiaalihuollon asiakaslain hengen mukaisesti sosiaaliasiamiehen tehtävänä on edesauttaa erityisesti niiden asiakkaiden oikeuksien turvaamisesta, jotka eivät aina siihen pysty itse. Vuonna 25 tämä tarkoittaa sitä, että sosiaaliasiamies seuraa erityisesti vanhusten asioiden ja aseman kehitystä. Yksi tällaisista asioista on viime vuoden osalta esiin noussut huoli yksityisten palvelutalojen palveluista ja niiden maksuista. 2

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille 1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen työ perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Harri Harberg Sosiaaliasiamies-edunvalvoja 1.10.2014 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 TURKU RAUMA JYVÄSKYLÄ VANTAA OULU TAMPERE SEINÄJOKI

Lisätiedot

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 RAPORTTEJA 39 HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ, KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KONNEVESI, KUHMOINEN, KYYJÄRVI, LAUKAA, LUHANKA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 PYHÄRANNAN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 PYHÄRANNAN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 PYHÄRANNAN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki 0 Sosiaaliasiamiehen selvitys Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015 Vaasan kaupunki Katarina Norrgård Sosiaaliasiamies SISÄLLYSLUETTELO 1 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2012

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2012 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2012 Sosiaalihuollon asiakkaan aseman ja oikeuksien tarkastelua Mäntsälän, Pornaisten, Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Vihdin ja Siuntion kunnissa sekä Hyvinkään, Lohjan

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 SONKÄJÄRVEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 SONKÄJÄRVEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 SONKÄJÄRVEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Sosiaalihuollon asiakkaan aseman ja oikeuksien tarkastelua Mäntsälän, Pornaisten, Vihdin ja Siuntion kunnissa sekä Hyvinkään, Lohjan ja Karkkilan kaupungeissa

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 VIEREMÄN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 VIEREMÄN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 VIEREMÄN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Kokouskutsu 1 (8) Aika 30.06.2015, klo 16:00 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsiteltävät asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 30.06.2015, klo 16:07-16:58 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008

SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Liite 1. Sosiaaliasiamies, potilasasiamies 27.2.2009 Lappeenrannan kaupunginhallitus SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008 Lastensuojelulain uudistaminen Vuoden 2008 alussa tuli

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 IISALMEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 IISALMEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 IISALMEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSILLE VUODELTA 2005. Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Pyhtää ja Valkeala

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSILLE VUODELTA 2005. Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Pyhtää ja Valkeala SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSILLE VUODELTA 2005 Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Pyhtää ja Valkeala Sirkku Bilaletdin Sosiaaliasiamies 28.3.2006 Kunnanhallituksille

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSILLE VUODELTA 2010. Hamina, Kaakon kaksikko, Kotka, Kouvola, Pyhtää

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSILLE VUODELTA 2010. Hamina, Kaakon kaksikko, Kotka, Kouvola, Pyhtää SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSILLE VUODELTA 2010 Hamina, Kaakon kaksikko, Kotka, Kouvola, Pyhtää Sirkku Bilaletdin 22.3.2011 Kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen selvityksessä kunnanhallituksille

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA KALAJOELLA 2014 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. POTILASASIAMIEHEN TEHTÄVÄT JA POTILAAN JA ASIAKKAN OIKEUDET 2. YHTEYDENOTTOJEN TILASTOINTI

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 KIURUVEDEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 KIURUVEDEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 KIURUVEDEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2010

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2010 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2010 Sosiaalihuollon asiakkaan aseman ja oikeuksien tarkastelua Mäntsälän, Pornaisten, Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Vihdin ja Siuntion kunnissa sekä Hyvinkään, Lohjan

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 Sosiaalihuollon asiakkaan aseman ja oikeuksien tarkastelua Mäntsälän, Pornaisten, Siuntion ja Vihdin kunnissa sekä Hyvinkään, Karkkilan ja Lohjan kaupungeissa

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 VIEREMÄN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 VIEREMÄN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 VIEREMÄN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 SONKÄJÄRVEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 SONKÄJÄRVEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 SONKÄJÄRVEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle.

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle. 1 Nurmeksen kaupunki Luettelo Kaupunginkanslia 13.3.2014 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN Hallintosääntö: 6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys

Sosiaaliasiamiehen selvitys 8.2.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN OIKEUKSIEN JA ASEMAN KEHITYKSESTÄ VUONNA 2012 Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden, Oriveden ja

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Asiakasraati. Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2. Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit

Asiakasraati. Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2. Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit Asiakasraati Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2 Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit Minna toimi puheenjohtajana ja Mia sihteerinä. 2. Esittelykierros

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

RAPORTTI SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA. vuodelta 2012. Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä

RAPORTTI SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA. vuodelta 2012. Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kh 4.6.2013 97 LIITE 27 1 RAPORTTI SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA vuodelta 2012 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä FORSSA 21.5.2013 SOSIAALIASIAMIES MAIJA HEISKANEN SISÄLLYSLUETTELO 2 sivu Esipuhe

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luotto 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luototus Laki sosiaalisesta luototuksesta hyväksyttiin 20.12.2002/133 ja laki astui voimaan 1.1.2003 Sosiaalinen luototus

Lisätiedot

Turun sosiaaliasiamiehen selvitys sosiaalihuollon asiakkaiden. aseman ja oikeuksien kehityksestä

Turun sosiaaliasiamiehen selvitys sosiaalihuollon asiakkaiden. aseman ja oikeuksien kehityksestä Turun sosiaaliasiamiehen selvitys sosiaalihuollon asiakkaiden aseman ja oikeuksien kehityksestä 2014 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1. Johdanto... 4 1.1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Huhtikuu 2014 / ms 1. Palvelun asiakkaat Palvelun ostaja: Sopimuskunnat: Hyvinkää, Lohja, Siuntio sekä perusturvakuntayhtymä Karviainen (Vihti ja Karkkila) ja Mustijoen (Mäntsälä

Lisätiedot

Hyväksytty Petultk 20.09.2011 24 KH 18.10.2011 240 Valt. 16.11.2011 37

Hyväksytty Petultk 20.09.2011 24 KH 18.10.2011 240 Valt. 16.11.2011 37 Perusturvalautakunnan esitys VALTIMON KUNNAN S O S I A A L I T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Petultk 20.09.2011 24 KH 18.10.2011 240 Valt. 16.11.2011 37 Voimaantulo 1.1.2012

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS 2014

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS 2014 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta.5.5 oheismateriaali SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS 4 KATI LAMMI, OTM SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES Kaarina Koski Tl Kustavi Laitila Lieto Raisio Rusko Somero Taivassalo

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

RAPORTTI SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA. vuodelta 2013. Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä

RAPORTTI SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA. vuodelta 2013. Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 1 RAPORTTI SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA vuodelta 2013 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä FORSSA 4.7.2014 SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES MAIJA HEISKANEN 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu Esipuhe 3 1. LAKI SOSIAALIHUOLLON

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

1. JOHDANTO... 2 1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista... 3 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN PERUSTEITA... 4 2.1.

1. JOHDANTO... 2 1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista... 3 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN PERUSTEITA... 4 2.1. 1. JOHDANTO... 2 1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista... 3 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN PERUSTEITA... 4 2.1. Sosiaaliasiamiestoiminta... 4 2.2. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN OIKEUKSIEN JA ASEMAN KEHITYKSESTÄ VUONNA 2011 Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven

Lisätiedot

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014 Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen SOS hanke SOS I 2011-2013 SOS II 2013-2015 (31.10.2015 asti)

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö VERKKONEUVONTA Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö 07.04.201004 Rovaniemi i Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Tarjotaan kuntalaisille

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot